Espanjan Sanomat n.189
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KUVA: ARTO RYYNÄNEN<br />
189 KOLUMNI 17<br />
Vuosi 2017 kaikkien aikojen<br />
paras Suomen matkailulle<br />
Suomeen suuntautuvassa kansainvälisessä<br />
matkailussa lyötiin<br />
viime vuonna kaikki ennätykset.<br />
Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat<br />
813.000 yöpymisellä ennätykselliseen<br />
6,6 miljoonaan. Yöpymiset<br />
kasvoivat kaikilta päämarkkinoilta,<br />
useimmilta kaksinumeroisin luvuin.<br />
Samalla Suomi näyttää kasvun<br />
mallia myös Ruotsille, Norjalle<br />
ja Tanskalle, joissa kasvu oli selvästi<br />
hitaampaa.<br />
Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat<br />
viime vuonna yhteensä 14 prosenttia.<br />
Kuuden miljoonan yöpymisen<br />
haamuraja rikottiin marraskuussa.<br />
Edellinen ennätysvuosi oli 2013,<br />
jolloin ulkomaisia yöpymisiä oli<br />
Tilastokeskuksen majoitustilaston<br />
mukaan 5.860.000. Edellinen absoluuttisen<br />
kasvun ennätys on yli kymmenen<br />
vuoden takaa vuodelta 2006.<br />
”Suomen juhlavuonna koettu<br />
ennennäkemätön mediahuomio<br />
ja kärkisijoitukset kiinnostavimpien<br />
matkakohteiden listauksissa<br />
kiinnittivät katseet Suomeen. Osasimme<br />
ennakoida reipasta kasvua,<br />
mutta tämä oli enemmän kuin<br />
uskalsimme toivoa. Matkailutoimijat<br />
ovat yhteistyössä onnistuneet<br />
murtamaan vanhoja raja-aitoja ja<br />
kehittämään matkailuteollisuuden<br />
täyteen potentiaaliinsa sekä kääntämään<br />
kansainvälisen huomion<br />
uudeksi kasvuksi ja työpaikoiksi,<br />
sanoo Business Finlandin Visit<br />
Finland -yksikön johtaja Paavo<br />
Virkkunen.<br />
Suomen kasvuvauhti oli poikkeuksellista<br />
myös muihin Pohjoismaihin<br />
nähden: naapurimaissa<br />
matkailu kasvoi Ruotsissa 4,2 prosenttia,<br />
Norjassa 2,3 prosenttia ja<br />
Tanskassa 2,1 prosenttia. Absoluuttisissa<br />
luvuissa Suomi jää kuitenkin<br />
edelleen jälkeen kilpailijoistaan.<br />
”Suomi on uutuuskohde ja meillä<br />
on vielä varaa kasvaa paljonkin”,<br />
Virkkunen toteaa.<br />
EUROOPPA on Suomen kivijalkamarkkina,<br />
jonka kasvu ei näytä<br />
laantumisen merkkejä. Yli puolet<br />
(52 %) yöpymisistä tulee edelleen<br />
Euroopan Unionista. Aasialaisten<br />
yöpymisten osuus oli 16 prosenttia,<br />
jossa kasvua oli peräti 21 prosenttia<br />
edellisvuodesta. Aasiasta tulee<br />
Suomeen nyt enemmän ulkomaisten<br />
matkailijoiden yöpymisiä kuin<br />
Skandinaviasta tai Venäjältä.<br />
”Viime vuosina Suomen matkailun<br />
rakenne on kehittynyt terveeseen<br />
suuntaan. Olemme onnistuneet<br />
rakentamaan kestävää<br />
matkailua useammalta markkinalta<br />
ja riskinhallintamme on kehittynyt.<br />
Suomen matkailun kasvu ei<br />
ole enää vain venäläisten matkailijoiden<br />
varassa”, Virkkunen sanoo.<br />
Viiden suurimman kansallisuuden<br />
kärki säilyi samana kuin edellisvuonna:<br />
Suomeen tulee eniten<br />
matkailijoita Venäjältä (809.000),<br />
Saksasta (614.000), Ruotsista<br />
(593.000),<br />
Britanniasta<br />
(580.000)<br />
ja Kiinasta<br />
(359.000,<br />
sisältäen<br />
Hongkongin).<br />
Saksa<br />
kiilasi nyt<br />
Ruotsin<br />
ohi toiseksi<br />
suurimmaksi<br />
lähtömarkkinaksi.<br />
Luontoon liittyville luksus-elämyksille on maailmalla kova kysyntä.<br />
HALLITUKSEN keväällä matkailulle<br />
