Avain 4/2010

More documents

Recommendations

Info

80 Kansallinen kulttuuriohjelma muodosti rakennusainekset myös uuden keskiluokan identiteetin muodostukselle: sivistyksen avulla luotiin itsetuntoa ja lujitettiin omaa arvomaailmaa. Kun työväenliike järjestyi vuosisadan vaihteessa, sen oli helppo omaksua vastaavankaltainen kulttuurinen ohjelma osaksi omaa identiteetin muodostusta. Tästä kehityskulusta tarjoaa mitä oivallisimman näytteen Pohjatähti-trilogian räätäli Adolf Halme. Suomalaiseen kansallisuuskäsitteeseen ei alun perin kuulunut poliittisen subjektin käsitettä, saati poliittisia oikeuksia. Työväenkirjallisuus syntyi 1900-luvun työväenliikkeen sekä työväen lehdistön myötä. Työmies-lehden perustamisen myötä vuonna 1895 työväestö sai äänenkannattajan ja julkisen tilan, johon sivistyneistön kontrolli ei ulottunut. Kati Launis tuo esiin kirjoituksessaan ”Työväen Maamme-kirja” työväenkirjallisuuden oman äänen ja tilan avautumisen julkisuudessa poliittisesti motivoituneena vastaesityksenä topeliaaniselle isänmaalle. Kössi Kaatran, Esa Paavo-Kallion ja Hilja Pärssisen teoksien kautta suomalaisuus näyttäytyy yhteiskunnallisen luokan näkökulmasta. Samalla hajoaa keskiluokkainen etuoikeus määritellä suomalaisuutta ylhäältä ja ulkopuolelta. Heidi Grönstrand tarkastelee laajasti suomenruotsalaista kirjallisuutta saaristolaiskuvauksista aina mondeeniin dagdrivare-kirjallisuuteen artikkelissaan ”Saariston ristiriitainen kutsu ruotsinkielisessä kirjallisuudessa”. Kirjoitelma on A R V O S T E L U T valaiseva ja hyödyllinen, koska kansallisten teemojen tarkastelua ruotsinkielisessä kirjallisuudessamme esiintyy harvoin tutkimuksessa suomalaisen kehityksen rinnalla. Jo esitysyhteys avaa konkreettisesti ja välittömästi osuvia vertailukohtia. Lukijaa ei ehkä yllätä, että yhteiskunnalliset rakenteet eivät muutu siirryttäessä kielestä toiseen. Grönstrand lähtee liikkeelle maalauksesta, mikä on monen muunkin artikkelin kytkentä laajempaan kulttuuriseen koodistoon. Teoksessa esiintyy kirjallisuuden rinnalla kuvataide erityisen hyödyllisesti, ja tutkimusta voi pitää onnistuneesti monitieteisenä, etenkin kun se soveltaa monitieteisyyttä sulavasti käytännön analyysiin. Kiinnostavalla tavalla kirjan tutkimustematiikkaan osuu Tutta Palinin tiivis ja notkeasti kirjoitettu analyysi Pekka Halosen maalauksen Isäntärenki mieshenkilöstä ja Iltahetki kesällä (rannalla istuja) naishahmosta. Palin osoittaa monivivahteisesti, kuinka Halosen kuvataiteen välitilahahmoissa risteilee ristiriitaisia sosiaaliseen asemaan ja identiteettiin liittyviä tunnusmerkkejä, henkilökohtaista varmuutta ja sosiaalista epävarmuutta. Kuvataiteellinen lähtökohta on myös Kukku Melkaksen piika-hahmoa koskevassa tutkielmassa ”Palvelustyttö sivistyneistön peilinä”. Helena Westermarckin maalauksessa Silittäjättäret (1883) kuvataan kahta nuorta työläisnaista. Melkas liittää aihelman ranskalaisessa kirjallisuudessa yleisiin pesijättäriin ja silittäjättäriin, joita pidettiin ilman muuta seksuaali- Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti AVAIN • <strong>2010</strong> • 4
A R V O S T E L U T moraaliltaan arveluttavina. Westermarck kuvaa kuitenkin palvelijattarensa reippaina kunnon naisina ja tarjoaa konventiosta poikkeavan tulkinnan aiheesta. Palvelustytön surullinen tarina on keskeinen aihe vuosisadan vaihteen kirjallisuudessa ja Maila Talvion Pimeän pirtin hävityksen jälkeen suoranainen buumi. Teema saa koskettavan kuvauksen Sillanpään Hiltussa ja Ragnarissa, jossa tietämättömyys, sukupuoli ja yhteiskuntaluokka mahdollistavat arkisen alistamisen, kuten Melkas osoittaa. Seksuaalisuutta tarkastelee niin ikään Maarit Leskelä-Kärki Helmi Krohnin romaaneissa sekä kirjailijan kirjeenvaihdossa. Krohnia ei yhteiskunnallisen taustansa puolesta voi lukea samalla tavalla läpikulkuihmiseksi kuin keittiön puolella häärääviä palvelustyttöjä, mutta sikäli kyllä, että hän käsitteli aikaansa nähden avoimesti ja rohkeasti naisen seksuaalisuutta. Leskelä-Kärki tuo esiin aikalaiskauhistelijoiden käsityksiä, mutta valaisee myös sellaisia varhaisia ymmärtäjiä kuin Rolf Lagerborg, joka arvosteli avoimesti vallitsevia kaksinaismoralistisia