Avain 4/2010

More documents

Recommendations

Info

70 vuorollaan sekä sukupuolen että seksuaalisuuden rakentumisen teeman valossa, mutta joidenkin teosten kohdalla tästä poiketaan, eivätkä ratkaisun perustelut mielestäni vakuuta. Esimerkiksi romaanit Mémoires d’Hadrien ja L’Œuvre au Noir analysoidaan vain suhteessa varsin kapeasti tulkittuun seksuaalisuuden käsitteeseen. Une belle matinée -novellia Hynynen sitä vastoin käsittelee ainoastaan sukupuolikäsityksiin keskittyvässä luvussa. Hän esittää, ettei seksuaalisuus ole vielä relevantti käsite tarkasteltaessa teosta, jonka päähenkilö on 12-vuotias nuorukainen. Kritiikkinäni esitän, ettei seksuaalisuutta liene aiheellista hahmottaa ainoastaan tekojen ja suhteiden sarjana vaan halujen, tekojen, fantasioiden sekä myös elettyä sukupuolta muovaavana apparaattina. Tämän diskursiivisen koneiston ulkopuolelle eivät siten asetu sen paremmin 12-vuotias renessanssinäyttämön naisrooleihin solahtava Lazare kuin nuorukaisia rakastava keisari Hadrianus tai renessanssiajan Euroopassa vaeltava alkemisti Zénon. Hynynen on aivan oikeassa selvitellessään työnsä johdannossa tapoja, joilla sukupuoli/sukupuolisuus ja seksuaalisuus eroavat käsitteinä toisistaan. Valittu kaksijakoinen tarkastelutapa hukkaa kuitenkin mahdollisuuden tarkastella niitä jännitteisiä sidoksia, joilla kumpikin kulttuurinen kategoria on osallisena toinen toisensa tuottamisessa ja yllä pitämisessä – niin fiktiossa kuin sen ulkopuolellakin. Ymmärrän, että on perusteltua painottaa sukupuolen ja A R V O S T E L U T seksuaalisuuden akselien toisistaan erillään tarkastelemisen tärkeyttä, kun puhutellaan lukijakuntaa, jolle tämä jäsennystapa on tuntematon ja mahdollisesti torjuntaa aiheuttava. Toisaalta Hynysen luennat tuovat erittäin vakuuttavasti näkyviin kummankin kategorian historiallisen ja kulttuurisen rakentuneisuuden, sillä hän kontekstualisoi osaavasti analysoimiensa teosten sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsityksiä tuottavat diskurssit. Kenties kirjoittaja innostuu muovaamaan nyt korostetusti akateemiseksi opinnäytteeksi asemoituvasta teoksestaan hieman toisin jäsennellyn tietokirjan laajemmallekin lukijakunnalle? Teoreettisessa johdannossaan Hynynen nostaa keskeisinä teoreetikoina esille Judith Butlerin, Gayle S. Rubinin ja Eve Kosofsky Sedgwickin sekä tarkastelee Michel Foucault’n teoreettisen työn merkitystä tutkimuksessa käytetyn teoriakehikon taustalla. Seksuaalisuuden historiassaan Foucault selvitteli tunnetusti mutkikkaasti kääntyvän, sukupuolen ja seksuaalisuuden suhteita jäsentävän käsitekompleksin sexe/sexualité genealogiaa. Butler puolestaan siirsi Foucault’n sexe-käsitteen yhdysvaltalaisen feministisen teorian sex/gender-kontekstiin ryhtyessään selvittämään sukupuolen käsitteen (gender) genealogiaa ja sen suhdetta heteronormatiivisuuden diskursiiviseen uusintamiseen. Hynysen voi tulkita tekevän väitöskirjassaan jossakin mielessä Butlerin hankkeen kanssa analogisen eleen. Hän limittää yhteen romaanisen kielialueen tutkijoille Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti AVAIN • <strong>2010</strong> • 4
A R V O S T E L U T ominaista tapaa hahmottaa sukupuolen/ sukupuolisuuden käsitteitä ja siitä ratkaisevasti eroavaa angloamerikkalaista perinnettä. Kuten queer-teoreetikot ovat painottaneet, myös puhe antinormatiivisista seksuaalisuuksista edellyttää ensin vallitsevan sukupuolikäsityksen ja sukupuolijärjestyksen dekonstruoimista. Tätäkin kysymyskokonaisuutta Hynynen pohdiskelee varsin onnistuneesti johdannossaan sekä temaattisesti painottuvissa, monitahoisissa teosluennoissaan. Queerteoreettisen diskurssin ja ranskankielisen tutkimuksen yhteen saattamisen tiellä on monia kielellisiä, kulttuurisia ja asenteellisia esteitä, joita Hynynen tutkimuksessaan tekee näkyviksi. Hän asettaa vuorovaikutukseen kaksi keskenään ristiriitaista tapaa hahmottaa sukupuolta ja seksuaalista halua sekä niiden suhdetta kieleen ja toisistaan poikkeaviin