You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
nissa. Digikameroiden lisäksi Tamminen<br />
kuvaa mieluusti myös ihan perinteisellä filmikameralla<br />
ja kehittää mustavalkokuvat itse.<br />
– Kuviani en juurikaan muokkaa tietokoneella,<br />
koska haluan, että se kuva on mahdollisimman<br />
totta. Haluan näyttää, että elämässä<br />
on oikeasti taikuutta ja kauneutta. Se, että<br />
kuvien vuoksi näkee vaivaa, esimerkiksi<br />
matkustamalla jonnekin vaikeaan paikaan,<br />
viemällä mallit sinne ja kuvaamalla filmille,<br />
tuo kuviin selittämätöntä energiaa, Vilja<br />
Tamminen kertoo.<br />
Tällä hetkellä Vilja Tamminen työstää<br />
poikkitieteellistä valokuvakirjaansa, jossa<br />
hänen valokuvansa yhdistyvät eri kirjoittajien<br />
teksteihin. Tamminen sai apurahaa kirjaansa<br />
Antti Peltovuoren säätiöltä.<br />
www.viljatamminenvalokuvat.com<br />
Teokset kuin tutkielmia<br />
Kuvataiteilija, taidegraafikko ja taidemaalari<br />
Pilvi Ojalan työhuoneessa näkyy valmistautuminen<br />
tuleviin näyttelyihin Berliinissä ja<br />
Helsingissä. Esille on ripustettuna värikäs<br />
kartta ja pöydällä on akvarelleilla aloitettu<br />
toinen kartta, jonka koukerot ja tiestöt muistuttavat<br />
teoksen vieressä olevan vanhan<br />
anatomiakirjan tieteellisiä kuvia.<br />
– Olen aika utelias ihminen ja kiinnostun<br />
aina jostain, jota lähden sitten selvittelemään.<br />
Biologiasta olen ollut aina kiinnostunut, joten<br />
tämä on minulle aika luonteva aihe, Ojala<br />
sanoo.<br />
Hänen taiteelliset karttateoksensa ovat<br />
jatkumoa viime kesänä olleelle Ars Hämeen<br />
-kesänäyttelylle, jossa hänellä oli esillä neljä<br />
erilaista mielikuvituskarttaa. Näistä pari<br />
teosta Ojala aikoo asettaa näytteille myös<br />
Helsinkiin, yhdessä uusien teoksiensa kanssa.<br />
Näiden lisäksi hän on suunnitellut ottavansa<br />
näyttelyyn mukaan kolmiulotteisia paperiteoksiaan.<br />
Koulutukseltaan Pilvi Ojala on alkujaan<br />
taidegraafikko, ja sen vuoksi hänen värimaailmansa<br />
oli aluksi pääosin mustavalkoista.<br />
Värit tulivat hänen taiteeseensa 2000-luvun<br />
alussa, mutta edelleen mustavalkoinen maailmakin<br />
näkyy hänen töissään. Värien käytön<br />
lisäksi Ojalan taiteessa pistää silmään teoksissa<br />
toistuva luurankoteema.<br />
– Kuolema on aina askarruttanut minua,<br />
kun se on kuitenkin iso osa elämää, luopumisineen.<br />
Meillähän jokaisella se luuranko<br />
kulkee mukana, eikä se siten ole kauhean<br />
pelottavaa, Ojala pohtii.<br />
Taitelijan työnsä ohessa Pilvi Ojala opettaa<br />
lapsia ja nuoria Hyvinkään kuvataidekoulussa<br />
ja Hyriassa sekä Helsingin Vapaassa<br />
Taidekoulussa. Monelle hän on tuttu kasvo<br />
myös kuntapolitiikasta.<br />
www.pilviojala.com<br />
Lopen<br />
vaakunassa<br />
järvet,<br />
rauta<br />
ja Hämeen<br />
värit<br />
Lopen kunnan vaakuna on yhdistelmä<br />
järvistä, raudasta ja Hämeen maakunnan<br />
väreistä. Kunnan vaakuna hyväksyttiin<br />
valtuustossa käyttöön kesäkuussa 1952. Sen<br />
on suunnitellut taiteilija Olof Eriksson. Sisäasiainministeriö<br />
vahvisti vaakunan syyskuussa<br />
1952.<br />
Sisäasiainministeriön vaakunaselitys on<br />
seuraava ” kilpi aalto-koroisesti puna-hopeakatkoinen;<br />
siinä vuorovärinen raudanmerkki”.<br />
Aaltokoro kertoo Lopen pitäjän järvien<br />
runsaudesta. Väreinä taas ovat Hämeen<br />
maakunnan värit.<br />
Mutta mikä tuo raudan merkin<br />
vaakunaan?<br />
Lopella nostettiin aikanaan todella<br />
runsaasti rautamalmia järvestä. Tätä tapahtui<br />
etenkin Länsi-Lopen alueella, toiminta oli<br />
aikanaan todella vilkasta. Mutta rauta kertoo<br />
myöskin sitkeästä työstä, jota Lopen pitäjän<br />
asukkaat ovat saaneet olemassaolonsa<br />
turvaamiseksi tehdä kautta sukupolvien.<br />
Pilvi Ojala valmistautuu tuleviin näyttelyihinsä, jotka ovat<br />
Berliinissä ja Helsingissä. Kuva Susanna Kortström<br />
<strong>Loppi</strong><br />
pähkinänkuoressa<br />
Perustettu vuonna 1632<br />
Pinta-ala<br />
655,8 km²,<br />
josta vettä<br />
57,4 km²<br />
Järviä ja lampia noin 300<br />
Rantaviivaa<br />
340 km<br />
Väkiluku 31.12.2022 7749 asukasta<br />
Loma-asuntoja noin 3.285 kpl<br />
Maakunta<br />
Kanta-Häme<br />
LOPPI TUTUKSI 35
Change language