1986 - 1 - Siirtolaisuusinstituutti

More documents

Recommendations

Info

pyrkid. Utopiayhteiskunnat auttavat meita ym- pullisesta satumaasta. paras esimerkki neisti mertemaSn paremmin seka itseemme etta yhteiskuntaa ja molempien suhdetta luontoon. Ne ovat sosiologisia kokeiluia, joissa on George Orwellin teos,,1984,,. pelon, tuhon ja erityisesti ydinsodan aiatukset ovat levinneet viime vuosikym- \ testataan yhteiskuntaa mikrokoossa. ll4iten ihmiset reagoivat uudessa ymperistdssd, erilaisessa luonnossa, taloudellisissa vaikeukmenin6. Ensimmeiste kertaa historiassa ihmi- sellb on todella mahdollisuus tuhota koko sukunsa kerralla. \ yha taneet utopiayhteisdien perimmeista roolia, ,,Toivon ja pelon utopiat" kuinka oman auttaneet nekemdan mista on kysymys, mite on muutettava ja miten siihen voidaan vuosisatamme utopiakirjallisuus on ollut pikemminkin pessimististen, totalitaaristen yhteiskuntien ennustelua kuin kuvia lo- \ selvemmin ovat sissa? l\4iten ihmisten kanssakdyminen muuttuu, kun side perinteiseen ja totuttuun on katkaistu? Voidaanko tydnjakoa, perhetta ja asumista muuttaa? tulleet esille ne kaksi mahdollisuutta, jotka ihmiskunnalla on edessain, taivas tai helvet- ti, utopian kaksi earipaetd: kehitys parempaan rat erenemtnen kohti tuhoa. \ Utopia on inhimillisen ajattelun eres Tdmb kaksijakoisuus ja se, ertd jatkuva peruskategoria: pyrkimys lopulliseen hyvdan talouskasvu on yhtalailla utopiakuva yhdisohjaa ihmisen ajattelua enemm;n tai vdhem- tavat varhemmat suomalaiset ihanneyhteis I mAn. TamA nakyy myos konkreettisten kunnat uudemDiin: aikamme vaihtoehroliik, utopioiden runsautena. keiden konkreettisiin yrityksiin. Utopiayhteisdt niin maallaset kuin Kasvu-utopia on toiminut riistemelle uskonnollisetkin ovat merkkeje ihmisen kehitysmaita ja luonnon kustannuksella. pyrkimyksestd korkeampaan. "Unelmissa me Se on ollut sokeiden utopiaa. Vaihtoehtopaasemme osallistumaan siihen, mikd on liikkeet pyrkiviit yhteiskuntaan, jossa harmeite itse6mme suurempaa", kirjoittaa lvlartti Lindqvist teoksessa "Hyva eldme". Utopiayhteisdn iasen tunnustaa olevansa osana ihmiskuntaa ja muutosprosessia, johon jokainen pystyy halutessaan hitusen vaakutta maan. Utopiayhteiskunnat edustavat pako monia ei vallitse vain ihmisten valilla, vaan mvcis ihmisen ia luonnon kesken. Niiden sanoma on, ette pessimistinen utopia voidaan pys5yttdd. Uusissa vaihtoehtoliikkeiden utopioissa kuten Emmaus,yhteis6issd ei ole kysymys \ luonteessaankin optimistista maailmankatsomusta. Ne korostavat ihmisen vaikuttamis paluusta luontoon, kuten suomalaisten Ete- la.Amerikan stirtoloissa, vaan sovun hank- ! mahdollisuuksia. krmi(esta luonnon ja rekniikan kanssa. Filosofi George Kateb sanoo utoplayhteisdjen toimivan kaikkien yhteiskun tien omanatuntona. Ne laajentavat ihmisen ajattelua ia Erotukseksi aikaisemmista uudet utopiat eivat ole pelkdstadn lopuliisen tuhon ennus tuksia, vaan ihmisen vaikutusmahdollisuuk ymmdrrysta, ja osoittavat kuinka monet asiat, joita nyt piddmme luonnolsia korostavia utopioita. yhteiskuntapakoisten ihannesitrtoloiden I lisina ja yleismaailmallisina totuuksina voidaankin halutessa muuttaa. Tamin