1 - Suomen Merimies-Unioni
30.04.2013 • Views
Share Embed Flag

1 - Suomen Merimies-Unioni

1 - Suomen Merimies-Unioni

1 - Suomen Merimies-Unioni

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
smu.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Nº1/ 2011<br />

Helmikuu<br />

"<br />

Ropax-laiva<br />

M/S TRANSLANDIALLA<br />

merimies<br />

sjömannen<br />

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF<br />

Pursimies sandström:<br />

Lisää<br />

vakituisia<br />

työpaikkoja<br />

merenkulkuun! "<br />

TULOEROT JA<br />

eriarvoisuus kasvussa<br />

SOcIAL DUMpNINg<br />

på Ålands landskapsfärjor<br />

TRANSpORTBRANScHENS<br />

1<br />

Arbetslöshetskassas tjänster

Pursimies ja translandian laivaluottamusmies Petteri<br />

sandström muistuttaa, että nuorille Pitäisi taata hyvät<br />

lähtökohdat työelämään ja vakituisten työPaikkojen<br />

määrää tulisi lisätä.<br />

sisältö:<br />

4 Ratikkalinjalla<br />

mennään rajoilla<br />

8 Törninvaihdon aika<br />

10 Asiointi<br />

Kuljetusalan<br />

Työttömyyskassassa<br />

11 Edunvalvontavaltuutus<br />

on turva sairauden varalta<br />

Nº 1/2011<br />

pÄÄTOIMITTAJA • cHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6,<br />

2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | pAINO Art Print Oy 2011, ISSN 0355-872X<br />

pOSTI- JA KÄYNTIOSOITE / pOST- OcH BESÖKADRESS<br />

John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki /<br />

John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />

VAIHDE / VÄXEL<br />

+358 (0)9 615 2020<br />

TELEFAX<br />

+358 (0)9 615 20 227<br />

KOTISIVUT / HEMSIDOR<br />

www.smu.fi<br />

SÄHKÖpOSTI / E-ADRESS<br />

etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi<br />

12 Monitoimimurtaja Nordica<br />

saattoi laivan matkaan<br />

13 Hae SAL:n<br />

Kuntoremonttiin tai<br />

Perhekuntolomalle!<br />

14 Merkitse kalenteriisi:<br />

luottamusmiesten<br />

täydennyskurssi 12.–13.4.2011<br />

ILMOITUKSET • ANNONSER<br />

puh. / tel. (09) 615 2020<br />

Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.<br />

Tidningen utkommer åtta gånger om året.<br />

TILAUSHINNAT (2011)<br />

1/1 vuosi 25 e<br />

1/2 vuosi 15 e<br />

ILMOITUSHINNAT / ANNONSpRIS:<br />

www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti /<br />

www.smu.fi > på svenska > kommunikation ><br />

Sjömannen > mediakort<br />

roPax-laiva m/s translandia vuosaaressa. laiva<br />

tekee vuorokaudessa neljä lähtöä helsingin ja<br />

tallinnan välillä.<br />

15 Uusi sähköinen<br />

jäsenpalvelu on avattu<br />

MERIMIES – SJÖMANNEN<br />

ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011<br />

no aineisto toimituksessa ilmestyminen<br />

material i redaktion utges<br />

2 7.3. 25.3.<br />

3 18.4. 13.5.<br />

4 30.5. 27.6.<br />

5 22.8. 16.9.<br />

6 26.9. 14.10.<br />

7 31.10. 18.11.<br />

8 28.11. 16.12.<br />

SAL:N KUNTOLOMALTA<br />

VINKKEJÄ LIIKKUMISEEN<br />

Ajankohta:<br />

M/s Kristina Katarinan kylmäkkö, Juha<br />

Havutie, kävi SAL:n viisipäiväisen<br />

perhekuntoloman poikansa kanssa viime<br />

elokuussa. Lomapaikka oli Kylpylähotelli<br />

Sanifani Kalajoella maankuulujen hiekkarantojen<br />

ja merimaiseman äärellä.<br />

Kuntokurssilla kokeiltiin monia eri<br />

lajeja, kuten liitokiekkogolfia ja keilausta.<br />

Lisäksi tehtiin kävelykuntotesti, jumpattiin<br />

ja suoritettiin jännittäviä tehtävärasteja.<br />

Hiekkasärkillä tepasteleminen oli<br />

hauskaa ja rentouttavaa puuhaa.<br />

Kylpylä kruunaa oleskelun<br />

"Meidän ehdoton ykkössuosikki oli kylpylä,<br />

jossa vierailimme aamuin ja illoin",<br />

Juha kertoo.<br />

Hotellilta löytyi suuri lasten leikkihalli<br />

ja konsolipelihuone, jossa isommatkin<br />

viettivät mielellään aikaansa. Siellä poika<br />

tutustui myös uusiin leikkikavereihin.<br />

Lihaksille tuntumaa ja rentoutusta<br />

Juha kertoo saaneensa useita hyviä kuntoiluvinkkejä<br />

ohjaajilta.<br />

”Aerobiset jumppatunnit saivat aivan<br />

uudet lihakset liikkeelle. Sykerajoista ja<br />

harjoittelusta oli lisäksi oma oppituntinsa.”<br />

Juhan mukaan liikuntakurssit tarjoavat<br />

aina uusia ideoita, vaikka olisi harjaantunutkin<br />

urheilija. Lisäksi rentoutumisjutut<br />

ja eri lajien kokeileminen on helpompaa<br />

porukassa.<br />

Voi suositella muillekin<br />

"Kannattaa kokeilla ja hyödyntää SAL:n ja<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n monipuolista liikuntatarjontaa,<br />

ja samalla tutustua kotimaan<br />

monipuoliseen matkailutarjontaan.<br />

Kalajoki-Kokkola -seutu tuntui hienolta<br />

alueelta ja ihmiset olivat ystävällisiä!”<br />

>> Sivulta 13 löydät<br />

tämän vuoden Sal-lomat<br />

Teksti: Katja Gräsbeck, Kuva: Aulis Merikarhu<br />

Sosiaalista polkumyyntiä<br />

Ahvenanmaan maakuntalautoilla<br />

Ahvenanmaan maakuntahallitus on linjannut<br />

tämän vuoden budjetissaan, että saaristoliikennettä<br />

tulee hoitaa taloudellisesti kannattavasti.<br />

Maakuntahallituksen liikenneosastolla<br />

ollaankin tekemässä uudelleenjärjestelyitä tilaaja-<br />

ja tuottajatoimintojen välillä. Meriliikenteen<br />

osalta tämä tarkoittaa sitä, että toimintaa<br />

kehitetään enemmän itsenäisen ja kilpailukykyisen<br />

yrityksen suuntaan. Tämän vuoden<br />

budjetissa on myös linjattu, että saaristoliikenne<br />

tulee kilpailuttaa kustannussäästöjen<br />

saavuttamiseksi. Kilpailuttaminen toteutetaan<br />

yksityistämällä liiketoimintaa sopivilta osin,<br />

kuten esimerkiksi saaristolautat. Yksityistäminen<br />

toteutetaan siten, että toiminnoista kilpailutetaan<br />

joko osa tai toiminnot kokonaan.<br />

Mitä budjettilinjaus sitten tarkoittaa kyseisten<br />

alusten miehistöille? Ensimmäinen surullinen<br />

esimerkki saapuu M/s Gudingenilta,<br />

jonka miehistön ruokahuolto annettiin ulkopuolisen<br />

alihankkijan hoitoon tarjousten perusteella.<br />

Kolme miehistön jäsenistä menetti<br />

työpaikkansa aluksen kokkeina 1. helmikuuta<br />

alkaen, ja heidät sijoitettiin uusiin tehtäviin<br />

maakuntahallituksen muille lautoille. Samanaikaisesti<br />

menetettiin kolme saaristolaisille<br />

tärkeää työpaikkaa.<br />

Tilaajavastuulain mukaisesti maakuntahallituksen<br />

tulee pyytää urakoitsijalta selvitys<br />

työntekijöihin sovellettavista työehtosopimuksista<br />

ennen kuin se laatii sopimuksen ura-<br />

pääkirjoitus:<br />

koitsijan kanssa. <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n saamien<br />

