Betydelser i barnfamiljsbroschyrer. Systemisk ... - Helda - Helsinki.fi

Jannika Lassus, 2010. Betydelser i barnfamiljsbroschyrer. Systemisk-funktionell analys avden tänkta läsaren och institutionen. (Merkityksiä perhe-etuusesitteissä. Systeemisfunktionaalinentutkimus ajatellusta lukijasta ja laitoksesta.) Väitöskirja tarkastetaan 6.helmikuuta 2010. Helsingin yliopisto.TiivistelmäVäitöskirja käsittelee ruotsinruotsalaisia ja suomenruotsalaisia etuusesitteitä, joissa tiedotetaansosiaaliturvaan kuuluvista perhe-etuuksista. Erityisesti keskitytään tarkastelemaanajateltuun lukijaan ja toisaalta laitokseen liitettyjä merkityksiä; niitä tutkitaan systeemisfunktionaalisenkieliopin (SFL) metodein (Halliday & Matthiessen 2004 ja Holmberg &Karlsson 2006). Tutkimusmateriaalina on viisi Kelan ruotsinkielistä esitettä vuosilta2003–2006 sekä seitsemän Ruotsin Försäkringskassanin esitettä samalta ajalta.Väitöskirja koostuu eri osatutkimuksista: Sananvalintoja tutkitaan kvantitatiivisesti.Prosesseja ja osallistujia analysoidaan kvalitatiivisesti UAM Corpus tool -ohjelman avulla,ja tulokset esitetään myös kvantitatiivisesti. Myös modaalisten apuverbien merkityksiäsekä puhefunktioita tutkitaan.Tutkimus osoittaa, että teksteissä yleisimpiä ovat materiaaliset prosessit ja suhdeprosessit.Suhdeprosessit ja verbaaliset prosessit ovat yleisempiä ruotsinruotsalaisissa teksteissä,kun taas materiaaliset prosessit ovat yleisempiä suomenruotsalaisissa teksteissä.Teksteissä viestitään ensisijaisesti ajatellulle lukijalle, jota yleensä sinutellaan käyttämälläsanaa du. Toinen keskeinen kommunikaation osapuoli on laitos, joka mainitaankäyttämällä sen nimeä. Myös tarkoite ”lapsi” mainitaan usein. Lukijaosallistuja on Toimijan,Kohteen, Kantajan ja Puhujan roolissa. Suomenruotsalaisissa teksteissä lukija onusein Toimija, ruotsinruotsalaisissa taas usein Kantaja. Lukija on siis aktiivinen osallistuja,joka hoitaa omia asioitaan internetin välityksellä ja viestii aktiivisesti laitoksen suuntaan.Hänellä on myös laillisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Laitoksen nimi näkyy tekstissä,mutta laitos ei ole aktiivinen osallistuja. Usein laitos esiintyy määritteissä ja olosuhteissa.Laitos on osallistujana Toimijan, Kohteen, Kantajan ja Kuuntelijan roolissa. Sensijaan että laitos osallistuisi aktiivisesti, se odottaa lukijalta yhteydenottoja.Puhefunktioita toteutetaan eri tavoin. Kysymykset ohjaavat lukijan lukemista, ja käskyissäkäytetään imperatiivin sijaan esimerkiksi modaalisia apuverbejä. Tavallisin näistäon kunna (voida) sekä ska (pitää). Sivulausein ja adverbein kuvataan tilanteita ja ehtoja.Väitöskirjan tulos on, että ruotsinruotsalaiset ja suomenruotsalaiset esitteet ovat samankaltaisia,etenkin jos tuotantotapa on sama, eli suomenruotsalainen teksti on suoraanruotsiksi kirjoitettu. Eroavuudet johtuvat laitosten ja sosiaaliturvan erilaisuuksista, jotkaovat sidoksissa kulttuurikontekstiin.AVAINSANAT: Suomenruotsi, ruotsi, vertaileva tutkimus, SFL, diskurssianalyysi,virkakieli, institutionaalinen viestintä4