Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
”Viemällä suomalaista metsäalan asiantunjuua Eurooppaan<br />
voimme varmistaa, eä jatkossakin metsilleen parasta haluava<br />
suomalainen metsänomistaja myös pääää niiden käytöstä”,<br />
muistuaa europarlametaarikko Elsi Katainen.<br />
ta ulottanut lonkeronsa myös pohjolan<br />
metsiin. Käsittelyssä on ollut useita lakiesityksiä,<br />
jotka tavalla tai toisella vaikuttavat<br />
konkreettisesti metsien käyttöön<br />
ja suomalaiseen metsänomistajaan.<br />
Esimerkkejä riittää. Itsenäisen metsäpolitiikan<br />
periaatetta haastetaan ennallistamisasetuksella,<br />
joka asettaa tavoitteita<br />
luontotyyppien ennallistamiselle<br />
ja monimuotoisuuden lisäämiselle. Samalla<br />
metsäkatoasetus rajoittaa metsien<br />
käyttöä, mikä on <strong>Suomen</strong> olosuhteissa<br />
kohtuutonta, aiheuttaen ongelmia<br />
esimerkiksi naudanlihan tuotannolle.<br />
Myös komission esitys metsien monitoroinnin<br />
kehyksestä asettaa uusia velvoitteita<br />
metsien tilan seurannalle, jota<br />
meillä on tehty jo yli sata vuotta. Uusien<br />
velvoitteiden asettaminen vailla ymmärrystä<br />
kansallisista erityispiirteistä voi<br />
käydä kalliiksi myös ympäristölle. Hyvin<br />
erilaiset jäsenmaat eivät edelleenkään<br />
mahdu samaan muottiin, vaikka tuloksien<br />
arvioinnin kannalta ajatus houkuttaisi.<br />
Hankaluuksista huolimatta käsissämme<br />
on edelleen aitoa kultaa. Saha- ja metsäteollisuus<br />
on <strong>Suomen</strong> suurimpia kansantalouden<br />
sektoreita, erityisesti viennissä.<br />
Nyt, kun EU:ssa halutaan vahvistaa<br />
omavaraisuutta ja eurooppalaista<br />
kilpailukykyä sekä päästä eroon haitallisista<br />
Kiina- ja Venäjä-riippuvuuksista, on<br />
suomalaisen metsäsektorin tarjoamat<br />
mahdollisuudet ja biopohjaiset raaka-aineet<br />
avainasemassa teollisuuden vihreässä<br />
siirtymässä. Uusiutuvilla ratkaisuilla<br />
voidaan korvata fossiilituotteita teollisuuden<br />
arvoketjussa, kuten pakkauksissa,<br />
tekstiileissä ja rakennusmateriaaleissa.<br />
Suomalaiset metsäteollisuuden<br />
tuotantoketju on puhtaan teknologiakehityksen<br />
eturintamassa, mistä voimme<br />
olla ylpeitä. Onkin huolehdittava, että<br />
EU-lainsäädännöllä ei rajoiteta innovaatioiden<br />
mahdollisuuksia tai vaaranneta<br />
teknologianeutraaliutta.<br />
Omavaraisuudessa metsien kestävä<br />
hyödyntäminen täytyy nähdä ratkaisuna.<br />
Puun saatavuus on turvattava yhdessä<br />
monimuotoisuuden kanssa erityisesti<br />
nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa<br />
Venäjän kanssa. Tällaisessa tilanteessa<br />
EU:lta ei enää kaivata metsän käyttöä<br />
rajoittavaa säätelyä. Siksi myös metsien<br />
kasvusta on huolehdittava metsien koko<br />
elinkaaren ajan, kestävän metsänhoidon<br />
periaatteiden mukaisesti. Se on hyvinvointimme<br />
perusta, mutta myös elintarviketuotannon,<br />
elinvoimaisten metsien<br />
