IMBA&Melba- Osaamisen ja työn vaativuuden vertailu - Vammaisten ...
IMBA&Melba- Osaamisen ja työn vaativuuden vertailu - Vammaisten ...
IMBA&Melba- Osaamisen ja työn vaativuuden vertailu - Vammaisten ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
IMBA <strong>ja</strong> <strong>Melba</strong><br />
<strong>Osaamisen</strong> <strong>ja</strong> <strong>työn</strong> <strong>vaativuuden</strong> <strong>vertailu</strong>
<strong>Vammaisten</strong> lasten<br />
<strong>ja</strong> nuorten tukisäätiönensimmäisen<br />
työkoulun<br />
oppilas 1890.
4 Alkusanat<br />
6 Johdanto<br />
8 Kenelle arviointimenetelmä <strong>ja</strong> koulutus on tarkoitettu?<br />
10 MENETELMÄ ihmisen <strong>ja</strong> työelämän yhteensovittamisen<br />
kysymyksien systemaattiseen <strong>ja</strong> kokonaisvaltaiseen arvioitiin.<br />
12 <strong>Melba</strong> (<strong>ja</strong> <strong>Melba</strong> SL)<br />
14 IMBA<br />
16 KÄYTTÖKOULUTUS — saksalaisen mallin poh<strong>ja</strong>lta suomalainen käyttökoulutus<br />
17 Orientoiva koulutusvaihe<br />
18 Lähikoulutusvaihe<br />
20 Etäkoulutusvaihe<br />
21 ARVIOINTIVÄLINEIDEN KÄYTÖN JA KOULUTUKSEN LAADUNVARMISTUS<br />
22 ARVIOINTIVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO JA KÄYTTÖKOULUTUKSEN<br />
VAIKUTTAVUUS OTE -PROJEKTIN AIKANA<br />
24 Käyttöönottoon vaikuttavat taustatekijät<br />
25 Käyttöönottoon vaikuttavat tekijät koulutuksessa<br />
25 Käyttäjien kokemus arviointivälineiden hyödystä
4<br />
Alkusanat<br />
Työ osaamisen mukaan! Tuskin kukaan<br />
ihminen on täysin työkyvytön.<br />
Sen si<strong>ja</strong>an on erilaista työkykyisyyttä<br />
<strong>ja</strong> erilaista osaamista. Silloin kun ihminen<br />
on osatyökykyinen, on työtehtäviä mahdollista<br />
räätälöidä <strong>työn</strong>tekijän yksilölliset vahvuudet<br />
huomioon ottaen. Tällöin va<strong>ja</strong>akuntoisuutta ei<br />
enää ole. Vammaisissa ihmisissä piilee todellista<br />
työvoimapotentiaalia. Monilla on osaamista<br />
<strong>ja</strong> taito<strong>ja</strong>, joiden näyttämiseen he tarvitsevat<br />
tilaisuuden. Ennakkoluuloton <strong>työn</strong>anta<strong>ja</strong><br />
saa tällaisen henkilön palkatessaan sitoutuneen<br />
<strong>työn</strong>tekijän (pääsihteeri Sari Loi<strong>ja</strong>s Valtakunnallinen<br />
vammaisneuvosto STM).<br />
Työntekijöiden osaamista vahvistetaan<br />
koulutuksen kautta. Työllistymisen kannalta<br />
on tärkeää, että koulutus vastaa työelämän<br />
tarpeita, <strong>ja</strong> että koulutusala on opiskeli<strong>ja</strong>n<br />
kannalta oikein valittu. Nykyisin koulutusta<br />
voidaan toteuttaa hyvin yksilöllisesti, henkilökohtaisten<br />
opetussuunnitelmien mukaisesti <strong>ja</strong><br />
tavoitteet voidaan asettaa opiskeli<strong>ja</strong>n edelly<br />
tysten <strong>ja</strong> työ vaatimusten mukaisesti. Tähän<br />
tarvitaan kuitenkin luotettavia arviointimenetelmiä.<br />
(opetusneuvos Kai<strong>ja</strong> Miettinen<br />
Opetushallitus)<br />
V ammaisten lasten <strong>ja</strong> nuorten tukisäätiön<br />
hallitus tiedosti va<strong>ja</strong>akuntoisten <strong>ja</strong><br />
vammaisten nuorten ammatillisen koulutuksen<br />
sekä työelämään sijoittumisen vaikeudet.<br />
Haluttiin kehittää ammatillisia käytäntöjä,<br />
joiden avulla tunnistetaan nuoren<br />
olemassa olevat osaamisen alueet <strong>ja</strong> siten<br />
helpotetaan erityisryhmien ammatillista <strong>ja</strong><br />
työkuntoutusta. Vastaavanlainen näkemysmuutos<br />
oli nähtävissä laajemminkin yhteiskunnassamme<br />
- olihan va<strong>ja</strong>akuntoinen<br />
sanan tilalle esitetty käytettäväksi osatyökykyinen<br />
sanaa. Säätiö käynnisti Ota Työ Elämääsi<br />
(OTE) -projektin suunnittelun vuonna<br />
2003. Raha-automaattiyhdistyksen tuella<br />
toteutetussa hankkeessa säätiö toi Suomeen<br />
Saksassa kehitetyn työkyvyn arviointi <strong>ja</strong> dokumentointimenetelmän.<br />
Menetelmällä
vertaillaan henkilön osaamista <strong>työn</strong> vaativuuteen<br />
<strong>ja</strong> näin löydetään henkilölle hänen<br />
kykyjään vastaava työ.<br />
Hankkeen tehtävänä oli kouluttaa <strong>ja</strong><br />
juurruttaa arviointimenetelmä suomalaiseen<br />
työkyvyn arviointikäytäntöön. Pilottivaiheessa<br />
(2004–2006) selvitettiin arviointimenetelmän<br />
vakuuttavuus, soveltuvuus <strong>ja</strong><br />
käytettävyys sekä järjestettiin menetelmään<br />
kuuluvien välineiden käyttökoulutuksen<br />
kokeilu<strong>ja</strong>. Toisessa vaiheessa (2007–2008)<br />
panostettiin menetelmän levittämiseen <strong>ja</strong><br />
juurruttamiseen arkityöhön sekä selvitettiin<br />
menetelmän vaikuttavuutta.<br />
Hankkeen käytännön toimintaa seurasi <strong>ja</strong><br />
oh<strong>ja</strong>si oh<strong>ja</strong>usryhmä puheenjohta<strong>ja</strong>nsa<br />
toiminnanjohta<strong>ja</strong> Rauni Lallon johdolla.<br />
Oh<strong>ja</strong>usryhmä <strong>ja</strong>kaantui edelleen sisällön,<br />
tiedotuksen <strong>ja</strong> tutkimuksen työryhmiksi.<br />
Sisältötyöryhmä puheenjohta<strong>ja</strong>nsa<br />
yliopetta<strong>ja</strong> Toini Harran johdolla paneu-<br />
tui menetelmän käyttökoulutuksen kehitystyöhön.<br />
Tiedotustyöryhmän tehtävänä oli<br />
oh<strong>ja</strong>ta <strong>ja</strong> seurata levitystä <strong>ja</strong> markkinointia.<br />
