1986 - 1 - Siirtolaisuusinstituutti

MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTO LAISUUSI NSTITUUTTI 

1986 SIIRTOLAISUUS 

MIGRATION

SIIRTOLAISUUS - MIGRATION 

'13. 

vuosikerta, I3th year 

Siirtolaisuusinstituutti il4igration5instituter - The Institute of Migration 

Paato im ittaja/Ed itor-in-ch ief Olavi Koivukangas 

Toimitussihteeri/Editor lMaija-Liisa Kalhama 

Toim ituskunta/Ed itorial Board S iirto la isuusins tituurin hallitus 

Administrarive Board of the lnstitute of Mjgration 

Toimitu ksen osoite/Ed itorial Address 

Piispankatu 3 

20500 Turku 

FINLAND 

Puh./Tel. 921 . 17536 

Tilau kset/Su bscr iptions 

Aikakauslehti ilmestyy nelj6 kertaa vuodessa. Tilaushinta on 25 mk/v 

One year (4 issues) Finland and Scandinavia 25 Finmarks, other countries 5 8.00. 

SI IRTOLAISUUSINSTITUUTIN 

HALLITUS / ADMI NISTRATIVE 

BOARD 

Toim. joht. Tauri Aaltio Suonri Seura r-y 

Prof. Erkki Asp Turun yliopisto 

Tutk.joht. Timo Filpus Tyovoimam inist. 

Hall.siht. Fredrik Forsberg Opetusministerio 

Kauppatiet.lis. Ruth HasanTurun kaupunki 

Prof. Lars Hulddn Helsingin y liopisto 

Seutu kaavajoht. Seutusuunn ittelun 

Raimo Narjus 

keskusliitto 

Lehd.sih t. 

Pirkkoliisa O'Rourke U lkoasiainm inisterid 

Tutk.lajt.joht. 

Aimo Pulkkinen Vbestdliitlo 

Apul.prof. Tom Sandlund Abo Akademi 

Hallituksen puheenjohtaja/ 

Chairman of the Administratjve Board 

Apul.prof ./Ass.prof . Tom Sandlund 

Valtuuskunnan puheenjohtaja/ 

Chairman of the Council 

Prof. V ilho N iitemaa 

S!onralaissirrrol.isei laherrivat usen Amenkastd 

kot in valokuvia, joissa esirnnyttiin ajanmuka srssa 

vaalrerssa. Kotimaassa kuvat tekivat varkLrtuksEn 

ja monrssa tapauksrssa aukaisivar mieleasa kyte 

neen rnuuttop6etirksen (Siirr. nst. Ark. 0487/USA) 

SI IRTOLAISUUSINSTITUUTIN 

HEN KILOKUNTA / STAF F 

Olavi Koivukangas, johtaja/director 

lsmo Sciderling, tutk.siht./research secretary 

Jounr Kork;dsaari, vs.turk.siht. ac.research secr. 

l\4aija Liisa Ka,hama, osastosjht.,/ 

departmental secretary 

Seija Sirkid, kanslisti/clerk 

Taimi Sarnio, va toim.apul./off rce assistant 

Kimmo Koiranen, tutkija/researchel 

Matti Simpanen, tutkija/researcher 

Hannele Hentula, proj.siht./project secretary 

Marko Ahokas, tutk.apul/assistant 

Satu Heino, tutk.apul/assistant 

Leena Hastela. tutk.apul./assistant 

Pirkko Kuusisto, tutk.apul-/assislant 

Cover' 

Frnnish im,nrg.ants in America usual to send f'ome 

photographs where they were dressed €ccording to 

the latest fashion. In the Old Counrry these pic 

lu.€s maoe irn rnlpressron and n many cilses contrlb!ted 

towards the decision to emigrate to 

TYPOPRESS 

OY 

Turku 1986 -)

t 

I 

I 

I 

I 

I 

I 

t 

t 

a 

I 

Cornmun,l,:" 

as Factors of 

,:r.":'A,"ff"'gq r,v, il Finn is h 

_ .=.= . 

General 

,mmigration f r^_ F. 

or rhunT:ll" 

in rhe vi"iiiiv 

oer Bay, Ontario 

;::,"H":":l^lti:,li#,,i;,Til1"j 

-r"""0 r,",",'"'1"fr;l j;h:f rrom the 

recession, 

attracteo 

tne economjc 

rarlway 

il,"_Il 

constructio" ,-:-,'": prospect of 

could tind 

so, many 

".noror-*i'i-,tuen 

ffi ;' Hl',"#'";", ;; ",' Liiili.,l',"'l'; 

,t*r'""" -ilirt# tnd up 

,,*k 

ru,,ninn 

ff:: "Ji":: ** ;;'';in:ii",.H'; 

; ;:[',:iT, llli'ii;' ;fl H:?"^:;[T 

- ,. ,s ,, e.9. lntola, 

Alpprta. poh. 

----!q 

ot a gtant.n ,.- 

P.otess". ",a the 

rr,,^^ i. .""r Academv 

'..''."", ,,". u",;llrlll i::tf o, Finrdnd, 

"",,,1i"1"'f l'oii',.,";;i"'11""'i,,',"!11"" 

l9B2 uDrversiry. 

ar ,r." ._--'' did 

';;;":; ;:; #"::;:'' *;,,";,i Jiijilj',,j 

,.' ff ;;::::: {1a r'om rne ernai56 

:'':"'* 

:J;:;:ilx;:, :::;""1i."11 **t "rt.r, 

rn ,995. € 

The .^,i^"'"_"n 

seco.o v,rr ro onrario 

-","r'r' 

.o,,".,"o1""*rt9 "rri61" ', oaseo on rhe 

l'"3'.J"J"''' ostora' 

roimera, 

Kivikoski 

1""t:1 +ffi:,?nn,sh settremenr 

in rhe 

Gorr,am, War" ]na""v_tn,the lg20's was in 

3u"' ror. ,,r,nr'"îtli,-"t, 

in alt qf ,r'/h;qf 

f 

- 

rnni5h 

{Fig.2i. "'s popu/ation wds 

;ifi::,î:L,"as nan environment 

Finnish immigratioD 

into the Thuoder Bay 

1

Fis. 2 Finnish populations of rhe Thunder 8:y 

townships and their proportions of the total 

populalron in 1921 (above) and 1961 (beiow). 

(after Rasmussen 

1978, Tabte 8) 

region has aroused much djscussion in some 

circles, with frequent reference being made 

to the opinion that the major geographical 

factors which attracted the Finns to this 

region were the similarities in landscape and 

the physical characteristics between Finland 

and the whole of the Lake Superior (Van 

Cleef 1952: 253-256, ct. Orr 1970:28; 

Tuominen & Valila 197172: 9-ll; Rasmussen 

1978:127). 

The material from which the soils of the 

area are formed is of glacidl origin, as In 

Finland. Sand and gravel deposits are associated 

with the shores of the ancient lake 

Alonquin. The majority of the northern part 

of the area features lacustrine deposits. 

Cut off from this in the south by a broad 

east-west end moraine zone is an extensive 

region of cover till with drumlines ,n places. 

It is significant, however, ihat the Thund€r 

Bay region is almost entirely lacking in the 

lakes which are so typrcal of areas of glacial 

morphology and which are so characteristic 

of Finland. 

The agricu ltural capability classification 

of the soils of the regions (Fig.3i shows 

the best land to exist at Lappe, although 

2 

even these fields sufler from an undesirable 

soil structure and low permeability. The 

southern part of the region, with its tili 

and peat soils. has still poorer agricultural 

land. 

Fig. 3. Mean soiL capabrlity for agriculture in the 

Thunder 8ay region. 3 = mode.ately severe llmira. 

tions, 4 = severe lirnitalrons, crops fequire special 

conse.vdrion pr"ctrces. 5 very severe lrmrlaUons, 

pe.ennial to..age crops and improverient pracrices 

tesible, 6 = soils capable of producing on y perennia 

toraqe crops, improvement practices not 

leasible. and 7 no capac ity lor as.icuiiure or 

permanent pastqre {organic soils not classrfied for 

capabi ity) 

Climate has always been a critical factor 

as far as agriculturallV based rural settlement 

in the Thunder Bay area is concerned 

since, like the whole of North-western 

Ontario, this is a marginal region in agricul 

tural terms. The growing season lasts about 

170 days on average (see Table 1) and the 

effective temperature sum is 12OOoC.

tI 

l 

, 

I 

i i 

I 

Table 1. 

Climalic data for rhe Thunder Bay (Chapman & 

Thomas 1968; Tuhkanen 1984). 

l\rean annual length of growing season 112 days 

Eftective remperarure sum (oc) 12oooc 

Mean annual precipitation 74C mm 

Annual precipitation June August 24O " 

l\,lean annual snowfall 1875 " 

t\,4eanannual potentialevapotranspircrion 525' 

Mean annu:, temperature 2.4 

lvlean darly temperature in Februarv -13oc 

Mpan daily temperature in July 18oc 

Mean dare last frosi May, 31 

lvlean date first frost September, 12 

lMean annual frost free period 104 days 

Frost sum l2oooc 

which corresponds roughly to the figures 

for Southern Finland. but the annual minimum 

temperature of -40oC is perhaps 

somewhat lower than in Finnish Lapland. 

There are also many vegetational similarities 

between Finland and the Thunder Bay 

area, although one particularly striking 

feature of the forests in the latter area is 

the much wider variety ot species. 

As may be appreciated th€re are really 

many similarlties between Finland and the 

Thunder Bay area, although few of them 

would alone be sufficiently compelling to 

account for the fact that the Finns chose to 

F g 4 Farm serecr on mode for ear y Finnish 

setrlernenr n the rural 

(Rasrossen 1S7a:115). 

aress ol Thunder Bay 

s€ttle in this area to the extent that they did. 

The valuable work of Rasmussen ('1978: 

1 l5) sets out to demonstrate just how many 

factors were involved in the decision of a 

Finnish immigrant to establish a farm in 

the Thunder Bay area (Fig.4). 

Land ownership and farming 

At least as important a factor as the similarity 

in physical conditions in predisposing 

the Finns towards settling in the surroundings 

of Thunder 8ay was the opportunity 

of farming land of their own. Conditions 

in Canada were neverth€l€ss entirely different 

from those prevailing in Finland. 

I 

I 

'.34 35-- .35--- 

- 30. - 27- - .26- - -?5- 

--r9 -- 

I 

. l!-- 

- -,20 --- 

I 

- -27.- .23-- 

'15- '' I5 -- ll 

-E- ) '- tl: 

: swi 5€ 

F,g. 5. Scheme lo. a lownshrp in Canada, atter 

Ehlers 11965:52). 

Finland is a country which has had permanent 

human settlement for almost two 

thousand years. and where the farms differ 

vastly in size and shape. The farms also 

regularly include areas of forest land, mire, 

meadow and water, all o{ which are incorporated 

into the economy of the farm in 

one way or another. Settlement in Canada, 

on the contrary, was planned on the principle 

of establishing townships of a standard 

size, comprising whithin them homesteads 

of 64 ha located side by side (Fig. 5)

Table 2. 

Mean areas of agricultu.al land on homesteads owning such land in the villages studied (A) and distribution 

of homesteads inro size classes by area of agricultural land based on air photographs from 1977 (see Fig. 1). 

lntola-N 

lntola.S 

Ostola 

Total area 

ha'n 

3.6 

6.2 

5.7 

7.0 

5.1 

8.8 

1'2 ha 

50 

9 

19 

22 

(Leigh 1894:20-21).ln the study area only 

4% o+ the farms have over 18 ha of arable 

land, for instance, while more than a half 

have less than 6 ha. The small area of arable 

land has thus been a typical feature of the 

Finnish farms at Thunder Bay (Table 2). 

Frg 6. Areas of and cleared for col(rvation n certain 

lownshlps cLose to Thunder Bay, based on arr 

photographs Itom 19ll Each square corresponds 

ro t ha. The black square rndicale Jrelds turned 

4 

3-5 ha 

25 

46 

23 

38 

20 

24 

6'8 ha 

% 

19 

27 

19 

36 

9-12 ha 1318 ha >18ha 

% 

6 

4104 

296 

888 

"/o v. 

13 6 3 

20 16 8 

A considerable proportion of the farmland 

in the Thunder Bay area consists, however, 

of formerly cultivated fields which are 

shown by the 1971 air photographs to be 

gradually returning to forest, these accounting 

for as much as two fifths of the total 

cultivated land (Fig. 6). Agriculture in the 

Thunder Bay area was hit by a depression 

in the 1950's, whereupon the younger 

generation began to give up farming and 

drifted to the lowns in search of work. 

On the other hand, very few Finnish settlers 

in this area could really have be€n regarded 

as farmers in the Canadian sense in the first 

place, since they have always gained a 

considerable proportion of their Income 

from other sources. This form of farming is 

still common in many of the more remote 

districts of Finland. 

Finnish organizations in the Thunder 

Bay area 

The Finnish immigrant communities of 

Thunder 8ay have always been characterized 

by a lively social intercourse amongst 

their members, but they were already 

divided into two ideological factions on 

coming to Thunder Bay. ln order to under 

stand this leature it is necessary to look at 

the general background to their emigration 

to Canada. There were many reasons for 

leaving Finland. Apart from the threat of 

unemployment and poverty, Finns were 

lured to Canada by a sense of adventure, 

or else were moved to emigrate for political 

14 

i 

l

easons. 8y the late 1gth century Russia 

had taken steps to deprive Finland ol many 

of its rights. This aroused expressions of 

dissatisfaction from many quarters and 

because of political reprisals from the 

authorities many left-wing supporters moved 

to Canada. Later, the gaining of independen' 

ce from Russia was iollowed by a civil war 

in which the left-wing radicals the 'Red 

Guard'were defeated. This also caused many 

of these people to leave Finland and escape 

to Canada (Lindstrom-Best 1981 : 3). 

Even the left wing, however, was unab,e 

to remain united. The Finnish Socialist 

Organization of Canada, which had represented 

the whole of th€ F in n ish-speak ing 

left, split into 1wo separate ideological 

groups in the 1920's, the evolutionary 

social democrats under the banner of the 

Industrial Workers of the World, the 'lWW 

Finns', and the revolutionary communists 

as the Finnish Organization of Canada, the 

'FOC 

Finns' (Raivio 1975: 369; Kivistd 

1983: 18; Wilson 1985i 20). Both of these 

organizations based their activities on the 

village workers' meeting hall (Fig. 7), so 

that frequently each organizations had 

its own hall in the same village. e.g. at 

lntola. The political education and training 

given in these places was different, but 

Flg. 7 Schools, posl otfices, halls and churches in 

the Finnish communlties at ThLrnder Bay 

both groups included in thei. programme a 

large number of open cullural interests, 

very often with a specifically Finnish flavour, 

and the halls d€veloped into a major uniting 

factor for the left-wing Finnish immigrant 

popu latron. 

The church also played its part in suppon' 

ing the social life of the Thunder Bay 

Community, although its intluence among 

the Finnish immigrants was not as far. 

reaching or as div€rse as that of the halls, 

due largely to tha aftermath of the Finnish 

civil war, which even penetrated church 

affairs (Raivio 1975: 285-335). Religious 

activity among the Finns of the Thunder 

8ay area began in the village of Lappe in 

1908 and it was in 1920, that the village 

gained its own church (Fig. 7). The church 

at Lappe has since then provided an important 

bond for those people in the area 

who regard themselves as Church Finns, and 

it has had a profound influence on their 

adaptation to their new surroundings. 

It was quite a natural thing for the 

families moving to Thunder Bay at the 

beginning of this century to send their 

children to school. Thus the Finnish villages 

of Thunder Bay had nearly 30 schools 

(Rasmussen 1978. lvlap 15). N4ost of the 

teachers stayed only for short periods, 

and only in a few exceptional cases did 

they speak any Finnish. Thus all the 

teaching normally took place in English, 

which the pupils could not understand 

properly. These language difficulties were 

gradually overcome, however, and the 

school svstem may without doubt be said to 

have been one of the most etticient institu' 

tions in the area for intergrating the young 

people of the community into Canadian 

sociely { Kouhi et al-'1976). 

The cooperative organizations have been 

at the centre of the economic activity ot 

the Finns at Thunder Bay. The cooperative 

movement as such was a familiar concept 

Jor the immigrants from Finland wnere I 

had existed since the end of the 1gth 

century. By 1910 it had begun to assume 

political aspirations with the left wing

forming its own central body (Simonen 

1949). 

At Thunder Bay the cooperative naturally 

operated on the same general principles as 

in Finland. One feature was that the exist. 

ence of this cooperative movement severely 

restricted the establishment of small shops 

in the villages, although some private shops 

were to be found. The most significant of 

the other forms of cooperative undertaking 

was the Thunder Bay Co-operative Oairy, 

however, which came into being in '1930 

and had a membership which covered a 

very large number of the farmers in the area. 

Although the cooperative movement in 

Thunder Bay as a whole was divided into a 

non-political organization and a left-wing 

organization. this division did not concern 

the Co-operative Dairy, which was looked on 

as belonging to all, and membership ol 

which was not a matter of controversy. 

Elsewhere in the cooperative movement 

passions could be aroused very easily. 

especially wjth the social democrats and 

communists competing {or ascendancy in 

left-winq circles. 

As soon as the Finns began buying and 

cu,tivating farms at Thunder Bay the question 

of obtaining forestry work became an 

important one. Wotking conditions in the 

forests were anything but good in those 

days in Ontario. and the lumbefmen would 

be obliged to make various kinds of constructive 

protest. The conflicts waged were 

not merely ones between the workers and 

their employers, however, but also provided 

an opportunity for the Frnnish immigrants 

to resolve their own ideological differences. 

Communities as factors in the social 

geography of Thunder Bay 

The community and communal activities 

are concepts which are often given prom. 

inence in the description of rural settlement, 

but seldom is any attempt made to 

define them. Ettrct 119741 maintains two 

questrons I 

6 

a. Must a community be grounded in a 

particular geographical area? 

b. Ooes a community involve a few or a 

wide range of social linkages? 

He also provides four main conceptualizations 

of the notion of a community: 

1. The complete territorial community 

characierized by many shared social 

linkages. This community is viewed as 

a mini'social system with a high degree 

of autonomy. 

2. The community of limited liability, 

where the precise linkages involved 

vary with social status, ethnicity and 

stage in the life-cycle. 

3. The community as a society, where a 

territorial grounding is not essential 

but people share many linkages. 

4. The personal community. where an 

areal grounding is not necessary, neither 

is the sharing of many linkages. 

As may be seen from the above, the 

Finnish villages at Thunder Bay do not. as 

such. fit in with any oi these conceptualizations, 

even though their inhabitants appear 

to be linked together into social groups by 

bonds of very many kinds (cf. Hoggart 

1981..20-21]. 

a) Affective ties: people feel they belong to 

a certain locality and will not leave it, 

b) social ties: people belong to local organizations 

and engage in neighbourly 

activities, 

c) intimate ties: people's best friends and 

kin live in their locality, 

dl institutional ties: people are formally 

involved in the locality through churches. 

schools, work, etce) 

attitudinal tiesr people hold similar 

attitudes towards the local area and 

local activities. 

This scheme enables the social structure 

of the Finnish villages at Thunder Bay 

before ils break-up from the late '1930's 

onwards to be described in the manner 

shown in Fig.8 (Varjo 1985). 

The village itself constituted a complete 

territorial community {11, with its posr 

office, school, church and halls. lts inhabi-

t I 

I 

t 

i 

A 

Fig.8. Socio{eographical struct!re of the Finnish 

v llages in the vicinity of Thunder Bay. 1 = terri 

torial community, 2 = communiry based on Finnish 

origln, 3 = community as Finnish society, 4 = 

personal communiry. 

tants were then divided along ideological 

lines into two communities of the society 

type, the Church Finns (3) and the Hall 

Finns, the latter being further divided into 

two groups, the communist FOC Finns 

(3a) and the social democrat IWW Finns 

(3b). The villaqe also contained very many 

personal communities (4) based on'intimate 

ties' between its residents. The responsibility 

felt by the people of the village for all 

their fellow'inhabitants regardless of the 

boundaries imposed by ideological views 

did not reach the level of a set of intimate 

ties, but rather was based largely on attitudinal 

ties. 

The village post office, shop and school 

were essential for everyone, the people 

being linked to the school and post office 

by Institutional ties, whereas some at, 

titudinal effect came into play wherever 

there was more than one shop to choose 

from. The people also had obvious attitu' 

dinal ties to the halls and the church. Only 

the young people would sometimes forget 

which camp they belonged to when they 

went dancing at the halls. 

One uniting factor which lay outside 

the villages but had considerable influence 

upon them was the Thunder Bay Co-operative 

Dairy, to which the farmers usually 

possessed institutional ties irrespective of 

their ideological views. Attachment to the 

other co-operatives. however, was likely to 

operate along ideological lines if this was 

possible, in which case the ties were largely 

attitudinal. although the difference between 

the groups was not particularly great in 

this case. On the other hand, political 

v,ews appeared to play a decisive role at 

least up to the 1930's whenevdr the inhabitants 

sought anciliary work away from 

their farms, and forestry work could be 

positively dangerous for those who did not 

happen to be of the desired persuasion. 

In contrast to the above, the Finnish 

immigrants were to a very great extent a 

united people on matters of fundamental 

importance, and particularly where their 

Finnish national background (2), their 

relations with those who 'spoke 

the language' 

and their attitudes towards their home 

country were concerned, and this pride in 

their national identity and devotion to 

preserving their Finnish way of thinking 

remained with them, and has done so up 

to the present day. In this respect they 

were bound to the new homes, to the other 

Finns around them and to their country 

of origin by a strong set of affective ties, 

in spite of the fact that the underlying 

aim of their organizations at the ourser was 

to assimilate the Finnish-speaking people 

of Canada with the remainder of the population 

by convincing them of the advantages 

of Canad ian citizenship. 

