Avain 4/2010

More documents

Recommendations

Info

4 Kukku Melkas Vuoden kynä FL Pauliina Haasjoelle Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti AVAIN • 2010 • 4 T I E D O T E Koneen Säätiö myönsi 1.12.2010 ensimmäistä kertaa Vuoden Kynä-palkinnon ansiokkaasta suomenkielisestä tieteellisestä artikkelista. Palkinnon tarkoituksena on tukea suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Vuoden Kynä 2010 -palkinnon saajan valitsi Helsingin yliopiston suomen kielen professori emerita Auli Hakulinen, joka päätti jakaa palkintosumman neljän kirjoittajan kesken. Yksi palkituista on Pauliina Haasjoki Turun yliopiston Kotimaisesta kirjallisuudesta ja palkittu artikkeli: Ambivalenssin ”arvoituksellinen sulo”: Hagar Olssonin Silkkimaalaus. Avain 3–4/2009, 45–59. Perustelut: “Yhden pienoisromaanin analyysilla kirjoittaja tarjoaa kenelle tahansa avautuvan mielenmaiseman, elämän tulkinnan moniselitteisyyden. Teksti kyseenalaistaa sukupuolten kaksijakoisuuden ja kietoo ajalliseen jatkuvuuteen tilan ja toistuvuuden. Loisteliaasti joskin väliin arvoituksellisesti kirjoitettu omaääninen essee on kaunokirjallinenkin saavutus.” Palkinnosta lisää: http://www.koneensaatio.fi/apurahat/vuodenkyna/
A R T I K K E L I T Anne Päivärinta Kognitiivinen metafora runoanalyysin selkärankana? Dylan Thomasin ”After the funeral” -runon ruumiilliset kielikuvat ja koherenttiuden haaste Diskurssi, jolla metaforaa koetetaan analysoida, ei pysty välttämään metaforia itsekään. Kielellä on metatason funktio – kielessä voidaan puhua kielestä – mutta ei ole olemassa mitään metakieltä, vain monia kielen kerroksia. (Culler 1983, xi.) 1 Runontutkimuksessa keskeinen, pintansa pitävä oletus on, että runon ilmaisu on jollain tapaa erityistä ja vaatii paneutuvaa tulkintaa. Näin esimerkiksi tuoreehko oppikirjaksikin tarkoitettu Lentävä hevonen. Välineitä runoanalyysiin (2007) käy läpi runon analyysin eri osa-alueita rytmistä kielikuviin ja puhujaan. Vaikka kyse olisikin uudemmasta tutkimuksesta, perinteiset runokeinojen jaottelut jatkavat elämäänsä – Vesa Haapala (2008, 84) rinnastaa teoksen rytmityksen Auli Viikarin mainioon ”Lyriikan runousoppia” -esitykseen vuodelta 1990. 2 Uudet näkökulmat suodattuvat vaihtelevalla itsetietoisuudella tällaisten vankkojen kerrostumien lävitse. Kielikuvien kielikuvan, metaforan, tutkimus on tästä hyvä esimerkki. Kognitiivinen metaforateoria sisältää muistumia strukturalistislähtöisistä metaforan malleista, mutta pyrkii hahmottamaan tulkintaprosessin (taas) hieman toisenlaisesta vinkkelistä. Teorian uutuutta tai erityistä antia ei kuitenkaan ole nähdäkseni vielä riittävästi eritelty. Kognitiivista runontutkimusta on tehty Suomessa melko vähän, ja se on suurelta osin varsin esittelyluontoista. Esimerkkeinä mainittakoon Kieli, kirjallisuus ja kognitio -kokoelma vuodelta 2000, Johanna Krappen metafora-artikkeli Lentävässä hevosessa sekä Katriina Kajanneksen väitöskirja Lassi Nummen runoudesta (2003). Näissä kirjoituksissa ei (esittelevyyden nojalla) ole kysytty: mikä on kognitiivisen metaforateorian merkitys runontutkimukselle? 