Puheenjohta<strong>ja</strong>n toimi toiminnanjohta<strong>ja</strong><br />
Henrietta Gyllenbögel-Ahlström <strong>ja</strong> hänen<br />
si<strong>ja</strong>isenaan toiminnanjohta<strong>ja</strong> Tiina Vil<strong>ja</strong>nen.<br />
Tutkimusyöryhmän tehtävänä oli koordinoida<br />
arviointimenetelmään <strong>ja</strong> sen käyttökoulutukseen<br />
liittyvää tutkimustoimintaa.<br />
Työryhmän puheenjohta<strong>ja</strong>na toimi dosentti,<br />
ylilääkäri Heikki Hurri:<br />
Arviointi <strong>ja</strong> dokumentointimenetelmä on<br />
herättänyt huomattavasti kiinnostusta<br />
niissä tutki<strong>ja</strong>piireissä, jotka ovat tekemisissä<br />
ammatillisen kuntoutuksen tai työelämätutkimuksen<br />
kanssa. Projektin aikana syntyneiden<br />
opinnäytetöiden määrä on huomattava.<br />
Syntyneet tutkimukset ovat merkittävällä tavalla<br />
luoneet lisävalaistusta menetelmän soveltuvuuteen<br />
<strong>ja</strong> käyttökelpoisuuteen suomalaisessa<br />
työ <strong>ja</strong> kuntoutustutkimuksessa. Tutkimustulokset<br />
ovat vahvistaneet samalla näkemystä<br />
menetelmän soveltuvuudesta käytännön työhön.<br />
Jatkuvan koulutuksen <strong>ja</strong> laaduntarkkailun<br />
merkitys on myös tullut selvästi esiin, jotta<br />
menetelmää voidaan kunnolla hyödyntää (ylilääkäri<br />
Heikki Hurri Invalidisäätiö Kuntoutus<br />
Orton).<br />
Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö<br />
<strong>ja</strong> kaksi koulutta<strong>ja</strong>a. Menetelmän<br />
käyttö koulutuksiin osallistui kuntoutuksen,<br />
ammatillisen koulutuksen, erityisopetuksen<br />
sekä työvalmennuksen organisaatioita eripuolilta<br />
Suomea.<br />
Kiitämme kaikkia projektissa mukana<br />
olleita tuesta, työpanoksesta <strong>ja</strong> hyvästä<br />
yhteistyöstä<br />
Mar<strong>ja</strong> Nevalainen<br />
projektipäällikkö<br />
Jari Hartikainen Sakari Syrjänen<br />
koulutta<strong>ja</strong> koulutta<strong>ja</strong><br />
5
6<br />
Johdanto<br />
Oikeus työhön on yleisesti tunnustettu<br />
yksilön perusoikeus (mm. Suomen<br />
perustuslaki 731/1999, 18.<br />
pykälä; YK:n vammaisten henkilöiden yhdenvertaistamista<br />
koskevat yleisohjeet, päätös<br />
48/96). Yhdenvertainen mahdollisuus<br />
osallistua työelämään – omien taitojen, kykyjen<br />
<strong>ja</strong> toiveiden mukaisesti – merkitsee<br />
yksilötasolla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden<br />
sekä taloudellisen riippumattomuuden<br />
toteutumisesta. Jokaisen ihmisen työllistymisen<br />
tukeminen on merkittävä kysymys<br />
paitsi yksilön myös yhteiskunnan tasolla:<br />
suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle,<br />
työvoimapula on ilmeinen. Jo tästä syystä<br />
yhteiskunnan kannattaa tukea meissä jokaisessa<br />
olevaa työkykyä. Osatyökykyisten<br />
ihmisten työllistyminen on julkistaloudellisesti<br />
kannattavaa (Ylipaavalniemi 2004).<br />
Tasa-arvoisen <strong>ja</strong> yhdenvertaisen työllistymisen<br />
toteutuminen on edelleen suuri<br />
haaste. Suomessa on arvioilta noin sata-<br />
tuhatta työikäistä, työkykyistä <strong>ja</strong> aktiivisesti<br />
työtä etsivää vammaista, joista yli 40 prosenttia<br />
on edelleen vakituisen työelämän<br />
ulkopuolella (Holm & Hopponen 2007).<br />
Vammaiset osatyökykyiset ihmiset muodostavat<br />
huomattavan työvoimaresurssin.<br />
Heidän kohdallaan pysyvä työllistyminen<br />
edellyttää usein kuitenkin kohdennettua<br />
kuntoutusta sekä <strong>työn</strong> <strong>ja</strong> koulutuksen sovittamista<br />
yksilöllisten taitojen <strong>ja</strong> toimintamahdollisuuksien<br />
mukaisesti.<br />
S airaus tai vamma ei itsessään merkitse<br />
työkyvyttömyyttä. Esimerkiksi sokea<br />
henkilö ei sovellu autonkuljetta<strong>ja</strong>n työtehtävään,<br />
minkä perusteella hän ei kuitenkaan<br />
ole työkyvytön. Sokea henkilö voi olla erinomaisen<br />
taitava monessa muussa työtehtävässä<br />
(esimerkiksi simultaanitulkkina).<br />
Työllistymisen tapauskohtaisten haasteiden<br />
luotettava tunnistaminen on tärkeää yksilöllisten<br />
<strong>ja</strong> ennakkoluulottomien työllistymispolkujen<br />
löytämiseksi. Työkyvyn arvioinnin
a<strong>ja</strong>nkohtaisena haasteena on löytää menetelmiä,<br />
joiden avulla henkilön kyvykkyyttä <strong>ja</strong><br />
hyvän osaamisen alueita voidaan tarkastella<br />
eri työtehtävien suhteen kokonaisvaltaisesti<br />
sekä erilaisia arviointituloksia yhdistäen<br />
( Juntunen 2006, Nevalainen 2007).<br />
Tässä kir<strong>ja</strong>ssa esitettävä arviointimenetelmä<br />
<strong>ja</strong> menetelmällinen käyttökoulutus<br />
vastaavat edellä esitettyihin arvioinnin<br />
haasteisiin. Menetelmä kehitettiin Saksan<br />
liittotasavallan työ- <strong>ja</strong> sosiaaliasiain ministeriön<br />
(nyk. terveys- <strong>ja</strong> sosiaaliturvaministeriö)<br />
aloitteesta Siegenin yliopistossa. Menetelmä<br />
sisältää kaksi toisiaan täydentävää<br />
arviointivälinettä (<strong>Melba</strong>, 1986 <strong>ja</strong> IMBA,<br />
1996). Arviointivälineet siirrettiin Suomeen<br />
<strong>Vammaisten</strong> lasten <strong>ja</strong> nuorten tukisäätiön<br />
aloitteesta Ota Työ Elämääsi – projektin<br />
(OTE, 2004–2008) aikana. Projektissa aikana<br />
