Lulu ohjelmalehti - Kokkola Opera

2 

Alban Bergin / Alban Bergs Ohjaus / Regi: Leea Klemola 

Kapellimestari / Dirigent: Sakari Oramo 

Harjoituskapellimestari / Övningsdirigent: Ralf Kircher 

Pukusuunnittelu / Dräktdesign: Tuomas Lampinen 

Lavastus / Scenografi : Markku Sirén 

Valosuunnittelu / Ljusdesign: Tarja Ervasti 

Tuottaja: West Coast Kokkola Ooppera 

Radion Sinfoniaorkesteri / Radions Symfoniorkester 

Anu Komsi – Lulu 

Mati Turi – Alwa 

Hannu Niemelä – Dr. Schön 

Lasse Penttinen – Apina / Apan (Maler) & Prinssi / Prinsen 

Robert McLoud – Schigolch 

Petri Antikainen – Atleetti / Atleten (Tierbändiger, Theaterdirektor) 

Hilary Summers – Promoottori / promotorn Harriet Geschwitz 

Terhi Lampi – Ornitologi / Ornitologen (Gymnasiast) 

Annika Mylläri - Eläintenhoitaja / Djurskötaren 

Helga Fassbinder (Theatergarderobiere, Kammerdiener) 

Harjoituspianistit: Minna Koskimies, Pia Värri, Hans-Otto Ehrström 

Jari Hiekkapelto 

Ohjaaja-assistentti, dramaturgi / Regiassistent, dramaturg: 

Rosa Marie Perä 

Pukujen toteutus / Dräktframtagning: Elina Lehtonen, 

Tuomas Lampinen 

Pääjärjestäjä / Huvudarrangör: Klaus Klemola 

Järjestäjän assistentti / Arrangörsassistent: Jaakko Tiikasalo 

Rakennusmiehet/ Byggnadsarbetare: Janne Holopainen, 

Mika Lahdenperä, Gabor Dancs, Iain Huntley, Kaba Assefa 

Ripustukset / Upphängningar: John Reeves 

Valomestari / Ljusmästare: Teemu Nummelin 

Valo-operaattori/ Ljusoperatör: Ilkka Kuusimäki 

Valoteknikko / Ljustekniker: Juha Mäkinen 

Katsomo / Läktare: Kataja Event Service, Jarmo Lakaniemi, 

Ville Wikström. 

Yhteistyössä YLE Radio 1 ja YLE Teema 

Naamiointi/maskering: Zoe Burtsow-Huelvan, Päivi Kela 

Erikoisnaamiointi / Specialmaskering: Guy Hellström 

Puvustus/dräkter: Tarja Pieniniemi-Kuosmanen, Kati Metsä 

Rekvisiitta / Rekvisita: Marita Pirttimaa 

Mykkäelokuva / Stumfi lmen: 

Ohjaus / Regi: Juho Kuosmanen & Leea Klemola 

Kuvaus / Film: JP Passi 

Naamiointi/maskering: Zoe Burtsow-Huelvan 

PR-kuvat / PR-foton: Maarit Kytöharju

K K 

okkolan Oopperayhdistyksen perustivat vuonna 

2004 Anu Komsi, Sakari Oramo, Annika 

Mylläri-McLoud ja Robert Mcloud. Mukana 

yhdistyksen hallituksessa toimivat myös Martin 

Granholm, Matti Sundberg ja Kaija Jestoi. Toista kertaa 

Helsingissä vierailevan West Coast Kokkola Operan toiminnan 

mottoja ovat vahva osaaminen ja huipputaiteilijoiden yhteensaattaminen 

unohtamatta taiteellisesti luovaa riskinottoa 

ja kotiseuturakkautta, joka muun muassa ilmenee produktioissa 

kokkolalaisen kaksikielisyyden esiintuomisena. 

Talvinäytöstämme Lulua seuraa Kokkolan Oopperakesä 

2009, missä kantaesityksensä saa Sebastian Fagerlundin 

Döbeln 1809 – Suomi-Ruotsin juhlavuotta kunnioittaen. Jatkamme 

kotiseudun nuorten kouluttamista Hästarna kommerlastenoopperan 

myötä, joka toivottavasti ei vain esiintyjilleen 

vaan myös monelle muulle nuorelle antaa uudenlaisen, ja 

ehkäpä ensimmäisen, oopperaelämyksen! Nautinnollisia elämyksiä! 

West Coast Kokkola Opera 

arleby Operaförening grundades år 2004 av 

Anu Komsi, Sakari Oramo, Annika Mylläri-McLoud 

och Robert Mcloud. I föreningen 

verkar även Martin Granholm, Matti Sundberg 

och Kaija Jestoi som styrelsemedlemmar. West Coast 

Kokkola Opera, som gästar Helsingfors för andra gången, 

har haft som verksamhetsmotton ett starkt kunnande samt 

samlande av toppkonstnärer, utan att glömma den konstnärliga 

kreativitetens risktaganden eller kärleken till hemtrakten. 

Detta framgår i bl.a. produktioner där tvåspråkigheten 

i Karleby tas fram. 

Vår vinterföreställning Lulu följs av Karleby Operasommar 

2009 där Sebastian Fagerlunds Döbeln 1809 uruppförs 

till Finland-Sverige -jubileumsårets ära. Vi fortsätter att 

skola nejdens unga genom barnoperan Hästarna kommer, 

som inte bara ger dess framförare utan förhoppningsvis 

även många andra unga en ny, och kanske en allra fösta, 

operaupplevelse! Njutningsfulla upplevelser! 

3

4 

Arvoisa oopperavieras 

Ärade operagäst 

K 

okkolan Oopperayhdistys jatkaa nyt menestystarinaansa, 

kuudes toimintavuosi on jo meneillään. 

Oopperayhdistys on tärkeä Kokkolalle, ei vain 

kaupungin imagoa nostavilla tapahtumillaan vaan 

myös koko yrityselämälle. Iloitsen siitä, että eivät vain kokkolalaiset 

ja Kokkolan päättäjät, vaan nyt koko maa on mieltynyt 

Kokkolan oopperasta. Nuori yhdistys on jo palkittu Taiteen valtiopalkinnolla 

ja on medioissa verrattu jopa Savonlinnan oopperajuhliin. 

West Coast Kokkola Opera on jälleen uuden ohjelmakauden 

alussa. Vuosi käynnistyy Alban Bergin ”Lulu” esityksellä yhdessä 

RSO:n kanssa. Kokkolan Oopperayhdistys jälleen antaa 

näytteitä luovuudestaan esittämällä Suomessa melkein unohdetun 

oopperan. Onhan kulunut peräti 40 vuotta siitä, kun suomalaiset 

saivat nähdä sen edellisen kerran. 

Kokkolan Oopperan tarkoitus on tarjota uusia, vaihtoehtoisia 

musiikillisia elämyksiä. Tämä on tietenkin ollut mahdollista 

erinomaisen sitoutuneen taiteilijaryhmän täysipainoisten työpanoksien 

johdosta, joissa ensisijaisena tavoitteena on korkea musiikillinen 

laatu. 

Kannustavaa ja rohkaisevaa on ollut saatu tunnustus ei pelkästään 

vain Pohjanmaalta vaan koko maan musiikkielämältä. 

Menestyksen seurauksena Kokkolan Ooppera on saanut 

uusia haasteita myös rajojemme ulkopuolelta, joihin pyrimme, 

huolimatta tämän päivän talousnäkymistä, vastaamaan. Suomikuvan 

kannalta on tietenkin erittäin tärkeää panostaa juuri sellaiseen 

toimintaan, johon meillä tällä hetkellä näyttää olevan 

luontaiset edellytykset ja joita yleisö toivoo. 

Samalla, kun kiitän kaikkia esiintyjä, haluan myös huomioida 

kaikkia sponsoreita ja muita yhteistyökumppaneita arvokkaasta 

tuesta. Heidän apu on West Coast Kokkola Operan toiminnan 

jatkamiselle ollut välttämätöntä. 

Toivotan yleisöllemme antoisia ooppera-elämyksiä. 

Matti Sundberg, 

vuorineuvos, Kokkolan Oopperayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja 

bergsråd, styrelseordförande i Karleby Operaförening 

K 

arleby Operaförening fortsätter nu sin framgångssaga, 

vi är redan inne på det sjätte verksamhetsåret. 

Operaföreningen är viktig för Karleby, inte 

bara genom dess evenemang som stärker stadens 

image, utan även för hela näringslivet. Jag gläds åt att inte bara 

karlebyborna och stadens beslutsfattare, utan även hela landet 

har fattat tycke för Karlebyoperan. Den unga föreningen har redan 

belönats med Konstens statspris och har i medierna jämförts 

t.o.m. med Nyslott operafestspel. 

West Coast Kokkola Opera står igen för en ny programsäsong. 

Året rullar igång med Alban Bergs ”Lulu” -föreställning 

tillsammans med RSO. Karleby Operaförening än en gång ger 

prov på sin kreativitet genom att framföra en i Finland näst intill 

bortglömd opera. Det är ju över 40 år sedan fi nländarna sist fi ck 

ta del av den. 

Karlebyoperan har som mening att erbjuda alternativa musikaliska 

upplevelser. Detta har varit möjligt genom en hängiven 

konstnärsgrupp som ständigt lägger ner en otrolig arbetsbörda, 

och vars huvudsakliga mål är en musikaliskt hög standard. 

I och med framgångarna har Karlebyoperan fått många nya 

utmaningar även utanför våra gränser, vilka vi ändå, bortsett 

från dagens ekonomiska utsikter, försöker svara på. För Finlandsbilden 

är det naturligtvis väldigt viktigt att satsa på just 

sådan verksamhet som vi för tillfället verkar ha fallenhet för 

och som vi för tillfället verkar ha fallenhet för och som det fi nns 

efterfrågan av. 

Samtidigt då jag tackar alla artister, vill jag även uppmärksamma 

alla sponsorer och andra samarbetspartners för ett värdefullt 

stöd. Deras hjälp har varit oumbärlig för West Coast 

Kokkola Operas verksamhets fortsättning.

W 

est Coast Kokkola Opera on jälleen tullut 

kaapelitehtaalle pääkaupunkiin, nyt Alban 

Bergin Lulun siivellä ja siivittämänä. 

Kokkolan ooppera on jo kasvanut kolmenneljän 

vuoden ikään ja valloittanut esiintymisillään yhden jos 

toisenkin. Siinä iässä valloittaminen sujuukin usein luontevasti, 

eikä ole aihetta tähänastisten näyttöjen valossa pelätä, etteikö 

nuoruus ja tuoreus säilyisi hamaan tulevaisuuteen. 

Kokkolan kaupunki on myös kasvanut vuoden 2009 alusta 

Lohtajan, Kälviän ja Ullavan liittymisen, positiivisen muuttoliikkeen 

ja korkean syntyvyyden ansiosta 46.000 asukkaan kaupungiksi. 

Sitä kasvua on jatkunut jo pitempään, kaupungin perustamisesta 

vuonna 1620 lähtien pian 390 vuotta. Helmikuussa 

2009 julkistettiin uusin valtakunnallinen rakennemuutoskatsaus. 

Sen mukaan bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön 

kehitystä kuvaavalla btv-indikaattorilla mitattuna Kokkolan 

seutukunnan kehitys vuosina 2003-2006 oli parasta koko maassa. 

Siihen kuvaan sopii hyvin kaupungin viime vuosien strategian 

nimi ”Kokkolassa parasta aikaa”. 

Kokkolan ja alueen vahva kulttuuriperinne, -koulutus, -toimijat, 

-instituutiot ja -tapahtumat ovat yksi kehityksen avaintekijä, 

jota myönteinen ympäristö vahvistakoon. Kokkolan talvitanssit, 

Kokkolan XI talviharmonikka, Wanhan Kallen viikko, 

Kokkolan Oopperakesä, Kokkolan Venetsialaiset, Kokkolaviikko, 

kaupungin teattereiden näytännöt, Keski-Pohjanmaan 

kamariorkesterin konsertit ja muu laaja kulttuuritarjonta ovat 

Kokkolassa joka vuosi parasta aikaa. Tänä vuonna K.H. Renlundin 

taidemuseo täyttää 100 vuotta, mitä juhlistetaan myös 

Valtakunnallisten Museopäivien vietolla Kokkolassa toukokuussa. 

West Coast Kokkola Operalle, sen johdolle ja tekijöille sekä 

kaikille myötävaikuttajille lämpimät kiitokset uurastuksestanne 

ja sydämelliset onnittelut saavutuksistanne. 

Istuutukaamme omaan aitioomme, yleisö hiljenee, ooppera 

alkaa. 

Antti Isotalus 

kaupunginjohtaja / stadsdirektör 

W 

est Coast Kokkola Opera har igen kommit 

till kabelfabriken i huvudstaden, denna 

gång med Alban Bergs opera Lulu. Karleby 

opera har redan varit verksam i trefyra 

år och föreställningarna har hänfört en och annan åhörare 

i publiken. Som tre-fyraåring är det ofta helt naturligt att vara 

charmerande, och i ljuset av vad vi hittills sett och hört kan vi 

räkna med att ungdomligheten och fräschheten håller i sig långt 

in i framtiden. 

Karleby stad har också vuxit från början av år 2009 tack 

vare de införlivade kommunerna Lochteå, Kelviå och Ullava, 

den positiva fl yttningsrörelsen och den höga nativiteten till en 

stad med 46 000 invånare. Tillväxten har pågått redan en längre 

tid, ända från grundandet av staden år 1620 för snart 390 år 

sedan. I februari 2009 publicerades den nyaste riksomfattande 

översikten över strukturomvandlingen. Enligt den har utvecklingen 

i Karleby regionkommun mätt med btv-indikator, som 

beskriver produktions-, sysselsättnings- och befolkningsutvecklingen, 

varit bäst i hela landet åren 2003-2006. Därför passar 

namnet på stadens strategi de senaste åren, ”Karleby som bäst”, 

bra in i bilden. 

Karlebys och regionens starka kulturtradition, -utbildning, 

-aktörer, -institutioner och –evenemang har en avgörande betydelse 

för utvecklingen som stärks av en positiv omgivning. 

Karleby Vinterdans, Karleby XI vinteraccordeon, Gamle Calles 

vecka, Karleby Operasommar, Karleby Veneziad, Karlebyveckan, 

föreställningar som ges av stadens teatrar, konserter 

av Mellersta Österbottens kammarorkester och det övriga omfattande 

kulturutbudet är varje år som bäst i Karleby. I år fyller 

K.H.Rendlunds konstmuseum 100 år, vilket även fi ras med de 

Riksomfattande museidagarna i Karleby i maj. 

Ett varmt tack till West Coast Kokkola Opera, dess ledning 

och aktörer samt alla som medverkat för ert fl it, och hjärtliga 

gratulationer till era prestationer. 

Vi sätter oss ner, publiken tystnar, operan kan börja. 

5

6 

Rakas oopperakävijä, 

Toiminnanjohtajan työpöytä näyttää suunnattomalta 

kaaokselta kolme viikkoa ennen ensi-iltaa. Jännitys väreilee 

ilmassa, kaikkien palasten on loksahdettava paikoilleen 

juuri oikeaan aikaan. Jokainen tekijä on tärkeä 

juuri omassa tehtävässään ja tekijöitä on tällä kertaa lähes 

kaksi sataa. Lulun työryhmä on suurin tähänastisissa 

tuotannoissamme ja täynnä energiaa ja voimavaroja. On 

ollut upeaa kokea Lulu-prosessi sekä tuotannon puolelta, 

että lavalta – voiko kokemus tästä enää rikastua! Suurkiitos 

kaikille ja toivotan myös yleisöllemme rikasta 

oopperaelämystä! 

Kära operabesökare, 

Verksamhetsledarens bord ser, så här tre veckor innan 

premiären, ut som ett ofantligt kaos. Spänningen känns 

i luften, alla bitar måste falla på plats vid exakt rätt tillfälle. 

Varje medverkande är viktig i just sin uppgift och 

denna gång har vi nästan tvåhundra medverkande. Lulus 

arbetsgrupp är störst av våra produktioner hittills och 

full av energi och resurser. Det har varit fantastiskt att 

få uppleva Lulu-processen både från produktionssidan 

och från scen – kan upplevelsen bli mer rik än detta! Ett 

stort tack till alla och jag vill även önska vår publik en 

givande operaupplevelse! 

Annika Mylläri, 

West Coast Kokkola Operan toiminnanjohtaja 

West Coast Kokkola Operas verksamhetsledare 

Hyvä yleisö, 

On kunnia-asia tuoda Lulu Suomeen neljänkymmenen 

vuoden tauon jälkeen. Mahdollisuus siihen syntyi, kun 

Radion Sinfoniaorkesteri lähti tuotantoon mukaan ja kaikki 

produktion tekijät oli hämmästyttävän helppo saada kasaan. 

Innostus Bergin musiikin kanssa on ollut valtavaa ja 

Leean konsepti on edesauttanut oopperassa käsiteltyjen 

vaikeitten teemojen ymmärtämistä myös meille esittäjille. 

Uskon että näin käy myös yleisön kanssa, että teoksen 

vastaanottaminen onnistuu tunne- ja kokemustasolla siten 

että musiikista voi nauttia täysin rinnoin. 

Hurraa Alban! Verehrtes Publikum, tervetuloa! 

“Flieg Lulu, Flieg” “Lennä Lulu, lennä” 

Bästa publik, 

Det är en ära att efter fyrtio år kunna ge Lulu i Finland. Möjligheten 

till detta föddes då Radions Symfoniorkester gick 

med i produktionen och då alla produktionsmedarbetare var 

förvånansvärt lätta att få med på noterna. 

Entusiasmen för Bergs musik har varit enorm och Leeas 

koncept har hjälpt oss framförare att ytterligare få förståelse 

för de svåra teman som behandlas i operan. 

Jag tror att även publiken lyckas ta till sig verket på ett 

emotionellt och ett upplevelsemässigt sätt så att man kan 

njuta av musiken av hela sitt hjärta. 

Hurra Alban! Verehrtes Publikum, välkomna! 

“Flieg Lulu, Flieg” “Flyg, Lulu, fl yg” 

Anu Komsi, 

West Coast Kokkola Operan taiteellinen johtaja 

West Coast Kokkola Operas konstnärliga ledare

Lulu, oi Lulu 

Lulu, åh Lulu 

Lulu, oi Lulu. Mitä tunteita herätätkään kanssaihmisissä! Mitä 

romanttisen, idealisoidun rakkauden myytistä voi jäädä jäljelle, 

tuosta saksalaisen musiikin ja runouden, Beethovenin ja Goethen, 

Schubertin ja Heinen, Straussin ja Hoffmansthalin, ihmetorvimies 

Mahlerin, yli vuosisadan vaalimasta, ihmistä itseään kauniimmasta, 

riuduttavan ihanasta onkaan jäljellä kun sinä astut lavalle? 

