ympäristölupa - Lahti

Lahden kaupunki
Asia Ympäristölupahakemus / Lahti Energia Oy:n
Koneharjun kaasuturbiinilaitos
Päättäjä Lahden seudun ympäristölautakunta
Päätöspäivä 31.05.2011
Pykälä 59
59 §
Ympäristölupahakemus / Lahti Energia Oy:n Koneharjun kaasuturbiinilaitos
Lahti Energia Oy on 28.2.2011 jättänyt ympäristölautakunnalle ympäristölupahakemuksen, joka
koskee olemassa olevan Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen toiminnan muutosta osoitteessa
Koneharjunkatu, 15850 Lahti. Nykyiset 1,7 MW höyrykehittimet (2 kpl) korvataan kahdella uudella
2,7 MW höyrykattilalla. Kaasuturbiinirakennusta tullaan laajentamaan ja höyrykattiloille
rakennetaan uusi 30 metrin savupiippu. Hakemusasiakirjat on kokonaisuudessaan nähtävänä
kokouksessa.
HAKIJA
Lahti Energia Oy, Kauppakatu 31, PL 93, 15141 Lahti.
LAITOS JA SEN SIJAINTI
Kaasuturbiinilaitosta käytetään sähkön-, höyryn- ja kaukolämmöntuotantoon. Kyseessä on olemassa
oleva toiminta. Kaasuturbiinilaitos sijaitsee osoitteessa Koneharjunkatu, 15850 Lahti.
Kiinteistörekisteritunnus on 398-406-878-2.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 § 1 momentin ja
ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 3 b ja 2 momentin mukaan.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen polttoaineteholtaan
alle 50 MW:n energiantuotantolaitosta koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:1
momentin kohdan 3 mukaan.
ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET
Hakemus on toimitettu Lahden kaupungin ympäristölautakunnalle 28.2.2011. Hakemusta on
täydennetty 5.4.2011.
TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET
Lahti Energia Oy:n Koneharjun kaasuturbiinilaitoksella on toistaiseksi voimassa oleva Lahden
kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan 9.8.2005 § 114 myöntämä ympäristölupa.
Toiminnalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus, nro 48-01180-0, Pohjola Vakuutus Oy.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Laitoksen sijainti ja kaavoitustilanne
Alue on Lahden yleiskaavassa 1998 merkitty toimitila-alueeksi (SE/A), jonka pääkäytön
muuttamista asuinalueeksi selvitetään. Salpausselän osayleiskaavassa Y-160 alue on
ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden ja liiketoimintojen alue, jonka käyttö
pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi selvitetään nykyisten toimintojen mahdollisesti muuttuessa.
Yleiskaavan uudistustyö on kesken. Uudessa Lahden yleiskaavassa 2025 alueen eteläosa,
Reunakadun ja Hämeenlinnantien välinen alue, esitetään Elinkeinojen (työpaikkojen ja palvelujen)
alueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa.
Lähin este piipusta on pohjoispuolella sijaitseva teollisuushalli, jonka korkeus on 10 metriä. Halli
sijaitsee noin 25 metrin etäisyydellä. Laitosalueella maanpinnan taso on noin +150.
Karttatarkastelun perusteella 0,5 km:n säteellä, laitosalueelta pohjoiseen maanpinnan taso nousee
loivasti tasolle +160. Laitosalueelta itään päin maanpinnan taso pysyy samalla tasolla.
Laitosalueelta etelään maanpinnantaso laskee jyrkemmin tasolle +117,5, josta maanpinta laskee
edelleen etelään mentäessä. Laitosalueelta länteen maanpinnan taso laskee loivasti tasolle +145.
Ympäristön laatu
Ilman laatu
Lahden alueella suurin osa ilman epäpuhtauksista on peräisin energian tuotannosta ja liikenteestä.
Lahden alueen ilmapäästöjä tarkkaillaan Lahden kaupungin ja ilmapäästöjen vuoksi
ympäristölupavelvollisten laitosten yhteistarkkailuna, jossa Lahti Energia Oy on mukana.
Ilmanlaadun raportoinnin julkaisee Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden
seudun ympäristöpalvelut. Lahden ilmanlaatu on ollut ilmanlaatuindeksillä arvioituna vuonna 2009
hyvä 64,9 % (5681 h), tyydyttävä 30,5 % (2674 h), välttävä 4 % (350), huono 0,4 % (39 h) ja
erittäin huono 0,2 % (15 h) ajasta. Ilmanlaatuindeksiä on laskettu vuoden 2009 aikana 8759 tuntia.
(Ilmanlaatu Lahdessa vuonna 2009, Lahden seudun ympäristöpalvelut). Koneharjun
kaasuturbiinilaitoksesta lähin jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausasema Metsäkangas, sijaitsee
noin 2 kilometrin etäisyydellä kaakossa.
