BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS - Fortum
BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS - Fortum
BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS - Fortum
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4. Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon<br />
4.1. Tuulivoimalaitokset<br />
4.1.1. Tuulivoimaloiden sijainnin merkitys pesimälinnustolle<br />
Bergön suunnitellun tuulivoimapuiston sijainti on linnustollisesti ”tavanomaisella”<br />
alueella, eli alueella ei ole erityisen merkittäviä luontotyyppejä, kuten vanhaa metsää<br />
tai arvokkaita lintukosteikkoja. Pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat<br />
joko hakkuuaukealla tai nuoressa mäntymetsässä. Jonkin verran hankealueen<br />
kaakkois- ja itäosissa on pienimuotoisia soita, joiden reunoilla kasvaa keski-ikäistä ja<br />
vanhempaa mäntyä. Nämä suoympäristöt ovat mielenkiintoisia, sillä niissä viihtyvät<br />
havaintojen mukaan esimerkiksi teeret sekä kolopuista riippuvainen palokärki.<br />
Mahdollisen rakennettavan tuulivoimapuiston linnustovaikutukset rajoittuvat lähinnä<br />
suuriin lintuihin, kuten kurki, laulujoutsen sekä merikotka. Lokkien ja tiirojen<br />
ruokailulennot hankealueen pohjoispuolella sijaitsevalle Tallörsbådanin sisälahdelle<br />
tulee ottaa myös huomioon, sillä havaintojen perusteella alueella ruokailevia<br />
lintuyksilöitä voi olla jopa satoja. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee kaksi<br />
vesilinnuille tärkeää aluetta: Kalvskärsträsketin pieni lampi sekä edellä mainittu<br />
Tallörsbådan.<br />
Kurkipariskunta viihtyi kesän aikana erityisesti Kalvskär träsketillä sekä<br />
Tallörsbådanin lahden eteläreunalla. Pesintää kurjen osalta ei todettu, mutta kerran<br />
havaittiin salaperäisesti havainnoitsijaa karkuun pyrkinyt lintu. Tällainen käytös<br />
kurjella viittaa yleensä pesintään, jolloin lintu yrittää pysyä mahdollisimman<br />
huomaamattomana, ettei tulisi paljastaneeksi pesäpaikkaansa tai poikasia.<br />
Hålörsgrynnanilla tavattiin samoin käyttäytyvä kurkipariskunta, joka tulkittiin<br />
pesiväksi. Kurjet lentelivät myös hankealueen pohjoisosissa säännöllisesti lähinnä<br />
silloin, kun ne laskeutuivat Kalvskärsträsketille. Lentokorkeus kurjilla oli aina matala,<br />
10–30 metriä. Rakennettavat tuulivoimalaitokset todennäköisesti vaikuttaisivat<br />
kurkiin siten, että ne siirtyisivät kauemmaksi alueesta.<br />
Laulujoutsenen osalta tuulivoimapuisto voi aiheuttaa ongelmia ainakin pesimälammen<br />
ja lähilahtien ruokailulentojen osalta. Havaintojen perusteella laulujoutsenemot<br />
lensivät aina samaa reittiä suoraan Kalvskär träsketiltä Tallörsbådanille ruokailemaan.<br />
Tuulivoimaloiden suunnitelluissa sijoittamispaikoissa voidaan pitää hyvänä sitä,<br />
etteivät ne asetu suoraan havaittujen laulujoutsenten lentoreiteille. Sitä ei tosin voida<br />
sanoa, pelkäisivätkö laulujoutsenet tuulivoimaloita ja kuinka kaukaa ne pyrkisivät<br />
voimalaitokset kiertämään.<br />
Ylivoimaisesti tärkein laji koko seurannan aikana oli merikotka. Tuulivoimapuiston<br />
vaikutukset merikotkien elämään Bergössä voivat olla hyvin moninaisia. Hankealueen<br />
läheisyydessä keväällä havaittu merikotkan pesintä epäonnistui jostain syystä.<br />
Tulevina vuosina sama pariskunta voi kuitenkin yrittää pesiä samalla paikalla<br />
uudelleen. Pesintää yrittänyt pari liikkui toukokuussa hankealueella päivittäin.<br />
76
Change language