Miten sinuun eläytyikään herkkä, keikarimainen Alban Berg, 

vuodatti yhä ohuemmaksi käyvää sydänverivanaa nuottipaperille, 

keskeytti työn - tietämättään ikuisesti - murtuneena ihanan Manon 

Gropiuksen kuolemasta (vai oliko syynä sittenkin Hanna Fuchs...) 

ikuistaakseen viulukonserton kuolemattomiin säveliin kaiken sen, 

mikä oli hänelle tärkeintä. 

Berg laittoi Luluun kaikkensa, loi käsittämättömän lujan muodon, 

jonka verkostossa henkilöhahmojen motiivit, päähänpistot, 

tunteenpurkaukset ja himot saavat täydellisen musiikillisen ilmaisunsa. 

Tämän pidemmälle ei elämän musiikillistamisessa, kaiken 

olevan esiintuomisessa taiteen keinoin, voi päästä. 

Verenmyrkytys päätti Bergin elämän, Lulu jäi pöytälaatikkoon 

odottelemaan natsiajan päättymistä, lennähtääkseen rajattujen nykymusiikkipiirien 

tietoisuuteen 1950-luvulla. Kahden valmistuneen 

näytöksen ylle on muodostunut myytillinen sädekehä, vertaan 

sitä ainoastaan Schubertin “Keskeneräiseen”, sillä jopa Mahlerin 

Kymmenes on pystytty uskottavasti täydentämään. Minulle kaksinäytöksinen, 

Variaatioiden ja Adagion loppuun viemä Lulu on se 

ainoa oikea, kunnes muusta vakuutun. 

Olen onnellinen ja nöyrä saadessani auttaa Lulun jälleen lentoon 

Suomenmaassa, lähes neljänkymmenen vuoden tauon jälkeen. 

Lulu, åh Lulu. Vilka känslor du väcker i dina medmänniskor! Vad 

kan möjligt lämna kvar av denna tyska musik och poesi efter Beethoven 

och Goethe, Schubert och Heine, Strauss och Hoffmansthal, 

efter Mahler med de magiska hornen, av ett välvärnat århundrade, 

vackrare än människan själv, av det besvärande vackra, vad fi nns 

kvar då du stiger upp på scen? 

Hur levde sig inte den känsliga, förfi nade Alban Berg in i dig, 

blödde allt tunnare hjärteblodsstrimmor på notpappret, avbröt arbetet 

– för alltid, utan att veta det – då han var alldeles knäckt efter 

den underbara Manon Gropius död (eller var orsaken ändå Hanna 

Fuchs...) för att i violinkonsertens odödliga toner kunna föreviga 

allt det som för honom var viktigt. 

Berg satsade allt på Lulu, skapade en oerhört hård form i vars 

nätverk karaktärernas motiv, infall, känsloutlopp och drifter fi ck 

ett perfekt musikaliskt uttryck. Längre än såhär kan man inte 

komma i att sätta livet i musik, då allt framförs med hjälp av konsten. 

En blodförgiftning avslutade Bergs liv, Lulu lämnade i skrivbordslådan 

väntandes på att nazi-styret skulle upplösas, för att 

fl yga in i till de begränsade nutidsmusikkretsarnas vetskap på 

1950-talet. 

Över de två färdiga akterna har bildats en mystisk gloria, jag 

jämför den endast med Schuberts ”Ofullbordade”, då till och med 

Mahlers 10:e trovärdigt kunnat ifyllas. Den för mig tvåaktiga 

Lulu, som förs till sitt slut av Variationerna och Adagiot, är den 

enda rätta, tills jag blir övertygad om annat. 

Jag är lycklig och ödmjuk då jag återigen får hjälpa Lulu attfl 

yga vidare i Finland, efter nästan fyrtio års uppehåll. 

Sakari Oramo 

RSO:n ylikapellimestari, WCKO:n kapellimestari 

RSO:s överkapellmästare, WCKO:s kapellmästare 

7

8 

SISÄLLÖSTÄ JA 

MUODOSTA 

ALKUPERÄISESTÄ LIBRETOSTA 

Lulu ooppera pohjautuu Wedekindin Pandoran Lipas-näytelmään. 

Oopperan libretto on täysin uskollinen näytelmän 

aluperäiselle aiheelle ja teemoille. Lulu käsittelee naisen 

seksuaalista voimaa ja vapaata tahtoa. Sen päähenkilö on 

Lulu, jossa jo 12-vuotiaana miehet tunnistivat valtavan 

seksuaalisen potentiaalin. Lulu hyödyntää tätä potentiaaliaan 

saadakseen elämälleen uljaat puitteet, ja erilaisten 

suojattien ja suhteiden kautta onnistuukin kohtuullisen 

hyvin. Lulun jatkuva pyrkimys alkuperäisessä oopperassa 

on päästä naimisiin. Valitettavasti Lulu naimisiin päästyään 

ei lakkaa kokemasta myös muita miehiä seksuaalisesti 

puoleensavetävänä, ja jokainen Lulun avioliitto päätyykin 

mustasukkaisuudesta johtuvaan aviomiehen kuolemaan. 

Lulu toipuu jokaisen miehensä kuolemasta henkisesti hetkessä, 

ja on kohta uudelleen naimisissa edellisen rakastajansa 

kanssa. 

Lulu-ooppera perustuu havaintoon siitä, että avioliitto on 

prostituutiota; vaihtokauppaa jossa nainen antaa itsensä 

miehelle vastineeksi turvatusta tulevaisuudesta. 

Lulun on sanottu olevan tragedia kulttuurista, joka palvoo 

naisessa seksuaalista vetovoimaa, mutta on lopulta kyvytön 

kohtelemaan häntä muuta kuin objektina, ei koskaan 

kokonaisena ihmisenä. Tragedia kulttuurista, joka rankaisee 

naista siitä samasta ominaisuudesta mitä se naisessa 

palvoo. Tämä ilmenee mm. niin, että keskeiselle miesroolille, 

Dr. Schönille, Lulun naiminen olisi sosiaalinen 

katastroofi . Se mitä Schön himoitsee ja rakastaa, on jotain 

jonka on mahdollista saattaa hänet julkiseen häpeään. 

Alkuperäinen Lulu sijoittuu 30-luvun Saksaan ja Pariisiin. 

Se tapahtuu erilaisissa yksityiskodeissa, teatterin pukuhuoneessa 

ja kadulla. 

MIKSI UUSI SOVITUS 

Olen aina inhonnut Lulua. Olen nähnyt sen kaksi kertaa 

teatteriesityksenä ja yhden oopperataltioinnin. Tämä on 

sanottava, rehellisyyden nimessä, lähtökohdaksi. Mielikuva 

Lulusta näkemäni perusteella oli outo pedofi ilinen 

ilmapiiri, nuori hyvännäköinen nainen joka keikistelee 

esityksen edetessä yhä kliseisimmissä vaatteissa, yleensä 

päätyen PVC-sadomaso-asuihin ja ruoskaan, ympäristönä 

homoeroottiista lasia ja kromia. 

OM INNEHÅLL 

OCH FORM 

OM ORIGINALLIBRETTOT 

Operan Lulu grundar sig på Wedekinds pjäs Pandoras askar. 

Operans libretto är fullkomligt troget det ursprungliga 

ämnet och temana. Lulu behandlar den kvinnliga sexuella 

kraften och den fria viljan. Dess huvudperson är Lulu, vars 

sexuella potential kunde skönjas av männen redan då hon 

var 12 år. Hon utnyttjar denna potential för att lyxa till sitt 

liv och lyckas, genom skyddslingar och andra kontakter, 

väldigt bra med detta. Lulus målsättning i ursprungsoperan 

är att bli gift. Dessvärre slutar inte Lulu att känna sig 

dragen till andra män efter att ha gift sig, och alla Lulus 

äktenskap slutar genom svartsjukedraman i makens död. 

Lulu återhämtar sig psykiskt snabbt från alla sina mäns 

död och är snart igen gift med sin tidigare älskare. 

Lulu-operan baseras på uppfattningen av äktenskapet som 

prostitution, en byteshandel där kvinnan ger sig själv till 

mannen i utbyte mot en tryggad framtid. 

Lulu sägs vara en tragedi om en kultur som dyrkar den 

kvinnliga sexuella dragningskraften men som sist och 

slutligen är inkapabel att behandla henne som något annat 

än ett objekt., och aldrig som en hel människa. Tragedin 

om en kultur som bestraffar kvinnan för de samma drag 

som de dyrkar henne för. Detta framgår bl.a. genom att det 

för den centrala mansrollen, för Dr. Schön, vore en total 

katastrof att äkta Lulu. Det som Schön åtrår och älskar är 

något som kan leda honom till allmän vanära. 

Original-Lulu utspelar sig i 30-talets Tyskland och Paris. 

Händelserna är lagda till privata hem, teaterns omklädningsrum 

och till gatan. 

VARFÖR EN NY VERSION 

Jag har alltid hatat Lulu. Jag har sett den två gånger som 

teaterföreställning och en operainspelning. Detta måste 

sägas, i ärlighetens namn, som utgångspunkt. Sinnebilden 

jag fi ck av Lulu efter vad jag sett gav mig en underlig pedofi 

lsk atmosfär; en ung kvinna som ser bra ut som krumbuktar 

sig ju mer föreställningen framskrider i allt mer 

klischélika kläder, ofta slutar det i PVC-, sadomasochistiska 

kläder och piska, inramat av homoerotiskt glas och 

krom.

Mielikuvani Lulusta oli patologin steriili huone, jossa jo 

valmiiksi toivottomasta lähtökohdasta aletaan saksalaisella 

pedanttisuudella oikein kaivella ja eritellä syytä siihen 

miksi mitään toivoa ei ole. Käteen jää outo diagnoosi 

miehistä ja naisista josta en tunnista en itseäni enkä ainuttakaan 

miestä jonka tunnen. Pahinta on aina esityksen 

ympärillä vellova tunnelma. Konsensuksessa hoetaan että 

rankkaa oli rankka ja että kyllä ihminen on paha ja on se 

niin väärin että naisia hyväksikäytetään. 

Inho ei ole niin huono lähtökohta kuin miltä se äkkiseltään 

saattaa kuulostaa. Inho on kuitenkin voimakas tunnesuhde, 

paljon pahempi olisi jos että Lulu olisi ollut täysin 

samantekevä. Tylsä. 

Lulu-oopperan keskeinen ongelma tänään on, että naisen 

asema on muuttunut 30-luvun Saksasta ratkaisevasti. Jos 

me esitämme tänään naisen, jonka ensisijainen päämäärä 

on päästä naimisiin, emme tunnetasolla pysty kuvaamaan 

ihmistä joka ei ole erityistapaus. Yhteiskunnallinen olosuhde 

puuttuu. Tänään nainen voi mennä töihin, ja vaikkei 

töitä saisikaan, sosiaaliturva on olemassa. Kenenkään 

ei ole pakko mennä naimisiin tai alkaa huoraksi siksi että 

muuten kuolee nälkään. 

LULUN SEKSUAALINEN VOIMA 

JA VAPAA TAHTO? 

Näkemissäni Lulu-esityksissä Lulua on näytellyt aina 

nuori ja kulttuurisesti hyvännäköisen naisen kriteerit täyttävä 

näyttelijä, ja hänen nuoruutensa ja hyvännäköisyytensä 

oli se mikä nimenomaan miehiin vetosi. Ongelma 

tässä ratkaisussa on se, että nuori hyvännäköinen nainen 

seksuaalisen halun kohteena on kulttuurisesti niin hyväksytty 

konsepti, että Lulu henkilönä jää näkymättömäksi. 

Kyseessä pitäisi olla nimenomaan Lulun henkilökohtainen 

seksuaalinen voima, hänen oma halunsa. Jos Lulu on 

nuori ja hyvännäköinen nainen, meidän on äärimmäisen 

vaikea erottaa halun kohdetta siitä joka itse haluaa. Miten 

ihmeessä nuori naisnäyttelijä vetäviin vaatteisiin puettuna 

koittaisi tehdä tiettäväksi, että nyt tämä hänen esittämänsä 

Lulu tässä keikistelee siksi että itse haluaa panna eikä 

siksi että yrittää epätoivoisesti olla seksikäs, jotta olisi uskottavaa 

että kaikki mieshenkilöt tässä jutussa haluavat 

harrastaa seksiä nimenomaan hänen kanssaan. Suurin ongelma 

minulle on kuitenkin se, että kokemuksesta tiedän 

ettei se ole ulkonäöstä kiinni. Miehet eivät ole niin latteita. 

Kerran sitä voi vielä haluta hyvännäköistä, mutta mikä saa 

haluamaan toisen kerran? 

Sinnebilden av Lulu var en patologs sterila rum, där man 

redan i ett hopplöst utgångsläge med tysk pedantiskhet 

riktigt börjar gräva och söka efter orsaken till att det inte 

fi nns något hopp. Kvar lämnar en underlig diagnos av män 

och kvinnor, där jag inte känner igen varken mig själv eller 

en enda man som jag känner. Värst är ändå känslan 

som omger föreställningen. Som konsensus mals det på 

att det tuffa var tufft, att människan är ond och att det nog 

är så fel att kvinnor utnyttjas. 

Avsky är inte en så dålig utgångspunkt som det i den första 

anblicken verkar. Avskyn är ändå en stark relation av 

känslor, mycket värre vore om Lulu hade varit helt likgiltig. 

Tråkig. 

Operan Lulus centrala problem idag är att kvinnans ställning 

ändrats sedan 30-talet. Och i Tyskland avsevärt. Om 

vi idag framför en kvinna, vars högsta mål är att bli gift, 

kan vi på det emotionella planet inte skildra en människa 

som inte skulle vara ett specialfall. Den samhälleliga 

situationen fattas. Idag kan en kvinna gå till jobbet, om 

hon inte skulle få jobb fi nns ju alltid socialskyddet. Ingen 

behöver gifta sig eller börja hora för att man i andra fall 

skulle svälta ihjäl. 

LULUS SEXUELLA KRAFT 

OCH FRIA VILJA? 

I de Lulu-föreställningar jag sett har Lulu alltid spelats av 

en ung kvinna som fyller kriterierna för hur en kulturell 

och vacker kvinna skall se ut, då det dessutom var hennes 

ungdom och goda yttre som tilltalade männen. 

Problemet i denna lösning är att en ung vacker kvinna som 

sexuellt åtrådd är så kulturellt accepterat att Lulu som person 

lämnar osynlig. Det är ju Lulus personliga sexuella 

kraft, hennes egna drift, som borde stå i centrum. Om 

Lulu är ung och vacker har vi oerhört svårt att urskilja 

driftens slutmål från den som själv står för driften. Hur i 

hela friden skulle en kvinnlig skådespelerska, iklädd tilldragande 

kläder försöka synliggöra att nu försöker den här 

Lulu hon spelar göra sig till för att hon själv vill ligga och 

inte därför för att hon desperat försöker se sexig ut, för att 

det skall vara trovärdigt att alla de manliga karaktärerna 

vill ha sex med henne. Det största problemet för mig är att 

jag utifrån erfarenhet vet att det inte hänger på utseendet. 

Män är inte så banala. En gång kan man vilja ha en snygg, 

men vad är det som får att vilja ha henne två gånger? 

9

10 

Merikaapelihallin Luluun miehet tuntevat vetoa hänen 

ulkonäöstään huolimatta. Mikään kulttuurisessa konsensuksessa 

ei kannusta halua Luluun. Lulun himoitseminen 

on halua nimenomaan Luluun. Merikaapelihallin Lulu on 

Saksalaisen sirkuksen ylivoimainen vetonaula, yltäpäältä 

karvainen käärmenainen. Kuitenkin aivan kuten Wedekindin 

alkuperäisessä näytelmässä, himo Luluun on häpeällistä 

ja julkisuudelta salattavaa. 

Lulun seksuaalinen voima nousee siitä, että hän on 12vuotiaaksi 

asti apinoiden kasvattama, eräänlainen susilapsi, 

toisin sanoen kulttuurisesti apina mutta fyysisesti ihminen. 

Tämän seuraksena seksuaalisuus ja syyllisyys eivät 

ole koskaan Lululla yhdistyneet. Lulua ei kukaan poika 

ole huoritellut koulussa. Neitsyt Mariankin kuva tuli liika 

myöhään. Ongelma on, että Lulu ei kokonaan täysin pysty 

sisäistämään mitä pahaa on siinä, että vaikka on poikaystävä 

tai naimisissa, kuitenkin panisi muittenkin kanssa. 

MIKSI LULU ON SOVITETTU 

TAPAHTUVAKSI SIRKUKSESSA 

Syy nousee Lulu-oopperasta itsestään. Se alkaa prologilla, 

jossa eläintenkesyttäjä esittelee sirkuksen eläimet, ja 

pedoista pahimpana, naisen, Lulun, itse saatanan. Pedon 

joka on luotu viettelemään ja johdattamaan miehet kadotukseen. 

Männen i Havskabelhallens Lulu känner sig dragna till 

Lulu oberoende av hennes utseende. Inget i vårt kulturella 

koncensus stödjer dragningskraften till Lulu. Att dras till 

Lulu skall vara att dras uttryckligen till Lulu. Havskabelhallens 

Lulu är den tyska cirkusens absoluta dragplåster, 

den från topp till tå hårbeklädda ormtjuserskan. Likväl är 

dragningen till Lulu, precis som i Wedekinds originalpjäs, 

något skamset som måste döljas för allmänheten. 

Lulus sexuella dragningskraft har sin grund i att hon fram 

tills tolvåring uppfostrats av apor, som ett slags vargbarn, 

med andra ord är hon kulturellt en apa men fysiskt en människa. 

Till följd av detta har sexualiteten och skammen aldrig 

kombinerats hos Lulu. Lulu har inte blivit kallad hora 

av någon pojke i skolan. Jungfru Marias bild kom också in 

i bilden för sent. Problemet är att Lulu aldrig riktigt kan 

förstå vad som är så ont i att knulla med andra, fastän man 

har en pojkvän eller är gift. 

VARFÖR LULU ÄR SATT TILL ATT 

UTSPELAS PÅ EN CIRKUS 

Orsaken ligger i Lulu-operan självt. Den börjar med en 

prolog där djurtämjaren presenterar cirkusdjuren och den 

värsta av alla odjur, kvinnan, Lulu, satan själv. Hon är ett 

odjur som är skapt att förföra och leda männen i fördömelse.