References 

Chapman, L.J. & Thomas, M.K. (1968). The 

climate of North€rn Ontario. , Climatological 

Studies No. 6. Depaftment of Transport lMe, 

teorological Branch. Toronto.

Ehlers, Eckart {1965). Das ndrdliche Peace River 

Counrry, Alberta, Canada. Genese und Struciure 

eines Pronioerraumes im boreaien Waldland 

Nordamerikas. - T0binger Geographische 

Studien, H. 18. 

Eftrat, M.P {1974}. Approaches ro communrryj 

Conflicts3ndcomplementarilies. The 

Communityr Approaches and Applications, ed. 

by tM.P. Effrat. New York 

HDggart, Keirh {1981). The spatial structure of 

socral linkages: An investigation rn Huron 

County, Ontario. - Ontario Geography No. 17, 

1981. London, Ontario. 

Krvisto, Peter (1983). Form and conlent of immi. 

gr€nts sociaiist ideology. - Siirtolaisuus 

N4igration 1983, No. 3. 

Kouhi, C., Tolvanen, L., Vainio, T.. Kraft, M & 

Albertson, K. ( 1976) A cronicle of F innish 

5ettlements 'n rlrrai Thunder 8ay. Thunder 

gay, Ontario. 

Llndstrdm Besl, Varpu (1981) F nns ln Canada. 

Polyphony 3:2,3-14 

Orr. Robert 11970). Populatjon ot rhe Canadlan 

Lakehead from 1901-196'l: An analysis of 

pattern trends, - A thesis for rhe degree of 

Barchelor of Arts. Department of Geography, 

Lakehead Universjry, Thunder Bay. Onrario 

l!npublished). 

Rarvio, Yrjd (1975). Kanadan suomalaisten historra 

Rasmussen Mark {1978). The geographic impact 

of Finnish settl€ment of the Thunder Bay 

area of Northern Onrario. A rhesis of Master 

of Arts. Library ot rhe Lakehead University, 

Thunder Bay, Ontar;o (unpublished). 

Simonen, S. {1949). Pellervolaisen osuustoiminoan 

historia. Helsrnki. 

Tuhkanen, Sakari (1984)- A circumboreat sysrem 

of climaticphytogeographical regions. Acta 

Botanica Fennica 127. 

Tuominen, Gayle & Valila. Sin'kka 11911 1972). 

A study of Finnrsh immigfalion io Thunder 

Bay. Lrbrary of the Lakehead University, 

Thunder Bay, Ontar|o {unpublished). 

VaD Cleef, Eugene (1952). Fi,tnish setriement in 

Canada. Geographical Review XLll, No 2, 

Apr. 1952. 

Varjo, Uuno (1985). The Finnish rural setrtements 

,n the vicioj!y ot Thunder Bay, Onrarjo. 

Nordia 1985, Vol. 

Wrlson. J Oondld 11985) The Canao an solourn 

of F innish,American radical. Siinolaisuus- 

Migratron 198'1, No 1. 

Yeiqh, F. (1894). The Fainy Rrver district. Province 

of Ont6rio, Canada:An iltustrated 

description of irs soit, ctimare, prodLjcts, 

area. agricultural capabiliries and timber and 

mrneral resources, 3nd edit.. Dept. of Crown 

Lands. Toronro. 

/

t 

Teuvo Peltoniemi 

Suomalaisten 

siirtolaisutopiat: 

Kohti 

parempaa 

maailmaa! 

Sana utopia tulee tunnetusti Thomas l\4oren 

vuonna 1516 julkajstusta teoksest3 ja 

viittaa paikkaan, jota ei ole. Arkikieless; 

utopian merkitys on laveampi. Nykysuomen 

sanakirja puhuu utopiasta "haave(kuvana), 

haaveellisena ku'/itelmana tai (maailmanparannus) 

suunnitelmana". 

Platonin "Vdltron" jariestysuropia on 

ollut monien autoritaaristen ihannevaltioi 

den esikuvana. Moren "Utopiassa" on nahty 

juuria tuhatvuotisen valtakunnan myytist6, 

alkukristillisyydest; ja orastavan renesanssihumanismin 

ihanteista. Kautsky piti sit; 

sosialistisen yhteiskunnan ennakointina. Katolinen 

kirkko n-ki Utopiassa keskiaikaisen 

munkki-ihanteen. 

Seki marx ilaisuudessa, kristinuskossa eua 

osittain myds kapitalismissa on unelmapyrk 

imy ksid. Kaksi ensimm;;sta rdrjodd 

kuvaa tulevaisuuden yhteiskunnasra, Jossa 

kehitys olisi saavuttanut lakipisteensd: kom 

munistinen yhteiskunta tai taivas. Kapita, 

Uiopioita on yleensa analysoiru vain osana fitosotraa 

tai krrja lrsuutra. Konkreetriser uropiat ihan, 

neyntersr(Lrnnat on sivuute(u kuriositeetteina. 

VTL Teuvo Pelroniemen tutkimus kasittelee juori 

nbiia konkreettisia yr ryksia, niiden taustaa ja koh 

taloa. Artikkeli pohja!tuu hanen teokseensa',Koh 

tl parempa0 madilmaa suomata sten ihanresrjrto. 

kunnat I TO0.luvutra nykypaivaa n. 

lismi taas pitad haavekuvanaan jatkuvaa 

etrntason kasvua, joka lehenee parasta hyvdij 

kuten kylmyys absoluuttista nollapistette. 

LAheisin yhteys k;ytantddn on o Ut 

1700-luvun utopiasos ialism issa. Saint_Si_ 

monin, Fourierin ja Owenin ideoita ko, 

keiltiin ihanneyhteiskuntia perustama a. 

Heid jn ratkaisunsa teollisen vallankumouklten 

ongelmiin oli harmoninen sosialismi, 

joka perustui ihmisten hyvyyteen ja luok, 

kasopuun. Utopiasosialistit katsoivar, etta 

olisi kasvatettava moraalisesti korkeammatra 

tasolla oleva "uusi ihminen,,. 

Utopiasosialistien aatteet jdivdt vuostsadan 

loppupuolella l\rarxin ja Engelstn sostalismin 

varjoon. Timii heijastui myos suoma, 

laisten Sointulassa, jossa,,haavesosialisti,, 

lvlatti Kurikan tyotoveri A.B. MikelA edusti 

marxilaista suuntausta. 

Pohjois-Amerikka on ollut utopioiden 

kultamaa, jossa on versonul satamd;rir 

eriJajsia utopjayrityksi;. Sosjalistisren uto

piayhteisdjen lisdksi monet uskonlahkot 

kuten kveekarit tai mennoniitat voi lukea 

saman kesitteen piiriin. 

lhan neyhte isku ntia on ollut muissakin 

maanosissa, niin myds suomalaisyrityksia. 

Eivdtka kaikki utopiayhteis6t ole pienili, 

silld niihin voi laskea myds vapautettujen 

neekeriorjien Liberian tai juutalaisten ls- 

Teulukko 1. Suomalaislen perunamai ihanneyhtaisdt 

Nimiia paikk€ 

Uusi J€ru$lem 

Sierra Leone 

Amurinmaan yhtiii 

Strelok, Venaje 

Chillagoa 

Oueensland, Australia 

Soinrula 

Briirlainen Kolumbia, 

S.mmon rakojal 

Britiilainen Kolumbia, 

Red Dser suunnirelma 

Kal lornia. USA 

Georgian osuusfafmi 

Georsi., USA 

Kariala-Kuume 

Neuvosro Karjala 

Paradiso'suu nnitelma 

Rjo de Jdnerro, Brasllia 

Domrnikaaninen lasavaita 

Colonia Finlandeta 

Mrsrones, Argenir na 

Colonia Villa 

Alborada Paraguay 

Emmau5 Jokroinan 

Suom 

lErarden 

ihannesiiftokunrien 

luonreen lakkaamista 

osuusfarmeihin 

Kestol 

1192 - 1192 

1868 1872 

1900 - 1900 

1901 1905 

1905 - 1912 

1899,1899 

1904 1S081 

1906 1909 r 

19j2 1532 12O 

1921 19661 150 

1920 

1525 1921 

rae n. 

Suomalaisten ihanneyhteisdt 

Siirtolaisuusvirtojen kannalta suomalaisten 

ihanneyhteiskunnat sijoittuvat kovin er i 

tavalla sek; siirtolaisuuden mittasuhteita 

etta sen muuta merkitysta ajatellen. Suo- 

Asukkaira2 Valtaid€ologia 

Uskonnollin€n 

Valistusfilosofia 

50 Sosialistinen 


r000 Soslallstinen 

50sra rst|nen 

Teosofinen 

Nallonalistinen 

50 Natronalrstinen 

Sosralrst nen 


6000 

8000 

1929 1940 r 50 

I930 

lukul 

1944 

r 140 

r 906 r 940 500 

]9201 1940 60 

1971 100 

Sosiallst nen 

Os!ustoiminta 

Sosial sf nen 

Osuustormlnta 

Sosialisiinen 

Vegetaristinen 



1911 20 Ymparistd iike 

Johr.iar lai 

luottamush€nkil6r 

August Nordensk old 

Fridolf Hook 

Matti Kurikka 

[,4atti Kurikka 

A.8. Makel; 

Marti Kurikka 

Konni Zilliacus 

Ee.o Etkko 

Oscar Norflng 

Williarn Keskinen 

Alex Kauhanen ym 

Matri Tenhunen 

Oscar Corgan ym. 

Lauri Karila 

H -D. Pennanen 

Oskari Jalkio 

Arttur So^ni 

Eeto Laa aia 

Berit Elfvins 

ajoituksen rnebritte emLnen on vaikeaa Tamii koskee eriryisestr nirden e(ty!s 

ja muutosta tavalliseksi sirrtoia,sasutukseks. Tama medittelypulma liiltyy eritolen 

ja Eiekj Amer kan yr tyks||n. 

_Yhr€ensa 

lyhytaikalset asukkaat la apsei mukaanlukien siirtokunnan koko aikana. 

10

mesta on muuttanut noin miljoona ihmiste. 

Tasta virrasta utopiasiirtolaisuus muodostaa 

vain pienen osan lukuunottamatta Eteld- 

Amerikan siirtolai.uutta. Suomalaisten 

ihanneyhteiskuntayrityksi; on ollut lehes 

kaksikymmenta {taulukko | ). 

Ensimmeinen, yritykseksi jaenyt hanke 

oli vuonna 1792 Sierra Leoneen kaavailtu 

suomalais'ruotsalais-englantilainen Uusi Jerusalem. 

Pari vuotta ennStti toimia seuraavan 

vuosisadan suomalaisten ihanneyhteisd, 

vuonna 1868 perustettu Amurinmaan yhtici 

Tyynenmeren rannalla. 

Kolmanteen ryhmaen kuu luvat utopiasosialisti 

lvlatti Kurikan perustamat kolme 

yhteisde. Niist; lyhytikiinen Chillagoen 

telttaleiri syntyi Australiaan Oueenslandin 

osavaltioon vuonna 1900. l\4erkitt;ivin yritys, 

Sointula, perustettiin Brittileiseen Kolum' 

biaan vuonna 1901. Se hajosi vuonna 1905 

ja Kurikka perusti viela kolmannen yrityksens; 

Sammon Takojat liihelle Vancouveraa. 

S!omen utop asr,rrola suus krelDUtuu pallon Matii 

Kurilbn e amaohislord,rn Kulkka Derusl kolme 

yhreisoa Austrl ran Chill.goen la Kdnadan Soinr! 

'.' j, S.rrrmo- T l.ot.r' {/u.d TeuJo Pp'ro.ier! en 

Colonia Finlandesan perustival vuonna 1906 Ar 

genirnaan rsaarinvaltaa pakoon lahteneer suomenr!otsalarset 

johrajanaan mustalarsparonrra tunaei 

tLr A.thur Theeleff. Viipurissa !uonna 1871 synty' 

nyt Thesleff oli origin€lli kultruufipersoona (Kuva 

Teuvo Peltoniemen ark.J 

Utopiasosialistisissa hankkeissa myos suomalaisnationalismi 

oli esille. Kansallismieliset 

piirit katselivat vuonna 1899 suoja' 

paikkaa tsaarin sorrolta "Uudelle Suomelle" 

mm. Red DeeristA Albertasta Kanadasta. 

Kansalliselta pohjalta hank ittiin Kuubaan 

suomalaisyhteisoi vuonna 1904. ltabon 

yritys toteLrtui osittain kLritenkin amerikansuomalarsen 

tvctvden liik keen jasenten voimin. 

Toinen Kuub?n yritys, vuonna 1906 

alkanut Ponnistus oli viela leimailisempi 

tvovaenhanke. Kurnpikin yhteisd kesti vain 

lyhyen aikaa. 

Selvimmin suomalaiskansalliselle pohjalle 

syntyi Colonia Finlandesa lvlisioneksen laaksoon 

Argentiinaan vuonna 1906. Sen perusti 

tunnettu kulttuuripersoonallisuus Arthur 

Thesleff. 

Suomen 1920-luvun "rropiikkikuume" 

synnytti nelje siirtolasLrunnitelmaa, joista 

11

kolme toteutui. Tdm;n ryhmAn taustalla 

olevissa piireissa kannatettiin vegetarismia. 

Paradiso'suunnitelma vuonna 1925 jei pelkeksi 

haaveeksi. Vuonna 1929 perustettiin 

Penedo Brasiliaan ja vuotta mydhemmin 

Viljavakka Dominikaaniseen tasavaltaan. 

Samaan aikaan vegetaristeja siirtyi mycjs 

'1920-luvulla 

alkaneeseen Colonia Villa Alboradaan 

Paraguayhin. 

Tydvaienliikkeen osuustoiminta'aate syn 

nytti Yhdysvalloissa kaksi osuusfarmia, 

Kalitorniaan vuonna 1912 ja Georgiaan 

vuonna 1921. Nait; yrityksi; voidaan pltiiii 

myos Kuuban Ponnistus-siirtokunnan 

henkisind sukulaisina. 

" Karjala-ku umeen" aikana amerikansuomalaiset 

perustivat 1920- ja 1930-luvulla 

Neuvostoliittoon useita suomalaiskommuu' 

neja. Kommuuna Kylvdj; perustetti;n vuon. 

na 1922 Rostovin liihelle Va lkoven ijjalle. 

Ita-Karjalassa sijaitsivat mm. kolhoosi Siide 

Aunuksessa, Hiilisuo Petroskoin lahella ja 

Vooganperd Uhtualla. 

Uusin ihannesiirtola on Jad Hashmonan 

suomalaiskibbutsi lsraelissa. Sen perustivat 

lsraelista kiinnostuneet kristityt suomalaiset 

vuonna 1971. ldeologisesti samansukuisia 

yrityksia ovat my6s vaihtoehtoliikkeen ryh' 

mat, mm. Emmaus-yhteisdt koti-Suomessa 

Jos utopiayhteisdt jaetaan perinteisesti 

maallisiin ja uskonnollisiin yhteisdihin, suo 

malaisyrityksisti valtaosa kuuluu edelliseen 

ryhmeen. Sosialistinen tai tydvaenhenkinen 

aatemaailma oli kahdessatoista yrityksesse, 

uskonnollinen seitsem;ssi ja suomalaisnationalistinen 

viidessii. Vegetarismi oli valtaaate 

viidessa yrityksessa, jotka korostivat 

myds pasifismia. Paluu luontoon oli iskusanana 

kaikissa Eteld-Amerikan ihanneyhteisdissa. 

Uudessa Jerusalemissa tavoitteissa 

oli mukana uskon nollisuuden lis;ksi valistusajan 

yhteishumanismi. 

Suurimman osan, eli l5 ihanneyhteiscjn 

j6senet olivat tydvaenluokan edustajia. Kes' 

ki- ja ylaluokan sivistyneistdn yrityksia oli 

kymmenen. Joihinkin yhteiscjihin, kuten 

Colonia Finlandesaan ja Itaboon. tuli mydhemmin 

taustaltaan erilaisia jasenia. 

Suomalaisten ihannemuutto ei ole ollut 

12 

mdarellisesti merkittdv6a. N,4utta ihannesiir, 

tolaisuudessa ei olekaan kysymys muuttamisesta 

ja matkustamisesta konkreettisessa 

mielessd. Se on henkiste matkallaoloa, 

levotonta paremman maailman etsimiste, 

jossa itse maanpbSllb matkustaminen on 

vain valine. Kaukaiset seudut tuntuvat 

paremman maailman etsijdistd houkuttele, 

vilta ja siksi ihannesiirtolaisten joukossa on 

niitdkin, joiden muuftomatkat yhteenlaskettuina 

kiertevdt ympari maapallon. 

Si jrtolaisuustutkimus askaroi yleensd kdsiteparilla 

"lehtdmaan tydnto" ja "kohdemaan 

veto". Utopiasiirtolaisuuden osalta ne 

eivet ole kovin tdrkeita. Mluuton syy oli 

lAhtijdiden mielessa, aatteessa sinbn$, ei 

niink;An maassa eikd matkan pddssd 

Uuden yhteiskunnan muodot 

lhanneyhteisd on pienoismaailma, jossa 

yhteiskunnan ongelmat on saatu siihen 

kokoon, etta niite voidaan kesitellii yhteisesti. 

Yhteisdn jasenet ovat laheisesse tekemisissd 

toistensa kanssa ja voivat samaistua 

yhteisddn. Yhteisd ei ole kasvoton valtiovalta, 

vaan kaikkien tajuttavissa oleva pieni 

kokonaisuus. 

Yhteisdn on annettava jasenilleen peruspalvelut. 

Sen on suojeltava jiisenidan ulkomaailmalta 

sekA pidett;ve ylla sisbistd 

jarjestyste. Sen on huolehdittava seka 

henkisten ett6 materiaalisten perustarpeiden 

tyydyttamiseste seke turvattava yhteisdn 

perinteen siirteminen uusille jiisenille. 

Klassisissa ihanneyhteisdisse pyrittiin niiihin 

kaikkiin. Tyypillisesti peatcisvalta, tyo, 

jarjestyksenpito, asuminen ja ruokailu hoidettiin 

yhteistuumin. lMonissa yritettiin 

uudistaa uskontoa. poliittista ajattelua, perhettd 

ja koulutusta. Tete varten eristyttiin 

ympardiveste yhteiskunnasta. 

Suurin osa suomalaisista ihanneyhteisdiste 

kokeili vain osaa utopiayhteisojen mahdollisuuksista. 

Vaihtelu oli suurta. Taydellisimpid 

ihanneyhteiscjja olivat Sointula ja 

Penedo. Niiss; yritetliin rakentaa aivan 

uutta maailmaa. Useita ihanneyhteisdjen 

piirLeitd on myds Amurinmaan yhteisossi,

I 

4- 

Georqian osuusfarmrn rpser esiriele\ial 

28 k loa. (Kuva postitoimlsror edessa ennarysk!rp rsaa, joki paino, 62 paunaa 

Te!vo Pell.,niemen.rk ) 

kah.lessa muussa Kurikan yrityksessa, osuusfarnleissa, 

Karjala-kuumeessa, Jad Hashmonassd 

ja EnmaJksessd. Vdhiten ulopiapi:r 

teiti oli Kuuban yrityksissa ja Viljavakassa. 

Suomala sylrlp \.jen ylei(.n Jlopiapiirre 

koskee tyonjakoa. Kymmenen yhteis6a 

noudatti samapalkkaisuLrtta. Yhta monessa 

asutliin yhdessd. Yhteisruokailumahdoll isuus 

oli arjestelty viela Lrseammassa Joissakin 

yhteisciiss; palkka korvatriin sosiaalisilla 

palkkioilla tai vastakirjaan merkiryilla tule 

vaisuuden saatavilla Sointu,assa myds tava, 

rat jaettiin tarpeen mukaan. Trste syntyi 

jatkuvia k iistoja. 

Suomalaisten utopiiyhte isku nnat tuntuvat 

oleen demokraattisempia kuin rrlkomaiset 

esikuvansa. Asioista pAatettiin yh 

teiskokoLlksessa kolmessatoista ihannesilrto- 

13

lassa. Joissakin - kuten Penedossa - karismaattinen 

johtaja pystyi kuitenkin ohjailemaan 

peetdksie. 

Vain harvoissa suomalaisten ihanneyhteas6iss; 

puutuftiin seksuaalimoraaliin tai lastenkasvatukseen. 

Niikyvimmat poikkeukset 

olivat Sointula ja Penedo. Sointula perusti 

lastentarhan ja Uuskallio suunnitteli aluksi, 

ette Penedossa tultaisiin lasten opettamisessa 

toimeen ilman kouluakin. 

Viidesse yhteisossa oli oma koulu, silloinkin 

l:ihinnii joko yhdyskunnan suuruuden 

vuoksi tai kuten Colonia Villa Alboradassa 

siksi, ettei valtio aluksi jerjestenyt koulua. 

Mutta missaan ihanneaatetta ei p:i5sty 

vilittdmaan suoraan jalkipolville, vaan kouluissa 

noudatettiin ympirciivin yhteiskunnan 

oppitavoitteita. 

Useimpien yhteisdien l6helle ei ollut 

valtion hoitamaa poliisia tai tuomioistuinta. 

Ainakrn kahdeksassa yhteisdssa sisiiinen 

jdrjestyksenpito oli omilla harteilla. korostetuimmin 

ehkd Colonia Finlandesassa. Alkoholiin 

ja viikivaltaan liittyvat kiistat 

hoitettiin omassa piirissa. Monet suomalaisten 

ihanneyhteisoista kaantyiv;t kuitenkin ympe16ivin 

yhteiskunnan oikeusistuinten puoleen 

omia kiistoja hoitaessaan. Nain tapahtui 

ainakin Sointulassa, Sammon Takojissa, 

Penedossa ja Georgian osuusf armilla. 