Energian tuotannon ilmapäästöjä ovat typenoksidit (NOx), hiilidioksidi (CO2), hiukkaset ja
käytettävästä polttoaineesta riippuen rikkidioksidi (SO2). Ilmanlaatu Lahdessa vuonna 2009 raportin
mukaan suuri osa typenoksidipäästöistä on peräisin Lahti Energia Oy:ltä (73 %), joista suurin osa,
68 %, Kymijärven voimalaitokselta. Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen typenoksidipäästöt vuonna
2009 olivat 0,34 % Lahden typenoksidipäästöistä. Lahden hiukkaspäästöistä 50 % on peräisin Lahti
Energia Oy:ltä, joista suurin osa, 48 %, Kymijärven voimalaitokselta. Koneharjun
kaasuturbiinilaitoksen hiukkaspäästöt vuonna 2009 olivat 0,15 % Lahden hiukkaspäästöistä.
Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vuonna 2009 olivat 0,35 %
Lahden hiilidioksidipäästöistä.
Maaperän tila
Maaperä laitosalueella on Salpausselän harjuille tyypillistä soraa noin 12 metrin syvyyteen, jonka
jälkeen maaperä on hiekkaista soraa.

Pohjaveden tila
Kaasuturbiinilaitos sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (Lahti (I) 0439801).
Alue on lisäksi pohjaveden muodostumisaluetta. Pohjavesialue kuuluu vesistöalueeseen 14
Kymijoki ja vesienhoitoalueeseen 2 Kymijoen-Suomenlahti.
OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelussa ko. pohjavesialueen hydrogeologinen kuvaus on
seuraava: ”Osa I Salpausselän reunamuodostumaa, joka Lahden alueella kulkee itälänsi -
suuntaisena. Salpausselän paksut hiekka- ja sorakerrokset peittävät alleen kallioperän ruhjeet, joista
merkittävin on n. tasolla +10 m oleva Vesijärvi-Laune -ruhje. Keskusta-alueella kalliopinnan taso
on yleisesti Vesijärven pintaa alempana. Salpausselkään liittyvistä pitkittäisharjuista on
huomattavin Vesijärvi-Laune –ruhjeeseen kerrostunut harju, joka on pääosin silttikerrostumien
peittämä. Pohjaveden virtaus suuntautuu kohti vedenottamoita. Jalkarannan ja Launeen ottamoiden
antoisuutta nostaa huomattavasti Vesijärvestä imeytyvä tekopohjavesi. Vesijärvestä imeytyvän
veden määrä voi olla kaksinkertainen verrattuna saatavissa olevaan luonnolliseen pohjaveteen.
Erittäin merkittävä alue vedenhankinnan kannalta.”
Koneharjun kaasuturbiiniaseman länsipuolella n. 100 metrin päässä on pohjaveden havaintoputki
(158), jossa Lahti Aqua Oy seuraa pohjaveden pinnan tasoa. Vedenpinta on tasolla +114 ja
maanpinta tasolla +146,60. Pohjaveden pinta on siten noin 32 metrin syvyydellä maanpinnasta.
Vedenpinnan ja maanpinnan taso on samaa luokkaa Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen alueella.
Lähin vedenottamo, Riihelä sijaitsee Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen eteläpuolella, noin 650
metrin päässä kohteesta. Pohjaveden virtaussuunta alueella on etelään/kaakkoon,
kaasuturbiinilaitoksen alueelta vedenottamon suuntaan. Pohjavesi purkautuu Kasakkamäen
eteläpuolella Murronojassa oleviin lähteisiin. Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen ja Riihelän
vedenottamon välillä ei ole virtausesteitä. Riihelän vedenottamolla maanpinnan taso on + 116,25 ja
vedenpinnan taso +108,04.
Koneharjun kaasuturbiinilaitos on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jossa on velvoite liittyä
vesi- ja viemäriverkkoon.
Alueen pohjaveden laatuun vaikuttavia riskitekijöitä ovat Koneharjun teollisuusalue sekä valtatie
12.
Melu ja tärinä
Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen eteläpuolella kulkee valtatie 12 noin 60 metrin etäisyydellä, joka
on yksi Lahden alueen vilkkaiten liikennöidyistä tieosuuksista. Valtatien 12 liikennemäärät
tiehallinnon mukaan Salpakankaan ja Lahden Mytäjäisten välillä on vuonna 2007 ollut 15 800–28
700 ajoneuvoa/vuorokausi, josta raskaan liikenteen osuus on noin 10–11 %. Vilkas liikenne ja
erityisesti raskas liikenne aiheuttaa merkittäviä melu-, päästö ja viihtyvyyshaittoja.
