1986 - 1 - Siirtolaisuusinstituutti
1986 - 1 - Siirtolaisuusinstituutti
1986 - 1 - Siirtolaisuusinstituutti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Ulkosuomalaisten kielentutki -<br />
muksesta<br />
Tutkimushanke "Kveenien kieliolot"<br />
"Kveenien kieliolot" -hankkeen tarkoituksena<br />
on tutkia kveenien (Ruijan suomalaisten)<br />
kielte suhteersa sen asemaan v6hemmistokielend<br />
seki sen kulttuuriyhteyteen.<br />
Nykyisellii6n Ruija on mielenkiinto inen<br />
kielitieteen ja kulttu uritutkimuksen<br />
kohde. tavataanhan sielle rinnan kolme<br />
eri kielta (suomen kveenimurteet, saame ja<br />
norja) sekd useita eri alkuperad edustavia<br />
kulltuurimuotoja. Kolmen kielen keskindiset<br />
suhteet seka etnisten ryhmien historia<br />
vaihtelevat suuresti seudulta toiselle. Teme<br />
heijastuu my6s kieleen. Ruijan kveenimurteiden<br />
vlilillb on melko suurra eroja.<br />
Yhteistd tiimin piivin kveeniyhteisciille ndyttee<br />
olevan kaksi asiaa: Toisaalta voimakas<br />
kielellinen norjalaistuminen, mika on yhteydes$<br />
18O0.luvun lopulta aina toiseen maail'<br />
mansotaan saakka harjoitettuun norjalaistamispolitiikkaanj<br />
ja toisaalta kveenien omassa<br />
keskuudessa 1970-luvulla olkanut ja yh;j<br />
voimistuva identiteetin etsiminen ja minorateettipolitiikan<br />
harrastaminen.<br />
Tutkimus tehdean kolmella seudulla:<br />
Raisin pitii; edustaa Lbnsi-Ruijaa (Tromssan<br />
liianiii); Pyssyjoen kyld Porsangin vuonon<br />
rannalla Keski-Finnmarkkua; ja Annijoen<br />
kylii, joka kuuluu Vesisaaren kaupunkiin,<br />
Ita'F innmarkkua (Varangin vuonon aluetta).<br />
Tutkimus koskee ainoastaan varsrnaisla<br />
kveenikulttuuria, siis 1700- ja 1800 luvuilla<br />
tulleiden siirtolaisten jrlkel;isia, kun taas<br />
nk. "uuskveen it", toisen maailmansodan<br />
jelkeen tulleet siirtolaiset, eivat kuulu sen<br />
piiriin. Heiden krelitilanteensa on taysin<br />
erilainen kuin kveenien.<br />
Annijoen, Raisin ja Pyssyjoen murteet<br />
ovat kaikki leheiste sukua perdpohja laisille<br />
murteille. Annijoen murteen e;nteellistii<br />
ylerskuvaa vo;si luonnehtia Tornion ja<br />
Kemin murteiden sekamurteeksa. Raisin ja<br />
34<br />
Pyssyjoen murteilla on eniten yhteisia<br />
piirteit; Torn ion murrealueen pohjoisimpien<br />
seutujen. Vittangin ja Karesuvannon mur.<br />
leitten kanssa; Raisissa on lisdksi myds jon.<br />
kin verran Kemin murteen vaikutusta. (Tornion<br />
murrealue kesittbd Tornionjoen laakson<br />
sek; Suomen etta Ruotsin puolella sekd<br />
l\/uonionjoen ja Kdnkemanenon varsien<br />
asutuksen. Kemin murrealue kesittdi Kemiioen<br />
varren Kemijdrve6 lukuunottamatta,<br />
joka on oma murrealueensa, seka Sodankylan<br />
ja Inarin kunnat. Tornion murre on sris<br />
L,nsi-Lapin ja Kemin murre lte-Lapin paa.<br />
murre.)<br />
Kolme tulkimuskohdetta eroavat paitsi<br />
murteittensa myos yleisen kielitilanteensa<br />
suhteen. Rais'n kveeneille on tyypillisti<br />
suomalais-norjalainen kaksikielisyys, ja seu.<br />
dulle jutavat koutokeinolaiset saamelaiset<br />
muodostavat kolmikielisen ryhman. jonka<br />
keskuudessa on tyypillistii puhua kveenien<br />
kanssa suomea, norialdisten kanssa norjaa ja<br />
omassa keskuudessa saamea. Pyssyjoki on<br />
aiemmin ollut kaksikielinen saamelais-suo.<br />
malainen kyla. Norjalaistuminen merkitsi<br />
siirtymiste kolmikielisyyteen, ja yksildllinen<br />
tolmikielisyys on nykyaan hyvin yleistd pys<br />
syjokilaisten keskuudessa. Pyssyjoessa alkoi<br />
norjalaistuminen mycihemmin kuin useimmissa<br />
muissa kveenikylissd, niin ettd viele<br />
1950-luvulla menivit kveenilapset norjalai'<br />
seen kouluun taysin ummikkoina. Annijoki<br />
on ennen norjalaistumista ollut jokseenkin<br />
yksikielrnen suomenkielinen kyld, jossa ei<br />
yksil6llinen yksikie lisyyskiidn liene ollut<br />
harvinaista. Norjalaistuminen merkitsi siirtymiste<br />
norjalais'suomalaiseen kaksikielisyy.<br />
teen.<br />
Tutkimushankkeen kokonaistavoitteena<br />
on kielellisen assimilaation problematiikan<br />
selvittely I miten kielenvaihtolapahtuma yh'<br />
teisdssa toteutuu ja miten tamd tapahtuma<br />
vaikuttaa itse kieleen etniscsti monimuo.<br />
-J<br />
t
Change language