tietojen mukaan mitään tällaista selvitystä ei<br />

ole tähän mennessä tehty, vaikka sopimus on<br />

allekirjoitettu.<br />

Mitä hyötyjä maakuntahallituksen suorittamalla<br />

meriliikennetoiminnan kilpailuttamisella<br />

yritetään sitten saavuttaa? M/s<br />

Gudingenilla toteutetussa ruokahuollon<br />

ulkoistamisessa urakoitsijalle maksetaan<br />

hänen tarjoamistaan palveluista vuosittain<br />

maakunnan verorahoista tietty summa, joka<br />

on kirjattu sopimukseen. Ollessaan hyvin<br />

tietoisia siitä, ettei maakuntahallitus vaadi<br />

minkään työehtosopimuksen noudattamista,<br />

urakoitsijat voivat polkea työntekijöiden<br />

palkka- ja työehtoja sekä tehdä tarjouksensa<br />

hinnalla, joka on huomattavasti alhaisempi<br />

kuin maakuntahallituksen omat kustannukset<br />

samasta työstä. Kyseessä oleva työehtojen<br />

polkeminen voi johtaa myös siihen, että<br />

urakoitsija kerää vuosittaista voittoa ja nappaa<br />

sen lisäksi myös osan saamistaan veronmaksajien<br />

rahoista omaan taskuunsa. Tämä<br />

Ahvenanmaalla käytössä oleva menettelytapa<br />

on täysin avointa ja maakuntahallitus katsoo<br />

asiaa läpi sormiensa.<br />

Harjoittamallaan toiminnalla maakuntahallitus<br />

tuhoaa pohjoismaista yhteistyötä ja<br />

hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa työehtosopimuksien<br />

laatimisella ja noudattamisella on<br />

suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille.<br />

Henrik Lagerberg<br />

toimitsija/Ahvenanmaa

”<br />

ratikkalinjalla<br />

mennään rajoilla,<br />

mutta onni on, että työtä piisaa”<br />

Ropax-laiva translandialle<br />

tulee tänä vuonna 10<br />

vuotta <strong>Suomen</strong> lipun alla.<br />

alus tekee vuorokaudessa<br />

neljä reissua Helsingin ja<br />

tallinnan välillä.<br />

Karin Kerkel täydentää provianttivarastoa.<br />

"Vapaa-aikana hiihdän ja laskettelen",<br />

ripeä talousapulainen kertoo.<br />

merimatka Helsingin ja Tallinnan<br />

välillä kestää noin<br />

kolme ja puoli tuntia. Kaikki<br />

Itämerellä lyhyitä reittejä<br />

työkseen seilaavat tuntevat ”ratikkalinjan”<br />

haastavuuden: kannella ollaan paljon. Myös<br />

ropax-laiva Translandia puretaan ja lastataan<br />

kahdeksan kertaa vuorokauden aikana.<br />

”Rajoilla mennään monessa suhteessa,<br />

mutta onneksi työtä piisaa”, määrittelee<br />

aluksen miehistö työtään.<br />

TARKKAA LASTAUSTA<br />

Aamukymmenen jälkeen Vuosaaressa on<br />

ehditty purkaa päivän ensimmäinen lasti<br />

rekkoja ja perävaunuja. Pakkanen pieksää<br />

naamaa ja taivaalta tupruttaa hentoja lumihiutaleita.<br />

Eckerö-varustamon toinen alus, M/s<br />

Nordlandia, on parhaillaan telakalla telakalla,<br />

joten Translandia hoitaa tänä aikana myös<br />

sen kuljetuksia. Laivan läheisyyteen on ryhmittynyt<br />

teiden valtiaita, joiden kotimaiksi<br />

on merkitty Itä-Euroopan maita. Translandiaan<br />

mahtuu kerrallaan noin 60–65 rekkaa,<br />

joita vastaanottamassa täkillä on pursimies,<br />

matruusi ja kolme puolimatruusia.<br />

”Alukselle palkattiin viime kesänä yksi<br />

ylimääräinen puolimatruusi. Hänestä on<br />

ollut paljon apua, sillä rahtia on ollut kiitettävästi”,<br />

täkkimiehet kiittävät saamiaan<br />

lisävoimia.<br />

Täkkärit viittilöivät rekoille ohjeita<br />

minne ajaa. Ruuma on ahdas ja autojen<br />

koko on kasvanut aluksen rakentamisvuoden,<br />

1976, jälkeen. Yksi täkkäri ohjaa<br />

kerrallaan yhtä kuljettajaa. Yhteisen<br />

kielen puuttuessa ainoa keino kommunikoida<br />

on käyttää ”kansainvälistä”. Pelivara<br />

on monesti vain kymmeniä senttejä, mutta<br />

rekat taipuvat, kun neuvot ovat tarkat.<br />

KULJETUSALA ON TIIVIS<br />

AMMATILLINEN YHTEISÖ<br />

Translandialta löytyy yhteensä 96 vuodepaikkaa.<br />

Helsingistä kyytiin on noussut 45<br />

matkustajaa. Päivälähtö on rauhallisempi<br />

kuin Tallinnan iltalähtö, jolloin laiva on<br />

monesti tupaten täynnä. Laivaemäntä Reet<br />

Bridon ja talousapulainen Karin Kerkelin<br />

tehtävä on vastaanottaa laivaan saapuvat<br />

kuljettajat.<br />

”Annamme matkustajille hyttiavaimet ja<br />

ohjeistamme heidät laivaan.”<br />

Aluksella matkustaa pääosin rekkakuljettajia,<br />

jotka tulevat useista eri maista.<br />

”Täällä on kuskeja Turkista, Bulgariasta,<br />

Baltiasta, Puolasta, Venäjältä, Tsekeistä ja<br />

Slovakiasta”, Karin ja Reet luettelevat.<br />

Kuljettajat ajavat pitkiä matkoja – ja osa<br />

taitaa jopa asua autoissaan – joten laivahenkilökunnan<br />

tapaaminen ja kuulumistenvaihto<br />

on valonpilkahdus muutoin yksinäisessä<br />

kuljettajan työssä.<br />

”Laivallamme kulkee monia tuttuja kuljettajia.<br />

Osaamme neuvoa heille oikeat hytit<br />

ja tiedämme kenen kanssa he haluavat esimerkiksi<br />

matkustaa, jos joku sattuisi vaikka<br />

kuorsaamaan”, Karinia ja Reetiä naurattaa.<br />

KIELIKYLpY HAASTEENA,<br />

MUTTA MYÖS OpETTAA<br />

Translandian henkilökunnasta noin 40 prosenttia<br />

on virolaisia ja tämän lisäksi moni<br />

puhuu äidinkielenään myös ruotsia, joka<br />

on aluksen virallinen kieli. Laivamiehistö<br />

puhuu avoimesti laivalla esiintyvistä kieliseikoista.<br />

Kukaan ei väitä, etteikö kolmen<br />

kielen ”sekametelisoppa” aiheuttaisi joskus<br />

haasteita, mutta kaikesta on selvitty ja kielikylvyn<br />

myötä opitaan myös uutta.<br />

”Voi sanoa, että opin suomea töihin tultuani,<br />

ja tässä sitä nyt haastellaan”, Karin tuumaa.<br />

Karin on työskennellyt Translandialla<br />

viisi vuotta, Reet kahdeksan. Naisten<br />

valttikorttina on venäjän kielen taito, jota<br />

monet Itä-Euroopasta saapuvat puhuvat.<br />

Laivamiehistöstä ja rekkakuskeista on<br />

muodostunut vuosien varrella tiivis ammatillinen<br />

yhteisö, jossa säännöllisesti<br />

väliä liikennöivät tuntevat toisensa.<br />

”Pientä koristeLua”<br />

Karinin ja Reetin työt alkavat aamukolmelta.<br />

Matkustajat herätetään hytin oviin<br />

koputtamalla, kun laiva alkaa lähestyä<br />

Tallinnaa. Ensimmäisten matkustajien<br />

poistuttua vuorossa on hyttien siivous.<br />

”Hieman tässä ’koristellaan’”, Reet<br />

vinkkaa.<br />

”Koristeluun”, eli hyttien siivoukseen<br />

on aikaa noin tunti ennen uusien matkustajien<br />

saapumista. Vanhat vuodevaatteet<br />

kerätään pois ja tilalle sijataan uudet.<br />

Vessat siivotaan.<br />

katso kuvagaLLeria nettijutuissa:<br />

www.smu.fi > viestintä > nettijutut > transLandia<br />

Matruusi Jan-Ole ”Jankke” Öling<br />

Translandian täkillä aluksen<br />

lähestyessä Tallinnaa kello neljältä iltapäivällä,<br />

vaikka pimeydestä voisi päätellä, että on yö.<br />

Satamaan tulon aikana<br />

on kannella valvottava herkeämättä,<br />

että kiinnitys sujuu hyvin.<br />

”Yhdessä vuorossa siivotaan keskimäärin<br />

noin 50–60 hyttiä”, Karin toteaa.<br />

Laivaemäntä ja talousapulainen huolehtivat<br />

myös esimerkiksi henkilökunnan<br />

hyteistä ja aluksen muiden tilojen, kuten<br />

saunan, siisteydestä.<br />

”Rekkakuskit käyttävät saunaa ahkerasti<br />

matkan aikana”, Reet esittelee hyttien läheisyydessä<br />

sijaitsevaa saunatilaa.<br />

Provianttia triPLaten<br />

Päivittäiset kaksi lähtöä Helsingistä ja Tallinnasta<br />

tietävät tiivistahtista työskentelyä<br />

aluksen keittiöön, jossa valmistetaan ruoat<br />

paitsi miehistölle, myös matkustajille.<br />

Kesäisin Translandialla kulkee myös karavaanareita.<br />

Byssassa työskentelevät kokkistuju<br />

ja kokki. Töissä auttavat myös talousapulainen<br />

ja laivaemäntä.<br />

”Aluksella liikennöi päivittäin noin 150<br />

matkustajaa. Määrällisesti se ei ole paljon,<br />

mutta todettava on, että yksi rekkamies pis-<br />

4 5<br />

jatkuu sivulla 7

Konemestari Fålke Karlström ”viimeisellä törnillä” Translandialla<br />

ennen eläkkeen alkamista. Vuosien varrella on oppinut tuntemaan<br />

laivojen konehuoneet kuin omat taskunsa. Varustamon palveluksessa<br />

Fålke on ollut 15 vuotta ja sitä ennen hän työskenteli muun<br />

muassa Lillgaardilla ja Lunnqvist-varustamoissa.<br />

Kokkistuertti Kari Kiuru on työskennellyt<br />

M/s Translandialla sen koko <strong>Suomen</strong><br />

lipun alla liikennöinnin ajan. Törnin<br />

päätyttyä hän suuntaa kohti kotiaan<br />

Vesivehmaata.<br />

telee kyllä poskeensa kolmen normaalimiehen<br />

muonat”, kokki Vesa Nyman ja kokkistuju<br />

Kari Kiuru vinkkaavat.<br />

Keittiössä hääritään aamuvarhaisesta<br />

myöhään yöhön. Työajoissa tai -tiloissa ei ole<br />

byssaporukan mielestä mitään valitettavaa.<br />

Vaikka alus on vanha, keittiötilat toimivat.<br />

”Ainoastaan kylmätilat saisivat olla hieman<br />

suuremmat.”<br />

JUHLAVUOSI 2011<br />

Paljon mahtuu ihmiselämään, niin myös<br />

vuodesta -76 lähtien liikennöineen rahtilaiva<br />

Translandian kansiin.<br />

”Kalikalle tulee tänä vuonna täyteen 10<br />

vuotta <strong>Suomen</strong> lipun alla”, sähkönäyttelijäksi<br />

itseään tituleeraava Kari Hulkko kertoo.<br />

Hulkko, joka vastaa siis aluksen sähkötöistä,<br />

oli hakemassa alusta Euroopasta,<br />

kun se tuotiin <strong>Suomen</strong> lipun alle. Laiva<br />

rakennettiin Hampurin telakalla vuonna<br />

1976 ja kastettiin M/s Transgermaniaksi.<br />

Ensin se liikennöi Saksan ja <strong>Suomen</strong> välillä<br />

Saksan lipun alla ja tämän jälkeen Euroopan<br />

vesillä eri reiteillä ja lippujen alla, kunnes<br />

Rederi Ab Engship osti aluksen vuonna<br />

2001 ja toi sen <strong>Suomen</strong> lipun alle. Vuonna<br />

2004 laivan osti Eckerö-varustamo.<br />

”Perskutti, nyt tuli koneeseen hieman<br />

liikaa virtaa”, vääntää Hulkko kierroksia<br />

alaspäin Translandian lähtiessä Tallinnasta<br />

takaisin kohti Suomea.<br />

Vanhassa aluksessa on omat jipponsa.<br />

Sivusta tapahtumia seuraa laivan uusi konepäällikkö,<br />

Henrik Söderholm.<br />

”Seilasin aikoinaan merillä ja tein siinä<br />

välissä töitä Wärtsilälle maissa ja maailmalla,<br />

viimeksi Karibialla.”<br />

Söderholm on hyvä esimerkki siitä, että<br />

kerran hankittu konepuolen osaaminen ei<br />

merenkuLun synkkä yö 20 vuotta sitten<br />

1976 rakennetussa laivassa on mittareita, joita<br />

ei toisaalta enää tapaa. ”Antiikkiin” törmää<br />

Translandialla esimerkiksi konehuoneessa ja<br />

komentosillalla. Seilatessaan Transgermanianimisenä<br />

Saksan lipun alla alus karahti kiville<br />

Utön edustalla. Laivan kaulapulppi vaurioitui<br />

pahasti ja on nykyisin nähtävillä Forum Marinumin<br />

edustalla.<br />

Onnettomuudesta tuli viime vuoden joulukuussa<br />

täyteen 20 vuotta. Samana päivänä<br />

katoa. Translandialle onkin kiire saada uusia<br />

osaajia, sillä konemestari Fålke Karlströmin<br />

töihinlähdöt alkavat olla vähissä.<br />

”Viimeistä törniä viedään”, mies myhäilee.<br />

”Ainoa positiivinen suora on loppusuora”,<br />

Hulkko veistelee taustalla.<br />

Konehuoneessa on rauhallista, kun alus<br />

tekee lähtöä laiturista. Mittareita seurataan;<br />

odotellaan. Hulkko kertoo tarinan lähetyssaarnaajasta,<br />

jolla oli kiire kohti määränpäätään,<br />

mutta sinne päästääkseen hänen<br />

oli saatava kyyti maata aasillaan kyntävältä<br />

mieheltä. Lähetyssaarnaaja alkoi jo hermostua,<br />

kun odottelu vain kesti ja kesti.<br />

Lopulta hän ryhtyi tivaamaan maajussilta,<br />

mikä ihme kynnössä kestää.<br />

”Aikaa on”, mies vastasi.<br />

Hulkon tarinan opetuksessa on juurta<br />

nykypäiväänkin: voimme pohtia, mihin<br />

meillä oikeastaan aina on niin kova kiire.<br />

Ja lienee tarinassa toinenkin opetus: konehuoneessa<br />

hätähousun hermoilla ei pärjää.<br />

Hulkko etsiikin kalikkaan parhaillaan uusia<br />

varaosia netistä, mikä ei ole aina helpoin<br />

tehtävä vanhan laivan kohdalla.<br />

”Mutta kyllä niitä löytyy, kun jaksaa vain<br />

etsiä. Aikaa on.”<br />

JÄIDEN pURISTUKSISSA 28 TUNTIA<br />

Ilta on kääntynyt yötä kohti, kun Translandia<br />

kulkee kohti Suomea. Jäät kolisevat<br />

aluksen laitoihin, kunnes päästään avovesille.<br />

Perämies Otto Vuorinen ja vahtia<br />

ajava matruusi Neeme Laid kertovat odottavansa<br />

”mielenkiinnolla” millainen lopputalven<br />

jäätilanteesta kehkeytyy.<br />

”Viime vuonna jääsohjoa oli erään kerran<br />

kuuden metrin vahvuudelta. Jouduimme<br />

odottamaan jäiden puristuksissa 28<br />

tuntia, kunnes saimme apua.”<br />

Voimakkaimmalle koetukselle jäissä<br />

työntöalus Finn ja siihen kytketty Baltic-proomu<br />

kaatuivat kovassa talvimyrskyssä Hangon<br />

edustalla. Miehistön jäsenistä kahdeksan<br />

menehtyi ja vain kaksi saatiin pelastettua.<br />

Vaikka nykyisen Translandian vanha keulapulppi<br />

on synkän tarinan seurauksena nyt<br />

museoituna, aluksen miehistö toivoo että<br />

sitten kun aluksesta ”aika jättää”, sen arvoa<br />

osattaisiin kunnioittaa ja laiva, tai ainakin osa<br />

siitä, museoitaisiin.<br />

ajettaessa joutuvat aina koneet.<br />

”Suurin huoli on, riittääkö koneteho”,<br />

Vuorinen pohtii.<br />

Suomalaisilla aluksilla jäissä kulku<br />

sujuu vielä melko hyvin, mutta monilla<br />

”venäläisillä jokilaivoilla” ei ole Neemen<br />

mukaan Itämerelle talvisin mitään asiaa.<br />

Kerran yksi baltialainen hinaaja oli esimerkiksi<br />

kierrellyt jäitä viikon verran. Joskus<br />

jäistä on, yllättävää kyllä, myös hyötyä.<br />

”Aluksen pohja puhdistuu eliöistä ja<br />

muusta liasta, kun jäät raapivat pohjaa.<br />

Näin kuuraus tulee ilmaiseksi ja laiva voi<br />

kulkea nopeampaa.”<br />

Laivaemäntä Reet Brido vaihtaa sutjakasti vuodevaatteet<br />

uusiin. Reet toimi ennen laivalle tuloaan<br />

museossa konservointi-/restaurointitehtävissä.<br />

Reetin vapaa-aika kuluu vieläkin erilaisten käsitöiden<br />

parissa ja lukiessa.<br />

6<br />

7

Vapaalla<br />

"merimiesstaili on<br />

elämäntapa. merimiehiä<br />

yhdistävät omat kujeet,<br />

huumori ja slangi, joita<br />

jään kaipaamaan”, kertoo<br />

viime vuoden lopussa<br />

merimieseläkeläistynyt<br />

Pekka mantere.<br />

teksti ja kuva: Saana Lamminsivu<br />

törninvaihdon<br />

aika<br />

Pekka lähti merille vuonna 1971 ja<br />

työskenteli lähes koko uransa rahtilaivoilla.<br />

Eläkkeelle hän jäi Neste<br />

Shippingin Jurmo-tankkerilta.<br />

”Lähes 40-vuotisen meriuran aikana tuli<br />

nähtyä muun muassa Grönlanti, Uusi-Seelanti,<br />

Australia, Japani, Kanada, Korea, arabimaita<br />

sekä monia Väli- sekä Etelä-Amerikan<br />

maita, Mustaamerta unohtamatta.”<br />

LAIVAROMANTIIKKAA<br />

Romantiikka, tuo elämän suola. Meri toimi<br />

yhdistävänä siteenä Pekan perhe-elämässä,<br />

kun hän tapasi tulevan vaimonsa, Sirkan,<br />

Rauman merikoulussa 1977.<br />

”Sirkka opiskeli kanssani<br />

samalla talousesimiesluokalla<br />

ja niin se romanssi<br />

sitten roihahti.”<br />

Koulusta valmistumisen<br />

jälkeen nuoripari<br />

pääsi onnellisesti samaan<br />

laivaan töihin.<br />

”Seilasimme vuodet<br />

1978–1980 silloisen Effoa-varustamon<br />

aluksilla<br />

aluksi Euroopan liikenteessä<br />

sekä hakurahtiliikenteessä.<br />

Vuodesta 1981<br />

lähtien ajoimme <strong>Suomen</strong><br />

ja Etelä-Amerikan<br />

väliä.”<br />

Pekka ja Sirkka olivat<br />

byssan tomera pari:<br />

Pekka toimi stuerttina ja<br />

Sirkka kokkina. Suhteen<br />

lujuus tuli sopivasti testattua,<br />

kun pariskunta<br />

mahtui samaan keit-<br />

tiöön eikä pata kattilaa<br />

soimannut.<br />

pEKAN HAASTAVIN<br />

pÄHKINÄ<br />

Pekka muistelee Effoan<br />

aikaisten seilausvuosien<br />

olleen ammatillisesti antoisia, sillä hän teki<br />

tuolloin stuertin, eli talousesimiehen töitä.<br />

”Oli kova paikka, kun stujun jobi pääsääntöisesti<br />

ulkomaanliikenteessä lopetettiin<br />

-80-luvun loppupuolella ja meistä tehtiin<br />

kokkistujuja.”<br />

Pekka kertoo ammattimuutoksen olleen<br />

uransa haastavin pähkinä purtavaksi.<br />

”Maailmani murentui tämän päätöksen<br />

myötä. Sitä jotenkin koki, että opiskeltu<br />

osaaminen ei tullut enää täysipainoisesti<br />

hyödynnetyksi.”<br />

”Jäimme vaimoni kanssa vielä työttömiksi,<br />

kun työpaikkamme, M/s Aurora,<br />

myytiin.”<br />

Reilun kahden vuoden työttömyyden<br />

jälkeen Pekka palasi merille yksin takaisin.<br />

Sirkka jäi maihin töihin esikoisen synnyttyä.<br />

Eteenpäin kuitenkin mentiin yksissä<br />

tuumin. Pekan mielestä merityön ja perheen<br />

voi kyllä yhdistää, kun vain tahtoa<br />

löytyy.<br />

”Nykyään yhteydenpito kotiin on helppoa,<br />

sähköpostin, kännyköiden ja satelliittipuhelimien<br />

myötä. Vielä 20 vuotta sitten<br />

asiat oli toisin: radiosähköttäjät tilasivat puhelut<br />

Helsinki-radion kautta sekä maissa<br />

käytiin soittamassa automaateista ja perinteisiä<br />

kirjeitä sekä korttejakin vielä läheteltiin.<br />

pERINTEISTEN AMMATTIMIESTEN<br />

KATOAMINEN HUOLENA<br />

Vanha merikarhu kertoo seuranneensa jo<br />

pitkään huolestuneena perinteisten ammattimiesten<br />

katoamista.<br />

”Merenkulun koulutuksesta olen ollut<br />

pitkään huolestunut. Se taisi mennä osittain<br />

pieleen jo -70-luvulla, kun ylioppilaat<br />

katsottiin muita paremmiksi ja he pääsivät<br />

urallaan helpommin eteenpäin.”<br />

”Varsinkin kone- ja kansipuolen ammattiosaaminen<br />

on kadonnut sorvarien,<br />

donkeymannien, kirvesmiesten ja muiden<br />

perinteisten ammattiosaajien eläköidyttyä.<br />

Puolimatruuseja, moottorimiehiä ja vahti-<br />

merimiehen elämässä on<br />

meriveden tuoksu,<br />

vaikka oltaisiin maissa.<br />

miehiä on kyllä pilvin pimein odottamassa<br />

upseerin uran urkenemista.”<br />

Pekka kertoo myös ihmettelevänsä sitä,<br />

mihin kaikki merimiesammattikoulun käyneet<br />

ovat ”kadonneet”, vaikka heitä on koulutettu<br />

vuosien varrella tuhatmäärin, aikaisemmin<br />

jopa viidelläkin paikkakunnalla.<br />

”Ja silti ainakin toisinaan tuntuu olevan<br />

kova pula vikaeeraajista! Työnantajilla<br />

on tietysti kova tarve saada etenkin EU:n<br />

ulkopuolelta tänne työntekijöitä aina vaan<br />

halvemmalla.”<br />

MERIELÄKELÄISKERHOT<br />

TÄRKEÄ TUKIVERKOSTO<br />

Pekan lailla monet merikarhut alkavat lähestyä<br />

eläkeikää: kun on viettänyt suuren<br />

osan elämästään merillä laivaympäristössä;<br />

omassa maailmassaan, jossa on tietyt toimintatavat<br />

ja katto pään päällä sekä ruoka<br />

valmiina, eläkeiän lähestyminen saattaa<br />

jopa pelottaa. Sitä pohtii, kuinka saa ajan<br />

kulumaan. Miten täyttää työnteosta jäljelle<br />

jäävän tyhjiön?<br />

”Itse aion liittyä merieläkeläisyhdistykseen<br />

sekä Wanhoihin Tovereihin”, Pekka<br />

kertoo.<br />

Merieläkeläiskerhot tarjoavat merimiehille<br />

tärkeän tukiverkoston. Monen vanhan<br />

skönärin tuttavapiiri koostuu muista merenkulkijoista<br />

ja ”merillä ollaan” vielä eläkkeen<br />

alettua. Meri ei jätä.<br />

pEKKA MANTERE<br />

• <strong>Merimies</strong>-lehden Pekan Pähkinöiden<br />

laatija<br />

• Toimi <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n hallituksen<br />

jäsenenä v. 2010 loppuun saakka<br />

• <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n edustajakokousedustaja<br />

1992 alkaen (viisi kautta)<br />

• M/t Jurmon varalaivaluottamusmies<br />

• Perhe: vaimo Sirkka ja lapset Iiro 26 v.<br />

ja Mari 18 v. ja huushollista löytyy myös<br />

australianterrieri ”Jimmy”<br />

maailman<br />

meriltä<br />

seLvitysmies ehdottaa Lisää uLkomaista<br />

haLPatyövoimaa ruotsaLaisaLuksiLLe<br />

Ruotsissa selvitysmies Jonas Bjelfvenstam<br />

ehdottaa, että ruotsalaisalusten kilpailukykyä<br />

kohennetaan lisäämällä aluksilla<br />

ulkomaista halpatyövoimaa, eli niin<br />

sanottua TAP-henkilöstöä, nykyisestä 50<br />

prosentista 75 prosenttiin. 1990-luvulla<br />

käyttöön otettu TAP-järjestelmä tarkoittaa<br />

”tilapäisesti palkattua ulkomaista<br />

henkilöstöä”.<br />

Ammattiliitto SEKO on solminut usean<br />

varustamon kanssa määräaikaisia sopimuksia<br />

ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta.<br />

SEKO on hyväksynyt sopimukset<br />

vaihtoehtona ulosliputukselle. Walleniusvarustamo<br />

on TAP-sopimuksestaan huolimatta<br />

siirtänyt aluksiaan ulkomaisiin<br />

rekistereihin.<br />

Selvitysmies Bjelfvenstam ei esitä<br />

ruotsalaisten varustamoiden vaatimaa<br />

Ruotsin kansainvälisen alusrekisterin pe-<br />

ruotsin merimiehiLLe maLtiLLinen<br />

2-vuotinen työehtosoPimus<br />

Ruotsin lipun alla operoivien alusten ja<br />

lauttojen työntekijöiden palkat ja lisät<br />

nousevat maaliskuun alussa 2011 ja tammikuun<br />

alussa 2012. Korotukset nostavat<br />

bruttotuloja yhteensä 900–1000 kruunua<br />

kuukaudessa. Tammikuun puolivälin<br />

2011 vaihtokurssin mukaan se merkitsee<br />

100–112 euron parannusta kuukaudessa.<br />

Uutta sopimusta sovelletaan noin<br />

7 500 SEKO:n jäseneen. He ovat muun<br />

göteborgin rosenhiLL vuoden 2010<br />

Paras merimieskeskus maaiLmassa<br />

Göteborgissa toimiva merimieskeskus<br />

Rosenhill palkittiin joulukuussa vuoden<br />

2010 maailman parhaana merimieskeskuksena.<br />

Palkinnon jakaa vuosittain merimiesten<br />

hyvinvoinnin hyväksi maissa ja<br />

merillä työskentelevä ICSW (International<br />

Committee on Seafarers’ Welfare).<br />

Rosenhillin johtaja Agneta Swenson<br />

nimeää ruotsalaisten Sjömannen-lehdessä<br />

Rosenhillin tärkeimmiksi vahvuuksiksi<br />

ystävällisen henkilöstön ja palvelujen<br />

monipuolisuuden.<br />

koonnut: Juhani Artto<br />

rustamista. Syynä on se, että kansainvälisen<br />

alusrekisterin perustaminen vaatisi<br />

työoikeuteen muutoksia, jotka ovat ristiriidassa<br />

Ruotsin ratifioimien kansainvälisten<br />

sopimusten kanssa.<br />

Selvitysmiehen esitykset ovat paraikaa<br />

lausuntokierroksella. Ammattiliitto<br />

SEKO:n mielestä Ruotsin merenkulun<br />

kilpailukyvyn keskeisiä kehittämiskei-<br />

noja olisivat tonnistoveroon siirtyminen,<br />

joustava tuki merenkululle, alan sääntelyn<br />

yksinkertaistaminen ja kaikkien osapuolten<br />

tiivis yhteistyö. SEKO korostaa,<br />

että työnteon on jatkuttava Ruotsin lipun<br />

alla toimivilla aluksilla ruotsalaisin<br />

työehdoin.<br />

Selvitysmiehen mukaan merenkulun<br />

osapuolten on päästävä yhteisymmärrykseen<br />

kilpailukyvyn turvaavista keinoista<br />

jo maaliskuun alkuun 2011 mennessä.<br />

muassa Viking Linen, Tallink/Siljan,<br />

Wallenius Linesin, Stena Linesin ja<br />

TT-Linen palveluksessa.<br />

SEKO:n Mats Ekeklint pitää uudessa<br />

sopimuksessa merkittävänä sairausajan<br />

palkkaetujen jatkumista, vaikka lainsäädännössä<br />

merimiesten sairausajan<br />

palkkoja koskevia määräyksiä on heikennetty.<br />

Kilpailun finaaliin oli kelpuutettu Rosenhillin<br />

ohella Australian Freemantlen<br />

Mission of Seafarers, Hampurin Duckdalben,<br />

Venetsian Friends of Stella Maris<br />

sekä Evergladesin satamassa Yhdysvalloissa<br />

toimiva Seafarers’ House.<br />

ICSW:n järjestämään äänestykseen<br />

osallistui noin 2 000 merenkävijää. Kolmessa<br />

muussa sarjassa äänestäjät valitsivat<br />

parhaan sataman, varustamon ja<br />

henkilön, joka on edistänyt merimiesten<br />

hyvinvointia.<br />

9

uusi<br />

kuljetusalan<br />

työttömyyskassa<br />

aloitti toimintansa 1.1.2011<br />

KuLJETuSALAN TyöTTöMyySKASSA<br />

Käyntiosoite:<br />

Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki<br />

Postiosoite:<br />

PL 65, 00531 Helsinki<br />

Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna:<br />

Arkipäivisin klo 8.30–16.00<br />

Kesäaikana klo 8.00–15.30 (touko–elokuu)<br />

Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (touko–elokuu)<br />

Puhelinpäivystys<br />

p. (09) 613 111<br />

ma-pe klo 9.00-12.00<br />

Faksi: (09) 6131 1333<br />

Jäsenet voivat asioida uudessa Kuljetusalan Työttömyyskassassa seuraavin tavoin:<br />