ja terveen ympäristön edellytys.<br />
Tulevalla EU-kaudella puun saatavuuden<br />
varmistaminen tulee olla keskeisiä<br />
tavoitteita, jonka edistämiseen <strong>Suomen</strong><br />
hallituksenkin täytyy tosissaan tarttua.<br />
Selvää on, ettei puupohjaisten tuotteiden<br />
potentiaalia fossiilisten korvaajana<br />
tai puurakentamisen madollisuuksia ole<br />
EU:ssa hyödynnetty riittävästi, vaikka<br />
teknologiaa ja osaamista on. Puurakentaminen<br />
on aitoa konkreettista vihreää<br />
siirtymää, joka tarjoaa monia myönteisiä<br />
ilmastovaikutuksia, kuten pitkäaikaisen<br />
hiilensidonnan rakennuksiin.<br />
Uudessa metsästrategiassaan komissio<br />
myönsikin, että puurakentamisessa on<br />
vielä paljon parantamisen varaa.<br />
Komission lanseeraamassa European<br />
Bauhaus -aloitteessa puurakentamisella<br />
on kuitenkin merkittävä rooli ja sen<br />
kautta onkin alettu rahoittamaan puurakennushankkeita.<br />
Valitettavasti aloite<br />
ei ole tästä huolimatta saanut toivottua<br />
tuulta alleen teollisuuspolitiikan tai kaupunkisuunnittelun<br />
osalta. Edistystä on<br />
sekin, että vapaaehtoinen hiilenpoistosertifikaatti<br />
ottaa huomioon puurakennusten<br />
kyvyn sitoa hiiltä pitkällä aikavälillä.<br />
EU:ssa on otettava vahvempi ote<br />
puurakentamisen hyötyihin.<br />
Valitettavasti uusiutuvien luonnonvarojen<br />
mahdollisuuksien osalta Brysselissä<br />
metsää ei nähdä puilta. Pieniä valonpilkahduksia<br />
on viime kuukausina nähty,<br />
sillä komissio näyttää vihdoin ymmärtäneen<br />
biotalouden ja uusiutuvien raakaaineiden<br />
merkityksen vuoden 2040 ilmastotavoitteen<br />
tiedonannossaan. Biotalouden<br />
ja metsätalouden kokonaiskuva<br />
on nähtävä aina ilmastohyödyistä ja<br />
monimuotoisuuskysymyksistä metsätalouden<br />
sivutuotteisiin asti.<br />
On kuitenkin hyvä muistaa, kuinka tärkeää<br />
on, että meillä on unionin kaltainen<br />
iso toimija, joka tarjoaa pienelle Suomellekin<br />
vipuvoimaa kansainvälisessä<br />
kilpailussa. Reilut ja toimivat sisämarkkinat<br />
takaavat pienen ja syrjäisen jäsenmaan<br />
yrityksille tasavertaisen kilpailukentän,<br />
jolle suomalaistenkin on päästävä.<br />
Vastavuoroisesti suomalaisilla yrityksillä<br />
on paljon annettavaa teolliselle<br />
puurakentamiselle. Metsien käyttöä<br />
koskevissa päätöksissä onkin siis huomioitava<br />
paremmin jäsenmaiden väliset<br />
erot sekä sallittava kansallisia joustoja ja<br />
räätälöityjä ratkaisuja. Kädenvääntöä on<br />
vielä odotettavissa.<br />
Viemällä suomalaista metsäalan asiantuntijuutta<br />
Eurooppaan voimme varmistaa,<br />
että jatkossakin metsilleen parasta<br />
haluava suomalainen metsänomistaja<br />
myös päättää niiden käytöstä. Kestävä<br />
metsänhoito on Euroopan ympäristöllisen,<br />
taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin<br />
kulmakivi. Sen soisin seuraavan<br />
komission tunnistavan paremmin.<br />
Elsi Katainen<br />
13
Change language