Yhdenmukainen piirre oli utopiayhteiso' 

jen miesvaltaisuus. Sammon Takojiin ei aluksi 

naisia huolittukaan, mutta kaikissa siirtokunnissa 

epatasainen sukupuolijakauma 

aiheutti ongelmia. N;kyvimmin tima tuli 

esille Sointulassa. 

Yhteiscjjen jdsenten heterogeenisuus tietenkin 

vaikutti niiden kohtaloon. Kaikissa 

ihanney hte isku nn issa oli koko jou kko sopeutumattomia. 

Oikeastaan missSen yhteisossa 

jisenkarsinraa ei tehty-eike voitu tehde 

perusteelliseati ja joutomiehet seka kapinoiiat 

aiheuttivat hankaluu ksia. Kuudessa 

yhteisdss. tijmai johti uuden erillrsen yrl 

tyksen perustamiseen. Narn kavi mm. 

Sointulassa, Georgian osuusfarmilla ja Jad 

Hashmonassa. Lahes kaikissa yhteisdisse 

esiintyi paluumuuttoa kotimaahan tai jatko' 

muuttoa muualle ihanneyhteis6n sijaintimaassa 

tai maanosassa. 

14 

Pako, protesti ,a maallepako 

Monet ihanneyhteiskuntien idsenet pakeni. 

vat turvattomuuden tunnettaan. Tame liittyi 

industrialismiin ia kaupungistumiseen ia 

niiden mukana tulleen eliimiin monimutkaisuuteen. 

Australian Oueenslandiinkin ldhdettiin 

"pois riistajien maailmasta". Suomalaiset 

olivat jAttdneet taakseen ahdasmielisen 

suomalaisen byrokratian ja tiukan 

sisiisen kontroliin. Tdsse suhteessa utopiasiirto 

la isuusk in on pakoa. Tyoveenaatteen 

siirtokunnissa hylittiin kapitalismi, 

kansallismielisissa siirtokunnissa tsaarin sorto. 

Suomalaisten utopiayhteisdt voi tulkita 

protestina sille, etrei tosiasiassa juurikaan 

ollul mahdollista saavuttaa ihanteita, joita 

kapitalistinen yhteiskunta maalaili. lhannesiirtolat 

ovat yhteiskuntapakoisia tapoja 

uudistaa maailmaa. 

Sisdiseen pakoon yhdistyi maallepako. 

On sindnsii luonnollista, ette ihanneyhteiskunnat 

perustettiin maaseudulle, kauas 

muusta maailmasta. lMutta suomalaisten 

utopiayhteiskuntia tuntuu leimanneen korostunut 

halu maalle. Tama key erinomai' 

sen hyvin ilmi Kuuban tai Georgian osuusfarmin 

mainoksista, joissa maalailtiin kau. 

nopuheisesti maalaiseldmen ihanuuksia. Lehes 

kaikki suomalaisten ihanneyhteis6t olivat 

ainakin aluksi maanviljelytiloja. 

Kaipuu maalle oli niin voimakas, ettei 

paikanvaiintaa harkittu perusteellisesti. 

Georgiassa mentiin toisten hylkai;m5lle maatilalle, 

josta maksettiin kymmenkertainen 

ylihinta. Penedo oli tyhjiin imetty kahviplantaasi. 

Colonia F inlandesa perustettiin 

kivikkoiseen metseen, vaikka jo parinkymmenen 

kilometrin piidssa olisi ollut hedelmalli5ta 

punamultaa. Kuubassa jopa hankitun 

maan om istussuhteet osoittauturvat 

epaselviksi. 

Edellytykset maanviljelyn onnistumiselle 

eivAt olleet kovin hyvid. Vain viidesse 

j;senind oli mainittavammin maanviljeliioite. 

Colonia Finlandesassakin he tulivat yhteis66n 

vasta sen mydhemmes$ vaiheessa. 

Maanviljelye ja eldmiie hankaloitti sekin.

I 

ettA ldhes kaikilta suomalaisten ihanne" 

yhteisoilte puuttui p;domaa. Elettiin jatkuvassa 

velkakierteesse, mik; tuli selvimmin 

esille Amurinmaalla, Sointulassa ja Penedossa. 

Useimmissa ihanneyhteisdissd oli Suomiseura 

- Penedossa kaksikin ' ja monenlaisia 

harrastuspiireje. N4yds sauna rakennettiin 

l6hes joka yhteisddn. Penedo tuli taste 

syystd mydhemmin tunnetuksi koko Brasiliassa. 

Useimmissa siirtokunnissa elefeltiin suuri. 

suuntaisia ajatuksia siirta; koko Suomen 

kansa uuteen paikkaan ja yhteiskuntamuotoon. 

Suomen kieli oli oleellinen. Usein 

opettaja oli ainoa vieraskielinen yhteison 

jAsen. Suomalaisten ihanneyhteisot olivat 

itseriittoisia idyllisid suurperheitd, joissa 

ilot ja surut yritettiin jakaa tasan. Ne koettivat 

olla Suomi pienoiskoossa ilman is;nmaan 

huonoja puolia. 

lkuiset utopiat 

Ldhes kaikissa yhteisdissd oli riitoja ja 

erimielisyyksiii. Ne liittyivdt useimmiten 

taloudellisiin vaikeuksiin kuten Penedossa, 

jossa - kuten monissa muissakin yhteisdissa 

- painiskeltiin suurten lainojen kanssa. 

Kiistoja keytiin myds tavoitteista, kuten 

Sointulassa. 

Kolme suomalaisten ihannesiirtokuntaa 

jiii pelkiksi suunnitelmiksi. Kovin monta 

vuotta ei ihanne-elem5; vietetty missain. 

Vaikka Etelii-Amerikan yrityksissii elettiin 

vuosikymmenii suomalaisyhteisciind, niiden 

utopialuonne laimeni parissa vuodessa. Pisimpden 

pysyivat tesse suhteessa pystysse 

Yhdysvaltojen osuusfarmit, joiden loppu 

liittyi pula-aikaan ja maaltapakoon. 

Suomalaisten ihanneyhteisdt ovat siis 

enimm;kseen osoittautuneet pettymyksiksi. 

Mutta epeonnistuneinakin ne ovat toteut- 

Valokuvaaja Matti Aaltonen harjoittelee Penedossa 

Bras iassa sambaa Kirsri Toivosen kitaransoiton saestvk 

sel a- (Kuva Teuvo Peltoniemi 

ark.) 

l5

pyrkid. 

Utopiayhteiskunnat auttavat meita ym- pullisesta satumaasta. paras esimerkki neisti 

mertemaSn paremmin seka itseemme etta 

yhteiskuntaa ja molempien suhdetta luontoon. 

Ne ovat sosiologisia kokeiluia, joissa 

on George Orwellin teos,,1984,,. 

pelon, tuhon ja erityisesti ydinsodan 

aiatukset ovat levinneet viime vuosikym- 

\ 

testataan yhteiskuntaa mikrokoossa. ll4iten 

ihmiset reagoivat uudessa ymperistdssd, erilaisessa 

luonnossa, taloudellisissa vaikeukmenin6. 

Ensimmeiste kertaa historiassa ihmi- 

sellb on todella mahdollisuus tuhota koko 

sukunsa kerralla. 

\ 

yha taneet utopiayhteisdien perimmeista roolia, ,,Toivon ja pelon utopiat" kuinka oman 

auttaneet nekemdan mista on kysymys, 

mite on muutettava ja miten siihen voidaan 

vuosisatamme utopiakirjallisuus on ollut 

pikemminkin pessimististen, totalitaaristen 

yhteiskuntien ennustelua kuin kuvia lo- 

\ 

selvemmin ovat 

sissa? l\4iten ihmisten kanssakdyminen muuttuu, 

kun side perinteiseen ja totuttuun on 

katkaistu? Voidaanko tydnjakoa, perhetta ja 

asumista muuttaa? 

tulleet esille ne kaksi mahdollisuutta, jotka 

ihmiskunnalla on edessain, taivas tai helvet- 

ti, utopian kaksi earipaetd: kehitys parempaan 

rat erenemtnen kohti tuhoa. 

\ 

Utopia on inhimillisen ajattelun eres Tdmb kaksijakoisuus ja se, ertd jatkuva 

peruskategoria: pyrkimys lopulliseen hyvdan talouskasvu on yhtalailla utopiakuva yhdisohjaa 

ihmisen ajattelua enemm;n tai vdhem- tavat varhemmat suomalaiset ihanneyhteis I 

mAn. TamA nakyy myos konkreettisten kunnat uudemDiin: aikamme vaihtoehroliik, 

utopioiden runsautena. keiden konkreettisiin yrityksiin. 

Utopiayhteisdt niin maallaset kuin Kasvu-utopia on toiminut riistemelle 

uskonnollisetkin ovat merkkeje ihmisen kehitysmaita ja luonnon kustannuksella. 

pyrkimyksestd korkeampaan. "Unelmissa me Se on ollut sokeiden utopiaa. Vaihtoehtopaasemme 

osallistumaan siihen, mikd on liikkeet pyrkiviit yhteiskuntaan, jossa harmeite 

itse6mme suurempaa", kirjoittaa lvlartti 

Lindqvist teoksessa "Hyva eldme". Utopiayhteisdn 

iasen tunnustaa olevansa osana 

ihmiskuntaa ja muutosprosessia, johon jokainen 

pystyy halutessaan hitusen vaakutta 

maan. Utopiayhteiskunnat edustavat pako 

monia ei vallitse vain ihmisten valilla, vaan 

mvcis ihmisen ia luonnon kesken. Niiden 

sanoma on, ette pessimistinen utopia voi- 

daan pys5yttdd. 

Uusissa vaihtoehtoliikkeiden utopioissa 

kuten Emmaus,yhteis6issd ei ole kysymys 

\ 

luonteessaankin optimistista maailmankatsomusta. 

Ne korostavat ihmisen vaikuttamis 

paluusta luontoon, kuten suomalaisten Ete- 

la.Amerikan stirtoloissa, vaan sovun hank- 

! 

mahdollisuuksia. 

krmi(esta luonnon ja rekniikan kanssa. 

Filosofi George Kateb sanoo utoplayhteisdjen 

toimivan kaikkien yhteiskun 

tien omanatuntona. Ne laajentavat ihmisen 

ajattelua ia 

Erotukseksi aikaisemmista uudet utopiat 

eivat ole pelkdstadn lopuliisen tuhon ennus 

tuksia, vaan ihmisen vaikutusmahdollisuuk 

ymmdrrysta, ja osoittavat kuinka monet asiat, joita nyt piddmme luonnolsia 

korostavia utopioita. 

yhteiskuntapakoisten ihannesitrtoloiden 

I 

lisina ja yleismaailmallisina totuuksina voidaankin 

halutessa muuttaa. Tamin ymmdrsi 

vastakohrana pidetdan yhteiskuntahakuisia 

uLtdistuslrkkeitd kuten poliittisia puolueita. 

hyvin J.K. Kari, Bellamyn utopiateoksen 

"Vuonna 2000" suomentaja, joka kirjoitti: 

"Kirja avaa ikaenkuin itsestaen lukijan silmet 

ndkemdan useita nykvisi6 luonnollisiksi 

ja oikeudenmukaisiksi luuloteltuja 

Valinta neiden velille oli tehteve tvdvaenliikkeen 

piirissa siinA vaiheessa kun haavesosialisteista 

- kuten l\,4atti Kurikasta tehtiin 

Sointulassa pes6ero marxilaisen tydvaenliik- 

keen hvv6ksi. 

) 

l 

oloja toisessakin valossa." 

lMutta nyt maailma on muuttunut. On 

Vaihtoehtoli ikkeen utopiat 

j;lleen pohdittava ovatko ndmb kaksi kdsitet- 

16

l- 

taa hedelmAllinen suhde yhteiskuntapakoisten 

ja yhteiskuntahakuisten liikkeiden vailille? 

l\4ite tekevdt ne, jotka haluavat pdest; 

utopiaan ilman timan maailman jdttlmistd? 

Terkeintai lienee silloin itse sana utopia. 

Utopia voi olla tavoitteena myds yhteiskuntahakuisilla 

uudistusliikkeill6. Yhteiskunnan 

sisella toimivat voivat toteuttaa 

utopia'aatteita ornassa arkiymparist6ssden. 

Tarkeinte on utopiaan pyrkiminen. se 

FINNISH UTOPIAN COLONIES OVERSEAS 

Toward a Better World 

The utopian colonies founded by Finnish emi 

9r€nts stand apart qurte drstrnctly when consrdered 

from the standpornt of the magn,rude ol the migratory 

movements dnd their significance in other 

respects. The number of persons who have emiqrated 

from Finland amounts ro roughly a rnil ion. 

Emigranrs wirh Uropian ideas accouni for on y a 

rna I p opo ,on of rhp rord, nurrrop e\ceptr^g 

the ones wiro serrled n Sourh Ameflc€ There 

have been alrogether nearly twenry dttemprs by 

F nnish emigranrs to found Utopr€n colonies 

(Table 1). 

The firsr scheme dates back to 1792, when a 

F nnish Swedish Britrsh plan was conceived for rhe 

esrablishmenr ot .r "New Jerusalem n Sierra Leo. 

nP 1 never qol pasl the plannrng naqe The nexl 

attempt al org:nrzrng a Utopia iook p ace In 1868 

n the territo.y of Amur, on the Pircif c coast, b!i 

the venture iarled insrde two years. 

The th rd calegory comp ses rhe rhree colonies 

founded by the Utopian Socialisi M.rrt Ku kka. 

In 1900, he organrzed the shon.lived lent camp of 

Chillogoe ln Oueensldnd, Austfal a The besl 

known of h s undertakinss was rhe Soantula 

colony estabrshed jn Brtrsh Coumbra in 190l 

Alter !t broke up n 1905, he tr ed a third lime by 

organizing the colony cal ed Sammon Takojat 

lForqers of the S.rmpo Ta isrnan) nerr Vancouver, 

Can ada. 

Finnrsh âr,onal,sm was a so p.ese.1 in rhe 

lJropran Socralisr undertak,nqs. Patrrotrc groups 

looked fo, a place ol refuge from Czalst tyranny 

in 1899, for a "New F nland,'wh,ch rhey hoped 

to esiablish in, for 1n5tsn"B, the Red Oeer region of 

A Finn sh communrry lorrned on n nationalist 

brsis was esrablrshed In Cuba in 1904 fMembers of 

etti tavoitteet asetetaan kyllin korkealle. 

Sinne ei tarvitse peeste. Utopian luonreeseen 

kuuluu, ett6 se on saavuttamaton. 

Lehteet 

Ks. Peltoniemi, Teuvor Kohti parempaa ma€ilmaa - 

suomalaisten ihannesrirrokunnat 1700 luvutta nykypaiva6n. 

Otava. Keuruu 1985. 

the Finnish-American labor movemeni participated 

in this "ltabo" project. A second attempt to round 

a colony in Cuba was made a couple ol years tater. 

Called Ponninus 1=Endeavor), ir bore an cven more 

promrnent proletarran stamp. Both undenakings 

The Colonia F nlandesa esrablished n the 

Misiones valley In Arq€ntina in 1906 v1jas rhe mosr 

consrprcuously narionalisric of rhe Finnish cotonial 

underrakings. lts founder, Anhur Thesleff, was 

well known rn the cultural circles of F,l\tand. 

lhe "rroprcal {ever" that swepr across Fin and 

rn rhe 19205 qave brrrh io four Uiopran pro,eds. 

thr€e oi whrch were carried our The people In 

volved were ad!ocntes of vegeta(an sm. The 

Parad so scheme of 1925 never materiatized. In 

1929, rhe Penedo cotony was ertabiished in Brazrt, 

and the next year. the Viljavakka (Gra,n Basker) 

coony rn the Domrnican Republrc. Around rhe 

$me iime, F n^ sh vegetarians lorned the Coronia 

V lla Albora'lo, eslabtrshed In the I920s in paraguay 

The workrng.cl.rss cooperarive movemenr ted ro 

the founding of two cooperative farms In the Untted 

Srates, one in California in 1912 and lhe other in 

Georsia ln 1921 These underrakings mrsnr oe 

regarded as sprrirual co!sins of rhe Ponnrsrus 

During the peiod of "Karelian fever" afrer ihe 

Russian RevolLrrion. Finnish Americans esrabtished 

a number of Frnnish communes in the Soviet 

Unon in the 1920s and 1930s. The corrrmune 

named Kyfv:ije (=Sower) wa! founded h 1922 neal 

Rosiov, White R!ssra ln Easr Karelra, lhpre were 

,r number of F nnrsh kolhozes, or cottecirve tarms, 

such as *ide lRayl n Aunus 1O onetz), Hritisuo 

iCoal BoS) near rhe town of Peirosk.J (petro2a 

vodsk) and Vonganper, n Uhtua (no,"a Karevara, 

The latest idealistic colony rs ihe Frnnrsh 

kibbuts ol J3d Hashrnona in lsrae . li was founded 

by F nnrsh Chr nraDs. interested n sraet in 1971. 

deolog caily relared undertik ngs have been o'gan 

17

zed by movements like the Emmaus societies in 

lf Utopian commun ities are divided traditionally 

into secular and religious calegories, ihe malorily 

of the Finnish undertakr^9s fall inro the lormer 

category. Twelve of the Frnnish undertakinqs 

represenied the Socialistic or otherwise proletarian 

ideology. seven of them religious ideals and ilve 

natronalrstlc F nnish ideals. Vegetar|anism was lhe 

dorn nanr feature of tive undertakings, which also 

ernphasized pacifism. A back to narure slogan iden 

lified all the Utopran co onies establrshed n South 

Amenca. Besides religion. rhe aims of the New 

Jerusalem promoters were colored by the general 

humanism of the Period of Enlightenment. 

The members of the majo.ity, o/ 15, of the 

Jrop,dr colon es oelonged ro 'bor orqdnr/Jr:ont 

nte lectuals from the middle and upper classes 

were behind ten of the undertakings Members 

wrth differing lrackgrounds ioined some ol the 

communrties, like Colonia Finlandesa and l'tabo, at 

18 

Nume.ic.lly. Finnish €migranrs with idealistrc 

objectives compris€ no significant group. How. 

ever, in Utopian emigration, the essential matter is 

by no means the mrgratory act and travel in the 

concrete sense. What counts is joyrneying as a 

spiritual endeavor, amounting to a resrless quesr 

for a berter wor d, wherein lhe act of traveling 

from place to place rs only a means towa.d an end. 

Faraway places seem alluring to seekers after a 

beiter world and that is why amonq the Utopian 

e'niqrants there are those whose journeys ultimately 

Nligration research generally wrestles with the 

concepls of "push' (frorn the land of departurel 

and "pull" lroward ihe land of desrnarron) From 

rhe standpo nt of Utopian emiqraiion, these 

lactors are not very important. The reason for 

Inig.drio^ ,esided :n rhe .nigr 'nls .ni4d. Loraposi^q 

a. rde.r, rather thzn n rne native country or rhe 

dest|nairon overseas. 

I

I 

{ 

I 

Outi Tuomi N iku la 

Suomalaisten 

akkulturoituminen 

Saksan 

liittotasavallassa 

ll maailmansodan 

jdlkeen 

Osa I 

Keski-lensi- ja etela-Euroopan alueella arvellaan 

tiil16 hetkella asuvan noin 30 000 

ulkosuomaiaista. ( 1) Eniten suomalaisia 

asuu Saksan Liittotasavallassa ja Lansi- 

Berliinissii, yhteensd noin 11 100, joista 

vuoden 1984 alussa 9 771 henkildlla oli 

Suomen kansalaisoikeudet (2). Tdm?in 

alueen ohessa t;rkeitd Euroopan ulkosuomalaismaita 

ovat Englanti {arviolta 5 000 

suomalaista) ja Sveitsi (noin 4 000 suomalaista) 

(3). 

Vaikka nyt esiteltdvat tutkimustulokset 

kasittelevetkin vain SLT:n suomalaisia, voidaan 

niiden nehdii yleisemminkin edustavan 

maamme eurooppalaista si irtolaisuutta. Telle 

veitteelle antavat pohjaa kirjeenvaihtoni 

eriiden Englannln. Sveitsin ja Ranskan 

suomalaisten kanssa seka tilasto vuosilta 

1968-1979, mist; ilmenee Suomen 

eurooppalaisen siirtolaisuuden leimaa'antavin 

piirre: n a i s v a I t a i s u u s. Niinpe 

FT Outi T!oml NikLrla on veitellyr vuonna 1982 

ja toirnii nykyisin Oulun yliopistossa kutriuuriantropologian 

vt. professorina. Akkulturaatioturkimukseen 

han on perehtynyt toimiessaan vuosrna 

?982-1985 tutkijana M nsterin yliopistossa Lansi 

Saksassa, rnissA tutkimuskohteena olivat SLT:ssa 

siirtolaisina elSviit suomalaiset, Tutkimuksen rahoittalina 

ovat toimineet Alexander von Humbotdt- 

Stiftung ja Suomen Akaremia. 

tuona ajanjaksona naisten osuus alueen 

ulkosuomalaisista oli Englannissa 83%, ltaliassa 

ja Lensi-Saksassa kummassakin 82% 

ja Ranskassa 81%. (4) 

Edelleen on teysin oletettavaa, etta 

n;it5 ulkosuomalaisryhmia yhd istaa toinen' 

kin yhteinen piirre' korkea avioitumisprosentti 

siirtolaisen vastaanottaneen maan 

kansalaisen kanssa eli etninen seka-avioliitto, 

a m a I g a m a a t i o. Niinpi Liittotas3vallan 

kaikista suomalaisista yli puolet 

on teille hetkellai tai on aikaisemmin ollut 

avioliitossa saksalaisen miehen kanssa. 

Tahin lukuun on lisAttivd vield saksalaisen 

kanssa avoliitossa elevet suomalaisnaiset. 

yhteensd vajaa 10% koko suomalaisjoukosta, 

mikd taas on noin puolet naimattomien 

naisten koko mderasta. Ulkomaalaisen 

' siis muun kuin saksalaisen tai suomalaisen 

- on aviopuolisokseen valinnut 

noin 4% suomalaisista, puhtaasti suoma- 

19

laisia avioliittoja kaikista saksansuomalaisista 

on 1 l% (5J. 