PuHELINASIOINTI<br />

Työttömyyskassan puhelinpäivystys<br />

Soittamalla Kuljetusalan Työttömyyskassan<br />

puhelinpäivystykseen saat nopeimmin<br />

neuvontaa työttömyysturvaasi koskevissa<br />

kysymyksissä. Työttömyyskassan puhelinpäivystys<br />

palvelee sinua maanantaista<br />

perjantaihin kello 9.00–12.00 numerossa<br />

(09) 613 111.<br />

Työttömyyskassan infopuhelin<br />

0600 97097 (24 h/vrk)<br />

Voit kysyä henkilötunnuksellasi päivärahan<br />

maksupäivää automaattisen puhelinpalvelun<br />

kautta. Palvelunumeroon voi soittaa mihin<br />

vuorokauden aikaan tahansa ilman jonotusta.<br />

Puhelu maksaa soittajalle 0,37 euroa/minuutti<br />

sekä paikallispuhelumaksun.<br />

Verkkopalvelu (24 h/vrk)<br />

Voit tarkastella omia tietojasi, lähettää hakemuksen<br />

liitteineen ja kirjoittaa viestin suoraan<br />

hakemusten käsittelijöille kirjauduttuasi<br />

verkkopalveluun osoitteessa:<br />

www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa<br />

ASIOINTI<br />

KULJETUSALAN<br />

TYÖTTÖMYYSKASSASSA<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenet<br />

säilyttävät jäsenyytensä <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>ssa, mutta ovat<br />

siirtyneet työttömyysturvan osalta<br />

automaattisesti Kuljetusalan<br />

Työttömyyskassan jäseniksi.<br />

Kuljetusalan Työttömyyskassan<br />

toiminnan alettua entisen <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong>n Työttömyyskassan<br />

puhelinnumerot ja suora<br />

sähköpostiosoite ovat poistuneet<br />

käytöstä.<br />

SÄHKöINEN ASIOINTI*<br />

Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenet*<br />

voivat käyttää myös sähköisiä palveluita<br />

osoitteessa:<br />

www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa<br />

Kassa maksaa kaikki asioinnista aiheutuvat<br />

kustannukset, joten sen käyttäminen on jäsenelle<br />

täysin ilmaista. Palveluun voi kirjautua<br />

miltä tahansa koneelta, jolta on internetyhteys.<br />

Työttömyyskassan verkkopalvelussa voit:<br />

1. lähettää ansiopäiväraha- ja vuorottelukorvaushakemuksen<br />

kassalle<br />

2. lähettää hakemuksen liitteet pdf-tiedostoina<br />

3. tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen<br />

4. selata ja muuttaa omia henkilötietojasi<br />

5. lähettää viestin suoraan hakemusten käsittelijöille<br />

Verkkopalvelua voi käyttää myös matkapuhelimen<br />

avulla, mikäli puhelimella saa yhtey-<br />

den internetiin. Mobiilipalvelun kautta voi<br />

lähettää ansiopäivärahan jatkohakemuksen<br />

neljältä viikolta tai kuukaudelta.<br />

ENNAKONPIDÄTyS<br />

Tammikuussa maksussa olevista etuuksista ennakonpidätys<br />

suoritetaan 31.12.2010 voimassa<br />

olevan verokortin mukaan. Ennakonpidätyksen<br />

määrää laskettaessa ei oteta huomioon vuonna<br />

2010 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja<br />

ennakonpidätyksiä.<br />

Lähetä kassalle verokortti ainoastaan, jos<br />

haet muutosverokortin vuodelle 2011. Alkuperäiset<br />

verokortin tiedot kassa saa suoraa verottajalta.<br />

Verohallituksen päätöksen mukaisesti työttömyysetuuksien<br />

pidätysprosentti korotetaan 2<br />

prosenttiyksiköllä. Ennakonpidätys on vähintään<br />

20 %.<br />

Mikäli sinulle maksetaan korotettua ansioosaa<br />

tai muutosturvan ansio-osaa, palkkaveroprosenttia<br />

korotetaan 4 prosenttiyksikköä.<br />

Jos saat kassasta vuorottelukorvausta, palkkaveroprosenttia<br />

alennetaan 3 prosenttiyksikköä.<br />

Korotuksia tai alennuksia ei tehdä työttömyysetuutta<br />

varten annettuun muutosverokorttiin.<br />

Muutosverokortti on aina toimitettava alkuperäisenä<br />

kassalle.<br />

POSTITSE<br />

Hakemuksen liitteineen voi lähettää perinteisesti<br />

postin välityksellä. Hakemukset<br />

lähetetään Kuljetusalan Työttömyyskassalle<br />

osoitteeseen:<br />

Kuljetusalan Työttömyyskassa<br />

PL 65<br />

00531 HELSINKI<br />

HAKEMuSTEN KÄSITTELy<br />

Työttömyyskassaan saapuneet hakemukset<br />

käsitellään saapumisjärjestyksessä.<br />

Ansiopäivärahan käsittelyaika on tällä hetkellä<br />

keskimäärin n. 3,5 viikkoa ensimmäisen<br />

päivärahahakemuksen saapumisesta<br />

kassaan. Sovitellun päivärahan käsittelyaika<br />

on n. 3,5 viikkoa.<br />

* Huom! Sähköinen asiointimahdollisuus on olemassa niille, jotka ovat asioineet työttömyyskassan kanssa aiemmin.<br />

Sen sijaan asioidessasi ensimmäistä kertaa työttömyyskassan kanssa tulee sinun toimittaa hakemuksesi aina kirjallisesti.<br />

Edunvalvontavaltuutus<br />

Jokainen voi edunvalvontavaltuutuksella etukäteen järjestää<br />

asioidensa hoidon sen varalta, että tulee myöhemmin<br />

kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan vaikkapa sairauden<br />

tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. tämän mahdollistaa<br />

vuonna 2007 voimaan tullut edunvalvontavaltuutusta koskeva<br />

laki. tekemällä edunvalvontavaltuutuksen jokainen voi varmistua<br />

siitä, että mahdollisen toimintakyvyttömyystilanteessa hänen<br />

asioitaan hoitaa hänen itsensä valitsema henkilö.<br />

MITEN EDUNVALVONTAVALTUUTUS<br />

TEHDÄÄN?<br />

Edunvalvontavaltuutus on tehtävä kirjallisesti.<br />

Valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka<br />

on suostunut tehtävään sekä määrittelee ne<br />

asiat, jotka haluaa valtuutuksen kattavan:<br />

omaisuutensa hoidon, taloudelliset asiat,<br />

ja mahdollisesti jopa valtuuttajan henkilöä<br />

koskevat seikat kuten terveyden- ja sairaanhoidon.<br />

Valtuutus voi siis olla yleisluontoinen,<br />

tai se voidaan laatia hyvinkin yksityiskohtaiseksi.<br />

Edunvalvontavaltuutuksesta tulee ilmetä<br />

valtuuttamistarkoitus ja ne asiat, joissa valtuutettu<br />

oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa.<br />

Tästä kannattaa keskustella oikeusoppineen<br />

kanssa. Luonnollisesti valtuutuksesta<br />

tulee selvitä myös valtuuttaja ja valtuutettu<br />

sekä maininta tilanteista, joissa valtuutus<br />

tulee voimaan, eli jos valtuuttaja tulee sairauden,<br />

henkisen toiminnan häiriintymisen,<br />

heikentyneen terveydentilan tai muun<br />

vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi<br />

huolehtimaan asioistaan. Tämä siitä syystä,<br />

että lakia edunvalvontavaltuutuksesta<br />

sovelletaan nimenomaan vain sellaisiin<br />

valtuutuksiin, jotka on määrätty astumaan<br />

voimaan edellä mainituissa tilanteissa.<br />

Kahden esteettömän todistajien on todistettava<br />

valtakirja allekirjoituksillaan. Tämän<br />

jälkeen valtakirja voidaan joko luovuttaa valtuutetun<br />

haltuun tai siitä voidaan ilmoittaa<br />

muuten valtuutetulle. Valtakirjaa voi halutessaan<br />

muuttaa tai sen voi peruuttaa.<br />

MILLOIN EDUNVALVONTAVALTUUTUS<br />

TULEE VOIMAAN?<br />

Jos valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan<br />

asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi,<br />

valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan<br />

valtuutuksen. Tällöin valtuutettu<br />

esittää maistraatille alkuperäisen valtakirjan<br />

ja lääkärinlausunnon tai muun vastaavan<br />

asiakirjan, joka todistaa, että valtuutuksen<br />

antanut henkilö on tullut kyvyttömäksi<br />

hoitamaan niitä nimenomaisia asioita, joita<br />

valtuutus koskee. Valtuutus tulee siten voimaan<br />

vasta, kun maistraatti on tutkinut ja<br />

vahvistanut sen. Maistraatti valvoo muutenkin<br />

valtuutetun toimintaa. Valtuutetun<br />

tulee esimerkiksi antaa maistraatille luettelo<br />

valtuuttajan varoista ja veloista valtuutuksen<br />

astuessa voimaan. Maistraatti voi<br />

halutessaan pyytää valtuutetulta selvitystä<br />

valtuuttajan talouteen liittyvien asioiden<br />

hoitamisesta.<br />

JÄRKEVÄÄ ENNAKOINTIA<br />

Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen on<br />

järkevä toimi niin vanhalle kuin nuorellekin.<br />

Valtuutuksen voi tehdä 18<br />

vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee<br />

ymmärtämään valtuutuksen merkityksen.<br />

Silloin, kun asiat luistavat ja kyky<br />

huolehtia omista asioista on tallella, ei<br />

valtakirja juuri vaikuta jokapäiväiseen<br />

elämään. Se tuo kuitenkin turvallisuuden<br />

tunteen valtuuttajalle pöytälaatikossa<br />

ollessaan, sillä tällöin valtuuttaja itse tietää<br />

JÄSENETuNA LAKINEuVONTA<br />

yKSITyISELÄMÄN ASIOISSA<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenillä on jäsenetuna<br />

oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä<br />

puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään<br />

kuuluvissa oikeudellisissa asioissa.<br />

Jäsenille palvelu on ilmainen.<br />

Bützow Helsinki p. (09) 431 531<br />

Hämeenlinna p. (03) 612 5501 tai (03) 612 1944<br />

Tampere p. (03) 3138 2800<br />

Turku p. (02) 274 2000<br />

asioiden olevan järjestyksessä. Jos sitten<br />

käy niin, että valtakirjalle todella tulee tarve<br />

vaikkapa sairauden vuoksi, on sellaisen etukäteen<br />

laatiminen osoittautunut järkeväksi<br />

ennakoinniksi. Oikeustoimikelpoisuuden<br />

menetyksen vuoksi valtakirjan laatiminen<br />

jälkikäteen voi nimittäin olla myöhäistä.<br />

Valtuuttaja on voinut etukäteen varmistua<br />

siitä, että asioiden hoidosta vastaa joku tuttu<br />

ja turvallinen henkilö.<br />

Teea Kemppinen<br />

asianajaja<br />

Asianajotoimisto Bützow Oy<br />

www.butzow.com<br />

10 10<br />

11

Monitoimimurtaja Nordica<br />

saattoi Spirit of Britainin<br />

matkaan<br />

STX Finlandin Rauman telakalta lähti tammikuun<br />

alussa kohti Englannin kanaalia P&O<br />

Ferries -varustamon auto-matkustajalautta<br />

Spirit of Britain. Rauman telakan uusin luomus<br />

kulki ketterästi ulos satamasta monitoimimurtaja<br />

Nordican saattamana.<br />

Spirit of Britain on valmistuttuaan Englannin<br />

kanaalin suurin lautta, jolla on painoa<br />

49 000 bruttotonnia ja pituutta 213 metriä.<br />

Alus vetää 3746 kaistametriä (180 rekkaa ja<br />

195 henkilöautoa) ja 2 000 matkustajaa. Alus<br />

operoi välillä Dover (Englanti) - Calais (Ranska).<br />

Spirit of Britainin rakentaminen alkoi Raumalla<br />

maaliskuussa 2009. Aluksen suunnittelussa<br />

ja rakentamisessa on hyödynnetty<br />

paljon alan uusinta tekniikkaa ja laivan turvallisuusnäkökohtiin<br />

sekä ympäristöystävällisyyteen<br />

on kiinnitetty erityistä huomiota. Rauman<br />

telakalta on tarkoitus valmistua vielä<br />

tämän vuoden syyskuussa Spirit of Britainin<br />

sisaralus, Spirit of France.<br />

tuloerot kasvavat<br />

lapsiperheitä on nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin<br />

70-luvun alkupuolella<br />

Suomalaisten köyhyys on kasvanut, osoittaa<br />

Suomalaisten hyvinvointi 2010 -tutkimus.<br />

Etenkin perus- ja vähimmäisturvan<br />

varassa olevissa kotitalouksissa toimeentulo-ongelmat<br />

ovat yleisiä. Perusturvan<br />

varassa olevista työttömistä kotitalouksista<br />

yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan.<br />

Erityisen huolestuttavaa on lapsiperheiden<br />

lisääntynyt köyhyys. Toimeentuloongelmat<br />

ovat yleistyneet etenkin alle kouluikäisten<br />

lasten perheissä 2000-luvulla.<br />

Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan<br />

alapuolella saman verran kuin 1970-luvun<br />

alkupuolella.<br />

Tutkimuksen mukaan suomalaisten<br />

terveys-, toimeentulo- ja hyvinvointierot<br />

ovat siis kasvaneet. Työttömyys, työky-<br />

vyttömyyseläkkeellä olo, toimeentulotuen<br />

asiakkuus ja alhainen koulutus ovat merkittävimmät<br />

elämänlaatua heikentävät tekijät.<br />

Heikoimman elämänlaadun riskiryhmiin<br />

kuuluvat 18–25 -vuotiaat työttömät, heikosti<br />

koulutetut nuoret sekä 80 vuotta täyttäneet<br />

vanhukset. Näihin ryhmiin kuuluu 29 prosenttia<br />

väestöstä.<br />

Eriarvoisuuden kasvu näkyy toimeentuloturvan<br />

tarpeessa sekä mielipiteissä<br />

sosiaali- ja terveyspalveluista. Suomalaiset<br />

kannattavat hyvinvointipalveluiden kustantamista<br />

verovaroin ja että julkinen sektori<br />

vastaa niiden tuottamisesta. Pohjoismaisen<br />

hyvinvointimallin kannatus on edelleen<br />

vankka. Suomalaisten hyvinvointia ja hyvinvointipalvelujen<br />

käyttöä tutki Terveyden<br />

ja hyvinvoinnin laitos (THL).<br />

thl: LApSUUDEN KÖYHYYS HEIJASTUU MYÖHEMpÄÄN ELÄMÄÄN<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL)<br />

meneillään oleva tutkimus osoittaa, että kouluttamattomuus<br />

ja mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat<br />

kasautuvat ja lapsuuden<br />

köyhyys vaikuttaa monin tavoin myöhempään<br />

elämään.<br />

THL:n tutkimus kertoo karua kieltä suomalaisten<br />

nuorten aikuisten elämästä. Tutkimuksen<br />

mukaan vuonna 1987 Suomessa<br />

syntyneistä joka viides on saanut 21 vuoden<br />

ikään mennessä psykiatrista erikoissairaanhoitoa<br />

tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa.<br />

Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16<br />

prosentilta tästä ikäluokasta. Toimeentulotukeen<br />

on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan<br />

23 prosenttia 1987 syntyneistä.<br />

THL:n tutkimuksessa seurataan kaikkia<br />

vuonna 1987 Suomessa syntyneitä noin<br />

60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun<br />

saakka.<br />

Viking Line tilaa laivan<br />

Turun telakalta<br />

Viking Line-varustamo on ilmoittanut tilaavansa<br />

laivan STX Finland Oy:n Turun telakalta. Alus<br />

tulee liikennöimänä Turku–Ahvenanmaa–Tukholma-reitillä.<br />

Viking Linen ja STX Finland Oy:n<br />

välinen laivanrakennussopimus sisältää myös<br />

option toisesta laivasta.<br />

Aluksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2013<br />

alussa. Uusi laiva on noin 214 metriä pitkä ja sen<br />

bruttovetoisuus on 57 000. Jääluokka on 1 A Super.<br />

Alus on suunniteltu 2800 matkustajalle ja<br />

sitä operoi 200 hengen miehistö. Matkustajahyttejä<br />

laivassa on 880 ja rekkakaistoja 1275 metriä.<br />

Henkilöautoille on tilaa noin 500 metriä erillisellä<br />

autokannella. Lisätilaa henkilöautoille löytyy alas<br />

laskettavilta autotasoilta.<br />

Viking Line ilmoitti alustilauksestaan joulukuun<br />

lopulla, kun liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti<br />

myöntävänsä varustamolle 28 miljoonaa euroa<br />

ympäristötukea. Alusten ympäristönsuojelua parantaviin<br />

investointeihin jaettiin tukea yhteensä<br />

30 miljoonaa euroa, josta toinen tukea saanut varustamo<br />

oli Oy Gaiamare Ab, jolle myönnettiin<br />

tukea loput kaksi miljoonaa euroa. Ympäristötu-<br />

kien maksaminen edellyttää vielä Euroopan unionin<br />

komissio hyväksynyt tukiohjelmalle, minkä<br />

Viking Line edellytti alustilauksensa ehdoksi.<br />

Containerships VII-laivaan<br />

Wärtsilän rikkipesuri<br />

Wärtsilä on sopinut ensimmäisen kaupallisen<br />

sopimuksen rikkipesurin toimittamisesta. Pesuri<br />

jälkiasennetaan Containerships VII-laivaan tämän<br />

vuoden elokuussa.<br />

Rikkipesuri tullaan asentamaan päämoottorin<br />

yhteyteen. Wärtsilä on testannut rikkipesurin<br />

toimivuutta jo aiemmin Neste Shippingin Suulatankkerilla.<br />

Miehistön mukaan rikkipesurista on<br />

ollut positiivisia kokemuksia.<br />

”Rikkipesurin toimivuus oli jo heti alusta lähtien<br />

todella hyvä ja polttoaineen puhdistusprosentti<br />

korkea”, Wärtsilän teollisuustilausten johtaja<br />

Juha Kytölä kehuu.<br />

”Neuvottelemme parhaillaan rikkipesureiden<br />

asentamisesta muihinkin aluksiin”, hän jatkaa.<br />

Rikkipesurit vähentävät tehokkaasti pakokaasupäästöjä<br />

kuten rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjä<br />

sekä jonkin verran myös typpioksidipäästöjä.<br />

Rikinpoisto pesurilla on yksi varteenotettava keino<br />

täyttää Kansainvälisen merenkulkujärjestön<br />

(IMO) ja EU:n yhä tiukkenevat säännökset.<br />

SAL:n Kuntoremontit ja Perhekuntoloma<br />

KuNTOREMONTIT<br />

Kuntoremonttilomat on tarkoitettu terveille, työelämässä mukana oleville aikuisille.<br />