ymmdrsi vastakohrana pidetdan yhteiskuntahakuisia uLtdistuslrkkeitd kuten poliittisia puolueita. hyvin J.K. Kari, Bellamyn utopiateoksen "Vuonna 2000" suomentaja, joka kirjoitti: "Kirja avaa ikaenkuin itsestaen lukijan silmet ndkemdan useita nykvisi6 luonnollisiksi ja oikeudenmukaisiksi luuloteltuja Valinta neiden velille oli tehteve tvdvaenliikkeen piirissa siinA vaiheessa kun haavesosialisteista - kuten l\,4atti Kurikasta tehtiin Sointulassa pes6ero marxilaisen tydvaenliik- keen hvv6ksi. ) l oloja toisessakin valossa." lMutta nyt maailma on muuttunut. On Vaihtoehtoli ikkeen utopiat j;lleen pohdittava ovatko ndmb kaksi kdsitet- 16
l- taa hedelmAllinen suhde yhteiskuntapakoisten ja yhteiskuntahakuisten liikkeiden vailille? l\4ite tekevdt ne, jotka haluavat pdest; utopiaan ilman timan maailman jdttlmistd? Terkeintai lienee silloin itse sana utopia. Utopia voi olla tavoitteena myds yhteiskuntahakuisilla uudistusliikkeill6. Yhteiskunnan sisella toimivat voivat toteuttaa utopia'aatteita ornassa arkiymparist6ssden. Tarkeinte on utopiaan pyrkiminen. se FINNISH UTOPIAN COLONIES OVERSEAS Toward a Better World The utopian colonies founded by Finnish emi 9r€nts stand apart qurte drstrnctly when consrdered from the standpornt of the magn,rude ol the migratory movements dnd their significance in other respects. The number of persons who have emiqrated from Finland amounts ro roughly a rnil ion. Emigranrs wirh Uropian ideas accouni for on y a rna I p opo ,on of rhp rord, nurrrop e\ceptr^g the ones wiro serrled n Sourh Ameflc€ There have been alrogether nearly twenry dttemprs by F nnish emigranrs to found Utopr€n colonies (Table 1). The firsr scheme dates back to 1792, when a F nnish Swedish Britrsh plan was conceived for rhe esrablishmenr ot .r "New Jerusalem n Sierra Leo. nP 1 never qol pasl the plannrng naqe The nexl attempt al org:nrzrng a Utopia iook p ace In 1868 n the territo.y of Amur, on the Pircif c coast, b!i the venture iarled insrde two years. The th rd calegory comp ses rhe rhree colonies founded by the Utopian Socialisi M.rrt Ku kka. In 1900, he organrzed the shon.lived lent camp of Chillogoe ln Oueensldnd, Austfal a The besl known of h s undertakinss was rhe Soantula colony estabrshed jn Brtrsh Coumbra in 190l Alter !t broke up n 1905, he tr ed a third lime by organizing the colony cal ed Sammon Takojat lForqers of the S.rmpo Ta isrnan) nerr Vancouver, Can ada. Finnrsh ^ar,onal,sm was a so p.ese.1 in rhe lJropran Socralisr undertak,nqs. Patrrotrc groups looked fo, a place ol refuge from Czalst tyranny in 1899, for a "New F nland,'wh,ch rhey hoped to esiablish in, for 1n5tsn"B, the Red Oeer region of A Finn sh communrry lorrned on n nationalist brsis was esrablrshed In Cuba in 1904 fMembers of etti tavoitteet asetetaan kyllin korkealle. Sinne ei tarvitse peeste. Utopian luonreeseen kuuluu, ett6 se on saavuttamaton. Lehteet Ks. Peltoniemi, Teuvor Kohti parempaa ma€ilmaa - suomalaisten ihannesrirrokunnat 1700 luvutta nykypaiva6n. Otava. Keuruu 1985. the Finnish-American labor movemeni participated in this "ltabo" project. A second attempt to round a colony in Cuba was made a couple