Piinvastoin kuin Liittotasavallan suomalaisnaiset 

eivat miehet ole valinneet avio 

paolisokseen saksalaista naista, silld til 

lai5ia avioliittoja on koko ulkosuomalaisjoukosta 

vain noin 2%:n verran. Suomalaisen 

miehen avioliitot ulkomaalaisen naisen 

kanssa puuttuvat liihes tyystin. Niinpd 

Liittotasavallan suomalaismies on joko poi. 

kamies (15%), avioliitossa suomalaisen kans. 

sa tai han on perheen lapsr, misse isd on 

suomalainen (6). 

T6ta taustaa vasten on Liittotasavallan 

suomalaisten siirtolaistutkimus myOs nais 

tutklmuSla. 

.Naisvaltaisuuden ja etnisen seka-avioliiton 

lrseksi on Euroopan Suomen siirtolaisuu' 

d€lle.yhteistii viela se, ett; se on toisen 

maailmansodan jelkeinen ilmid ja ettd 

siirtolaiset ovat iSlt;an melko nuoria. Niinp; 

saksansiirtolaisuuskin on merkityksellist. 

vasta toisen maailmansodan jiilkeen, silld 

ennen tuota aiankohtaa ei suomalaisten 

maiire maassa liene ylittenyt puoltatuhatta 

henkilcid. (7) Tata tukee myds tilasto, 

minkd mukaan lehes kolmasosa nykyisistii 

gaksansuomaJaisi5ta on asunut maassa 

'10 

15 vuotta, ibltiien he ovat pdaasiassa 30- 

35 vuotiaita. Maahan muutto on siis useim. 

milla tapahtunut noin 2o-vuoden ikdisen;. 

Postikysely, henkiliikohtaiset syvdhaastattelut 

ja osallistuva havarnnointi 

tutkimustulosten perustana 

Kun tutkimusalueena oli koko Liittota 

savallan alue ja Li;nsi-Berliini, ja kun tu1kimuskohteesta 

ei virallisia ulkomaataistilastoja 

lukuun ottamatta ollut kay. 

tetteviss; aineistoa, kerbttiin perustiedot 

suomaJaisilta postjkyselyna saksankielisella 

kyselylomakkeella. Kvselylomakkeen 83 kV 

symyskompleksia on ldadittu tietokoneajolle 

soveliaaksi. Lomake ldhetettiio 1 2OO 

saksansuomalaiselle satunnaisotantaa keyttaen 

niin etta 7 I ?3 osoitetta kasittev6std 

osoitekortistosta joka viides osoitteen haltija 

sai lomakkeen. (8) Vastausprosentti 

20 

oli 58, mis.d 634 io,:,akkr;en ti€dot hyvdksytiiin 

tietokoneajoon. 

I

{ 

I 

t 

yksil6n omaa preferenssia joko oman tai 

valtakulttuurin suuntaan. Etnisen lojaalisuuden 

suunta ja laajuus maar;:ivat ihmisen 

akkulturo itumimisen. Etnisen lojaalisuuden 

suunnan ja laajuuden taustavolmana 

ja voimanliihteen5 Padilla mainitsee 

etnisyys-faktorin. Etnisyydelle hen tarkoittaa 

yksilcin etnistai ylpeytte ja siihen kytkeytyveA 

identiteetin yll;pitoa (9). 

Kulttuuritietoisuuden perusta luodaan 

enku lturaatiossa 

Kulttuuritietoisuus, milld tarkoitetaan kulttuuriperinnefte, 

kulttuuritietoa ja oman 

etnisen kulttuuritaustan tiedostamista alkaa 

suomalaisilla lapsuuden- ja nuoruudenaikaisessa 

enkulturaatiossa, missa terkeata 

on omaan kulttuuritaustaan kytkeytyv5t, 

usein ldpi eldmen seuraavat arvot 

ja asenteet seki maailmankuvan muotoutuminen. 

Yksildn maailmankuvan hahmottajana 

toimii yleensd yksil6n kotitausta, 

joka saksanruomalaisilla on ollut yksityis, 

yritteje-, toimihenkild, tai virkamiesperhe. 

Tasse teme siirtolaisryhme eroaa oleellisesti 

mm. ruotsin- ja australiansiirtolaisista, 

jotka vo ittopuo lisesti ovat kotoisin 

maanviljelijd' ja tyciliiisperheisti; ( 10). 

Saksansuomalaisten syntymekoti on yleensb 

sijainnut joko ite- tai etel;-Suomessa 

ja vain poikkeustapauksessa l6nsi-Suomessa. 

Syntyperdisie helsinkiliisiii joukosta oli 

17%. Erityisen ryhmdn itdsuomalaisten joukossa 

muodostavat karjalais€t ja heisse 

lehemmin siirtoveki. johon nykyisistiikin 

saksansuomalaisista kuuluu 4%. Koska tutkimuksessa 

ei kysytty saksansuomalaisten 

vanhempien heimoa, ei mydskiian ole 

tiedossa, paljonko heistd on siirtoveen 

Suomen alueella syntyneitd lapsia. Henkildkohtaiset 

haastattelut antavat kuitenkin 

ymmartai, etta heidiin mddrinsii on huomattavan 

suuri. Kyseiset henkilot itse 

selittevdt syyksi "matkustushaluunsa" ja 

lopulta siirtolaisuuteensa kodin ilmapiiriin, 

misse Karjalan "todellinen" koti oli jdanyt 

saavuttamattom iin raian taakse ja misse 

Liittotasavallan suomalaiser ovat padasiassa etela- ja itasuomalaisia. Vasemmanpuoleanen kartta kuvaa prosentuaalisesti 

heiden syntymaalueitaan. Kun syntymaalueita verrataan viimeiseen asuinpaikka6n Suomessa, ns. 

lahtoalueeseen, ilmenee yksi eurooppalaisen sjirtolaisturkimuks€n keskeisid tutoksia: Siirtotaisren tie kohti 

uufia kotimaata kulkee valietappien, kotimaan suurten kaupunkien kautta. N6in on asia myos saksansuoma, 

€silla, ioista vain 17 % iimoitti olevansa syntypereisia helsinkilaisie, mutta 46 % almoitti Helsingin tiiht6alu- 

21

siirtoviien koti Suomen alueella oli vain 

laiha korvike todelliselle. Tiille seikalla 

lienee ollut syvA psykologinen vaikutus 

nuoreen ihmiseen: Kcska siirtoviien kotia 

ei rnielletty oikeaksi kodiksi, eike oikeaan 

kotiin Karialaan voinut ende padsta. oli 

oman kodin etsiminen muualta, t;sse 1apauksessa 

Liittotasavallasta ongelmatoota. 

Karjalaista syntyperda oleville suomalaisille 

onkin yhteistb - asuivatpa ndma ihmiset 

missa maailmankolkassa tahansa - erittdin 

voimakas karjaiainen kulttuuritietoisuus, 

jonka juuret juontuvat heidan vanhempiensa 

ylldpitemeiin ideaalikuvaan toista 

maailmansotda edelt;vasti taja. ja laato. 

kankarjalaisesta elamenmuodosta. Siirtovaen 

siirtolaishaluk kuuteen ovat useai 

siirtolaistutkijat kiinnittaneet huomiota ( 1 1 ). 

Diff uusio, toisen kdden kulttuurisiirto, 

alkaa vaikuttaa yksilon maailmankuvaa monipuolistuttavasti 

ja joskus ristiriitaasuuttakin, 

anomiaa, aiheuttavasti viimeistadn kouluvuosina 

ja tuolloin mm. vieraan kielen 

opetuksen yhteydessa {l2). Saksansuomalaisille 

tiille seikalla on ilmeisestikin ollut 

keskeinen asema, silla 897" heistd on lukenut 

kouluaikanaan saksaa, yleensd ns. pitken 

oppimiar5n. Ep;suorasti tieto tukee mybs 

sitd tosiasiaa. ett6 perdti 7070 saksansuomalaisista 

on ylioppilaspohjaisia, 23% keski' 

koulun kdyneita ja uain 7o/o heista on paiittinyt 

koulunkiiyntins; kansakoulun paestdtodistukseen. 

Ei ole kuitenkaan mikain 

ihme. ette t6man ikapolven suomalaiset 

ovat opiskelleet koulussa juuri saksankiel' 

te, sille vasta 1970-luvun alussa englant; 

muutamassa vuodessa syrjAytti saksan aseman 

tar[.eimpane koulujemme vieraana 

k ie lene. 

Paitsi koulusivistystd ovat kodit voineet 

tariota lapsilleen mahdollisu'rden ulkomaanmatkailuun 

jo kouluvuosina. Liseentyvbd 

ulkomaanmatkailua mm. Liittotasavaltaan 

edistivat 1960'luvulla parantuneet laivayhteydet: 

Finnhansan, Finnpartnerin ja 

Finlandian kansipaikoilla ovat lukemattomat 

suomalaistytdt matkanneet ensimmeiselle 

ulkomaanmatkalleen. RohLeutta ja varoia 

matkalle lehtddn saatiin omalta kotivaeltii, 

22 

joka oman kokemuksensa pohialta osasi 

kannustaa nuorta ihmist6. Niinpe koko 

joukcsta loytyy vain 7% sellaisia, jotka eivit 

ennen siirtolaisuuttaan ole kiiyneet 

maamme rajojen ulkopuolella. Heisti\ 17% 

oli sellaisia, jotka ennen jd5mist.an Liitto' 

tasavaltaan olivat kayneet maassa vaihintdan 

kerran. Syyn; ens'mmeiseJle saksanmatkalle 

oli seikkailunhalun ja maailmanndkemisen in' 

noittama halu oppia saksaa kdytenndsse kesdty6n 

tai kielikurssin avulla. Kesatoitd 

sairaaloista, hotelleista, ravintoloista tai 

suurten firmoien toimistoista oli 1960-luvun 

lopulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa 

lahes kaikille halukkajlle tarjolla. sillb tuona 

aikana Liittotasavallassa oli suuri puute 

tydvoimasta maan elpyessA nopeasti sodanh.vitt6mdstd 

tilasta. Suomi siti vastoin 

kykeni heikosti tarjoamaan lyhytaikaisia 

tydsuhteita koululaisille. Ty6llisyystilanteen 

heikkenemisesta kertovat mm. samanaikaiset 

korkeat luvut Buotsiin toihin siirtyneiste 

suomalaisista. 

Kdytdnncissd kesetyd tai tydharjoittelu oli 

organisoitu siten, ette tyopaikkoja suomalaisille 

nuorille valittivet Liittotasavallassa 

pdiasiassa Deutsch-F inn ische Gesellschaft ja 

Carl Duisberg-Gesellschaft. Jilkimmeisen 

seuran harjoitteluvaihtojdrjestelmeen kuului 

mm. kielikurssi ennen tdihin siirtymistd, 

tyd oli tarkoitettu yleensd 

'18 vuotta tdyttaneille. 

ammattikoulutuksen omaaville nuorille. 

Tycisopimus harjoitteluajalle kirioitettiin 

yleensa 3-10 kuukaudeksi. 

Aivan oman lukunsa muodostavat ne 

suomalaiset, iotka liihtjvet ensi kerran 

Saksaan tavatakseen siella kirjeystevansd. 

Heidin miiiirdnse tiiste joukosta on perdti 

28o/o. Hyvin usein t5man kirjeystavan osoitteen 

oli suomalaistyttd saanut saksanopet' 

taiaitaan, silld 60 luvun lopulla oli tavallista 

kirjeystdvien velitys kielen kohentamisen 

toivossa. 

Akkulturaat io on ensikaden kulttuurikosketusta 

Varsinainen akkulturaatio alkaa vasta kun 

yksilo on siirtynyt asumaan pysyvdsti

{ 

) I 

i 

Saksansuomalaisten itasuomalain€n kulttuurilausta ilrnenee mm. ruokakulttuurissa. iossa karjalanpiirakel 

gdustavat tyyprliista rtasuomalaista kulttuuripe.innetta. Puolei saksansuomalaisista teke€ itse koronaan ter, 

efikorsherkkua. Kuvassa Hampurin suomalaisia myymassa piirakoira Suomi Paivilla Cellessii vuonna 1984. 

uuteen maahansa ia uuden kulttusrin 

pariin. Sopeutuessaan uusiin olosuhteisiin 

hdn kdy ldpi erilaisia akkulturaation vaiheita 

aina sen mukaan kuinka voimakas 

hAnen kulttuuritietoisuutensa on ja mihin 

suuntaan - valtakulttuurin vaiko omaan 

etniseen vahemmistdon hdnen etnrnen 

lojaalisuutensa suuntautuu. lvlikSli hdnen 

etninen lojaalisuutensa suuntautuu kokonaan 

oman etnisen taustan ja arvomaailman 

vaalimiseen niin ettd hdn samalla teysin 

tor.iuu uuden ymparistdn, on tdlleisella 

siirtolaisella kohtalonaan isolaatio. kulttuurinen 

eristdytyminen valtakulttuurista. lsoloitunut 

siirtolainen seurustelee varn oman 

etnisen kulttuurinsa j,senten kanssa, hanel16 

ei ole kontakteja vitltakulttuufln ieseniin, 

hdn kieltaytyy opettelemasta valtakulttuurin 

kiella, suhtautuu siihen torjuvasti, jopa 

vihamielisesti. 

Vastakkarnen ilmici isolaatiolle on assimilaatio, 

tdydellinen sulautuminen valtakulttuuriin 

niin etta yksild on hyldnnyt oman 

etnisen taustansa ja omaksunut myds valta- 

r.-d 

kulttuurin arvot ja asenteet. Tiissii siis 

yksil6n etninen preferenssi on taysin valtakulttuurin 

suuntainen. Yleensa assimilaatio 

on mahdollista vasta kolmannessa siirto. 

laispolvessa: toinen siirtolaispolvi, sillan' 

rakentajapolvi, omaa viela runsaasti van' 

hempiensa etniseen taustaan liittyviS arvo- 

.ia ja asenteita. 

Intergraatio on kultruuripluralismin edellytys. 

Siine siirtolainen on teysin ulkoisesti 

sopeutunut valtakulttuuriin, mutta 

tuntee silti kuuluvansa ristiriidattomasti 

omaan etniseen vehemmistd6nsa. Tiilldiselli 

siirtolaisella on korkea-asteinen kulttuuritietoisuus: 

hdn tuntee seka oman etnisen 

alk u pere isku lttuur insa ette valtakulttuurin 

perinpohjin. Tiima selittda hdnen ristiriidattoman 

ulkoisen sopeutumisensa valtakulttuuriin 

ia kyvyn oman etnisen kulttuurin 

ongelmattomaan hyveksymiseen. Tete akkulturaatioprosessin 

tuloksena syntynytta 

tilaa pidetden yksilon kannalta onnellisempanai 

Huolimatta ulkoisesta sulautumisestaan 

valtakulttuuriin heinellA on henkisend 

23

pidomana terve etninen identiteetti. 

Amalgamaatio antaa oivalliset edellytyk' 

set k u lttuu r iluusion syntymiselle. Sille ymmiirretiiiin 

akkulturaatioprosessin tuloksena 

syntynytt; tilaa, miss, kaksi eri etnist; 

kulttuuria ottaa aineksia toinen toisiltaan 

ja yhdistdviit ndma elementit ikiiiinkuin 

kolmanneksi kulttuuriksi. Tdssdkin akkulturaatioprosessin 

tasossa on kysymys laajasta 

kulttuuritietoisuudesla, misse siirtolainen 

valikoivasti hyveksyy uudessa ympiristdsri 

aineksia omasta etnisestd kulttuuristaan ja 

valtakulttuurista. Etnisen lojaalisuuden preferenssr 

tbssa iatkuvasti vaihtelee ja muuntuu. 

NiinDd esimerkiksi saksalais-suomalainCn 

perhe, missa kodin koko sisustus, 

ruokatottumukset ja kodin iuhlien vietto 

kielii suomalaisuudesta, ei kerro tuossa 

kodissa asuvan suomalaisen isolaatiosta, vaan 

kulttuurifuusiosta, missii suomalarnen xodinsisustus 

molempien kulttuurin edustajien 

mielestd on viihtyisampi kuin saksalainen 

kodinsisustus. Etnisen lojaalisuuden suun. 

tautuminen valtakulttuurin suuntaan saattaa 

samaisessa saksalais-suomalaisessa kod issa 

ilmetd mm. siina, ett6 kodin yksinomaisena 

kielenA on saksa tai ettd katolisella alueella 

asuva perhe on antanut kastattaa lapsensa 

ymparistOn valtakirkon jaseneksi. Tallaisessa 

tapauksessa vjhemmrstcjkulttuurin jjsen uskoo 

toimivansa lapsensa parhaaksi, joka 

alueen muiden lasten tapaan voi nrin osallistua 

kaikkiin katolisen kirkon lapsille 

tarkoitettuihin juhliin ja sosiaaliseen kanssak6ymiseen 

tuntemalta itse;rn erilaiseksi 

tai ulkopuoliseksi. 

Esitetyt akkulturaatioprosessin tuloksena 

syntyneet akkulturaation tasot ovat teoreettisia 

malleja. Siten €sim. assimilaatio 

ja isolaatio esiintyvet kaiytanndssA puhtaina 

vain aniharvoin. Niinp; esime.kiksi arsimiloituneiksi 

mb3ritellyisse kolmannen pol' 

* FnnischePrak*abnund 

W Flrnen nft Darcrunltsite in tleubchla;d 

€6,r-t& 

Harioirteluvaihto on rlmeisestikin tuonui suuren madran suomalaisia siirtolaisiksi Liittotasavaltaan. Kuvasta 

ilmenee siirtolaisren meerin kasvu ja vertailun€ suomalaisten harjoitrelijoiden mbare vuosina 1961-1982. 

Eniten harjoit!elupaikkoja olj suomalarsrlle tarjolla vuosrna 1965 1973 iallitin saapui maahan vuositrain norn 

2000 suomalaisla nuorta harjoitteluvarhtoon Kun SLT:n suomalaisten sir'lolaisten maard samanarkaisesl 

nousee jyrkdsti, voidaan olettaa, etiii monet harjoitteluvaihtoon tulleisia nuorista ovat iaaneet pysyvasti 

24 

j 

I 

l

ven siirtolaisissa saattaa joskus ilmete paluuta 

isovanhempien etnisen kulttuurin Iehteille, 

he haluavat n?ihdi isovanhempiensa 

maan ja alkavat opetella uutena kielend 

isovanhempiensa iiidinkieltA. Tblleistii ilmio' 

te nimitetean vasta-akkulturaatioksi { 12}. 

Avioliiton avulla pysyvesti maahan 

Akkulturaat;otutkimuksissa eristet;en yleense 

faktoreita, joilla on va;kutusta siihen 

kuinka yksilci akkulturoituu. Yksi ns. 

universaaleista fakto.eista on siirtolaisuuden 

syy, ts. onko yksilo pakkomuuttaja vai 

tavoitemuuttaja ja mitka ovat ldhemmin 

henen muuttonsa motiivit. 

Edelld jo ilmeni, ette Liittotasavallan 

suomalaiset olivat jo ennen siirtolaisiksi 

ryhtymistiiSn laheisessa kosketuksessa tule' 

van uuden kotimaansa kanssa. Ensimm;iste 

matkaa Liittotasavaltaan seurasi usein seuraavana 

vuonna toinen ja kolmas niin ett; 

Saksan ja Suomen vAlille muodostui monelle 

suomalaistytdrlle pendeli-liikenne. Ja tama 

ennen muita tytdille, sillii heilie tam;n 

maitten valisen edestakaisen liikenteen taustalla 

useinmiten oli saksalainen, joskus 

r.ilkomaalainen aviomieskandidaatti. Niinpa 

petali 52o/o nykyisista saksansuomalaisista 

ilmoittaa siirtolaisuutensa syyksi avioliiton 

saksalaisen tai ulkomaalaisen kanssa, mihin 

lukuun viele on lisbttevd ne 12%, jotka 

ovat muuttaneet maata voidakseen olla 

liihempene poikaystdvi;nsa. N;mi puhtaasti 

emot io naalis ista syist6 maata muuttaneet 

ovat olleet ldhes poikkeuksetl3 naisia. 

Joka kymmenes suomalainen on liihtenyt 

Liittotasavaltaan opiskelemaan. Perhekunnittain 

muuttaneet henkil6t sekd naimattomat 

miehet ovat taas niite. joille 

Saksan tydmarkkinat ovat tarjonneet levedmman 

leiven kuin miti kotimaa kykeni 

tarjoamaan. Tyon siirtolaisuutensa syyksi 

mainitsee joka viides siirtolainen. Muut 

henkildkohtaiset syyt, kuten "halua peiistd 

pois kotoa" tai "kommunismin pelko". 

mike viimeksi mainittu syy €siintyy joskus 

jo kymmenii vuosia maassa asuneiden 

muuttomotiivina. ovat pienend vehemmis' 

tdna mu ihin syihin verrattuna. 

Avioliitto ja muut henkilokohtaiset syyt, 

opiskelu ja kotlmaahan verrattuna parempi 

ansiomahdo llisuus ovat puhtaita tavoite, 

muuttajan siirtolaisuuden syite. Kun muut, 

toon liseksi vaikuftaa voimakkaasti emotionaalinen 

tunnelataus, avioliiton solmiminen 

ja sen pohjalle rakennettu "uusi elimd", 

voi aavistaa, ettb lbhtokohdat sopeutumiselle 

ovat hyvdt: Maahan avioliiton vuoksi jbdnyt 

suomalainen haluaa sopeutua, silld 

sopeutuminen merkitsee henelle enemman 

kuin vain selviytymiste uudessa maassa, 

se merkitsee hiinelle hen kilci kohtaista onnea 

taa sopeutumattomana'vaikeasti hyveksytteviie 

epdonnistumista. 