Kuntoremontissa saat ohjeita terveellisiin elämäntapoihin ja säännölliseen liikuntaan.<br />

Kuntoremontti koostuu viiden vuorokauden kuntoremonttilomasta (tuki 350 €)<br />

sekä kahden vuorokauden seuranta- eli treffijaksosta (tuki 150 €). Määrärahat saamme<br />

SAL ry:n kautta RAY:n avustuksista. Matkakustannukset eivät sisälly tuen piiriin.<br />

Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä<br />

Peruskuntoremontti<br />

15.–20.5.2011 | 179 € (529 €)<br />

Hakuaika päättyy 1.4.2011<br />

Vuokatin urheiluopisto, Vuokatti<br />

Peruskuntoremontti<br />

26.6.–1.7.2011 | 105 € (455 €)<br />

Hakuaika päättyy 15.5.2011<br />

PERHEKuNTOLOMAT<br />

Perhekuntolomat on tarkoitettu liiton jäsenille ja heidän perheilleen. Päivittäin järjestetään<br />

ohjattua liikuntaa koko perheelle sekä erikseen aikuisille ja lapsille. Aikuisten<br />

lomatuki on 330 € ja 6–16-vuotiaiden 165 €, lomatuki edellyttää osallistumista ohjattuun<br />

ohjelmaan. Matkakustannukset eivät sisälly tuen piiriin.<br />

Härmän kuntokeskus, Ylihärmä<br />

7.–12.8.2011 | 110 € (440 €) aikuinen, 25 € (190 €) 6–16-v. lapsi<br />

Hakuaika päättyy 15.6.2011<br />

Lomien hakukaavake<br />

SAL:n lomien hakukaavakkeen voit tulostaa<br />

salry.net -sivuilta tai tilata <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>sta<br />

Arja Merikalliolta puh. (09) 6152 0259 tai arja.merikallio@smu.fi.<br />

Hakukaavakkeiden palautusosoite:<br />

Arja Merikallio<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SMU ry<br />

John Stenbergin ranta 6<br />

00530 Helsinki<br />

Holiday Club Saariselkä, Saariselkä<br />

Peruskuntoremontti<br />

14.–19.8.2011 | 148 € (498 €)<br />

Hakuaika päättyy 15.6.2011<br />

Kylpylähotelli Rauhanlahti, Kuopio<br />

Peruskuntoremontti<br />

21.–26.8.2011 | 149 € (499 €)<br />

Hakuaika päättyy 15.6.2011<br />

eduskuntavaaLit 2011<br />

ennakkoääneStyS laivoilla 30.3.–9.4.2011<br />

eduSkuntavaalit toimitetaan SuomeSSa 17.4.2011 Ja<br />

ennakkoääneStyS JäRJeStetään 6.-12.4.2011.<br />

ennakkoääneStyS JäRJeStetään ulkomailla<br />

<strong>Suomen</strong> eduStuStoiSSa Ja niiden toimiPaikoiSSa 6.–9.4.2011.<br />

ulkomailla oleviSSa SuomalaiSiSSa laivoiSSa<br />

ennakkoääneStyS JäRJeStetään 30.3.-9.4.2011.<br />

12 13

LuOTTAMuSMIESTEN<br />

TÄyDENNySKuRSSI<br />

12.–13.4.2011<br />

Luottamusmiesten täydennyskurssilla käsitellään<br />

ajankohtaisia asioita. Kurssipaikka ja tarkempi<br />

ohjelma päivitetään <strong>Unioni</strong>n kotisivuille<br />

myöhemmin:<br />

www.smu.fi > koulutus > luottamusmiesten<br />

täydennyskurssi 12.–13.4.2011<br />

Tulosta sivuilta kurssihakemuslomake tai<br />

tilaa Kenneth Bondasilta<br />

kenneth.bondas@smu.fi<br />

puh. (09) 6152 0254 tai 040 456 0245<br />

Ilmoittautumiset 12.3.2011 mennessä<br />

liittosihteeri Kenneth Bondasille.<br />

Huom! Kun olet täyttänyt lomakkeen omalta<br />

osaltasi, anna se sen jälkeen työnantajan täytettäväksi<br />

ja allekirjoitettavaksi. Palauta huolellisesti<br />

täytetty lomake <strong>Unioni</strong>in vasta sen<br />

jälkeen osoitteeseen:<br />

Kenneth Bondas<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-unioni SMu ry<br />

John Stenbergin ranta 6<br />

00530 HELSINKI<br />

KOMPLETTERINGSKuRS<br />

FöR FöRTROENDEMÄN<br />

12–13.4.2011<br />

På kompletteringskursen behandlas aktuella<br />

ärenden. Ett mer detaljerat program och<br />

kursplatsen uppdateras senare på Unionens<br />

webbplats:<br />

www.smu.fi > på svenska > utbildning<br />

> kompletteringskurs för förtroendemän<br />

12–13.4.2011<br />

Ansökningsblanketten kan skrivas ut<br />

via samma webbplats eller<br />

beställas av Kenneth Bondas:<br />

kenneth.bondas@smu.fi<br />

tel. (09) 6152 0254 eller 040 456 0245<br />

Anmälningar senast 12.3.2011 till<br />

förbundssekreteraren Kenneth Bondas.<br />

Obs! När du har fyllt i din del av ansökningen<br />

skall du be din arbetsgivare godkänna den<br />

(skriva under) och efter det returnera kursansökningen<br />

på adress:<br />

Kenneth Bondas<br />

Finlands Sjömans-union FSu rf<br />

John Stenbergs strand 6<br />

00530 HELSINGFORS<br />

<strong>Merimies</strong>palvelutoimistolle<br />

(MEPA) 1000 euroa<br />

Ruissalon huvilan<br />

kunnostukseen Nesteeltä<br />

Neste Shippingin pääluottamusmies Olli<br />

Kauranen sai Neste-konsernin yhteistoimintaelimeltä<br />

ja sen henkilöstöryhmiltä ensimmäisen<br />

kerran varoja myös merihenkilöstölle.<br />

Merihenkilöstön pääluottamusmiehet ehdottivat<br />

1000 euron lahjoittamista MEPAlle Ruissalon<br />

Mepalan kunnostusta varten.<br />

Mepala on kesäisin monille Lounais-<strong>Suomen</strong><br />

merimiehille mieluisa vapaa-ajanviettopaikka,<br />

jossa voi saunoa, uida sekä rentoutua.<br />

Upeaa huvilaa ryhdytään kunnostamaan talkoolaisten<br />

voimin.<br />

EDuNVALVONTAOSASTO TIEDOTTAA:<br />

LuONTOISEDuT NOuSIVAT 1.1.2011<br />

ALKAEN 2,9 PROSENTTIA.<br />

SEuRAAVASSA MERIMIES-LEHDESSÄ<br />

ILMESTyVÄT uuDET, TÄyDELLISET<br />

PALKKATAuLuKOT.<br />

Merenkulkutaito saattaakin<br />

olla luultua vanhempaa<br />

Kreetalta löytyneet arkeologiset todisteet<br />

osoittavat, että merenkulkutaito saattaa olla<br />

nykyisiä arvioita luultua vanhempaa. Saarelta<br />

löytyi yli 130 000 vuotta vanhoja työkalujen<br />

osia, jotka todistavat Välimerellä harjoitetun<br />

purjehdusta kymmeniä tuhansia vuosia aikaisemmin<br />

kuin on tiedetty. Nyt tehdyt löydöt<br />

saattavat Kreikan kulttuuriministeriön mukaan<br />

olla jopa 700 000 vuoden takaa.<br />

Lähteet: YLEn kotisivut 3.1.2011 & The New<br />

York Times<br />

LuottamusmieskouLutus vuonna 2011/<br />

fötroendemannautbiLdning År 2011<br />

14.–18.2.2011 Grundkurs för förtroendemän (öppen)<br />

14.–18.3.2011 Luottamusmiesten peruskurssi<br />

12.–13.4.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi /<br />

Kompletteringskurs för förtroendemän<br />

16.–20.5.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 1.<br />

12.–16.9.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 2.<br />

11.–12.10.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi /<br />

Kompletteringskurs för förtroendemän<br />

Kirjauutuudet:<br />

meRiHiStoRian<br />

RaJaPintoJa 2009–2010<br />

Uusi Nautica Fennica käsittelee Merihistoriaa<br />

poikkitieteellisestä näkökulmasta.<br />

Kirjassa esitellään teemoja, jotka<br />

yhdistävät merihistoriaa ja ympäristöhistoriaa,<br />

luonnontieteitä, museologiaa<br />

ja kulttuuriperintöalaa. Kirjan artikkeleissa<br />

mm. eläimet, vesistöt ja rakennettu<br />

ympäristö ovat merihistorian tutkimuskohteita.<br />

Julkaisija: Museovirasto 2010, toimittajat<br />

Sari Mäenpää ja Johanna Aartomaa<br />

www.museovirasto.fi<br />

kuStaa iii Ja<br />

SuuRi meRiSota –<br />

taiStelut <strong>Suomen</strong>laHdella<br />

1788–1790<br />

John Nurmisen Säätiön korkealaatuisten<br />

merikirjojen sarja jatkuu Raoul<br />

Johnssonin teoksella Kustaa III ja suuri<br />

merisota – Taistelut <strong>Suomen</strong>lahdella<br />

1788-1790.<br />

Kustantaja: John Nurmisen Säätiö<br />

www.johnnurmisensaatio.fi<br />

Merenkulun ulkomaanliikenteen<br />

palkankorotuksista neuvottelutulos<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-unioni SMu ry ja <strong>Suomen</strong> Varustamot ry ovat<br />

31.1.2011 saavuttaneet neuvottelutuloksen ulkomaanliikenteen<br />

pääsopimusaloilla 1.3.2011 toteutettavista palkankorotuksista.<br />

Neuvottelutuloksen mukaan takuu- ja taulukkopalkkoja korotetaan<br />

1.3.2011 alkaen 1,7 prosenttia, kuitenkin vähintään 31-35 euroa sopimusalasta<br />

riippuen. Työehtosopimuksiin perustuvia erityisiä lisiä<br />

ja korvauksia korotetaan myös 1.3.2011 alkaen 1,7 prosenttia.<br />

Neuvottelutulos koskee ulkomaanliikenteen matkustaja-, rahti- ja<br />

pientonniston aluksia.<br />

Perhelomat ry:n<br />

lomat 2011<br />

Perhelomat ry ja <strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> järjestävät<br />

yhteistyössä lomaviikkoja lomakeskus Huhmarissa,<br />

Polvijärvellä noin 30 km:n etäisyydellä Joensuusta.<br />

www.lomakeskushuhmari.com<br />

RAY:n tuella järjestetyillä lomaviikoilla on ohjattua liikuntaa sekä<br />

luentoja. Hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, majoitus on<br />

viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta.<br />

Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin.<br />

Matkat lomalaiset maksavat itse.<br />

Työttömien erityisviikot<br />

(työttömille ja heidän perheenjäsenilleen)<br />

Loma-aika Hinta/hlö Haku päättyy<br />

Eväitä elämään 2 –7.5.2011 62,50 euroa 18.3.2011<br />

Pienten lasten erityisviikot<br />

(liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille)<br />

Loma-aika Hinta hlö Haku päättyy<br />

Vekaraviikko 5.–10.6.2011 110 euroa 15.4.2011<br />

Eläkeläisten erityisviikot<br />

(eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen)<br />

Loma-aika Hinta/hlö Haku päättyy<br />

Hyvän olon viikko 7.–12.11.2011 90 euroa 16.9.2011<br />

LISÄTIEDOT JA<br />

HAKuKAAVAKKEET:<br />

Arja Merikallio / SMU ry<br />

p. (09) 6152 0259<br />

arja.merikallio@smu.fi tai<br />

www.perhelomat.fi<br />

Aikuisten kustannus<br />

lomapaketista 62,50 €<br />

<strong>Merimies</strong>, olethan muistanut<br />

täyttää jäsenhakemuksen?<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n ja<br />

Kuljetusalan Työttömyyskassan<br />

jäseneksi tulee liittyä kirjallisesti!<br />

Muista allekirjoittaa <strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n ja<br />

Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenhakemus heti<br />

työsuhteen ensimmäisenä päivänä!<br />

Jäsenhakemuksen allekirjoituspäivällä ja sen <strong>Unioni</strong>in<br />

saapumispäivällä on merkitystä siihen, mistä alkaen<br />

alat kerryttää työttömyysturvan edellyttämää jäsenyys-<br />

ja työssäoloehtoa.<br />

miStä JäSenHakemukSen voi Saada?<br />

Vain allekirjoittamalla jäsenhakemuksen<br />

varmistat jäsenyytesi.<br />

meRimieS-unioniin liittymiStaPoJa:<br />

1. Voit pyytää <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenhakemuksen<br />

palkkapurserilta/luottamusmieheltä. Täytä ja allekirjoita<br />

hakemus. (Luottamusmies auttaa sinua<br />

hakemuksen täyttämisessä.)<br />

2. Voit myös täyttää sähköisen jäsenhakemuksen<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n kotisivuilla:<br />

www.smu.fi > jäsenyys > Liity jäseneksi<br />

> LiittymisLomake<br />

Tämän jälkeen sinulle postitetaan kotiin liittymislomake,<br />

joka sinun tulee täyttää ja allekirjoittaa.<br />

3. Voit myös tilata jäsenhakemuksen suoraan<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenrekisteristä:<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-unioni / jäsenrekisteri<br />

Tiina Kytölä<br />

John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki<br />

p. (09) 6152 0257<br />

tiina.kytola@smu.fi<br />

Uusi sähköinen jäsenpalvelu<br />

on avattu<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-unioni on avannut jäsenilleen sähköisen<br />

asiointipalvelun, joka toimii Internetin välityksellä ja<br />

on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa. Palvelun kautta voit<br />

kätevästi päivittää yhteys- ja jäsentietosi.<br />

tutustu Palveluun:<br />

smu.fi > jäsenyys > sähköinen jäsenPaLveLu<br />

14 15<br />

alle 16-vuotiaat<br />

ilmaiseksi<br />

PALAuTuSOSOITE:<br />

Arja Merikallio /<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> ry<br />