kehitettiin myös menetelmän suomalainen<br />
käyttökoulutus. Menetelmä <strong>ja</strong> koulutus<br />
yhdessä muodostavat moniammatillisesti<br />
sovellettavan mallin työkyvyn arvioin nin<br />
<strong>ja</strong> työllistymistä tukevien palveluiden kehittämiseksi.<br />
Suomessa vain <strong>Vammaisten</strong> lasten <strong>ja</strong><br />
nuorten tukisäätiöllä on oikeus järjestää<br />
<strong>Melba</strong>- <strong>ja</strong> IMBA-koulutusta. Koulutuksen<br />
laatu on sidottu koulutukselle asetettuihin<br />
tavoitteisiin (kts. <strong>Melba</strong>- <strong>ja</strong> IMBA–käyttökoulutus).<br />
Koulutuksen vaikutuksia <strong>ja</strong> koulutustavoitteiden<br />
toteutumista arvioidaan<br />
säännöllisesti: Koulutuksen yhtey dessä kerättävä<br />
aineisto mahdollistaa sekä arviointivälineiden<br />
käytön luotettavuuden että<br />
käyttökoulutuksen vaikuttavuuden kartoittamisen.<br />
(kts. Arviointivälineiden käytön <strong>ja</strong><br />
koulutuksen laadunvalvonta).<br />
www.vamlas.fi<br />
keskustoimisto@vamlas.fi<br />
Mikonkatu 8A 9.krs<br />
00100 Helsinki<br />
puh(09) 6829530<br />
fax (09) 68295316<br />
7
Kenelle arviointimenetelmä <strong>ja</strong> koulutus on tarkoitettu?<br />
Työllistymistä tukevia palveluita kehitetään<br />
<strong>ja</strong> toteutetaan Suomessa moniammatillisessayhteistyöverkostossa,<br />
eri ammattialojen sekä toimialojen <strong>ja</strong><br />
organisaatioiden erityisosaamista hyödyntäen.<br />
Esimerkiksi ammatillinen kuntoutus<br />
toteutetaan usein mm. kuntoutustoimen,<br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveystoimen sekä opetustoimen<br />
ammattilaisten yhteis<strong>työn</strong>ä. Jo käytännön<br />
asiakas<strong>työn</strong> toteutukseen osallistuu laa<strong>ja</strong>alaisesti<br />
eri ammattialojen asiantuntijoita.<br />
Ammatillisen kuntoutuksen, työkuntoutuksen<br />
tai muiden työllistymistä tukevien palveluiden<br />
toteutumiseen vaikuttaa käytännön<br />
asiakas<strong>työn</strong> lisäksi laa<strong>ja</strong>lti myös muita<br />
ammatillisia taho<strong>ja</strong>. Tällaisia ovat esimerkiksi<br />
työllistymispalveluita rahoittavat organisaatiot<br />
sekä eri sektoreiden työpaikko<strong>ja</strong><br />
tarjoavat <strong>ja</strong> välittävät tahot. Tässä kir<strong>ja</strong><br />
8<br />
sa esitettävä malli – arviointimenetelmä <strong>ja</strong><br />
menetelmällinen käyttökoulutus - on tarkoitettu<br />
jokaiselle työllistymistä tukevan<br />
palveluverkoston toimintaan osallistuvalle<br />
ammattilaiselle:<br />
Jokaisella ammatti- <strong>ja</strong> toimialalla on oma<br />
erityinen merkityksensä työllistymistä<br />
tukevassa, moniammatillisessa yhteistyöverkossa.<br />
Työllistymispalveluita tarjoavan<br />
verkoston yhteinen asiantuntemus rakentuu<br />
kuitenkin paitsi alakohtaisesta erityisosaamisesta<br />
myös ammatti- <strong>ja</strong> toimialasektoreiden<br />
ra<strong>ja</strong>t ylittävän kommunikaation tuloksena.<br />
Yhteisiä käsityksiä, yhteisiä määritelmiä<br />
sekä yhteisiä käytäntöjä työelämän edellyttämien<br />
taitojen arvioimisessa on näin ollen<br />
tärkeä täsmentää myös moniammatillisen<br />
yhteistoiminnan tasolla.
Arviointimenetelmä <strong>ja</strong> käyttökoulutus<br />
työllistymistä tukevan palveluverkoston toimintaan osallistuville ammattilaiselle<br />
standardi<br />
ei standardi<br />
menetelmä<br />
moniammatillisesti<br />
sovellettavat käsitteet<br />
<strong>ja</strong> arviointi kriteerit<br />
menetelmän käyttö<br />
mielivaltaista<br />
ei moniammatillisesti<br />
sovellettavia<br />
käsitteitä<br />
ei yhteistä käytäntöä<br />
� �<br />
ei yhteistä<br />
käyttökoulutusta<br />
� �käyttökoulutus<br />
moniammatillisesti<br />
sovellettavat käsitteet<br />
<strong>ja</strong> arviointi kriteerit<br />
menetelmän käyttö<br />
yhtenevää<br />
kaikille yhteinen<br />
käyttökoulutus<br />
9
MENETELMÄ ihmisen <strong>ja</strong> työelämän yhteensovittamisen<br />
kysymyksien systemaattiseen <strong>ja</strong> kokonaisvaltaiseen arvioitiin.<br />
<strong>Melba</strong> <strong>ja</strong> IMBA perustuvat menetelmään,<br />
jonka avulla ihmisen<br />
yksilöllisiä toimintamahdollisuuksia<br />
kuvaavaa taitoprofiilia voidaan<br />
verrata systemaattisesti työtehtävän vaativuutta<br />
kuvaavaan vaativuusprofiiliin. Arviointivälineiden<br />
kehitystyössä hyödynnettiin<br />
moniammatillista asiantuntijuutta<br />
mm. lääketieteen, psykologian <strong>ja</strong> työtieteiden<br />
alueil ta.<br />
10<br />
<strong>Melba</strong> <strong>ja</strong> IMBA ovat perustaltaan geneerisiä.<br />
Näin ollen ne soveltuvat<br />
työkyvyn tapauskohtaiseen arviointiin hyvin<br />
erilaisissa asiakastapauksissa. Koska <strong>työn</strong><br />
vaativuustekijöitä <strong>ja</strong> <strong>työn</strong> edellyttämiä taito<strong>ja</strong><br />
arvioidaan toiminnan tasolla, arviointivälineet<br />
tarjoavat perustan – paitsi ammattilaisten<br />
väliselle – myös ammattilaisten<br />
<strong>ja</strong> asiakkaiden väliselle kommunikaatiolle.<br />
IMBAssa työkyky määritellään pitkälti<br />
yhtenevästi Maailman terveysjärjestön<br />
(WHO) Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden<br />
<strong>ja</strong> terveyden kansainvälisen luokituksen<br />
(ICF) kanssa ( Juntunen 2007).