myöntämän lisärahoituksen<br />
turvin Visit Finland pyrkii varmistamaan<br />
viime vuoden aikana koetun<br />
kiinnostuksen ja matkailun ripeän<br />
kasvun jatkumisen. Yhteistyötä<br />
kotimaisen matkailuteollisuuden<br />
kanssa vahvistetaan kehittämällä<br />
edelleen neljää kohdemarkkinoilla<br />
tunnettua, vetovoimaista ja ympärivuotista<br />
matkailullista suuraluetta.<br />
Pääkaupunkiseutu ja Lappi<br />
ovat Suomen matkailun vetovoimaisimmat<br />
kohdealueet (kasvua<br />
13 % ja 22 %), mutta matkailijat<br />
ovat löytämässä myös muun Suomen.<br />
Järvi-Suomessa ulkomaiset<br />
yöpymiset kasvoivat 12 prosenttia<br />
ja rannikko- ja saaristoalueella<br />
kahdeksan prosenttia.<br />
Lisärahoitus antaa mahdollisuuden<br />
myös uusien markkinoiden<br />
kartoittamiseen ja avaamiseen sekä<br />
ulkomaisten investointien houkutteluun.<br />
Kun osassa maata majoituskapasiteetti<br />
täyttyy kuumimpina<br />
sesonkeina äärirajoilleen, toisaalla<br />
kaivataan kipeästi kansainvälisiä<br />
toimijoita vetureiksi koko alueen<br />
kehittymiselle.<br />
”Haluamme kehittää Suomesta<br />
Pohjolan houkuttelevimman<br />
matkailumaan. Teemme sen panostamalla<br />
ympärivuotiseen ja<br />
maantieteellisesti tasapainoiseen<br />
kasvuun. Tällä haluamme ratkoa<br />
lentoliikenteen, työvoiman ja majoituskapasiteetin<br />
pullonkauloja<br />
huippusesonkien aikana, ja tehdä<br />
Suomesta kiinnostavan investointikohteen<br />
matkailualan toimijoille.<br />
Ympärivuotisuus on avain moneen<br />
tällä hetkellä akuuttiin haasteeseen<br />
alan tulevaisuuden kannalta”, Virkkunen<br />
kertoo.<br />
SUOMEN ennätyskasvu on osa<br />
globaalia matkailuteollisuuden<br />
kasvutrendiä, jota hyvä taloustilanne<br />
tärkeimmissä lähtömaissa on<br />
edistänyt. Kansainvälinen matkailu<br />
kasvoi Maailman matkailujärjestön<br />
UNWTO:n mukaan viime vuonna<br />
seitsemän prosenttia ja Euroopassa<br />
kahdeksan prosenttia. Matkailun<br />
kasvunäkymät ovat jatkossakin lupaavat:<br />
yhä useammalla ihmisellä<br />
on varaa matkustaa yhä useammin.<br />
Kansainvälinen matkailu<br />
jatkaa vahvaa 4–5 prosentin vuosittaista<br />
kasvua, mikä on nopeampaa<br />
kuin kansantalouksien kasvu<br />
keskimäärin.<br />
Moni trendi suosii nyt erityisesti<br />
Suomen matkailuteollisuuden<br />
kasvutavoitteita. Euroopan suosituimpien<br />
kohteiden liikaturismista<br />
on tullut merkittävä ongelma, ja<br />
matkailijat etsivät uusia ja turvallisiksi<br />
miellettyjä kohteita. Kiihtyvän<br />
kaupungistumisen aikana Suomen<br />
vetovoimatekijät kuten luonnon<br />
läheisyys, väljyys ja hiljaisuus tarjoavat<br />
kansainvälisille matkailijoille<br />
merkityksellisiä ja aitoja elämyksiä.<br />
Kasvavat matkailijavirrat asettavat<br />
luonnon ja kulttuuriympäristöjen<br />
kestävyyden kuitenkin yhä<br />
kovemmalle koetukselle. Matkailun<br />
kestävän kehittämisen näkökulmasta<br />
Suomen on kannattavaa<br />
keskittyä tuottamaan matkailupalveluita<br />
asiakasryhmille, jotka ovat<br />
valmiita maksamaan laadukkaista<br />
elämyksistä. Luksus-elämyksille on<br />
maailmalla kova kysyntä.<br />
”Suomi on vielä tuntematon high<br />
end -matkailukohteena, mutta monipuolinen<br />
ja ammattitaitoisesti<br />
toteutettu ohjelmapalvelutoiminta,<br />
korkeatasoiset ja erikoiset majoituskohteet<br />
