YHTEISKUNTA-ALA - Yhdessä yhteiskuntaa rakentamassa 2019

YHTEISKUNTA-ALA
Yhdessä yhteiskuntaa rakentamassa
2019
YHTEISKUNTA-ALA.FI
l

Vuoden yhteiskuntatieteilijä
Mikki
Inkeroinen _________________________________
Asemamme työmarkkinoilla
Yhteiskunta-alan osaajien profiilit
TOP nimikkeet, työnantajat ja toimialat__________
Esseet
Erno Mähönen: Yhteiskuntatieteilijä lainsäätäjänä
Veera Luoma-aho: Päin tekoälyä________________
Väitökset
Tutkimusten
monipuolinen kirjo__________________________
Oma ura
Sinä olet oman
osaamisesi sankari___________________________
Näin vaikutamme
Hallitusohjelmatavoitteet
2019 _____________________________
Näin palvelemme
Lakineuvontaa,
urapalveluja ja jäsenetuja_____________________
Liitossa töissä
Olemme täällä
sinua varten________________________________
4
10
18
28
34
40
42
46
Julkaisija: Yhteiskunta-alan
korkeakoulutetut ry
Painosmäärä: 15 000
2

TERVEHDYSSANAT
Tervehdyssanat
YHDESSÄ YHTEISKUNTAA
RAKENTAMASSA
Törmäsin LinkedInissä keskustelunavaukseen,
jossa kysyttiin: Mikä se yhteiskuntaala
oikein on? Mitä töitä yhteiskunta-alalla
tehdään? Mitä ammattinimikkeitä siellä
käytetään? Onko yhteiskunta-ala vain synonyymi
kuntien, virastojen ja valtion hallinnollisille
töille? Vai onko se jotain muutakin?
Kysymykset eivät olisi voineet paremmin
osua tämän julkaisun ytimeen!
Yhteiskunta-alalla toimii useita työnantajasektoreita
julkisesta yksityiseen ja tuhansia
eri ammattinimikkeitä asiantuntijasta johtajaan.
Alan yhdistävinä tekijöinä ovat yhteiskunnallinen
yliopistotutkinto ja/tai työtehtävä,
jossa on jokin yhteiskunnallinen kytkös.
Lyhyesti: Yhteiskunta-alan osaajat ovat yhteiskunnan
rakentajia.
YKAn kunnianhimoisena tehtävänä on
edunvalvontaroolin lisäksi toimia alan osaajia
kokoavana yhteisönä ja profiilin nostajana.
Käsissäsi oleva julkaisu on ensimmäinen
laatuaan. Vuosi sitten liitto luopui Ura-jäsenlehdestä,
mutta päätti samalla, että jokin julkaisu
ilmestyy jatkossakin.
Tässä julkaisussa haluamme ennen kaikkea
nostaa yhteiskunta-alan keskiöön. Yhteiskunnallisen
tutkinnon laaja-alaisuus aiheuttaa
usein hämmennystä sekä opiskelijoissa
että valmistuneissa: mikä minusta tulee
isona, kun en valmistu suoraan ammattiin,
mutta olen kykenevä moneen?
Julkaisuun on koottu muun muassa tutkimustuloksia
yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen
työmarkkina-asemasta, poimintoja
uusimmista väitöksistä, asiantuntijoiden esseekirjoituksia
sekä vinkkejä uranhallintaan.
Olemme myös hahmotelleet eri tunnuslukujen
valossa alan osaajien profiileja sektoreittain
ja listanneet yleisimpiä ammattinimikkeitä
ja työnantajia.
Antoisia lukuhetkiä! Rakennetaan
yhteiskuntaa yhdessä tänäkin vuonna!
Kati Ahtiainen
viestintäpäällikkö
Anna palautetta: viestinta@yhteiskunta-ala.fi
3

Vuoden yhteiskuntatieteilijä
DIGINATIIVIN
YLLÄTYSVALINNAT
Mikki Inkeroinen ei ole hakenut töitä sitten teini-iän.
Urakehityksestään hän kiittää hyviä esimiehiä, mutta myös
onnekkaita sattumia. Valinta Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi
sopii yllätyksellisyydessään Inkeroisen tyyliin.
TEKSTI: HANNA OJANPÄÄ
l KUVAT: TIMO PORTHAN
Vuoden yhteiskuntatieteilijä Mikki Inkeroinen
uskoo, että lukioiässä hän oli
tyypillinen kauppistapaus.
– Toisin kuitenkin kävi, vaikka valtaosa
ystävistäni menikin kauppakorkeakouluun.
Mielikuvani salkkumiehistä
olivat siihen aikaan vahvoja, vaikkakin
näin jälkikäteen varsin epätosia,
hän toteaa.
Samoihin aikoihin hän koki yhteiskunnallisen
heräämisen. Suomen lukiolaisten
liiton hallituksen jäsenenä hän
huomasi, kuinka asioihin voi oikeasti
vaikuttaa.
– Se tunne on tainnut jäädä päälle.
Abivuonna Inkeroinen haki lukemaan
englantilaista filologiaa sekä
opiskelupaikkaa ammattikorkeakouluun.
Jälkimmäiseen hän pääsi, mutta
intin jälkeen päätti kuitenkin hakea
vielä valtsikkaan. Pääaineeksi valikoitui
hallinnon- ja organisaatioiden tutkimus;
gradunsa hän teki kuntien kokonaisarkkitehtuurin
hallintamalleista.
– Tein koko opiskeluaikani täyspäiväisesti
töitä, mutta sain silti opinnot
päätökseen viidessä vuodessa. Minulla
oli sisäinen paine saada opinnot nopeasti
kuntoon.
Inkeroinen tunnistaa, että yhteiskuntatieteet
ovat ehkä joitain opinahjoja jäljessä
digitaalisuuden näkökulmasta. Samaan
hengenvetoon hän toteaa, että tiede
ei hypi trendien perässä. Itse hän kokee
tekevänsä täysin opintojaan vastaavaa
työtä.
4

5

Vuoden yhteiskuntatieteilijä
– Substanssini on vahva. Ymmärrän rakenteiden,
vallan ja sosiaalisten suhteiden
herkkyyden.
Työ kasvatti tekijäänsä
Inkeroinen kertoo, että hänellä on tavallinen
keskiluokkainen tausta. Nyt hän asuu
perheineen Jätkäsaaressa, mutta lapsuudenkoti
oli Itä-Helsingissä.
– Äitini on lastentarhanopettaja ja isäni
insinööri. Minulla oli turvallinen lapsuus;
olen saanut harrastaa ja minua on tuettu
kaikissa tekemisissäni, kunhan koulu tuli
hoidettua hyvin.
Inkeroinen kertoo, että hänellä on aina ollut
kova halu tehdä töitä. Hän kuvaa, että
juuri työn imu on vienyt häntä eteenpäin.
– Tekemällä kovasti töitä olen saanut lisää
tehtäviä ja vastuita. Se, mitä olen tähän
mennessä saavuttanut, ei ole ollut minkään
suunnitellun urapolun tulos, vaan ennemminkin
otollisten tilanteiden yhteensattuma.
Inkeroisen ura alkoi jo lukiossa, kun hän
meni myymään kännykkäliittymiä provisiopalkalla
silloiseen Expertiin, nykyiseen Poweriin.
Työt jatkuivat eri tehtävissä 13 vuoden
ajan. Hän kokee, että omalla kohdalla
hyvät esimiehet ovat olleet myös esikuvia.
– Olen saanut kasvaa roolien välillä juuri
sopivasti: liittymämyyjästä toimistohommiin
ja aina markkinointi- ja verkkoliike-
KUKA?
w Mikki Inkeroinen, 31
w VTM, Helsingin yliopisto
w CDO (digitaalisen liiketoiminnan
johtaja), Kamux Oyj
w Hallitusammattilainen:
Marimekko Oyj, OIKIO Digital
Performance Agency Oy
w Vuoden yhteiskuntatieteilijä 2019
w Naimisissa, kolme lasta
w Asuu Helsingissä
6

Vuoden yhteiskuntatieteilijä
l ”YLEISESTIKIN PUHUTAAN LIIAN VÄHÄN
DIGITAALISUUDEN TUOMISTA TODELLISISTA
ARJEN HYÖDYISTÄ. LISÄKSI NE OVAT
DEMOKRAATTISESTI KAIKKIEN KÄYTETTÄVISSÄ.”
toiminnan päälliköksi. Toivottavasti pystyn
itse nyt jakamaan omaa osaamistani
eteenpäin.
Kamuxiin Inkeroinen tuli keväällä 2018
kehittämään kansainvälistyvän ja kasvavan
yhtiön verkkoliiketoimintaa. Hän sanoo, että
ei ole autoentusiasti, vaan ennemminkin
verkkokaupan asiantuntija. Nykyisessä toimessaan
Inkeroinen pääseekin hyödyntämään
omia hyväksi havaittuja visioitaan.
Hän kuitenkin painottaa, että idean ei tarvitse
olla erikoinen; riittää, että se on hyvä.
– On inspiroivaa huomata, kuinka omia
toimintamalleja voi hyödyntää täysin uudenlaisessa
ympäristössä.
Digiosaaminen lasten kengissä
Digitaalisuus on Inkeroiselle niin itsestäänselvyys,
että hän ei osaa edes mieltää itseään
diginatiiviksi.
– Ehkä tämä on enemmän sukupolvikysymys.
Minun ikäpolvelle tiedon hankinta
ja saatavuus on aina ollut googlaamisen
päässä, hän pohtii.
Digitaalisuudella tulisi Inkeroisen mielestä
olla yrityksille suurempi merkitys kuin
vaikkapa toiminnanohjausjärjestelmillä. Silti
tätä ei hänen mielestään ymmärretä riittävästi.
Esimerkiksi kunnat ovat isojen ITtalojen
armoilla, koska niillä ei ole itsellään
riittävästi osaamista.
– Yleisestikin puhutaan liian vähän digitaalisuuden
tuomista todellisista arjen
hyödyistä. Lisäksi ne ovat demokraattisesti
kaikkien käytettävissä. Minulle esimerkiksi
sähköisesti tilattava ruokakassi tarkoittaa
kahta tuntia lisäaikaa perheen parissa,
kun päivän päätteeksi ei tarvitse seistä
kassajonossa.
Kuka tuntee kenetkin?
Inkeroinen ei siis ole tietoisesti hakeutunut
urallaan eteenpäin, vaan asiat ovat edenneet
itsestään. Sama on tapahtunut myös hallituspaikkojen
suhteen: Marimekon hallitukseen
häntä pyydettiin vuonna 2015 ja OIKI-
On keväällä 2018.
– Kun sain Marimekon hallituksen puheenjohtaja
Mika Ihamuotilalta sähköpostia,
ensimmäinen ajatukseni oli, onko tämä
”joku nigerialaistyyppinen joukkokirje”.
Kun seuraavana aamuna otin häneen yhteyttä,
tilanne konkretisoituikin todeksi.
Inkeroinen oli tuolloin 27-vuotias. Jälkikäteen
hänelle on selvinnyt, että kylillä oli
ollut hänestä puhetta. Inkeroisen nimitys
saikin aikaan sen, että Marimekko palkittiin
Vuoden hallitusjäsen -valinnalla: valintakriteereinä
esille nousivat digitaalisuus, diversiteetti
ja ennakkoluulottomuus.
Kaikki puheet eivät kuitenkaan olleet
mairittelevia. Esimerkiksi yhdessä arvos-
7

