Avain 4/2010

More documents

Recommendations

Info

78 Suomessakin. On kamppailtu biografisteina siitä, millainen Dante oikein pyhiinvaellusmatkaa tekee. Eino Leinolle hän on rajojen rikkoja, poikkeusyksilö, ihmiskunnan suunnannäyttäjä, nietzscheläinen henki ja Lauri Pohjanpäälle taas uskon sankari. Tyyni Tuulion naisnäkökulmasta Dante on suuren rakkauden runoilija, jonka henkisen kehityksen saa aikaan nainen Beatrice, tuo maallisista naisista kaikkein suurimman kunnianosoituksen osakseen saanut muusa. Mälkki nostaa esille aiheellisesti romanisti Tuulion monipuolisen toiminnan Danten promoottorina maailmansotien välisenä aikana. On hyvä, ettei tutkimuksesta unohtunut suomenruotsalaisten pyrkimys ruotsintaa Dantea. Ulkomailla opiskellut oppikoulun opettaja Aline Pipping julkaisi pian Leinon jälkeen Helvetti-osan ruotsiksi ja koko teoksen vuoteen 1924 mennessä. Ruotsinmaalainen kritiikki torjui sen riimillisyyden vuoksi. ”Fröken Pippingille” osoitettiin virheitä Mälkin mielestä ”ylimitoitetusti ja lähes häpäisevästi”, vaikka tunnustustakin tuli. Pipping jatkoi kuitenkin käännöstensä hiomista ja ruotsalaisen toimituskunnan tuella Inferno ilmestyi 1965, Skärelden 1966 ja Paradiset 1968. Suomessa ja muualla on väitelty ennen muuta käännösstrategiasta, käännetäänkö mahdollisimman tarkasti sisältöä ilman riimitystä vai runollises ti ja mitallisesti. Nykylukija ei kaipaa runomittoja vaan Danten yksinkertaista kieltä, suomennosta, jota ei olisi luet tu A R V O S T E L U T romantiikan silmälasien lävitse vaan renessanssin realismin raikkaas sa ulkoilmassa katse ennakkoluulottomasti kohti mahdollisia maailmoita. Sitä suorastaan vaatii Johanna Mälkin inspiroiva tutkimus. Kiitokseni eivät valitettavasti tavoita enää tekijää, joka kuitenkin väittelyluvan saatuaan jaksoi vielä vaikeasta sairaudesta huolimatta viimeis tellä työnsä julkaisukuntoon. Leena Kirstinä Kansallinen tutkimus jalkautuu väentupaan Kukku Melkas et al. (toim.): Läpikulkuihmisiä. Muotoiluja kansallisuudesta ja sivistyksestä 1900luvun alun Suomessa. Helsinki: SKS, 2009. 252 s. Kukku Melkaksen päätoimittama kokoomateos Läpikulkuihmisiä. Muotoiluja kansallisuudesta ja sivistyksestä 1900 luvun alun Suomessa valaisee esimerkillisesti sitä, kuinka 1990-luvun kansallisuutta ja kansakuntaa koskeva teoreettinen keskustelu on laskeutunut aineistoihin ja konkreettisiin tutkimuskysymyksiin. Samalla tutkimus on jalkautunut useisiin rinnakkaisiin ja lähialueen tutkimussuuntauksiin. Läpikulkuihmisiä on Turun yliopiston ”Kuviteltu kansa, kuviteltu sivistyneistö – suomalaisen omakuvan murros” Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti AVAIN • <strong>2010</strong> • 4
A R V O S T E L U T -tutkimusprojektin tuotos, jossa esiintyy seitsemän kirjoittajaa. Teoksen tematiikka liittyy suomalaisuuden takaa löytyvän yhteiskunnallisen aseman ja identiteetin tutkimukseen 1900-luvun alun kirjallisuudessa ja kuvaamataiteessa. Teoksen julkilausuttuna lähtökohtana on Annamari Sarajaksen vuonna 1962 teoksessa Viimeiset romantikot ilmestynyt tutkielma ”Routavuodet ja kansakuvan murros”. Se on ollut vaikutusvaltainen kirjallisuushistoriallinen analyysi niin kirjallisuudentutkimuksessa kuin yhteiskuntatieteissäkin. Käsillä oleva teos pyrkii arvioimaan uudelleen Sarajaksen näkemyksiä, eritoten hänen käsityksiään sivistyneistön ja kansan suhteista. Pitkäikäinen ja vakiintunut jako herroihin ja kansaan on jo alun perin ollut karkea, merkityksiltään liikkuva ja usein tarkoitushakuinenkin. Väljästi määriteltyjen ryhmien välissä havaittiin jo varhain epärajaisia identiteettiryhmittymiä, joista vakiintui nimitys ”välitilan ihminen” ja joita käsiteltiin taajaan myös vuosisadan vaihteen kaunokirjallisuudessa. Läpikulkuihmisiä pyrkii paikantamaan välitilaihmisiä kaunokirjallisista teoksista, esityskonventioista ja ajan kuvataiteesta. Kun välitilan ihmiset yksilöityvät, he saavat sukupuolen ja yhteiskunnallisen