John Stenbergin ranta 6<br />

00530 HELSINKI<br />

Aikuisten kustannus<br />

lomapaketista 110 €<br />

alle 16-vuotiaat<br />

ilmaiseksi

innehåll:<br />

18 På skyttellinjen<br />

går man på gränsen<br />

22 Dags för<br />

ett annat skift<br />

24 Den nya<br />

Transportbranschens<br />

Arbetslöshetskassa<br />

25 Intressebevakningsfullmakt<br />

27 Inkomstklyftorna ökar<br />

29 En ny elektronisk<br />

medlemstjänst<br />

har öppnat<br />

16 17<br />

Ledare:<br />

Social dumpning<br />

på Ålands landskapsfärjor<br />

I Ålands landskapsregerings budget för år<br />

2011 strävar landskapsregeringen till att skärgårdstrafiken<br />

skall skötas på ett ekonomisk<br />

effektivt sätt. En omorganisering håller på att<br />

ske inom trafikavdelningen där en indelning<br />

mellan beställarroll och utförarroll kommer<br />

att genomföras. För sjötrafikenhetens del<br />

kommer det att innebära att verksamheten<br />

gradvis förändras i rikting mot ett självständigt<br />

konkurrensutsatt bolag. Vidare forsätter<br />

landskapsregeringen i budgetskrivningarna<br />

för år 2011 att skärgårdstrafiken skall konkurrensutsättas<br />

för att reducera kostnaderna.<br />

Konkurrensutsättning sker genom driftsprivatisering<br />

av lämpliga delar av verksamheten<br />

som till exemplen färjlinjer. Privatiseringen<br />

innebär att verksamhet köps in antingen i<br />

form av drifts- eller totalentreprenad.<br />

Vad innebär då denna budgetskrivning för<br />

våra medlemmar ombord på dessa fartyg. Ett<br />

första exempel har vi nyligen fått genom att<br />

mathushållningen för besättningen på M/s<br />

Gudingen nu upphandlats av landskapsregeringen<br />

via anbudsförfarande av en utomstående<br />

entreprenör. Tre av våra medlemmar<br />

förlorar nu sitt arbete från den 1 februari som<br />

kockar ombord på detta fartyg och omplaceras<br />

inom den resterande delen av landskapsregeringens<br />

färjeflotta. Tre viktiga arbetsplatser<br />

för skärgårdsborna försvinner samtidigt.<br />

Enligt beställaransvarslagen borde landskapsregeringen<br />

begära om en utredning<br />

om vilket kollektivavtal som skall tillämpas<br />

av entreprenören på sina eventuellt anställda<br />

innan landskapsregeringen ingår ett kontrakt<br />

med entreprenören. Vad Sjömans- Unionen<br />

erfar har inte någon sådan utredning hittills<br />

gjorts fastän kontraktet nu är skrivet.<br />

Vad öppnar då ett sådant förfarande upp<br />

för möjligheter då det gäller konkurrensutsättning<br />

av landskapsregeringen verksamhet<br />

inom sjötrafiken. För mathushållningen<br />

på M/s Gudingen får entreprenören en viss<br />

summa av landskapets skattepengar varje år<br />

för att utföra denna tjänst och summan finns<br />

bestämd i kontraktet. Väl medveten om landskapsregeringens<br />

avsaknad av krav om att<br />

iaktta något kollektivavtal på sina anställda<br />

kan entreprenören socialt dumpa arbetstagarnas<br />

löne- och arbetsvillkor och ge ett anbud<br />

som ligger långt under kostnaderna för<br />

samma verksamhet i landskapsregeringens<br />

egen regi. Ett sådant handlingssätt via social<br />

dumping kan också medverka till att entreprenören<br />

på årsbasis går med en vinst och<br />

därmed kan stoppa en del av skattebetalarnas<br />

pengar i egen ficka. Tillvägagångssättet<br />

är helt öppet och sker med landskapsregeringens<br />

goda minne.<br />

På detta vis håller landskapsregeringen på<br />

att rasera den nordiska avtalsmodellen där<br />

uppgörande och tillämpande av kollektivavtal<br />

har en stor betydelse för vår nordiska välfärdsmodell.<br />

Henrik Lagerberg<br />

ombudsman/Åland<br />

joonas faarinen har vikarierat<br />

som lättmatros På translandia<br />

och studerar till sjökaPten.<br />

Satu Valapuro

”På skyttellinjen<br />

går man på gränsen,<br />

MEN DET ÄR TUR ATT DET FINNS TILLRÄcKLIgT MED JOBB”<br />

i år har ropax-fartyget translandia varit under finländsk flagg i 10 år.<br />

På ett dygn gör fartyget fyra resor mellan Helsingfors och tallinn.<br />

text och bilder: Saana Lamminsivu<br />

Elektriker Kari Hulkko<br />

i Translandias maskinrum<br />

i Tallinns hamn.<br />

sjöresan mellan Helsingfors och<br />

Tallinn tar ungefär tre och en<br />

halv timme. Alla som arbetar<br />

på korta rutter på Östersjön vet<br />

vilken utmaning ”skyttellinjen” för med sig:<br />

man är ofta på däck. Även ropax-fartyget<br />

Translandia lossas och lastas åtta gånger på<br />

ett dygn.<br />

”På många sätt går man på gränsen,<br />

men det är tur att det finns tillräckligt med<br />

jobb”, säger fartygets besättning om sitt<br />

jobb.<br />

NOggRANN LASTNINg<br />

Efter klockan tio på morgonen har man<br />

hunnit lossa dagens första last med långtradare<br />

och släpvagnar i Nordsjö. Kylan<br />

biter i ansiktet och från himlen yr det fina<br />

snöflingor.<br />

Eckerö-rederiets andra fartyg, M/s Nordlandia,<br />

är på varv i januari, så under den<br />

tiden sköter Translandia även om hennes<br />

transporter. I närheten av fartyget har vägarnas<br />

härskare grupperat sig och man ser<br />

på märkningen att de kommer från östeuropeiska<br />

länder. Translandia kan ta cirka<br />

60–65 långtradare åt gången, de tas emot<br />

på däck av en båtsman, en matros och tre<br />

lättmatroser.<br />

”Förra sommaren anställdes en extra lättmatros<br />

på fartyget. Vi har haft mycket nytta<br />

av honom, för det har blivit mycket frakt”.<br />

Däcksmännen tackar för hjälpen de fått.<br />

Däcksmännen ger långtradarna instruktioner<br />

om vart de ska köra. Lastrummet<br />

är trångt och fordonen har blivit större sedan<br />

fartyget byggdes 1976. En däcksman<br />

instruerar en chaufför åt gången. I brist<br />

på gemensamt språk kan man bara kommunicera<br />

”internationellt”. Man har oftast<br />

bara ett spelrum på ett tiotal centimeter,<br />

men långtradarna fogar sig bara de får noggranna<br />

anvisningar.<br />

TRANSpORTBRANScHEN HAR<br />

EN TÄT YRKESgEMENSKAp<br />

På Translandia finns sammanlagt 96 bäddplatser.<br />

I Helsingfors har 45 passagerare<br />

stigit på. Dagavgången är lugnare än kvällsavgången<br />

från Tallinn, då fartyget oftast är<br />

smockfullt. Fartygsvärdinnan Reet Brido<br />

och ekonomibiträdet Karin Kerkels uppgift<br />

är att ta emot de chaufförer som anländer<br />

till fartyget.<br />

”Vi ger passagerarerna hyttnycklar och<br />

instruktioner om fartyget”.<br />

Det är främst långtradarchaufförer från<br />

flera olika länder som reser med fartyget.<br />

”Vi har chaufförer från Turkiet, Bulgarien,<br />

Baltikum, Polen, Ryssland, Tjeckien<br />

och Slovakien”, räknar Karin och Reet upp.<br />

Chaufförerna kör långa sträckor – och<br />

vissa av dem verkar till och med bo i sina<br />

bilar – så att träffa fartygspersonalen och<br />

utbyta några ord är en ljusglimt i det annars<br />

ensamma chaufförsarbetet.<br />

”Vi känner igen många av chaufförerna<br />

som reser med vårt fartyg. Vi kan hänvisa<br />

dem till rätt hytter dem och vet vem de vill<br />

resa med, om någon skulle råka snarka till<br />

exempel”, säger Karin och Reet med ett<br />

skratt.<br />

SpRåKBADET ÄR EN UTMANINg,<br />

MEN OcKSå LÄRORIKT<br />

Av Translandias personal är cirka 40 procent<br />

ester och dessutom har många fartygets officiella<br />

språk, svenska, som modersmål. Fartygsbesättningen<br />

talar öppet om de språkförbistringar<br />

som förekommer på fartyget.<br />

Ingen kan påstå att en ”blandsoppa” av tre<br />

språk inte skulle vara en utmaning ibland,<br />

men man har klarat av allting och genom<br />

språkbadet så lär man sig också nytt.<br />

”Man kan säga att jag lärde mig finska<br />

när jag kom till arbetet, och här prövas<br />

den”, funderar Karin.<br />

Karin har jobbat på Translandia i fem år,<br />

Reet i åtta. Kvinnornas trumfkort är deras<br />

kunskaper i ryska, som många som kommer<br />

från Östeuropa talar. Mellan fartygsbesättningen<br />

och långtradarchaufförerna har<br />

det under årens lopp bildats en tät yrkesgemenskap<br />

där de som ofta trafikerar där<br />

känner varandra.<br />

”LITE pYNT”<br />

Karin och Reets arbete börjar klockan tre<br />

på morgonen. Passagerarna väcks med en<br />

knackning på dörren när fartyget börjar<br />

närma sig Tallinn. När de första passagerarna<br />

avlägsnat sig är det tags för städning<br />

av hytterna.<br />

”Vi ’pyntar’ lite här”, säger Reet.<br />

De har ungefär en timme på sig att ”pynta”,<br />

eller städa hytterna innan de nya passagerarna<br />

kommer. Gamla lakan samlas in<br />

och ersätts av nya. Toaletterna städas.<br />

”Under ett skift städar vi i medeltal cirka<br />

50–60 hytter”, konstaterar Karin.<br />

Fartygsvärdinnan och ekonomibiträdet<br />

tar även hand om renligheten i till exempel<br />

personalens hytter och fartygets andra utrymmen,<br />

som bastun.<br />

”Långtradarchaufförerna använder bastun<br />

flitigt under resan”, berättar Reet och<br />

förevisar bastuutrymmet som ligger i närheten<br />

av hytterna.<br />

TREDUBBLINg AV pROVIANTEN<br />

De två dagavgångarna från Helsingfors och<br />

Tallinn innebär intensivt arbete i fartygets<br />

kök, där man tillreder mat åt besättningen<br />

men även åt passagerarna. På sommaren<br />

transporterar Translandia även husvagnsfolk.<br />

I kabyssen jobbar en kockstuart och<br />

en kock. Ekonomibiträdet och fartygsvärdinnan<br />

hjälper också till i arbetet.<br />

”Cirka 150 passagerare reser med fartyget<br />

dagligen. Om man ser till mängden<br />

18<br />

19

fLer biLder frÅn transLandia:<br />

www.smu.fi > PÅ svenska > kommunikation<br />

> webtexter > transLandia<br />

Vesa Nyman från Birkala arbetar som kock på Translandia och berättar att<br />

man strävar efter att äta så mycket fisk som möjligt på fartyget.<br />

Han håller på och steker fiskfiléer.<br />

är det inte många, men man kan konstatera<br />

att en långtradarchaufför nog stoppar<br />

i sig tre gånger så mycket käk som en vanlig<br />

man”, säger kocken Vesa Nyman och<br />

kockstuart Kari Kiuru.<br />

I köket jobbar man på från tidigt på morgonen<br />

till sent på natten. De som arbetar i<br />

kabyssen har inget att klaga på vad gäller arbetstiderna<br />

eller –utrymmena. Köksutrymmena<br />

fungerar fast fartyget är gammalt.<br />

”Det är bara kylutrymmena som skulle<br />

få vara lite större.”<br />

JUBILEUMSåRET 2011<br />

Mycket hinner hända under ett människoliv,<br />

det gör det även på fraktfartyget Translandia<br />

som trafikerat sedan -76.<br />

”I år blir det blir tionde året under finländsk<br />

flagg”, berättar Kari Hulkko, som<br />

titulerar sig elaktör.<br />

Hulkko, som alltså ansvarar för elarbetena<br />

på fartyget, hämtade fartyget från Europa<br />

när det togs in under finländsk flagg.<br />

Fartyget byggdes på ett varv i Hamburg år<br />

1976 och fick namnet M/s Transgermania.<br />

Först trafikerade hon mellan Tyskland och<br />

Finland under tysk flagg och efter det på<br />

olika rutter och under olika flaggor i europeiska<br />

vatten, tills Rederi Ab Engship köpte<br />

fartyget år 2001 och gav den finländsk<br />

flagg. År 2004 köptes fartyget av Eckerö- rederiet.<br />

”Skit också, nu fick maskinen lite för<br />

mycket ström”, Hulkko skruvar ner varven<br />

Styrman Andreas Grankull lossar trossar i Nordsjö<br />

när Translandia lämnar Tallinn och far tillbaka<br />

mot Finland.<br />

Det gamla fartyget har sina nycker. Fartygets<br />

nya maskinchef Henrik Söderholm<br />

står brevid och följer med händelserna.<br />

”En gång i tiden seglade jag på haven<br />

och arbetade däremellan för Wärtsilä hemma<br />

och ute i världen, senast i Karibien.”<br />

Söderholm är ett bra exempel på att om<br />

man en gång skaffat sig kunskap om maskinsidan<br />

så försvinner inte den. Det är<br />

bråttom att få nya experter till Translandia,<br />

för maskinmästare Fålke Karlström har<br />

inte många arbetsturer kvar.<br />

”Det är de sista turerna jag är ute på nu”,<br />

säger han och småler.<br />

”Den enda positiva rakan är slutrakan”,<br />

skämtar Hulkko i bakgrunden.<br />

Det är lugnt i maskinrummet när fartyget<br />

lämnar bryggan. Man följer med mätarna;<br />

väntar. Hulkko berättar en historia<br />

om en missionär som hade bråttom till sin<br />

destination, men för att komma dit måste<br />

han få skjuts av en man som plöjde med<br />

en åsna. Missionären började bli nervös<br />

när han bara fick vänta och vänta. Till slut<br />

krävde han att bonden skulle berätta varför<br />

plogningen tog sådan tid.<br />

”För att jag har tid”, svarade mannen.<br />

Lärdomen bakom Hulkkos historia passar<br />

in i dagens samhälle också: vi kan fundera<br />

på vart det egentligen är vi alltid har så<br />

bråttom. Och det finns en annan lärdom i<br />

historien: i maskinrummet klarar man sig<br />

inte om man inte kan hålla nerverna i<br />

styr. Hulkko söker som bäst nya reservdelar<br />

på internet, vilket inte alltid är en lätt<br />

uppgift när det handlar om ett gammalt<br />

fartyg.<br />

”Men man hittar dem nog, bara man<br />

orkar leta. Jag har tid.”<br />

FASTKLÄMDA I ISEN I 28 TIMMAR<br />

Kvällen går mot natt när Translandia åker<br />

mot Finland. Isen slamrar mot fartygets sidor<br />

tills man kommer ut på öppet vatten.<br />

Styrman Otto Vuorinen och vakthavande<br />

matros Neeme Laid säger att de väntar<br />

”med spänning” på att se hur isläget utvecklas<br />

under resten av vintern.<br />

”Förra året var issörjan sex meter tjock<br />

en gång. Vi blev tvungna att vänta fastklämda<br />

i isen i 28 timmar innan vi fick hjälp.”<br />

När man kör i isen är det alltid maskinerna<br />

som prövas hårdast.<br />

”Det största bekymret är om maskinkraften<br />

ska räcka till”, resonerar Vuorinen.<br />

För finländska fartyg går det ändå relativt<br />

bra att köra i isen, men många ”ryska<br />

flodfartyg” har enligt Neeme inte på Östersjön<br />

att göra under vintern. En gång hade<br />

till exempel en baltisk bogserbåt cirklat<br />

runt isen i en vecka. Ibland har man förvånansvärt<br />

nog även nytta av isen.<br />

”Fartygets botten renas från organismer<br />

och annan smuts när isen skrapar<br />

mot den. På så vis blir skurningen gratis<br />

och fartyget kan gå snabbare.”<br />

DYSTER NATT FÖR<br />

SJÖFARTEN FÖR<br />

20 åR SEDAN<br />

I fartyget som är byggt 1976 finns mätare<br />

som man inte längre stöter på. På<br />

gamla fartyg dyker ”antikviteter” upp till<br />

exempel i maskinrummet och på kommandobryggan.<br />

Medan fartyget gick under<br />

namnet Transgermania och seglade<br />

under tysk flagg stötte det mot en sten<br />

utanför Utö. Skeppets förpulpit skadades<br />

svårt och kan nuförtiden beskådas<br />

framför Forum Marinum.<br />

I december ifjol var det 20 år sedan<br />

olyckan. Samma dag kantrade bogserbåten<br />

Finn och pråmen Baltic som var<br />

ihopkopplad med den i en hård vinterstorm<br />

utanför Hangö. Åtta man ur besättningen<br />

gick förlorade och bara två<br />

kunde räddas.<br />

Även om nuvarande Translandias<br />

gamla förpulpit som en följd av den dystra<br />

historien är museiföremål, hoppas fartygets<br />

besättning att man när det är dags<br />

för fartyget ”att lämna”, kan respektera<br />

dess värde och att fartyget, eller åtminstone<br />

en del av det, skulle bli musealt.<br />

20 21

dags<br />

för ett annat skift<br />

Pekka gick till havs år 1971 och arbetade<br />

på fraktfartyg under nästan<br />

hela sin karriär. Innan han<br />

gick i pension arbetade han på<br />

Neste Shippings tankfartyg Jurmo.<br />

”Under min nästan 40 år långa karriär till<br />

havs har jag sett bland annat Grönland, Nya<br />

Zeeland, Australien, Japan, Kanada, Korea,<br />

arabländerna, många länder i Central- och<br />

Sydamerika och även Svarta havet.”<br />

FARTYgSROMANTIK<br />

Romantik sätter krydda på livet. Havet är<br />

ett förenande band i Pekkas familjeliv, eftersom<br />

han träffade sin blivande fru Sirkka<br />

på sjöskolan i Raumo år 1977.<br />

”Sirkka studerade i samma ekonomiföreståndarklass<br />

som mig, och så tändes romansen.”<br />

Efter att ha tagit examen fick det unga<br />

paret som tur var arbete på samma båt.<br />

”Mellan 1978–1980 seglade vi på det<br />

text och bild: Saana Lamminsivu<br />

"att vara sjöman är en livsstil. Sjömän har sina egna skämt, sin egen humor och sin<br />

egen slang, vilket jag kommer att sakna”, berättar sjömannen Pekka mantere, som<br />