Vuoden yhteiskuntatieteilijä
l ”JOS OLEN JO SAAVUTTANUT 95 PROSENTTIA,
JÄTÄN MIELELLÄNI TYÖNI SIIHEN SEN SIJAAN,
ETTÄ KÄYTÄN TÄYDELLISYYDEN TAVOITTELUUN
KAKSI TUNTIA LISÄÄ.”
tetun talousjulkaisun haastattelussa pohdittiin,
kenet hän mahtaa tuntee tai kenelle
on sukua. Inkeroinen itse uskoo, että aina
joku tuntee jonkun, joka tuntee jonkun.
– Minulle hallitustyöt tarkoittavat, että
teen työtä kolmessa yrityksessä. Yhdessä
ne antavat arvoa omalle ajattelulle.
Kilpauinti vaihtui vauvauintiin
Kaikkeen ei kuitenkaan Inkeroisellakaan
riitä aika. Hän myöntääkin, että nuoruuden
kilpauimari löytää itsensä tätä nykyä
vauvauinnista.
– Elämä on valintoja. Minulle balanssin
työn ja perhe-elämän välillä takaa hyvin
suunniteltu perhekalenteri. Olen myös
opetellut arvioimaan, mikä on minulle riittävän
hyvä taso. Jos olen jo saavuttanut 95
prosenttia, jätän mielelläni työni siihen sen
sijaan, että käytän täydellisyyden tavoitteluun
kaksi tuntia lisää, Inkeroinen toteaa.
Kolmen alle neljävuotiaan lapsen isänä
Inkeroisella ei ole vapaa-ajan ongelmia. Ohjelmaa
riittää ilman harrastuksiakin. Yhden
neuroosin hän kuitenkin myöntää: hän on
kirjannut kaikki lentonsa vuodesta 2015 lähtien.
– Kirjaan ylös lentokoneen rekisterinumeron,
istuinpaikkani, lähtöajat ja mahdolliset
myöhästymiset meriselityksineen. Kun tähän
on lähtenyt, ei lopettaakaan voi, Inkeroinen
naurahtaa.
Vuoden yhteiskuntatieteilijän titteli tuli
Inkeroiselle täytenä yllätyksenä.
– Vaimoni mieltää minut yhteiskunnallisesti
aktiiviseksi, joten kai siinä sitten on jotain
perää, Inkeroinen naurahtaa.
Tällä hetkellä Inkeroinen on omaan elämäänsä
varsin tyytyväinen. Toisinaan hän
on miettinyt jatko-opintoja, joko väitöskirjan
kirjoittamista tai MBA-tutkintoa.
– Suurin este siihen on, että töistä olisi
vaikea luopua, hän toteaa.
– Ulkomaille en kuitenkaan haikaile. Miksi
lähteä, kun voi olla täälläkin? Olen tyytyväinen
keskijätkäsaarelainen juuri tällaisena.
8

VUODEN YHTEISKUNTATIETEILIJÄT
2019 Digitaalisen liiketoiminnan johtaja, VTM
Mikki Inkeroinen
2018* Kirjailija, päätoimittaja, VTK Koko Hubara
2016 Yrittäjä, VTM Pauliina Seppälä
2015 Puheenjohtaja, VTM Pertti Torstila
2014 Yrittäjä, VTM Anna-Marja Vainio
2013 Toimittaja-kirjailija, VTM Matti Rönkä
2012 Professori, VTT Sixten Korkman
2011 Professori, YTM, FT Marja-Liisa Manka
2010 Toimitusjohtaja, VTT Cay Sevón
2009 Kaupunginjohtaja, HTM Antti Rantakokko
2008 Toimitusjohtaja, VTL Suvi-Anne Siimes
2007 Kehittämiskonsultti, VTT Esa Pohjanheimo
2006 Toiminnanjohtaja, YTM Marita Ruohonen
2005 Oikeusministeri, VTM Leena Luhtanen
2004 Päätoimittaja, YTT Matti Virtanen
2003 Professori, VTT Antti Eskola
2002 Dosentti, VTT Teija Tiilikainen
2001 Pääjohtaja, VTK Jorma Ollila
2000 Tutkija, VTL Anu Kantola
1999 Komissaari, VTK Erkki Liikanen
*Valinta muutettiin
koskemaan tulevaa vuotta.
9

Asemamme työmarkkinoilla
Yhteiskunta-alalla
töissä
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäsenille lähetetään vuosittain
työmarkkinakysely, jonka tuloksia hyödynnetään muun muassa
edunvalvonnan ja palkkaneuvonnan tukena. Työmarkkinakyselyn
raportista, työmarkkinatutkimuksesta, kertyy paljon tietoa yhteiskuntaalan
korkeakoulutettujen työmarkkina-asemasta: Miten työmarkkinoille
sijoitutaan? Mikä on palkkataso sektoreittain ja toimiasemittain?
Näistä ja muista tunnusluvuista olemme koonneet
yhteiskunta-alan osaajan profiileja tarjotaksemme
mahdollisen kattavan kokonaiskuvan alasta.
ASEMA
IKÄ
68%
ASIANTUNTIJOITA
25%
JOHTOTEHTÄVISSÄ
42 V.
KESKI-IKÄ
22%
MÄÄRÄAIKAISISSA
TYÖSUHTEISSA
TYÖSUHDE
31 V.
VASTA-
VALMISTUNEIDEN
KESKI-IKÄ
4,9%
TYÖTTÖMYYS-
ASTE
Lähde: Jäsenrekisteri ja työmarkkinatutkimus
10

Asemamme työmarkkinoilla
TYÖPAIKKA
60%
TYÖPAIKKA
PK-SEUDULLA
PALKKA
3 946 €
SUKUPUOLI
BRUTTOPALKKA/KK,
MEDIAANI
69%
NAISET
4 307 €
BRUTTOPALKKA/KK,
KESKIARVO
31%
MIEHET
18%
TULOS-
PALKKAUKSEN
PIIRISSÄ
11

Asemamme työmarkkinoilla
33%
10%
MEISTÄ ON
MONEKSI!
Millä sektoreilla meitä on eniten?
Miten sektori ja toimiasema vaikuttavat palkkatasoon?
Tältä näyttää yhteiskunta-alan osaajien
profiili työnantajasektoreittain.
19%
22%
16%
12

Asemamme työmarkkinoilla
VALTIO
w erityisasiantuntija
w neuvotteleva virkamies
w ylitarkastaja
w yliaktuaari
w yksikönpäällikkö
ESIHENKILÖT/JOHTO
€
ASIANTUNTIJAT
€
5 275 3 950
YLIOPISTO/AMK
w tutkija
w tohtorikoulutettava
w henkilöstöasiantuntija
w kv. asioiden koordinaattori
€ €
w koulutussuunnittelija 5 154 3 500
KUNTA
w hallintopäällikkö
w sosiaalityöntekijä
w kunnanjohtaja
w palvelupäällikkö
€ €
w suunnittelija 4 700 3 500
YRITYS
w konsultti
w Manager
w yhteiskuntasuhdejohtaja
w asiakkuuspäällikkö
w HR Specialist
JÄRJESTÖ
w viestintäpäällikkö
w järjestöpäällikkö
w toiminnanjohtaja
w projektikoordinaattori
w pääsihteeri
€ €
5 837 4 023
€ €
4 700 3 450
Lähde: Jäsenrekisteri ja työmarkkinatutkimus
13

Asemamme työmarkkinoilla
YHTEISKUNTA-ALAN
TÖISSÄ TOP25
YLEISIMMÄT TYÖNANTAJAT
w Helsingin kaupunki
w Helsingin yliopisto
w Ulkoministeriö
w Kela
w Tilastokeskus
w ELY-keskukset
w TE-toimistot
w Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
w Tampereen yliopisto
w Maahanmuuttovirasto
w Tampereen kaupunki
w Verohallinto
w Espoon kaupunki
w Turun kaupunki
w Vantaan kaupunki
w Työ- ja elinkeinoministeriö
w OP Ryhmä
w Turun yliopisto
w Valtioneuvoston kanslia
w Sosiaali- ja terveysministeriö
w Aalto-yliopisto
w Eduskunta
w Valtiovarainministeriö
w Jyväskylän yliopisto
w Opetus- ja kulttuuriministeriö
YLEISIMMÄT NIMIKKEET
w suunnittelija
w tutkija
w sosiaalityöntekijä
w ylitarkastaja
w asiantuntija
w projektipäällikkö
w tiedottaja
w projektikoordinaattori
w erityisasiantuntija
w toiminnanjohtaja
w viestintäpäällikkö
w tarkastaja
w yliaktuaari
w kehittämispäällikkö
w johtaja
w palvelupäällikkö
w assistentti
w henkilöstöpäällikkö
w toimitusjohtaja
w neuvotteleva virkamies
w lehtori
w konsultti
w hallintojohtaja
w kehityspäällikkö
w tutkimuspäällikkö
14

Asemamme työmarkkinoilla
TYÖMÄÄRÄN KOKEMINEN
IKÄRYHMITTÄIN JA TYÖNANTAJASEKTOREITTAN
Alle 30
30–39
40–49
50–59
60 tai yli
10 38 43 8
15 44 37 3
15 51 31 3
17 47 34 2
6 40 53 1
Valtio
Kunta
Yritys
Järjestö
Yliopisto tai amk
14 44 37 4
18 44 34 3
14 47 35 3
13 47 36 3
11 51 35 2
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Liian pieni En osaa sanoa
TYÖAIKA
39,4 h/vko
TYÖAIKA
14%
KOKEE TYÖMÄÄRÄN
LIIAN SUUREKSI
36%
KORVATAAN
YLITYÖT
VAPAANA 1:1
Lähde: Jäsenrekisteri ja työmarkkinatutkimus
15

Asemamme työmarkkinoilla
TÄRKEIMMÄT TYÖPAIKANVALINTAKRITEERIT
Mahdollisuus tehdä työtä,
jonka koen merkitykselliseksi
Mielenkiintoiset
työtehtävät
Hyvä
palkkataso
Työpaikan
työilmapiiri
Mahdollisuus
kehittyä työssä
Varmuus työsuhteen
jatkuvuudesta
Merkitys tulevan
urakehityksen kannalta
Mahdollisuus vaikuttaa
työn sisältöön
Mahdollisuus sovittaa yhteen
työ- ja perhe-elämä
Työn monipuolisuus
13
8
10
20
20
17
18
19
15
20
13
14
14
15
11
14
15
10
10
10
28
23
26
27
39
38
47
45
43
42
Työn
merkityksellisyys
tärkeimmäksi
kriteeriksi työpaikan
valinnassa.
Yhteiskunta-ala
Tekniikan ala
Kaupallinen ala
0 % 25 % 50 %
Mahdollisuus tehdä työtä,
jonka koen merkitykselliseksi
Mielenkiintoiset työtehtävät
Hyvä palkkataso
Työpaikan työilmapiiri
22
27
29
26
46
48
43
48
Mahdollisuus kehittyä työssä
17
17
Merkitys tulevan urakehityksen kannalta
9
21
Varmuus työsuhteen jatkuvuudesta
Mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön
Mahdollisuus sovittaa
yhteen työ- ja perhe-elämä
Työnantajan arvot ovat lähellä omiani
7
10
9
9
12
14
15
18
Työelämässä
Opiskelijat
0 % 25 % 50 %
16

Asemamme työmarkkinoilla
TÄRKEIMMÄT TYÖSSÄ JAKSAMISEN KRITEERIT
1.
joustavat työajat
sekä mahdollisuus
etätyöhön
2.
työilmapiiri
4.
mielekkäät
työtehtävät
5.
hyvä
työyhteisö/työkaverit
3.
hyvä
esihenkilötyö
6.
mahdollisuus vaikuttaa
työn sisältöön
KIINNOSTAVIMMAT TOIMIALAT
Millaiset alat kiinnostavat yhteiskunta-alan osaajia? Onko toimialoissa
suuria eroja verrattuna kaupallisen ja tekniikan alan osaajiin?
Tekniikan alan osaajat Kaupallisen alan osaajat Yhteiskunta-alan osaajat
Suunnittelu ja konsultointi Kaupan ala Julkishallinto
Tietotekniikka/it Suunnittelu ja konsultointi Yliopistot ja tutkimuslaitokset
Kone- ja metalliatuoteteollisuus Pankki ja rahoitus Suunnittelu ja konsultointi
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Taloushallinto ja kirjanpito Opetus ja koulutus
Energia Media ja viestintä Sosiaalipalvelut
Tietoliikenne- ja
Tietotekniikka/it
Media ja viestintä
telekommunikaatioyhtiöt
Pankki ja rahoitus Julkishallinto Taide ja kulttuuri
Yliopistot ja tutkimuslaitokset Matkailu- ja ravitsemusala Terveyspalvelut
Rakentaminen Opetus ja koulutus Pankki ja rahoitus
Kaupan ala Terveyspalvelut Taloushallinto ja kirjanpito
T-Median työnantajakuvatutkimuksessa vastaajia oli 468. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä
kyselylomakkeella 19.3.–15.6.2018. Vastaajista yhteiskunta-alan korkeakouluopiskelijoita oli 40 % ja
työelämässä olevia yhteiskuntatieteilijöitä 60 %. 63 % oli Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäseniä.
Lähde:T-Median työnantajakuvatutkimus
17

