Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön ... - Gaia

vilkkaat liikenneväylät, yleisölle tarkoitetut kokoontumistilat ja -alueet, sairaalat, koulut,
hoitolaitokset ja majoitusliikkeet.
Toiminnan suuntaviivojen konkretisoimiseksi kirjeessä on määritelty kaikille Suomen
turvallisuusselvitysvelvollisille laitoksille ns. konsultointivyöhykkeen leveys. Se vaihtelee
500 ja 2000 metrin välillä laitoksen koon ja käsiteltävien aineiden mukaan. Ne ilmaisevat
sen etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen
tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Konsultointivyöhykkeillä
sovellettavaksi esitettyjä menettelyitä voidaan soveltaa myös pienempiin laitoksiin,
erityisesti, jos ne sijaitsevat haavoittuvassa ympäristössä. Vyöhykkeet on muodostettu
samantyyppisten laitosten riskeistä yleisesti tiedossa olevan, karkean arvion
perusteella eikä kyseisiä tuotantolaitoksia koskevien tarkkojen analyysien
perusteella, joten niitä ei voi suoraan käyttää suojaetäisyyksinä tuotantolaitoksen ja
muun toiminnan välillä.
Kaavoitus- tai rakennuslupahankkeista tulee pyytää lausunnot maankäyttö- ja
rakennuslain mukaisesti. Muiden lausuntojen ohella alueen pelastustoimelta ja
TUKES:lta tulee pyytää lausunto sellaisista hankkeista, jotka tapahtuvat laitoksia
ympäröivillä konsultointivyöhykkeillä. Kuulemismenettelyjen tulee yleisesti olla sellaisia,
että päätöksentekohetkellä on käytettävissä joko tapauskohtaisen tutkimuksen tai yleisten
perusteiden nojalla laadittu tekninen lausunto tuotantolaitokseen liittyvistä riskeistä.
Pelastustoimen ja TUKESin lausunnot ovat luonteeltaan suosituksia.
Kaavoitettavan tai luvanvaraisen toiminnan luonteen niin vaatiessa voidaan kirjeen
lausuntomenettelyitä soveltaa myös kirjeessä esitettyjä vyöhykkeitä laajemmalla alueella
taikka liiteluettelossa mainitsemattomiin, mutta ominaisuuksiltaan vastaavanlaisiin
tuotantolaitoksiin.
2.5 KHO:n päätös 2323/1/05
Korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto onnettomuusriskien huomioimisesta
maankäytön suunnittelussa saatiin päätöksessä 17.7.2006. Sillä pysytettiin Helsingin
hallinto-oikeuden päätös kumota asemakaava, joka sijoitti asututusta vaaraa aiheuttavan
laitoksen läheisyyteen. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa todetaan mm. että
• Vaikka onnettomuuden todennäköisyys on erittäin pieni, riski on olemassa
• Suojaetäisyyden vähimmäisvaatimuksen täyttyminen ei riitä
• Kaava ei näin ollen täytä MRL:n 54 § vaatimusta terveellisestä ja turvallisesta
elinympäristöstä.
Merkittävää on myös se, että päätöksessä tarkoitetut vaaraa aiheuttavat laitokset eivät
olleet turvallisuusselvitysvelvollisia, ts. niille ei ollut määritelty konsultointivyöhykettä.
2.6 Yhteenveto säädösperustasta, ohjeista ja ennakkopäätöksistä
Edellä kuvatusta käy ilmi, että onnettomuuden mahdollisuus on otettava huomioon
maankäytön suunnittelussa kaikilla kaavatasoilla, ja että maankäyttösuunnitelmien tulee
perustua riittäviin selvityksiin myös onnettomuusmahdollisuuden osalta.
Konsultointivyöhyke ei ole suojaetäisyys eikä se sinänsä muodosta missään tapauksessa
15