sekä henkilökohtainen<br />
vieraanvaraisuus luovat hyvät edellytykset<br />
kasvulle. Matkailun tulevaisuudennäkymät<br />
Suomessa ovat<br />
erinomaiset, ja täällä määritellään<br />
nyt uusiksi matkailun luksuksen<br />
käsitettä”, Virkkunen toteaa.<br />
k<br />
k k k<br />
k k k k<br />
k k k k k k<br />
k k k k k k k<br />
k<br />
BEN EHNQVIST<br />
KOLUMNI<br />
RAVINTOLOIDEN JA<br />
KAHVILOIDEN HINTOJEN<br />
LAILLISUUDESTA<br />
Onko oikein, että kahvila ottaa eri hinnan kahvista terassilla ja<br />
sisällä?<br />
Usein kohtaa tilanteen, kun menee kahvilaan, baariin tai muuhun<br />
vastaavaan paikkaan, jossa tuotteille on eri hinnat riippuen<br />
siitä, tarjoillaanko tilatut tuotteet asiakkaalle kahvilan sisällä vai<br />
terassilla. Terassilla nautittu kahvi tai olut saattaa olla hinnaltaan<br />
korkeampi kuin sisätiloissa tarjoiltu. Onko tällainen käytäntö lainmukainen?<br />
Vastaus on, että ravintola-alan yrityksillä on oikeus päättää<br />
hinnoittelusta eli hinnat ovat vapaat. Kuitenkin asiakkaalla on<br />
oikeus saada riittävä tieto tarjolla olevien tuotteiden hinnoista.<br />
Ravintola-alan yrityksien tulee pitää näkyvillä hintansa ruokalistassa<br />
tai näkyvällä paikalla olevassa kyltissä.<br />
Informaatiosta tulee käydä ilmi kokonaishinta, jotta asiakas tietää,<br />
mikä on lopullinen hinta arvonlisäveroineen. Näin ollen yrityksillä<br />
on oikeus ottaa eri hinta tuotteista riippuen siitä, missä se<br />
tarjoillaan, kunhan tieto on selkeästi esillä asiakkaalle.<br />
Monta kertaa asiakas on epätietoinen siksi, että hinnat ovat esitetty<br />
epäjohdonmukaisesti tai puutteellisesti. On ravintoloita,<br />
jotka ilmoittavat ruokien hinnat, mutta juomista veloitettavat<br />
hinnat ovat jääneet pois ruokalistasta. Edullista ruokaa tarjoilevan<br />
ravintolan asiakkaalle voi olla yllätys laskun maksun yhteydessä<br />
huomata, että coca-colan hinta olikin neljä euroa tai viinin hinta<br />
oli keskivertohintaa huomattavasti korkeampi. Yrityksien tulee<br />
ilmoittaa kaikkien tuotteiden hinnat. Jos esimerkiksi juomien hintoja<br />
ei ole ilmoitettu, asiakas voi pyytää juomien hintojen listan.<br />
On monia tilanteita, joissa voi herätä kysymys, onko toiminta laillista.<br />
Voiko baari tai ravintola veloittaa hanavedestä, haarukoista<br />
ja veitsistä tai wc:n käytöstä?<br />
Hanaveden osalta vastaus on, että siitä voidaan veloittaa, mutta<br />
hinta pitää ilmoittaa. Hanavedenkin hinta tulee siis näkyä ruokalistassa<br />
tai olla esillä näkyvässä paikassa. Jos tämä ei toteudu,<br />
asiakkaalla on oikeus saada vesi veloituksetta.<br />
Aterimista veloittamista voidaan verrata tilanteeseen, jossa veloitettaisiin<br />
erikseen siitä, että syö ruoan lautaselta eikä pöydältä<br />
suoraan, joten niiden tulee kuulua hintaan. Sama pätee wc:n käyttöön.<br />
Asiakkaalla on oikeus wc:n käyttöön ilman lisäveloitusta.<br />
Joillakin paikkakunnilla voi olla jopa omia säädöksiä, joiden mukaan<br />
myös ei-asiakkailla on oikeus käyttää wc:tä ilmaiseksi.<br />
Kuluttajan tulee siis olla tarkkana. Vaikka hinnat ovat vapaat,<br />
moni käytäntö ei ole lainmukainen eivätkä kaikki epähuomiot ole<br />
tahattomia ravintoloitsijoiden unohduksia.<br />
Kirjoittaja työskentelee lakimiehenä<br />
fuengirolalaisessa Cardador & Marín -lakitoimistossa<br />
Sähköposti: behnqvist@hotmail.com
Change language