ESSEET
Yhteiskuntatieteilijöiden
laaja-alaista ymmärrystä
tarvitaan monilla erikoisaloilla.
Erno Mähönen pohtii lainsäädännön
vaiktuusten huomiointia
valmisteluvaiheessa.
Veera Luoma-aho muistuttaa,
että tekoälyn maailmassakin
tarvitaan ihmisiä.
18

Essee 1
Mitä annettavaa
yhteiskuntatieteilijöillä on
lainsäädäntötyöhön?
Lainsäädäntötyö valtionhallinnossa on juristivaltaista puuhaa.
Onhan luontevaa, että lakeja valmistelevat oikeusjärjestelmään
hyvin perehtyneet. Helposti kuitenkin unohdetaan, että
lainvalmistelu on muutakin kuin pykälätekniikkaa.
TEKSTI: ERNO MÄHÖNEN
l KUVA: ALEKSI MALINEN
Jotta lain muuttamisessa olisi mitään
mieltä, tulisi sillä olla jotain
vaikutusta yhteiskuntaan.
Kun lukee vanhoja ennen
2000-lukua säädettyjä hallituksen
esityksiä, ei tämä vaikuta
olevan lainkaan itsestään
selvää. Toistuva fraasi on ”tällä
lailla ei ole vaikutusta…”.
Kysymys tuskin on siitä, että lakimuutoksia
tehtailtiin ennen ihan muuten vaan;
huvin vuoksi kun ei muuta tekemistä keksitty.
Syy on ennemminkin se, ettei lakimuutosten
vaikutuksia osattu arvioida.
Eikä osata kunnolla vieläkään.
Lainsäädännön vaikutusten arviointi on
yhteiskuntatieteilijöille luonnollinen pelikenttä.
Vaikutussuhteet yhteiskunnassa
ovat keskeinen osa kaikkia yhteiskuntatieteitä.
Se on myös alue, jota ei oikeustieteissä
juuri käsitellä.
Viime aikoina julkisuudessa
on keskusteltu lainvalmistelun
kriisistä. Ratkaisuksi on ehdotettu
muun muassa vahvempaa
säädösjohtamista. Pelkkä
oikeustieteellisen osaamisen
vahvistaminen ei kuitenkaan
ratkaise ongelmia.
Perinteisesti Suomessa lakeja on
valmisteltu niin, että ensin on päätetty tavoite,
sitten sääntelymalli, naulattu pykälät
kiinni ja viimeisenä mietitty, että mitähän
vaikutuksia niillä mahtaisi olla. Tässä vaiheessa
on vielä usein iskenyt epävarmuus
ja varmuuden vuoksi on todettu: ehkä ei nyt
kovin paljoa tai ainakaan mitään ikävää. Ja
jos ei muuta ole osattu sanoa, niin sitten on
kirjoitettu tavoitteet hieman eri sanoin.
Äskeinen kuvaus on ehkä kärjistys, mutta se
kuvaa hyvin edelleen esiintyviä puutteita
19

Essee 1
lainvalmistelussa. Oikeusministeriön ohjeiden
mukaan lain vaikutusten arviointi
tulisi aloittaa heti projektin alkuvaiheessa.
Vaikutusten arvioinnin tulisi ohjata sääntelymallin
valintaa, ei toisin päin. Lisäksi lain
vaikutuksia tulisi miettiä myös muilta kanteilta
kuin halutun lopputuloksen kannalta.
Yhteiskuntatieteellisen analyysin tulee
siis olla kaiken lainsäädäntötyön keskiössä.
Sen tehtävänä on tukea lainvalmistelussa
tehtävien valintojen tekoa erilaisten sääntelymallien
välillä. Samalla se tukee poliittisia
päättäjiä tuottamalla heille paras mahdollinen
informaatio.
Lainsäädännön vaikutusten
arviointiin kiinnitetään
entistä enemmän
huomiota. Monet hallituksen
esitykset ovat
nousseet mediassa esille
nimenomaan vaikutusarvioiden
osalta. Vuonna 2015 Suomeen perustettiin
itsenäinen ja riippumaton Lainsäädännön
arviointineuvosto vahtimaan
arvioiden laatua. Neuvosto on kansainvälisesti
ainutlaatuinen siinä, että sillä on poikkeuksellisen
laaja mandaatti arvioida erilaisia
vaikutustyyppejä.
l ”YHTEISKUNTATIETEELLISEN
ANALYYSIN TULEE OLLA
KAIKEN LAINSÄÄDÄNTÖTYÖN
KESKIÖSSÄ. ”
Vaikutusarviotyö on ollut lapsen kengissä
osin siitä syystä, ettei sitä ole nähty tarpeeksi
tärkeänä. Toisinaan poliittiselle päätöksentekijälle
on ollut helpompaa ajaa näkemyksiään
läpi silloin, kun arviointi on
vähäistä.
Yksi keskeinen syy vaikutusarviotyön
vähäisyydelle on myös ollut pula osaajista.
Harvalla lainsäädäntötyötä tekevällä on
yhteiskuntatieteellinen tutkinto. Varsinaisesti
vaikutusten arviointiin erikoistuneita
virkojakin on alettu perustaa vasta viime
vuosina, osin Arviointineuvoston luoman
paineen takia.
Monen juristitaustaisen
konkarilainvalmistelijan
on myös ollut
vaikea säätää aivojaan
siihen asentoon, että arvioita
laaditaan epävarmuuksien
täyttämässä
maailmassa, ei tarkasti määritellyssä juridiikkauniversumissa.
Viime kädessä yhteiskuntatieteilijän on
uskallettava väittää juristille vastaan ja kerrottava,
että yhteiskunnallinen todellisuus
on muutakin kuin se, mitä lakiin on kirjattu.
OECD julkaisi aivan hiljattain tuoreimman
säädöspolitiikkakatsauksensa, Regulatory
Policy Outlook 2018:n. Suomen hallitusten
esitysten arviointiprosessin taso jäi vertailussa
selvästi EU:n keskiarvon alapuolella.
Lainsäädännön jälkikäteisarvioinnissa
Suomi oli aivan OECD:n häntäpäässä. Kehittyneistä
maista Japani sentään jäi vielä
Suomenkin taakse.
Olen ollut tekemisissä lainsäädännön vaikutusten
arvioinnin kanssa työ- ja elinkeinoministeriössä
vuodesta 2015 lähtien. Sinä
aikana tekeminen on vahvistunut ja uusia
virkoja on avattu. Tarve ei kuitenkaan varmasti
ole vielä täytetty.
Vaikutusarvioinnin kehittämisen painopiste
on viime aikoina ollut taloustieteellisessä
analyysissä. Myös muiden yhteiskun-
20

Essee 1
tatieteiden, sosiologian, sosiaalipolitiikan,
valtio-opin, yhteiskuntamaantieteen, sukupuolentutkimuksen
ja sosiaalipsykologian
lisäkontribuutio olisi kuitenkin arvokasta
lainsäädännön valmistelussa. Taloustieteellisten
mallien lisäksi arvokasta tietoa
lainvalmistelijalle on myös ymmärrys yhteiskunnan
eri toimijoiden arjesta, käyttäytymisestä
ja valtasuhteista.
Ehkä keskeisin taito vaikutusarviointityössä
onkin substanssialan teoriakirjallisuuden
tuntemus. Arviointia helpottaa
huomattavasti, jos ei tarvitse jokaisella kerralla
keksiä pyörää uudestaan.
Teoreettisten mallien
ohella on tärkeää
tietää, millaisia käytännön
kysymyksiä
politiikkapäätösten
vaikutuksiin liittyy.
Työlainsäädännön
muutosten vaikutukset riippuvat monilta
osin työehtosopimuksista ja työpaikkatason
realiteeteista. Nudge-ajattelun myötä
on yleistynyt havainto siitä, ettei ihmisten
päätöksenteko aina ole rationaalista: muutos
on aina korkeamman kynnyksen takana
kuin status quon säilyttäminen. Ymmärrys
yhteiskunnallisten rakenteiden sukupuolittuneisuudesta
on välttämätöntä, jotta tasaarvovaikutuksia
osattaisiin tunnistaa.
Toisaalta taloustieteelliset mallit, niin empiiriset
kuin teoreettiset, ovat äärimmäisen
arvokkaita, koska niiden avulla voidaan
vastata kysymykseen ”kuinka paljon?”.
Silloin kun vaikutusmekanismit ovat ristikkäiset,
ei edes suuntaa voi tietää vastaamatta
tähän kysymykseen.
l ”HARVA TUNTUI YMMÄRTÄVÄN,
ETTÄ RELEVANTTI TILASTOTIETO EI OLE
KÄYTETTÄVISSÄ KUIN AIKAISINTAAN
MONEN KUUKAUDEN VIIVEELLÄ.”
Yhteiskuntatieteellistä ymmärrystä kaivattaisiin
itse asiassa lisää päätöksenteon kaikilla
portailla.
Huomiooni kiinnittyi alkoholilain uudistuksen
vaikutusten jälkikäteisarvioinnista
käyty mediakeskustelu. Vahvat oluet
vapautettiin kauppoihin 1.1.2018 alkaen
ja anniskelusääntely uudistettiin 1.3. alkaen.
Kuitenkin jo varhain alkuvuodesta alkoi
spekulointi, onko kulutus kasvanut vai
laskenut.
Harva tuntui ymmärtävän, että relevantti
tilastotieto ei ole käytettävissä kuin aikaisintaan
monen kuukauden viiveellä. Lisäksi
kaupat ja kuluttajat
reagoivat hitaasti
lakimuutoksiin. Koko
markkinaketju käy
laki muodonmuutoksen,
jossa mietitään
uudelleen tuotekategoriat
ja myyntistrategiat.
On todella naiivia kysyä huhtikuussa
2018, että mikä on alkoholiuudistuksen
lopullinen vaikutus.
Palaan nudge-ajatteluun ja yhteiskunnallisen
ymmärryksen. Klassisen taloustieteen
kehikossa ei pitäisi olla merkitystä, leikataanko
sosiaalietuutta niiltä, jotka eivät tee
haluttua toimenpidettä vai korotetaanko
niiden osalta, jotka tekevät. Työttömyysturvan
aktiivimallin ympärillä käytävä keskustelu
kuitenkin osoittaa, ettei näin selvästikään
ole. Menetyksen ja väärinmenettelyn
kokemuksen psykologinen taakka on paljon
suurempi kuin pelkkä rahallinen kannustin.
21