Alkuperäisen oopperan sirkus-metaforaan ei koskaan 

oopperan kuluessa enää palata, lukuun ottamatta henkilögalleriaan 

kuuluvan atleetin olemassaoloa. Prologin tarkoitus 

on ainoastaan määritellä meille se kulma josta me 

esitystä katsomme; viettiensä ja perustarpeidensa ajamia 

elukoita, meitä ihmisiä, jotka yhtä vähän mahdamme sille 

mitä olemme ja syvimmiltämme tarvitsemme kuin eläimet 

konsanaan. 

Merikaapelihallin Lulu ei koskaan poistu tästä alussa esitellystä 

sirkuksesta tapahtuvaksi erilaisissa yksityisasunnoissa 

ympäri Saksaa. Miltei kaikki henkilöt on sovitettu 

sirkuksessa töissä oleviksi eläimiksi tai ihmisiksi. Tämä 

ratkaisu on osaltaan käytännön sanelemaa: miljöiden 

vaihtaminen Merikaapilihallissa näyttämötekniikan puuttuessa 

olisi todennäköisesti mahdollista vain äärimmäisen 

minimalistisin keinoin. Esitys muuttuisi tyhjän tilan 

teatteriksi joka ei palvelisi sitä, että katsomiskokemuksen 

pitäisi yhteisen kielen puuttuessa auttaa katsojaa esityksen 

ymmärtämisessä. 

LULUN KOLMAS NÄYTÖS 

Alkuperäinen Lulun libretto sisältää kolmannen näytöksen, 

joka kuvailee Lulun vaiheita prostituoituna Pariisissa, 

ja päätyy Lulun murhaan: Siitä samasta seksuaalisesta 

voimasta mistä yhteiskunta häntä palvoo, se lopulta rankaisee 

häntä Viiltäjä Jackin muodossa. Kolmas näytös 

on meidän Lulustamme poistettu siksi, että sen musiikki 

ei ole Alban Bergin itsensä säveltämää, hän ehti kuolla 

ennen kuin sai oopperan valmiiksi. Kolmannen näytöksen 

tilalla kuullaan Alban Bergin Lulu-teemaan säveltämää 

musiikkia. Musiikin aikana näemme mykkäfi lmin. 

Meidän Lulumme ei kuitenkaan kuole lopussa, vaan saa 

melko hyvän elämän. Ei täydellistä, mutta koska tämä on 

aikuisten ooppera voimme ehkä elää sen kanssa että kaikkea 

ei voi saada. Jokainen meistä maksaa jonkin hinnan 

kulttuuriin sopeutumisesta. Riittävän hyvä elämä, on ehkä 

tarpeeksi hyvä elämäksi. 

Leea Klemola 

Oopperan ohjaaja 

I originaloperan återgår man senare inte till cirkusmetaforen, 

förutom genom att atleten återfi nns i persongalleriet. 

Prologens uppgift är att defi niera för oss vinklingen varifrån 

vi betraktar föreställningen, kreaturen som styrs av 

sina grunddrifter, oss människor som lika lite som djuren 

kan hjälpa vad vi är och vad även vi behöver mer än något 

annat. 

Havskabelhallens Lulu lämnar aldrig denna cirkus som 

presenteras i början och händelserna utspelar sig i olika 

privatlägenheter runt om i Tyskland. Så gott som alla roller 

är anpassade att föreställa människor eller djur från 

cirkusens värld. Den här lösningen är rent praktisk och 

beror på miljöbytessvårigheter i Havskabelhallen, då 

scentekniken är knapp skulle miljöbytena ta sig väldigt 

minimalistiska uttryck. Föreställningen skulle bli en teater 

i ett tomt utrymme och skulle inte hjälpa publiken att 

utvinna erfarenheter och förståelse, då dessutom språket 

är främmande. 

LULUS TREDJE AKT 

Originallibrettot innehåller en tredje akt som beskriver 

Lulus olika skeden som prostituerad i Paris och som slutar 

i Lulus mord: Samma sexuella dragningskraft som samhället 

först avgudat henne för, slår nu tillbaka i form av 

Jack the Ripper. Den tredje akten är i vår Lulu borttagen, 

då musiken inte är komponerad av Alban Berg, då han 

hann dö innan han fi ck operan klar. 

Istället för den tredje akten får vi höra musik Alban Berg 

komponerat till Lulu-temat. Under musikens gång ser vi 

även en stumfi lm. Vår Lulu dör ändå inte på slutet utan får 

ett helt drägligt liv. Inget fulländat liv, men eftersom det 

här är en vuxenopera kan vi kanske leva med vetskapen 

om att man inte kan få allt. Alla betalar något pris för att 

passa in i kulturen. Ett tillräckligt gott liv är kanske tillräckligt 

för ett gott liv. 

Leea Klemola 

Operans regissör 

11

12 

Äitinsä hylkäämä. Löytynyt saksalaisen 

eläintarhan simpanssiosaston sisätiloista 

12-vuotiaana. Aikansa skandaali. Eläimellisen 

karvainen, ilmeisesti adaptoitunut 

ympäristöönsä. Fyysisesti ihminen, 

mutta kulttuurisesti monin osin apina. 

Sirkus Schönin ehdoton vetonaula, karvainen 

käärmenainen. Ammattiylpeä. 

Pitää kaikesta kimaltavasta, vaaleanpunaisesta 

ja setelirahoista. Vaatii hoitajan. 

Ei osaa itse laittaa ruokaa eikä pestä tai 

huoltaa vaatteitaan. Seurustelee sirkuksen 

Atleetin kanssa, mutta ollut vuosikausia 

jatkuneessa salasuhteessa sirkuksen johtajan 

Schönin kanssa. 

Parrakas nainen. Työskennellyt aikoinaan 

Sirkus Schönin palveluksessa. Saanut potkut 

alkoholiongelmansa tähden. Hylännyt 

tyttärensä heti synnytyksen jälkeen. 

Tiputtanut tämän aidan yli saksalaisen 

eläintarhan simpanssiosastoon. Väittää 

tyttären olleen karvainen jo synnyttyään. 

Isästä ei osaa mennä takuuseen. Ajautunut 

monenlaisiin tilanteisiin miesten ja 

urospuolisten eläinten kanssa alkoholin 

vaikutuksen alaisena. Fyysisesti erittäin 

huonossa kunnossa. Tahtoo ennen kuolemaansa 

tutustua ja paikkoa pieleen mennyttä 

äitiyttään. Krooninen raha-pula. 

Lulun “ottoisä”, kesyttäjä ja valmentaja. Ottanut 

Lulun hoiviinsa kun 12-vuotiaana löytyi eläintarhasta. 

Sirkuksen omistaja. Rakastunut Luluun 

ja alkanut suhteeseen kun Lulu oli 16-vuotias. 

Leski. Yksi, jo aikuinen lapsi Alwa, edellisestä 

avioliitosta. Sirkus toimintakiellossa Saksassa. 

Schönillä työntekijöiden sosiaaliturvamaksut 

maksamatta vuosien ajalta. Lisäksi huhuja eläimiin 

sekaantumisesta ja eläinten huonosta kohtelusta. 

Schön tahtoo myydä sirkuksen niin kauan 

kuin siitä vielä jotain voisi saada. Tuonut sirkuksen 

Suomeen keikalle. Neuvottelut Sirkus Finlandian 

kanssa käynnissä, josko mahdollisesti 

ostaisivat koko hoidon. Uskoo että Venäjältä 

saapuu myös potentiaalisia ostajaehdokkaita, 

Venäjän lainsäädäntö, tai lähinnä sen 

puute, kun mahdollistaa minkälaisen friikin 

tahansa pitämisen sirkuksessa. 

HENKILÖT / PERSONGALLERI 

LULU 

(Anu Komsi) 

SCHIGOLCH, 

LULUN ÄITI / LULUS MOR 

(Robert McLoud) 

LUDWIG SCHÖN 

(Hannu Niemelä) 

Övergiven av sin mor. Hittades som 12åring 

inne på apavdelningen på ett tyskt 

zoo. Den tidens skandal. Djuriskt hårig, 

sannolikt adapterat sig till sin omgivning. 

Fysiskt en människa, men kulturellt till 

stora delar en apa. Cirkus Schöns absoluta 

dragplåster, den håriga ormtjuserskan. 

Stolt över sitt yrke. Älskar allt som glittrar, 

är rosa samt sedlar. Kräver djurskötare. 

Kan inte själv laga mat, tvätta sig eller 

ta hand om sina kläder. Sällskapar med 

cirkusens Atlet, men har i åratal varit i ett 

hemligt förhållande med cirkusdirektören 

Schön. 

Den skäggiga damen. Arbetade förr i Cirkus 

Schöns tjänst. Fick sparken p.g.a. sina 

alkoholproblem. Övergav sin dotter direkt 

efter förlossningen. Slängde henne över 

stängslet till apavdelningen på ett tyskt 

zoo. Hävdar att dottern var hårig redan 

vid födsel. Fadern kan ingen gå i god för. 

Har drivits till många olika sorters situationer 

med män och handjur under alkoholens 

infl ytande. Fysiskt i väldigt dåligt 

skick. Vill innan sin död bekanta sig med 

och reparera sitt moderskap som gått i stöpet. 

Kronisk pengabrist. 

Lulus ”adoptivfar”, tämjare och coach. Började 

ta hand om henne då hon som tolvåring 

hittades på zoot. Cirkusens ägare. Förälskad 

i Lulu, påbörjade ett förhållande med henne 

då hon var 16. Änkling. Ett redan vuxet barn, 

Alwa, från tidigare äktenskap. Cirkusen har 

verksamhetsförbud i Tyskland. Schön har 

lämnat arbetarnas socialskyddsavgifter obetalda 

i åratal. Dessutom rykten om beblandning 

med djur samt dålig skötsel av djuren. 

Schön vill sälja cirkusen, så länge man fortfarande 

kan få ut något från den. Fört cirkusen 

på Finlandsturné. Förhandlat med Sirkus 

Finlandia om ett uppköp. Tror att det i Ryssland 

fi nns många köpkandidater då den 

ryska lagstiftningen, eller avsaknaden av 

sådan, möjliggör att hålla vilket freak som 

helst på cirkusen.

Tahtoo asettua aloilleen. Perustaa kunnon 

perheen, jossa on vaimo, lapsia, joku 

kartano maalla, rauhaa ja aikaa. Sirkus ei 

ole mikään ympäristö lasten kasvattamiselle. 

Yrittää katkaista pitkään jatkunutta suhdettaan 

Luluun. Jatkuvat huhut hänen ja 

Lulun suhteesta ovat kariuttaneet jo kolme 

avioliitto-aietta. Lisäksi on toki julkisesti 

äärimmäisen häpeällistä tulla tunnetuksi 

miehenä joka panee karvaista naista. Seurustellut 

kolme vuotta saksalaisen naisen 

kanssa. Huhuja suhteesta Luluun kantautunut 

myös tyttöystävän korviin. Pyytänyt 

Lulua lopettamaan vierailut hänen asuntovaunussaan. 

Kovan paineen alla. Vaakakupissa 

koko elämä. 

ATLEETTI / ATLETEN 

(Petri Antikainen) 

Töissä Atleettina Sirkus Schönissä. Lulun 

poikaystävä. Asuu Lulun kanssa samassa 

asuntovaunussa. Vainoharhaisuuteen 

saakka mustasukkainen. Syystä. Alkoholiongelmaa. 

Kasvattaa lihaksiaan lähinnä 

hormoneilla. Lukuisia tuomioita salakuljetuksesta 

ja myynnistä. Hormoneilla 

vaikutusta alentuneeseen tyyli- ja suhteellisuudentajuun. 

Sekä kohoneeseen agressiivisuuteen. 

Arbetar som Atlet på Cirkus Schön. Lulus 

pojkvän. Bor tillsammans med Lulu i en 

husvagn. Svartsjuk näst intill det paranoida. 

Av skäl. Alkoholproblem. Bygger upp 

sina muskler främst med hjälp av hormoner. 

Otaliga domar för smuggling och försäljning. 

Hormonerna orsak till den nedsatta 

känslan för stil och förhållandepar. 

Samt höjd aggressivitet. 

MAALARI / MÅLAREN 

(Lasse Penttinen) 

Sirkuksen simpanssi. Koulutettu maalaamaan 

tauluja. Maalaa niitä sirkusnumerona 

ja on tehtävässään äärimmäisen 

kunnianhimoinen. Pelkää auktoriteettejä 

ja keppiä. Salasuhde Lulun kanssa. Ei tiedä 

että Lulu on ihminen. Uskoo että Lulu 

on apina, kylläkin eri lajia kuin hän. 

ALWA 

(Mati Turi) 

Sirkuksen omistajan poika. Pyörätuolissa. 

Norsu astunut selän päälle 

pienenä sirkusnumerossa. Ei oikein 

osaa mitään. Ohjaa sirkusnumeroita. 

Säveltelee taustamusiikkia. 

Haaveilee kirjoittavansa oopperan. 

Taiteellista kunnianhimoa. Lulu on 

Alwalle kuin sisko. Tuntee sielujen 

sympatiaa. Molemmat eräällä tavalla 

vammaisia. Halveksii kaikkia Lulun 

miehiä. Eivät Alwan mielestä ansaitse 

Lulua. Eivätkä käsitä Lulusta 

mitään. Erityisesti halveksii isäänsä 

joka ei suostu Lulua naimaan. 

Vill stadga sig. Bilda familj med fru, 

barn, en herrgård på landet, ro och tid. 

Man kan inte uppfostra barn på en cirkus. 

Försöker avsluta sitt långa förhållande till 

Lulu. De fortsatta ryktena om honom och 

Lulu har redan förstört tre försök till äktenskap. 

Dessutom är det även väldigt skamfullt 

att bli känd för allmänheten som mannen som 

knullar den håriga kvinnan. Sällskapat tre 

år med en tysk kvinna. Rykten om Lulu har 

nått även fl ickvännens öron. Har bett Lulu att 

sluta träffa honom i husvagnen. Under hård 

stress. Hela livet ligger i vågskålen. 

Cirkuschimpansen. Tränad till att 

måla tavlor. Målar dem som cirkusnummer 

och är väldigt ambitiös i 

sin uppgift. Är rädd för auktoriteter 

och stryk. Ett hemligt förhållande 

med Lulu. Vet inte att Lulu är en 

människa utan tror hon är en apa, 

dock av annan art än han. 

Cirkusägarens son. Rullstolsbunden. En 

elefant steg på hans rygg under ett cirkusnummer 

då han var liten. Kan inte 

riktigt någonting. Regisserar cirkusnummer. 

Komponerar bakgrundsmusik. 

Drömmer om att skriva en opera. 

Konstnärliga ambitioner. Lulu är som 

en syster för Alwa. Känner själarnas 

sympati. Båda är på sätt och vis handikappade.Föraktar 

alla Lulus män. 

De förtjänar inte Lulu, enligt Alwa. De 

förstår sig inte på henne. Han föraktar 

speciellt sin far, som inte går med på att 

äkta Lulu. 

13

14 

ELÄINTENHOITAJA / 

DJURSKÖTAREN 

(Annika Mylläri) 

Toimii eläintenhoitajana Sirkus Schönissä. 

Pesee ja ruokkii sirkuksen eläimiä ja Lulua. 

Tuntee erittäin hyvin Lulun erityistarpeet. 

Mikä esine pitää olla milläkin tavalla ja 

missä. Onko vaaleanpunaisessa oikea 

sävy. Paljonko vaahtokarkkeja Lulu voi 

syödä päivittäin ettei tule ummetusta. 

Huolehtii myös Lulun ehkäisypillereiden 

syönnin. Pukee Lulua esiintymään ja 

korjaa ja huoltaa Lulun käärmeitä. 

Fungerar som djurskötare på Cirkus Schön. 

Tvättar och matar cirkusdjuren och Lulu. 

Känner till Lulus specialbehov väldigt väl. 

Vilket föremål som skall vara på vilket 

sätt och var. Är den rosa nyansen rätt. Hur 

mycket skumgummigodis Lulu kan äta 

dagligen så hon inte får förstoppning. Ser 

även till så att Lulu äter sina p-piller. Klär 

Lulu till föreställningarna och sköter om 

Lulus ormar. 

PRINSSI / PRINSEN 

(Lasse Penttinen) 

Todennäköisesti oikea prinssi. 

Mahdollisesti Ruotsin Karl Gustafi n 

serkku. Estynyt, ujohko henkilö, joka 

saanut elää julkisuudelta piilossa. 

Perehtynyt estetiikkaan ja toteuttaa 

aistillisuuttaan keräilemällä taidetta. 

Mennyt tolaltaan Lulun esityksestä. 

Herännyt huomaamaan aistillista 

elämää itsessään myös fyysisesti. 

Aavistaa Lulussa mahdollisuuden 

itsekin kenties, jonain päivänä 

toteutua ruumiillisesti. On kosinut 

Lulua. Aikoo muuttaa tämän kanssa 

Afrikkaan. Sillä tavalla palauttaa 

Lulun ikään kuin luontoon takaisin. 

Ruotsista on kuitenkin pakko lähteä 

pois jos menee karvaisen naisen 

kanssa naimisiin. Keltainen lehdistö 

kirjoittaisi, että Ruotsin hoviin on 

naitu apina, vaikkei hän itse mitään 

virallista asemaa nautikaan. Karl 

Gustafi n kanssa on jo valmiiksi 

kitkaa, kun meni arvostelemaan 

tämän uusia hampaita esteettisesti 

epäpäteviksi. 

ORNITOLOGI / 

ORNITOLOGEN 

(Terhi Lampi) 

Romanttisen rakastunut Luluun. 

Hänen rakkautensa ainutlaatuiseen 

Luluun, ihmiseen joka on melkein 

eläin, tekee hänestä itsestäänkin 

ainutlaatuisen, ja vie hänet lähemmäksi 

luontoa. Suhtautuu Luluun miltei 

kuin Jumalaan, tai Jumalattareen. 

Pidätetään kun Lulu ampuu 

Schönin. Joutuu tutkintavankeudesta 

oitis mielentilatutkimukseen ja 

sieltä mielisairaalaan. Pakenee 

mielisairaalasta keksittyään nerokkaan 

suunnitelman Lulun vapauttamiseksi 

Korkeasaaresta. Saa kuulla Lulun 

kuolleen. Menettää syynsä elää. 

Antagligen en riktig prins. Kan vara Sveriges 

Karl Gustavs kusin. En hämmad, 

blyg person som fått leva sitt liv undangömd 

för allmänheten. Införstådd i estetiken 

och förverkligar sitt kännande genom 

att samla på konst. Blev ifrån sig av Lulus 

föreställning. Kommit till insikt om 

att det sinnliga lever även i honom, t.o.m. 

med fysiskt resultat. Skönjer i Lulu en 

möjlighet att själv någon gång förverkligas 

kroppsligt. Har friat till Lulu. Tänker 

fl ytta med henne till Afrika. På detta sätt 

skulle han föra tillbaka Lulu till naturen, 

så att säga. Från Sverige måste man i alla 

fall fl ytta om man gifter sig med en hårig 

kvinna. Skvallerpressen skulle skriva att 

det till det svenska hovet gifts in en apa, 

fastän han inte själv innehar någon offi ciell 

post. Med Karl Gustav redan tillräckligt 

med problem, då han gått ut och kallat 

hans nya tänder estetiskt inkompetenta. 

