23.11.2021 Views

Donkki4_21_netissa_julkaistava_versio

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Tarina

Arvokasta ajanvietettä

32

Donkki istui seurakuntatalon

aulan penkillä. Laulut oli

laulettu ja raamattuopetus

kuunneltu. Lapsijoukko

vaelteli ristiin rastiin toimintapisteeltä

toiselle. Kuului naurua

ja puheen sorinaa. ”Mennäänkö

seuraavaksi ongintapisteelle?” joku

ehdotti ohi kulkiessaan. Donkki

tunsi muljahduksen mahanpohjassa.

Sitäkin olisi kiinnostanut tikanheitto,

onginta ja askartelu. Ja ehkä

senkin harjaan olisi saanut tehtyä

samanlaisen letin kuin monelle oli

tehty kampaamopisteellä. Sitten

se muisti silinterihattunsa, joka oli

juuri tipahtamaisillaan päästä lattialle.

Donkki kohensi sitä ja palautti

mieleensä viisautensa ja arvokkuutensa.

”Pyh, lapset leikkivät. Viisaat,

niin kuin minä, säilyttävät arvokkuutensa”,

se ajatteli ylpeästi.

Ohi kävelevät lapset katsoivat

kiinnostuneina penkillä istuvaa

Donkkia. Silloin Donkki avasi

suunsa: ”Kuulkaahan lapset, mitä

te ajattelette mustien aukkojen

keskimääräispaosta?” se kysyi

arvokkaalla äänellä. Lapset katsoivat

Donkkia kummissaan. ”Minusta

keskimääräispaon, tai siis keskivoiman,

on oltava huiman suuri”,

Donkki sanoi. ”Me ollaan menossa

askartelemaan, haluatko tulla

mukaan?” raitapaitainen tyttö kysyi

varovasti. Donkki oli jo innostumassa,

mutta muisti sitten hienoutensa

ja kieltäytyi kohteliaasti. Lasten

mentyä se huokasi syvään. Donkkis

Big Nightissa ei ollut ikinä ollut näin

tylsää. Kummallisinta oli se, että

kaikilla muilla näytti olevan erityisen

hauskaa.

Silloin megafoni vingahti ja Teija

kajautti: ”Muistattehan osallistua

raamattuvisaan! Osallistumislipukkeet

ovat tuolla pöydällä.” Teija

viittoili salin oven viereiselle pöydälle

ja Donkki suunnisti oikopäätä

sitä kohti. ”Kas, tämäpä on viisaille

sopivaa ajanvietettä”, se kehuskeli

ääneen ja kohensi hattuaan.

”Kas, tämäpä on viisaille sopivaa

ajanvietettä.”

Silmu Räsänen

Muutama muukin suunnisti pöydän luo,

mutta Donkki sanoi vähättelevästi: ”Oi

lapsukaiset yrittäkääpä vain, mutta minä

tiedän jo voittajan.” Donkki vastasi kysymyksiin

parhaan tietonsa mukaan. Se oli

varma, että Jeesuksen äiti oli Maria ja että

Jeesus syntyi Jerusalemissa. Vai olikohan

se sittenkin Betlehemissä, vai Nasaretissa?

Donkki raapi päätään ja raksitti

kohdan Jerusalem. Muistakin kysymyksistä

se oli melko varma ja lappua laatikkoon

tiputtaessaan se huikkasi: ”Tässä menee

oikeat vastaukset. Katsokaas, näin.” Lappu

kolahti laatikon pohjalle ja Donkki palasi

hillitysti penkilleen.

Toimintapisteiden jälkeen oli aika kerääntyä

saliin palkintojenjakoon. Limbokisan

voitti raitapaitainen Essi, tikanheiton Sakun

rinnakkaisluokkalainen Sami ja hernekeittotölkkikeilauksen

Aava, jota ainakaan

Donkki ei ollut ikinä ennen nähnyt. ”Ja

sitten Raamattuvisan voittaja! Voittaja

saikin visasta täydet pisteet”, Teija kuulutti.

Donkki pomppasi pystyyn varmana voitostaan

ja osa lapsista kääntyi katsomaan

sitä. ”Raamattuvisan voitti Söpö, aplodit

Söpölle!” Teija hihkaisi mikkiin ja kaikki

taputtivat. Donkki jähmettyi paikoilleen.

Se tunsi poskiensa punertuvan, riisui

silinterin päästään ja istui nolostuneena

takaisin paikalleen. Söpö sai palkinnoksi

lakupötkön ja palasi vilpittömän ilahtuneena

paikalleen. Se jäi Donkilta huomaamatta,

sillä se olisi vain halunnut vajota

salin lattian alle.

33

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!