Essee 1
Monipuolisella yhteiskunnallisella ymmärryksellä
on siis selvä arvo.
Lainsäädännön vaikutusten arviointiin
on viime vuosina kohdistunut alati kasvava
julkinen mediapaine. Se korostaa entisestään
arviointityön itsenäistä roolia ulkoisista
vaikuttimista. Viime
kädessä julkisen viranhaltijan
tehtävä on tuottaa
arviot parhaan mahdollisen
tiedon ja ymmärryksen
valossa.
OECD:n säädöspolitiikkavertailussa
korostuu arvioinnin systemaattisuus.
Kuinka hyviä työkaluja vaikutusten
arviointiin on tarjolla ja miten arviointien
teko on ohjeistettu? Esimerkiksi
työ- ja elinkeinoministeriössä olemme kehittäneet
laskurin yrityksiin kohdistuvan
sääntelytaakan arviointiin. Yhtenä tavoitteena
on saada eri arviot keskenään vertailukelpoisiksi.
Toisaalta näidenkin työkalujen
hyödyntäminen vaatii vähintäänkin taitoa
kysyä oikeita kysymyksiä.
l ”OECD:N SÄÄDÖS-
POLITIIKKAVERTAILUSSA
KOROSTUU ARVIOINNIN
SYSTEMAATTISUUS. ”
Arviointikaan ei toki saa olla itsetarkoitus,
vaan sen tulisi myös johtaa parempaan
sääntely-ympäristöön.
Jotta emme jäisi jatkossa rupusijoille
OECD:n vertailuissa, on meidän parannettava
edelleen lainsäädäntötyön tasoa.
Se tapahtuu parhaiten
hyödyntämällä horisontaalisesti
monipuolista
osaamista. Kyllä sosiaali-
ja terveysministeriössä
osataan arvioida tasa-arvo-
ja terveysvaikutuksia
verrattain kiitettävällä tasolla nytkin, ja valtiovarainministeriössä
kansantaloudellisia
vaikutuksia, mutta entä toisin päin? Monipuolista
osaamista tarvitaan siis eri puolilla
hallintoa, myös siellä missä tarve ei ole
kaikkein ilmeisintä.
Kirjoittaja on työ- ja
elinkeinoministeriön
erityisasiantuntija
22

Essee 2
Päin tekoälyä
Omistan pienen podcast-tuotantoyhtiön.
Asian mainio etu on se, että kivijalkaliiketilassa
sijaitsevaan studioomme, entiseen eväspuotiin,
kävelee joka päivä sisään valtavan
kiinnostavia ihmisiä.
TEKSTI: VEERA LUOMA-AHO
l KUVA: OUTI PYHÄRANTA
Yhtenä päivänä podcastissa oli vieraana
Risto Siilasmaa. Minä kuuntelin
äänitarkkailuhuoneessa,
kun Siilasmaa kannusti ihmisiä
ottamaan selvää tekoälystä
ja koneoppimisesta. Niissä ei
hänen mukaansa ollut mitään
ihmeellistä, mitä kuka tahansa
ei pystyisi ottamaan itse haltuun.
Kun nykyään me kaikki ymmärrämme,
miten polttomoottori toimii, tulevaisuudessa
meidän kaikkien yleissivistykseen
kuuluu ymmärtää, miten polttomoottori
toimii, Siilasmaa vertasi.
Toivoin itsekseni, ettei kukaan koskaan
missään kysyisi minulta julkisesti, miten
polttomoottori toimii.
Mihin tekoälyn aikana tarvitaan yhteiskuntatieteilijää,
joka piirteli koulussa
kirjan reunaan silloin, kun
polttomoottoreista puhuttiin?
Oma alani, valtio-oppi, tutkii
poliittisen vallan käyttöä.
Tällä hetkellä kalifornialaiset
suuryritykset käyttävät maailmassa
suurempaa valtaa kuin
juuri kukaan yksittäinen poliitikko.
Yritysten kirjoittamat algoritmit vaikuttavat
elämäämme tavoilla, joista emme opiskeluaikanani
tienneet vielä mitään ja joita
meidän on yhä vaikeaa edes hahmottaa.
Viime aikoina ihmiset ovat nousseet pieneen
ja tervetulleeseen feedikapinaan: se,
23

Essee 2
l ”KÄYTÄNNÖSSÄ ALGORITMIEN KAUTTA TOIMIVA VALTA
ON ARVOJEMME, ASENTEIDEMME, TARPEIDEMME JA
MIELIHALUJEMME KUIN HUOMAAMATONTA HIVUTUSTA, JOTA
VASTAAN ON MILTEI MAHDOTONTA TAISTELLA SKARPPINA
MINUUTISTA, TUNNISTA, ALHAISEN VERENSOKERIN
ILTAPÄIVÄSTÄ JA SATEISEN MARRASKUUN VIIKOSTA TOISEEN.”
mitä algoritmit tuovat silmien eteen päivittäin,
on hädin tuskin osatotuus maailmasta.
Teoriassa tämä kuulostaa itsestäänselvältä,
mutta käytännössä algoritmien kautta
toimiva valta on arvojemme, asenteidemme,
tarpeidemme ja mielihalujemme kuin
huomaamatonta hivutusta, jota vastaan on
miltei mahdotonta taistella skarppina minuutista,
tunnista, alhaisen verensokerin
iltapäivästä ja sateisen marraskuun viikosta
toiseen.
Tekoäly tarkoittaa älykkäitä koneita. Älypuhelimet
sovelluksineen ovat päivittäinen
tekoälymme, keskittymiskykymme tilasta
riippuen joko toimintamme moninkertainen
tehostaja tai oman oppimiskykymme
sabotoija.
Koneoppiminen taas tarkoittaa sitä, että
koneet oppivat oppimaan itse. Jos algoritmeilla
on meihin näin paljon valtaa kuin
nyt, on vaikea edes kuvitella, miten syvällisesti
meihin on mahdollista vaikuttaa,
kun koneoppiminen kehittyy, meistä kerätyn
datan määrä kasvaa ja laitteiden teho
paranee.
Algoritmit eivät silti ole myyttisiä supervoimia.
Ne eivät ole tietoisia eläviä olentoja,
joilla on kykyä käyttää valtaa tai tehdä
omia päätöksiä. Ne ovat ihmisten kirjoitta-
mia koodinpätkiä. Ihmisten tekemiä ja ihmisten
muutettavissa.
Algoroitmit eivät ole itsessään asenteellisia,
mutta ihmiset niiden takana ovat. Inhimillisen
ajattelun vinoumat ovat osa ihmisyyttä,
ja teemme jatkuvasti tiedostamattomia
oletuksia. Tuskin kukaan meistä voi
koskaan olla täysin vapaa ajattelun vinoumista
ja ennakkoasenteista. Matemaatikko
Cathy O’Neil on sanonut, että algoritmit
ovat pahimmillaan koodiksi muokattuja
mielipiteitä.
Erilaiset vääristymät ja huomaamattomat
ennakkoasenteet voivat olla pieniä silloin,
kun tekoälyä luodaan ja kehitetään, mutta
ne voivat moninkertaistua, kun algoritmi
toimii, ja skaalautua käytössä yhä suuremmiksi.
Tekoälyn vääristymät voivat aiheuttaa jo
nyt syrjintää esimerkiksi kasvojentunnistuksessa,
lainojen ja vakuutusten antamisessa
ja diagnoosien tekemisessä.
Ja lähes aina häviäjiä ovat naiset, ei-valkoiset
ja erilaiset vähemmistöt, huomautti
Joseph Green Data Driven Investor -blogissa
toukokuussa.
Jos se harmittaa, kannattaa kiinnostua
tekoälystä.
Toivottavasti kukaan valkoinen, keskiluokkainen
ja teknologisen koulutuksen
24

Essee 2
saanut mies ei pahastu suuresti, jos sanon,
että ei ole kovin ihmeellistä, jos tekoälyn
sisäänrakennetut näkökulmat ovat hieman
vääristyneitä, jos sitä kehitetään aloilla, joilla
suurin osa on valkoisia, keskiluokkaisia
ja teknologisen koulutuksen saaneita miehiä.
Se ei ole heidän oma vikansa: ihmiset,
joilla on sama tausta ja koulutus, nyt vaan
tapaavat aina päätyä samanlaisiin johtopäätöksiin
ja jättää samantyyppiset pienet asiat
havaitsematta tai huomioimatta.
Siksi yritykset puhuvat nyt itse diversiteetistä
ja sen tarpeesta. Maailman menestyneimmät
tuotteet on alun perinkin kehitetty
Kalifornian kaltaisessa kulttuurien sulatusuunissa
– vaikka toisaalta sekin sulatusuuni
on kovalta ytimeltään aivan liian
homogeeninen.
Puhe diversiteetistä ja sen tarpeesta ei silti
ole vain ideologista hattaraa. Yrityksissä
ymmärretään, että se on hyvien tuotteiden
kehittämisen yksi elinehto. Erityisesti näin
on, kun kehitetään tekoälyä.
”Tiimit, joilla on monipuolisemmat taustat,
kysyvät luonnostaan kysymyksiä, valottavat
sokeita pisteitä ja testaavat oletuksia
varmistaakseen, että niin väkevä työkalu
rakennetaan laajan näkemysten kirjon
pohjalta”, kirjoitti Will Byrne Fast Company-lehdessä
helmikuussa 2018.
Tällä hetkellä tekoälyn parissa tekevät
työtä enimmäkseen insinöörit, data-analyytikot
ja matemaatikot. Asian on muututtava.
Sen lisäksi, että tiimeissä on hyvä
olla eri ikäisiä, eri sukupuolia edustavia ja
eri yhteiskuntaluokasta tai etnisestä taustasta
olevia ihmisiä, tarvitaan myös erilaisia
koulutustaustoja.
Yhteiskuntatieteiden perustehtävä on yrittää
purkaa oletuksia, ajattelun vääristymiä ja
ennakkoasenteita. Me yhteiskuntatieteilijät
ymmärrämme itsestäänselvästi, että erilaiset
yhteiskunnan rakenteet, perinteet, tavat,
sukupuolet, luokka-asemat, statukset,
symbolit ja sosiaaliset riitit ovat luoneet silmiemme
eteen erilaisia filttereitä. Näiden
filtterien havaitseminen ja purkaminen on
osaamisemme ydintä.
Yhteiskuntatieteilijät ovat asiantuntijoita,
jotka ymmärtävät yhteiskunnallisia ilmiöitä
ja osaavat asettaa ne historialliseen
ja yhteiskunnalliseen kontekstiinsa. Turun
yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
kertoo sivustollaan, että yhteiskuntatieteellisessä
tiedekunnassa tehtävä
tutkimus ”suhtautuu kriittisesti erilaisten
aineistojen luotettavuuteen ja erityisesti
niistä tehtävien johtopäätösten pätevyyteen”
ja että ”tutkimuksessa on olennaisl
”ME YHTEISKUNTATIETEILIJÄT YMMÄRRÄMME
ITSESTÄÄNSELVÄSTI, ETTÄ ERILAISET YHTEISKUNNAN
RAKENTEET, PERINTEET, TAVAT, SUKUPUOLET, LUOKKA-ASEMAT,
STATUKSET, SYMBOLIT JA SOSIAALISET RIITIT OVAT LUONEET
SILMIEMME ETEEN ERILAISIA FILTTEREITÄ.”
25