Romantiskt förälskad i Lulu. Kärleken 

till den unika Lulu, till människan som 

nästan är ett djur, gör nästan honom 

också unik, och för honom närmare naturen. 

Förhåller sig till Lulu nästan som 

en Gud, eller Gudinna. Fängslas då 

Lulu skjuter Schön. Efter häktningen 

slussas han direkt till sinnesundersökning 

och därifrån till sinnessjukhus. 

Flyr från sinnessjukhuset efter att ha 

kommit på en genial plan på hur befria 

Lulu från Högholmen. Får höra att Lulu 

dött. Förlorar all mening med sitt liv.

KKOKKOLA LAA 

N 

Ts Ts 

T ekka 

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 

MUUSIKON KOULUTUSOHJELMA 120 OV (PK/ K/ K YO) 

- KLASSINEN MUSIIKKI USIIKKI 

- KANSANMUSIIKKI USIIKKI 

- POP/JAZZMUSIIKKI USIIKKI 

KESKI-POHJAN OHJANMAAN AAN KONSERVATORIO 

ONSERVATORIO 

PITKÄNSILLANKATU 16, 67100 KOKKOLA OKKOLA 

PUH. . (06) 8241300 

WWW WWW.KPKONSA KONSA.FI 

a Soit itt 

ttt 

m 

i t 

taa 

aan... 

am 

k a hakuinfo - va 

ka 

L A 

v lits 

WWW.KPKONSA.FI 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

va 

AAA 

!!! 

ts 

AN 

t e www.kp 

k k 

kpp 

onsa.fi 

pk 

f 

fi

16 

Ja nauha 

pyörii.. 

Och bandet 

rullar... 

Teltasta työskentelyä. 

En del jobbar från tält. 

Sirkuksen lastia. Cirkusens laster. 

Eikö sitä prinssiä 

löytynytkään? 

Hittades inte 

drömprinsen? 

Lujaa menee mutta menköön! 

Kör hårt! 

Joka naisen 

perusajelu? 

Varje kvinnas 

vardagsbestyr?

Mati, Hilary 

ja Robert 

syvillä merilläMerikaapelihallilla, 

Mati, Hilary 

och Robert 

ute på 

djupa vatten 

i Havskabelhallen. 

Matia tarkastellaan. 

Mati granskas noggrant. 

Kovat työntekijät Anu ja 

Leea. Hårt arbetande 

Anu och Leea. 

17

18 

Kommenttia Lulu-oopperasta sellaisena kuin se partituurissa ja 

libretossa on, sen faktisista taustoista ja tekijän motiiveista. 

KJouni Kaipainen 

Pandoran lippaasta 

runsauden sarveksi 

un Wozzeck-ooppera oli vuonna 1925 saanut menestyksellisen 

ensiesityksen ja toinen produktio 

tehnyt siitä maailmansensaation, Alban Berg alkoi 

pian etsiä tekstipohjaa uutta oopperaa varten. Hän 

huojui pitkään kahden vaitoahdon välillä. Toinen oli Gerhard 

Hauptmannin satu Und Pippa tanzt (“Ja Pippa tanssii”), toinen 

puolestaan Franz Wedekindin Lulu-tragedia, jonka kirjailija 

oli jakanut kahteen näytelmään, otsikoiltaan Erdgeist (“Maahinen”) 

ja Die Büchse der Pandora (“Pandoran lipas”). Vuonna 

1928 Berg lopullisesti päätyi Wedekindiin. Hän oli ollut kiinnostunut 

aiheesta jo kauan: 20-vuotiaana hän oli seurannut Karl 

Krausin ohjaaman esityksen ja merkinnyt muistiin ohjaajan pitkän 

ja teoreettisen puheen katkelmia. 

Monet säveltäjät ovat päätyneet tekemään oopperalibrettonsa 

itse, ilman ammattidramaturgin apua. Useimmissa tapauksissa 

tämä on ollut paha strateginen virhe ja johtanut näyttämöilmaisun 

mielikuvituksettomuuteen ja kömpelyyteen. Poikkeuksiakin 

on, Wagnerin librettojen kokonaiskuva esimerkkinä. Myös Berg 

piti itsestään selvänä, että säveltäjä on oma libretistinsä. Hän 

lienee yhä paras esimerkki siitä, että manööveri voi onnistua. 

Hänen kahden oopperansa dramatisointitavoissa on mielenkiintoisesti 

sekä yhteisiä että aivan erilaisia piirteitä. Kun Wozzeck 

pohjautuu Georg Büchnerin viimeistelemättömään näytelmäraakileeseen, 

jonka 26 sangen irrallista kohtausta vaativat jopa 

puhenäyttämöesitystä varten reipasta tiivistämistä, Wedekindin 

molemmat näytelmät ovat jo sellaisinaan valmiiksi työstettyjä, 

pakahduttavan täyteen pakattuja kokonaisuuksia, joissa punaisia 

lankoja on oopperan hitaampaa ilmaisumoodia ajatellen liikaakin. 

Niinpä Lulun sisältöä piti rajoittaa ja keskittää libretto 

vain muutamaan päähenkilöön. Silti henkilögalleria on mittava. 

Toinen väistämätön lähtökohta oli vuolaan dialogin merkittävä 

karsiminen - ja poistojen jälkeenkin Lulu sisältää enemmän 

vuoropuhelua kuin yksikään merkittävä oopperateos. Olennaista 

Lulun ja myöhemmän historian kannalta on, ettei Berg tyytynyt 

muokkaamaan tekstiä oopperamaisemmaksi vaan muutti myös 

oopperailmaisua kiihkeärytmisen näytelmän suuntaan. Nopeiden 

tempojen käsittely on yksi Lulun nerokkaimmista puolista. 

Oopperasovituksen ydinkysymys oli pohjana olevien näytelmien 

yhdistäminen. Perustaltaan Maahinen ja Pandoran lipas 

ovat vastakkaismerkkisiä: yhdessä ne piirtävät nousun ja tuhon 

kaaren. Maahisessa Lulun hahmo on kauttaaltaan hallitseva ja 

toimii kaiken tapahtumisen synnyttäjänä ja ohjailijana. Pandoran 

lippaassa, jossa otsikon mukaisesti kaikki maailman pahat 

pääsevät valloilleen, Lulu on edelleen päähenkilö, mutta vailla 

valtaa: tapahtumat ohjailevat häntä, eikä hän voi niille mitään. 

Berg oli koko ikänsä viehättynyt symmetrian periaatteesta - 

muistettakoon vain Kamarikonserton ja Lyyrisen sarjan rakenteet. 

Kahden näytelmän yhdessä rakentama peilikuva-asetelma 

on varmasti kiehtonut säveltäjän mieltä erityisellä imulla. Hän 

ratkaisi yhdistämisen sijoittamalla oopperan puoliväliin, toisen 

näytöksen keskelle, välisoiton, jonka oli tarkoitus toimia elokuvaepisodin 

taustamusiikkina. Tätä elokuvaa varten hän antoi 

libretossa ja partituurissa täsmälliset ohjeet, Lulun fi lmimusiikki 

on siten nuottitarkasti symmetrinen. Sen keskipisteessä 

sijaitse pianon ylös- ja alaspäinen arpeggiokuvio. Sen keskellä 

on fermaatti, joka esityksessä kestää joitakin sekunteja, mutta 

häkellyttävässä paikoilleen juuttumisessaan onnistuu hienosti 

edustamaan vuoden mittaista vankilakakkua. Symboliin yhdistyy 

toinen: fermaatin aikana soivan soinnun ylimmät sävelet 

ovat samat des ja as, jotka vibrafonin tremolona ovat oopperan

kuluessa monesti toimineet ovikellona. Nyt äänet ovat pitkiä, ilman 

tremoloa, ja edustavat tietenkin ovea, joka pysyy suljettuna 

- ovikello ei toimi! 

Seuraavan kohtauksen alussa Lulu on jälleen vapaana ja 

samojen ihmisten ympäröimänä kuin ennen. Mutta nyt vapaus 

on aivan näennäistä. Miesten yhteisöä ovelasti ja mielin määrin 

hallinneesta jumalattaresta on tullut pakolainen, vankikarkuri, 

lainsuojaton, ja hänen on alistuttava koneiston paineen ja halpamaisen 

kiristyksen edessä. Kaikki palautuu lähtökohtaansa, 

mutta pahoin vääristyneenä. Symmetria dramaturgisena periaatteena 

luo pessimismiä ja näköalattomuutta: kun lopun on 

vastattava alkua, ei koskaan oikein todella päästä mihinkään. 

Kun Wozzeckissa lauluääni ja orkesteri ovat valtaosaltaan 

tasapainossa keskenään, lauluääni hallitsee Lulua täydellisesti, 

välisoittoja lukuun ottamatta. Pääosaltaan tämä tietysti johtuu 

huomattavasti runsaammasta käsiteltävän tekstin määrästä. Lulun 

eteneminen määräytyy siten ensisijaisesti tekstistä. Berg nimesi 

Lulussakin yksittäisiä jaksoja sellaisilla otsikoilla kuin ‘sonaatti’, 

‘gavotti’ tai ‘koraali’, mutta näihin suhtaudutaan paljon 

vapaammin kuin Wozzeckissa; Berg saattaa tekstin niin vaatiessa 

katkaista kiinteän musiikillisen muodon sille täysin vieraalla 

insertillä, ja hän saattaa asetella toisistaan riippumattomia 

muotoja sisäkkäin, kuten sijoittaa Lulun vaativan aarian tohtori 

Schönin aarian säkeistöjen väliin. Edelleen hän monin paikoin 

käsittelee tekstiä aivan ulkopuolisena elementtinä, jonakin joka 

on olemassa ikään kuin musiikista riippumatta. 

Berg on erottanut kuusi erilaista “laulamisen astetta”; nämä 

yltävät normaalista keskustelupuheäänestä täysimittaiseen oopperalauluun, 

ja niitä kohdellaan suhteellisen tasapuolisesti, 

laulamisen toki ollessa kuitenkin pääasiallinen ilmaisutapa. Ilmeisenä 

tarkoituksena on ollut musiikin painoarvon lisääminen 

vaa’assa, joka on kallellaan näyttämöilmaisun suuntaan. Lisäpiirre 

ovat tavattoman runsaat parenteesit, sisäänkirjoitetut näyttämöohjeet, 

jotka säveltäjä on partituuriin merkityillä nuolilla 

sitonut tarkasti musiikkiin. Bergin on täytynyt tietää, millainen 

kauhistus tämä on ohjaajille, vaikkeivät nämä hänen aikanaan 

toki vielä suhtautuneet auteurien oikeuksiin niin sumeilemattomasti 

kuin nykyään! Lulun monin verroin Wozzeckia työläämpi 

organisointi pakotti Bergin tunkeutumaan ohjaajan reviirille, 

mikä valitettavasti saattaa vähentää tämän omanarvontuntoisen 

ammattikunnan kiinnostusta. 

Päinvastoin kuin Wozzeck, Lulu on sävelletty 12-säveltekniikkaa 

käyttäen. Pintaraapaisun tasolla tämä viittaisi siihen, 

että Lulun pienoismuotojen työstäminen olisi ankarampaa. Näin 

ei kuitenkaan ole, mikä johtuu pelkästään Bergin mestaruudesta 

Schönbergin metodin soveltajana. Hän saa yhdestä ainoasta 12sävelrivistä 

irti niin fantastisen määrän johdannaisia, että tulok- 

sena on todella kirjava kartta. Wozzeckin kapakkakohtauksen 

epävireistä rullapianoa vastaa Lulussa kokonainen jazzorkesteri, 

eikä sen soittaman ragtimen tai engantilaisen valssin autenttisuusvaikutelma 

juurikaan häiriinny piilostruktuurin dodekafonisuudesta, 

paitsi ehkä tiukkapipoisimpien jazzfanaatikkojen 

korvissa. 

Lulussa draama ja teksti siis dominoivat musiikillisia muotoja. 

Tästä on kuitenkin kaksi merkittävää poikkeusta. Näistä 

ilmeisempi on kolmannen näytöksen välisoitto, joka on myös sikäli 

ainutlaatuinen numero, että siinä otetaan kantaa tonaalisen 

ja dodekafonisen musiikin vastakkainasetteluun. Kysymyksessä 

on muunnelmasarja, jonka teemana on kirjailija Wedekindin 

säveltämä Luuttulaulu. Ensimmäinen muunnelma suhtautuu 

myötäkarvaisesti Wedekindin renkutuksen C-duuriin, ja sen 

soitinnus on sirkusmainen, täynnä mahtipontisuutta ja loistoa. 

Tällä viitataan edeltävän kohtauksen pirskeiden tyhjään, sisällöttömään 

high life -makeiluun, demimonden dekadenssiin. Toinen 

muunnelma kulkee grazioso-tunnelmissa ja edustaa Lulun 

reaktiota rappioon; ambivalenssia ilmentää polytonaalisuus. 

Kolmas muunnelma vie astetta pitemmälle Lulun alamäessä: 

surumielinen variaatio liittyy Lulun rakastajan, oopperasävetäjä 

Alwan nöyryytykseen, ja tämän musiikin tonaliteetti on jätetty 

kokonaan ratkaisematta. Neljäs ja viimeinen variaatio on dodekafoninen 

ja johtaa välisoiton huipennukseen Bergin omalla, 

mitään ulkopuolista jäljittelemättömällä tyylillä, ja tämän uljauden 

jälkeen esiintyvä renkutusteeman posetiiviversio paljastaa 

Lulun kurjuuden alastomuudessaan. Yhdessä nämä muunnelmat 

kestävät vajaat kolme minuuttia, mikä riittää Bergille kuvattujen 

psykolgisten ilmiöiden käsittelyyn ja 1900-luvun alun musiikin 

historian keskeisen juonteen kursoriseen läpikäymiseen. 

Toinen poikkeus on ensimmäisen näytöksen toisen kohtauksen 

laaja ja tehokas fragmentti, joka on otsikoitu sanalla ‘monoritmica’. 

Koko 290 tahtia pitkä jakso rakentuu yhdelle ainoalle 

viisijakoiselle rytmille, joka ensin tihentyy 176 tahdin ajan hitaimmasta 

mahdollisesta temposta äärimmäisen nopeaan prestissimoon 

ja hidastuu sitten 114 tahdissa takaisin Lähtökohta on 

äärimmäisen kurinalainen, silti rakenne vastaa draaman kulkua: 

kohtauksessa tohtori Schön ajaa taidemalari Schwarzin itsemurhaan, 

joka tapahtuu juuri tempokehityksen taitekohdassa. 

Berg ei saanut Lulun partituuria koskaan valmiiksi. Hänen 

käsialaansa ovat kaksi ensimmäistä näytöstä sekä kolmannen 

näytöksen vajaat 300 ensimmäistä tahtia. Partisellin hän kuitenkin 

ehti kirjoittaa kokonaan, ja sen perusteella hänen maanmiehensä 

Friedrich Cerha orkestroi teoksen loppuun. Näin ollen 

Lululla on ollut kaksi ensiesitystä. Vaillinaisen version ensi-ilta 

oli Zürichissä vuonna 1937, kun taas Cerhan täydentämä kokonaisuus 

näki päivänvalon Pariisissa vuonna 1979. 

19

20 

Från Pandoras ask till 

ett horn av ymnighet 

Kommentarer på operan Lulu, såsom den är skriven i partitur och 

libretto, om dess faktiskta bakgrund och kompositörens motiv. 

Jouni Kaipainen 

D 

å operan Wozzeck år 1925 fått sitt prisade uruppförande 

och den andra produktionen blivit en världssensation, 

började Alban Berg snart söka efter en 

ny text att göra opera på. Han velade länge mellan 

två alternativ. Den ena var Gerhard Hauptmanns saga Und Pippa 

tanzt (”Och Pippa dansar), då den andra var Franz Wedekinds 

Lulu-tragedi, som författaren delat i två pjäser med rubrikerna 

Erdgeist (“Jordanden”) och Die Büchse der Pandora (“Pandoras 

askar”). 1928 bestämde sig Berg slutligen för Wedekind. Han 

hade varit intresserad av ämnet redan länge: Som 20-åring hade 

han sett en föreställning av Karl Kraus och suttit och gjort anteckningar 

på delar av regissörens långa och teoretiska tal. 

Många kompositörer har istället för att anlita en librettist 

slutligen gjort sina operalibretton själva. I de fl esta fall har det 

varit ett grovt strategiskt fel och endast gett prov på fantasilöshet 

och klumpighet, då det ibland igen fi nns undantag, med Wagners 

libretton med god helhet som exempel. Även Berg ansåg det 

självklart att han skulle skriva librettot själv, och han torde vara 

det bästa exemplet på att manövern fungerar. I hans två operor 

fi nns i dramatiseringen både gemensamma och olika nämnare. 

Då Wozzeck grundar sig på Georg Büchners s.k. fragment av en 

pjäs, där de 26 väldigt osammanhängande akterna t.o.m. till talteater 

kräver komprimering, är Wedekins pjäser redan så utarbetade, 

till bristningsgränsen fyllda av helheter. De röda trådarna 

är för den långsammare uttrycksformen opera allt för många. 

Lulus innehåll smalnade till endast några huvudkaraktärer, men 

rollbesättningen är fortfarande rik. En annan utgångspunkt var 

att skära ner på den digra dialogen – efter rensningen innehåller 

Lulu likväl mer dialog än någon annan betydelsefull opera. An- 

märkningsvärt är att Berg inte nöjde sig med att göra texten mer 

opera-aktig, istället ändrade han uttrycksformen i opera till att 

likna mer en hektisk teaterdialog. Att behandla snabba tempon 

har blivit en av Lulus styrkor. 

Arrangemangets kärnfråga blev hur man skulle kombinera 

de två pjäserna. Jordanden och Pandoras askar är till grunden 

sina motsatser: tillsammans bildar de en linje av uppgång och 

fall. I Jordanden är Lulu den regerande, den vilken handlingen 

föds och styrs genom. I Pandoras askar släpps världens all ondska 

ut, vilket titeln även initierar. Lulu är fortfarande huvudrollsinnehavaren 

men utan makt: Händelserna styr henne och hon 

kan inte kontrollera dem. Berg hade hela sitt liv varit fascinerad 

av symmetrins principer – låt oss bara ta Kammarkonserten 

och Lyriska seriens uppbyggnader som exempel. Spegelbildsuppställningen 

som de två pjäserna bygger upp, har säkerligen 

fascinerat kompositörens sinne med en speciell kraft. Han löste 

problematiken med att ställa i mitten av operan ett mellanspel, i 

mitten av den andra pjäsen, som skulle fungera som bakgrundsmusik 

till en fi lmepisod. 