Viitteet: 

1. vrt. Siirtolaisuuden ja maassamuuton rutkimus, 

SiirtoiaisLrusinstituutri. rurkimuksia 2, Turku 

'1984. 

s. I 1-12. 

2. Statasches Bundesamt, Bevolkerung und 

Erwebst,tigkeit, Ausl;nder im Jahre 1984, 

Wiesbaden 1985. 

3. Tjedot perustuvat O. Tuomi-Nikutan kirjeen 

vaihtoon erbiden Englannin, Sv€itsin ja Ranskan 

suomalaisten kanssa vuosina 1982-1985. 

Kirjeet ovat vastaanortaian 

hallussa_ 

4. SVT. Pohloismaiden ulkopuolelle muurraneer 

Suomen kansala'set 

ian, sulupuolen )a m;ara. 

maan mukaan vuosina 1968 '1979. 

5. Tassa ja seuraavassa esjtetlevat tutkimusruloK, 

set perustuvat tem6n arrikketin kirjoiltajan 

vield julkaisemattomaan tutkimukseen Liitro, 

tasavallan suomalaisista_ 

6. Vuoteen 1985 saakka sai lapsi aina is6nse 

kaosala,suuden, jolloin saksalaissuomataisissa 

perheiss6, missa isa on suomalainen, omaavar 

lapset Suomen kansalaisoi keudet, 

7. Statistisches Sundesamrin mukaan suornaralsten 

miara Liitotasavallassa oli vuonâ 1961 

vain vajaar I 500 henkitoa. 

L SLI:n suomalaisren osoitt6et anrotvat tut 

kimuskiyttd6n Suomenkielisen kirkoltis€n rydn 

keskus {Kotn) ia Daursch-Finnische Gese - 

schaft (peapaikka Mijnch€n) seke yksityiset 

hen kildt. 

25

L Padilla, Amado, 1980, s. 48,50. 

10 Vrt. akkulturaation tasot Kilpelainen, Hannu, 

1975 Karjalan onodoksiperinreen akkutiLrraa 

tiosta s. 124,126. Uskonnollinen liike. Toim. 

Juha Pentikeinen, Pieksamdki; Sairtolaisten 

kotitaustasra ks. Korkiasaari, Jouni 1983 

Ruorsista Suomeen vuosina 1980 1981 paiann€et. 

Sijrtolaisuusrutkimuksia A g, Turku; 

s.64. Koivukangas Ola!|, 1975. Suomalarnen 

srrrlolaisur.rs Australtaan loisen maailmansodan 

jelkeen, Siirtolaisuustutkimuksia A1, Trjrku, 

THE ACCULTURATION OF FINNS IN THE 

FEDERAL REPUBLIC OF GERMANY AFTER 

WORLO WAR II 

Prrt I 

In the area of central, western and southern Eu 

rope, there live an estimared 3O,0O0 odd pefsons 

of Finnish birth, and of rhese some 11,100 are 

residenr in the Federal Republic of Germany, 

ncludrng West Eerlin. A common feature among 

the Finnish emigrant population of europe s the 

singular division of the sexes numencal y: women 

account lor over 80 '/o of the toral numb€r ot 

Finnish emigrants. Another feature common to 

thjs em'granr populalron is the high proporiion of 

ethnically mixed marflages. In Wesr Germany, 

.or erdmple, morp lhan hdlt lhe F nnrsh emigrarls 

have been o/ still are married to natives of the 

Federal Republic A thifd common feature rs the 

high educational level of thp Finnr5h emrgrsnts 

and their good command of forergn langLrages. 

The information about the Finns resident in 

the Federal Republic of Germany has been collected 

through questionnaires delivered by mall and, 

n addition, personal intervlews ell over the republic, 

rncludrng West Eerljn Approxrmarely 10 9Z of rhe 

rotal Frnnish emigrant populat on particrpated 

aciively in the sludy. 

The theoretical frame of refer€nce was con 

structed by takinq into accounr three fundamenral 

facrs rhe close ethnic ki^ship between rhe German 

and Finnish cultures, the high educaiional level of 

rhe Finnish emigrants, and their Finnish blrth. 

Accordingly, the by now tiadjtjoDal adapiation 

levels from material cultLrral factors ro immaterial 

culiura features are no longer applicable as such to 

rhe present gfo\rp, lor in view ol the group s 

speclal character it was necessary to concentrate 

on the rr.mater|al side of adaptarion, on the psychlc 

rnfluences brought rnto p ay by emigration. Used 

26 

s.38-39. 

1'l Ks, es;m. Koivukangas Olavi, 1975, s. 52-53. 

12 Ks. akkulturaatiopros€ssista esim. Kilpel6insn 

Hannu, 1975, 124'125; Lairinen lrmeli, Suu. 

San F.ancjscon suomalaisteh sijrrolajsteri so' 

peutumisesta amerikkalaiseen yhteiskuntaan. 

Sosiaalipolitiikan pro gradu-tutkielma, Helsingin 

yliopisto 1981; Borrie, W. D. The Cultural 

lntegration of lmmig.ants. Paris: Unesco 1975. 

as ards In worklng out th€ frame of reference 

were Amado Padilla's theory ot accultura on .nd 

the Finn Hannu Kilpel€inen's concepr of the 

different levels of the acculturatjon process. 

Two important elements of acculruration in 

Padilla s vtew are "cullural awareness" and "ethntc 

loyalty. The backgfound force behind ethnic 

ioyaJry is the ethnicity facior, man's elhnic prjde 

and the preservation of identiry coupled ro it. The 

trend and depth of ioyalty determine how any 

individual undergoes accullu.atisn. Thus, for 

instance, an assimilated rmmigrant has.eject€d his 

own ethnic background; his ethnic loyalty is di 

recled $/holly in the direction of the domtnant 

ct/ltural environment. ln isolation, the situation is 

qurte the oppostte: the.e, the emigrd clings wholly 

to his own ethnic cultural backgfound and takes a 

resistant, even hostile, atritude toward the dominant 

(ulture Cullir'il iusion dnd rn'egrdr'on, 

again. are levels of acculturatron in which ihe 

immigranr's cultural awareness rs on a high plane: 

he thoroughly knows his own origrnal e(hnic cUlture 

as we I as the culture to which he must become 

adapted as an immigrant. 

Cult!.al tusion is a natural consequence of amal 

gamation, for in this process the immigrant takes 

culrural elsments selecrively trom both cultures to 

produce, as i were. a third culture. 

Integra|on is a reqursite for cultural pluralrsm. 

It is d leler of acculturarron in which the individ!al 

has outwardly adiusted himself harmoniously to 

ihe dominant culrure but has nevertheless held 

lasr to his own whol€some elhnic rdeniity €nd 

feeis thar he belongs to his own smatler ethnic 

Eihnic awareness among the Finns In Germany 

also begins wirh encLrlturarion. An important 

{dctor in this is rhe lormarion o{ ahe individlal s 

outlook on lile, as transmitted by parents employ 

ed as lunctionaries or enqaged in oth€r whit€, 

collar occ!pations, lh€ generally quite un forr

pressur€ applied by existing norms durang encultu.ation 

beqrns, ho$/ever, to genefate discord, 

anomalies, as early as the school years. Thrs process 

is influenced by ditfusion. second hand cultural 

transference, increasing knowledge of the outside 

world. As regards German Finns, diffusion has 

been brought inlo play in connection with, for 

instance, the study of foreign languages in school, 

Until rhe late 1960s, German was aaught widely 

as ihe tirsi foreign language in Finland, which 

explains the fact that over 90 % of the Finns 

nowadays resident in Germany had studied Ger 

The infiuence of diffusion has grown also in 

conjunctjon with trips abroad taken during the 

years ot school .lttendance. Thu! the F nn5 now 

livrng in West Ge.many had traveleC a good deal 

and visited rhe Federal Repubiic several limes 

before emigrating. The reasons for earlrer trips to 

Germany had been languaqe courses laken because 

of parental interest, summer traininq jobs (in a 

country with plenty of employment opportuni 

ties in the late 1960s), a spirit of adventure, the 

sh.er ioy of rrdvel dbroad. and persondtty meeting 

a German pen pal. The last-menlioned reason was 

cired by no less rhaD 28 % of the emigranis. 

The reason given for emigrating, however, 

differs from the ones accounting for pr€vious, 

tourist trips- Thus lhe reason for remaining in the 

country given by more than half the persons conrdcred 

in th€ s{rrvey was marridge ro a German or 

orher foreigner. Orher reasons: boy ltie^d 112 %), 

srldy {10 %), work (20 %) and orher personal 

reasons (6 %). 

Considered in rhe lighr of rhe foreooing data, 

the Finns in West Germany can be classified collecrively 

as imrniqrants motivated by a definite obiec(ive. 

The pursuit of happiness, in shorl, is what 

has motivated a major proportion of these people. 

Thrs objective presumably greatly increases the 

,mmiqranl's need 10 adapt hims€lt to his new 

surroundrngs, especially in view of the fact thar 

the majority had every intention of settling down 

in Germany from rhe very s'tart. 

)7

Veli-Pekka lsomaki: 

KAYNNISSA 

OLEVIA 

TUTKIMUKSIA 

Likat lehti lHnnelle 

Tulen sinua teruehtimedn pitkdn aian pedesd 

6eltd kaukaa valtametien takaa iossa 

miniikin olen io aikaani viettdnyt puolitoista 

vuotta enkd ole juuri mit;dn erityistii 

kersinyt silli ajalla. Se ei tule timd kulkia' 

men ebme oudoksi sellaiselle kuin min,kin 

olen jonka pit66 joka leivdn palasen tienata 

viedasten tydstli yhtdhyvin kotimaassa kuin 

tddl16kin.- "(Siirt.inst.ark. kirjekokoelmat. 

Edla U:n kirje serkulleen) 

Edla, 24-vuotias seinejokelainen talollisen 

tytAr, lahti Amerikkaan vuonna 1900, 

paremman leiven toivossa niinkuin niin 

monet muutkin etelepohjalaiset. Eikii Edla 

Seinejoelta ldhteneistd ollut ainoa, sillii 

vuosien l89l ja ?920 velisend aikana sielta 

lehti pari sataa naispuolista siirtolaista 

valtameren taakre. N;iste suurin osa, 136, 

oli naimattomia. Niistii runsaasta neljesosasta, 

jonka naimisissa olevat muodostivat, 

valtaosa meni isan ja puolison perassi. 

Vuosina 1870-1914 Seindioelta Amerikkaan 

siirtolaisiksi menneiste 838 henkilcisti noin 

kaksi kolmannesta oli miehie. {Vl\4A, VaaLH 

passiluett. 1890-1920; Kero '1974 s. 98, 

228; SVT Siirtolaisuustilastot 1893-1914) 

Allaolevasta taulukosta I ilmenee, ette 

Seinejoen naisten siirtolaisuUs alkoi var' 

sinaisesti 1890-luvun jelkipuoliskolla, saavut' 

ti kukoistuksensa 1900-luvun ensimmdisella 

vuosikymmenell.j ja laantui sitten ensimmaiseen 

maailmansotaan mennessS. 1920luvulla 

muuttoliike j;lleen jonkin verran 

28 

voimistui. ja Yhdysvaltojen liseksi kohdemaana 

alkoi esiintya myds Kanada. Vaasan 

lSitninhallituksen passiluetteloissa on 1920luvulle 

asti ldhes yksinomaisena kohdemaana 

Amerikka. Sein6iokelaisistakin vain 

muutama otti passin Ruotsiin tai Venijille. 

Joidenkin harvojen kohdalla on epamAdraisena 

merkintdne "Ulkomaat", joka sekin 

todennakoisimmin tarkoittaa Amerikkaa ja 

siellS liihinna Yhdysvaltoja. (VlVlA, VaaLH 

passiluettelot 1890- 1 925). 

Taulukko 1. Vuosi€n 1891 ia 1920 viilisene 

aikana S€ineioolta Amerikkaan siirtolaas€ksi iisen;isesti 

matkustanost naisol viisivuotiskausittain. 

Yksin menneet 

Na,mat- Nai L.rsten Naiset 

Vuodet tomar neet Yht. kanssa yhl. 

1891.18952244 

1896-1900 la 2 20 2 22 

1901-1905 36 6 42 14 56 

1906-1910 50 3 53 11 64 

1911,1915 20 2 22 4 26 

1916 1920 10 2 12 1 13 

1891-1920 136 17 153 32 185 

Lisaksi muurama kokonainen perhe. 

Miesten Amerikansiinolaisuuden maa16l' 

Iiset vaihtelut noudattelivat melko voimak- 

kaasti valtamerentakaisten taloudellisten 

suhdanteiden vaihtelua. Naisten muuttoalltius 

sitd vastoih oli palion tasaisempaa, 

silla isi6, puolisoita ja sulhaskandidaatteja 

) 

I 

I

oli joka tapauksessa mennyt Valtoihin jo 

melkoisesti, ja niiiden luoksehan monet 

naispuoliset siirtolaiset meniviit. Tame key 

hyvin selv6sti ilmi mm. Seinajoen kirkonkirjoista. 

(Widdn 1975, s. 57; Seinajoen 

srk.ark.. rippikirjat ja Amerika.kirja). 

lrutta myds palve luspaikko ja oli amerikkalaiskodeissa 

saatavissa iatkuvasti. samoin 

kuin tarioiliioiden ia apulaisen paikkoiakin, 

ensin suomalaisten 

'poortrlaloissa' ja mydhemmin 

muissakin hotelleissa ja ravintoloissa. 

Suurin osa Amerikan suomalaisnaisista lienee 

aloittanut siell; tydskentelynsii kotipalvelijana. 

(Terveisid Ruusa'tediltii s. 75; Widdn 

'1975 

s. 55) 

Siirtolaisiksi lihteneet seinejoke la isna iset 

olivat valtaosaltaan naimattomia ja ialteen 

parikymppisid. Taulukko 2 osoittaa, etta 

lehteneiste tasan kaksi kolmannesta oli 

idlta6n '16-25 -vuotiaita, mika oli tuohon 

aikaan myds kotipalvelijattarien pdeasiallisin 

ikiiryhmii. 19-vuotiaita liihti vuosien l89l 

ja 1920 vdlisen; aikana 19 ja 2o-vuotiaita 

'18. 

Yhdessi ndma muodostivat viidennen 

naineiden osalta vanheni. lkarakenteen nuo, 

rentumiieen lienee osallisena se, ette ko. 

ajankohtana myds palvelijattarien ikerakenne 

nuoreni. (Vl\4A, VaaLH passiluettelot 

1891 -1920; Palvelijattarien ikarak€nne ja sen 

muutokset nAin ainakin Turussa n. 1870, 

1920. lsomeki 1982 ss. 126.132). Vanhemman 

pedn vanheneminen puolestaan 

iohtui siita, ettd kun perheen is.t alkoivat 

viipyd Amerikassa ja Suomeen jdbneet 

puolisot lopulta siirtyivet miestensa luokse, 

oli n:jille ehtinyt tiet€nkin kertya ikei miehen 

paluuta tai omaa maastamuuttoa odotellessa. 

Taulukon 3 mukaan Seinejoen naispuolisista 

siirlolaisista puolet (48.9yo) oli itsel' 

listen ja talollisten tyttairid. edellisiii 27 

ja jiilkimmiiisia 22 prosenttia tunnetuista. 

SeinAjoelta lahti vuoteen 1920 mennesse 

vain tusinan verran (6.6%) passiluetteloon 

ammatiltaan piiaksi tai palvelijattareksi mer' 

kittye, mutta on erittdin todennakdi$e 

etta nAiden miiAra oli todeliisuudessa paljon 

suurempi; jokseenkin varmasti suura osa 

Taulukko 2. Soinejoolta Amorikkaan 189t r920 itlenaisosti matkunanridsn nainen ik;rakonno viisivuotis 

kausittain. VaaLH passilus eloidsn mukaan. TLrnnolut tapauksot. 

16 20 

26 30 

31.35 

36-s0 

50 

1891 

1895 

1 

l 

0 

I 

0 

0 

3 

1896 

rg00 

10 

2 

2 

0 

22 

csan l2O.7%l kaikista tuona aikana Seindjoelta 

Amerikkaan muuttaneista naisista. 

Vyds 33 vuotraila olr TuomattavJ .n;6r;. 

'/hdeksan. eli tasan viisi prosenttia. Tutki 

musajankoh{rdn mrttddrl nayTtd; Seinaioe'1 

iapauksessa tapahtuneen lbhteneiden ik;- 

'dKcntoen ruorentu.nine., irten ettd odinorus 

siirtyi 21 25 -vuotiaiden luokasta 16-20 

-vuotiaiden luokkaan. Toisaalta Kiiuuen 

ioppua kohti ik6rakenne myds ldhinna 

1901 1906 1911 1916 yhteensa 

1905 1910 1915 1920 abs r,t, 

9 

1 

2 

2 

54 

19 

8 

I 

3 

0 

62 

6 

,l 

0 

l 

26 

6 

2 

I 

I 

D 

2 

12 179 

64 35.8 

51 31.8 

26 14.5 

20 11 .2 

7 3.9 

5 2.4 

too 

tittelilt;an rtsellisen, lalollisen ynnt muiden 

tyttbrid on ollut io Suomessa piikomassa. 

\4m kokeellisesti ajanjaksolta 1891-1907 

tarkistet u ista 25:sta passiluettelon mukaan 

.tsellisen'ylt;restd vrrdelle loytyi Se:najoen 

rippikirjasta oma ammatti, joka oli piika. 

r,/iidentoisia sa lt ierkitty itselliseksi, 

v rdella 'aas o,i ,s.ln dmrndttrnd jok,n muu. 

Rippikirian mukaan ndma viisi olivat rdatblin, 

suutarin, sep;n, talollisen ja vaLrnun- 

29

Taulukko 3. S€inSjosltaAmerikkaan 

v. 1891- 

1920 lehtsn€idsn nainon 

loidsn mukaan. 

ammalit passilu€fts- 

Itsellisen tytdl 

Talollisen tylar 

Itsellisen vaimo 

Nlakitupalaisen tytdr 

Piika 

Tydmiehen vaimo 

Elekeleisen tytar 

Itsellinen 

R66t6lin vaimo 

Talollisen vaimo 

Torpparin tytar 

J6rrumiehen tytar 

Kauppiaan vaimo 

IU;kitupalaisen vaamo 

Neiti 

Pslstatilal lisen tyt6r 

Ratamestarin tytbr 

Itsellisen leski 

Karjakko 

Lukkarin tytar 

Ratatydmiehen tytar 

Ty6miehen tyter 

Valokuvaajan vaimo 

puhdistajan tyttdrie. Samalta ajanjaksolta 

tarkistetuista viidesta talollisen tytteresta 

kaksi oli rippikirjassakin merkitty talollisen 

tyttAreksi, yksi sep6n tyttereksi, ja 

kaksi piiaksi. Kahdesta itselliseste toinen 

oli piika, toinen mdkitupalaisen vaimo. Kaikista 

tarkistetuista itsellisen tyttiirista laskienkin 

20 prosenttia oli Seinejoen rippikirjan 

mukaan juuri liihdon edell6 piikana, 

joko Seinajoella tai muualla. Em prosenttiluku 

on paljon lahempana todellista 

vallinnutta ammattijakaumaa kuin ylle mainittu 

puoli tusinaa. (Seinaioen srk ark, 

rippikirjat, historiakirjat, Amerikankiria). 

On varsin luultavaa, ette varsinaisista omista 

ammateista piika taikka palvelijatar oli 

kaikkein yleisin, sille maaseututaajamissa 

ei naisille ollut iuurikaan tydtilaisuuksissa 

vaihtoehtoja. Kun kotipalveluksesta oli jo 

30 

49 

40 

20 

12 

12 

I 

4 

4 

3 

3 

3 

2 

2 

2 

2 

2 

2 

2 

1 

1 

I 

1 

1 

1 

1 

I 

1 

yhteensS 142 

3 

kotimaassa kokemusta, ei vieraaseenkaan 

maahan saman tapaisiin tdihin ldhteminen 

hirvittdnyt. Suomalaistytdt olivat sit:i paitsi 

hyvin haluttuja kotipalve lijoiksi amerikka' 

laisperheisiin. silla he olivat tarmokkaita ja 

oppivaisia, sekd ennen kaikkea siistej;. 

Yhdysvaltoihinhan virtasi tuolloin vikeii 

kaikilta maailmankolkilta, ja siirtolaistulvas' 

sa suomalainen sivistystaso niin lukutaidon 

kuin hygieniankin osalta tuli mydnteisena 

esiin. 

Seinejoen tytt6ja virtasi Amerikkaan 

tamdn vuosisadan ensimmdiselld vuosikymmenella 

iatkuvana purona. Vain vuosi 

1908 muodosti poikkeuksen, silla telldin 

Puhtaudestaan ja sisukuudestaan tunnetut suoma_ 

laistytot olivat haluttua tYovolmaa vuosisadanvaih 

teen amerikkalaiskoteihin. Kuuluisien milionaerien 

palvelukseen padsiv?jt vain kokeneet sisakot ja keit 

tajat, mutta vasta alkajankin vuosipalkka oli moni' 

kertainen kot maan palkkoihin nahden (Kuva 

AAB )

.a* 

Suomalaisnalset iyoskentel vnt !sern tarjo lijoina ja kokkeina ensin suomalaisiss€ "poorrilaloissa ' ja myohemmrn 

muissakin hotelleissa ja raviniolorssa, kuten (amak n Suo'ni Hovin kokki {Kuva Siirt.insl. Ark. 1328/ 

USA) 

vain kolme sein:ijokelaistytto; lahti siirtolaiseksi. 

Edellisvuonna oli lehtijoita ollut 

26, ja seuraavana vuonna ldhti taas 16. 