Essee 2
ta nähdä ilmeisiltä näyttävien asioiden ja
selitysten taakse”.
Kuulostaa taidolta, jota tuotekehityksessä
tarvitaan yleisesti ja tekoälyä hyödyntävien
tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä
aivan erityisesti.
Ei kuitenkaan pidä ymmärtää, että yhteiskuntatieteilijöitä
tarvitaan tiimeihin
maskoteiksi, joiden tarkoituksena on tuoda
esiin vähän eksoottisia, helposti unohtuvia
näkökulmia. Meidän osaamisemme on
ihan yhtä olennaista ja rahanarvoista kuin
kaikkien muidenkin.
Yhteiskuntatieteilijät suhtautuvat teknologiaa
ymmärtäviin ihmisiin kuten diplomi-insinööreihin
usein arvostaen. Ja voiko
kukaan ollakaan kunnioittamatta ihmistä,
joka osaa suunnitella vaikkapa sillan ja saa
sen kestämään?
Mutta eivät insinööritkään enää kehitä
perinteisiä tuotteita, kun yhä useampi ihminen
haluaakin kuluttaa palveluita. Suomalaisen
insinöörin taidonnäyte ei ehkä
olekaan enää näppärä vekotin, vaan sujuva
asiakaskokemus. Kun tuotekehityksestä
on tullut yhä markkinoinnillisempaa, tärkein
taito ei ehkä olekaan enää laskukaavan
muistaminen, vaan ihmisen käytöksen,
ryhmien välisten suhteiden, yhteisöjen
tarpeiden ja yhteiskunnan ymmärtäminen.
Menestyvän bisnesidean ytimessä ei ehkä
olekaan tekninen yksityiskohta, vaan havahtuminen
megatrendiin oikeaan aikaan.
Minulla on ollut ajokortti nyt yli 22 vuotta.
Yhtenäkään niistä en ehkä ole ymmärtänyt.
miten polttomoottori toimii, mutta en ole
antanut sen häiritä itseäni silloin, kun olen
ajanut autolla Yhdysvaltojen ja Euroopan
valtateitä, pohtinut liikenteen automaation
vaikutuksia yhteiskuntarakenteeseen
ja tehnyt useita melko uhkarohkeita taskuparkkeerauksia.
Minusta tuli yhteiskuntatieteilijä, koska
halusin ymmärtää paremmin maailmaa
ympärilläni, ja myöhemmin toimittaja,
koska en tahtonut lopettaa kysymysten
kysymistä. Kun kuuntelen asiantuntijoiden
puhuvan tekoälystä, alan usein ensimmäisenä
miettiä, mihin tekoäly ei toistaiseksi
pysty: empatiaan, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen
tai inhimilliseen luovuuteen.
Onko meidän siis suunnattava tehtäviin,
joissa emme ole korvattavissa?
En usko, että on oikea ratkaisu etsiä suojaa
koneoppimiselta. Sen sijaan yhteiskuntatieteilijöiden
kannattaa mennä rohkeasti
päin tekoälyä ja olla mukana sen kehittämisessä.
Siihen meillä on kyllä kaikki tarvittavat
valmiudet.
Mihin tekoälyn aikana siis tarvitaan yhteiskuntatieteilijää?
Minä uskon, että meil
”MINUSTA TULI YHTEISKUNTATIETEILIJÄ, KOSKA HALUSIN
YMMÄRTÄÄ PAREMMIN MAAILMAA YMPÄRILLÄNI, JA
MYÖHEMMIN TOIMITTAJA, KOSKA EN TAHTONUT
LOPETTAA KYSYMYSTEN KYSYMISTÄ.”
26

Essee 2
l ”TOIVOISIN, ETTÄ MYÖS YHTEISKUNTATIETEELLISET
TIEDEKUNNAT KASVATTAISIVAT PAITSI KRIITTISIÄ AJATTELIJOITA
MYÖS LUOVIA ONGELMANRATKAISIJOITA, JOTKA EIVÄT
VAIN ANALYSOI MAAILMAA, VAAN TAHTOVAT JA OSAAVAT
AKTIIVISESTI MUUTTAA SITÄ.”
tä tarvitaan moneen, mutta ainakin meitä
tarvitaan rakentamaan parempaa tekoälyä.
Ja siinä meitä yhteiskuntatieteilijöitä tarvitaan
aivan kehityksen ytimessä, osallisina
ja tekijöinä – ei vain sivussa, osoittamassa
sormella akateemisin sanankääntein ilmiön
ongelmia.
Minusta yhteiskuntatietelijöillä ja diplomiinsinööreillä
on lopulta vain muutamia
eroja. Molemmat osaavat jäsentää monimutkaisia
järjestelmiä ja analysoida, miten
niiden eri osaset vaikuttavat kokonaisuuteen
ja toisiinsa, mutta insinöörit osaavat
tehdä sen, no, hieman järjestelmällisemmin.
Toinen ero on olennaisempi. Yhteiskuntatieteilijät
hallitsevat mutkikkaita kokonaisuuksia,
osaavat asettaa ne laajaan kontekstiin
ja arvioida niitä kriittisesti.
Insinööri ajattelee lisäksi, että hän voi
esittää ratkaisuja.
Toivoisin, että myös yhteiskuntatieteelliset
tiedekunnat kasvattaisivat paitsi kriittisiä
ajattelijoita myös luovia ongelmanratkaisijoita,
jotka eivät vain analysoi maailmaa,
vaan tahtovat ja osaavat aktiivisesti
muuttaa sitä.
Kirjoittaja on
podcast-yrittäjä ja toimittaja
27

YHTEISKUNTA-ALALLA
VÄITELLÄÄN
Yhteiskunta-alan opinnot ovat yhtä laaja-alaisia
ja moninaisia kuin alakin. Tämä näkyy myös
tutkimuskohteiden monipuolisesta kirjosta –
yhteiskuntaa tarkastellaan monelta kantilta
ja monin eri metodein. Tälle palstalle olemme
poimineet joitain viime vuoden väitöksistä.
LISÄÄ ALAN
VÄITÖKSIÄ
YLIOPISTOITTAIN:
WWW.YHTEISKUNTA-
ALA.FI/
VAITOKSET
28

Väitökset
l ANU HEISKANEN
Naisen kokemus, sota ja selviytyminen –
Kolmanteen valtakuntaan 1944 lähteneet
suomalaiset naiset
Poliittiseen historiaan lukeutuva väitöskirja
käsittelee Kolmanteen valtakuntaan lähteneitä
suomalaisia naisia (arviolta 1 000),
jotka Saksan sotavoimien vetäytymisen yhteydessä
1944 lähtivät maasta. Kolmannessa
valtakunnassa osa naisista määrättiin jäämään
Norjaan ja osa jatkoi Saksaan. Näiden
kahden ryhmän kokemus muodostui erilaiseksi.
Suunnilleen 35 % naisista ei palannut
kotimaahan vuoteen 1948 mennessä. Aineiston
naisista suurin osa oli naimattomia, nuoria
naisia, joilla oli sodan aikana ollut jokin
kosketus Saksan sotavoimiin. Kun Suomi irtautui
sodasta, naisten elämä saattoi olla sosiaalisten
ja emotionaalisten siteiden kautta
monin tavoin sidoksissa Saksan asevoimiin ja
sen edustajiin.
l JAANA NÄSÄNEN
HELSINGIN
YLIOPISTO
HELSINGIN
YLIOPISTO
Supporting and contesting
organizational change: a discursive study
on contradictory visions of
Yhä useammat organisaatiot muuttavat perinteisiä
työtilojaan monitilatoimistoiksi,
joissa työntekijöillä ei ole nimettyjä paikkoja
vaan työpiste valitaan sen mukaan, mikä
paikka on vapaana. Väitöskirja keskittyy tutkimaan
tapaa, jolla organisaatiomuutoksesta
puhutaan; kuinka sitä puolustetaan ja vastustetaan
organisaation sisäisessä puheessa.
Tutkimus osoitti, että muutosta puolustavat
asenteet liittyivät yhteiskunnallisiin trendeihin
ja organisaation kykyyn reagoida ympäristön
pakottamiin muutoksiin. Muutosta vastustavat
asenteet taas korostivat työnteon
arkipäiväisten käytäntöjen ja työn yhteisöllisyyden
murtumista sekä ”oikean työn” mahdottomuutta.
Tutkimus kannustaa tarkastelemaan
muutoksissa sekä puolustavaa että
vastustavaa puhetapaa ja integroimaan molemmat
näkemykset sekä organisaation kehittämiseen
että tuleviin tutkimusasetelmiin.
l TERO TOIVANEN
Pohjoinen polku kapitalismin
ympäristöhistoriaan: Tervakapitalismi,
yhteisvauraus ja sosioekologinen
mullistus 1800-luvun Kainuussa
Tutkimus tarkastelee 1800-luvun Kainuun yhteiskunnallista
ja ekologista muutosta kapitalistisen
maailmanjärjestelmän kehyksessä. Tutkimuskohteena
on Kainuun sosioekologinen
mullistus eli maailmantalouden pohjoisen rajaseudun
pääelinkeinojen, yhteiskunnallisten
suhteiden ja yhteisöjen luontokäsitysten kokonaismuutos.
Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen
Kainuun sosioekologisen ympäristön
ihmistyön ja ei-inhimillisen luonnon hallintamuoto
pohjoinen tervakapitalismi oli. Kainuuta
koskevien historiallisten tutkimuslöydöksien
avulla tutkimus osallistuu uudella tavalla
kapitalismin syntyä ja kehitystä koskevaan
teoreettiseen keskusteluun.
l SOINTU RIEKKINEN-TUOVINEN
Sosiokulttuurista vanhustyötä
paikantamassa. Tutkimus erilaisissa
vanhusten asumisympäristöissä
HELSINGIN
YLIOPISTO
ITÄ-SUOMEN
YLIOPISTO
Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä sosiokulttuurisuus
on vanhustyössä ja mitä se voisi olla
erilaisissa vanhusten asumisympäristöissä.
Perushoitoa ei vanhustyössä voi välttää, mutta
tutkimuksessa esitetään perushoidon ja sosiokulttuuristen
elementtien integroimista.
Tutkimuksen mukaan vanhustyössä tarvittaisiin
enemmän gerontologista mielikuvitusta
eli kykyä kyseenalaistaa arjen itsestäänselvyydet.
Fyysinen perushoito dominoi ja aikatau-
29

Väitökset
luttaa vanhustyön arkea sosiokulttuuristen
ulottuvuuksien jäädessä toissijaiseksi. Vanhustyössä
sosiokulttuurisuus on monelta osin
ulkoistettua eli muiden kuin yksikön omien
työtekijöiden tuottamaa. Vanhustyössä arkea
kuormittavien rutiinien vähentäminen,
työntekijöiden asenteiden tarkastelu ja luovuus
ovat tärkeitä elementtejä.
l EINE PAKARINEN
Maahanmuuttajien ohjaus työvoimahallinnossa
ja aikuiskoulutuksessa
− kohti interkulttuurista ohjausta
Maahanmuuttajien ohjaus työvoimahallinnossa
ja aikuiskoulutuksessa on kansainvälisen
muuttoliikkeen yleistyessä ajankohtainen
kysymys, sillä sen merkitys heidän kotoutumisessaan
ja työllistymisessään on suuri. Tutkimuksessa
tarkasteltiin, millaisia ohjauksen
orientaatioita on tunnistettavissa maahanmuuttajien
ohjauksessa, miten ohjauksen
orientaatiot ilmenevät työntekijöiden ammattikäytännöissä
ja millaisia kehittämistarpeita
on tunnistettavissa maahanmuuttajien ohjauksessa.
Tutkimukseen osallistuneet työntekijät
näkivät kehitettävää aika- ja taloudellisissa
resursseissa sekä erilaisista kulttuuritaustoista
tiedon lisäämisessä ja ammattitaitojen parantamisessa.
Maahanmuuttajien ohjauksen pitäisi
olla nykyistä pitkäjänteisempää, oikea-aikaista,
tavoitteellista ja prosessimaisempaa.
l KIRSIKKA SELANDER
Työhyvinvoinnin paradoksit
kolmannen sektorin palkkatyössä
ITÄ-SUOMEN
YLIOPISTO
JYVÄSKYLÄN
YLIOPISTO
Kolmannella sektorilla tehtävä palkkatyö
on Suomessa lisääntynyt erityisesti 1990-luvun
laman ja Euroopan unioniin liittymisen
jälkeen. Tutkimus selvitti kolmannen sektorin
palkkatyön määrän kehitystä ja vertasi
kolmannen sektorin palkansaajien työhyvinvointia
julkisella ja yksityisellä sektorilla työskenteleviin.
Tutkimuksessa paljastui, että
kolmannen sektorilla tehtävää palkkatyötä
leimaa vapaaehtoistyön organisaatiokulttuuri,
joka ei kaikilta osin tue palkatun henkilöstön
työhyvinvointia. Vaikka vapaaehtoistoimintaan
pohjautuva organisaatiokulttuuri
tarjoaa työntekijöille runsaasti autonomiaa
ja työn imun kokemuksia, työ on samanaikaisesti
kiireistä ja ennakoimatonta. Työhyvinvointiin
liittyvien puutteiden vuoksi kolmannella
sektorilla tulisi kiinnittää enemmän
huomiota työn organisointiin ja johtamiseen.
l MARKUS MYKKÄNEN
Autopoiesis of Organisations
– The Perspective of the Luhmannian
Social System Paradigm
Väitöksessä tutkittiin tiedottajien ja viestintäpäälliköiden
työtä ja sen merkitystä organisaation
päätöksenteolle. Tutkimuksessa
havaittiin, että viestijöiden työnkuva on monipuolistunut.
Viestintäammattilaiset osallistuvat
useisiin eri vaiheissa oleviin päätöksentekoprosesseihin
yhtä aikaa ja tukevat
päätöksentekoa koko organisaatiossa. Viestintäammattilaisten
tuki päätöksenteolle
on merkittävää päätösprosessin kaikissa vaiheissa.
Erilaisten roolien omaksuminen edellyttää
viestinnän ammattilaisilta aiempaa
enemmän joustavuutta Parempi omien roolien
ja tehtävien ymmärtäminen antaisi ammattilaisille
enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa
päätöksentekoon niin ylimmän tason
johtoryhmissä kuin operatiivisella tasolla.
l CHENG ZENG
Exploring organizational
dissent in a global setting
JYVÄSKYLÄN
YLIOPISTO
JYVÄSKYLÄN
YLIOPISTO
Erimielisyydet ovat tarpeellisia moderneissa
organisaatioissa, sillä ne auttavat orga-
30