Inför denna fi lm gav han noggranna instruktioner i librettot 

och partituret, Lulus fi lmmusik är i notbilden därmed symmetrisk 

till punkt och pricka. Som dess mittpunkt fungerar ett 

pianoarpeggio som går både uppåt och neråt. Mitt i fi nns ett 

fermat som under föreställningen tar några sekunder i anspråk, 

men chockerar i hur den fastnar på sitt ställe och symboliserar 

därmed ett helt års fängelsevistelse. I denna symbol kan ännu 

en symbolik utläsas: Ackordet som klingar under hela fermatet 

innehåller dess och ass som, genom vibrafontremolon, under 

operans gång många gånger fungerat som dörrklocka. Nu är to-

nerna långa, utan tremolon, och står naturligtvis då för en stängd 

dörr – dörrklockan fungerar inte! 

I början av nästa scen är Lulu åter fri och omgiven av samma 

människor som förut. Men nu är friheten falsk. Gudinnan som 

innan så klurigt regerat det mansdominerade samhället hur hon 

velat är nu en fredlös fl ykting som måste underställa sig maskineriets 

press och billiga utpressning. Allt återgår till sin början 

men väldigt förvrängt. Symmetrin som dramaturgisk princip 

skapar pessimism och inga förutsättningar: då slutet skall motsvara 

början slipper man aldrig riktigt någonvart. 

Då sången och orkestern i Wozzeck i huvudsak är i balans 

sinsemellan, styr sången fullkomligt i Lulu, mellanspelen borträknade. 

Huvudsakligen beror detta på det betydligt större textmaterialet. 

Lulus framfart bestäms därmed först och främst av 

texten. Berg namngav även i Lulu enskilda delar till sådant som 

‘sonat’, ‘gavott’ eller ‘koral’, men man förhåller sig betydligt friare 

till dessa än i Wozzeck; Berg kan klippa av den kompakta 

musikaliska formen med en helt obekant insert om texten så 

kräver, och han kan placera av varandra oberoende former in 

i varandra, såsom han gör då han placerar Lulus krävande aria 

in mellan verserna i doktor Schöns aria. Fortfarande behandlar 

han texten som ett helt utomstående element, något som existerar 

oberoende av musiken. 

Berg urskiljer sex olika ”stadier av sång”; dessa sträcker sig 

från normalt diskussionsröstläge till fullskalig operasång, och 

dessa behandlas förhållandevis jämlikt, fastän sång ändå är det 

huvudsakliga uttryckssättet. Som uppenbar mening har varit att 

öka musikens tyngd och betydelse i vågskålen, som lutar mer 

mot det teatraliska uttryckssättet. Karaktären formas dessutom 

av enormt tjocka parenteser, inskrivna scenangivelser, som kompositören 

noggrant bundit in i partituret med pilar. Berg måste 

ha vetat vilken skräck detta är för regissörer, trots att dessa inte 

ännu på hans tid förhöll sig lika ovillkorligt till auteurens rättigheter 

som idag! Eftersom Lulu är långt mer arbetssam att organisera 

än Wozzeck var Berg tvungen att tränga sg in på regissörens 

revir, vilket tyvärr kan komma att minska denna yrkeskategoris 

intresse, som brukar vara mån om sin självkänsla. 

Tvärt emot Wozzeck är Lulu komponerad enligt tolvtonsteknik. 

Arbetet med de små detaljerna i Lulu kan därmed med en 

ytskrapning te sig hårdare. Så är ändå inte fallet, vilket endast 

beror på Bergs fantastitska förmåga att kunna använda Schönbergs 

metod. Endast en tolvtonsrad leder för honom till så många 

olika punkter så resultatet blir en brokig färgskala. Det ostämda 

rullpianot i Wozzecks barscen motsvaras i Lulu av en hel jazzor- 

kester, och ragtimen eller den engelska valsens autenticitet störs 

knappt av dodekafonin som göms i strukturen, om man bortser 

från de mest hårdnackade jazzfanatikerna eventuella iakttagelser. 

I Lulu dominerar alltså dramat och texten de musikaliska 

formerna. Det fi nns dock två betydande undantag. Från dessa är 

de tydligare den tredje aktens mellanspel, som i sig är ett unikt 

nummer då man i den ställer tonalisk och dodekafonisk musik 

mot varandra. Det är frågan om en variationsserie där författaren 

Wedekinds komponerade Lutsång står som tema. Den första 

variationen stryker Wedekinds simpla C-durstrudelutt medhårs, 

och dess instrumentering är cirkuslik, svulstig och full med 

glans. Här syftar man till den tidigare scenens festligheter med 

det tomma och innehållslösa high-life -gottandet i demimondes 

dekadens. Den andra variationen går i grazioso- stämning 

och representerar Lulus reaktioner på nedgång; polytonaliteten 

synliggör ambivalensen. Den tredje variationen tar oss ett steg 

längre ner i Lulus nedgång, den ledsamma variationen har att 

göra med förudmjukelsen av Lulus älskare, operakompositören 

Alwa, och musikens tonalitet lämnas helt oupplöst. Den fjärde 

och sista variationen är dodekafonisk och leder till mellanspelets 

höjdpunkt med en helt egen ohärmbar Bergiansk stil. Wedekind 

simpla tema i positivversion avslöjar till slut Lulus miserabelhet, 

i all dess nakenhet. Dessa variationer tar ca 3 minuter i anspråk, 

som räcker för Berg för att behandla såväl psykologiska fenomen 

som 1900-talets börjans mest centrala musikhistoria. 

Det andra undantaget är den första aktens andra scens breda 

och effektiva fragment, som är rubricerat ”monoritmica”. Ett 

hela 290 takter långt avsnitt byggs på en enda femdelad rytm, 

som komprimeras under 176 takter från det långsammaste möjliga 

tempot till det absolut snabbaste prestissimot och saktas 

därigen ner under 144 takter. Utgångspunkten är oerhört strikt, 

likväl motsvarar uppbyggnaden dramats gång; i scenen driver 

doktor Schön konstnären Schwartz till självmord, vilket äger 

rum i vecket av tempoutvecklingen. 

Berg slutförde aldrig Lulus partitur. Endast de två första akterna 

samt den tredje aktens knappa 300 första takter är skrivna 

av honom. Han hann ändå skriva hela Partisellen och hans 

landsman Riedrich Cerha slutförde orkestreringen av verket 

med hjälp av den. Därmed har Lulu haft två uruppföranden. Den 

halvfärdiga versionen uruppfördes i Zürich år 1937, då Cerhas 

ifyllda helhet såg dagens ljus i Paris år 1979. 

21

Kokkolan kaupunki 

ilmo 

Olen Sakari Oramo, kapellimestari, kosmopoliitti ja junantuoma kokkolalainen. Kotikaupungissani minua viehättävät monet asiat: 

luonto, meri, kulttuuri, vanhanajan yhteisöllisyys, ihmisten mutkaton ystävällisyys, hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, Neristanin 

arkkitehtuuri, Suntinrannan puiston epäsuomalainen vehreys (kesällä!), keskikaupungin läpikäveltävä koko ja eurooppalainen 

kivijalkamyymäläkulttuuri. Tule ja totea itse!

KESÄLLÄ KOKKOLAAN 

Kokkolan kesä 2009 tarjoaa elämyksiä moneen makuun. Aito paikallisväri 

löytyy kotoisilta kaupunki- ja kyläfestivaaleilta. Musiikkimaakunnan osaamisesta 

pääset nauttimaan Kokkolan Oopperakesässä ja Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla. 

Rakastetut pohjalaismaisemat ja -miljööt löydät Veikko 

Vionojan 100-vuotisjuhlanäyttelyistä. Ja katsauksen maaseudun nykypäivään 

ja huomiseen voit tehdä Farmari 2009 –maatalousnäyttelyssä. 

www.kokkola.fi

24 

Radion sinfoniaorkesteri 

Radions symfoniorkester 

R R 

adion sinfoniaorkesteri (RSO) on Yleisradion orkesteri, 

joka syksyllä 2007 juhli 80 vuottaan. Orkesterin 

ylikapellimestari on Sakari Oramo, joka 

aloitti kautensa syksyllä 2003. 

Radio-orkesteri perustettiin vuonna 1927 kymmenen muusikon 

voimin ja sinfoniaorkesterin mittoihin se kasvoi 1960-luvulla. 

RSO:n ylikapellimestareita ovat olleet Toivo Haapanen, Nils- 

Eric Fougstedt, Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam ja 

Jukka-Pekka Saraste. 

RSO:n ohjelmistossa on tärkeällä sijalla uusin suomalainen 

musiikki ja orkesteri kantaesittää vuosittain useita Yleisradion 

tilausteoksia. Yhteensä RSO on kantaesittänyt yli 500 teosta. 

Kaudella 2008–2009 on ohjelmassa seitsemän kantaesitystä sekä 

useita Suomen ensiesityksiä. 

Levytyksiä on tehty tähän mennessä yli sata. Historiallinen 

helmi tallennettiin Helsingin konservatorion (nyk. Sibelius-Akatemia) 

salissa uudenvuodenpäivänä 1939, kun Jean Sibelius johti 

oman Andante festivonsa radiotervehdyksessä amerikkalaisille. 

Nauhoitus jäi ainoaksi dokumentiksi Sibeliuksesta kapellimestarina. 

Sakari Oramon kanssa RSO on levyttänyt mm. Bartókin, 

Hakolan, Lindbergin, Kaipaisen ja Kokkosen teoksia sekä Launiksen 

Aslak Hetta -oopperan ensilevytyksen. RSO:n levytyksiä 

on palkittu monilla merkittävillä palkinnoilla, kuten Gramophone-, 

ja BBC Music Magazine Awards -palkinnoilla. RSO:n ja 

Lisa Batiashvilin levytys Lindbergin ja Sibeliuksen viulukonsertoista 

(Sony BMG) sai MIDEM Classical Awards -palkinnon 

2008. Tuoreimman tunnustuksen myönsi New York Times, joka 

valitsi RSO:n Magnus Lindbergin orkesteriteoksia sisältävän levyn 

vuoden levyksi 2008. RSO levyttää myös mm. Ondinelle. 

Vierailu Leningradiin 1963 oli orkesterin ensimmäinen ulkomaan 

vierailu. Sittemmin RSO on soittanut ulkomailla lähes 

300 konserttia. Japanissa orkesteri on vieraillut neljä kertaa. Kevätkaudella 

2009 orkesteri vierailee Saksassa, Wienissä ja Ateenassa. 

RSO:n kotikanava on YLE Radio 1, joka lähettää orkesterin 

kaikki konsertit yleensä suorina lähetyksinä niin Suomesta kuin 

ulkomailtakin. Konsertteja voi kuunnella myös ympäri maailmaa 

RSO:n verkkosivujen kautta (www.yle.fi /rso). 

Radions symfoniorkester (RSO) är Rundradions 

orkester. Den fi rade sitt 80-årsjubileum hösten 

2007. Den nuvarande chefsdirigenten Sakari Oramo 

tillträdde hösten 2003. 

Radioorkestern grundades år 1927 och bestod då av tio musiker. 

På 1960-talet utvidgades den till en fulltalig symfoniorkester. 

Orkesterns tidigare chefsdirigenter är Toivo Haapanen, Nils- 

Eric Fougstedt, Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam 

och Jukka-Pekka Saraste. 

Den nya inhemska musiken utgör en viktig del av RSO:s repertoar. 

Varje år uruppför orkestern ett fl ertal verk som beställts 

av Rundradion. RSO har inalles uruppfört över 500 verk. Under 

säsongen 2008–2009 spelar orkestern sju uruppföranden och 

därtill ett fl ertal andra verk som hörs för första gången i Finland. 

RSO har gjort över 100 skivinspelningar. På nyårsdagen 1939 

inspelades en historisk pärla i Helsingfors Konservatorium (nuvarande 

Sibelius-Akademin). Som en del av en radiohälsning 

till amerikanarna dirigerade Jean Sibelius sitt eget Andante festivo. 

Detta är det enda dokument som bevarats av Sibelius som 

dirigent. Med Sakari Oramo har RSO spelat in musik av bl.a. 

Bartók, Hakola, Lindberg, Kaipainen och Kokkonen, samt den 

första skivinspelningen av Armas Launis’ opera Aslak Hetta. 

RSO:s inspelningar har fått ett fl ertal prestigefyllda priser, bl.a. 

Gramophone Award och BBC Music Magazine Award. Senast 

fi ck RSO MIDEM Classical Award 2008 för sin inspelning av 

Magnus Lindbergs och Sibelius’ violinkonserter med Lisa Batiashvili 

som solist (SONY BMG). RSO spelar även in skivor för 

bl.a. Ondine och DG. 

RSO:s första utlandsgästspel ägde rum i Leningrad 1963. 

Sedermera har RSO spelat närmare 300 konserter utomlands. I 

Japan har orkestern gästspelat fyra gånger. Under vårsäsongen 

gästspelar orkestern i Tyskland, Wien och Aten. 

RSO:s egen radiokanal, YLE Radio 1, radierar alla orkesterns 

konserter. I allmänhet sänds både de inhemska och utländska 

konserterna direkt. Konserterna kan även avlyssnas världen 

runt via RSO:s webbsidor (www.yle.fi /rso).

Konserttimestarit 

Konsertmästare 

Petri Aarnio, 1. 

Jari Valo, 1. 

Taija Kilpiö, 2. 

Emma Vähälä, 2. 

Laura Vikman, 3. 

1. viulu / 1. violin 

Taru Loppela I 

Zoltán Takács I 

Maaria Leino, I 

Anna Hohti 

Tarja-Leena Kircher 

Timo Konttinen 

Reeta Maalismaa 

Tuomas Pulakka 

Jenni Sinkkonen 

Erja Unkari 

Pauliina Valtasaari 

Kari Vanonen 

2. viulu / 2. violin 

Jukka Pohjola I 

Hannu Vasara I 

Kaisa Kallinen II 

Annika Palas-Peltokallio II 

Camilla Carlsson-Parikka 

Erkki Hiltunen 

Eeva Haapamäki 

Mirka Malmi 

Anne Paavilainen 

Maria Puusaari 

Martti Saarnikoski 

Tuija Vikman 

Jaakko Vuornos 

avoin / öppen 

Alttoviulu / Viola 

Tommi Aalto, I 

Ilari Angervo, I 

Camilla Koiso-Kanttila, II 

Atso Lehto, II 

Ylikapellimestari / Överkapellmästare 

Sakari Oramo 

Ritva Kaukola 

Olli Kilpiö 

Lauri Laasonen 

Pekka Pulakka 

Riitta-Liisa Ristiluoma 

Helge Valtonen 

avoin / öppen 

Sello / Cello 

Risto Poutanen, 1.* 

Eeva Rysä, 2.* 

Tuija Rantamäki, 3.* 

Jukka Rautasalo, 3.* 

Timo Alanen 

Mikko Ivars 

Eira Ojanen-Linkala 

Miika Uuksulainen 

Lassi Viljanen 

Joel Laakso 

*soolosellisti / solocellist 

Kontrabasso / Kontrabas 

Kati Harjanne, I 

Jukka Nuuttila, II 

Kari Jussila 

Pekka Laurila 

Jukka Räikkönen 

Pekka Saarinen 

Erkki Tuura 

avoin /öppen 

Huilu / Tvärfl öjt 

Petri Alanko, 1.* 

Eeva Heikkilä, 2.* 

Emmi Niemi (myös pikkolo) 

*soolohuilisti / solofl öjtist 

Soolopikkolo / Solopiccolo 

Hanna-Kaarina Heikinheimo 

(myös huilu / även fl jöt) 

Oboe 

Jorma Valjakka, 1.* 

Päivi Kärkäs, 2.* (myös 

englannintorvi / även engelskt 

valthorn) 

Francisco Almazán 

Sanna Niemikunnas 

(myös englannintorvi / 

även engelskt valthorn) 

*soolo-oboisti / solo-oboist 

Klarinetti / Klarinett 

Christoffer Sundqvist, 1.* 

Reijo Koskinen, 2.* 

Marja Kopakkala (myös Esklarinetti 

/ även Ess-klarinett) 

Kullervo Kojo (myös bassoklarinetti 

/ även basklarinett) 

*sooloklarinetisti / 

soloklarinettist 

Fagotti / Fagott 

Otto Virtanen, 1.* 

Jussi Särkkä, 2.* 

Olavi Ojanperä (myös kontrafagotti 

/ även kontrafagott) 

Pekka Katajamäki 

*soolofagotisti 

Käyrätorvi / Valthorn 

avoin / öppen, * 

Esa Tapani, I 

Satu Huuskonen, II 

József Hárs 

Antti Nisula 

Esa Tukia 

*soolokäyrätorvensoittaja / 

solovalthornist 

Trumpetti / Trumpet 

Jouko Harjanne, 1.* 

Tomas Gricius, 2.* 

Jorma Rautakoski, I 

Miikka Saarinen, II 

Atsuko Sakuragi 

*soolotrumpetisti / solotrumpetist 

Pasuuna / Trombon 

Teppo Alestalo, * 

avoin, II 

Line Johannesen 

*soolopasunisti / solotrombonist 

Bassopasuuna / Bastrombon 

Teppo Viljanen I 

Tuuba / Tuba 

Anders Hauge 

Patarummut / Timpani 

Lassi Erkkilä, I 

Ralf Kircher, II 

Lyömäsoittimet / Slagverk 

Jani Niinimäki, I 

Tim Ferchen, II 

Harppu / Harpa 

Reija Bister 

Kosketinsoittimet / 

Klaverinstrument 

Jouko Laivuori 

I äänenjohtaja / stämledare 

II varaäänenjohtaja / 

andra stämledare 

25

Illallismenubuffet/Middagsbuffé meny 

Ennen näytöstä 28 € Tilattavissa klo 17.00 ja 17.30 

Innan föreställningen 28 € - att beställas kl 17.00 och 17.30 

Alkuruokabuffet/Förrättsbuffé Hapankaalipiirasta ja sienisalaattia 

Surkålspaj och svampsallad 

Savustettua forellia ja ”sauerrahm”-ruohosipulikastiketta 

Rökt forell och ”sauerrahm”-gräslökssås 

Sauerbraten ja Waldorfi nsalaattia 

Sauerbraten och Waldorfssallad 

Saksalaista perunasalaattia 

Tysk potatissallad 

Raikasta viher-versosalaattia ja paahdettuja kurpitsasiemeniä 

Fräsch grön-skottsallad och stekta frön från pumpa 

Tilsiter-juustoa ja kirsikka-pähkinäkompottia 

Tilsiter-ost och körsbär-nötkompott 

Maalaishiivaleipää ja levitettä 

Lantligt jästbröd med örtsmör 

Lämmin/ Varmrätt ”Schlachtplatte”; Kanaschnitzel, Kassler, Currybratwurst 

”Schlachtplatte”; Broilerschnitzel, Kassler, Currybratwurst 

Juuresröstiä 

Rotfruktsrösti 

Juomat/Drycker 

Ruokajuomaviinit/Matviner Cótes du Rhóne ”Les Epices” 6 € / 30 € 

(12cl / 75 cl) Riefl é Pinot Blanc ”Bonheur Convivial” 6 € / 30 € 

Piccolot/ Piccolon Santa Rita Cabernet Sauvignon 7 € 

(18,5 cl) Santa Rita Sauvignon Blanc 7 € 

Veuve du Vernay Rosé 8 € 

Veuve du Vernay Brut 8 € 

Kuohuviinit/Mousserande viner Dietrich Crémant d´Alsace 6 € / 30 € 

Muut/Övrigt Olut/Öl 6 € / 0,4 l 

Virvokkeet / Förfriskningar 3,5 € plo/fl aska 

Kahvi, tee / Kaffe, te 2,5 € 

Konjakki / Konjak 7 € / 4 cl 

Kermalikööri / Gräddlikör 5 € / 4 cl 

Väliaikatarjoilu/Pausservering 

Etukäteen tilattu/På förhand beställt 

Suolaista/Salt Pinaatti-vuohenjuusto piiras / Spenat-getostpaj 7 € 

Savulohi piiras / Paj på rökt lax 7 € 

Makea/Sött Lulun oma leivos / Lulus egna bakelse 5 € 

Suklaaleivos/macaroonsleivos / Chokladbakelse/macaroonsbakelse 5 € 

Pikku makea rasia / Liten sötsaksask 3 € 

27

28 

Leea 

Klemola 

L 

eea Klemola är en 

frilansande skådespelare, 

regissör 

och manusförfattare 

från Helsingfors, som 

spenderade sina ungdomsår i 

Karleby. Hon fungerade som 

konstnärlig ledare för Aurinkoteatteri 

i Helsingfors under 

åren 1994-2003. Klemola har 

skrivit pjäserna Kahelianai- 

Sakari 

Oramo 

V 

iolinistenSakari Oramo började 

sin dirigentkarriär 

med att 

i tv-programmet Viuluviikarit 

Musiikkimaassa leda orkester 

iklädd hai-gummistövlar. 

