1986 - 1 - Siirtolaisuusinstituutti
1986 - 1 - Siirtolaisuusinstituutti
1986 - 1 - Siirtolaisuusinstituutti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taulukko 3. S€inSjosltaAmerikkaan<br />
v. 1891-<br />
1920 lehtsn€idsn nainon<br />
loidsn mukaan.<br />
ammalit passilu€fts-<br />
Itsellisen tytdl<br />
Talollisen tylar<br />
Itsellisen vaimo<br />
Nlakitupalaisen tytdr<br />
Piika<br />
Tydmiehen vaimo<br />
Elekeleisen tytar<br />
Itsellinen<br />
R66t6lin vaimo<br />
Talollisen vaimo<br />
Torpparin tytar<br />
J6rrumiehen tytar<br />
Kauppiaan vaimo<br />
IU;kitupalaisen vaamo<br />
Neiti<br />
Pslstatilal lisen tyt6r<br />
Ratamestarin tytbr<br />
Itsellisen leski<br />
Karjakko<br />
Lukkarin tytar<br />
Ratatydmiehen tytar<br />
Ty6miehen tyter<br />
Valokuvaajan vaimo<br />
puhdistajan tyttdrie. Samalta ajanjaksolta<br />
tarkistetuista viidesta talollisen tytteresta<br />
kaksi oli rippikirjassakin merkitty talollisen<br />
tyttAreksi, yksi sep6n tyttereksi, ja<br />
kaksi piiaksi. Kahdesta itselliseste toinen<br />
oli piika, toinen mdkitupalaisen vaimo. Kaikista<br />
tarkistetuista itsellisen tyttiirista laskienkin<br />
20 prosenttia oli Seinejoen rippikirjan<br />
mukaan juuri liihdon edell6 piikana,<br />
joko Seinajoella tai muualla. Em prosenttiluku<br />
on paljon lahempana todellista<br />
vallinnutta ammattijakaumaa kuin ylle mainittu<br />
puoli tusinaa. (Seinaioen srk ark,<br />
rippikirjat, historiakirjat, Amerikankiria).<br />
On varsin luultavaa, ette varsinaisista omista<br />
ammateista piika taikka palvelijatar oli<br />
kaikkein yleisin, sille maaseututaajamissa<br />
ei naisille ollut iuurikaan tydtilaisuuksissa<br />
vaihtoehtoja. Kun kotipalveluksesta oli jo<br />
30<br />
49<br />
40<br />
20<br />
12<br />
12<br />
I<br />
4<br />
4<br />
3<br />
3<br />
3<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
2<br />
1<br />
1<br />
I<br />
1<br />
1<br />
1<br />
1<br />
I<br />
1<br />
yhteensS 142<br />
3<br />
kotimaassa kokemusta, ei vieraaseenkaan<br />
maahan saman tapaisiin tdihin ldhteminen<br />
hirvittdnyt. Suomalaistytdt olivat sit:i paitsi<br />
hyvin haluttuja kotipalve lijoiksi amerikka'<br />
laisperheisiin. silla he olivat tarmokkaita ja<br />
oppivaisia, sekd ennen kaikkea siistej;.<br />
Yhdysvaltoihinhan virtasi tuolloin vikeii<br />
kaikilta maailmankolkilta, ja siirtolaistulvas'<br />
sa suomalainen sivistystaso niin lukutaidon<br />
kuin hygieniankin osalta tuli mydnteisena<br />
esiin.<br />
Seinejoen tytt6ja virtasi Amerikkaan<br />
tamdn vuosisadan ensimmdiselld vuosikymmenella<br />
iatkuvana purona. Vain vuosi<br />
1908 muodosti poikkeuksen, silla telldin<br />
Puhtaudestaan ja sisukuudestaan tunnetut suoma_<br />
laistytot olivat haluttua tYovolmaa vuosisadanvaih<br />
teen amerikkalaiskoteihin. Kuuluisien milionaerien<br />
palvelukseen padsiv?jt vain kokeneet sisakot ja keit<br />
tajat, mutta vasta alkajankin vuosipalkka oli moni'<br />
kertainen kot maan palkkoihin nahden (Kuva<br />
AAB )
Change language