BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS - Fortum
BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS - Fortum
BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS - Fortum
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2. Syysmuutto<br />
2.1. Tavoitteet<br />
Syysmuutonseurannan tavoitteet olivat samat kuin kevätmuutonseurannassakin:<br />
mahdollisimman kattavan linnustotiedon kokoaminen hankkeen linnustoon<br />
kohdistuvien vaikutusten arviointia varten (kts. kohta. 1.1.).<br />
2.2. Menetelmät<br />
Syysmuutonseurannassa sovellettiin samanlaista ohjeistusta kuin kevätmuutonkin<br />
osalta (kts. kohta 1.2.) Yhteisseurantapäivät järjestettiin 6.9., 20.9., 4.10. sekä 11.10.<br />
Yhteishavainnointiaamuina muuttoa havainnoitiin auringonnoususta n. viisi tuntia<br />
eteenpäin vakioidusti. Yhteishavainnoinnin tarkoituksena oli selvittää muuttavien<br />
lintujen ja lintuparvien liikkeitä eri havainnointipisteiden välillä. Havainnointipisteet<br />
on esitetty kartassa 2 (s. 5). Lisäksi Korsnäsin Södra Björköllä vieraili lintuharrastajia<br />
muutaman kerran seuranta-aamujen ulkopuolella, jolloin seurantaan saatiin useiden<br />
lajien osalta arvokasta vertailutietoa.<br />
2.3. Epävarmuustekijät<br />
2.4. Lajisto<br />
Suurin epävarmuustekijä syysmuutonseurantaa ajatellen ovat lintujen erilaiset<br />
muuttoreitit verrattuna keväisiin reitteihin. Varsinkin pikkulinnut, kuten tiaiset,<br />
urpiainen, rastaat jne. käyttäytyvät syysmuutolla eri tavalla muuttoreittiä valitessaan.<br />
Muuttajat pyrkivät sisämaasta rannikolle ja seurailevat rannikolla olevia niemiä ja<br />
saaria monesti niin kauas länteen kuin näkyvillä olevaa maata vain riittää. Tämä<br />
aiheuttaa usein sen, ettei lintumuutto kuljekaan enää välttämättä pohjois-etelä -<br />
suuntaisesti, kuten kevätmuutto etenee. Näin ollen tätä linnustoseurantaa varten<br />
valittujen havaintopisteiden keskinäisten havaintojen vertailu vaikeutuu.<br />
Toinen epävarmuustekijä liittyy syysmuuton pituuteen ja havainnointimääriin.<br />
Syysmuutto alkaa kahlaajalintujen osalta jo kesäkuussa ja päättyy oikeastaan vasta<br />
meren jäätymiseen alkutalvesta, jolloin muutolla on vielä joutsenia sekä lokkilintuja.<br />
Oikeanlaisen kuvan saaminen koko syysmuutosta Bergössä vaatisi säännöllisen<br />
seurannan järjestämistä koko päämuuttoajalle ja havaintopisteiden sijoittamista<br />
hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen.<br />
Kyhmyjoutsen Cygnus olor<br />
Syksyn seurannassa havaittiin 106 muuttavaa kyhmyjoutsenta. Seurannan muuttavista<br />
kyhmyjoutsenista suuri osa muutti johonkin muihin kuin eteläisiin ilmansuuntiin, eli<br />
päämuutto ei ollut vielä käynnistynyt. Bergön kalasatamassa havaittiin enimmillään<br />
130 paikallista kyhmyjoutsenta. Samalta paikalta havaitut muuttavat yksilöt muuttivat<br />
33