Efter att ha bytt till lackskor 

fungerade Oramo som Avantis 

och Radions Symfoniorkesters 

konsertmästare under 

1980- och 1990-talet. 

Genombrottet som dirigent 

L 

eea Klemola on 

helsinkiläinen 

freelancer-näyttelijä, 

-ohjaaja 

ja -käsikirjoittaja, joka asui 

nuoruusvuotensa Kokkolassa. 

Helsinkiläisen aurinkoteatterin 

taiteellisena johtajana hän 

toimi 1994-2003. Klemola on 

kirjoittanut näytelmät Kahelianainen, 

Seksuaali, Anne 

Krankin päiväkirja (Aurinkoteatteri 

2001 yhdessä Pentti 

Halosen kanssa) ja Jessika 

– vapaana syntynyt, jotka 

nen, Seksuaali, Anne Krankin 

päiväkirja (Aurinkoteatteri 

2001, tillsammans med Pentti 

Halonen) samt Jessika –vapaana 

syntynyt, vilka hon också 

regisserat. Som skådespelare 

har hon förutom teaterarbeten 

gjort otaliga fi lm-, tv- och radioroller. 

Klemola har belönats 

bl.a. för huvudrollen i fi lmen 

Neitoperho, för vilken hon fi ck 

V 

iulisti Sakari 

Oramo aloitti 

kapellimestarinuransajohtamalla 

Viuluviikarit Musiikkimaassa 

tv-sarjan puitteissa 

orkesteria Hai-saappaat jalassa. 

Vaihdettuaan lakeri-kenkiin 

Oramo toimi Avantin ja 

Radion Sinfoniaorkesterin 

konserttimestarina 1980- ja 

1990-luvulla. 

Läpimurron kapellimestarina 

hän teki Radion Sinfoniaorkesterin 

konsertissa 1993. 

Sittemmin Oramo on johtanut 

maailman nimekkäimpiä orkestereita 

kuten Berliinin ja 

kom efter att ha lett Radions 

Symfoniorkester i en konsert 

1993. Efter det har Oramo 

lett världens mest berömda 

orkestrar såsom Berlin- och 

New Yorkfi lharmonikerna, 

Dresdens statsorkester och 

San Fransiscos symfoniorkester. 

Under tio år ledde Oramo 

Birminghams stadsorkester, 

som resulterade i bl.a. två 

hedersdoktorat från engelska 

universitet, en utnämning som 

myös ohjasi. Näyttelijänä hän 

on teatteritöiden lisäksi tehnyt 

lukuisia elokuva-, tv- ja 

radiorooleja. Klemola on palkittu 

mm. pääroolistaan elokuvassa 

Neitoperho, josta hän 

sai kunniakirjan parhaasta 

näyttelijäsuorituksesta Mannheim-Heidelberginelokuvafestivaaleilla 

Saksassa 1997, 

parhaan naispääosan palkinnon 

Rouenin pohjoismaisilla 

elokuvafestivaaleilla1998 sekä 

Jussi-palkinnon parhaasta 

naispääosasta. Klemolalle on 

ett hedersdiplom för bästa rollprestation 

på Mannheim-Heidelberg 

fi lmfestival i Tyskland 

1997, för bästa kvinnliga huvudroll 

På Rouens fi lmfestival 

för nordisk fi lm 1998 samt en 

Jussi-statyett för bästa kvinnliga 

huvudroll. Klemola har 

tilldelats ett ettårigt konstnärsstipendium 

1994 och ett 

treårigt konstnärsstipendium 

New Yorkin fi lharmonikkoja, 

Dresdenin valtionorkesteria ja 

San Franciscon sinfoniaorkesteria. 

Kymmenen vuoden ajan 

Sakari Oramo luotsasi Birminghamin 

kaupunginorkesteria, 

mistä tuloksena hänellä on palkintokaapissaan 

mm. kahden 

englantilaisen yliopiston kunniatohtorius, 

nimitys Birminghamin 

suosituimmaksi kulttuurihenkilöksi, 

Elgar-mitali sekä 

romanialainen Enescu-palkinto. 

Hän on levyttänyt runsaasti 

ja erityisesti saanut kiitosta 

suurella sydämellä johtamistaan 

tulkinnoista, kuten Sibeliuksen 

sinfonioitten kokonaislevytyk- 

Birminghams populäraste 

kulturpersonlighet, Elgar-medaljen 

samt rumänska Enescupriset. 

Han har spelat in otaliga 

verk och speciellt prisats 

för storhjärtat ledda tolkningar, 

såsom i inspelningarna av 

Sibelius samtliga symfonier. 

Oramo har i fl era år fungerat 

som Mellersta Österbottens 

kammarorkesters huvudgäst, 

men kontakten till det österbottniska 

musiklivet började 

myönnetty Valtion näyttämötaidetoimikunnanyksivuotinen 

taiteilija-apuraha 1994 ja 

kolmevuotinen taiteilija-apuraha 

2003. Klemolan käsikirjoittama 

ja ohjaama Kokkola-näytelmä 

sai vuonna 2005 

sekä Tampereen teatterikesän 

Olavi veistäjä-palkinnon että 

Suomen Teatteriliiton myöntämän 

Vuoden Näytelmä- 

kunniamaininnan. Kokkolan 

Oopperalle Klemola ohjasi Figaron 

Häät, joka oli Kokkolan 

Oopperakesässä 2006 ja 2007. 

2003 från Statens scenkonstkommission. 

År 2005 fi ck 

hennes Kokkola-pjäs Olavi 

Veistäjä-priset på Tammerfors 

teatersommar och utnämndes 

till årets pjäs av Finlands teaterförbund. 

För Karlebyoperan 

har Klemola tidigare regisserat 

Figaros Bröllop, som uppfördes 

under Karleby Operasommar 

2006 och 2007. 

sestä. 

Oramo on toiminut useita 

vuosia Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin 

päävierailijana, 

mutta kosketus keskipohjalaiseen 

musiikkielämään alkoi jo 

10-vuotiaana Kälviän musiikkileirillä. 

Nykyisin kokkolassa 

asuva Oramo on sittemmin 

perehtynyt adoptoidun maakuntansa 

erikoisuuksiin mm. 

runsaalla oleskelulla Öjan saaristossa. 

Sakari Oramo aloittaa 

Tukholman Kuninkaallisten 

fi lharmonikkojen ylikapellimestarina 

2008, jatkaen samalla 

myös Radion sinfoniaorkesterin 

johdossa. 

redan som tioåring, på musiklägret 

i Kelviå. Den i Karleby 

nuförtiden boende Oramo 

har bekantat sig med sitt adopterade 

landskaps specialiteter 

genom att bl.a. spendera rikligt 

med tid i Öja skärgård. Sakari 

Oramo börjar som chefdirigent 

för Stockholms Kungliga 

fi lharmoniker 2008, samtidigt 

som han fortsätter att leda Radions 

Symfoniorkester.

Tuomas 

Lampinen 

Tarja 

T 

Ervasti 

T 

uomas Lampinen 

on toiminutvuodesta 

-99 lähtien 

niin muodin kuin teatterin 

ja sittemmin oopperan saralla. 

Hänen uralleen mahtuu 

stailauksia erinäisille vaatemerkeille 

aikakausilehtiin ja 

bändien levyn kansiin. Sittemmin 

teatteri on saanut vallata 

T 

uomas Lampinen 

har sedan - 

99 fungerat både 

inom mode och 

teater och senare även inom 

opera. I hans karriär ryms styling 

åt olika klädmärken till 

livsstilsmagasin och till olika 

bands skivomslag. Senare har 

teatern tagit överhand. Han 

arja Ervasti on 

toiminut parikymmentä 

vuotta vapaana 

valosuunnittelijana teatterin, 

tanssin ja oopperan piirissä 

sekä kuvataiteen kentällä tehden 

valo- ja tilataideteoksia. 

Hän toimii myös alansa opetus- 

ja konsultointitehtävissä. 

Ervasti on koulutukseltaan 

valosuunnittelija, TeM Teatterikorkeakoulu 

2002, viestintäkulttuurialan 

pedagogi 

T 

arja Ervasti har 

under ett tjugotal 

år fungerat 

som frilansande 

ljusdesigner inom teater, dans 

och opera såväl som inom 

bildkonst genom utförandet av 

ljus- och utrymmeskonst. Hon 

arbetar även inom sin bransch 

med utbildnings- och konsultationsuppgifter. 

Ervasti är till 

sin utbildning ljusdesigner, 

TeM Teaterhögskolan 2002, 

pedagog i kommunikation 

inom kultursektorn 1995, Yale 

suurimman osan ajasta. Hän 

on puvustanut produktioita 

mm. Rakastajat-teatteriin 

Poriin, Aurinko-teatteriin ja 

Takomoon Helsinkiin, Turun 

kaupunginteatteriin, jossa on 

ollut kiinnityksellä vuodesta 

2006, sekä Kokkolan Oopperakesään. 

Seuraavana mainintoja 

viimeaikaisista töistä: näytel- 

har kostymsatt produktioner 

bl.a.till Rakastajat-teatern i 

Björneborg, Aurinko-teatern 

och till Takoomo i Helsingfors, 

samt till Åbo Stadsteater 

som han varit knuten till 

sedan 2006 och till Karleby 

Sommaropera. 

Exempel på hans senaste 

arbeten: skådespelet ”Kohti 

1995, Yale School of Drama, 

special research fellow 1990. 

Hän on Varsinais-Suomen taidetoimikunnan 

jäsen kaudella 

2007-2009. 

Viime vuosien oopperatöihin 

kuuluu Savonlinnan oopperajuhlilla 

Seitsemän koiraveljestä 

2008 ja Ratsumies 

2005 sekä Käärmeen hetki 

2006 Kansallisoopperassa. 

Ervasti on suunnitellut tanssin 

valaistuksia Vindhäxorryhmälle 

Tukholmassa ja Zo- 

School of Drama, special research 

fellow 1990. Hon är 

medlem i konstkommittén i 

Egentliga Finland under perioden 

2007-2009. 

De senaste årens operaarbeten 

består av Operafestspelen 

i Nyslott med Seitsemän 

koiraveljestä 2008 och Ratsumies 

2005 samt Käärmeen 

hetki 2006 på Nationaloperan. 

Ervasti har planerat dansljus 

åt Vindhäxor-gruppen i Stockholm 

och åt Zodiak i Helsingfors. 

Ervasti har gjort manus 

mä Kohti kylmempää Tampereen 

teatteriin ohjaajanaan 

Leea Klemola ja ”Kuka pelkää 

Virginia Woolfi a?” Turun 

kaupunginteatteriin. Ilokseen 

hän on päässyt työstämään 

vaatteita myös ”Hullu Jussi” 

lyhytelokuvaan, jonka ohjaajana 

toimi Juha Mustanoja. 

Kylmempää” på Tammerfors 

teater i regi av Leea Klemola 

och ”Kuka Pelkää Virginia 

Woolfi a?” på Åbo Stadsteater. 

Till sin glädje har han även 

fått göra kläder till kortfi lmen 

”Hullu Jussi”, som regisserats 

av Juha Mustanoja. 

diakille Helsingissä. Ervasti 

on luonut Teatterimuseon 

Valovuosi-näyttelyn käsikirjoituksen 

ja näyttelyarkkitehtuurin 

v. 2008. Viime vuosien 

kuvataidetoimintaan kuuluu 

Taiteen tiet ympäristötaidetapahtuman 

suunnittelu ja kuratointi 

v. 2005 - 08, pysyvä ympäristötaideteos 

Tuulen kuvia 

Arabianrannassa, sekä yksityisnäyttelyt 

Galleria Kandela 

/Teatterimuseo 2008 ja Salon 

Taidemuseo Veturitalli 2 007. 

och utställningsarkitektur för 

teatermuséets Valovuosi-utställning 

år 2008. Till bildkonstverksamheten 

under de 

senaste åren hör Taiteen tiet- 

konsthändelsens planering och 

kuratorskap år.2005-08, det 

permanenta miljökonstverket 

Tuulen kuvia vid Arabiastranden, 

privata utställningar vid 

Galleria Kandela /Teatermuséet 

2008 och Salon Taidemuseo 

Veturitalli 2007. 

29

30 

Markku 

Sirén 

Petri 

Antikainen 

M 

arkku Sirén 

valmistui 

lavastajaksi 

Taideteollisesta 

Oppilaitoksesta (nyk. 

Taideteollinen Korkeakoulu) 

1968. Markku on toiminut 

lavastajana Helsingin Kaupunginteatterissa 

68-81, Tampereen 

Työväen Teatterissa 

M 

arkku Sirén 

är utbildad 

scenograf 

från Konstindustriella 

högskolan 1968. 

Han har fungerat som scenograf 

vid Helsingfors stadsteater 

1968-81, Tampereen 

Työväen Teatteri 1981-87, och 

P 

etri Antikaisella 

on musiikin 

maisteri Sibelius- 

Akatemiassa sekä 

on opiskellut Wienin musiikkikorkeakoulussa. 

Hän on 

esiintynyt mm. Suomen Kansallisoopperassa, 

Savonlinnan 

oopperajuhlissa, Helsingin 

Juhlaviikoilla, Turun musiikkijuhlissa, 

Avantin Suvisoitossa, 

Kuhmon Kamarimusiikkijuhlissa. 

P 

etri Antikainen 

innehar en magister 

i musik från 

Sibeliusakademin 

och har studerat vid Wiens 

musikhögskola. Han har uppträtt 

som solist vid bl.a. Finlands 

Nationalopera, Nyslotts 

operafestspel, Helsingfors 

festspel, Åbo musikfestspel, 

Avanti Sommarmusik, Kuhmo 

Kammarmusikfestival. 

81-87, jonka jälkeen freelancerina 

vuoteen -96, Kokkolan 

Kaupunginteatterissa hän 

työskenteli 1996 eläkkeelle 

heinäkuussa 2008 jäätyään 

saakka . 

Sirén on vieraillut useimmissa 

Suomen teattereissa, 

lisäksi Mecklenburgisches 

Staatstheater Schwerinissä ja 

som freelancer till 1996. På 

Karleby stadsteater arbetade 

han 1996 ända tills pensioneringen 

i juli 2008. 

Sirén har gästat de fl esta 

fi nska teatrarna samt Mecklenburgisches 

Staatstheater, 

Schwerin och Teatr Novy, 

Warszawa. Han har stått för 

Vuonna 1989 Antikainen 

saavutti 3. sijan Lappeenrannan 

valtakunnallisissa yksinlaulukilpailuissa. 

Hän on toiminut 

useiden suomalaisten 

orkesterien solistina, mm. Radion 

sinfoniaorkesteri, Helsingin 

kaupunginorkesteri, Turun 

kaupunginorkesteri. Oulun 

kaupunginorkesteri jne. 

Konserttiohjelmisto ulottautuu 

barokin musiikista uuden 

musiikin kantaesityksiin. 

År 1989 tilldelades Antikainen 

3:e pris i solosång 

i de nationella sångtävlingarna 

i Villmanstrand. Han 

har fungerat som solist för 

bl.a. Radions symfoniorkester, 

Helsingfors stadsorkester, 

Åbo stadsorkester, Uleåborg 

stadsorkester osv. 

Konsertrepertoaren sträcker 

sig från barockmusik till uruppförande 

av nutida musik. 

Teatr Novyssa, Varsovassa. 

Lavastuksia on syntynyt runsas 

200 ja lisäksi yli 50 teatterijulistetta. 

Sirén on toiminut 

myös tuntiopettajana Taideteollisessa 

Korkeakoulussa ja 

opettajana eri harrastajayhteisöjen 

kursseilla ja koulutustilaisuuksissa. 

drygt 200 scenografi er och ett 

femtiotal teaterplanscher. Sirén 

har fungerat som timlärare 

vid Konstindustriella högskolan 

samt undervisat många 

amatörgrupper och vid workshopar. 

Oopperaohjelmisto koostuu 

keskeisimpien oopperoiden, 

mm. Mozart, Verdi, Wagnerin 

bassotehtävistä. 