Väitökset
nisaatioissa tapahtuneiden rikkomusten
korjaamisessa ja helpottavat ryhmäinnovaatiota.
Työntekijät jättävät kuitenkin ristiriitatilanteissa
usein suunsa avaamatta.
Väitöstutkimus tarkastelee tekijöitä, jotka
vaikuttavat työntekijöiden toimintaan ristiriitatilanteissa.
Tutkimuksessa keskityttiin
tarkastelemaan erityislaatuista työntekijän
äänen muotoa: organisatorista erimielisyyttä.
Siinä havaittiin, että työntekijät käsitteellistävät
erimielisyyttä eri tavoin eri kulttuureissa.
l HEIDI PYYNY
Työssä sitoutumisen kokemukset
korkeakoulujen muutoksissa
LAPIN
YLIOPISTO
Suomalaista korkeakoulujärjestelmää on
kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Korkeakoulujen
työntekijät kohtaavat työssään
yhä enemmän ja nopeammin tapahtuvia
muutoksia, joihin pitää sopeutua.
Muutokset haastavat työntekijän työssä sitoutumista.
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan
työntekijän työssä sitoutumisen
kokemusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä
korkeakouluorganisaation muutostilanteissa.
Työssä sitoutuminen on monitahoista ja
dynaamista, mikä näyttäytyy eri tavoin yksilöiden
ja työyhteisöjen toiminnassa. Työyhteisön
yhteisöllisyydellä on merkittävä
rooli yksilön työssä sitoutumisen syntymiselle
ja ylläpitämiselle. Epätyypilliset ja epävarmat
työsuhteet, teknologian tuomat
muutokset sekä tarve jatkuvaan osaamisen
kehittämiseen pakottavat pohtimaan
uudelleen työssä sitoutumisen merkitystä
ihmisten elämässä. Lisäksi tutkimuksessa
tarkastellaan, miten johtamisella voidaan
vaikuttaa työssä sitoutumiseen.
l TARJA SALMELA
The (dis)organized sleeping body:
transgressing boundaries
Johtamis- ja organisaatiotutkimuksen väitöskirjassa
tarkasteltiin nukkumisen ja unien
hämmentävää voimaa horjuttaa organisoidun
elämän tukipilareita. Unen ja nukkumisen
rooli länsimaisessa yhteiskunnassa näyttäytyi
tutkijalle häilyvänä ja ristiriitaisena:
nukkuva ruumis vaikutti olevan ristiriitaisella
tavalla valjastettu kapitalistisiin agendoihin,
kun se samaan aikaan pakeni hallinnoivaa ja
hyötyhakuista vallan kouraa. Väitöskirja on
kolmen artikkelin ympärille rakentuva autoetnografia.
Läpileikkaava monitieteinen
tutkimusote auttaa näkemään organisaatioiden
toimijat enemmän kuin pelkkinä tietoisina
subjekteina, ja nukkumisen enemmän
kuin analysoitavana fysiologisena prosessina.
Lisäksi nukkuva ruumis avaa oven akateemisen
tiedontuotannon kriittiseen tarkasteluun.
l MARKUS KAAKINEN
LAPIN
YLIOPISTO
TAMPEREEN
YLIOPISTO
Disconnected online: A social
psychological examination of online hate
Viime vuosina nettiviha on ollut yhteiskunnallisen
keskustelun kohteena, ja sen on pelätty
paitsi vahingoittavan kohteitaan myös
lisäävän yhteiskunnallisia konflikteja. Väitöskirjassa
tutkitaan, miten verkkovihan tuottaminen
tai sen kohteeksi joutuminen ovat
yhteydessä nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalisiin
suhteisiin verkossa ja sen ulkopuolella.
Tarkemmin työssä tarkastellaan verkkovihan
yhteyksiä sosiaaliseen pääomaan ja
ryhmäkäyttäytymiseen. Väitöskirja koostuu
viidestä osatutkimuksesta, joissa käsitellään
sekä verkkovihan tuottamista että sen koh-
31

Väitökset
taamista ja kohteeksi joutumista Suomessa,
Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Tutkimustulosten mukaan verkkoviha on
yhteydessä sosiaalisiin suhteisiin, mutta nämä
yhteydet ovat erilaisia verkossa ja sen ulkopuolella.
Nettivihan ytimessä on sosiaalisen
median ryhmädynamiikka. Nettivihan
tuottajat suosivat samanmielisiä verkostoja
ja samastuvat muita vahvemmin sosiaalisen
median ryhmittymiin. Myös nettivihan
uhreilla on tyypillisesti muita kiinteämmät
suhteet sosiaalisen median yhteisöihin. Toisaalta
ne käyttäjät, joilla on läheiset suhteet
verkon ulkopuolisiin yhteisöihin, ovat muita
harvemmin vihan tuottajia ja uhreja. Tutkimustulokset
osoittavat, että verkossa leviävä
vihasisältö heijastaa yhteiskunnan sosiaalisia
jännitteitä.
l KATRI-MARIA JÄRVINEN
TAMPEREEN
YLIOPISTO
Miten mittari toimii? Tutkimus
työelämän kyselymittarin rakentumisesta
Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka yhteiskuntatieteellisen
tiedon tuottamisen keskeinen
väline, kyselymittari, rakentuu yhteiskuntatieteellisissä
tutkimuskäytännöissä.
Tutkimuksen tavoitteena ei ole tutkia kyselymittarien
luotettavuutta, vaan tutkimuksessaan
tarkastellaan sitä, millaisista elementeistä
kyselymittarit koostuvat ja miten
ne yhteiskuntatieteellisissä tutkimuskäytännöissä
toimivat. Tutkimus avaa uuden näkökulman
valtavirraltaan tilastotieteelliseen ja
kognitiiviseen vastaajapsykologiseen kyselymittarien
tutkimiseen. Tutkimus toteutettiin
tapaustutkimuksena, jossa tutkittava tapaus
on vuosina 2008–2011 käynnissä ollut määräaikaisten
ja toistaiseksi voimassa olevassa
työsuhteessa työskentelevien työntekijöiden
hyvinvointia käsitellyt tutkimusprojekti.
Tutkimus osoittaa kyselymittarien tapauksen
avulla, miten kyselymittarit eivät ole yksiselitteisiä
tai itsestään selviä kysymyksen
ja vastausvaihtoehtojen muodostamia kokonaisuuksia,
vaan ne rakentuvat tilannekohtaisesti
sekä inhimillisistä että ei-inhimillisistä
elementeistä.
l MIKKO POUTANEN
Business Meets Politics: Intertwined
economic and political discursive
structures in the case of Nokia in Finland
Väitöskirjatutkimus tarkastelee julkisen diskurssin
ja argumentoinnin tilaa Suomessa.
Julkisuudessa esiintyvä poliittinen argumentaatio
toimii hegemonisen vaikutusvallan
areenana, jolla määritellään mistä asioista
puhutaan, miten ja kuka puhuu. Joitain argumentteja
edistetään strategisesti poliittisten
tavoitteiden saavuttamiseksi, kun taas toisia
otetaan itsenäisesti käyttöön niiden toimivuuden
vuoksi. Tutkimuksen teoreettinen
kolmijakoisuus yhdistyy tutkimusaineiston
omaan kolmijakoisuuteen: tutkimusalueena
ovat yhtä lailla yritysten, median ja politiikan
diskurssit. Nokia toimii tässä tutkimuksessa
suuntaa-antavana esimerkkinä yritysten talousdiskurssista
globalisaation aikakaudella
ja markkinoita korostavan logiikan ja puhetavan
malliesimerkkinä Suomessa. Tutkimuksessa
käy ilmi, kuinka kansantalouden
tasapainottaminen ottaa usein talouskurin
(”austerity”) muodon.
l SIRPA WECKSTRÖM
TAMPEREEN
YLIOPISTO
TURUN
YLIOPISTO
Views of Finnish Mothers on Childcare
and Labour Market Participation:
A Cross-European Comparison
Väitöksessä tutkittiin äitien asennetta palkkatyön
vähentämistä kohtaan, lasten kotihoidon
koettua vaikutusta ammatilliseen
uraan sekä äitien työelämän kokemuksia ja
yleistä elämään tyytyväisyyttä. Huolimatta
32

Väitökset
pitkistä kotihoitojaksoista lasten kotihoidon
ei yleensä katsottu heikentäneen äidin ammatillista
uraa. Alle viidennes kaikista suomalaisäideistä
arveli uransa kärsineen kotihoidon
takia. Kouluikäisten lasten äideistä
näin ajatteli enää joka kymmenes. Myös ne
suomalaisäidit, jotka olivat hoitaneet lapsiaan
pitkään kotona, raportoivat verrattain
vähän negatiivisia uravaikutuksia. Tutkimuksen
mukaan sekä kotona lapsiaan hoitavat
että työssäkäyvät suomalaisäidit olivat tyytyväisiä
elämäänsä. Työstä perheeseen suuntautuva
ristiriita kuitenkin heikensi työssäkäyvien
äitien elämään tyytyväisyyttä.
l LIISA-MARIA PALOMÄKI
Pensioners’ subjective economic
well-being in European countries:
comparisons behind the income
satisfaction paradox
TURUN
YLIOPISTO
Eläkkeelle siirtyminen heikentää yleensä ihmisen
toimeentuloa, mutta tulojen vaikutukset
toimeentulokokemuksiin eivät ole niin
jyrkkiä kuin monesti ajatellaan. Tutkimuksessa
Euroopan laajuinen vertailu osoittaa, että
tulojen merkitys eläkeläisten toimeentulokokemuksille
on verrattain pieni. Tuloja enemmän
eurooppalaisten toimeentulokokemuksiin
vaikuttaa eläkereitti: Työttömille ja muille
työelämän ulkopuolisille eläketulo merkitsee
kaivattua varmuutta toimeentulon jatkuvuudesta,
mutta työllisten toimeentulokokemukset
heikkenevät eläkkeelle jäädessä. Korkean
tulotason maissa eläkeläiset kokevat oman
toimeentulonsa heikommaksi kuin matalamman
tulotason maissa. Eläkeläisten tyytyväisyys
omaan taloudelliseen tilanteeseensa on
tilastojen valossa Euroopassa parempi kuin
väestöllä keskimäärin.
VAASAN
YLIOPISTO
l PÄIVI KUKKOLA
Luottamusmiesjärjestelmä systeemisenä
ilmiönä – tarkastelussa yksityisen terveyspalvelualan
luottamusmiesjärjestelmä
Yksityisellä terveyspalvelualalla työntekijöiden
on haasteellista löytää keskuudestaan
luottamusmiestä. Työntekijät eivät ole aina
riittävän kiinnostuneita työehtoihin liittyvistä
asioista tai heillä ei ole uskallusta ryhtyä
luottamusmieheksi. Työnantajakin saattaa
suhtautua luottamusmiehen valintaan kielteisesti.
Väitöksessä tutkitaan, miten luottamusmiesjärjestelmä
yksityisellä terveyspalvelualalla
toimii. Keskeisenä tutkimustuloksena
oli, että toimivasta luottamusmiesjärjestelmästä
hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja.
Luottamusmies on näillä työpaikoilla
olennainen osa organisaation toimintaa.
Yhteisenä tavoitteena oli se, että sekä yritys
että henkilöstö voivat hyvin. Tavoitteeseen
on mahdoton päästä, jos osapuolet kokevat
olevansa toisensa vihollisia. Sote-uudistuksen
ja valinnanvapauden myötä yritykset
saavat nykyistä tärkeämmän roolin terveyspalvelujen
tuottajina. Yleisessä työmarkkinakeskustelussa
on esillä paikallisen sopimisen
lisääminen ja vahvistaminen. Siihen tarvitaan
luottamusta ja hyvää yhteistyötä. Mitä tapahtuu
niillä työpaikoilla, joilla luottamusmiesjärjestelmää
ei saada toimimaan? tutkimuksessa
kysytään.
33