Mainittu vuosi oli koko Suomen mittakaavassakin 

laimea muuttovuosi, joskin Seinijoen 

tapauksessa suhteellisen rajut heitot 

voi panna osin pienen populaation syyksi. 

Puro ei vehalle ehtynyt, sille kotitaloustdi' 

hinkin lahtenytta odotti Valloissa ruusurnen 

tulevaisuus. Ensinndkin piian palkka oli 

Amerikassa satumaisen korkea. Vierasta 

ki€lte osaamaton vasta-alkajakin sai palkakseen 

noin viisinkertaisesti sen mitd 

Suomessa. Kun suomalaispalvelija oli oppi' 

nut kieltii riittevesti ja saanut lisiid koke' 

musta hienojen herrojen huusholleista saattoivat 

ansiot nousta 10-20 -kertaisiksi 

Suomessa piioille maksettuihin palkkoihin 

verrattuna. - Kukapa ei olisi lahtenyt, 

joka tohti ja sai matkalipun jdrjestymiian? 

Sitdh;n se Edlakin murehti, ettd kun vain 

saisi lippuvelat makseruksi : 

'Kyllii 

6eb on sentddn kciyhdn ihmisen 

helpompi eldd kuin sield. Minekin voin aina 

vdhd auttaa eitidkin iollakin raha pennilb 

ja tulevaisuud$ ehkA enemmiinkin. Ndin 

alussa kun on suuri kyyti naksettavana 

niin ei tahdo esti pdestd alkuun." 

31

Hyvin us€in matkarahat saatiin velaksi, 

tai sitten sukulaiset lehettiviit lipun Amerikasta. 

Toisaalta siirtolaiset lahettiv:it ja 

toivat palatessaan huomattaviakin rahasummia 

kotiseudulleen. Toinen syy, joka sai 

ikbvankin tycin vaikuttamaan houkuttelevalta, 

oli varmaankin se, etti voimakkaimman 

siirtolaisuuden etelapohjalaiskunnat alkoivat 

muuttua viestopohjaltaan naisvaltaisiksi. 

Amerikassa tilanne oli suomalaisten kes 

kuudessa pdinvastainen. Kun kotimaakunnassa 

alkoi synty. pulaa naimaikiiisist; 

nuorista miehistd, oli heitd Valloissa valittavaksi 

asti: tarmokkaimmat pohjalaispojat 

piti hakea meren takaa. {Toivonen 1963 

s. 147-148, 198-200; Widdn 1975, s. 55- 

57). 

Amerikkaan muuttaneita nuoria miehie 

ja naisia vaivasi ainakin alkuun kova kotiikdvd. 

jota lukuisat Amerikankirjeet todistavat. 

Seindjoen-Edlakin, jonka kirje on 

tallessa Siirto la isuusinst ituutin arkistossa, 

muistelee haikeasti Suomen kaunista kesde 

A.)e.)l

{ 

varsin todennekdisesti ns poikatalossa "kettApirempdne", 

kaivosmiesten asuntolassa tiskaamassa, 

keittiimessd, siivoamassa, tarjoilemassa. 

Tallessa ei myoskiiiin ole kirjeen mukana 

tullutta valokuvaa, losta Edla erikseen 

mainitsee. lVutta hanen ldhettamanse valokuvat 

voi melkein kuvitella mieles$dn: ko' 

mea tehdastekoinen kaupasta ostettu ryokkynen 

puku, rdyheldineen peivineen, ja 

komea hattu, ehkrpa viela sulin koristeltu. 

Johan nyt toki hattul Hattu oli itsendisen 

naisen tunnus, .iota kotimaassa ei piian 

tai muun rahvaan pddhan sopinut kuvi' 

tellakaan. fvlutta Amerikassa kaikki oli 

toisin: "-'piikasemme varsinkin ovat hienoiksi 

muuttuneet; niill; on otsatukat, 

kureliivit, hansikkaat ja silkkihameet. kuin 

kaupungin rycikkinciillii konsanaan". {Sitaatti 

Toivonen 1963, s. 150, cit.; Tarkkanen 

Siirtolaisuudesta s.7). Eip:j siis ihme, ettA 

Edlakin kiivi valokuvaajalla silloin tell6in. 

Amerikan suomalaiset kevivat yleensakin 

otattamassa itsest,an valokuvia melko usein. 

Piti neyttai:i kotimaahan j#neille, etta 

hyvin menee. Ja piti lahettad oma kuva kotiin 

ja tuttavien piirongin padlle, ettei 

kokonaan unohdettaisi. (Siirt.inst. ark. Valokuvakokoelmat. 

Terveisia Ruusa-tediltd s.75, 

1431. 

"Vaikka eisunkaan 6me eliimd ole niin 

pitke etEi te6 kestd vaikka mihnij mutta 

toivon mind aina etb vield saisin laskea 

jalkani synnyinmaani rakkaille rannoille ja 

saisin ndhde kotini ja synnyinseutuni mutta 

ei ede teytryyk(i se toivo." 

Vuosisadan va ihteen tienoilla kirjoitetut 

kirjeet ovat usein tyyliltden haikeita ja 

ylevan runollisia. 

Koti ikeve oli etenkin yksinaisalle siirtolaisille 

tuttu tunne, ja yhteytt; kotimaahan 

koetettiin pitaa ylla ainakin kirjeiden valityksella. 

N4onen tavoitteena oli k;ydai 

irsekin kotimddssa; jotkut kdviv;t useas. 

tikin, toisilta se jii haaveeksi. - Edlan kiivi 

hyvin, sillii tapaamme hdnet toistamiseen 

passiluettelosta muutamaa vuotta myiihemmin. 

Vuonna 1909 hdn on j;lleen ldhddssa 

Seinejoelta Amerikkaan, tdlla kertaa kaksivuotiaan 

tyttdrensd kanssa. Edla, valokuvaajan 

vaimo, naytte; saaneen kulkea 

toiveittensa v€ltateitd. Kaipa ne valokuvat 

sitten onnistdwat hyvin. 

Lehteet; 

Arkistot 

Seinajoen ev.lut. seurakunnan arkisro, Seinbjoki. 

R ppikirtat, syntyneiden, kuuiutettujen ja vihir 

tyten, muuttaneiden ja kuoll€iden luettelor seka 

Amerikankirjar, n 1 870-1920. 

Siirtolaisuusin5tituurin arkisto, Turku. 

Kirje- ia valokuvakokoelmar 

Turun yliopiston historian laitos, Turku 

Suomen historian kdsikirjoituskokoelma: 

lsomaki, Veli'Pekka: Turun palvelijattaret autonomian 

ajan loppuvuosrkym m€n ina. Palvelijat. 

taret ja heid6n tyonantajansa. Suomen h storian 

pro sradu. Turku 1982. 

Vaasan maakunta-arkisto, Vaasa (VMA) 

Vaasan laaninhallituksen arkisto 

Passiluetteloi 1 880.1 925 

Kirjatlisuus: 

Kero, Re no: N4igratjon from Finland to Nonh 

America in the Years between the United States 

Civil War and the First World War. R€print of 

Annales Universitatis Turkuensis Ser. B - Tom. 

130. Turku 1974. Migration studies C1. Ins r!.€ 

for migration. Turku Finland 1974. 

Terveisie Ruusa-tedilra. Kanadan suomalaisten 

ensimmainen sukupolvi. Toim. Varpu Lrndstrom- 

Besi ja Charles Iv1. Sutyla. Kansaneleman kuvaur(. 

sia 24. Tampere 1984. 

Toivonen, Anna-Leena: EtetA Pohjanmaan vatta 

inerentakainen siirlolaisuus 1867,1930 Helsinki 

1963. 

Widdn, Bill:Korpobor i Amerika. [4 grations 

studier 81. S rrolaisuusinstiruutti Turku 1975. 

33

Ulkosuomalaisten kielentutki - 

muksesta 

Tutkimushanke "Kveenien kieliolot" 

"Kveenien kieliolot" -hankkeen tarkoituksena 

on tutkia kveenien (Ruijan suomalaisten) 

kielte suhteersa sen asemaan v6hemmistokielend 

seki sen kulttuuriyhteyteen. 

Nykyisellii6n Ruija on mielenkiinto inen 

kielitieteen ja kulttu uritutkimuksen 

kohde. tavataanhan sielle rinnan kolme 

eri kielta (suomen kveenimurteet, saame ja 

norja) sekd useita eri alkuperad edustavia 

kulltuurimuotoja. Kolmen kielen keskindiset 

suhteet seka etnisten ryhmien historia 

vaihtelevat suuresti seudulta toiselle. Teme 

heijastuu my6s kieleen. Ruijan kveenimurteiden 

vlilillb on melko suurra eroja. 

Yhteistd tiimin piivin kveeniyhteisciille ndyttee 

olevan kaksi asiaa: Toisaalta voimakas 

kielellinen norjalaistuminen, mika on yhteydes$ 

18O0.luvun lopulta aina toiseen maail' 

mansotaan saakka harjoitettuun norjalaistamispolitiikkaanj 

ja toisaalta kveenien omassa 

keskuudessa 1970-luvulla olkanut ja yh;j 

voimistuva identiteetin etsiminen ja minorateettipolitiikan 

harrastaminen. 

Tutkimus tehdean kolmella seudulla: 

Raisin pitii; edustaa Lbnsi-Ruijaa (Tromssan 

liianiii); Pyssyjoen kyld Porsangin vuonon 

rannalla Keski-Finnmarkkua; ja Annijoen 

kylii, joka kuuluu Vesisaaren kaupunkiin, 

Ita'F innmarkkua (Varangin vuonon aluetta). 

Tutkimus koskee ainoastaan varsrnaisla 

kveenikulttuuria, siis 1700- ja 1800 luvuilla 

tulleiden siirtolaisten jrlkel;isia, kun taas 

nk. "uuskveen it", toisen maailmansodan 

jelkeen tulleet siirtolaiset, eivat kuulu sen 

piiriin. Heiden krelitilanteensa on taysin 

erilainen kuin kveenien. 

Annijoen, Raisin ja Pyssyjoen murteet 

ovat kaikki leheiste sukua perdpohja laisille 

murteille. Annijoen murteen e;nteellistii 

ylerskuvaa vo;si luonnehtia Tornion ja 

Kemin murteiden sekamurteeksa. Raisin ja 

34 

Pyssyjoen murteilla on eniten yhteisia 

piirteit; Torn ion murrealueen pohjoisimpien 

seutujen. Vittangin ja Karesuvannon mur. 

leitten kanssa; Raisissa on lisdksi myds jon. 

kin verran Kemin murteen vaikutusta. (Tornion 

murrealue kesittbd Tornionjoen laakson 

sek; Suomen etta Ruotsin puolella sekd 

l\/uonionjoen ja Kdnkemanenon varsien 

asutuksen. Kemin murrealue kesittdi Kemiioen 

varren Kemijdrve6 lukuunottamatta, 

joka on oma murrealueensa, seka Sodankylan 

ja Inarin kunnat. Tornion murre on sris 

L,nsi-Lapin ja Kemin murre lte-Lapin paa. 

murre.) 

Kolme tulkimuskohdetta eroavat paitsi 

murteittensa myos yleisen kielitilanteensa 

suhteen. Rais'n kveeneille on tyypillisti 

suomalais-norjalainen kaksikielisyys, ja seu. 

dulle jutavat koutokeinolaiset saamelaiset 

muodostavat kolmikielisen ryhman. jonka 

keskuudessa on tyypillistii puhua kveenien 

kanssa suomea, norialdisten kanssa norjaa ja 

omassa keskuudessa saamea. Pyssyjoki on 

aiemmin ollut kaksikielinen saamelais-suo. 

malainen kyla. Norjalaistuminen merkitsi 

siirtymiste kolmikielisyyteen, ja yksildllinen 

tolmikielisyys on nykyaan hyvin yleistd pys 

syjokilaisten keskuudessa. Pyssyjoessa alkoi 

norjalaistuminen mycihemmin kuin useimmissa 

muissa kveenikylissd, niin ettd viele 

1950-luvulla menivit kveenilapset norjalai' 

seen kouluun taysin ummikkoina. Annijoki 

on ennen norjalaistumista ollut jokseenkin 

yksikielrnen suomenkielinen kyld, jossa ei 

yksil6llinen yksikie lisyyskiidn liene ollut 

harvinaista. Norjalaistuminen merkitsi siirtymiste 

norjalais'suomalaiseen kaksikielisyy. 

teen. 

Tutkimushankkeen kokonaistavoitteena 

on kielellisen assimilaation problematiikan 

selvittely I miten kielenvaihtolapahtuma yh' 

teisdssa toteutuu ja miten tamd tapahtuma 

vaikuttaa itse kieleen etniscsti monimuo. 

-J 

t

a- 

toisessa .ia nopeasti muuttuvassa kulttuuri- den syiden kartoitusta. Keskeisii kysymykymparistossa. 

Tutkimus kesittAa kolme osaai sra ovat mm. seuraavat: |'|iten suomalais- 

lingvistisen, sosiolingvistisen ja etnolingvisti' siirtolaisten mukanaan tuoma suomenk ieli- 

sen oruuden. Varsinaisen tutkimusty6n nen sanasto ja ilmaisujdrjeslelma on aikoi- 

sivutuloksena tulee liseksi karttumaan aineisnaan sopeutunut ruijalaiseen eltnympdristoa 

murteista, joita uhkaa sammuminen tcidn ja kulttuurimuotoon; millaisia kieleen 

norjalaistumisen takia. Tutkimus tehdeen asti heijastuvia muutoksia viime vuosikym, 

norjalais-suomalaisena yhteistyone, jonka menien teknologinen murros on aiheuttanut 

rahoittajina ovat Suomen akatemia ja kalastaiatalollisten elemAnmuotoon; kuinka 

Norges almenv itenskape lige forskningsr6d. kveenit ovat kehitteneet kieltiin erilaisissa 

Hanke kaynnistyi heinekuussa 1982. Siihen 

osallistuivat prof. Heikki Paunonen Tam- 

muutosvaiheissa. 

pereen yliopistosta, lehtori l,larjut Aikio 

Alattion korkeakoulusta sekd Tromssan 

yliopistosla laudaturtutkrelmaa tekeva opis- 

Anna-R iitt3 Lindgren 

kelija lrene Andreassen ja lehtori Anna' 

Riitta Lindgren; myds Skibotnin kveenikylen 

norjan murretta tutkiva opiskelija 

T utk imu sko hteena saksansuomalaisten 

kieli 

Jorid Hjulstad Junttila on yhteydesse 

projektiin Tromssan yliopistosta. Lapin Siirtolaisten kielikysymyksiii koskevissa tut' 

korkeakoulu on myris mukana hankkeessa. kimuksissa on usein kiinnitetty huomiota 

Kveenimurteiden lingvistisesse tutkimuk- maahanmuuttajien vieraan kielen taitoon. 

sessa on peepaino muoto-opin tutkimuk- Kurtenkin vdhintdan yhta tarkeana on 

sessa. l\,,lurteiden muoto-opi | | isel le jerjestel' pidettava nimenomaan siirtolaisen identi- 

malle on ominaista hyvin laaja ja moniteetin kannalta aidinkielen sdilym iste 

muotoinen variaatio, joka on seurausta lLrontevana kommuniko intiv elineend myc!s 

nopeasti etenevistd muutosprosesseista; vieraskielisessd ymperistossS. 

kveenimurteiden muoto-oppi on tella hetkel' Pitempiaikainen ulkomailla oleskelu ei voi 

le suoranaisessa kdymistilassa. l\4urteissa olla jbttematte jelkiean siirtolaisen iiidinkie- 

vaikuttavien tendenssien synkronisdiakro leen. lvlycjs henkildt, jotka ammattinsa 

ninen selvittely antaa lehtdkohdan seke puolesta joutuvat tietoisesti huolehtimaan 

kielellisen variaation etta kielellisten muu kielensS "puhtaudesta", joutuvat ennen 

tosmekanismien analysoinnille. Kielellinen pitked huomaamaan, ett; suomalaisen kirjal 

analyysi ulotetaan yksityisiin idiolekteihin lisuuden ja lehtien lukeminen tai kontaktien 

asti. Yksildlliset erot ovat kveenimurteissa yll;pito muihin suomalaisiin ja kotimaahan 

huomattavan suuret; kveenit puhuvat itsekin eiv;t pysty korvaamaan sita kielellistb 

"syvbn" ja "kevean" suomen k5yttejisra. antia, mit; kotimaassa asuessa voisi saada. 

Eri puhujren kielessa eslntvvr; erojd ver KaksikielisVVs,a erityisesti vieraan kielen 

rataan heidSn "monikieliseen eldmdnker' vaikutus siirtolaisen suomen kieleen onkin 

taansa" (eri kielten kayttodn eri elamrnvai' aiheena Hampurin yliopistossa parhaillaan 

heissa). Tutkimuksen sosiolingvistinen osa tekeilld olevassa Dissertation-tutkielmassa, 

kdsittelee kveenien norjalaistumistapahtu- jonka tycinimen; on "Zwischensprach liche 

maa sekd Ruijan kolmen kielen funktiota Interferenzen im deutsch-finnischen Sprach- 

paikallisessa kieliyhteisossa. N4enetelmen; on kontakt". Interferenssi ilmiolle tarkoatetaan 

osallistuva havainnointi teydennettyna syste- kielitieteessS sellaista kielen normeista poikmaattisilla 

haastatteluilla ja arkistol;hteille. keamista, jollaista esiintyy kaksi tar useam- 

Hankkeen etnolingvistinen osuus kasittee pikielisellb puhujalla, kun toinen kieliste 

kveenimurteiden sanastossa ja semanttisessa vaikuttaa parhaillaan k6ytettavidn kielcen. 

systeemissd tapahtuneiden muutosten ja nii Kielellisten mallien siirtoa kielest.i loiseen 

35

voi tapahtua kaikilla kielen tasoilla; sei 

mukaisesti puhutaankin foneetlisesta, mor 

tologisesta, leksikaalisesta jne. interferens. 

sista. 

Vjerasta kielte opeteltaessa eidinkieli 

vaikuttaa tahtomattakin ja yleensd ,uuri 

negatiivisesti lopputulokseen. Kielta dpette 

leva soveJtaa usein tiedostamattaan eidin' 

kielens:t (Ll) sidntdj, vie.aaseen kieleen (L2) 

TAlldin voidaan puhua interferenssi'ilmidn 

"proaktiivisesta" variant,sta. Peinvastaisessa 

tapauksersa, kun tuo enemman tai vahem. 

man hallittu vieras kieli vaikuttaa negatiivisesti 

,idinkieleen, on kyse "retroaktiivisesta" 

siirrenneisvaikutuksesta. Tessd saksan' 

suomalaisten kaksikielisyytti analysoivassa 

tutkimuks€ssa keskitytban ldlkimmbiseen 

interferenssimuotoon. Tilloin pbaasiallisena 

tarkastelun kohteena on leksikaalinen lainavaikutus 

seke kielenvaihto. 

Kieliopillisen ja semanttis-leksikaalisen 

tason liseksi on olemassa myais kulttuurieroista 

johtuvaa interferenssiij. Vierasta kieltii 

opeteltaessa ei riita, ette oppii kieliopin 

eri osa-alueet; vieraan kielen hyvddn hallin' 

taan kuuluu myds tieto siite, miten kielt6 

kussakin tilanteessa kdyteteiin. Perinteisesse 

k ielenopetuksessa on tallaisiin kommuni. 

katiivisen kompetenssin piiriin kuuluviin 

tekijoihin kiinnitetty varsin vdhen huomiota. 

Niinpa kieleen liittyvdt keyttaytym isma llit 

ja -tavat opitaan yleensd vasta a-o. maassa. 

Temdn huomaa helposti ulkomailla liikkues' 

sa. Erityisesti naiden ongelmien kanssa 

tekem isiin joutuvat tietyrti siirtolaiset. 

Tallaisista kieleen ja kulttuuriin kiintedsti 

liittyvista kdytteytymistavoista on keytetty 

termia " Kulturem". Liittotasavaltaan 

muuttavan kohdalla tallaisten tapojen omaksuminen 

merkitsee esimerkiksi site, etta on 

opittava teitittelyn ja sinuttelun rajat, tervehtimiseen 

ja tervehdyksiin liittyvet "ri 

tuaalit", erilaisten toivotusten runsas keyttd 

jne. Esimerkkej:i taltb alueelta ldytyy runsaasti. 

Normien rikkominen sosiokulttuurisella 

tasolla johtaa ns. srtuatiivrseen inler. 

terenssirn. Torsaalta tdllarsten tapojen oppi- 

36 

'r;€!t ,,11 ,),-,rOS!s( , l.:i rita. 

I so;i,-ttn'r"'i, irlril, piiriin kuuluvan 

', 

"r'ri-, 

i.'r,,rl'ser,thlessi, ot:rs," tarkastellaankin 

luuri ^tainitunldis,d 

i : i-riii, , . keie siirtolaisen 

.ulttriurisidonnaisia in. 

terfcrenssi ilmidit; seka kielikontaktin aiheuttamia 

konfliktitilanteita. TAmdn lisaksi 

pyrite;n analysoimaan myds muita saksansuomalaisten 

kaksikielisyyteen liittyvie tekijoita, 

esim. kieleen liittyvie asennekysy' 

myksir. Paljonhan juuri siirtolaisen oma 

asennoituminen vaikuttaa henen aidinkielensa 

$ilymiseen. 