Vuosina 1990-1998 Antikainen 

esiintyi oopperalaulajana 

saksalaisissa oopperataloissa, 

mm. Badisches 

Staatstheater, Karlsruhe. Vuodesta 

1998 lähtien hän toimii 

Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa 

laulun lehtorina. 

Operarepertoaren består av de 

mest centrala operornas, bl.a. 

Mozart, Verdi, Wagners basroller. 

Åren 1990-1998 uppträdde 

Antikainen som operasångare 

vid de tyska operahusen, 

bl.a. Badisches Staatstheater, 

Karlsruhe. Fr.o.m. år 1998 

fungerar han som lektor i sång 

vid Pirkanmaan ammattikorkeakoulu.

Anu 

Komsi 

A 

nu Komsi påbörjade 

sina 

sångstudier i 

Karleby, utexaminerades 

från Sibeliusakademin 

1992 och blev magister i 

musik 2000. 

Komsi har i sin repertoar 

samlat uppskattade rollprestationer 

såsom Olympia, Zerbinetta, 

Lulu, Gilda, Norina, 

Susanna, Rosalinde, den lis- 

Terhi 

Lampi 

T 

erhi Lampi började 

sina sångstudier 

redan 

som skolfl icka i 

Mellersta Österbottens Musikinstitut 

under ledning av 

Anni Kentala. Efteer avlagd 

studentexamen fortsatte hon 

studierna i Sibeliusakademin, 

varifrån hon fi ck sin musikmagistersexamen 

år 1990 från 

musikpedagogiska utbildningsprogrammet. 

År 1994 

A 

nu komsi aloitti 

laulunopiskelunsaKokkolassa, 

valmistui 

Sibelius-Akatemiasta 1992, 

Musiikin Maisteriksi 2000. 

Vuodesta 1993 repertuaariin 

on kertynyt kiitosta saaneita 

rooleja kuten Olympia, 

Zerbinetta, Lulu, Gilda, Norina, 

Susanna, Rosalinde, Ovela 

Kettu, Stravinskyn Satakieli. 

Erityisen virtuoosiset roolit 

teoksissa kuten Feldman 

:“Neither” ja George Benjamin: 

“Into the Little Hill” ovat 

olleet arvostelumenestyksiä. 

tiga Räven, Stravinskys Näktergalen. 

De ovanligt virtuosa 

rollerna i verk som Feldman: 

“Neither” och Gerorge Bejnamin: 

“Into the Little Hill” har 

varit kritikerrosade. Komsi har 

under de senaste säsongerna 

gästat Paris Opera National 

de Bastille, Frankfurts opera, 

Berlinfi lharmonikerna, Kölns 

fi lharmoniker, Wiens Konzerthaus, 

Paris Salle Pleyel, 

T 

erhi Lampi aloitti 

lauluopintonsa 

jo koulutyttönä 

Keski-Pohjanmaan 

musiikkiopistossa Anni 

Kentalan johdolla. Ylioppilastutkinnon 

jälkeen opinnot jatkuivat 

Sibelius-Akatemiassa, 

josta hän valmistui musiikin 

maisteriksi vuonna 1990 musiikkikasvatuksenkoulutusohjelmasta. 

Vuonna 1994 Terhi 

Lampi suoritti lauludiplominsa 

erinomaisin arvosanoin. 

Vuosina 1997-2004 Terhi 

Lampi oli kiinnitettynä sveitsiläisen 

St.Gallenin teatterin 

utförde Terhi Lampi sin sångdiplomsexamen 

med utmärkta 

betyg. 

Åren 1997-2004 var Terhi 

Lampi knuten till operaensemblen 

vid St.Gallen-teatern 

i Schweitz och sjöng under 

denna tid för sitt röstläge fl era 

centrala roller såsom Rosina 

(Barberaren i Sevilla), Suzuki 

(Madame Butterfl y), Nicklausse 

(Hoffmanns äventyr) 

och Orlofsky (Läderlappen). 

Komsi on vieraillut viime 

kausina Pariisin Opera National 

de Bastiljissa, Frankfurtin 

Oopperassa, Berliinin Filharmoniassa, 

Kölnin Filharmoniassa, 

Wienin Konzerthausissa, 

Pariisin Salle Pleyelissä, Lontoon 

Royal Festival Hallissa, 

New Yorkin Lincoln Center 

Festiavaalilla, Osakan ja Lucernin 

festivaaleilla. 

Anulla on harvinaisen 

laaja repertuaari ulottuen renessanssimusiikista 

Pierrot 

Lunairen kautta progejazziin 

saakka. Komsin usein tulkitsemia 

säveltäjiä ovat Bach, 

London Royal Festival Hall, 

New York Lincoln Center Festival 

Hall samt Osakas och Lucerns 

festivaler. 

Anu har en ovanligt bred 

repertoar som sträcker sig från 

renässansmusik via Pierrot 

Lunaire ända till progg-jazz. 

Kompositörer som Komsi ofta 

tolkat är Bach, Sibelius, Saariaho, 

Mahler, Kurtag, Debussy 

, Pintscher, Varese, Schönberg. 

oopperaensembleen ja lauloi 

tänä aikana useita oman äänialansa 

keskeisiä rooleja kuten 

esimerkiksi Rosinan (Sevillan 

Parturi), Suzukin (Madame 

Butterfl y), Nicklausse’n (Hoffmannin 

kertomukset) ja Orlofskyn 

(Lepakko). Myös roolit 

barokkioopperoissa Reinhard 

Goebelin johdolla sekä sveitsiläisen 

nykyoopperan kantaesityksissä 

muodostivat 

osan hänen repertuaaristaan. 

Maestro Jiri Koutin johdolla 

Terhi Lampi esiintyi konserttisolistina 

sekä useissa rooleissa 

Janacekin oopperoissa. 

Även roller i barockoperor under 

Reinhard Goebels ledning 

och schweitzisk nyopera i uruppföranden 

har utgjort delar 

av hennes repertoar. Lampi 

har uppträtt som konsertsolist 

under ledning av maestro Jiri 

Kout och även i ett fl ertal roller 

i Janaceks operor. 

Fr.o.m. hösten 2004 har 

Terhi Lampi arbetat som frilansande 

sångerska och har 

vid sidan av sina egna kon- 

Sibelius, Saariaho, Mahler, 

Kurtag, Debussy , Pintscher, 

Varese, Schönberg.Vuoden 

2008 Gramophone-palkinnon 

saajiin Anu lukeutuu nykymusiikkisarjassa 

Jonathan Harveyn 

laulusarjan esittäjänä. 

Kokkolan Oopperan Taiteellisena 

johtajana Anu on 

toiminut perustamisvuodesta 

2004 lähtien. Anu sai 2008 

Keskipohjanmaan Kulttuurirahaston 

Kulttuuripalkinnon 

laulun maailmassa tehdystä 

työstä. 

Anu hör till de som fått år 2008: 

s Gramophone-pris för nutida 

musik genom framförandet av 

Jonathan Harveys sångserie. 

Anu har fungerat som Karlebyoperans 

konstnärliga ledare 

sedan starten 2004. Anu 

beviljades år 2008 Mellersta 

Österbottens Kulturfonds 

“Kulturpris” som erkännande 

för hennes sångarbete runtom 

i världen. 

Syksystä 2004 lähtien 

Terhi Lampi on työskennellyt 

freelance-laulajana ja vieraillut 

omien konserttien ohella 

lähinnä Saksan oopperalavoilla 

mm. Berliinin valtionoopperassa 

sekä Kasselin ja 

Braunschweigin valtionteattereissa. 

Kaudella 2007-2008 

hän vieraili Kokkolan oopperan 

riemukkaassa Lepakkoohjauksessa 

Ruhtinas Orlofskyn 

roolissa. 

Kotona Sveitsissä Terhin 

perheeseen kuuluvat mies 

Stéphane ja 5-vuotias tytär 

Elina. 

serter gästat främst tyska 

operascener, bl.a. Berlins 

statsopera samt Kassels och 

Braunschweigs statsteatrar. 

Under säsongen 2007-2008 

gästade hon Karlebyoperan i 

den sprudlande produktionen 

av Läderlappen i rollen som 

fursten Orlofsky. 

Till familjen hemma i 

Schweitz hör maken Stéphane 

och 5-åriga dottern Elina. 

31

32 

Annika 

Mylläri 

Robert 

Mcloud 

A 

nnikan Suomi- 

Amerikka-Suomi 

elämänkaari 

sisältää maisterin 

tutkinnon Sibelius-Akatemiasta 

(1992), solistidebyytit 

USAssa mm. Carnegie Hallissa 

ja Kennedy Centerissä 

ja toiminnanjohtajuuden Kokkolan 

Oopperayhdistyksessä 

vuodesta 2004. Yhdistykselle 

myönnettiin vuoden 2008 tai- 

A 

nnikas livslinje, 

som sträcker sig 

som en Finland- 

USA-Finland 

-båge, innehåller magistersexamen 

från Sibeliusakademin 

(1992), solodebut bl.a. i Carnegie 

Hall och Kennedy Center 

samt rollen som verksamhetsledare 

för Karleby Operaförening, 

som tilldelades år 2008: 

s konstens statspris. 

R 

obert McLoudin 

opinahjona 

oli University of 

Kansasin laulutaiteen 

osasto. Sieltä valmistuttuaan 

hän debytoi Greminin 

roolissa (Tšaikovski: Eugen 

Onegin) Opera Omahassa 

vuonna 1992. Seuraavan vuosikymmenen 

aikana Robert 

lauloi rooleja USAssa useissa 

teattereissa kuten Santa Fe 

Opera, St. Louis Opera, Central 

City Opera, Opera Omaha, 

Baltimore Opera, Sanibel 

Festival, Connecticut Opera ja 

R 

obert McLouds 

lärosäte har varit 

University of 

Kansas linje för 

sång. Efter att ha examinerats 

därifrån debuterade han i rollen 

som Gremin (Tschajkovski: 

Eugen Onegin) på Omahas 

Opera år 1992. Under det 

följande decenniet sjöng Robert 

roller på ett fl ertal teatrar 

i USA, såsom Santa Fe Opera, 

St. Louis Opera, Central City 

Opera, Opera Omaha, Baltimore 

Opera, Sanibel Festival, 

teen valtionpalkinto. 

Annika esiintyy omissa 

konserteissaan ja orkestereiden 

solistina, viimeisimpänä 

Radion Sinfoniaorkesterin 

kanssa Mahlerin 2. sinfonian 

solistina Sakari Oramon johdolla. 

Roolityöt Kokkola Operan 

tuotannoissa sisältävät 

Kreivittären (Mozartin Figaron 

häät) ja Rosalindan (J. 

Straussin Lepakko) sekä Suor 

Annika uptpräder i egna 

konserter och som orkestersolist, 

senast med Mahlers 2: 

a symfoni med Radions Symfoniorkester 

under ledning 

av Sakari Oramo. Rollerna i 

Karlebyoperans produktioner 

innehåller Grevinnan (Mozarts 

Figaros bröllop) och 

Rosalinda (J.Strauss Läderlappen). 

I augusti (2.-9.8.) i 

Karleby Operasommar står en 

Lyric Opera of Kansas City. 

Kokkolan Oopperakesässä 

2006 ja 2007 Robert lauloi 

Bartolon roolin Häät produktiossa 

Sakari Oramon johdolla. 

Suomen Kansallisoopperassa 

Robert on laulanut useita rooleja 

ja on mukana neljässä ensi 

kauden produktiossa. RSOn 

solistina Robertia on kuultu 

Tireisiaksen roolissa (Stravinski: 

Oedipus Rex). 

Kokkolan Oopperakesässä 

2008 on vuorossa Jephtan 

rooli Carissimin samannimisessä 

teoksessa. Syyskuussa 

Connecticut Opera och Lyric 

Opera of Kansas City och Theater 

Nordhausen i Tyskland. 

I Karleby Operasommar 

2006 och 2007 sjöng Robert 

Bartolos roll i Figaros bröllop 

under ledning av Sakari Oramo. 

2006 debuterade Robert 

på Finlands Nationalopera i 

Beethovens Fidelio, Tschajkovskis 

Eugen Onegin (Greve 

Zaretsky) och i Verdis La Traviata 

(Doktor Grenvil) samt 

som RSO:s solist i Tiresias roll 

(Stravinsky: Oedipus Rex) un- 

Angelican roolin Puccinin 

samannimisessä oopperassa. 

Kaudella 2009 Annika esiintyy 

mm. Kokkola Operan 

tilausteoksessa, Sebastian Fagerlundin 

säveltämässä Döbeln 

1809 oopperassa. Kaksi 

lasta ja amerikkalainen laulava 

aviomies pitävät Annikan 

hyvässä vireessä. 

debut i rollen som Suor Angelica 

(Puccini) på tur. Under 

säsongen 2009 uppträder Annika 

bl.a. i Karlebyoperans beställningsverk, 

en opera som 

behandlar år 1809 och komponeras 

av Sebastian Fagerlund. 

Två barn och en amerikansk 

sjungande man håller Annika 

på gott humör. 

on vuorossa Beethovenin 9. 

Sinfonia Tukholmassa (Konserthuset) 

Oramon johdolla. 

Maaliskuussa 2009 Robert 

laulaa Schigolchin roolin Alban 

Bergin Lulussa, West Coast 

Kokkola Operan ja Radion 

Sinfoniaorkesterin yhteistuotannossa. 

Robert on mukana 

myös West Coast Kokkola 

Operan tulevassa kantaesityksessä 

D1809-oopperassa, 

joka perustuu Suomen sodan 

historian. 

der ledning av Sakari Oramo. 

I Karleby Operasommar 

2008 väntar rollen som Jephta 

i Carissimis verk med samma 

namn. I september står Beethovens 

9:e symfoni på tur i 

Konserthuset i Stockholm under 

ledning av Oramo. I mars 

2009 sjunger Robert rollen som 

Schigolch i Alban Bergs Lulu, 

i West Coast Kokkola Opera 

och Radions Symfoniorkesters 

samarbete. Robert är även med 

i West Coast Kokkola Operas

Hannu 

Niemelä 

Lasse 

Penttinen 

Hannu Niemelä on 

saanut koulutuksensa 

Sibelius- 

Akatemiassa, 

hänellä on kanttori-urkurin ja 

laulunopettajan tutkinnot sekä 

lauludiplomi 1983, joita seurasi 

ensikonsertti samana vuonna.. 

Niemelä on täydentänyt 

lauluopintojaan m.m. Kim 

Borgin, Matti Tuloiselan, 

Karl-Heinz Jariuksen ja Hans 

Hotterin mestarikursseilla. 

Niemelän kiinnitykset ovat 

olleet Zürichin oopperan oopperastudio 

(1984-85), Bade- 

H 

annu Niemelä 

har fått sin utbildning 

vid Sibeliusakademin, 

han har examen som kantororganist 

och som sånglärare 

samt gjorde sångdiplom 1983, 

samma år som han gjorde sin 

debutkonsert. 

Niemelä har kompletterat 

sina sångstudier med bl.a. Kim 

Borgs, Matti Tuloiselas, Karl- 

Heiz Jarius och Hans Hotters 

mästarkurser. 

Niemelä har varit bunden 

T 

enori Lasse Penttinen 

aloitti musiikkiopintonsa 

Keski-Suomen 

konservatoriossa, josta hän 

v. 1999 siirtyi opiskelemaan 

Sibelius-Akatemian laulumusiikin 

osastolle Kimmo Lappalaisen 

ja Seppo Ruohosen 

oppilaana. Vuosina 2003-04 

Penttinen opiskeli vaihto-oppilaana 

Wienissä Musiikin ja 

T 

enoren Lasse 

Penttinen inledde 

sina musikstudier 

vid 

Keski-Suomen konservatorio 

och fortsatte studierna from 

år 1999 vid Sibelius-Akademin 

för Kimmo Lappalainen 

och Seppo Ruohonen. Under 

2003-04 studerade Penttinen 

i Wien som utbyteselev vid 

Universität für Musik und 

nin valtionteatteri, Karlsruhe 

(1985-89) Mainzin valtionteatteri 

(1989-95) sekä Dortmundin 

ooppera (1995-2002). Niemelä 

on myös vieraillut Savonlinnan 

oopperajuhlilla 1980-85 

sekä vuodesta 1993 lähtien. 

Hän on toiminut Suomen Kansallisoopperan 

vakituisena solistivieraana 

vuodesta 1993 ja 

vieraillut lähes joka Euroopan 

maassa sekä Yhdysvalloissa, 

Japanissa, Meksikossa, Keniassa 

ja Israelissa. 

Niemelän ohjelmistoon 

kuuluu n.100 baritoniroolia 

till Zürichs operas operastudio 

(1984-85), Badens statsteater, 

Karlsruhe (1985-89) Mainz 

statsteater (1989-95) samt 

operan i Dortmund (1995- 

2002).Niemelä har även gästat 

Nyslott operafestspel 1980-85 

samt från år 1993 framåt. Han 

har fungerat som permanent 

gästsolist vid Finlands Nationalopera 

fr.o.m. 1993 och har 

gästat så gott som alla europeiska 

länder samt USA, Japan, 

Mexiko, Kenya och Israel. 

Till Niemeläs repertoar 

esittävän taiteen yliopistossa 

professori Franz Lukasovskyn 

johdolla. Hän valmistui musiikin 

maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 

syksyllä 2005 ja jatkoi 

vielä opintojaan Wienissä 

2005-06 professori Lukasovskyn 

luokalla. 

Lasse Penttinen on esiintynyt 

mm. Belgiassa, Itävallassa, 

Ruotsissa, Saksassa, 

Sveitsissä ja Tsekissä esittäen 

Darstellende Kunst för professor 

Franz Lukasovsky. Han 

avlade musikmagisterexamen 

vid Sibelius-Akademin hösten 

2005 och fortsatte studierna i 

Wien 2005-06 för professor 

Lukasovsky. 

Lasse Penttinen har uppträtt 

bl.a. i Belgien, Österrike, 

Sverige, Tyskland, Schweiz 

och Tjeckien med en repertoar 

omfattande opera, 1ied, 

esim. Figaron Häät – Kreivi , 

McBeth , Rigoletto, Lentävä 

Hollantilainen, Tosca - Scarpia, 

Parsifal -Amfortas, Lohengrin 

-Telramund, Wozzeck 

jne. 

Niemelä on myös liedin- ja 

hengellisen musiikin ahkera 

harrastaja ja toimi Lohtajan 

kirkkomusiikkijuhlien (Vexilla 

Regis) taiteellisena johtajana 

1988-95. Hänestä nimitettiin 

vuoden taiteilija Savonlinnan 

oopperajuhlissa 1999. 

hör ungefär 100 barytonroller, 

exempelvis Figaros Bröllop– 

Greven, McBeth , Rigoletto, 

den Flygande Holländaren, 

Tosca - Scarpia, Parsifal -Amfortas, 

Lohengrin -Telramund, 

Wozzeck osv. 