VAATIVUUSPROFIILI<br />
työtehtävän vaativuustekijät/kuormittavuus<br />
VERTAILUPROFIILI<br />
yksilöllistä taitoprofiilia verrataan systemaattisesti<br />
työtehtävän vaativuutta kuvaavaan vaativuusprofiiliin.<br />
• työkyvyn tehtäväkohtainen arviointi<br />
• työkuormituksen yksilöllinen kartoitus <strong>ja</strong> seuranta<br />
• ammatinvalinnanoh<strong>ja</strong>us <strong>ja</strong> urasuunnittelu<br />
• henkilöstön valinta <strong>ja</strong> sijoittaminen<br />
• työolosuhteiden sovittaminen<br />
• työtavan muuttaminen<br />
havainto mahdollisesta toimintatarpeesta<br />
TAITOPROFIILI<br />
henkilön osaamisalueet<br />
• osaamisen kehittäminen<br />
11
<strong>Melba</strong> <strong>ja</strong> <strong>Melba</strong> SL ovat arviointivälineet<br />
työelämän edellyttämien<br />
psykososiaalisten taitojen eli<br />
nk. avainpätevyyksien tarkasteluun. <strong>Melba</strong>ssa<br />
(myös <strong>Melba</strong> SL) on viisi laadullisesti<br />
erilaista osa-aluetta. Osa-alueet <strong>ja</strong>kautuvat<br />
edelleen 29 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen,<br />
joiden kautta työelämän edellyttämiä<br />
erilaisia avainpätevyyksiä voidaan<br />
eritellä <strong>ja</strong> arvioida systemaattisesti sekä tapauskohtaisesti.<br />
12<br />
Arvioinnissa voidaan yhdistää eri alojen<br />
asiantuntijoiden sekä erilaisilla arviointimenetelmillä<br />
tuotettua tietoa. Asiakastyössä<br />
<strong>Melba</strong> soveltuu haastattelun,<br />
havainnoinnin sekä arviotavan henkilön<br />
itsearvioinnin apuvälineeksi.<br />
Yksittäiset määritteet arvioidaan 5-portaisella<br />
(<strong>Melba</strong>) Likert-asteikolla.<br />
<strong>Melba</strong> SL täydentää perusversiota tarkentaen<br />
avainpätevyyksien erittelyä arviointiskaalan<br />
alkupäässä.<br />
• Kognitiiviset määritteet<br />
• Akateemiset taidot/<br />
kommunikaatio<br />
• Sosiaaliset määritteet<br />
• Työtapaan liittyvät määritteet<br />
• Psykomotoriset määritteet<br />
1 = eritäin vähäinen taito/<br />
vaativuus<br />
1a (<strong>Melba</strong> SL)<br />
1b (<strong>Melba</strong> SL)<br />
1c (<strong>Melba</strong> SL)<br />
2 = keskitasoa vähäisempi taito/<br />
vaativuus<br />
2d (<strong>Melba</strong> SL)<br />
2e (<strong>Melba</strong> SL)<br />
3 = keskitasoinentaito/<br />
vaativuus<br />
4 = keskitasoa korkeampi taito/<br />
vaativuus<br />
5 = erittäin korkea taito/<br />
vaativuus
<strong>Melba</strong>n (myös <strong>Melba</strong> SL) viisi osa-aluetta <strong>ja</strong>kautuu 29 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen:<br />
Sosiaaliset määritteet<br />
Päämäärätietoisuus<br />
Johtaminen<br />
Vuorovaikutustaidot<br />
Taito arvioida muita<br />
Arvioinnin vastaanottaminen<br />
Ryhmätyöskentely<br />
Akateemiset taidot/<br />
kommunikaatio<br />
Tekstin ymmärtäminen<br />
Laskeminen<br />
Tekstin tuottaminen<br />
Puhuminen<br />
Työtapaan liittyvät määritteet<br />
Pitkäjänteisyys<br />
Taito arvioida itseä<br />
Epäonnistumisen sieto<br />
Järjestelmällisyys<br />
Täsmällisyys<br />
Omatoimisuus<br />
Huolellisuus<br />
Vastuullisuus<br />
Kognitiiviset määritteet<br />
Suunnitelmallisuus<br />
Oivallus<br />
Tarkkaavaisuus<br />
Keskittyminen<br />
Oppiminen/muistaminen<br />
Ongelmanratkaisu<br />
Sopeutuminen<br />
Käsitteellinen a<strong>ja</strong>ttelu<br />
Psykomotoriset määritteet<br />
Tarmokkuus<br />
Hienomotoriikka<br />
Reaktionopeus<br />
13
IMBA on lääketieteellis - toimintaterapeuttinen<br />
näkökulma työelämän<br />
edellyttämän fyysisten taitojen arvioimiseksi.<br />
IMBAn avulla <strong>työn</strong> edellyttämiä<br />
erilaisia asento<strong>ja</strong>, liikkeitä , kehonosien liikkeitä,<br />
aistinvaraisen tiedon hallintaa sekä<br />
raajojen <strong>ja</strong> vartalon yhteistoimintaa arvioidaan<br />
yhdeksällä osa-alueella. Näiden osaalueiden<br />
kautta tarkastellaan myös työympäristön,<br />
työolosuhteiden <strong>työn</strong> järjestelyiden<br />
<strong>ja</strong> työturvallisuuden kysymyksiä. Työn edellyttämiä<br />
avainpätevyyksiä (vrt. <strong>Melba</strong>) tarkastellaan<br />
omassa avainpätevyydet osiossa.<br />
Osa-alueet <strong>ja</strong>kautuvat edelleen 70 itsenäisesti<br />
arvioitavaan määritteeseen.<br />
14<br />
Aivan kuin <strong>Melba</strong>-arvioinnissakin –<br />
IMBA-arvioinnissa voidaan yhdistää<br />
eri menetelmin tuotettua asiantunti<strong>ja</strong>tietoa<br />
sekä arvioitavan henkilön itsearviointe<strong>ja</strong>.<br />
Yksittäiset määritteet arvioidaan 6-portaisella<br />
(IMBA) Likert-asteikolla Työympäristöön,<br />
työolosuhteisiin sekä <strong>työn</strong><br />
järjestelyihin liittyviä kysymyksiä arvioidaan<br />
kategorisella K/E –asetikolla. Avainpätevyyksien<br />
arvioinnissa käytetään 5-portaista<br />
Likert asteikkoa (vrt. <strong>Melba</strong>).<br />
• Asennot<br />
• Liikkuminen<br />
• Kehonosien liikkeet<br />
• Tieto<br />
• Raajojen <strong>ja</strong> vartalon yhteistoiminta<br />
• Työympäristön olosuhteet<br />
• Työn järjestelyt<br />
• Työturvallisuus<br />
• Avainpätevyydet (vrt. <strong>Melba</strong>)<br />
0 = ei taitoa/ vaativuutta lainkaan<br />
1 = eritäin vähäinen taito/<br />
vaativuus<br />
2= vähäinen taito/vaativuus<br />
3 = keskitasoinen taito/vaativuus<br />
4 = vahva taito/vaativuus<br />
5 = erittäin vahva taito/vaativuus<br />
K = taito/vaativuus on<br />
E = taito/vaativuus ei ole
IMBAn yhdeksän osa-aluetta <strong>ja</strong>kautuu 70 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen:<br />
Asento<br />