ol years tater. Called Ponninus 1=Endeavor), ir bore an cven more promrnent proletarran stamp. Both undenakings The Colonia F nlandesa esrablished n the Misiones valley In Arq€ntina in 1906 v1jas rhe mosr consrprcuously narionalisric of rhe Finnish cotonial underrakings. lts founder, Anhur Thesleff, was well known rn the cultural circles of F,l\tand. lhe "rroprcal {ever" that swepr across Fin and rn rhe 19205 qave brrrh io four Uiopran pro,eds. thr€e oi whrch were carried our The people In volved were ad!ocntes of vegeta(an sm. The Parad so scheme of 1925 never materiatized. In 1929, rhe Penedo cotony was ertabiished in Brazrt, and the next year. the Viljavakka (Gra,n Basker) coony rn the Domrnican Republrc. Around rhe $me iime, F n^ sh vegetarians lorned the Coronia V lla Albora'lo, eslabtrshed In the I920s in paraguay The workrng.cl.rss cooperarive movemenr ted ro the founding of two cooperative farms In the Untted Srates, one in California in 1912 and lhe other in Georsia ln 1921 These underrakings mrsnr oe regarded as sprrirual co!sins of rhe Ponnrsrus During the peiod of "Karelian fever" afrer ihe Russian RevolLrrion. Finnish Americans esrabtished a number of Frnnish communes in the Soviet Unon in the 1920s and 1930s. The corrrmune named Kyfv:ije (=Sower) wa! founded h 1922 neal Rosiov, White R!ssra ln Easr Karelra, lhpre were ,r number of F nnrsh kolhozes, or cottecirve tarms, such as *ide lRayl n Aunus 1O onetz), Hritisuo iCoal BoS) near rhe town of Peirosk.J (petro2a vodsk) and Vonganper, n Uhtua (no,"a Karevara, The latest idealistic colony rs ihe Frnnrsh kibbuts ol J3d Hashrnona in lsrae . li was founded by F nnrsh Chr nraDs. interested n sraet in 1971. deolog caily relared undertik ngs have been o'gan 17
Page 1 and 2: MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTO LAISU
Page 3 and 4: t I I I I I I t t a I Cornmun,l,:"
Page 5 and 6: tI l , I i i I Table 1. Climalic da
Page 7 and 8: easons. 8y the late 1gth century Ru
Page 9 and 10: t I I t i A Fig.8. Socio{eographica
Page 11 and 12: t Teuvo Peltoniemi Suomalaisten sii
Page 13 and 14: mesta on muuttanut noin miljoona ih
Page 15 and 16: I 4- Georqian osuusfarmrn rpser esi
Page 17: I ettA ldhes kaikilta suomalaisten
Page 21 and 22: I { I Outi Tuomi N iku la Suomalais
Page 23 and 24: { I t yksil6n omaa preferenssia jok
Page 25 and 26: { ) I i Saksansuomalaisten itasuoma
Page 27 and 28: ven siirtolaisissa saattaa joskus i
Page 29 and 30: pressur€ applied by existing norm
Page 31 and 32: oli joka tapauksessa mennyt Valtoih
Page 33 and 34: .a* Suomalaisnalset iyoskentel vnt
Page 35 and 36: { varsin todennekdisesti ns poikata
Page 37 and 38: a- toisessa .ia nopeasti muuttuvass
Page 39 and 40: t. Amerikan' ja australiansuomen tu
Page 41 and 42: l. { 8. Nordlske Demograflske Sympo
Page 43 and 44: L F inland i lsmo Sdderlinq, Migrat
Page 45 and 46: F lN NCO/Travel-E xperts rask of th
Page 47 and 48: .L The Nacs Conference 1987 THE NAC
Page 49 and 50: L Muut.lulksisut AHO, Seppo & ILOLA
Page 51: -( I SI I RTOLAISUUSINSTITUUTIN VAL

1986 - 1 - Siirtolaisuusinstituutti

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?