Saksansugmalaiset muodostavat muihin 

suomalaissiirtolaisiin verrattuna melko pie' 

nen maastamuuttajaryhmbn.Niinpii he ovat 

mycis siirtolaisuustutkimuksessa iabneet tahbn 

mennessa taka-alalle. Niin ikdin saksansuomalaisten 

kielikysymykset ovat jda' 

neet varlle huomiota. Vasta Idlld vuosikymmenelld 

on tehty ensimmaiinen saksan. 

suomalaisia ja heidan elinolojaan kartoittava 

perustutkimus. Temiin tri Outi Tuomi- 

Nikulan tekemen laajakantoisen tutkimuksen 

mukaan saksansuomalaiset eroavat useas' 

sakin suhteessa muista tahdn asti tutkituis. 

ta maastamuuttajista. Ensinnekin huomio 

kiinnittyy saksansuomalaigten naisvaltaisuu. 

teen (n. l0 000 Liitto'asavallassa asuvasta 

suomalaisesta n. 80% on naisia.) l\4yds muuttomotiivit 

ovat olleet erilaisia; Liittotasa' 

valtaan on vain harvoin muutettu taloudellisen 

pakon ajamana. Saksansuomalaiset 

ovat suhteellisen nuorta vaked ia eroavat 

ndin mydi ikarakenteeltaan muista maastamuuttajista. 

l\4uuttoliikkeen peevirta Liittotasavaltaan 

keskitttyi vuosiin 1968-1974. 

Tbssii kaksikielisyystutkimuksessa keski 

tytidn saksansuomalaisen siirtolaisuuden 

tyypillisiin edustajiin, Liittotasavallassa vaki 

tuisesti asuviin naisiin. Tutkimusmetodeina 

keytete6n haastattelua, osallistuvaa havainnointia 

seka k;;nndstestie. 

Pirjo-Liisa Tuominen 

l

t. 

Amerikan' ja australiansuomen tutkimushanke 

Amerikan ja Australian siirtolaisuuden tut 

kiminen aloitettiin jo 1960 luvulla. Tahan 

mennessb ndihin maihin menneiden suomalaisten 

lukumaarat, taustate kijbt, lbhdon 

syyt, elinolot ja asuinalueet on selvitetty 

jokseenkin perusteellisesti. Viime aikoina 

historia- ja yhteiskuntatieteiden rinnalle on 

alkanut yha vahvemmin nousta kulttuurintutkimus. 

Koska kulttuurin olennaisin yllapitdvd 

voima on bidinkieli, tietenkin mybs 

kielt; on tutkittava. IVlonien Amerikan 

siirtolaiskielten tutkimus on jo pitk6dn 

ollut virede, esim. Amerikassa puhutun 

norjan ja saksan. 

Amerikansuomen tutkiminen keynnistyi 

prot. Pertti Virtarannan johdolla 1960-lu 

vulla. Haastattelumatkojen tuloksena on ker' 

tynyt kaikkiaan 630 tuntia nauhoitteita 

ja runsaasti kasivaraisia muistiinpanoja. Tekeilla 

olevien tutkimusten aineistona ovat li 

$ksi amerikansuomalaiset sanomalehdet ja 

muut julkaiset. Austra lia nluomea ei tahbn 

mennessd ole tutkittu lainkaan. 

Vuoden 1986 alussa amerikan'ja australiansuomen 

tutkimustilanne paranee huo- 

mattavasti Suomen Akatemian rahoittaman 

tutkimushankkeen turvin. Hanke on kolmivuotinen 

ja sen vastuullisena johtajana 

toimii prof. Pertti Virtaranta Helsingista. 

lMuut tutkijat ovat FK Hannele J6nsson- 

Korhola (Helsingin yliopisto, Abo Akademi), 

FK lMaija Kainulainen (Helsingin yliopisto), 

FK fvlaisa l\,4artin (Jyvdskyl;n yliopisto) ja 

FK Hannele Hentula (Turun yliopisto, Siirtolaisuusinstituutti). 

Tutkimusprojektin tarkoituksena 

on selvittad amerikan ja australiansuomeo 

sanaston ominaislaatu ja rakenne 

(Pertti Virtaranta ja Hannele Hentula), 

amerikansuomen fonologia ia morfo logia 

(lvlaisa l\4artin), amerikansuomen syntaksin 

erikoispiirteit; (Hannele JonssonKorhola) 

seka amerikansuomen muuttuminen kolmessa 

sukupolvessa (Maija Kainulainen). Tutkimusjakson 

kuluessa tulee ilmestymdan 

myos laaja amerikansuomen sanakirja, jonka 

on laatinut Pertti Virtaranta. 

Pertti Virtaranta 

Hannele Hentula 

Hannele Jdnsson'Korhola 

l\4aija Kainulainen 

l\4aisa l\4artin 

37

38 

TIEDOTUKSIA 

Kaarle Hjalmar Lehtisen 

rahaston apuraha 

(30 000,oo MK) 

suoma'aisen siirtolaisuustutkjmuksen edistdmiseen ja 

tukemiseen julistetaan haettavaksi. 

Lyhyess; ia vapaamuotoisessa hakemuksessa on mainittava 

hanke, jonka toteuttamiseen apuraha (n. 

3000 - 5000 mk) aiotaan keytt;;. Hakemukseen on 

liitett;va selvitys opinnoista, mahdollinen tyd- tai 

matkasuu nn ite lma seke selvitys muista vireille olevista 

tai saaduista apuraho jsta. 

Hakemu kset on liihetettiiva osoitteella: 

Siirtolaisuusinstituutti 

Piispankatu 3 

20500 Turku 50 

ja niiden on oltava perille viimeiste;n toukokuun'15. 

pbiv?ind'1986. 

Tarkempia tietoja saa S iirto laisuusinstitu utin toimis' 

tosta, puh.921 ' 17 536. 

Siirtolaisuusinstituutin hallitus

l. 

{ 

8. Nordlske Demograflske 

Symposlum 1986 

DANSK DEMOGRAFISK FORENING iNdbYtEI 

hermed medlemmerne af Nordisk Demoqrafisk 

Forening og andre interesseredet;ldet8. Nordiske 

Demografiske Symposium, som afholdes 12 15. 

iuni 1986 iGilleteie. 

Tilmelding til symposiet skal ske senesl l maj 

Samridig med tilmeldingen indbetales Dkr 1500, 

{drbpldslose og studerende 1O00 {r} 'il poslgiron 

6424266 

Dansk demoqraf isk Forening 

H.A Clausensvej 20 B, 2820 Gentolte. 

BelObet dakker ophold og fuld forpleining, samr 

konferenceafqift p3 400 k.. 

Programmet er trlrettelagt p6 grundlag af de I 

efter6ret indsendte absiracts fra forfattere, der 

Onske. at bidr3ge med ei PaPer. 

Lederen af d€n enkeltP session ster for planlag_ 

ningen af indholdet, dvs den samlende, kfitiske 

fremstilling af de €nkelte bidrag, samt hvcr rneg€t 

tid der skal bruges til f remlagning/disklrssion al 

de omhandlede PaPers. 

Sessronen om nyere demografiske meloder har vl 

valgr ar lave i forelesningsform tor at f6 en mere 

konc€ntrerer fremslilling af metodeudviklingen pa 

forskellige omrSder. 81.a. tenkes pb elte16rers 

f orskerkursus i f orlObsanalYser, 

Der er endelig mylighed for at fremlegge 

spontane papers i (mindre) grupper, lx torsdao 

aft€n of l6rdag aften, pA forfatternes eget initiativ. 

FORE LOBIGT PROGRAM 

Torsdag 12.,uni 

10 l2 Indkvarter'nq 

12 - 13 Velkomsttrokost 

13,14 FOREDBAG: DemograJien og samtundsplanlagningen 

15- 18 I.SESSrO\. Reg,onar pldnlagning 

18.30 Middag 

Fredag 13. juni 

8 - I Morgenmad 

9,12 2.SESSION: Foredrag om nyere demo' 

grafi5ke metoder 

12.30 Frokost 

1417.30 

3. SESSION: Dodelish€d 

18 Middag 

Lordas 14. iuni 

I 10 Morgenmad 

10 l3 Excursion 

'13 

14 Frokost 

14. 18 4_ SESSION: Livsforlob oq fertilitet 

18.30 Middas 

20 GENERALFORSAI\,LlNG I Nordisk Demografisk 

Forening 

Sondag 15. juni 

8 9 N4orgenmad 

I 12 5. SESSION. Begrsterdata 

12 Afslutnang, og evt frokost

Det Vll nordiska migrationsforskarseminariet 

12,-14,1O. 1 986, 

Sigtuna Sverige 

Delesat,onen for invandrarforsknrng IDE lF O) 

Stockholm, anordnaf host med ekonomiskt 

stod ffen Nordrska Mrnisterrddel det sjunde nor 

d ska mrgratlonstorskarsemLnarrel 

En nordrsk f orber€delsekommLttd har trllsatls 

for att leda planefinqen och genomlorandet. 

Syirei med semrnariel 6r att ge aktrva torskare 

pi migrarionslorsknrngens omr;de r Norden 

moilighet att drskutera gemensamma problem 

sral ningar och ati overvbga mbjlisheterna lill 

ett narmare sa'narbete, bia^d mycket annal vad 

galler lormern. f6r en framr,da lnformat onsformedllnq 

forskarna emellan. 

Eil konkrer resultat av semtnariel bor vara 

en samlad redovisning av migratronsfo/sknrngens 

nul:jge I Norden. Fdrberedelse. for att genom en 

enkai soka Inventera de storre torsknlngsprojekl 

som avrapporterars under 1980-ralet och d€ som 

nu br pegeende gors nu I flera av de nordrska 

landerna som err led i detta arbele 

Tre huvudteman 

Tre huvudreman komrner att dominera arbelet 

pA semrnariet. Oessa br. 

INVANDRINGSREGLERINGEN, dvs forsk. 

nrng om kontrollpotitik, flykringpolirik erc, 

. INTEGRERINGEN, dvs forsknrnq om invandra 

r€5 integrerrng i vistels€landet, om levnads 

forhSllanden, om politiskt dellagande etc, 

- KULTUFIMOTEN, dvs forsknrng om etniska 

relationer, om etnrska gr!ippers overlevnad 

over fld, om rasismens vasen och ytlr'ngd' erc 

Avsrkien :ir art semrnar€l skall inledas med tre 

plenarfdrel;snrngar dver dessa !re teman och 3tl 

arbetei sedan fortsetter itre parallella arbetsgrup- 

Sex aspekter 

Inom ram€n for semlnaflets lre tem3n ar dei 

nAgra aspekter som det vore av vdrde om drskLrssionerna 

sarskilt fokuserades p:i. Dessa dr 

. fcrskningsresultat som inneheller iamforelser 

av f6rhellandena ide nordiska ldndernd 

- fo.skningsresultat som er frukten av nordisk: 

lorskarsamarbete, 

forskn Ingsfesultat som belyser forhellandel 

mel an offrcielll deklarerad politik och praxis, 

40 

forskaret rken och forskarrol en, 

- behover av och iorutsattnrnqat.'a lor en lor 

bairrad forskningsdokLrnrentarior och .rnfor 

merodologrsk. problem 

Deltagande 

Antalet plarser p; sem nar|€r kommer att vara 

slarkr begransat. Foretrbde kommer ati ges rll 

n- dl.r 

'o.sl'd 

"d e oi o.rlrider 9r).n dldr srg drr 

tore den 20 seplember forfatia och nsindn en 

kortare uppsats a behandlas p; seminariet och 

som trll DEIFO anmelt s|l1 nrresse art delta 

SE NAST OEN 4 AP R IL. 

Om fler intresseanmalnrnqar inkommer an det 

{inns trllganqllga platser kommer en ytterlrgare 

pno(ter ng att ske 

Deiinirrvt besked om plats kommer att l;rnnas 

den 15 maj til dem som anm,ilt siq. 

Tid, plats och kostnader 

Seminol|et ,ger rum pE Sludarh6jdens kursgSfd 

i Sigtuna, norr om Stockholm, den 1214 novem 

ber 1986 En delragaravgift p: 700:. svenska 

kronor, motsvarande en del av koshaden fcir 

kost och logr, komrnc? att tas ut Reskostnaderna 

trll octr fr6n seminariet fA var och en svara fijr. 

{De forskare som med brlligaste lrrdmedel fAr 

myckel stora re6kosrnader som Inre kan lackas 

genom t ex anslaq eller stipendier, kommer sannoliki 

art kunna fA ert mindre resebidrag ur semina 

Sprik 

Seminariesprak ar danska, norska och svenska 

LJndantagsvis 

kan aven engelska komma att an, 

Kontaktpersoner 

Fiirberedelsekommittd 

Danmark Therese Sachs, Utva get vedr. lndvand 

rerforskning, Forsknrngsr6dsrnrtrarrverna, RH 

afsn. 7112, Tagensvei 18,2200 Kdpenhamn N. 

Tel.:01 -377836 

I 

J

L 

F inland i lsmo Sdderlinq, Migrationsinstitutet 

Biskopsgatan 3, 20500 Abo. Tel.r 921 515 462 

ellef 17 536. 

Norge: Bente Puntervold 86, Diakonhjemmets 

Sosialhoyskole, Borgensv€ien 3 C,0369 oslo 3. 

Tet.: 02 -46 39 52. 

Amerikansuomalainen 

Rikhard Maidel 

101 vuotta 

M inneapoliksessa 

Minnesotassa 

Rikhard Maidel on syntynyr Muolaassa, Karjalan 

kannaksella, 30.1.1885. Karjalaisen talonpoikais 

suvun jalkeldrsena han on sdanur ldsreessd n,men. 

mik?j yh?j herAtted epeilevie kysymyksie alku' 

per:jisestd nimesta. 

Md'Ikrnama kdl'd VIplrIn rulldvrrtdan sad 

mansa innoiruksen seurdukrena, l.ren h;n irse on 

kertonut, han lahti yhdess, naiden kanssa seuraavalla 

viikolla silrtolaiseksi Amerlkkaan. Maika 

johti 13.4.1909 ensin j'rnalla Hankoon ja sieltb 

laivalla E nglann in kautta Amerikkaan. 

Monien mLriden siirtolalsten tavoin Rikhard 

Maidel hankki elantonsa alkuun sekaiyijlbisen; 

kulkien uuden mantereen Atlantin rannalta Tyy 

nen valtarneren rannalle. Asuinpaikka vakiintui 

kuitenkin melko pian puolison loytymisen myot:i 

Minneapol kseen. Rikhard M6idel avioitui 1913 

Taivalkoskella syntyneen Mary R;isesen kanssa. 

Heil e syntyi tytiir Sally, jonka perheessa hAn 

on viime vuodet asunut Henen vaimonsa kuolr 

vuonna 1956. Tytteren miehen kuoltua, joka h,n 

kin oli

European Population 

Conf erence 1987 

EUROPEAN POPU LATION CONFERENCE 

1987: ISSUES AND PROSPECTS 

Jyvdskyla, Finland 

June 11-16, 1987 

International union for the scientitic study 

of population (IUSSP) 

34. rue des Augustings, 4000 Lidge, Betgium 

Tel. 04 1 i 22 40.8O . Cable: Popunion LrOg€ T?lex l 

42648 Popun. 

European association for population studies 

(EAPS} 

PO. Aox 640, 2210 AP Vootbutg, The N€therands. 

Te].: 070/694341 - Cable: Euraps Voorburg 

NL Telex: 32692 cbs nl c.o. eaps. 

Finnish consortium tor population conference 

organization {Finnco} 

Finnrsh Demographrc Sociery Se!nalanlre 33, 

SF 04200 Kerava. Finiand Tel.: {lnr. + 358 

o)246643. 

The Finnish Population and Famity Wetfare 

Federatron Vaestoliitto and |lsPoputarion R€search 

Institute. Kalevankatu 16, SF 00100 Hetsinki, 

F inland Tel.:(lnt.+358 0)640235 

Ce^rral Sralill,cal Office oi F ntand p O B 

770, SF - 00101 H€lsrnki, Fintand. Tet.: nt. + 

358 . 0)58001. 

Eu.opean population conference 1987: 

lssues and proip€_cts 

The European ?opulatlon Conference w! be 

organized Ln Jyvaskyla, Frnland iornlty 5t,L" 

Internalronal Unlon for rhe Scienlific Study 

ol Population ( USSP), rhe European Associatron 

for PoDUlalon 51ucl,s, IEAPSl an.l a F nnrsh 

Consor.um IFjNNCO), compr s1n9 lhe Finnish 

Demogrdphrc Socrely, rhe F,nn,sh Popularon 

and Farnily Welfare Federai,on Vaesioliitto and,rs 

Populatton Research lnsriture ancj the Cenrral 

Sratistical Office of Finland 

The Conference w I take place ar the Unrversrty 

of Jyv:iskyla. Finland frorn thursday t1 June to 

Wednesday 16 June 1987 

42 

The city of Jyvaskyta is tocated in central 

Frnland The remperarure in Jyv;skyta In mid- 

June varies berween ave.age maximum 2Oo C, 

average 14" C, and ave.age minimum 80 C. The 

average humidity is 65 per cenr and av€rage rainfa 

51 mm. The sun irses at abour J.20 a.m. and 

sets al about 23.00 p.m. 

Organizing commifteo 

Charrman:Altti Majava lF INNCO, Finlans/ 

Vice Chairmen: Wiliam Brass USSP, Unit6d 

Kinsdoml, Oirk J. van de Kaa (EAPS, The N6dsr 

lands). Aimo P!tkkinen (FtNNCO, Fintand) 

Members: Cha.totte Hohn {EApS, Gsrmany), 

Milos Mac!ra (EAPS. yugoslavia), Gdran Strengell 

(FINNCO, Fintand), Aarno Strdmm€r (FtNNCO, 

Finland), Georges Tapinos {lLJSSp, Francei. 

Secretary: Bruno Remiche {lUSSP, Betgium) 

Assistant Secretary Nico van Njmwegen lEApS, 

Nethertands) 

Programme advisory Commiftee 

Thrs Corr.tr.ee conoosed of epresenratlves 

from the parricipating organizations includes 

ihe members of lhe Organiirng Committee as 

well a5 the iollowing persons: 

Eva Bernha' dt (Sweden 

l, Gdrard Catot (France), 

Srd e Dyrvrk lNorway), Vivrana Egidr taty). 

Andras K Inger (Hungary). Zdenek Pavtik 

National organizing Commiftee 

Chairman Alrtr Malava 

ViceCharman and Seffetary: Amo Pulkkinen 

t\4ernbers: Jouko H!lkko, i\4rkko Sa,o, Laurl 

Sa e sa o. Go a" Sr.engetl. Ad,no Slrornmer. 

Tdpanr Valkonen 

Secretariat Htlkka Lesch, Ulta Maila fvjarrita, 

L€ila Musta.oja, Lets Puuiasto. 

Registration 

The Conierence rs open to everybody, noi onty ro 

memtj€rs ot the organrzarrons concerned Persons 

wrshrng to partic|pare are kindly requested to 

let ur know betore May 31, 1986 to: 

j 

.l

F lN NCO/Travel-E xperts rask of the dilcussant wlll be to comment on rhere 

PL722 papers in a manner stimulating discus.ion. The 

SF-00101 Helsinki, Finland conduct of the sessions witt be at the discretion 

I€1.:(lnt.+358-0)177331 of the organizers. However, the followinq illri3rrar- 

Cable:TRAVELEXPERTS rve schedule might prove useluli 

Tel€x: 122529 TREX SF ' general introdlrction of 

organizer (10 minutes) 

the thsme by the 

R€ginration Foes: introduction of selected papers (45 minules). 

comments by a discussant (15 minures) and 

The regisrrar o^ iees, covering participation in ihe 

Confe.ence. are frxed as follows: 

Members ot IUSSPlEAPS/Scandinavian 

d'scussion from the floor (45 minutes). 

Demosraphic sociely 350 Fin. Marks Scientitic Programme 

Non-members 500 Frn Mar ks 

Fult-trme studenrs €t the rrme of the conference PLENARIES 

(with olficia certrfic.te from the head of rhe l Popu ation prospects: [rilos Macura lYugosla- 

Faculty or Department) 2OO Fin. N,1a.ks vral and Janesz Malacic (Yugoslavra) 

Accompanying persons 200 Fin. Marks 2. Fertilitv: diversitv or convergence: Pa(ick 

A .trsco!.t of 1OO Fin Marks wi be made on 

F€sry {France) and Chantat Btayo lFranc€) 

fees qloted dbove for early payment (i.e. before 3 The future of the familv:Hans Joachim Hoff- 

March 31. 1987). 

mann Nowotny lswitzefland) 

Structure of the Conterence 

4. Inequalities in the face ot dearh: Tapani V.t. 

konen lFintand) 

5. Population movemenrt and ptanning:Antonio 

The prograrnme of Conference is composed of 

Golini lltaly) 

seven penafie5 and 25 oarallel sesrions and wH 6 Demographic change, economic growrh snd 

be organrzec, as follows:every morning. rhere wili 

5ocial ll/elfarer H€aiher Joshi lU.K.) and John 

be one plenary: each alternoon will begin wiih 

Ermisch (U.S.A.) 

one set of three simultaneous sessions, followed 7. Policy responce and effectsr Andras Klinqer 

,n the lale aflernoon by a plenary on Thursday 1l 

and Monday 15 June and by another ser of srmul 

(Hungary) 

t6neous ressrcns on Fridav June l2 No olfrcral SESSIONS 

sersrdns d I be arranged on Saturday 13 June 

after l5O0noronSunday 14June. 

1. Socretal va ues and populailon polrcrei 

Z.l€ne k pavtik (Czechostovakia) 

2 The demogrirphy ol minorities: Hitsry Page 

Conduct of the plenaries and of the sessions {United Krnsdomi Eelgium) 

3. Ihe chang ng marr age svstems effecrs on 

The pl€naries will asl 1 1/2 hours and w I be fertjlity ancl children: Karhleen E Krernan 

organ zecl in the following way: 

(U K ) 

4. SociEt and geographica contrasis in mirjor 

chronic d seases:Poul Chr Matthiessen 

(Denmark) 

review by ihe organrzer of rhe most cenrral 

issues .rround the rheme of rhe plenary 145 

mlnures) 5 Population to'ecastinq and planning Nrco 

. commenrs bv i discussant (15 mrnures) 

Ke'lman lThe Nelherlands) 

d scussroo lrom ihe floor (30 minutes). 6 Changing patterns ot household slrucrures 

As bJckqrDund mrrelat for each D enarv. 