käsityksiä. Jussi Ojajärven vastakarvainen analyysi Sarajaksen tutkielmasta asettuu kirjan yhteenvedoksi. Ojajärvi lukee tarkasti Sarajaksen artikkelia ja paljastaa siitä ristiriitaisuuksia ja piilomerkityksiä, joista tulevat esiin Sarajaksen ”ideologiset” oletukset ja sitoumukset. Näitä ovat ennen muuta kansakuvan murroksessa Leinon kansaan kohdistuvan pettymyksen paljastuminen pettymykseksi sivistyneistöön. Ja sekin mistä Leino ei kansassa pidä, on oikeastaan työläisen haju, josta Sarajaskaan ei halua mitään tietää. En sinänsä vastusta Ojajärven päätelmiä, mutta tulokseen päädytään runsaiden ja sekavien käänteiden kautta. Ilman muuta kansan ja sivistyneistön suhde oli poliittinen aihe, vaikka siitä ei kirjoitettu isoin kirjaimin. Ojajärvi ei nähdäkseni taustoita Sarajaksen kirjoitusta omaan aikaansa. Huomaamatta jää ensiksikin kirjallisuushistoriallisen konteksti, joka kiteytyy Rafael Koskimiehen Elävän kansalliskirjallisuuden kaiken tasoittavassa ja silittävässä tulkinnassa kirjallisuutemme ”kansallisesta” kehityksestä. Siinä kaikki vieras, epäyhtenäinen ja moniaineksinen – siis kosmopoliittinen, ruotsinkielinen ja venäläinen – oli poistettu. Sarajaksen essee on korjausliike tälle Koskimiehen kansallista omahyväisyyttä pursuavalle tulkinnalle, joka tympäisi sodanjälkeistä kirjallista polvea ja joka 1960-luvun alussa veti loppuhenkäyksiään. Toinen tärkeä taustayhteys on Raoul Palmgrenin sodanjälkeisen pamfletin Suuri linja yritys kaapata Leino ja hänen edustamansa ”kulttuurisuomalaisuus” kansandemokraattisen liikkeen yksityisomistukseen suomalaisen sivistyshistorian uudelleen tulkinnassa. Riveillä ja rivien välissä kiisteltiin siis siitä, kenelle kansa tai Leino – ja samoin kuin Kivi – kuuluivat ja millä ehdoilla. Sarajas kävi kisaa parhaaksi katsomallaan formaatilla, esseellä. Kansallinen alemmuudentunne ei ole Suomessa muoti-ilmiö vaan pysyvä ilmiö, jonka muodot vain vaihtelevat. Monet 81
Page 1 and 2:
S I S Ä L T Ö 3 4 5 24 45 58 68 7
Page 3 and 4:
P Ä Ä K I R J O I T U S Mika Hall
Page 5 and 6:
A R T I K K E L I T Anne Päivärin
Page 7 and 8:
A R T I K K E L I T laajempaan yhte
Page 9 and 10:
A R T I K K E L I T kautta muodostu
Page 11 and 12:
A R T I K K E L I T näin: ”[afte
Page 13 and 14:
A R T I K K E L I T mitenkään eks
Page 15 and 16:
A R T I K K E L I T Lähteenä olev
Page 17 and 18:
A R T I K K E L I T tuu konventioih
Page 19 and 20:
A R T I K K E L I T down excitedly
Page 21 and 22:
A R T I K K E L I T JACKSON, TONY E
Page 23 and 24:
A R T I K K E L I T She would not h
Page 25 and 26:
A R T I K K E L I T kirjallisuuden
Page 27 and 28:
A R T I K K E L I T tu samansukupuo
Page 29 and 30: A R T I K K E L I T että sinthomos
Page 31 and 32: A R T I K K E L I T mainituissa got
Page 33 and 34: A R T I K K E L I T päähenkilö J
Page 35 and 36: A R T I K K E L I T pitää yllä s
Page 37 and 38: A R T I K K E L I T labyrinttia mui
Page 39 and 40: A R T I K K E L I T tomuuden ja tav
Page 41 and 42: A R T I K K E L I T joskin ilmestym
Page 43 and 44: A R T I K K E L I T HANSON, ELLIS 2
Page 45 and 46: A R T I K K E L I T Jasmine Westerl
Page 47 and 48: A R T I K K E L I T (Suomen kirjall
Page 49 and 50: A R T I K K E L I T se tekijä, mih
Page 51 and 52: A R T I K K E L I T pohtii: ”Me k
Page 53 and 54: A R T I K K E L I T parissa arki hu
Page 55 and 56: A R T I K K E L I T ja pieksää si
Page 57 and 58: A R T I K K E L I T Lähteet BOONE,
Page 59 and 60: K A T S A U K S E T että runsas k
Page 61 and 62: K A T S A U K S E T vaikutukseensa
Page 63 and 64: K A T S A U K S E T mutta kuitenkin
Page 65 and 66: K A T S A U K S E T Järnefeltien l
Page 67 and 68: K A T S A U K S E T 2. Kirjeet Joha
Page 69 and 70: A R V O S T E L U T vähemmän tunn
Page 71 and 72: A R V O S T E L U T ominaista tapaa
Page 73 and 74: A R V O S T E L U T teoriaosan jäl
Page 75 and 76: A R V O S T E L U T poetiikkaa. Mit
Page 77 and 78: A R V O S T E L U T julkaisi aihees
Page 79: A R V O S T E L U T -tutkimusprojek
Page 83 and 84: A B S T R A C T S Cognitive Metapho
Page 85 and 86: A B S T R A C T S Modernism, Everyd
show all

Avain 4/2010

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?