gick i pension förra året.<br />

dåvarande rederiet Effoas fartyg, till en början<br />

i Europa och i trampfarttrafik. Från och<br />

med 1981 seglade vi mellan Finland och<br />

Sydamerika.”<br />

Pekka och Sirkka var ett energiskt par i<br />

kabyssen: Pekka arbetade som steward och<br />

Sirkka som kock. Förhållandet sattes verkligen<br />

på prov, då paret arbetade i samma kök<br />

och fick samsas bland slamrande grytor.<br />

pEKKAS SVåRASTE NÖT<br />

Pekka kommer ihåg att de tidiga åren på Effoa<br />

var yrkesmässigt givande, eftersom han<br />

arbetade som steward, alltså ekonomiföreståndare.<br />

”Det var ett hårt slag när man drog in arbetet<br />

som steward främst i utrikestrafiken<br />

i slutet av 80-talet och vi blev kockstewarder.”<br />

Pekka berättar att yrkesbytet var den svåraste<br />

nöten att knäcka i hans karriär.<br />

”Min värld gick i kras när det beslutet<br />

kom. Det kändes som om allt det jag lärt mig<br />

inte längre kom till tillräcklig användning.”<br />

”Jag och min fru blev dessutom arbetslösa<br />

när vår arbetsplats M/s Aurora såldes.”<br />

Efter att ha varit arbetslös i drygt två år<br />

återvände Pekka till havet ensam. Sirkka<br />

skaffade istället ett arbete på land efter att<br />

deras första barn fötts. Däremot fortsatte<br />

man framåt tillsammans. Pekka tycker att<br />

det går alldeles utmärkt att kombinera ett<br />

arbete till havs och en familj om man bara<br />

vill.<br />

”Idag är det lättare att hålla kontakten<br />

med hemmet genom e-post, mobiler och<br />

satellittelefoner. För 20 år sedan såg det annorlunda<br />

ut: Radiotelegrafisterna beställde<br />

samtal via Helsingfors-radion, och på land<br />

fick man ringa från automater. Dessutom<br />

skickade vi traditionella brev och kort.”<br />

OROLIg FÖR ATT DE TRADITIONELLA<br />

SJÖMÄNNEN FÖRSVINNER<br />

Den gamla sjöbjörnen berättar att han<br />

länge har sett med oro på hur de traditionella<br />

sjömännen blir allt färre.<br />

”Jag har länge varit bekymrad över sjöfartsutbildningen.<br />

Det förstördes nog delvis<br />

redan på 70-talet när studenter ansågs<br />

vara bättre än andra och hade lättare att gå<br />

framåt i sina karriärer.”<br />

”Våra yrkeskunskaper på framför allt<br />

maskin- och däcksidan har försvunnit efter<br />

att svarvare, donkeymän, snickare och<br />

andra traditionella yrkesmän har gått i pension.<br />

Det finns massor av lättmatroser, motormän<br />

och vaktmän som väntar på att göra<br />

karriär som officer.”<br />

Pekka berättar också att han undrar var<br />

alla som gått sjömansskolan har tagit vägen,<br />

med tanke på de har utbildats i tusental ge-<br />

nom åren och tidigare på hela fem orter.<br />

”Och ändå tycks det i alla fall för tillfället<br />

vara stor brist på vikarier! Arbetsgivarna har<br />

naturligtvis ett stort behov av att få hit personal<br />

från länder utanför EU till lägre pris.”<br />

SJÖMÄNNENS pENSIONÄRSKLUBBAR<br />

ETT VIKTIgT STÖDNÄTVERK<br />

Liksom Pekka börjar många sjöbjörnar<br />

närma sig pensionsåldern: när man har<br />

tillbringat större delen av sitt liv i en fartygsmiljö,<br />

i sin egen värld med bestämda<br />

arbetssätt, tak över huvudet och färdiglagad<br />

mat, kan det kännas skrämmande att<br />

närma sig pensionsåldern. Man undrar hur<br />

man ska få tiden att gå. Hur ska man fylla<br />

tomrummet efter arbetet?<br />

”Själv tänker jag gå med i sjömännens<br />

pensionärsförening och i Wanhat Toverit”,<br />

berättar Pekka.<br />

Sjömännens pensionärsklubbar är ett<br />

viktigt stödnätverk för sjömän. Bekantskapskretsen<br />

hos många gamla sjöbjörnar<br />

består av andra sjöfarare, och man är ”på<br />

havet” även efter pensionen. Havet lämnar<br />

man inte.<br />

Pekka mantere<br />

• Skapare av tidningen Sjömannens<br />

Pekan Pähkinät<br />

• styrelseledamot i Sjömans-Unionen<br />

till slutet av 2010<br />

• representant för Sjömans-Unionens<br />

representantskapsmöte fr.o.m. 1992<br />

(fem perioder)<br />

• vice fartygsförtroendeman<br />

på M/t Jurmo<br />

• familj: hustrun Sirkka och barnen<br />

Iiro 26 år och Mari 18 år. Hemmet<br />

består också av den australiska<br />

terriern Jimmy.<br />

22 23<br />

En sjöman<br />

känner alltid doften<br />

av havsvatten,<br />

även på land.<br />

SammanStällt: Juhani Artto<br />

Lönerna och tilläggen för personal på fartyg<br />

och färjor under svensk flagg höjs i början<br />

av mars 2011 och januari 2012. Höjningarna<br />

ökar bruttoinkomsterna med sammanlagt<br />

900–1 000 kronor i månaden. Enligt växelkursen<br />

i mitten av januari 2011 innebär det<br />

en höjning på 100–112 euro i månaden.<br />

Det nya avtalet gäller omkring 7 500<br />

SEKO-medlemmar. De arbetar bland annat<br />

Från<br />

världens hav<br />

ÅterhÅLLsamt tvÅÅrigt koLLektivavtaL för svenska sjömän<br />

för Viking Line, Tallink/Silja, Wallenius Line,<br />

Stena Line och TT-Line.<br />

SEKO:s Mats Ekeklint anser att en viktig<br />

punkt i avtalet är de fortsatta löneförmånerna<br />

vid sjukdom, även om bestämmelserna<br />

om sjömännens löner vid sjukdom har försvagats<br />

i lagstiftningen.<br />

göteborgs rosenhiLL värLdens bästa sjömanscenter År 2010<br />

Sjömanscentret Rosenhill i Göteborg utsågs<br />

i december till världens bästa sjömanscenter<br />

år 2010. Priset delas ut årligen av ICSW<br />

(International Committee on Seafarers’ Welfare),<br />

som arbetar för att främja sjömännen<br />

välfärd på land och till havs.<br />

Rosenhills chef Agneta Swenson säger<br />

i den svenska tidningen Sjömannen att Rosenhills<br />

främsta styrka är den vänliga personalen<br />

och de omfattande tjänsterna.<br />

I Sverige föreslår utredare Jonas Bjelfvenstam<br />

att man ökar konkurrenskraften hos svenska<br />

fartyg genom att anställda mer utländsk billig<br />

arbetskraft, så kallad TAP-personal, från<br />

nuvarande 50 procent till 75 procent. TAPsystemet<br />

infördes på 1990-talet och innebär<br />

”tillfälligt avlönad utländsk personal”.<br />

Fackförbundet SEKO har tecknat tidsbestämda<br />

avtal med flera rederier för anställning<br />

av utländsk arbetskraft. SEKO<br />

har godkänt avtalen som ett alternativ till<br />

utflaggning. Rederiet Wallenius har trots<br />

sitt TAP-avtal flyttat sina fartyg till utländska<br />

register.<br />

Utredare Bjelfvenstam föreslår inte införandet<br />

av ett internationellt fartygsregister i<br />

Sverige som de svenska rederierna kräver.<br />

Anledningen är att införandet av ett interna-<br />

Övriga finaldeltagare var Mission of Seafarers<br />

i australiska Freemantle, Duckdalbe i Hamburg,<br />

Friends of Stella Maris i Venedig samt<br />

Seafarers’ House i Everglades hamn i USA.<br />

Omkring 2 000 sjömän deltog i ICSW:s<br />

omröstning. I tre andra serier röstade man<br />

fram bästa hamn, rederi och person som har<br />

främjat sjömännens välfärd.<br />

utredare föresLÅr mer utLändsk biLLig arbetskraft<br />

PÅ svenska fartyg<br />

tionellt fartygsregister skulle kräva ändringar<br />

i arbetsrätten som strider mot de internationella<br />

avtal som Sverige har ratificerat.<br />

Utredarens förslag ligger för närvarande<br />

under utlåtande. De främsta metoderna att<br />

utveckla den svenska sjöfartens konkurrenskraft<br />

är enligt fackförbundet SEKO en<br />

övergång till tonnageskatt, införandet av ett<br />

flexibelt stöd till sjöfarten, förenklade regleringar<br />

i branschen och ett nära samarbete<br />

mellan alla parter. SEKO betonar att arbetet<br />

måste fortsätta med svenska arbetsvillkor<br />

på fartyg under svensk flagg.<br />

Enligt utredaren ska sjöfartens parter nå<br />

en överenskommelse om metoderna för att<br />

trygga konkurrenskraften redan i början av<br />

mars 2011.

TRANSPORTBRANSCHENS<br />

ARBETSLÖSHETSKASSAS TJÄNSTER<br />

FöRSKOTTSINNEHÅLLNING<br />

den nya<br />

transportbranschens<br />

arbetslöshetskassa<br />

inledde sin verksamhet 1.1.2011.<br />

På de förmåner som betalas ut i januari görs<br />

förskottsinnehållning enligt det skattekort<br />

som var i kraft 31.12.2010. När förskottsinnehållningens<br />

belopp beräknas tar man inte<br />

betalade utbetalningar för år 2010 i beaktande<br />

och inte heller de förskottsinnehållningar<br />

som gjorts på dem.<br />

Skicka endast skattekortet till kassan om intressebevakningsfullmakt<br />

TRANSPORTBRANSCHENS ARBETSLöSHETSKASSA<br />

du ansöker om ett ändringsskattekort för<br />

år 2011. Kassan får uppgifterna från det ur-<br />

med en intressebevakningsfullmakt kan vem som helst<br />

Besöksadress:<br />

Broholmsgatan 3-5, gatuplan<br />

Helsingfors<br />

Postadress:<br />

PB 65, 00531 Helsingfors<br />

Arbetslöshetskassans kundtjänst<br />

är öppen:<br />

Vardagar kl. 8.30–16.00<br />

Medlemmarna i Finlands Sjömans-<br />

Union behåller sitt medlemskap<br />

i Finlands Sjömans-Union, men<br />

vad gäller arbetslöshetsskyddet<br />

förflyttas de automatiskt över som<br />

medlemmar i Transportbranschens<br />

sprungliga skattekortet direkt från skattemyndigheten.<br />

Enligt skatteförvaltningens<br />

beslut höjs arbetslöshetsförmånernas innehållningsprocent<br />

med 2 procentenheter. Förskottsinnehållningen<br />

är minst 20 %.<br />

Om man betalar dig förhöjd förtjänstdel<br />

eller omställningskyddets förtjänstdel, höjs<br />

skatteprocenten med 4 procentenheter.<br />

Om du får alterneringsersättning från kas-<br />

på förhand ordna skötseln av sina ärenden utifall att man<br />

senare blir oförmögen att sköta dem, till exempel på grund<br />

av sjukdom eller försvagat hälsotillstånd. detta möjliggörs<br />

av lagen om intressebevakningsfullmakt som trädde i kraft<br />

år 2007. Genom att göra upp en intressebevakningsfullmakt<br />

kan var och en försäkra sig om att ens ärenden vid eventuell<br />

funktionsoduglighet sköts av en person man själv valt.<br />

Sommartid kl. 8.00–15.30 (maj-augusti)<br />

Arbetslöshetskassa.<br />

san, sänks skatteprocenten med 3 procenten-<br />

Sommarfredagar 8.00–14.30 (maj-augusti) Eftersom Transportbranschens<br />

heter.<br />

HUR gÖR MAN<br />

NÄR TRÄDER INTRESSEBEVAKNINgS-<br />

Telefonjour<br />

tel. (09) 613 111<br />

mån–fre kl 9.00–12.00<br />

fax:(09) 6131 1333<br />

Arbetslöshetskassa inlett sin<br />

verksamhet har Sjömans-Unionens<br />

Arbetslöshetskassas telefonnummer och<br />

direkta e-postadress tagits ur bruk.<br />

Höjningar eller sänkningar görs inte på det<br />

ändringsskattekort som man får för arbetslöshetsförmåner.<br />

Ändringsskattekort ska alltid<br />

skickas i original till kassan.<br />

EN INTRESSEBEVAKNINgSFULLMAKT?<br />

Intressebevakningsfullmakten görs skriftligen.<br />

Fullmaktsgivaren utser en fullmaktstagare,<br />

som har gått med på uppgiften, och<br />

FULLMAKTEN I KRAFT?<br />

Om fullmaktsgivaren inte längre är kapabel<br />

att sköta sina ärenden till exempel på grund<br />

av sjukdom, kan fullmaktstagaren anhålla<br />

varen vet att saker är i sin ordning. Om det<br />

sedan skulle gå så att man faktiskt behöver<br />

fullmakten till exempel på grund av sjuk-<br />

definierar vilka ärenden fullmakten ska om att magistraten ska styrka fullmakten. dom, har det visat sig att det är förnuftigt<br />

omfatta: skötsel av egendom, ekonomiska Då visar fullmaktstagaren upp den ur- att ha gjort upp en sådan på förhand. Om<br />

Medlemmar kan uträtta ärenden i den nya<br />

Transportbranschens Arbetslöshetskassa på följande sätt:<br />

ärenden, och eventuellt till och med sådana<br />

omständigheter som rör fullmaktsgivarens<br />

person, såsom hälso- och sjukvård. Fullsprungliga<br />

fullmakten för magistraten och<br />

ett läkarutlåtande eller annat motsvarande<br />

dokument som bevisar att personen som<br />

man förlorar rättshandlingsbehörigheten<br />

kan det nämligen vara för sent att göra upp<br />

en fullmakt i efterhand. Fullmaktsgivaren<br />

TELEFONSERVICE<br />

ELEKTRONISK SERVICE<br />

makten kan alltså vara av allmän natur eller gett fullmakten blivit oförmögen att sköta har på förhand kunnat försäkra sig om att<br />

Arbetslöshetskassans telefonjour<br />

Transportbranschens Arbetslöshetskassas PER POST<br />

så kan den utarbetas och bli väldigt detal- de ärenden som fullmakten uttryckligen ärendena sköts av en person som han eller<br />

Genom att ringa till Transportbranschens medlemmar* kan även använda elektronis- Ansökan med bilagor kan skickas traditiojerad.<br />

gäller. Fullmakten träder således inte i kraft hon känner och är trygg med.<br />

Arbetslöshetskassas telefonjour får du rådka tjänster på adressen:<br />

nellt per post. Ansökningarna skickas till<br />

Av intressebevakningsfullmakten bör förrän magistraten har granskat och styrkt<br />

givning snabbare i frågor som gäller ditt www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa<br />

Transportbranschens Arbetslöshetskassa på<br />

framgå fullmaktssyftet och de ärenden som den. Magistraten övervakar fullmaktstaga-<br />

arbetslöshetsskydd. Arbetslöshetskassans te- Kassan står för alla kostnaderna för tjänsten, adressen:<br />

fullmaktstagaren berättigas representera rens aktiviteter. Fullmaktstagaren skall till<br />

lefonjour betjänar dig måndagar till fredagar<br />

klockan 9.00-12.00 på nummer (09) 613 111.<br />

Arbetslöshetskassans infotelefon<br />

0600 97097 (24 h/dygn)<br />

Med ditt personsignum kan du fråga efter<br />

utbetalningsdagen för dagpenningen via den<br />

automatiska telefontjänsten. Till servicenumret<br />

kan man ringa när som helst på dygnet<br />

utan att behöva stå i kö. Samtalet kostar 0,37<br />

euro/minut plus lokalsamtalsavgift.<br />

Nätservice (24 h/dygn)<br />

Du kan granska dina egna uppgifter, skicka<br />

en ansökan med bilagor och skriva ett meddelande<br />

direkt till dem som behandlar ansökningarna<br />

genom att logga in på nättjänsten<br />

på adressen<br />

www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa<br />

så användningen är helt gratis för medlemmar.<br />

Man kan logga in på tjänsten från vilken<br />

dator som helst, som har internetuppkoppling.<br />

På Arbetslöshetskassans nättjänst kan du:<br />

1. skicka inkomstdagpennings- och alterneringsersättningsansökan<br />

till kassan<br />

2. skicka bilagor till ansökan som pdf-filer<br />

3. kontrollera i vilket skede av behandlingen<br />

din ansökan är<br />

4. bläddra i och ändra på de egna<br />

personuppgifterna<br />

5. skicka ett meddelande direkt till<br />

handläggarna för ansökan<br />

Nättjänsten kan även användas med mobiltelefon,<br />

förutsatt att telefonen kan anslutas<br />

till internet. Via mobiltjänsten kan man<br />

skicka ansökan om fortsatt inkomstdagpen-<br />

Transportbranschens Arbetslöshetskassa<br />

PB 65<br />

00531 HELSINGFORS<br />

BEHANDLING AV ANSöKAN<br />

Ansökningar som inkommer till arbetslöshetskassan<br />

behandlas i den ordning de inkommit.<br />

Handläggningstiden för dagpenning<br />

är just nu i medeltal ca 3,5 veckor från<br />

det att den första dagpenningansökan inkommit<br />

till kassan. Handläggningstiden för<br />

jämkning av dagpenning är ca 3,5 veckor.<br />

fullmaktsgivaren i. Det är skäl att diskutera<br />

det här med en jurist. Naturligtvis bör det av<br />

fullmakten framgå vem som är fullmaktsgivare<br />

och vem som är fullmaktstagare<br />

samt nämnas i vilka situationer fullmakten<br />

träder i kraft, alltså om fullmaktsgivaren på<br />

grund av sjukdom, störningar i den mentala<br />

funktionen, försvagat hälsotillstånd<br />

eller motsvarande skäl blir oförmögen att<br />

sköta sina ärenden. Det här gör man för<br />

att lagen om intressebevakningsfullmakt<br />

uttryckligen bara tillämpas på sådana fullmakter<br />

som är bestämda att träda i kraft i<br />

ovan nämnda situationer.<br />

Två ojäviga vittnen måste bevittna fullmakten<br />

med sina underskrifter. Efter detta<br />

kan man antingen överlåta fullmakten i<br />

fullmaktstagarens ägo eller så kan man på<br />

exempel förse magistraten med en förteckning<br />

över fullmaktsgivarens tillgångar och<br />

skulder när fullmakten träder i kraft. Magistraten<br />

kan om den vill be fullmaktstagaren<br />

om en redovisning av ärenden som rör<br />

skötseln av fullmaktsgivarens ekonomi.<br />

FÖRNUFTIgT ATT VARA FÖRUTSEENDE<br />

Det är förnuftigt att göra upp en intressebevakningsfullmakt<br />

såväl för äldre som<br />

för yngre. En fullmakt kan göras av<br />

en person som fyllt 18 år och förmår<br />

förstå betydelsen av en fullmakt.<br />

När allt går som det ska<br />

och man har kvar förmågan<br />

att sköta sina egna ärenden,<br />

påverkar fullmakten nästan<br />

inte vardagen alls. Den ger<br />

Teea Kemppinen<br />

advokat<br />

Advokatbyrå Bützow Oy<br />

www.butzow.com<br />

ning för fyra veckor eller för en månad.<br />

annat sätt meddela fullmaktstagaren. Full- dock en känsla av trygghet där<br />

makten kan ändras om så önskas, eller an- den ligger i fullmaktsgivarens<br />

nulleras.<br />

skrivbordslåda, för fullmaktsgi-<br />

24<br />

*Obs! Möjligheten att sköta ärenden elektroniskt finns till för dem som har haft att göra med arbetslöshetskassan tidigare.<br />

Om det däremot är första gången du har att göra med arbetslöshetskassan ska du alltid skicka in din ansökan skriftligen.<br />