Työturvallisuus<br />
Istuma-asento<br />
Seisoma-asento<br />
Polviasento / kyykkyasento<br />
Makuuasento<br />
Tapaturma-alttius<br />
Taivutusasento<br />
Avainpätevyydet (<strong>Melba</strong>)<br />
Työn järjestelyt<br />
Työaika<br />
Vuorotyö<br />
Yövuoro<br />
Urakka- / tulospalkkaus<br />
Pakkotahtinen työ<br />
Erillinen työpaikka<br />
Työskentely yhteisessä tilassa<br />
Käsivarsien kohoasento<br />
Työsuojeluvälineiden käyttö<br />
Liikkuminen<br />
Käveleminen eril. alustoilla<br />
Kiipeäminen<br />
Konttaaminen / ryömiminen<br />
Ympäristön olosuhteet<br />
Ilma<br />
Ääni / melu<br />
Värinä / tärinä<br />
Valo<br />
Kosteus / lika<br />
Kaasut / höyryt / pölyt<br />
Nesteet / kiinteät aineet<br />
Raajojen <strong>ja</strong> vartalon<br />
yhteistoiminta<br />
Kehonosien liikkeet<br />
Pään / kaulan liikkeet<br />
Vartalon liikkeet<br />
Käsivarsien liikkeet<br />
Käsien / sormien otteet<br />
Jalkojen / <strong>ja</strong>lkaterien liikkeet<br />
Esineiden nostaminen<br />
Esineiden kantaminen<br />
Esineiden <strong>työn</strong>täminen / vetäminen<br />
Fyysinen kestävyys<br />
Tasapaino<br />
Hienomotoriikka<br />
Tieto<br />
Näkeminen<br />
Kuuleminen<br />
Äänen muodostus / puhuminen<br />
Kosketusaisti / tuntoaisti<br />
Asento- <strong>ja</strong> liikeaisti<br />
Eleet / ilmeet<br />
Haistaminen / maistaminen<br />
Tekstin ymmärtäminen<br />
Laskeminen<br />
Tekstin tuottaminen<br />
15
KÄYTTÖKOULUTUS – saksalaisen mallin poh<strong>ja</strong>lta<br />
suomalainen käyttökoulutus<br />
<strong>Melba</strong>- <strong>ja</strong> IMBA-arviointivälineet<br />
siirrettiin Suomeen vuosina<br />
2004–2005. Ensimmäiset<br />
käyttökoulutukset toteutettiin saksalaisten<br />
kehittämän koulutusmallin mukaisesti.<br />
Käyttökoulutuksen kehittämistä suomalaisen<br />
ammattikentän erityistarpeiden mukaiseksi<br />
pidettiin alusta lähtien tarpeellisena,<br />
sillä työllistymistä tukeva ammatillinen<br />
kenttä <strong>ja</strong> työllistymisen haasteet eivät ole<br />
täysin yhtenevät saksalaisen <strong>ja</strong> suomalaisen<br />
kulttuurin välillä.<br />
Vuosien 2005–2008 aikana suomalaista<br />
käyttökoulutusta kehitettiin yhteistyössä<br />
OTE - projektin oh<strong>ja</strong>usryhmän<br />
kanssa. Kehitystyössä hyödynnettiin projektin<br />
aikana kerättyä aineistoa, tutkimustuloksia,<br />
kouluttajien kokemuksia sekä<br />
koulutukseen osallistuneiden ammattilaisten<br />
asian tuntemusta <strong>ja</strong> palautetta. Käyttö-<br />
16<br />
koulutus vakiintui lopulta kolmivaiheiseksi,<br />
prosessin omaiseksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen<br />
apuvälineiksi kehitettiin tietokonepoh<strong>ja</strong>iset<br />
arviointilomakkeet.<br />
Suomessa arviointivälineiden käyttökoulutukseen<br />
on osallistunut (kevät 2005<br />
– kevät 2008) noin 450 ammattilaista, jotka<br />
työskentelevät eri puolilla Suomea toimivissa<br />
organisaatioissa. Taustakoulutukseltaan<br />
ammattilaiset muodostavat hyvin heterogeenisen<br />
ryhmän. Yleisimmät ammattialat<br />
ovat toimintaterapia, fysioterapia, psykologia,<br />
sosiaaliala, kasvatustieteet, tekninen<br />
ala tai kaupallinen ala. Koulutukseen osallistujien<br />
tehtävänimikkeet ovat myös hyvin<br />
erilaisia: valmentajia, oh<strong>ja</strong>ajia, terapeutte<strong>ja</strong>,<br />
konsultte<strong>ja</strong>, erityisopettajia, suunnittelijoita,<br />
tutkijoita, terveydenhoitajia, psykologe<strong>ja</strong>,…<br />
• toiminta- <strong>ja</strong> fysioterapia<br />
• psykologia<br />
• sosiaaliala<br />
• kasvatustiede<br />
• tekniset alat<br />
• kaupallinen ala<br />
• työvalmenta<strong>ja</strong>t<br />
• <strong>työn</strong> oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t<br />
• konsultit<br />
• opetta<strong>ja</strong>t<br />
• suunnitteli<strong>ja</strong>t<br />
• tutki<strong>ja</strong>t<br />
• terveydenhoita<strong>ja</strong>t
ORIENTOIVA<br />
KOULUTUSVAIHE<br />
(1 pv)<br />
Orientoiva koulutusvaihe on etäopiskelua <strong>ja</strong> – harjoittelua. Orientoivassa koulutusvaiheessa<br />
koulutukseen osallistu<strong>ja</strong>t tutustuvat arviointivälineen määritelmiin, käsitteisiin<br />
sekä arviointiprosessiin. Tavoitteena on, että osallistu<strong>ja</strong>t jäsentävät omia työkykyä määritteleviä<br />
käsityksiään arviointivälineen suhteen. Tällä pyritään rakentamaan - jo ennen lähikoulutusvaihetta<br />
- perustaa yhteiselle arviointikielelle <strong>ja</strong> yhteistoiminnalliselle arvioinnille.<br />
Orientoivassa koulutusvaiheessa osallistu<strong>ja</strong>t<br />
tutustuvat itsenäisesti arviointivälineeseen<br />
verkkopoh<strong>ja</strong>isen materiaalin<br />
avulla. Opiskelumateriaali sisältää<br />
arviointivälineiden käsikir<strong>ja</strong>t (harjoituksien<br />
edellyttämin osin) sekä videopoh<strong>ja</strong>isen ar-<br />
LÄHIKOULUTUSVAIHE<br />
(2 pv)<br />
viointiharjoituksen. Orientoivassa koulutusvaiheessa<br />
osallistu<strong>ja</strong>t arvioivat verkon<br />
välityksellä ihmisen taito<strong>ja</strong>/toimintakykyä<br />
sekä työtehtävän asettamia vaativuustekijöitä.<br />
Arviointiharjoitukseen palataan lähikoulutuspäivien<br />
aikana.<br />
ETÄKOULUTUSVAIHE<br />
(5 –6 pv) n. 5 kk aikana<br />
• omatoiminen verkko-opiskelu<br />
• omatoiminen verkkoharjoittelu<br />
17
18<br />
ORIENTOIVA<br />
KOULUTUSVAIHE<br />
(1 pv)<br />
Lähikoulutus on kahden työpäivän mittainen, vuorovaikutteinen koulutus<strong>ja</strong>kso. Lähikoulutuksessa<br />