Niemelä är även en aktiv 

utövare av lieder och andlig 

musik och fungerade som 

Lochteå Kyrkomusikdagars 

(Vexilla Regis) konstnärlige 

ledare 1988-95. Han utnämndes 

till årets konstnär vid Nyslott 

operafestspel 1999. 

oopperaa, liediä, oratoriorooleja 

sekä uutta musiikkia. Keväällä 

2007 Penttinen oli yksi 

palkituista kansainvälisessä 

Schloss Oper Haldenstein - 

laulukilpailussa. Syksyllä 

2007 hän esiintyi ensimmäistä 

kertaa Wienin kamarioopperassa 

sekä Kokkolan Oopperan 

Lepakko-produktiossa. 

oratorier och nutida musik. 

Våren 2007 var Penttinen en 

av pristagarna i den internationella 

Schloss Oper Haldenstein 

sångtävlingen. Hösten 

2007 uppträdde han för första 

gången vid Kammaroperan i 

Wien och medverkade också i 

Karleby Operas Läderlappenproduktion. 

33

34 

Hilary 

K 

Summers 

Mati Turi 

ontra-altto Hilary 

Summers 

opiskeli laulua 

Royal Academy 

of Music-korkeakoulussa sekä 

Kansallisoopperan studiossa 

Lontoossa. Summersin ohjelmisto 

sisältää laajasti barokkimusiikkia 

ja hän laulaa säännöllisesti 

Euroopan parhaiden 

K 

ontraalten Hilary 

Summers har 

studerat sång vid 

Royal Academy 

of Music samt vid English 

National Operas operastudio 

i London. Summers repertoar 

omfattar en hel del barockmusik 

och hon sjunger regelbundet 

som solist med de bästa 

M 

ati Turi sai 

kuoronjohtajan 

oppiarvon 

Viron Musiikkiakatemiasta 

professori 

A. Üleojan luokalta. Vuodesta 

1992 lähtien hän on laulanut 

Viron Filharmonian Kamarikuorossa 

ja on esiintynyt sen 

solistina eri puolilla maailmaa. 

Kamarikuoron ohella Turi on 

tehnyt yhteistyötä muun muassa 

Israelin, Australian, Riikan 

ja Tallinnan kamariorkesterien 

sekä Tallinnan Barokkiorkesterin, 

ERSO:n, Malmön 

sinfoniaorkesterin, Ruotsin 

radion kuoron sekä Alankomaiden 

Kamarikuoron kanssa 

M 

ati Turi är 

utexaminerad 

körledare 

från professor 

A. Üleojas klass från Estlands 

Musikakademi. Sedan 1992 

sjunger han i Estlands Filharmoniska 

Kammarkör och har 

uppträtt som dess solist runtom 

i världen. Vid sidan av Kammarkören 

har Turi samarbetat 

bl.a. Med Israels, Australiens, 

Rigas och Tallinns kammarorkestrar 

samt Tallinns Barockorkester, 

ERSO, Malmö symfoniorkester, 

Sveriges Radios 

Radiokören samt Nederländernas 

Kammarkör under ledning 

vanhan musiikin orkesterien 

solistina. Oopperarooleista 

Summersille ovat tuttuja mm. 

Händelin Julius Caesar ja Ligetin 

Le grande macabre-oopperan 

Mescalina. 

Summers laulaa paljon 

myös nykymusiikkia ja on ollut 

kantaesittämässä Pariisissa 

George Benjaminin uutta oop- 

europeiska orkestrarna som 

specialiserat sig på tidig musik. 

Några av hennes operaroller 

är Händels Julius Caesar, 

Mescalina i Ligetis Le grande 

macabre och Baba i Stravinskys 

Rucklarens väg. 

Summers sjunger även ofta 

ny musik och har deltagit i Paris 

i uruppförandet av George 

johtajinaan muun muassa Eric 

Ericson, Robert Cannetti, Sigvards 

Klava, Howard Arman, 

Herbert Böck, Tõnu Kaljuste, 

Paul Hillier, Andrew Lawrence 

King, Eri Klas, Olari Elts ja 

Arvo Volmer. 

Mati Turin monipuolinen 

repertuaari sisältää teoksia 

barokkiajasta nykysäveltäjien 

teoksiin. Niihin kuuluvat 

kaikki Bachin passiot, Jouluoratorio, 

Magnifi cat, kantaatit 

ja messut; Händelin Jephta, 

Juudas Makabeus, Messias 

ja Saul; Pärdin Johanneksen 

passio, Litania ja monet muut; 

Adamsin ooppera Nixon Kiinassa 

(Mao) sekä evankelis- 

av bl.a. Eric Ericson, Robert 

Cannetti, Sigvards Klava, Howard 

Arman, Herbert Böck, 

Tõnu Kaljuste, Paul Hillier, 

Andrew Lawrence King, Eri 

Klas, Olari Elts och Arvo Volmer. 

Mati Turis mångsidiga repertoar 

innehåller verk från 

barocktiden fram till nutida 

kompositörers verk. Till dessa 

hör Bachs passioner, Juloratorium, 

Magnifi cat, kantater och 

mässor; Händels Jephta, Judas 

Makabeus, Messias och Saul; 

Pärds Johannespassion, Litania 

mm.; Adams opera Nixon in 

China (Mao) samt evangelis- 

peraa Into the Little Hill, josta 

on sittemmin esitetty myös 

New Yorkissa, Amsterdamissa 

ja Frankfurtissa. 

Tulevia esiintymisiä Summersilla 

on mm Ensemble Intercontemporainin 

ja Boulez’n 

sekä Tukholman Filharmonikkojen 

kanssa. 

Benjamins nya opera Into the 

Little Hill, som sedermera har 

framförts även i New York, 

Amsterdam och Frankfurt. 

Hilary Summers ser fram 

emot kommande konserter 

med bl.a. Ensemble Intercontemporain 

och Boulez och 

Kunliga Filharmonikerna 

(Stockholm). 

tan roolit Kagelin Sankt Bach 

Passiossa ja Brittenin Lucretian 

raiskauksessa sekä Verdin, 

Berliozin ja Mozartin Requiemit. 

Elokuussa 2001 Turi lauloi 

kuningas Oidipuksen roolin 

Stravinskin teoksessa Oedipus 

Rex, jonka johti Eri Klas. Pianisti 

Siim Pollin kanssa Turi 

on esittänyt Brahmsin lauluja, 

Schubertin sarjan Kaunis 

Myllärintytär sekä Schumannin 

Runoilijan rakkaus. Mati 

Turi sai Viron Kulttuurirahaston 

vuosipalkinnon 2002 useiden 

solistiosien esittämisestä 

Viron konserttilavoilla. 

tens roller Kagels Sankt Bach 

Passion och i Brittens the Rape 

of Lucretia samt Verdis Berlioz 

och Mozarts Requiem. I 

augusti 2001 sjöng Turi rollen 

som kung Oidipus i Stravinskys 

verk Oidipus Rex under ledning 

av Eri Klas. Tillsammans med 

pianisten Siim Poll har Turi 

framfört Brahms sånger, Schuberts 

svit Die schöne Müllerin 

samt Schumanns Dichterliebe. 

År 2002 fi ck Mati Turi Estlands 

Kulturfonds årliga pris för sina 

många solistframträdanden på 

Estlands konsertscener.

ma 16.3. Johanneksenkirkko klo 19 

BRUCKNERIN TAIVASNÄKYJÄ 

Radion sinfoniaorkesteri 

Sakari Oramo, johtaja 

Bruckner: Sinfonia nro 3 

Konsertin jälkeen n. klo 20.30 

MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI 

Bruckner: Kvintetto jousille 

yle.fi /rso 

Sakari Oramo ja 

Jukka Pohjola, viulu 

Ilari Angervo ja 

Tommi Aalto, alttoviulu 

Risto Poutanen, sello 

VAPAA PÄÄSY

36 

Terveys kannattaa 

Medirex Oy 

Kaarlelankatu 55 

67100 Kokkola 

06-836 2200 

Esityspäivät 10.-14.6.2009 

Oopperaa ja konsertteja 

4.-14.6.2009 

ilmajoenmusiikkijuhlat.fi | puh. 06-424 2900 

toimisto@ilmajoenmusiikkijuhlat.fi 

Medirex Oy 

Jukupolku 3 

85100 Kalajoki 

08-466 2200 

sanoista tekoihin 

Medirex Oy on palveluhenkinen, 

hyvään asiantuntemukseen ja 

myönteisiin kokemuksiin panostava 

yritys Kokkolassa ja Kalajoella 

• fysioterapiapalvelut 

• hieronnat 

• voice massage 

• yritysten hyvinvointipäivät ym. 

Huolehdi itsestäsi 

- tule meille 

toimisto@medirex.fi 

www.medirex.fi 

OP-bonusasiakkaana saat OP-bonusta ihan tavallisesta pankkiasioinnista, 

kuten lainoista, säästöistä ja OP-Visalla maksamisesta. Jos asioit kanssamme 

paljon, saat paljon bonusta. OP-bonuksilla ei ole mitään ylärajaa. 

OP-bonuksia voi käyttää vaikkapa Pohjolan vakuutusmaksujen maksamiseen. 

Keskittämällä voit säästää huomattavia summia. Bonuslaskurin 

löydät osoitteesta op.fi/bonus 

OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma 

tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa. 

JOONAS KOKKOSEN OOPPERA 

OHJAUS 

Hannu Matti Tyhtilä 

PÄÄROOLEISSA 

PAAVO 

Esa Ruuttunen 

ESITYKSET 

Nivalan jäähallissa 

TO 11.6 KLO 19 

PE 12.6 KLO 19 

LA 13.6 KLO 17 

SU 14.6 KLO 15 

TI 16.6 KLO 19 

RIITTA 

Johanna Rusanen-Kartano 

LIPUNMYYNTI 

osoitteessa 

www.musiikkisaatio.fi 

tai puhelimitse 044 2082090 

Lippujen hinnat: 50€/45€ (eläk.opisk.tyött. 

Lapset alle 14v. 26€ 

S-etukortilla 5€ alennus la ja ti näytöksiin. 

Haapaveden Osuuspankki 

Pyhäjärven Osuuspankki

38 

Musiikkiteatteri Kapsäkki 

Omintakeista, laadukasta musiikkiteatteria 

Suomessa ja Euroopassa. 

Ajankohtaiset esitykset ja tilattava 

repertuaari osoitteessa 

www.kapsakki.fi.

Kapellimestari: Sakari Oramo. Taiteellinen johtaja: Anu Komsi. 

25.7., 28.7., 30.7. klo 19 

Snellmansali/Snellmansalen 

Maailman Kantaesitys/Urpremiär 

Liput/Biljetter: 35/40€ 

Liput: 

Sebastian Fagerlund: 

DÖBELN 1809 

Suoraan yhdistykseltä ilman kuluja: 

WCKO p. 0400 329425 tai 

info@kokkolaopera.com 

Kokkolan Matkailu p. 06 828 9710 

Kiertuetuotannot/Turnéproduktioner: 

Döbeln 1809 2.8. Oulunsalo Soi festivaali 

16.8. Turun musiikkijuhlat 

26.9 & 27.9. Konserthuset, Tukholma/Stockholm 

30.10-1.11. Norrlandsoperan, Umeå 

Kokkolan Oopperakesä 

suurten teosten parissa 

Stora verk på Karleby 

Operasommar 

25.7.-1.8.2009 

26.7. klo 19 (ensi-ilta) 

28.7., 29.7., 30.7. klo 15 Jungsborg 

Cary John Franklin: 

HÄSTARNA 

KOMMER 

LASTENOOPPERA/BARNOPERA 

Suomen ensiesitys/första gång i Finland 

Liput/Biljetter: 10/25€ (perhelippu/familjbiljett) 

LISÄTIEDOT/TILLÄGGSINFORMATION: www.kokkolaopera.com | Toiminnanjohtaja: Annika Mylläri p.040 964 8796

40 

Alban Bergin Lulu on suurin projekti West Coast Kokkola Operan 

tähänastisella taipaleella. Mukana on ollut yli 200 ihmistä ja arvostamme 

jokaisen työpanosta. Suuri Kiitos Kaikille! 

Alban Bergs Lulu har varit West Coast Kokkola Operas hittills största 

projekt. Vi har haft över 200 medarbetare och allt enskilt arbete 

alla lagt ned. Stort Tack till Alla! 

Kaapelitehdas / Kabelfabriken 

Kokkolan Oopperan Kannatusyhdistys / 

Karlebyoperans Stödförening 

Länsi-Helsingin Musiikkiopisto 

RSO:n toimisto 

YLE Teema 

Kaikki Yle-läiset jotka ovat olleet tuotannossa mukana 

tavalla tai toisella / Alla från Yle som på ett sätt eller annat 

bidragit till produktionen 

Tomi Tirranen, Ryhmäteatteri 

Liisa Pentti +Co 

Mats Hästbacka 

Kiitos / Tack 

Oopperan ystäviä 

Operans vänner 

Riku Virtanen, Tanssiteatteri Hurjaruuth 

TAIK/ELO, Kyösti Mankamo 

Moving Light Oy / Jyrki Peltonen 

TV-Nytt 

Arvi Lind 

Tallinnan Eläintarha, Katrin Rahula 

Harri Poder, SOKOS hotelli VIRU 

Esa Saari 

Dieter Clermont, Indochina Music 

Matti Sundberg 

Martin Granholm

Oopperan ystäviä 

Operans vänner 

NYT2 -hanke 

Alfred 

Kordelinin 

säätiö 

41

42 

Toimistolla / På kontoret 

K 

okkolan keskustassa sijaitsevassa oopperan toimistossa 

vilisee. Touhumammat Tuula Mylläri ja Leena 

Komsi varaavat linja-autoa varataan Helsingin 

matkaa varten kannatusyhdistykselle. Myyntisihteerinä 

toimiva Mylläri on myynyt lippuja Kokkolasta tuntikaupalla 

Helsingin esitystä varten. 

Teatteriohjaaja ja laulua opiskeleva Miia Aalto pistäytyy 

myös. Hallinnolliset tehtävät alkavat olemaan hanskassa parin 

vuoden työskentelyn jälkeen toimistolla. Muistitikkuja on kourallinen, 

ja kansiot pysyvät järjestyksessä Miian värikkäitten 

liimalappujen ansiota. 

Sara Nikula, media-alaa sekä opiskellut että siinä työskennellyt 

on uusi toimistotyöntekijä joka pitää mm. markkinoinnista 

huolen. Kulttuuritieteen fi l.kand. mukanaan Sara muutti 

takaisin Kokkolaan kuin Oramon Sakari valloitti hänen opiskelukaupungin 

Tukholman. 

P 

å operakontoret i centrum av Karleby är det liv 

och rörelse. Fixarmammorna Tuula Mylläri och 

Leena Komsi bokar som bäst en buss för stödföreningen 

inför Helsingforsresan. Mylläri, som 

fungerar som försäljningssekreterare, har sålt en hel drös med 

biljetter från Karleby inför Helsingforsföreställningen. 

Teaterregissören och sångstuderanden Miia Aalto tittar också 

in. De administrativa uppgifterna fungerar problemfritt efter 

ett par år på kontoret. USB-stickorna är många, och mapparna 

hålls i ordning med hjälp av Miias färggranna post it-lappar. 

Sara Nikula som både studerat media och jobbat inom det, är 

ny kontorsmedarbetare som bl.a. har hand om marknadsföringen. 

Med en fi l.kand. i kulturvetenskap fl yttade Sara tillbaka till 

Karleby då Oramos Sakari igen intog hennes studiestad Stockholm. 

Oletko ooppera-aktivisti? 

Är du en opera-aktivist? 

K 

okkolan oopperalla on silloin sinulle sopiva kannatusyhdistys. 

Jäseniä on tällä hetkellä noin 100, 

josta neljäsosa aktiivisia. Tämä ydinryhmä osallistuu 

markkinointiin sekä esitysten aikana erilaisiin 

avustaviin töihin kuten lipunmyyntiin, kahvinkeittoon, 

“rakennustöihin”, kuljetuksiin, järjestyksen ylläpitoon jne. Jos 

kiinnostaa tulla mukaan oopperahuligaani-jengiin voit ilmoittaa 

yhteystietosi yhdistyksen sihteerille Maija Peltoniemelle 

maija.peltoniemi@kokkola.fi 

Haluatko auttaa 

yhdistystä? 

Jos sinulla ei ole aikaa tai mahdollisuutta reissata Kokkolaan tai 

fyysisesti olla paikan päällä joka esityksen työssä; lähetä meille 

yhteystietosi, niin lähetämme takaisin tietoa kannatusjäsenyydestä. 


K 

arlebyoperan har då en stödförening för dig, vars 

medlemmar just nu sträcker sig till ett hundratal. 

En fjärdedel av dem är aktiva supportrar. Denna 

kärngrupp hjälper till med marknadsföring samt 

under föreställningarna står för olika aktiviteter såsom biljettförsäljning, 

kaffekokning, ”byggnadsarbeten”, transporter, föreningens 

uppehållande osv. 

Är du intresserad av att medverka i detta operahuligan-gäng, 

skicka dina kontaktuppgifter till föreningens sekreterare Maija 

Peltoniemi maija.peltoniemi@kokkola.fi 

Vill du hjälpa föreningen? 

Om du inte har tid eller möjlighet att resa fram och tillbaka till 

Karleby eller annars fysiskt kan medverka vid arbetena till föreställningarna; 

skicka oss dina kontaktuppgifter så skickar vi 

tillbaka info om ett medlemskap i stödföreningen 

info@kokkolaopera.com

Tiedotuslehti / informationsblad 

kevät / våren 2009 

Vastaava julkaisija: 

Annika Mylläri 

Toimittaja / Redaktör: 

Sara Nikula 

Taitto / Ombrytning: 

Juha Penttilä 

Käännökset / Översättningar: 

Sara Nikula 

Kuvat / Foton: Maarit Kytöharju, 

Esa Melametsä 

Työkuvat / Arbetsfoton: Zoe Burtsow-Huelvan, 

Tuomas Lampinen, Klaus Klemola, 

Markku Sirén. 

Kansikuva / Omslag: 

Juha Mustanoja 

Ilmoitusten myynti / Annonsförsäljning: 

West Coast Kokkola Opera 

Paino / Tryck: 

Art-Print Oy 

Tiedustelu / Information: 


www.kokkolaopera.com 

Myyntisihteeri Tuula Mylläri ja toimistotyöntekijät Miia Aalto ja Sara Nikula. 

Försäljningssekreterare Tuula Mylläri med kontorsarbetarna Miia Aalto och Sara Nikula. 

43

Lulu ohjelmalehti - Kokkola Opera

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?