3 Miten perusteiltaan hyvin yleisluontoinen malli soveltuu yhteen runon kielen tyylillisen analyysin, runon erityispiirteiden tulkinnan kanssa? Pyrin vastaamaan näihin kysymyksiin asettamalla teorian yhteen haasteellisen, kielen keinoja vieraannuttavasti 4 käyttävän runouden kanssa. Modernisti Dylan Thomasin (1914–1953) runoissa hahmottuu tulkinnallisia ongelmia vyyhdeksi kasaava, joskin varsin yhtenäinen runokuvasto. Tyyliä havainnollistaa hyvin runo ”After the funeral” (1939), jota tarkastelen tässä artikkelissa. Se on osoitettu poismenneen henkilön muistorunoksi, mutta rakentaa elegisen kokonaisuutensa melko monimutkaisesti. Thomasin runoudesta on akateemisessa keskustelussa käyty monia kädenvääntöjä, joissa 5
Page 1 and 2: S I S Ä L T Ö 3 4 5 24 45 58 68 7
Page 3: P Ä Ä K I R J O I T U S Mika Hall
Page 7 and 8: A R T I K K E L I T laajempaan yhte
Page 9 and 10: A R T I K K E L I T kautta muodostu
Page 11 and 12: A R T I K K E L I T näin: ”[afte
Page 13 and 14: A R T I K K E L I T mitenkään eks
Page 15 and 16: A R T I K K E L I T Lähteenä olev
Page 17 and 18: A R T I K K E L I T tuu konventioih
Page 19 and 20: A R T I K K E L I T down excitedly
Page 21 and 22: A R T I K K E L I T JACKSON, TONY E
Page 23 and 24: A R T I K K E L I T She would not h
Page 25 and 26: A R T I K K E L I T kirjallisuuden
Page 27 and 28: A R T I K K E L I T tu samansukupuo
Page 29 and 30: A R T I K K E L I T että sinthomos
Page 31 and 32: A R T I K K E L I T mainituissa got
Page 33 and 34: A R T I K K E L I T päähenkilö J
Page 35 and 36: A R T I K K E L I T pitää yllä s
Page 37 and 38: A R T I K K E L I T labyrinttia mui
Page 39 and 40: A R T I K K E L I T tomuuden ja tav
Page 41 and 42: A R T I K K E L I T joskin ilmestym
Page 43 and 44: A R T I K K E L I T HANSON, ELLIS 2
Page 45 and 46: A R T I K K E L I T Jasmine Westerl
Page 47 and 48: A R T I K K E L I T (Suomen kirjall
Page 49 and 50: A R T I K K E L I T se tekijä, mih
Page 51 and 52: A R T I K K E L I T pohtii: ”Me k
Page 53 and 54: A R T I K K E L I T parissa arki hu
Page 55 and 56:
A R T I K K E L I T ja pieksää si
Page 57 and 58:
A R T I K K E L I T Lähteet BOONE,
Page 59 and 60:
K A T S A U K S E T että runsas k
Page 61 and 62:
K A T S A U K S E T vaikutukseensa
Page 63 and 64:
K A T S A U K S E T mutta kuitenkin
Page 65 and 66:
K A T S A U K S E T Järnefeltien l
Page 67 and 68:
K A T S A U K S E T 2. Kirjeet Joha
Page 69 and 70:
A R V O S T E L U T vähemmän tunn
Page 71 and 72:
A R V O S T E L U T ominaista tapaa
Page 73 and 74:
A R V O S T E L U T teoriaosan jäl
Page 75 and 76:
A R V O S T E L U T poetiikkaa. Mit
Page 77 and 78:
A R V O S T E L U T julkaisi aihees
Page 79 and 80:
A R V O S T E L U T -tutkimusprojek
Page 81 and 82:
A R V O S T E L U T moraaliltaan ar
Page 83 and 84:
A B S T R A C T S Cognitive Metapho
Page 85 and 86:
A B S T R A C T S Modernism, Everyd
show all

Avain 4/2010

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?