osallistu<strong>ja</strong>t perehtyvät arviointivälineen määritelmiin <strong>ja</strong> käsitteisiin sekä<br />
arviointi prosessiin yhteistoiminnallisesti. Tavoitteena on tarkastella sekä arvioida työelämän<br />
vaativuustekijöitä <strong>ja</strong> <strong>työn</strong> edellyttämiä taito<strong>ja</strong> osallistujien erilaisia näkökulmia yhdistellen.<br />
Lähikoulutus sisältää koulutta<strong>ja</strong>luento<strong>ja</strong>,<br />
yksilötyöskentelyä <strong>ja</strong> yhteistoiminnallista<br />
ryhmätyöskentelyä sekä<br />
koko ryhmän kesken että pienryhmissä.<br />
Arviointi harjoituksissa tutustutaan tapauskertomuksiin<br />
kir<strong>ja</strong>llisen <strong>ja</strong> videoidun materiaalin<br />
avulla. Pienryhmissä (3–4 hlöä) tarkastellaan<br />
arvioitavan työtehtävän asettamia<br />
vaativuustekijöitä sekä arvioitavan henkilön<br />
LÄHIKOULUTUSVAIHE<br />
(2 pv)<br />
taito<strong>ja</strong> kuvaavaa tietoa arviointivälineen eri<br />
osa-alueilla. Isossa ryhmässä koulutettavat<br />
esittävät toisilleen johtopäätöksensä <strong>ja</strong> tiedon<br />
tulkitsemisessa käyttämänsä perustelut.<br />
Osallistu<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> koulutta<strong>ja</strong> antavat palautetta<br />
toistensa näkemyksistä <strong>ja</strong> ratkaisuista. Arviointivälineen<br />
kaikki osa-alueet käydään läpi<br />
systemaattisesti.<br />
ETÄKOULUTUSVAIHE<br />
(5–6 pv) n. 5 kk aikana<br />
• vuorovaikutteinen opiskelu<br />
• yhteistoiminnallinen harjoittelu
I LÄHIKOULUTUS PÄIVÄ<br />
arviointiprosessi<br />
& <strong>työn</strong> <strong>vaativuuden</strong> arvioiminen<br />
9.30 �60 Kokoontuminen <strong>ja</strong> esittäytyminen<br />
10.30 �45 Arviointiprosessi & arvioinnin yleisesittely<br />
LUENTO<br />
11.15 �30 Työn <strong>vaativuuden</strong> arvioiminen<br />
LUENTO �<br />
12.30 �15 Ennakkotehtävän purku<br />
LUENTO/RYHMÄKESKUSTELU<br />
12.45 �30 Lukuharjoitus<br />
YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ<br />
13.15 �30 Harjoitusmateriaaliin tutustuminen<br />
VIDEO <strong>ja</strong> KIRJALLINEN MATERIAALI<br />
13.45 �60 Arviointiharjoitus<br />
YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ �<br />
15.00 �60 Arviointiharjoituksen purku<br />
RYHMÄTYÖSKENTELY: Pienryhmät esittelevät muille<br />
arvioinnissa käyttämiään perustelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> johtopäätöksiä.<br />
Koulutta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ryhmä kommentoivat toistensa tulkinto<strong>ja</strong>.<br />
16.00 �30 Loppukeskustelu & Etätehtävistä sopiminen<br />
� tauko<br />
II LÄHIKOULUTUS PÄIVÄ<br />
taitojen arvioiminen<br />
<strong>työn</strong> <strong>vaativuuden</strong> suhteen<br />
8.30 �30 Taitojen arvioiminen<br />
LUENTO<br />
9.00 �30 Ennakkotehtävän purku<br />
LUENTO/ RYHMÄKESKUSTELU<br />
9.30 �30 Lukuharjoitus<br />
YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ �<br />
10.15 �30 Harjoitusmateriaaliin tutustuminen<br />
VIDEO <strong>ja</strong> KIRJALLINEN MATERIAALI<br />
10.45 �60 Arviointiharjoitus<br />
YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ �<br />
12.30 �60 Arviointiharjoituksen purku<br />
RYHMÄTYÖSKENTELY: Pienryhmät esittelevät käyt-<br />
tämiään arviointiperustelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> johtopäätöksiä.<br />
Koulutta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ryhmä kommentoivat toistensa tulkinto<strong>ja</strong>.<br />
13.30 �15 Vertailu-metodi & verkkolomakkeet<br />
LUENTO �<br />
14.00 �30 Katsaus <strong>vertailu</strong>n raportoimiseen<br />
LUENTO<br />
14.30- �30 Arviointiprosessin kertausta & palautteet<br />
15.00 Koulutuksen lopettelu<br />
19
Etäkoulutusvaihe on oh<strong>ja</strong>ttua, verkon välityksellä toteutettua etäopiskelua <strong>ja</strong> harjoittelua.<br />
Koulutusvaiheen tavoitteena on tukea arviointivälineiden käyttöönottoa <strong>ja</strong> juurtumista<br />
erilaisiin, ennen kaikkea omiin asiakas<strong>työn</strong> käytäntöihin.<br />
20<br />
ORIENTOIVA<br />
KOULUTUSVAIHE<br />
(1 pv)<br />
Etäkoulutusvaiheessa osallistu<strong>ja</strong>t harjoittelevat<br />
arviointivälineiden käyttöä sekä verkkopoh<strong>ja</strong>isten<br />
arviointitapauksien avulla että<br />
omasta asiakaskontekstista nouseviin kysymyksiin<br />
soveltaen. Ensimmäisissä tehtävissä<br />
painotetaan arviointivälineiden käsitteiden<br />
<strong>ja</strong> määritelmien sisäistämistä. Välitehtävissä<br />
harjoitellaan erilaisia arviointitapauksia ku-<br />
LÄHIKOULUTUSVAIHE<br />
(2 pv)<br />
vaavan tiedon jäsentämistä <strong>ja</strong> tulkitsemista<br />
arviointivälineen mukaisesti. Viimeisessä,<br />
nk. lopputyössä harjoitellaan koko arviointiprosessin<br />
raportoimista eteenpäin – arvioinnissa<br />
hyödynnetyn tiedon <strong>ja</strong> arvioi<strong>ja</strong>n näkökulmien<br />
esittämistä mahdollisimman<br />
selkeästi <strong>ja</strong> johdonmukaisesti.<br />
ETÄKOULUTUSVAIHE<br />
(5–6 pv) n. 5 kk aikana<br />
• oh<strong>ja</strong>ttu verkkoharjoittelu
Arviointivälineiden käytön <strong>ja</strong><br />
koulutuksen laadunvarmistus<br />
ammaisten lasten <strong>ja</strong> nuorten tukisäätiö valvoo <strong>Melba</strong>n <strong>ja</strong> IMBAn tarkoituk-<br />
Vsenmukaista käyttöä yhteistyössä Saksalaisen kehittäjätahon kanssa:<br />
Työlääketiede<br />
Sürther Str. 171,<br />
D-50999 Köln, Saksa<br />
Puh.: +49 221/3597-550<br />
info@iqpr.de<br />
Psykologia<br />
Am Eichenhang 50,<br />
D-57076 Siegen, Saksa<br />
Puh.: +49 271/313290-60<br />