akateemisen kirjoittamisen konventioihin. Väitöskirjassaan Hynynen onnistuu kiitettävästi kommunikoimaan valitsemalleen kohdeyleisölle, siis tutkijayhteisölle romaanisella kielialueella, jotain uutta ja olennaista pohjoismaisessa tutkimuskontekstissa omaksutusta tavasta hahmottaa sukupuoleen, seksuaalisuuteen, rotuun, etnisyyteen ja laajemminkin intersektionaalisuuteen liittyviä näkökulmia. Pohjoismaisella kontekstilla viittaan tutkimukselliseen paikkaamme, jossa tarkastelemme yhtä lailla angloamerikkalaisia kuin romaanisiakin tutkimusparadigmoja ulkoapäin pohdiskellen väistämättä niiden lähtökohtia ja rajoituk- sia suhteessa omiin kielellisiin ja kulttuurisiin erityispiirteisiimme. Tässä Hynysen konteksti suomenruotsalaisena, kumpaankin tutkimusparadigmaan paneutuneena tutkijana mahdollistaa hienosti sillanrakentajan position ranskalaisen (tai laajemmin romaanisen) ja anglo amerikkalaisen käsitteistön ja ajattelutavan välillä. Hän jaksaa avata queerteoreettisen paradigman lähtökohtia selväsanaisesti ja paneutuneesti tuottaen kiinnostavia mutta samalla hyvin maltillisia luentoja käsittelemistään teoksista. Kattavan asiasanaluettelon puuttumista jäin harmittelemaan, sillä sellainen lisäisi laajan ja perusteellisen tutkimuksen käytettävyyttä. Pia Livia Hekanaho Väitöskirja Lassi Nummen lyriikan puusymboliikasta Mikko Turunen: Haarautuvat merkitykset. Puukuvasto Lassi Nummen lyriikassa. Tampere: Tampere University Press, <strong>2010</strong>. 411 s. Mikko Turusen kotimaisen kirjallisuuden alaan kuuluva tutkimus Haarautuvat merkitykset. Puukuvasto Lassi Nummen lyriikassa on ensimmäinen väitöskirja modernisti Lassi Nummen runoudesta. Aikaisemmin Nummen tuotantoa on tutkinut erityisesti Katriina Kajannes, 71
Page 1 and 2:
S I S Ä L T Ö 3 4 5 24 45 58 68 7
Page 3 and 4:
P Ä Ä K I R J O I T U S Mika Hall
Page 5 and 6:
A R T I K K E L I T Anne Päivärin
Page 7 and 8:
A R T I K K E L I T laajempaan yhte
Page 9 and 10:
A R T I K K E L I T kautta muodostu
Page 11 and 12:
A R T I K K E L I T näin: ”[afte
Page 13 and 14:
A R T I K K E L I T mitenkään eks
Page 15 and 16:
A R T I K K E L I T Lähteenä olev
Page 17 and 18:
A R T I K K E L I T tuu konventioih
Page 19 and 20: A R T I K K E L I T down excitedly
Page 21 and 22: A R T I K K E L I T JACKSON, TONY E
Page 23 and 24: A R T I K K E L I T She would not h
Page 25 and 26: A R T I K K E L I T kirjallisuuden
Page 27 and 28: A R T I K K E L I T tu samansukupuo
Page 29 and 30: A R T I K K E L I T että sinthomos
Page 31 and 32: A R T I K K E L I T mainituissa got
Page 33 and 34: A R T I K K E L I T päähenkilö J
Page 35 and 36: A R T I K K E L I T pitää yllä s
Page 37 and 38: A R T I K K E L I T labyrinttia mui
Page 39 and 40: A R T I K K E L I T tomuuden ja tav
Page 41 and 42: A R T I K K E L I T joskin ilmestym
Page 43 and 44: A R T I K K E L I T HANSON, ELLIS 2
Page 45 and 46: A R T I K K E L I T Jasmine Westerl
Page 47 and 48: A R T I K K E L I T (Suomen kirjall
Page 49 and 50: A R T I K K E L I T se tekijä, mih
Page 51 and 52: A R T I K K E L I T pohtii: ”Me k
Page 53 and 54: A R T I K K E L I T parissa arki hu
Page 55 and 56: A R T I K K E L I T ja pieksää si
Page 57 and 58: A R T I K K E L I T Lähteet BOONE,
Page 59 and 60: K A T S A U K S E T että runsas k
Page 61 and 62: K A T S A U K S E T vaikutukseensa
Page 63 and 64: K A T S A U K S E T mutta kuitenkin
Page 65 and 66: K A T S A U K S E T Järnefeltien l
Page 67 and 68: K A T S A U K S E T 2. Kirjeet Joha
Page 69: A R V O S T E L U T vähemmän tunn
Page 73 and 74: A R V O S T E L U T teoriaosan jäl
Page 75 and 76: A R V O S T E L U T poetiikkaa. Mit
Page 77 and 78: A R V O S T E L U T julkaisi aihees
Page 79 and 80: A R V O S T E L U T -tutkimusprojek
Page 81 and 82: A R V O S T E L U T moraaliltaan ar
Page 83 and 84: A B S T R A C T S Cognitive Metapho
Page 85 and 86: A B S T R A C T S Modernism, Everyd
show all

Avain 4/2010

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?