Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön ... - Gaia
Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön ... - Gaia
Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön ... - Gaia
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuten aiemmin todettiin, konsultointivyöhyke ei ole rakennus- ja <strong>maankäytön</strong><br />
lainsäädännössä tarkoitettu suojaetäisyys, ja tämän hankkeen tavoitteena on konkreettien<br />
suojaetäisyyksien tuottaminen <strong>maankäytön</strong> suunnittelun tueksi Kilpilahden alueella.<br />
Tässä hankkeessa käytetyn vaikutusarviointimenettelyn perustavoite on, että se palvelee<br />
sekä yrityksiä että <strong>maankäytön</strong> suunnittelua. Keskeinen ongelma<br />
suuronnettomuusvaikutusten rajapinnassa on vaikutusten tulkinta. Erilaisia teknisiä<br />
määreitä pystytään laskemaan ja arvioimaan paljon, mutta se, mitä ne tarkoittavat<br />
erilaisten riskikohteiden (ihminen, rakenteet, ympäristö) kannalta, jää epäselväksi. Lisäksi<br />
se, mistä vaikutusmekanismista on kysymys, ei ole yhtä tärkeää kuin se, millaisia<br />
vaikutuksia se riskikohteisiin aiheuttaa. Havainnollisuuden parantamiseksi myös<br />
vaikutukset on luokiteltava ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Toisaalta vaikutusten<br />
laajuutta ei tule arvioida suuremmalla tarkkuudella kuin mihin niiden perustana olevat<br />
skenaariot perustuvat.<br />
Edellisessä luvussa annetun, hankkeessa käytetyn suuronnettomuuden määritelmän<br />
perusteella ne kohteet, joihin suuronnettomuudet voivat vaikuttaa, ovat ihminen,<br />
omaisuus (erityisesti rakennukset) ja ympäristö.<br />
Lainsäädännön kannalta oleellinen kysymys on, missä kulkee ”turvallisen”<br />
elinympäristön raja. Periaatteessa lain kirjain tulisi näiltä osin täytettyä rajaamalla vaaraa<br />
aiheuttavan kohteen ympärille tarpeeksi suuri alue, jonka ulkopuolella<br />
suuronnettomuusvaara ei oleellisesti poikkea normaaliolojen vaaroista. Yhden rajan<br />
tunnistamisen sijaan hankkeessa on päädytty astetta hienojakoisempaan menettelyyn,<br />
jossa on tuotettu kolmeen luokkaan jaotellut suojaetäisyydet.<br />
• III luokka muodostuu sellaisten suojaetäisyyksien rajaamista alueista, joilla<br />
suuronnettomuus aiheuttaisi suojautumattomalle ihmiselle hyvin todennäköisesti<br />
kuoleman, tuhoaisi rakennuksia tai aiheuttaisi ekologisen ympäristön<br />
pitkäkestoisen ja merkittävän turmeltumisen jonka korjaaminen vaatii laajoja ja<br />
pitkäkestoisia toimia.<br />
• II luokka muodostuu sellaisten suojaetäisyyksien rajaamista alueista, joilla<br />
ihminen saisi suuronnettomuudesta hyvin todennäköisesti pysyvän haitan,<br />
rakennukset vaurioituisivat tai ekologiselle ympäristölle koituisi merkittävää<br />
välittömiä toimenpiteitä vaativaa laajamittaista haittaa<br />
• I luokka muodostuu sellaisten suojaetäisyyksien rajaamista alueista, joilla<br />
ihminen saisi suuronnettomuudesta hyvin todennäköisesti ohimenevän haitan,<br />
rakennukset kärsisivät satunnaisia vahinkoja tai ekologiselle ympäristölle koituisi<br />
lyhytaikainen itse palautuva haitta.<br />
Hankkeen työseminaarissa luokkien rajaamat alueet nimettiin korkean, merkittävän ja<br />
kohonneen riskin alueiksi. Suuronnettomuuksien vaikutuksia voi ulottua myös näiden<br />
alueiden ulkopuolelle. Maankäytön suunnittelun kannalta asiaa käsitellään luvussa 7.<br />
Yllä kuvattujen luokitusten vaikutukset syntyvät pääasiassa kolmella eri tavalla: tulipalon<br />
lämpösäteilyn, räjähdyksen paineaallon tai suuren ainepäästön (neste tai kaasu)<br />
seurauksena. Taulukossa 5.1 on kuvattu näiden vaikutusmekanismien vaikutuksia yleisellä<br />
tasolla ihmisiin, rakennuksiin ja ekologiseen ympäristöön.<br />
31
Change language