info@miro-gmbh.de<br />
Työtiede<br />
Kruppstr. 82 – 100,<br />
D-45145 Essen, Saksa<br />
Puh.: +49 201/24557-7<br />
kontakt@munda.de<br />
21
Arviointivälineiden käyttöönoton edellytyksenä<br />
kaikkialla on menetelmällisen<br />
käyttökoulutuksen suorittaminen. Käyttökoulutuksen<br />
ensisi<strong>ja</strong>isena tavoitteena on<br />
antaa jokaiselle koulutukseen osallistuneelle<br />
välinekohtainen pätevyys työelämän edellyttämien<br />
erilaisten taitojen arvioimiseksi.<br />
Suomalaisessa käyttökoulutuksessa arviointivälineiden<br />
tarkoituksenmukaista käyttöä<br />
harjoitellaan kaikissa koulutusvaiheissa oh<strong>ja</strong>tusti,<br />
yhteistoiminnallisten sekä verkkopoh<strong>ja</strong>isten<br />
arviointiharjoitusten avulla.<br />
Koulutta<strong>ja</strong>t arvioivat tavoitteiden toteutumista<br />
koulutusryhmissään. Tähän on<br />
kehitetty harjoituskohtainen palautekäytäntö,<br />
johon jokainen säätiön kouluttama koulutta<strong>ja</strong><br />
perehdytetään. Koulutustavoitteiden<br />
22<br />
toteutumista voidaan arvioida tämän lisäksi<br />
myös laajempina otoksina sekä kvantitatiivisia<br />
että kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen.<br />
Kvantitatiivista aineistoa kerätään<br />
arviointiharjoitusten yhteydessä <strong>ja</strong> aineisto<br />
mahdollistaa arviointijohtopäätösten analyysin<br />
erilaisten tilastollisten tunnuslukujen<br />
avulla. Esimerkiksi arvioijien välistä yksimielisyyttä<br />
voidaan analysoida arvioinnin<br />
eri osa-alueilla <strong>ja</strong> erityyppisiä taustamuuttujia<br />
huomioiden. Koulutuspalautteiden avulla<br />
kartoitetaan koulutuksen sekä arviointivälineiden<br />
kokemuksellista vaikuttavuutta<br />
<strong>ja</strong> hyötyjä.<br />
Kvantitatiivista <strong>ja</strong> kvalitatiivista aineistoa<br />
tullaan hyödyntämään myös tulevaisuudessa<br />
koulutuksen laadun <strong>ja</strong> kehitystarpeiden<br />
arvioimisessa.<br />
• koulutusprosessin palaute- <strong>ja</strong><br />
oh<strong>ja</strong>uskäytäntö<br />
• kvalitatiivinen aineisto: koulutuspalautteet<br />
sekä käyttäjille <strong>ja</strong><br />
esimiehille osoitetut kyselyt<br />
• kvantitatiivinen aineisto
Arviointivälineiden käyttöönotto<br />
<strong>ja</strong> käyttökoulutuksen vaikuttavuus<br />
OTE -projektin aikana<br />
Arviointivälineen käyttöönottoa <strong>ja</strong><br />
koulutuksen vaikuttavuutta kartoitettiin<br />
syksyllä 2007. Jokaiselle<br />
(n = 250) <strong>Melba</strong>- <strong>ja</strong> IMBA- koulutuksen<br />
käyneelle lähetettiin kysely, jossa vastaajia<br />
pyydettiin arvioimaan sekä arviointivälineitä<br />
että suomalaista käyttökoulutusta. Kolmasosa<br />
(83) palautui määräaikaan mennessä.<br />
Kaavio1: kyselyyn vastanneet toimialoittain.<br />
4,8 %<br />
21,7 %<br />
8,4 %<br />
valmenta<strong>ja</strong><br />
kuntoutus<br />
oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
opetusala<br />
projekti<strong>työn</strong>tekijä<br />
muu<br />
3,6 %<br />
26,5 %<br />
34,9 %<br />
Kaavio 2: Kyselyyn vastanneiden käyttökoulutuksen<br />
a<strong>ja</strong>nkohta<br />
äyttöönottoa edistäneitä <strong>ja</strong> estäneitä<br />
Ktekijöitä kartoitettiin asteikkopoh<strong>ja</strong>i-<br />
30,0%<br />
Osallistui IMBA koulutukseen<br />
28,9<br />
% 24,1 24,1<br />
silla kysymyksillä. Vastaa<strong>ja</strong>t valitsivat omaa<br />
näkemystä parhaiten vastaavan väittämän<br />
5-portaiselta Likert -asteikolta tai kahden<br />
20,0%<br />
% %<br />
ääripääväittämän väliltä 4-portaiselta Os-<br />
10,0%<br />
2,4<br />
6,0<br />
%<br />
14,5<br />
%<br />
good-asteikolla. Muuttujien välistä yhteyden<br />
tilastiollista merkitsevyyttä testattiin<br />
Khiin-neliötestillä tai Mann Whitney U<br />
0,0%<br />
%<br />
syksy kevät<br />
2004 2005<br />
syksy kevät syksy ei IMBA<br />
2005 2007 2007 koulutusta<br />
-testiä. Merkitsevyyden ra<strong>ja</strong>na käytettiin<br />
p
Käyttöönottoon<br />
vaikuttavat taustatekijät<br />
Vastanneista va<strong>ja</strong>a kaksi kolmasosaa<br />
ilmoitti käyttävänsä arviointivälineitä<br />
asiakastyössään. Erityisesti<br />
työvalmenta<strong>ja</strong>t, <strong>työn</strong> oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> kuntoutusalan<br />
<strong>työn</strong>tekijät olivat ottaneet arviointivälineet<br />
käyttöönsä.<br />
Enemmistö <strong>Melba</strong>a <strong>ja</strong> IMBAA käyttävistä<br />
ammattilaisista teki asiakas työtä,<br />
jossa he keräsivät tietoa haastattelemalla<br />
(63%) tai havainnoimalla (68%) asiakkaidensa<br />
toimintaa. Haastattelu <strong>ja</strong> havainnointikokemus<br />
nousivat kyselyssä esiin käyttöönottoa<br />
edistävänä tekijänä (tilastollisesti<br />
merkitsevä tulos).<br />
24<br />
Sen si<strong>ja</strong>an valtaosa <strong>Melba</strong>n tai IM-<br />
BAn käyttäjistä (64%) ei ollut käyttänyt<br />
aikaisemmin säännöllisesti muita työ<strong>ja</strong><br />
toimintakyvyn arviointivälineitä. Oman<br />
aiemman kokemusten puuttuminen erilaisten<br />
testien käytössä koettiin <strong>Melba</strong>n <strong>ja</strong><br />
IMBAn käyttöön ottoa edistävänä tekijänä<br />
(tilastollisesti melkein merkitsevä tulos).<br />
Käyttöönottoa estäväksi tekijäksi nousi<br />
arviointi prosessin kokeminen hitaaksi (ei<br />
tilastollisesti merkitsevä tulos).<br />
Mielenkiintoinen tulos oli, että mikäli<br />
työyhteisössä käytettiin muita arviointivälineitä,<br />
tämä koettiin <strong>Melba</strong>n <strong>ja</strong> IM-<br />