Louis Eousse (France) 

the respecl ve orqanrze,(s) wilL prepare a paper 7 FJnrrly pol cy anci populrron change Valen 

of sbour 40 prges These p,jpers w lr lic prinre.i 

I n.i Bodrova lU S S R ) 

before rhe Conre.ence,. book form rnlj drsr', 8 Thec.|tsldrerof 'her-oq,on,r feir,,tv tr.ns|l on 

truted ro pa,r,crpanls upon reqisrraron n.Jyv:s 

Etienn€van deWalle (USA ) 

kyl. No conrr br(ed papers witt be presenred 'n 9 F€rtr rty fllcluations n concep|on and tr rrhs. 

rhe o en. es 

cdrard Crtoi (France) 

The sessrons w I tasr lor rwo hours and w jt be 

l0 Uritization ot data sources for new analyircal 

.temands:Jean Thompson (U K ) 

based on conrributed papers. The organizers 1l The demogrirphic impl cations of highly effecrwiil 

select for presenration a number of conlri 

buled pipers of relevance to the iheme o{ rhe 

ive birlh control methods: Eva fM. Bernh€rdt 

(Sweden) 

session afd will lnrroduce these br ef1y. The 12.Pre_natal and infant mortality: Goderreve 

43

lMasuy.Stroobants (Belgium) 

13. Economic activitV and fertility 

l4.Social and economic consequences of ageing 

popularions: Bernard M.S. van Praag (The 

Nethedandsl 

15 Internal migration and regional development: 

Ergil I Tuncbrlek (Turk€y) 

16.Urban historical demography: Ad van der 

Woude {The Netherlands) 

17.1990 round of censuses: Arkady lsupov 

(U.S.S.R.I 

18.The dynamics of labour force parricipation: 

Jerzy Holz€r (PolandJ 

19.The family supporr of the etderlyr Paul Pailtat 

20.fvligration of the elderly: Alberro Bonaguidi 

l ltalyi 

21. International labour mjgrarion : Juhani Lonnroth 

22.Long'term fluctuations in fertility: Rudoif 

ADdork.r lHuDqary) 

23-Early contributrons to demography: Eugene 

Grebenrk {U. K. ) 

24.Population and technology: Gunter Steinmann 

(F. B. Germany) 

25. Economic demographic models: Miroslav 

MacLrra (Yugoslavia) 

Call for papers 

For the sessions. the polrcy decided upon by rhe 

Orgdnizing Commiltee rs the following' there 

will be no invited papers but the organazers are 

requested to review the outlines or contents of 

all the papers offered ro their session and ro 

decide whether or noi they ai€ perrinenr to the 

All members of lh€ thro€ o.ganizations in 

volved in the prsparation o{ this Conlorence as 

well as any other scisntists ars therefore strongly 

encouraged to mako proposali o{ papers (in the 

form of a 2'page outlinel to the organrzers ol 

s€ss;ons from now on UNTIL THE END OF 

JUNE 1986 to onable th€se to make prelimi. 

nafy seloction. Papers lor the sessions should 

not exc€od 15 pagos (11/2 spacinql in lsnsth. 

Authors should supply both tho organizers and the 

FINNCO S€cratarior wilh on6 copy €ach of the 

full pap€r BY APBIL 15, 1987 in order lo have 

their paper lined in rh€ Conf€r€nce progrommo. 

44 

tlowov€r, authoB should bo awrro that iheir 

papors will not bo distibuted prior to tho Conforsnce 

and rhar thsy should rherefors s€nd 

150 copies of the.e tor dinribution in Jyvaskytii 

well betore rhe Con{€ronco and By MAy 15, 

r987 AT THE LATEST lor, if not possibte, 

bring those copi€r personalty to rhe Conforonc€ 

Languages 

The languages of the Conference witl be Engtish 

and French. Simulraneous interpretation wj be 

provided for atl the seven plenaries and for some 

of the s€ssions. For Ru6sian speaking paraicipants, 

some form of inrerpretation assistance rs under 

Other meetings 

O\rtside the olfrcial prog.amme of s€ssions. arrangements 

can b€ made widr rhe Organizing Com 

mirree to socure facilties for other meeUngs as 

well as for ad hoc or private sessions. In oroer 

ro benefit from rhe {aciliries made available, the 

approval of the Organizing Committee shoutd 

be secured well in advance 

The General Assembty of EApS wi take 

piace on Monday, June 15. 1987. 

fne rh,rd F,nnrshSovier demoq,dphrc scmrna. 

js lo lake pjace aJongsjde the Conference. 

Hotel accommodation 

There rs a fairly wide range of hoiet accommodation 

facitrties In Jyvaskyt€, from frrsr ctass 

hotels to a modera@ly-priced student dormitory, 

Hotel accommodatlon matters will be dealt wtth 

by Travel-Experis, rhe offic|at travel agency of 

For Bdvande lnformalion, ptease write direcr to: 

Travel-Experts 

PL 722 

SF'00101 Helsinki, Fintand 

Tel. i I lhr. -358 0) 1 77331 

Cable:TRAVELEXPERTS 

Ielex: 122529 TREX SF 

1

.L 

The Nacs Conference 1987 

THE NACS CONFEFENCE, 11_14 AUGIJST 

1987. AT LUND UNIVERSITY, SWEOEN 

The No.drc Associa!ron tor Canadian Sludies 

arranqes a major Canad an Studres Conference 

every third year. In 1987 it will be held in Lund, 

Sweden. The general rheme of this conference will 

be: Canada and the Nordic Countries. 

Call for papers 

Papers In the area ol Canadian and OuCbCco s 

literature, hisiory, political science, economy, 

anthropology and seosraphy are invired. There 

Srirtoasuusinstituutin tutkimussihteeri lsmo 

Soder Ing lahtee kesakLrun alussa Yhdysvaltoihrn 

Ann A,bori n, Mlchig€nrn, jossa har tekee siirloLd.5.,us'- 

k,s!5 d se\:t l.erdi; tu:krmurndrer dr 

d J hc"srd ' Yroy\vdlraldrses-, lphrl,slossd es.rn. 

ryryr l.,r oiflalu suo ad,oisr\rd a,"Jhdn.1u,||.j,, 

lsnro Soderl ngin v,rkavapauden d kana (14 

1986 30.6 1987) r!tkrm!sslhteer n teht3vib ho 

raa VTM Jo!n Korkr,rsra. 

wii also be interdisciplinary sessions deating with 

rmmigration, €rctlc and env ronmenta studies 

Propos€li for papers should include p:per 

lrtle(s), a one page abslract and a shorr c.v Please 

address proposals to the Conference Secretariar 

by 1 Augun 1986. Ailsubmissions wil be respond 

ed to no l;ter than 1 October 1986. 

Canadra^ Studres Conference I987 

Universrly of Luncl 

Box 117 

S.221 0O Lund 

SWE DE N 

Our Research Secretary lsmo Sdderling will go ro 

Ann Arbor. Mi , early June to collect information 

'The 

on r turr L p,"',r. o' Fi"n sh rrr,4rdnls 

n rhe Amercan press 

Durlns Mr. Soderlings leave (until June 30, 

l987) the act ng Research Secretary wi/l be Jo!nl 

Korkiasaari. lM Po.Sc

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTIN KIRJASTOON 

SAAPUNEITA JULKAISUJA 

PUBLICATIONS RECEIVED 

Muuttoliikekirlallisuus 

Emigrantbreven ber6trar. En bok om emigrationen 

fren Munsala av studjecirkela Gnistan. Vasa 198S. 

218 s 

Erfarenheter av tv6sprekig personat. En slutrapport 

trln arbetsgruppen fdr ftersprakig samha s. 

service. Statens invandrarverk, Rapporter. 

Oskarshamn 1985.49 s. 

Frnsl.a, svengkd ette. btda) E1 srudre dv sverrge. 

finska f6rskolebarns sprektiga vardag. Styreisen 

for Uppsala h6gskoleregion. Rapport Nr 4 1985/86 

Upplala 1985. 58 s + Jjrtreer. 

Framtida invandrar och minoriretsforskning. 

DEIFO, deleqationen fcjr Invandrarforsknrng. 

Rapport frSn err seminarium i Sigruna 12.-13 

februari 1985.41 s. 

HEIKKA, Kaa.ina & HETEKtVI, lnke & HON 

KANEN, Helena, "Borta bra men hemma bast?,' 

Om overflyttning for tiIfAtlig vard I Fintand. 

Psykosociall behandijngsarbete Goteborgs untversitet. 

C kLrrs j socrall arbere, h6srterminen 

'1985.32 

s + lrtreet. 

HU KURI, Juhani. As!nnonvaihto Joensuussa 

Joensuun yliopisto, Karjatan tutkimustairoksen 

j'rlkarsuja N:o 70. Jo€nsu|r 1985 i66 s. 

KAVEN. Pertti. 70 OOO piente kohtatoa.suomen 

sotalarrset. KeurLru 1985 152 s. 

KILPINEN. lnkerr, Australra, patavao pens.ran 

maa. Jyvaskyla 1985. 266 s 

KN U88 MANNINEN, Gunnet, Andraspr6ksrnt;rnrng 

en teorioversJkt lnsritLltei for finlands 

svensk samha lsforsknrng vid Abo Akademi, 

forsknrngsrapporter 3 Abo Akademis kopie ngs 

central 1985. 59 s 

KOLEHMAINEN, John I & HILL, ceorg W., 

Turvapaikka met6issa Ke.rom\rs suom.rlaisten 

siirlolaisuudestd Amerlkan Yhdysvattoinrn vuosl 

sadan vaihteessa. Suomenranut Urpo Hyv6rinen 

Kuusamo I985. l6l s 

KOSKINEN, Armas, Mount lsan Suornr-seuran 

vaiherta 1935.1985. N4etbourne 1985 238 s 

KIJPABINF\ Fero ,rorm.,. \ra lren ja me en 

takaa. Vuosisara suomalaisia sii.totarskirtettd. Turun 

Hisl6rrallinen Arkrsto 40. Jutk€isita. Turun 

Hi5tona linen Yhdistys Tammisaari i985. 261 s 

Langtrdsarbejdstosheden i Norden. P rkeaikaisry6t- 

46 

tomyys Pohjotassa. Nordisk Minirter16d, NAUT 

rapporr 1985 10. Osto 1986. 152 s. 

LUOMA, Pentti, Pohjo;set ldhiot rurKrmuc 

Torr1ion rerestehtaan ja Kosromus h€nkkecn 

tyonrokrjoiden asurnyhteiroisra. Outun vtropisto, 

Pohjoissuomen rutkimustaitos, C 31. Outu j985. 

126 s. 

MARKS, Shula & RTCHAROSON, peror (eds.,, 

International Labour t!,ligration. Historical pers 

peclrves. Untversiry of London, Institute of 

Commonwealrh Srudies Commonwerlth papers 

24. London 1984. 280 s. 

Migrdt onssamarberet I Norden Sii.totarsynrersryo 

Poh/oiossa NU.se/re Gdreborg t98b t7t s 

MAWE, Car-Erik, Vermtanningar i Noroamer Ka 

Sociologiska studier en anpassningsprocess - 

med sdrskild hansyn iil emigratronen fren 0srmark. 

S6itle 1971.322 s 

OLSEN. Venke, inngruppe- og rr(gruppenavn 

kommunikaqon me lom erniske grupper. En 

teoretrsk t Inarming til etnotog sk analyse av 

k!ll'rrelie former. Arbeidsrapport nr 2 tra prosjek 

ret Finsk kulturforskn ng i Nord-Norge. Norges 

dr mennvirenskapetrge iorskningsred August 1985. 

Un versitetet I TrDmso T.omso t\4useum,,tMV. 

233 s. 

Pehr Kalm resejournal over resan r lt Norra ^mer! 

ka. Fdrsta deten urgiven av Marrtr Kerkkonen. 

Hel:,ngfo,q 966 382 !. Anor" dete. urgiven dv 

Maflti Kerkkone^ & John E Roos Helsrngfors 

l97O 466 s. Tredje delen urgrven av John E 

Roos & Harry Krogerus_ Hets ngfors 1S85. 423 s. 

SABIOLA. Sakari. The F nnjsh Tpa,ptsraDce 

f\,,lovemenr in the Great Lakes Area or rne 

Midwest. Contemporary drug probtenrs/Summer 

1985. ss 287 307. A specia reprint 1985 by 

Federal Legal Pub rcat ons. 

Srirrolaisasiain neuvorrelukunnan mre nra, Vill. 

Ehdorus siirtotairuuspolitiseksi tutkimusohjel 

maks vuosrksi 1986 1990. Komiteanmietintd 

1985 47 Hejsinki 1986 45 s. 

Siirtotaisasiarn neuvoitetukunnan mierinto tX. 

Siirtolaisuus ta tredorus. Komiteanmjet In to t9e5: 

52. Helslnki 1986 51 s+tiitteel 

VIRTA, Erkki, Spraket som tankeinsrrument 

hos sverig€frnska fbrskotebarn. Stockhotms uni. 

versrlet, Psykologiska insrilutronen, rapport nr B. 

November 19B5. 49 s. 

,,.1

L 

Muut.lulksisut 

AHO, Seppo & ILOLA, H€li, Yrittrtyys ja ammat 

titaito Lapin laa^rssa. Tutkimus Lapin yrilye 

toiminnasta Kehitysaluerahasto Oy:n toimialoilia. 

Tskstiosa. Kehityraluerahasto Oy. Kliopio 1984. 

74 3 + laitreet. 

AHO Seppo & MAJAVA R,,tta. Yr,tratyys id 

ammattitsito Lapin la6nissa. Tn!lukko-osa. 

Kehitysalueraharto Oy. Kuopio 1984. 95 s. 

Arberdsldihets{orrrkring ved permrlrerngen og 

kortridsarbeid. Delrapport L Nordisk Minister. 

r5d, NAUT-rappor( 1985:11. Oslo 1986. 73 s.+ 

Asum istu k ijbrierr€lmien vartailuselvitys. Asumistlr 

kijdrjestelmien perusteiden eroja ja yhdenmukaistamisen 

tarv€lta selvittAvan projeklrn rapo(ti. 

Ymp:ir,stbministerid. Helsinki 1985. 1 1 2 s. liitteet. 

GRAPE, Ernst, Den gamla slakten Grape. Uppsala 

1947. 126 s. 

Hl RSTIOsNELLI\,{AN, Paula, Helsingrn kjupungin 

tiedotustutkimus 1985 Suomen Gallup Oy. 

Helsingin kaupunqin rilastokoskuksen lutkrmuk. 

sra ja selvityksia 1985:7. Helsinkr 1985 165 s. 

HYYPIA, Markku, Helsinkil6isten tulot ja tulotaso 

191O 1942. Helsingin kaupunsin tilaslokeskuksen 

tutkimuksia ja selvityksib 1986:1. Helsinki 1986. 

72 s + liitteet. 

Inlormation Resources Manag€ment. 6 nordrsklr 

loO konferens€n 19..22.8 1985 | Helsingtors. 

NORD loD 6 Sarrunder lo ln'u,md',or{,lans 

i Finland Helsrnki 1945 457 s 

KATAJAIVAK I, Hannu, Tyortomyys Katsaus 

teorioihin, tuikimustuloksiin ja ratkarsuvahtoeh 

tolhin. Ty6voimaministerio, suunnrrreluosasto. 

Tydvoimapoliirtisia selvityksia Nro 64 He sinki 

1985. 144 s 

Kokemuksra skenaarome.etelmbsta. Seutu!uunnit 

telun keskusliitto. tulkalsLr A 60. l-lelsinki 1985. 

89 s liitteet. 

KOUTANIEMI, Leo, The Central Yakutian Low 

landsr Land of Clrmatic Extremes, Perrnafrost and 

Alas Depressrons Oulun yliopiston .naantreteen 

altoksen julk€rsuj.r, 94 Reprinted from Sovrer 

Geosraphy XXVI 1985, pp 421 436 Oulu 1985 

LDnnsgaranti ved konkurs. Palkkaraku! konkurs 

srn yhteydesse. Nordisk Ministerad, NAUT 

rapport 1985:8. Oslo 1985. 53 s. 

MAKELA HENRTKSSON, Eeva, Suomen sanomalehrien 

artikkelren hakemisro 1771 1890 

Opusculum Vo 2 (1982) No 3, ss 134 152. 

MA

TARKKA, Juha & WILLMAN. Alpo l'rojm,/eds ) 

Suomen kansanralouden neljannesvuosimaili BOF3. 

Helsinkr 1985. 455 s. The aOF3 Ouarterly Model 

of the Finnish Economy. Helsinki 1985. 465 s 

Suome^ Pankki/Bank ot Finjand, sarjalser. Di59 

Tietoa tavoittamassa. Kirjastotieteen ja informa 

tj)kan prof. Marjatla Okko 60 v. 1985. Acla 

Unrv€rsitatis Tamper€nsis. Ser A, Vol. 200. VamrDala 

1985 3J 5 s. 

4B 

WIKLUND, Helr. Tyoltisyystuer ja tydttdmyyden 

alJeellr5er eror. Iyovoimdmrnister,o, suun. 

nitteluosaslo. Tydvoimapotiifiisia tutkimuksia 

Nro 54. Helsinki 1985. 99 s. 

Vbestdnkehilys osa,alueilla Kanra,Hbmeessa kau 

punkeja lukuunotramatta vuosina 1S81 1984. 

Kanra.Hbmeen seutukaavaliirlo 2/86. Hameeniinna 

r.r. r. iydb. ) s. tltteet 

,I

-( 

I 

SI I RTOLAISUUSINSTITUUTIN VALTUUSKUNTA 

THE COUNCIL OF THE INSTITUTE OF MIGRATION 

1986 

Ku nniapuheenjohtaja prot. Jorma Pohjanpalo 

Puheenjohtaja prof. Vilho N iitemaa 

Ministeridt 

Opetusministerid 

Tydvoimaministerio 

Ul koasiainministeric; 

Julkiset yhteisdt 

Turun kaupunki 

Korkeakoulut 

Helsingin yliopisto 

Joensuun yliopisto 

Jyvdskyldn yliopisto 

Kuopion yliopisto 

Oulun yliopisto 

Tampereen yliopisto 

Turun kauppakorkeakoulu 

Turun yliopisto 

Vaasan korkeakoulu 

Abo Akademi 

Vapaar yhteisdt ia jdriest6t 

Kirkon ulkomaanasiain toimikunta Tutk.lait.joht. Harri Heino 

l\4annerheimin LastensuojelulaattoKanslianeuvos 

Pekka Heimo 

Pohjola-Norden Yhdistys ry. 

Samfu ndet folkhdlsan i 

OTL Jaakko Koskimies 

Svenska Finland rf. 

Prof. Ole Wasz-Hockert 

Seutusuunnittelun Keskusliitto Rakennusneuvos Raimo Narjus 

Suomalaisuuden Liitto 

YM Jukka'Pekka Lappalainen 

Suomen Nuorison Liitto 

Liikkeenjoht. Esko V. Koskelin 

Suomen Viestdtieteen Yhd. ry. F L Altti L/lajava 

Suom i-Amerikka Yhd. Liitto Puh.joht. Lauri P.iyhdnen 

Suom i'Seura ry. 

Svenska F inlands Folktings- 

Prof. Kalevi Rikkinen 

f u llmaktige 

Ap.prof. Tom Sandlund 

Turun yliopistosedtid 

Toim.joht. Rauno Mannila 

Unioni Naisasialiitto Suomessa Y ritt. Merja Dyrendahl-Nyblin 

Varsinais-Suomen lvlaakuntaliitto Ap.toim. joht. Kauno Lehto 

Vdestdliitto 

Prof. Aarno Strommer 

Ruotsissa olevat 

lmmigrant-l nstitutet (Bores) 

Ruotsin Suomalaisseurojen 

Keskusliitto 

Varsinainen jiisen 

Hall.siht. F redrik Forsberg 

Kansliapaall. Taisto Heikkila 

Toim.p6all. Tom Scjderman 

Ap.kaup.joht. Pentti Lahti 

Prof. Lars Hulddn 

Prof. Veijo Saloheimo 

Ap.prof . Erkki Lehtinen 

Prof. Paavo Piepponen 

Prof. Uuno Varjo 

Ap.prof . Olli Kultalahti 

Prof. Jaakko Saviranta 

Prof. Terho Pulkkinen 

Vs.prof. Kauko M ikkonen 

Prof. B ill Widdn 

Joht. l\4iguel 

Benito 

FM Markku Peura 

Varaiasen 

Ku ltt.siht. Raija Kallinen 

Os.paall. Holger Ouick 

Lehd.siht. Pirkkoliisa O Bor.rrke 

F L Christer H u mmelstedr 

Prof. Yrjci I lomstedt 

FT Pekka Hirvonen 

Dos. Toivo NygSrd 

Prof. Sirkka Siokkonen 

Prof. Kydsti Julku 

Vs.yliopett. Pekka R issanen 

Hall.ioht. Arno Leino 

Dos. Jorma Kytdmeki 

Ap.prof - Tarmo Koskinen 

Prof. Sune Jungar 

Paasiht. Jaakko Launikari 

Jarj.joht. Alpo Ky llcioen 

Ap. joht. l\.4arkku Kosola 

Joht. Per-Erik lsaksson 

Tutk. pidll. Timo Sinisalo 

FK Eeva-Maija Niirh i 

Koulunjoht. Antti Lehtinen 

VTT lt4ikko A. Salo 

Toim.ioht. Hannu Kareva 

Toim.joht. Osmo Kalliala 

Hall. joht. Roger Eroo 

Teoll.neuvos Reino Vuorinen 

Psyk. Seija Karppinen 

Toim.ioht. Perttu Koillinen 

Toim.joht. Jouko Hulk ko 

Annikki Nikula-Benito 

Matti J. Korhonen

1986 - 1 - Siirtolaisuusinstituutti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?