Oma ura
PIENI
URAOPAS
Oman osaamisen, työn ja uran reflektointi
on hyödyllinen taito. Sinun ei tarvitse olla
vaihtamassa työpaikkaa tai muussakaan aktiivisessa
urasiirtymässä pohtiaksesi, missä olet nyt ja
mihin suuntaan haluaisit olla menossa.
Muista, että urakehitys ei enää tarkoita pelkästään
hierarkkista tai muutenkaan perinteisesti
lineaarista etenemistä. Omalla uralla
kehittyminen on ennen kaikkea osaamisen
kehittymistä, ja merkityksellisen ja vaikuttavan
työn tekemistä – juuri niillä kriteereillä,
jotka ovat sinulle merkittäviä.
Nämä tehtävät auttavat sinua pysähtymään
pohtimaan omaa osaamistasi sekä urahaaveitasi
ja -tavoitteitasi; kyvykkyys, josta on iloa
läpi työelämän. Tehtävät on sinulle koonnut
YKAn osaamispalveluiden asiantuntija, uravalmentaja
Heini Hult-Miekkavaara.
Muista!
Muista käyttää YKAn ura- ja osaamispalveluita!
Tarjoamme muun muassa henkilökohtaista ura- ja työhyvinvointiohjausta
sekä koulutuksia erilaisiin ura- ja elämäntilanteisiin.
34

Oma ura
?
Mikä kysymys tulee
useimmin mieleeni, kun
pohdin omaa uraani?
AJATTELUN
AIHETTA, ELI
KUUSI KYSYMYSTÄ
OMAN URAN
POHDINTAA
VARTEN:
Mikä on minulle
merkityksellistä?
Keitä
haluan auttaa?
Mitä haluan
oppia seuraavaksi?
Miksi se on minulle
merkityksellistä?
Miten haluan
muuttaa maailmaa?
35

Oma ura
Oman osaamiseni
supersankari
Tässä olet sinä supersankarina!
Olet kykenevä kaikkeen, mitä haluat tulevaisuuden
unelmaduunissasi osata. Sinulla on siis se osaaminen ja kyvykkyydet,
joita olet aina halunnut päästä käyttämään. Mikään ei ole sinulle
mahdotonta, eikä unelmaduunissasi ole rajoitteita!
1. Kirjoita kuvaan osaamista ja ominaisuuksia,
joita sinulla on unelmaduuniasi ajatellen.
2. Ympyröi se osaaminen, joka sinulla jo on.
3. Pohdi mm. seuraavia kysymyksiä:
a. Mitä sellaista osaat jo, jota haluat
tulevaisuudessakin osata?
b. Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä osaamisia?
Mistä saat eniten iloa?
c. Kuka tarvitsee osaamistasi?
d. Missä pääset parhaiten käyttämään osaamistasi?
e. Mitä osaamista haluat ensimmäiseksi hankkia lisää?
Mistä ja miten?
4. Laita sankarisi johonkin talteen ja palaa siihen
puolen vuoden tai vuoden päästä. Mitä näet silloin?
Mitä on tapahtunut tässä välissä?
36

Mikään ei ole mahdotonta!
KIRJOITA
OMASTA
OSAAMISESTASI
TÄHÄN:
37

Oma ura
Rakenna oma
Pitch Talk!
Osaatko kertoa muille lyhyesti ja ytimekkäästi, mitä osaat ja mitä
osaamisellasi saa aikaan? Kaipaatko tällaista napakkaa esittelytekstiä
itsestäsi tavatessasi uusia ihmisiä, tai pohditko kenties, miten
kiteyttäisit oleellisen osaamisesi esimerkiksi työhaastattelussa?
Myyntipuheelle tai Pitch Talkille on useita kaavoja. Tällä yksinkertaisella
harjoituksella saat rakennettua itsellesi myyntipuheen, jossa tulee esille
juuri sinun osaamisesi vaikuttavuus.
Haaste → Osaamiseni → Ratkaisu → Vaikutus
NÄIN RAKENNAT PUHEESI:
1. Minkä kysymyksen parissa haluat työskennellä?
Jos olet vaikkapa työhaastattelussa pohdi, mikä on
se haaste, joka kyseisessä roolissa tulee ratkaista.
2. Kirjoita ylös kolme tärkeintä osaamisaluettasi,
jotka ovat oleellisia tämän kysymyksen tai
haasteen ratkaisemisessa.
3. Miten konkreettisesti ratkaiset,
tai lähdet ratkomaan asiaa?
4. Mikä on ratkaisusi vaikuttavuus,
esimerkiksi tulevalle työnantajalle?
38

KIRJOITA
PITCH TALKISI
TÄHÄN:
39

Näin vaikutamme
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry
HALLITUSOHJELMA-
TAVOITTEET 2019
VUOSILOMIIN JOUSTAVUUTTA JA
YHDENVERTAISUUTTA MÄÄRÄAIKAISILLE
JA TYÖPAIKAN VAIHTAJILLE
w Toteutetaan vuosilomapankki, jonka avulla
lomapäivät seuraavat työntekijää työpaikasta
toiseen.
w Uudistetaan vuosilomalakia siten, että kaikista
työ- ja virkasuhteista kertyy vuosilomaa
vähintään 2,5 päivää kuukaudessa.
w Siirrytään vuosiloman ansainnassa
reaaliaikaiseen ansaintaan.
LOMAN
KARTTUMINEN
REILUMMAKSI
VUOSILOMA-
PANKKI
TYÖTTÖMILLE
VELVOLLISUUKSIEN RINNALLE
MAHDOLLISUUKSIA JA PALVELUITA
OPISKELUN
RAJOITTEIDEN
PURKU
TYÖTTÖMÄN
OIKEUKSIEN
KEHITTÄMINEN
w Työttömän oikeuksia ja velvollisuuksia
kehitetään tasapainoisena ja johdonmukaisena
kokonaisuutena.
w Työvoimapalveluihin resurssit kaikkien
työttömien laadukkaaseen ja yksilölliseen
palveluun.
w Puretaan opiskelun rajoitteet – työttömänä
saa ja pitääkin päivittää osaamistaan.
40

Näin vaikutamme
UUDISTETAAN PERHEVAPAAT
TUKEMAAN TASA-ARVOISTA
VANHEMMUUTTA JA TYÖELÄMÄÄ
w Perhevapaajärjestelmän mahdollistaa
nykyistä joustavammin työn ja hoivan
yhdistämisen.
w Perheiden moninaisuuden ja erilaisten
tarpeiden huomioiminen on lähtökohta
perhevapaita uudistettaessa.
w Vapaat jaetaan nykyistä tasaisemmin
vanhempien kesken.
w Säädetään perhevapaalta töihin palaavalle
työntekijälle tehostettu irtisanomissuoja
eli jälkisuoja.
w Ansiosidonnaisesti korvattua
perhevapaakautta pidennetään.
OPETUKSEN
AVOIN
TARJONTA
KEHITETÄÄN SUOMEN
KORKEAKOULUISTA OPPIJAN JA
ELINIKÄISEN OPPIMISEN ALUSTA
NYKYISTÄ
JOUSTAVAMPI
TYÖN JA HOIVAN
YHDISTÄMINEN
VAPAAT
JAETAAN
VANHEMPIEN
KESKEN
TOTEUTETAAN KANSALAISEN
OSAAMISTILI JA
VUOSITTAINEN OSAAMISSETELI
w Jokainen työikäinen saa osaamistilille
vuosittain työntekijöiden ja työnantajien
osaamisvakuutusmaksulla rahoitettavan
osaamissetelin, jonka voi käyttää aikuiskoulutuksen
osallistumismaksuihin.
w Myös työvoimaviranomainen voi ohjata
varoja osaamistilille työvoima- tai
elinkeinopoliittisin perustein.
w Mallia täydentää yksilön oikeus vähentää
koulutuskuluja verotuksessa.
w Korkeakoulujen alustamallissa oppijat voivat
hyödyntää eri korkeakoulujen tarjontaa
organisaatiorajojen ja maantieteen rajoituksista
riippumatta.
w Korkeakoulujen valtakunnallinen tarjonta
palvelee niin tutkinto-opiskelijoita, elinikäisiä
oppijoita kuin vielä korkeakoulupaikkaa vaille
olevia.
w Korkeakoulujen rahoitusohjaus tukee
yhteistyötä ja opetuksen avointa tarjontaa.
OSAAMISTILI
41

Näin palvelemme
YHTEISKUNTA-
ALALLA KYSYTÄÄN JA
VASTATAAN
Olipa asiasi pieni tai suuri, liitto on lähellä.
Eniten liiton apua kaivataan lakineuvonnassa,
urapalveluissa ja jäsenpalveluissa.
Löydätkö listauksista aiheita, joihin sinäkin tarvitsisit tukea?
TYYPILLISIMMÄT
YHTEYDENOTOT
LAKINEUVONNASSA:
w työpaikan vaihtaminen ja kaikki siihen
liittyvä (irtisanoutuminen, irtisanomisaika,
lomien pitäminen, lomakorvaus, uusi
työsopimus, uudessa työssä aloittaminen)
w vuosilomien määräytyminen, lomien
pitäminen, lomapalkka, lomaraha,
lomakorvaus
w perhevapaat, opintovapaa
w työtehtävien tai muiden palvelussuhteen
ehtojen muuttaminen
w määräaikaisen palvelussuhteen päättäminen
esim. uuden työpaikan saannin vuoksi
w määräaikaisuuden perusteet
w yt-neuvottelut ja irtisanominen tai
lomauttaminen tuotannollis-taloudellisin
perustein
w työsuhteen päättämissopimukset
w työttömyysturva
Lakimies
Jukka Nohteri
”Lähes jokaiselle tulee työuran
aikana vastaan tilanteita, joissa on
hyötyä työelämän lait ja sopimukset
sekä toimintatavat tuntevan
asiantuntijan neuvoista.”
42