BAn käyttöönottoa estävänä tekijänä (tilastollisesti<br />
melkein merkitsevä tulos). Oman<br />
esimiehen <strong>ja</strong> työtovereiden tuki <strong>Melba</strong>n <strong>ja</strong><br />
IMBAn käyttössä <strong>ja</strong> harjoittelussa ilmoitettiin<br />
arviointivälineiden käyttöönottoa edistävänä<br />
tekijänä (ei tilastollisesti merkitsevä<br />
tulos).<br />
• työvalmenta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t<br />
• kuntoutusalan ammattilaiset<br />
Käyttöönottoa edistäviä tekijöitä:<br />
• kokemus haastattelu <strong>ja</strong>/tai havainnointimenetelmistä<br />
• ei kokemusta testipoh<strong>ja</strong>isista<br />
arviointimenetelmistä<br />
• esimiehen <strong>ja</strong> työyhteisön tuki<br />
Käyttöönottoa estäviä tekijöitä:<br />
• työyhteisössä käytetään muita<br />
menetelmiä<br />
• arviointiprosessi koetaan hitaaksi
Käyttöönottoon<br />
vaikuttavat tekijät<br />
koulutuksessa<br />
Käyttöönottoa edistävinä tekijöinä<br />
esiin nousi minäpystyvyyden tunteen<br />
lisääntyminen, verkkopoh<strong>ja</strong>iset<br />
ennakko- <strong>ja</strong> etätehtävät. Edellä mainittujen<br />
koulutustekijöiden <strong>ja</strong> arviointi välineiden<br />
käyttöönoton yhteydet olivat tilastollisesti<br />
melkein merkitsevä.<br />
Koulutus koettiin ylipäätään mielenkiintoisena<br />
<strong>ja</strong> verkkopoh<strong>ja</strong>inen työskentely<br />
sekä palautekäytäntö toimivana. Näiden tekijöiden<br />
yhteys arviointivälineen käyttöönottoon<br />
ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.<br />
Käyttöönottoa estäviä tekijöitä oli koulutuksen<br />
tiivis <strong>ja</strong> nopea rytmi. Lähiopetuspäivät<br />
(2 pv) koettiin liian lyhyeksi<br />
<strong>ja</strong> harjoituksia sekä harjoituspalautteita toivottiin<br />
lisää. Edellä mainitut tulokset eivät<br />
olleet tilastollisesti merkitseviä.<br />
Käyttäjien kokemus<br />
arviointivälineiden<br />
hyödystä<br />
Arviointivälineiden hyöty ammattilaiselle<br />
itselleen <strong>ja</strong>kautui selkeästi<br />
kolmeen teemaan. Arviointivälineiden<br />
koettiin tukevan omaa ammatillista<br />
roolia. Tämän lisäksi arviointivälineet koettiin<br />
tukevan sekä arviointitehtävää että<br />
arviointiprosessin myötä esiin nousseiden<br />
tietojen raportoimista eteenpäin.<br />
Ammattilaisia pyydettiin arvioimaan<br />
myös, millaista hyötyä heidän asiakkaansa<br />
ovat saaneet <strong>Melba</strong>n <strong>ja</strong> IMBAn<br />
kautta. Tässä yhteydessä esiin nousi asiakkaan<br />
osaamisen sekä työelämän vaativuustekijöiden<br />
realisoituminen sekä asiakkaiden<br />
itsearviointitaitojen kehittyminen.<br />
Koulutuksen vaikutus<br />
• minäpystyvyyden tunne<br />
• harjoitustehtävät<br />
• mielenkiintoisuus<br />
• lähikoulutuspäivien pituus <strong>ja</strong><br />
rytmi<br />
• palautteenanto<br />
Käyttäjien kokemus<br />
• oma ammatillinen rooli<br />
• työkyvynarviointi prosessi<br />
• raporttien / lausuntojen kirjoittaminen<br />
• asiakkaan osaamisen realisoituminen<br />
• työelämän vaativuustekijöiden<br />
realisoituminen<br />
• asiakkaan itsearvioinnin kehittyminen<br />
25
Lähteet:<br />
Föhres F, Kleffmann A, Sturz A, Weinmann<br />
S. Käsikir<strong>ja</strong> I, <strong>Melba</strong>n käyttö. 6<br />
uusittu painos. Lich Saksa; Druckhaus<br />
Kay GMbH, 2004<br />
Föhres F, Kleffmann A, Sturz A, Weinmann<br />
S. Käsikir<strong>ja</strong> II, Vaatimusten analysointi.<br />
6 uusittu painos. Lich Saksa;<br />
Druckhaus Kay GMbH, 2004<br />
Föhres F, Kleffmann A, Sturz A, Weinmann<br />
S. Käsikir<strong>ja</strong> III, Taitojen analysointi.<br />
6 uusittu painos. Lich Saksa;<br />
Druckhaus Kay GMbH, 2004<br />
Holm P & Hopponen A. <strong>Vammaisten</strong><br />
työkyky vuonna 2007. Vertailua työttömiin.<br />
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen<br />
raportte<strong>ja</strong> nro 202, 2007<br />
IMBA työkyvyn <strong>ja</strong> <strong>työn</strong> <strong>vaativuuden</strong><br />
arviointi- <strong>ja</strong> dokumentointiväline. Vaativuusmääritteet.<br />
Helsinki <strong>Vammaisten</strong><br />
lasten <strong>ja</strong> nuorten tukisäätiö, 2004.<br />
IMBA työkyvyn <strong>ja</strong> <strong>työn</strong> <strong>vaativuuden</strong> arviointi<br />
arviointi- <strong>ja</strong> dokumentointiväline.<br />
Taitomääritteet. Helsinki <strong>Vammaisten</strong><br />
lasten <strong>ja</strong> nuorten tukisäätiö, 2004.<br />
IMBA työkyvyn <strong>ja</strong> <strong>työn</strong> <strong>vaativuuden</strong><br />
ar viointi- <strong>ja</strong> dokumentointiväline.<br />
Arvioin ninopas. Helsinki <strong>Vammaisten</strong><br />
lasten <strong>ja</strong> nuorten tukisäätiö, 2004.<br />
Juntunen K. IMBA: Työkyvyn <strong>ja</strong> <strong>työn</strong><br />
vaatimusten arviointivälinen. Työkykyä<br />
arvioivan osion validiteetti. Terveystieteiden<br />
pro gradu -työ. Jyväskylän<br />
yliopisto, 2006.<br />
Nevalainen M. Hyvä Implementointi.<br />
Kulttuurista toiseen siirrettävän menetelmän<br />
käyttöönottoprosessi. Terveystieteiden<br />
pro gradu -työ. Jyväskylän<br />
yliopisto, 2007.<br />
Ylipaavalniemi P. <strong>Vammaisten</strong> <strong>ja</strong> va<strong>ja</strong>akuntoisten<br />
työllistämisen kokonaiskartoitus.<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön<br />
selvityksiä 2001:6. Helsinki. Vatessäätiö.<br />
2001.
<strong>Vammaisten</strong> lasten<br />
<strong>ja</strong> nuorten tukisäätiönensimmäisen<br />
työkoulun<br />
oppilas 1890.
Change language