aseman. Esiin nousee ennen muuta naisia, maalta kaupunkiin saapuneita piikoja ja palvelustyttöjä. Mutta tapaamme myös tutun ”nousukkaan”, jonka kirjallisia esiintymiä ja muutoksia arvioi Lea Rojla aihepiiriin johdattelevassa artikkelissaan ”Sivistyksen ihanuus ja kurjuus – suomalaisen nousukkaan tarina”. Nousukkaalla tarkoitettiin alun perin kansan parista sivistyneistöön pyrkivää henkilöä, mutta käsitteen merkitys sisältö muuttui verraten nopeasti. Kun Juhani Aho viittasi nousukkaalla taloudellista vaurautta tavoittelevaan äkkirikkaaseen, siirtyi käsitteen painopiste 1900-luvun alussa yhä enemmän sivistyksen ja kulttuurin kautta yhteiskunnallista arvostusta kurkottavaan hahmoon. Painopisteen muutoksen Rojola arvelee aiheutuneen yleisesti kansakunnan yhtenäistämispyrkimysten luomasta paineesta. Muutosta voisi avata myös Norbert Eliaksen tapaan uusien keskiluokkien syntymisestä ja niiden sisäänrakennetuista poliittisista tavoitteista, jotka saivat muotonsa yhteiskunnan luokkarakenteen muutoksesta. Suomenkielinen kansallisuusliike haki 1800-luvun puolivälistä lähtien yhä selvemmin poliittista vaikutusvaltaa, ja se haki sitä nimenomaan kulttuurin nimissä. Sivistyksen ja kulttuurin nimissä harjoitettua yhteiskunnallista toimintaa, kuten suomenkielisten kulttuuri- ja taideinstituutioiden ja koulujen rakentamista, valtaa pitävä ylä luokkainen ruotsinkielinen eliitti ei voinut suoralta kädeltä torjua poliittisina hankkeina. Näin uusi keskiluokka hankki nopeasti asemia, mutta piti mielellään kiinni edelleen tavoitteidensa epäpoliittisuudesta eikä halunnut jakaa ”kulttuurin” sisälle kätkemiään poliittisia oikeuksia uusille, alhaaltapäin nouseville ryhmittymille. 79
Page 1 and 2:
S I S Ä L T Ö 3 4 5 24 45 58 68 7
Page 3 and 4:
P Ä Ä K I R J O I T U S Mika Hall
Page 5 and 6:
A R T I K K E L I T Anne Päivärin
Page 7 and 8:
A R T I K K E L I T laajempaan yhte
Page 9 and 10:
A R T I K K E L I T kautta muodostu
Page 11 and 12:
A R T I K K E L I T näin: ”[afte
Page 13 and 14:
A R T I K K E L I T mitenkään eks
Page 15 and 16:
A R T I K K E L I T Lähteenä olev
Page 17 and 18:
A R T I K K E L I T tuu konventioih
Page 19 and 20:
A R T I K K E L I T down excitedly
Page 21 and 22:
A R T I K K E L I T JACKSON, TONY E
Page 23 and 24:
A R T I K K E L I T She would not h
Page 25 and 26:
A R T I K K E L I T kirjallisuuden
Page 27 and 28: A R T I K K E L I T tu samansukupuo
Page 29 and 30: A R T I K K E L I T että sinthomos
Page 31 and 32: A R T I K K E L I T mainituissa got
Page 33 and 34: A R T I K K E L I T päähenkilö J
Page 35 and 36: A R T I K K E L I T pitää yllä s
Page 37 and 38: A R T I K K E L I T labyrinttia mui
Page 39 and 40: A R T I K K E L I T tomuuden ja tav
Page 41 and 42: A R T I K K E L I T joskin ilmestym
Page 43 and 44: A R T I K K E L I T HANSON, ELLIS 2
Page 45 and 46: A R T I K K E L I T Jasmine Westerl
Page 47 and 48: A R T I K K E L I T (Suomen kirjall
Page 49 and 50: A R T I K K E L I T se tekijä, mih
Page 51 and 52: A R T I K K E L I T pohtii: ”Me k
Page 53 and 54: A R T I K K E L I T parissa arki hu
Page 55 and 56: A R T I K K E L I T ja pieksää si
Page 57 and 58: A R T I K K E L I T Lähteet BOONE,
Page 59 and 60: K A T S A U K S E T että runsas k
Page 61 and 62: K A T S A U K S E T vaikutukseensa
Page 63 and 64: K A T S A U K S E T mutta kuitenkin
Page 65 and 66: K A T S A U K S E T Järnefeltien l
Page 67 and 68: K A T S A U K S E T 2. Kirjeet Joha
Page 69 and 70: A R V O S T E L U T vähemmän tunn
Page 71 and 72: A R V O S T E L U T ominaista tapaa
Page 73 and 74: A R V O S T E L U T teoriaosan jäl
Page 75 and 76: A R V O S T E L U T poetiikkaa. Mit
Page 77: A R V O S T E L U T julkaisi aihees
Page 81 and 82: A R V O S T E L U T moraaliltaan ar
Page 83 and 84: A B S T R A C T S Cognitive Metapho
Page 85 and 86: A B S T R A C T S Modernism, Everyd
show all

Avain 4/2010

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?