Näin palvelemme
TYYPILLISIMMÄT YHTEYDENOTOT URAPALVELUISSA:
OMA OSAAMINEN: Miten löytää oman osaamisen
keihäänkärki ja paketoida se myytävään
muotoon? Miten tunnistaa ja tuoda esille oma
osaaminen? Oma ammatti-identiteetti ja brändäys?
Miten osaamista kannattaa kehittää?
OMA SUUNTA JA URASUUNNITTELU: Omat arvot
suhteessa organisaation arvoihin? Kiinnostuksen
kohteet vs. osaaminen? Mihin suuntaan
lähteä omalla uralla? Miten edetä omalla uralla?
Miten aloittaa oma työura? Oma urasuunnitelma:
vaihtoehto A ja B. Työnhakustrategian
tekeminen.
TYÖHAASTATTELU: Miten valmistautua
haastatteluun? Miten kertoa omista heikkouksista?
Miten selittää halu vaihtaa työpaikkaa?
Miten selittää tauko työelämässä?
Kuinka vakuuttaa työnantaja omasta
motivaatiosta?
TOIMINTA TYÖPAIKALLA: Palkkaneuvotteluun
ja kehityskeskusteluun valmistautuminen.
Haasteet työyhteisössä tai esimiehen
kanssa. Miten tuoda esiin, ettei nykyinen
tehtävä vastaa osaamista tai kiinnostusta?
TAVOITTEEN ASETTAMINEN JA PÄÄTÖKSEN-
TEKO: Tukea päätöksentekoon (mitä työtä hakea,
työn vastaanottaminen). Miten saada aikaiseksi
konkreettisia asioita tavoitteen eteen?
Miten selkiyttää omat tavoitteet ja toiveet tulevaisuuden
suhteen? Mitkä motiivit ohjaavat
päätöksentekoa?
TYÖTTÖMYYDEN AIHEUTTAMAT TUNNEKO-
KEMUKSET: Turhautuminen pitkittyneeseen
työttömyyteen. Pettymys, kun ei tule valituksi
hakemaansa tehtävään.
TYÖNHAKU: Mistä löytää itselle sopiva työ?
Miten kontaktoida työnantajia? Miten löytää
itselle sopiva organisaatio? Mitä työnhakutekniikoita
voin hyödyntää? Miten lähestyä
headhuntereita? Miten löytää piilotyöpaikkoja?
Miten hakea töitä ulkomailta? Miten kertoa
perhevapaista työnhaussa? Millaisia työtehtäviä
vastavalmistuneen kannattaa hakea? Työnhakudokumenttien
läpikäyminen: miten muotoilla
oma CV ja hakemus? Somen, erityisesti Linked-
Inin käyttö työnhaussa.
ALANVAIHTO: Miten hyödyntää aiempaa osaamista
uudella alalla? Miten rakentaa siltaa organisaatioihin
oman osaamisen kautta? Kannattaako
alanvaihto vanhemmalla iällä? Onko
alanvaihto järkevää?
Uravalmentaja
Päivi Saatsi
”Autamme Työvalmennus Futuurissa
yhteiskunta-alan korkeakoulutettuja
löytämään mahdollisimman hyvin
omaa osaamistaan ja kiinnostustaan
vastaavan työn. Tuemme liiton jäseniä
urasuunnittelussa, työpaikkojen
etsimisessä ja työnantajien kiinnostuksen
herättävien hakuasiakirjojen
tekemisessä. Lisäksi ohjauksessa saa
välineitä oman työhyvinvoinnin ja
työssä jaksamisensa edistämiseen.”
43

Näin palvelemme
TYYPILLISIMMÄT YHTEYDENOTOT JÄSENPALVELUISSA:
Eniten yhteydenottoja tulee
opiskelijajäseniltä, jotka:
w ovat aloittaneet työt ja
tiedustelevat työttömyyskassaan
liittymisestä ja
työttömyyskassan maksun
suorittamisesta.
w ovat valmistuneet/
valmistumassa ja ilmoittavat
tilanteesta ja tiedustelevat,
kuinka maksut menevät
jatkossa.
Eniten yhteydenottoja tulee
palkansaajajäseniltä, jotka:
w ovat jääneet perhevapaille ja tiedustelevat
alennetusta jäsenmaksusta ja etujen
voimassaolosta alennuskauden aikana.
w ovat jäämässä/jääneet työttömäksi ja
kysyvät jäsenmaksusta, haluavat neuvoja
työsuhdeneuvonnasta ja vinkkejä
työllisyyttä edistävistä palveluista.
w ovat perheellisiä ja tiedustelevat
matkavakuutuksesta lapsille sekä
vakuutustodistuksesta.
w ovat työelämässä eivätkä ole
muistaneet maksaa laskua.
Tule verkostoitumaan ja ota
yhteiskunta-ala seurantaan!
Yhteiskuntatieteilijäpäivä on yhteiskunta-alan
osaajien kohtaamispaikka kerran vuodessa.
Mutta entä vuoden muina päivinä?
Järjestämme lukuisia jäsenkoulutuksia ja after work -tilaisuuksia, jonne voit tulla
oppimaan uutta ja verkostoitumaan. Jos työpaikallasi ei löydy muita yhteiskunta-alan
osaajia, liiton tilaisuuksissa ei muita olekaan – tervetuloa mukaan!
Olemme myös tiiviisti mukana sosiaalisen median kanavissa.
Jos haluat pysyä perillä, mitä alalla tapahtuu, seuraa @Yhteiskuntaala
44

Kuvat: Jaana Järvi
45

l #töissäYKAssa
TYÖELÄMÄN
ASIANTUNTIJAT
PALVELUKSESSASI
Sinun ei tarvitse itse tietää kaikkia työelämän kiemuroita.
Meitä on täällä YKAn toimistossa reilun tusinan verran alan
asiantuntijoita valvomassa etujasi ja antamassa
tukea urapolkusi eri vaiheissa. Monet meistä ovat olleet
YKAssa töissä jo yli 10 vuotta. Osa on tullut taloon jo
viime vuosituhannen puolella, osa vasta tänä vuonna.
Kokemusta, näkemystä, motivaatiota ja
intoa löytyy ihan jokaisesta.
Kysyimme itseltämme,
mikä meitä motivoi työssämme.
46

Liitossa töissä
KATI AHTIAINEN
Viestintäpäällikkö
”Vapaus ideoida viestintää lähes rajattomasti, kattona vain
budjetti. Minua motivoi myös mahdollisuus nostaa viestinnän
keinoin oman alani ammattilaisten profiilia ja tehdä heidän
osaamistaan tunnetummaksi.”
HEINI HULT-MIEKKAVAARA
Osaamispalvelujen asiantuntija ja uravalmentaja
”Minua motivoi yhteiskuntatieteilijöiden, niin kollektiivina
kuin yksilöinä, osaamisen ja sen vaikuttavuuden näkyväksi
tekeminen.”
PIRITTA JOKELAINEN
Erityisasiantuntija
”Saan olla mukana tekemässä töitä paremman työelämän
eteen. Vastuualueisiini kuuluvat osaaminen, työllisyys ja tasaarvo
ovat olennaisia hyvän työelämän rakennuspalikoita sekä
yhteiskunnallisesti että meidän jokaisen arkipäivän tasolla.”
MARJO-RITA JUNTUNEN
Yhteisösuunnittelija
”Minua motivoi työssäni kehittyvässä liitossa työskenteleminen
sekä jäsenten kohtaaminen ja heidän äänensä kuuluviin
tuominen liiton palveluihin. Yhteiskunta-ala monipuolistuu
jatkuvasti ja haluan olla mukana laajentamassa ymmärrystä
yhteiskuntatieteilijöiden kattavasta osaamisesta ja
kyvykkyydestä astua eri tehtäviin eri sektoreille.”
47

Liitossa töissä
JUKKA NOHTERI
Lakimies
”Minua motivoi työssäni jäseniltä jatkuvasti tuleva palaute
siitä, että antamistani neuvoista on ollut hyötyä. Erityisen
hyvältä tuntuu, kun kuulee vaikeassa tilanteessa olleen
jäsenen päässeen neuvojeni avulla eteenpäin ja esimerkiksi
työllistyneen uuteen työhön, jonka myötä hänen elämänsä on
muuttunut paremmaksi.”
NUUTTI PURSIAINEN
Neuvottelupäällikkö
”Minua motivoi se, että pystyn omaan tietotaitooni ja
kokemukseeni perustuen auttamaan jäsenistöä yksilö- ja
työpaikkatasolla työelämään liittyvissä asioissa.”
SIMO PÖYHÖNEN
Toiminnanjohtaja
”Jäsenpalaute ja erilaiset kohtaamiset ihmisten kanssa – se,
että voin toimia omieni puolesta yhteiskuntatieteilijänä!”
AKI REINIMÄKI
Kehittämisasiantuntija
”Minua motivoi mahdollisuus kehittää oman alani ihmisten
palveluja ja siten tukea heitä työelämässä eteenpäin.”
48

Liitossa töissä
PIA RUUSKA
Jäsenkoordinaattori
”Minua motivoi työssäni jäsenpalvelu, uusien ratkaisujen
löytyminen ja oman osaamisen kehittäminen. Täällä viihtyy
humanistikin.”
ANTTI SALOKOSKI
Lakiasiantuntija
”Työoikeus on sananmukaisesti arkipäivän oikeutta ja
työoikeudelliset normit usein näkymättömiä, niin kauan
kuin asiat sujuvat työpaikoilla. Ongelmatilanteet puolestaan
saattavat tuntua hyvin hankalilta ja monimutkaisilta.
Eniten minua työssäni motivoikin jäsenten auttaminen ja
ongelmanratkaisu; usein näissä hankalilta tuntuvissa tilanteissa
juridiseen ongelmaan keskittyminen ja siihen ratkaisun
löytäminen purkaa koko ongelmavyyhden.”
MARJUT SOININEN
Hallintopäällikkö
”Työssäni motivoi tehtävien monipuolisuus, itsenäisyys ja
vapaus kehittää ratkaisuja ilmenneisiin ongelmiin.”
MARIA TEIKARI
Palvelujohtaja
”Minua motivoi mahdollisuus vaikuttaa henkilöstön
ja jäsenistön tyytyväisyyteen. Johtaminen, uuden
kehittäminen ja työelämän laadun parantaminen ovat
työssäni keskeisiä motivaation lähteitä.”
49

Liitossa töissä
PETRI TOIVIAINEN
Julkisen sektorin neuvottelupäällikkö
”Vaikka työni painopiste on kollektiivitason työ- ja
virkaehtosopimusasioissa, mieluisinta on edelleen
yksittäisen jäsenen auttaminen eteenpäin hänen
palvelussuhteessaan. Myös mukava työyhteisö ja työkaverit
ovat saaneet minut pysymään täällä jo yli 14 vuotta.”
HEIDI TUPAMÄKI
Lakimies
”Työoikeudellisilla asioilla on usein jäsenen kannalta suuri
henkilökohtainen merkitys. Minua motivoi työssäni, että
voin olla jäsenille avuksi heille merkityksellisissä ja tärkeissä,
pienemmissä ja suuremmissa oikeudellisissa kysymyksissä.”
+
VALLU-TOIMISTOKOIRA
Vieraileva työhyvinvoinnin asiantuntija
Tutustu tarkemmin YKAn asiantuntijoihin
Töissä YKAssa -esittelysarjassa osoitteessa
www.uralehti.fi/toissa-ykassa
Ota meihin yhteyttä: www.yhteiskunta-ala.fi/yhteystiedot
50

Yhteiskunta-alan
asiantuntijat esille
– oletko sinä yksi heistä?
Tänä vuonna esittelemme YKAn ja opiskelijajärjestö
SYYn kanavissa joukon alan asiantuntijoita ja
alaa opiskelevia – nykyisiä ja tulevia yhteiskunnan rakentajia.
Haluatko tulla mukaan asiantuntijoiden esittelysarjaan?
Osana esittelyä on myös blogikirjoitus:
saat kirjoittaa aiheesta, jonka asiantuntija olet.
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä:
viestinta@yhteiskunta-ala.fi
l
Jos olet jo YKAn jäsen:
Kiitos jäsenyydestäsi! Haluamme olla jatkossakin
kumppanisi urapolkusi eri vaiheissa. Ota rohkeasti yhteyttä
liiton asiantuntijoihin ja hyödynnä monipuolisia jäsenetuja
kuten lakineuvontaa, urapalveluita ja koulutuksia.
Jos et (vielä) ole YKAn jäsen:
Kiitos mielenkiinnostasi yhteiskunta-alaa kohtaan!
Selvensikö tämä julkaisu käsitystäsi yhteiskunta-alasta?
Vastaamme mielellämme lisäkysymyksiin.
Lue lisää yhteiskunta-alasta:
www.yhteiskunta-ala.fi
www.uralehti.fi
l
Tämän julkaisun päätavoitteena on ollut selventää käsitystä
yhteiskunta-alasta. Toivottavasti sait kysymyksiisi vastauksia.
Kysy lisää tai anna palautetta: viestinta@yhteiskunta-ala.fi
51

KANSSASI
YHTEISKUNTAA
RAKENTAMASSA