24 24<br />

25<br />

LAGRÅDGIVNING I ÄRENDEN RöRANDE<br />

PRIVATLIVET SOM MEDLEMSFöRMÅN<br />

Sjömans-Unionens medlemmar har som<br />

medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning<br />

på Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärenden<br />

som rör privatlivet. Tjänsten är gratis för<br />

medlemmar.<br />

Bützow tel.<br />

Helsingfors (09) 431 531<br />

Tavastehus (03) 612 5501 eller (03) 612 1944<br />

Tammerfors (03) 3138 2800<br />

Åbo (02) 274 2000

svaveltvätt<br />

från Wärtsilä<br />

till fartyget<br />

containerships vii<br />

Wärtsilä har tecknat det första kommersiella<br />

avtalet för leverans av en svaveltvätt. Tvätten<br />

efterinstalleras på fartyget Containerships VII i<br />

augusti i år.<br />

Svaveltvätten ska installeras i anknytning till<br />

huvudmotorn. Wärtsilä har tidigare testat svaveltvättens<br />

funktion i Neste Shipping tanker<br />

Suula. Besättningen säger att de har haft positiva<br />

erfarenheter av svaveltvätten.<br />

”Svaveltvätten har fungerat riktigt bra ända<br />

från början och bränslet har en hög reningsprocent”,<br />

säger Juha Kytölä, chef för Wärtsiläs<br />

industriorder, stolt.<br />

”Vi förhandlar som bäst om att installera<br />

svaveltvätten i andra fartyg”, fortsätter han.<br />

Svaveltvättarna reducerar kraftigt avgasutsläpp<br />

som svaveloxid- och partikelutsläpp samt<br />

i viss mån kväveoxider. Svavelborttagningstvättarna<br />

erbjuder ett beaktansvärt sätt att uppfylla<br />

Internationella sjöfartsorganisationens (IMO)<br />

och EU:s allt hårdare bestämmelser.<br />

imb:<br />

Rekordmånga<br />

piratattacker<br />

förra året<br />

Förra året kapade somaliska pirater rekordmånga<br />

fartyg och besättningar, berättar<br />

Internationella sjöfartsbyrån IMB<br />

(International Maritime Bureau). År 2010<br />

kapades 53 fartyg och över 1 180 besättningsmedlemmar<br />

kidnappades. Åtta<br />

människor dog i attackerna.<br />

Piraternas attacker på fartyg har ökat<br />

varje år de senaste fyra åren. Förra året<br />

gjordes 445 attacker, vilket är tio procent<br />

mer än föregående år.<br />

kombiisbrytaren nordica<br />

eskorterade spirit of britain<br />

på färden<br />

Från STX Finlands varv i Raumo avreste i början<br />

av januari rederiet P&O Ferries bil- och<br />

passagerarfärja Spirit of Britain mot Engelska<br />

kanalen. Raumovarvets nyaste skapelse tog<br />

sig smidigt ut ur hamnen eskorterad av kombiisbrytaren<br />

Nordica.<br />

Den färdiga Spirit of Britain är den största<br />

färjan i Engelska kanalen, den väger 49 000<br />

bruttoton och är 213 meter lång. Fartyget rymmer<br />

3746 lastmeter (180 långtradare och 195<br />

personbilar) och 2 000 passagerare. Fartyget<br />

opererar mellan Dover (England) – Calais<br />

(Frankrike).<br />

Man inledde byggandet av Spirit of Britain<br />

i Raumo i mars 2009. I planeringen och<br />

byggandet av fartyget har man dragit nytta av<br />

mycket av den nyaste tekniken i branschen<br />

och man har fäst speciellt mycket uppmärksamhet<br />

vid fartygets säkerhetsaspekter och<br />

miljövänlighet. Det är meningen att Spirit of<br />

Britains systerfartyg, Spirit of France, ska bli<br />

färdigt i september i år från varvet i Raumo.<br />

Besparingar orsak<br />

till oljeutsläppet<br />

i mexikanska golfen<br />

Orsaken till oljeutsläppet i Mexikanska golfen<br />

i maj i fjol, det värsta i USA:s historia, var<br />

besparingar hos oljebolaget BP, avslöjade en<br />

kommission som tillsatts av Vita huset.<br />

arbetsgivarlägret<br />

sluter leden:<br />

Servicebranschens<br />

arbetsgivare pALTA<br />

föddes i början av året<br />

I början av 2011 fick Finland ett nytt arbetsgivarförbund,<br />

Servicebranschens arbetsgivare<br />

PALTA. Förbundet samlar 1 700 företag i servicebranschen<br />

i ett och samma förbund under<br />

Finlands Näringsliv EK. Medlemsföretagen har<br />

uppemot 140 000 anställda.<br />

Logistiksektorn är den största av branscherna<br />

och omfattar tjänster inom flyg-, mark-, och<br />

sjötrafik samt spedition. De största medlemsföretagen<br />

och -organisationerna i PALTA är Itella,<br />

VR, Finnair, FPA, TeliaSonera, yLE, Elisa och<br />

Securitas.<br />

inkomstklyftorna ökar<br />

lika många barnfamiljer under fattigdomsgränsen som<br />

i början av 1970-talet<br />

Den finska fattigdomen har ökat, visar undersökningen<br />

Finländarnas välfärd 2010.<br />

Utkomstproblemen var framför allt vanliga<br />

hos hushåll som var beroende av grund-<br />

och minimiskydd. Över 80 procent av de<br />

arbetslösa hushållen som uppbär grundskydd<br />

lever under den relativa fattigdomsgränsen.<br />

Särskilt oroande är den ökade fattigdomen<br />

bland barnfamiljer. Utkomstproblemet<br />

har på 2000-talet blivit allt vanligare<br />

bland framför allt familjer med barn i skolåldern.<br />

Nu lever lika många barn under den<br />

relativa fattigdomsgränsen som i början av<br />

1970-talet.<br />

Enligt undersökningen har alltså hälso-,<br />

utkomst- och välfärdsskillnaderna ökat<br />

bland finländarna. Arbetslöshet, invaliditetspension,<br />

behovet av utkomststöd och<br />

thl: FATTIgDOM UNDER BARNDOMEN<br />

AVSpEgLAS på DET FRAMTIDA LIVET<br />

Undersökningen som för närvarande utförs<br />

av Institutet för hälsa och välfärd (THL) visar<br />

att bristen på utbildning och de mentala<br />

hälsoproblemen och utkomstproblemen ökar<br />

och att fattigdom under barndomen på många<br />

sätt påverkar det framtida livet.<br />

THL:s undersökning berättar med karga<br />

ord om livet bland finska unga vuxna. Enligt<br />

undersökningen har var femte person av alla<br />

som föddes i Finland år 1987 fått psykiatrisk<br />

specialistsjukvård eller medicinering för mentala<br />

hälsoproblem innan de fyllt 21 år. 16 procent<br />

av alla i denna åldersklass saknar examen<br />

efter grundskolan. 23 procent av de som<br />

föddes 1987 har i något skede fått förlita sig<br />

på utkomststöd.<br />

THL:s undersökning följer alla som föddes<br />

år 1987, omkring 60 000 barn, från fosterstadiet<br />

till slutet av år 2008.<br />

låg utbildning är de faktorer som främst<br />

försämrar livskvaliteten. Arbetslösa personer<br />

på 18–25 år, lågutbildade ungdomar<br />

samt äldre personer på över 80 år ingår i<br />

riskgrupperna för försämrad livskvalitet.<br />

29 procent av befolkningen ingår i dessa<br />

grupper.<br />

Den ökade ojämlikheten syns i behovet<br />

av utkomstskydd och i åsikterna om social-<br />

och hälsotjänster. Finländarna är positiva<br />

till att hälsovårdstjänsterna bekostas med<br />

skattemedel och att den offentliga sektorn<br />

ansvarar för dem. Den nordiska välfärdmodellen<br />

har alltjämt ett starkt stöd. Undersökningen<br />

om finländarnas välfärd och<br />

användningen av välfärdstjänster<br />

utfördes av Institutet<br />

för hälsa och välfärd<br />

(THL).<br />

26<br />

27

Användningen av<br />

havsområdena<br />

förändras när<br />

klimatet blir varmare<br />

Klimatförändringarna påverkar<br />

Östersjöns ekosystem och användning.<br />

Havets yttemperatur<br />

kommer att öka, salthalten sjunka<br />

och istäcket minska de kommande<br />

årtiondena om klimatförändringarna<br />

fortsätter enligt dagens<br />

bedömningar.<br />

Klimatförändringarna syns i<br />

Östersjön som förändringar i<br />

temperaturen och salthalten,<br />

men även i havsvattennivån, lufttrycket<br />

och vindförhållandena.<br />

I takt med att det regnar mer<br />

kommer mängden näringsämnen<br />

och organiska ämnen som<br />

färdas från avrinningsområdet till<br />

havet att förändras. Antalet främmande<br />

arter förutspås öka och<br />

utbredningen av naturliga arter<br />

att förändras.<br />

Det nya forskningsprojektet<br />

MARISPLAN utreder vilka effekter<br />

klimatförändringarna har<br />

på Östersjön och hur användningen<br />

av havet förändras under<br />

de nya förhållandena. Projektet<br />

ingår i Finlands Akademis fyraåriga<br />

forskningsprogram Klimatförändringen<br />

– dess konsekvenser<br />

och hur den kan bemästras<br />

(FICCA), som inleddes i början<br />

av året.<br />

INTRESSEBEVAKNINGS-<br />

AVDELNINGEN<br />

INFORMERAR:<br />

NATuRAFöRMÅNERNA<br />

HöJDES MED 2,9<br />

PROCENT DEN 1.1.2011.<br />

NyA, FuLLSTÄNDIGA<br />

LöNETABELLER<br />

KOMMER I NÄSTA<br />

SJöMANNEN-TIDNING.<br />

Europeiska frivilligåret 2011<br />

I år firar vi det Europeiska frivillig-<br />

året. Målet med temaåret är att<br />

lyfta fram frivilligarbetets betydelse,<br />

förbättra dess verksamhetsförutsättningar<br />

och tacka människor<br />

som erbjuder frivilligarbetet sina<br />

kunskaper och sin tid.<br />

I Finland utgår temaåret från<br />

frivilligarbetets mångsidighet.<br />

President Tarja Halonen är temaårets<br />

beskyddare.<br />

Viking Line-rederiet har meddelat<br />

att man beställer ett fartyg<br />

av Åbovarvet STX Finland Oy.<br />

Fartyget kommer att trafikera linjen<br />

Åbo–Åland–Stockholm. Fartygsbyggnadskontraktet<br />

mellan<br />

Viking Line och STX Finland Oy<br />

innehåller även en option på ett<br />

andra fartyg.<br />

Fartyget beräknas vara klart i<br />

början av år 2013. Det nya fartyget<br />

är cirka 214 meter långt och<br />

dess bruttodräktighet är 57 000.<br />

Isklassen är 1 A Super. Fartyget<br />

är planerat för 2800 passagerare<br />

och en besättning på 200 personer.<br />

Fartyget kommer att ha 880<br />

passagerarhytter och 1275 meter<br />

fraktfiler. För personbilarna finns<br />

det ett utrymme på 500 meter<br />

TEMAÅRETS MÅL ÄR ATT:<br />

• Stärka förutsättningarna för fri-<br />

villigarbete, avlägsna hinder<br />

och öka uppskattningen.<br />

• Stärka dragningskraften hos<br />

frivilligarbetet, öka antalet fri-<br />

villigarbetare och frivilligarbeten.<br />

• Tacka frivilligarbetarna, frivilliga<br />

berättar själva om frivilligarbe-<br />

tets värde, och<br />

• Framhäva friviligarbete som<br />

ett sätt att lära sig, öka upp-<br />

skattningen för kunskaper som<br />

inhämtats genom frivilligarbete.<br />

Viking Line beställer fartyg från Åbovarv<br />

på ett separat bildäck. Dessutom<br />

finns det tilläggsutrymme på bilhyllor<br />

som kan sänkas ner.<br />

Viking Line informerade om<br />

sin fartygsbeställning i slutet av<br />

december, när kommunikationsministeriet<br />

meddelade att de godkänner<br />

ett miljöstöd på 28 miljoner<br />

euro till rederiet. Man delade<br />

sammanlagt ut 30 miljoner euro<br />

till investeringar för att förbättra<br />

fartygens miljöskydd. Det andra<br />

stödet gick till Oy Gaiamare Ab,<br />

som tilldelades de resterande två<br />

miljonerna. Utbetalningen av miljöstödet<br />

förutsätter att EU-kommissionen<br />

godkänner stödprogrammet,<br />

vilket Viking Line hade<br />

som krav för sin fartygsbeställning.<br />

Sjöfartskunskaperna<br />

kan vara äldre<br />

än man trott<br />

Arkeologiska fynd på Kreta visar<br />

att sjöfartskunskaperna kan vara<br />

äldre än vad man hittills trott.<br />

Man har hittat delar till mer än<br />

130 000 år gamla verktyg på ön,<br />

vilket bevisar att man har seglat<br />

på Medelhavet tiotusentals år tidigare<br />

än man tidigare känt till.<br />

De nya fynden kan enligt Kretas<br />

kulturministerium vara upp till<br />

700 000 år gamla.<br />

Källor: YLE:s hemsida 3.1.2011 &<br />

The New York Times<br />

Det är dags<br />

att färdigställa<br />

hobbyarbetena till SSB:s<br />

utställning i mars!<br />

Det finns följande serier:<br />

Bildkonst, händighetsarbeten,<br />

litterära alster.<br />

Du kan delta i mönstringen<br />

av hobbyarbeten med ett eller<br />

flera arbeten, och om du så vill,<br />

i alla serier, men endast en gång<br />

med samma arbete. Hobby-<br />

arbetena bör märkas tydligt med<br />

namn/pseudonym. Bifoga uppgifter<br />

om deltagarens namn, yrke,<br />

fartyg och noggrann hemaddress<br />

samt telefonnummer.<br />

Hobbyarbetena skickas eller<br />

levereras senast den 28.2.2011<br />

på adressen:<br />

Sjömansservicebyrån<br />

PB 170<br />

00161 Helsingfors<br />

Närmare upplysningar<br />

tel. (09) 6689 0016 eller<br />

kulttuuri@mepa.fi.<br />

Förhandlingsresultat rörande<br />

löneförhöjningar i sjöfartens utrikestrafik<br />

Finlands Sjömans-union FSu rf och Rederierna i Finland rf har<br />

den 31.1.2011 nått ett förhandlingsresultat rörande löneförhöjningar<br />

som träder i kraft den 1.3.2011 inom utrikesfartens huvudavtalsområden.<br />

Enligt förhandlingsresultatet kommer garanti- och tabellönerna<br />

att höjas med 1,7 procent från och med den 1.3.2011, dock minst<br />

med 31–35 euro beroende på avtalsområde. Särskilda tillägg och<br />

ersättningar baserade på kollektivavtalen höjs också från och<br />

med den 1.3.2011 med 1,7 procent.<br />

Förhandlingsresultatet gäller passagerar-, frakt- och småtonnagefartyg<br />

i utrikesfart.<br />

riksdagsvaLet 2011<br />

förhandsröstning PÅ fartyg 30.3.–9.4.2011<br />

RikSdaGSvalet GenomföRS i finland den 17.4.2011<br />

ocH föRHandSRöStninG anoRdnaS den 6.-12.4.2011.<br />

utomlandS anoRdnaS föRHandSRöStninGen På<br />

finSka beSkickninGaR ocH deRaS veRkSamHetS-<br />

Ställen den 6.–9.4.2011.<br />

På finSka faRtyG Som befinneR SiG utomlandS<br />

anoRdnaS föRHandSRöStninGen den 30.3.-9.4.2011.<br />

Sjömansservicebyrån (SSB)<br />

får 1 000 euro av Neste för att renovera<br />

sommarstugan i Runsala<br />

Neste Shippings huvudförtroendeman Olli Kauranen fick för första<br />

gången medel till sjöpersonalen av Neste-koncernens samarbets-<br />

organ och dess personalgrupp. Sjöpersonalens huvudförtroendemän<br />

föreslog att 1 000 euro skulle skänkas till SSB för renovering<br />

av Mepala i Runsala.<br />

På sommaren är Mepala en kär fritidsplats för många sjömän i sydvästra<br />

Finland, där de kan basta, bada och koppla av. Den vackra<br />

sommarstugan renoveras genom talko.<br />

Sjöman,<br />

du har väl inte glömt<br />

fylla i medlemsansökan?<br />

ansökan om att bli medlem i Sjömans-Unionen<br />

och Transportbranschens Arbetslöshetskassa<br />

ska ske skriftligen!<br />

Kom ihåg att underteckna medlemsansökan till<br />

Sjömans-Unionen och Transportbranschens<br />

Arbetslöshetskassan redan första anställningsdagen!<br />

Datumet då du undertecknade medlemsansökan och<br />

datumet då den ankom Unionen har betydelse för när<br />

du börjar uppfylla arbetslöshetsskyddets villkor för<br />

medlemskap och tid i arbete.<br />

vaR HittaR man medlemSanSökan?<br />

Enda sättet att säkra dig om ett medlemskap<br />

är att underteckna medlemsansökan.<br />

det finnS fleRa Sätt att bli medlem<br />

i SJömanS-unionen På:<br />

1. Du kan be lönepursern/förtroendemannen om en<br />

medlemsansökan till Sjömans-Unionen. Fyll i och<br />

underteckna ansökan. (Förtroendemannen hjälper<br />

dig fylla i ansökan.)<br />

2. Du kan också fylla i en elektronisk medlemsansökan<br />

på Sjömans-Unionens hemsida:<br />

www.smu.fi > medlemsskap > bli medlem > blankett<br />

Då får du hem en anslutningsblankett som du ska<br />

fylla i och underteckna.<br />

3. Du kan också beställa medlemsansökan direkt<br />

från Sjömans-Unionens medlemsregister:<br />

Finlands Sjömans-union / medlemsregistret<br />

Tiina Kytölä<br />

telefon: (09) 6152 0257<br />

e-post: tiina.kytola@smu.fi<br />

John Stenbergs strand 6<br />

00530 Helsingfors<br />

En ny elektronisk medlemstjänst har öppnat<br />

Finlands Sjömans-union har öppnat en elektronisk ärendetjänst<br />

för sina medlemmar. Tjänsten finns på Internet och är öppen dygnet<br />

runt. Genom tjänsten kan du enkelt uppdatera dina kontakt- och<br />

medlemsuppgifter.<br />

mera om tjänsten:<br />

smu.fi > PÅ svenska > medLemsskaP<br />

> eLektronisk medLemstjänst<br />

28 29

IN MEMORIAM<br />

Pursimies<br />

Mikko Kronsieff<br />

s. 1.2.1929<br />

k. 20.3.2010<br />

Mikko Kronsieff oli pitkän linjan merimies,<br />

oikea vanhan ajan poosu. Hän aloitti sotien<br />

jälkeen rahtilaivoilla, joissa hän seilasi toistakymmentä<br />

vuotta. Matkustajalaivoille hän tuli<br />

töihin 60-luvun alussa autolauttaliikenteen<br />

alkaessa. Hän työskenteli useilla Siljan laivoilla<br />

matruusina ja myöhemmin pursimiehenä.<br />

Eläkkeelle hän jäi vuonna 1985 Silja Starilta.<br />

Mikko oli vahva vaikuttaja <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>ssa.<br />

Hänet valittiin useita kertoja edustajaksi <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />

edustajakokouksiin. Valtuustoon<br />

hän kuului vuosina 1972–84.<br />

Mikko oli todella ns. <strong>Unioni</strong>n mies. Hän oli<br />

vahva mielipidevaikuttaja, joka opasti työtovereitaan<br />

niin työ- kuin ammattiyhdistysasioissa.<br />

Mikko oli myös aina valmis puolustamaan<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n politiikkaa ja perustelemaan<br />

liiton tekemiä ratkaisuja. Eri laivojen laivaluottamusmiehenä<br />

hän toimi monien vuosien aikana.<br />

Mikko oli tiukka työntekijöiden puolustaja,<br />

mutta aina luotettava ja rehti kaikkia osapuolia<br />

kohtaan. Hänellä oli tinkimätön poliittinen<br />

vakaumus, josta hän piti kiinni koko elämänsä<br />

ajan.<br />

Mikkoa jäi kaipaamaan tytär perheineen sekä<br />

lukuisa joukko entisiä seilauskavereita ja ystäviä.<br />

Mikon ystävät ja seilaustoverit<br />

Matruusi<br />

Alpo Armas Kuusela<br />

s. 9.4.1947 Ahlainen<br />

k. 10.11.2010 Helsinki<br />

Muistoa kunnioittaen<br />

Kaarina-sisko<br />

Pursimies<br />

Risto Juhani Väisänen<br />

s. 12.5.1943 Iisalmi<br />

k. 20.12.2010 Pieksamäki<br />

Muistoa kunnioittaen<br />

Ense<br />

Ylisiivooja / Emäntä<br />

Eva Säll<br />

nukahti ikiuneen 7.12.2010<br />

70-vuotiaana<br />

Herra, kädelläsi uneen painan pään,<br />

kutsut ystäväsi lepäämään.<br />

Käsi minut kantaa uuteen elämään,<br />

ikirauhan antaa, valoon jää. (Virsi 517: 4)<br />

Yksi ystävä vähempi maailmassa, Yksi enkeli<br />

enempi taivaassa.<br />

Evan muistoa kunnioittaen<br />

Hytti- ja aluesiistijöiden suuri joukko<br />

Eva siunattiin 28. joulukuuta<br />

Maarianhaminassa, Jomalan kirkossa.<br />

Kyllikki Nieminen<br />

s. 26.4.1938<br />

k. 28.12.2010<br />

Vaikka puhdasta kultaa sydän ois,<br />

se kuitenkin uupuu ja sammuu pois.<br />

Vain muistot ja rakkaus jäljelle jää.<br />

Kyllikkiä jäivät suremaan omaiset ja ystävät.<br />

Kyllikki Nieminen aloitti merimiesuransa 1975<br />

Aallottaressa, viimeinen laiva oli M/s Finneagle<br />

vuonna 1985.<br />

Paavo Lehto<br />

s. 25.1.1936 Joutsa<br />

k. 5.11.2010 Seinäjoki<br />

Paavo seilasi monilla vesillä kirvesmiehenä.<br />

Hän toimi Vaasanlaivojen pääluottamusmiehenä<br />

ahkerasti ja tunnollisesti. Hän oli myös<br />

perustamassa SMU:n Länsi-<strong>Suomen</strong> osastoa<br />

keväällä 1986. Paavo valittiin <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />

valtuustoon ja myöhemmin hallitukseen.<br />

Kiitokset Paavolle!<br />

Kiitollisuudella muistaen<br />

Valma o.s. Peltoniemi<br />

Kai, Mikael ja Tuulikki<br />

Katja, Vesa, Aleksi ja Alma<br />

sukulaiset ja ystävät<br />

Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa<br />

Kauhajoella.<br />

Lämmin kiitos osanotosta suruumme.<br />

Rakastettu – kaivattu<br />

Taimi Annikki Mellin<br />

s. 26.12.1931 Viipuri<br />

k. 11.1.2011 Turku<br />

Sydän uupunut levon sai.<br />

Olet aina sydämissämme.<br />

Kiitollisin mielin muistamme Sinua.<br />

Kiitos kaikesta, mitä Sinulta saimme.<br />

Suurella rakkaudella<br />

syvästi kaivaten<br />

lapset Sirpa, Seppo, Tuire perheineen<br />

ja ystävät<br />

Annikki työskenteli Vaasan laivoilla<br />

monta vuotta ja jäi sieltä myös eläkkeelle.<br />

Juhani Ensio Laitinen<br />

s. 29.4.1990 Kotka<br />

k. 18.12.2011 Kotka<br />

Kaipaamaan jäivät<br />

siskot ja veljet perheineen<br />

SYNTYMÄpÄIVÄT /<br />

FÖDELSEDAgAR<br />

Arvi Rosenberg<br />

70 vuotta 16.1.2011 Isokyrö<br />

ELÄKKEELLE /<br />

pENSIONERINg<br />

Kiitän M/t Jurmon henkilökuntaa sekä Neste<br />

Shippingiä muistamisesta jäädessäni merimieseläkeläiseksi.<br />

Kaunis kiitos myös SMU:n<br />

Lounais-<strong>Suomen</strong> osaston hallitukselle,<br />

SMU:n hallitukselle sekä henkilökunnalle.<br />

Toivotan parhainta menestystä suomalaiselle<br />

merenkululle <strong>Suomen</strong> lipun alla - myötätuulta<br />

myös ay-toiminnalle!<br />

Pekka Mantere, ”Pekk Rauma Pläkä”<br />

Kiitos kaikille työkavereille ja esimiehille<br />

yhteisistä 25 vuodesta. Kiitos muistamisesta.<br />

Repari Rane lähtee eläkkeelle.<br />

Rauno Merenkukka<br />

M/s Mariella<br />

KULTAMERKIT /<br />

gULDSMÄRKEN<br />

Raimo Torri<br />

Tuula Tammi<br />

OSASTOT TIEDOTTAVAT / AVDELNINgARNA INFORMERAR<br />

Sisä-<strong>Suomen</strong> osasto (001)<br />

Kevätkokous- ja pilkkikisat la 26.3.2011<br />

Paikka: Kerimäki (Savonlinna)<br />

Pilkkikisat alkavat Kerimäellä<br />

lauantaiaamuna klo 9.00.<br />

Sääntömääräinen kevätkokous on samana<br />

päivänä, samassa paikassa klo 12.30 alkaen<br />

(iso mökki). Kokouksessa käsitellään<br />

sääntömääräiset asiat.<br />

Tervetuloa!<br />

Lounais-<strong>Suomen</strong> osasto (006)<br />

Sääntömääräinen kevätkokous<br />

Aika: ma 18.4.2011 klo 18.00 alkaen<br />

Paikka: AKT:n kokoustila,<br />

Maariankatu 6 b, 5. krs, Turku<br />

Kokouksessa käsitellään<br />

sääntöjen mukaiset asiat.<br />

Osallistujien kesken arvotaan palkinto.<br />

Jäsenemme – Tervetuloa<br />

-Hallitus-<br />

Itäkustin osasto (007)<br />

Sääntömääräinen kevätkokous<br />

Aika: tiistai 8.3.2011 klo 12.00<br />

Paikka: Kotkan toimisto, Puutarhakatu 12<br />

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset<br />

asiat. Liiton edustaja paikalla.<br />

Kokouksessa on kahvitarjoilu!<br />

Tervetuloa<br />

Länsi-<strong>Suomen</strong> osasto (008)<br />

Eläkeasiaa – oletko valmis?<br />

Aika: pe 1.4.2011 klo 13.00<br />

Paikka: <strong>Unioni</strong>n toimisto,<br />

Pitkäkatu 43, Vaasa<br />

<strong>Merimies</strong>eläkekassan Michaela Björklund<br />

kertoo tärkeistä eläkeasioista. Tilaisuuden onnistumisen<br />

vuoksi ilmoittautuminen viimeistään<br />

18.3.2011 mennessä<br />

Karille p. 0400 418 511 / kari.nurmirinta@smu.fi.<br />

Ps. mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun.<br />

Tarjolla kahvia ja nisua<br />

- tervetuloa sankoin joukoin!<br />

Sääntömääräinen kevätkokous<br />

Aika: ma 4.4.2011 klo 18.00<br />

Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa<br />

Liiton edustaja on paikalla, tule ja tenttaa. Lisäksi<br />

arvotaan paikalla olleiden kesken kiva palkinto.<br />

Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa ruokailun.<br />

Tervetuloa osastomme jäsen!<br />

hallitus<br />

Mökkitalkoot Raippaluodossa<br />

Aika: 2.–3.5.2011, aloitus maanantaina klo 12<br />

Paikka: <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n mökki Raippaluodossa<br />

Nyt näytetähän kuinka väki lähtöö liikkeelle ja<br />

talakoosihin!<br />

Ilmoittaudu Karille p. 0400 418 511 /<br />

kari.nurmirinta@smu.fi.<br />

Kaikille on ruokaa tarjolla, lapiot ja haravat<br />

joukkohon!<br />

Ennakkotiedustelu:<br />

<strong>Merimies</strong>-unioni Goes Country<br />

21.–22.5.2011<br />

Paikka: Messilä lähellä Lahtea<br />

Länsi-<strong>Suomen</strong> osasto kartoittaa osallistujamäärää<br />

yhteiskuljetusta varten. Voimme myös<br />

tehdä yhteisen majoitusvarauksen Messilään.<br />

Varmista paikkasi kuljetukseen sitovalla ilmoituksella<br />

ja alustavalla 20 euroa/hlö maksulla<br />

osastomme tilille: NORDEA 152830-123690<br />

viiteosaan KEVÄTPÄIVÄT.<br />

Varauksia Karille p. 0400 418 511 tai<br />

kari.nurmirinta@smu.fi.<br />

Kevätpäivien tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen<br />

www.smu.fi/smu-goes-country<br />

Etelä-<strong>Suomen</strong> osasto (009)<br />

Hallitus kaudella 2011–2012<br />

Puheenjohtaja Rauno Mutka, Varapuheenjohtaja<br />

Leif Drockila, sihteeri Markku Knuutinen,<br />

taloudenhoitaja Eija Autio, varsinaiset jäsenet:<br />

Leif Drockila, Mikko Ervast, Mari Ikonen, Anita<br />

Latvela, Markku Knuutinen, Jori Mikkola,<br />

Timo Purho ja Jouni Sandell, varajäsenet:<br />

Tommy Nieminen, Anne Nuutinen, Matti<br />

Rasa ja Satu Valapuro, Tiedotus- ja atk-vastaava<br />

Tapio Nurminen.<br />

<strong>Merimies</strong>-unioni Goes Country<br />

<strong>Merimies</strong>ten kevätpäivät<br />

Messilässä 21.–22.5.2011<br />

Syksyllä 2010 pidetyssä ammattiosastojen<br />

puheenjohtajien tapaamisessa päätettiin<br />

pitää merimiesten ja heidän perheidensä<br />

yhteistapaaminen.<br />

Ilmottautuminen:<br />

www.smu.fi/smu-goes-country<br />

Ota haaste vastaan!<br />

Etelä-<strong>Suomen</strong> osasto haastaa kaikki <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n ammattiosastot ja niiden<br />

hallitukset sekä osastojen jäsenet osallistumaan<br />

tapahtumaan. Haasteen tarkoituksena<br />

on saada mahdollisimman monta merimiestä<br />

perheineen mukaan.<br />

Järjestäjät: <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> ja ammattiosastot<br />

Yhteistyökumppanit: Turva, <strong>Merimies</strong>eläkekassa,<br />

<strong>Merimies</strong>palvelutoimisto<br />

Laivan<br />

Viihdeammattilaiset (011)<br />

Sääntömääräinen kevätkokous<br />

Aika: to 10.3.2011 klo 16<br />

Paikka: Sastamalan hotelli Ellivuori<br />

Kevät kolkuttelee ovelle ja on kevätkokouksen<br />

aika. Kokouksessa käsitellään viralliset kevätkokousasiat<br />

sekä tulevan kevään ja kesän tapahtumia.<br />

Halukkaat voivat käydä laskettelemassa<br />

ennen kokousta. Illalla luvassa savusaunontaa,<br />

paljuilua ja mukavaa yhdessä oloa. Mahdollisuus<br />

yöpymiseen.<br />

Tilaisuus on maksuton jäsenille aveceineen.<br />

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 28.2.2011 mennessä<br />

Ninalle nina@kpvproduction.fi<br />

Ilmoitathan myös tarpeen yöpymiselle.<br />

Kaikki jäsenet aveceineen tervetuloa mukaan!<br />

HYVIÄ SEILAUSTUULIA VUODELLE 2011!<br />

Merillä<br />

J/m Otso<br />

Perämeri<br />

Akolahti Tuomas<br />

Von Bruun-Riegers<br />

Niklas<br />

Forsell Timo<br />

Holappa Pentti<br />

Hyvönen Juha<br />

Kovanen Toni<br />

Kurikka Timo<br />

Laiho Matti<br />

Levänen Jukka<br />

Loikas Sari<br />

Malmström Markku<br />

Näreinen Pentti<br />

Ollikainen Ville<br />

Peuraniemi Arvo<br />

Purhonen Kari<br />

M/s gabriella<br />

Arfman Jari<br />

Eläkkeellä<br />

Cayan de Oro,<br />

Mindanao,<br />

Filippiinit<br />

Seppo Tiljander<br />

Raahe<br />

Jorma Kumpulainen perheineen<br />

Pykäläinen Juha<br />

Räikkälä Hanna-Kaisa<br />

Saario Sami<br />

Salminen Kari<br />

Salo Ilpo<br />

Setälä Risto<br />

Sipilä Anja<br />

Stepniewski Peter<br />

Suursalmi Ossi<br />

Syrjälä Veikko<br />

Timberg Ari<br />

Tuomaala Ilkka<br />

Uimonen Arto<br />

Virkkula Pekka<br />

Välikallio Vesa<br />

31

SuOMEN MERIMIES-uNIONI SMu Ry //<br />

FINLANDS SJöMANS-uNION FSu RF<br />

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />

John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,<br />

00530 Helsinki<br />

POST- OCH BESÖKADRESS<br />

John Stenbergs strand 6,<br />

2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />

VAIHDE / VÄXEL<br />

+358 (0) 9 615 2020<br />

TELEFAX<br />

+358 (0) 9 615 20 227<br />

TYÖTTÖMYYSKASSAN<br />

SÄHKÖINEN PALVELU<br />

www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa<br />

32<br />

Kilpailu<br />

<strong>Merimies</strong>lehdenkilpailuun<br />

saatiin<br />

tällä kertaa 69 vas-<br />

tausta. Kaikki osallistujat tiesivät, että <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n Työttömyyskassa<br />

sulautui Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin<br />

Työttömyyskassaan vuoden 2011 alussa.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n taloudenhoitajana jo 20<br />

vuotta toiminut Mikko Tuominen arpoi kilpailuun<br />

osallistuneiden joukosta voittajaksi<br />

Teuvo Hokkasen M/s Estradenilta.<br />

Den här gången inkom det 69 svar till tidningen<br />

Sjömannens tävling. Alla visste att Finlands<br />

Sjömans-Unions Arbetslöshetskassa<br />

slogs samman med Bil- och Transportbranschens<br />

Arbetarförbunds Arbetslöshetskassa<br />

i början av 2011. Mikko Tuominen, ekonom<br />

på Sjömans-Unionen sedan 20 år tillbaka,<br />

drog en vinnare bland deltagarna, och vinnaren<br />

är Teuvo Hokkanen på M/s Estraden.<br />

Kuljetusalan<br />

Työttömyyskassa<br />

POSTIOSOITE<br />

PL 65, 00531 Helsinki<br />

ASIAKASPALVELU<br />

Siltasaarenkatu 3–5, katutaso<br />

Helsinki<br />

arkipäivisin klo 8.30–16.00<br />

Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)<br />

Kesäperjantaisin 8.00–14.30<br />

(1.5.–31.8.)<br />

PUHELINPÄIVYSTYS<br />

klo 9.00–12.00<br />

puh. (09) 613 111<br />

Tävling<br />

KOTISIVUT / HEMSIDOR<br />

www.smu.fi<br />

SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS<br />

etunimi.sukunimi@smu.fi<br />

förnamn.efternamn@smu.fi<br />

AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER<br />

Arkisin klo 8.30–16.00<br />

Vardagar kl. 8.30–16.00<br />

Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)<br />

klo 8.00–15.30<br />

Transportbranschens<br />

Arbetslöshetskassa<br />

POSTADRESS<br />

PB 65, 00531 Helsingfors<br />

KUNDTJÄNST<br />

Broholmsgatan 3–5, gatuplan<br />

Helsingfors<br />

vardagar kl. 8.30–16.00<br />

sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)<br />

sommarfredagar kl. 8.00–14.30<br />

(1.5.–31.8.)<br />

TELEFONJOUR<br />

tel. (09) 613 111<br />

kl 9.00–12.00<br />

ARBETSLÖSHETSKASSANS<br />

ELEKTRONISKA TJÄNSTER<br />

www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa<br />

<strong>Merimies</strong>-unioni avasi sähköisen<br />

jäsenpalvelun viime vuoden lopulla.<br />

Mitä asioita palvelussa voi tehdä?<br />

Valitse ainakin yksi vaihtoehto:<br />

1) päivittää yhteystietonsa<br />

2) hakea jäsenmaksuvapautusta<br />

3) tulostaa jäsenmaksun tilisiirtolomakkeen<br />

Kaikkien oikein vastanneiden kesken<br />

arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.<br />

Voittajan nimi julkaistaan <strong>Merimies</strong>-lehdessä<br />

nro 2/2011.<br />

Osallistu kilpailuun<br />

4.3.2011 mennessä:<br />

1) <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n kotisivuilla:<br />

www.smu.fi > viestintä > <strong>Merimies</strong>-lehden<br />

kilpailu<br />

2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan<br />

vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite,<br />

puhelinnumero).<br />

Vastauksen voit lähettää osoitteella:<br />

<strong>Merimies</strong>-lehti<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-unioni<br />

John Stenbergin ranta 6<br />

00530 Helsinki<br />

HENKILÖKUNTA / PERSONAL<br />

Puheenjohtaja / Ordförande<br />

Simo Zitting<br />

(09) 615 20 250 / 0400 813 079<br />

Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />

Tetta Härkönen<br />

(09) 615 20 252 / 040 455 9834<br />

Liittosihteeri / Förbundssekreterare<br />

Kenneth Bondas<br />

(09) 615 20 254 / 040 456 0245<br />

Sopimussihteeri / Avtalssekreterare<br />

Klaus Lust<br />

(09) 615 20 211 / 040 505 1957<br />

Toimitsija/Ombudsman<br />

Carita Ojala<br />

(09) 615 20 231 / 0400 829 039<br />

Toimitsija / Ombudsman<br />

Satu Silta<br />

(09) 615 20 213 / 040 526 3435<br />

Toimitsija/Ombudsman<br />

ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör<br />

Ilpo Minkkinen<br />

(09) 615 20 253 / 040 728 6932<br />

Toimitsija/Ombudsman<br />

Niclas Nyberg<br />

(09) 615 20 224 / 045 7731 2441<br />

ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator<br />

Simo Nurmi<br />

(09) 615 20 255 / 040 580 3246<br />

ITF-tarkastaja / ITF-inspektör<br />

Kenneth Bengts<br />

(09) 615 20 258 / 040 455 1229<br />

Sjömans-unionen öppnade en elektronisk<br />

medlemstjänst i slutet av förra året.<br />

Vad kan man göra i tjänsten?<br />

Välj minst ett alternativ:<br />

1) uppdatera sina kontaktuppgifter<br />

2) ansöka om medlemsavgiftsbefrielse<br />

3) skriva ut en giroblankett för medlemsavgiften<br />

Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi<br />

ut en liten Aalto-skål från Iittala.<br />

Namnet på vinnaren publiceras i numret<br />

2/2011 av tidningen Sjömannen.<br />

Du kan delta i tävlingen senast<br />

den 4.3.2011 på följande sätt:<br />

1) På Sjömans-Unionens webbplats:<br />

www.smu.fi > på svenska > kommunikation<br />

>Tävlingen för Sjömannen<br />

2) Eller per post. Bifoga svaret och dina<br />

kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).<br />

Skicka svaret till adressen:<br />

Sjömannen<br />

Finlands Sjömans-union<br />

John Stenbergs strand 6<br />

00530 Helsingfors<br />

Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />

Anja uusitalo<br />

(09) 615 20 251 / 040 519 0351<br />

Toimitsija, Ahvenanmaa<br />

Ombudsman, Åland<br />

Henrik Lagerberg<br />

(018) 199 20 /0400 478 884<br />

Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn<br />

Taloudenhoitaja / Ekonom<br />

Mikko Tuominen<br />

(09) 615 20 218 / 0400 422 379<br />

Kassanhoitaja / Kassaföreståndare<br />

Stiina Raitio<br />

(09) 615 20 219<br />

Kirjanpitäjä / Bokförare<br />

Tuula ylhävuori<br />

(09) 615 20 220<br />

Toimittaja / Journalist<br />

Saana Lamminsivu<br />

(09) 615 20 221 / 045 7730 1020<br />

Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister<br />

Tiina Kytölä<br />

(09) 615 20 257<br />

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />

Arja Merikallio<br />

(09) 615 20 259<br />

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />

Katja Gräsbeck<br />

(09) 615 20210 / 045 7730 1021<br />

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />

Essi Voutilainen<br />

(09) 615 20 210 / 045 7731 0076<br />

(hoitovapaalla / vårdledig)<br />

Toimistotyöntekijä, Turku /<br />

Kontorsbiträde, Åbo<br />

Salme Kumpula<br />

(02) 233 7416<br />

Maariankatu 6 B, 5. krs.<br />

20100 Turku<br />

Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo<br />

Vaasa / Vasa<br />

Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa<br />

Storalånggatan 43, 65100 Vasa<br />

MÖKKIVARAUKSET /<br />

BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR<br />

puh. / tel. (09) 615 20 260<br />

Lounais-<strong>Suomen</strong> osaston mökin<br />

varaukset Turun toimistolta /<br />

Sydvästra Finlands avdelnings<br />

stugans bokningar från kontoret<br />

i Åbo<br />

Turun toimisto<br />

on suljettu<br />

hiihtolomaviikolla<br />

21.–25.2.2011.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!