Häiriintyvät kohteet
Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 180 metrin päässä laitoksen itäpuolella. Likolammen
uimarannalle laitoksen koillispuolelle on matkaa noin 0,4 km. Päijät-Hämeen keskussairaala
sijaitsee laitoksen koillispuolella, noin 0,7 km:n päässä. Salpakankaan koulu, Kankaan koulu,
Hollolan lukio ja Hollolan yläaste (Koulurinteentie ja Terveystie) sijaitsevat laitoksesta noin 2,5
km:n etäisyydellä länteen. Kasakkamäen koulu (Sävelkatu 2, 15810 Lahti) sijaitsee kohteen

kaakko/eteläpuolella noin 2,5 km:n etäisyydellä. Riihelän päiväkoti (Törmäkatu 4, 15840 Lahti)
sijaitsee itäpuolella noin 0,8 km:n päässä. Ylikartanon päiväkoti (Salpakankaantie 4, 15860 Hollola)
sijaitsee kohteesta noin 0,9 km lounaaseen. Alueen luoteispuolella sijaitsevat luonnonsuojelualueet
Soisalmensuo (1,8 km), Pirunpesä (2,0 km) ja Kintterönsuon aarnimetsä (1,2 km). Lisäksi alueen
eteläpuolella, noin 2 km kohteesta sijaitsee pienempiä luonnonsuojelualueita.
LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Kaasuturbiinilaitoksella tuotetaan sähköä, höyryä ja lämpöä. Laitos toimii peruskuormalaitoksena ja
on miehittämätön. Laitoksella on nykyisin 14,8 MW kaasuturbiinin (K1) lisäksi kaksi 1,7 MW
höyrynkehitintä (K2 ja K3). Höyrynkehittimet tullaan korvaamaan kahdella 2,7 MW höyrykattilalla
(K4 ja K5). Höyrynkehittimet poistetaan käytöstä, kun molemmat höyrykattilat ovat käytössä.
Nykyinen polttoaineteho on 18,6 MW. Muutoksen myötä polttoainetehoksi tulee 20,2 MW. Laitos
on otettu käyttöön vuonna 1990.
Kaasuturbiinirakennusta tullaan laajentamaan. Laajennusosaan sijoitetaan uudet höyrykattilat.
Höyrykattiloille rakennetaan uusi 30 m savupiippu, jossa on molemmille kattiloille oma savuputki.
Kaasuturbiinin savukaasut johdetaan edelleen olemassa olevan 35 m korkean savupiippuun kautta.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Kaasuturbiinin (K1) käyttötehoalue sähköntuotannossa on 2,0–4,2 MW sekä lämmön tuotannossa
4,5–9,6 MW. Ympäristölupahakemuksessa laitoksen käyttöajaksi arvioidaan 3000 h/a. Sähköä
tuotetaan 12 GWh, prosessihöyryä 4,0 GWh ja lämmintä vettä 25 GWh vuodessa.
Käytöstä poistuvilla höyrynkehittimillä (K2 ja K3) käyttötehoalue on 0,5–1,6 MW. Niiden
käyntiaika vuonna 2010 on ollut noin 5620 h/a. Niillä voidaan tuottaa prosessihöyryä yhteensä 8
GWh vuodessa.
Uusilla höyrykattiloilla (K4 ja K5) käyttötehoalue on 0,5–2,5 MW. Niiden käyttöajaksi arvioidaan
8760 h/a. Prosessihöyryä tuotetaan kummallakin 8 GWh/a.
Maakaasua käytetään noin 6000 000 m³ vuodessa.
Polttoaineet, kemikaalit ja niiden varastointi
Laitoksella ei ole käytetty kevyttä polttoöljyä laitoksen käyttöönoton yhteydessä ajetun testikäytön
jälkeen. Laitoksen pääpolttoaineena on maakaasu, jonka saanti on hyvin todennäköistä ja tekniset
ongelmat ovat hyvin harvinaisia maakaasun toimituksessa. Sähkön, höyryn ja lämmön tuotannon
mahdollistamiseksi myös sellaisissa tilanteissa, joissa maakaasun käyttö teknisistä tai taloudellisista
syistä todella estyy, voidaan laitoksella käyttää kevyttä polttoöljyä (POK). Laitoksella ei ole
öljysäiliötä. Hätätilanteessa öljy toimitetaan laitokselle siirrettävässä polttoöljysäiliössä.
Kattilaveden käsittelyssä pH:n nostamiseen käytetään höyrykemikaalia. Höyrykemikaalin kulutus
on noin 500 kg/a. Lisäksi veden pehmentämiseen käytetään elvytyssuolaa, jonka kulutus on noin
1000 kg/a. Vuosittain käytettävät määrät ovat myös suurimmat varastoitavat määrät. Käytettävät
kemikaalit varastoidaan laitoksella pakkauksissa, joissa tuotteet toimitetaan. Kemikaaleja

toimitetaan laitokselle lisää, hiukan ennen kuin aikaisemmat erät ovat loppuneet.
Vedenkäsittelykemikaali toimitetaan 200 litran tynnyrissä ja elvytyssuola 1000 kg eränä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Päästöt ilmaan
Energian tuotannon ilmapäästöjä ovat typenoksidit (NOx), hiilidioksidi (CO2), hiukkaset ja öljyä
käytettäessä lisäksi rikkidioksidi (SO2). Lahti Energia Oy:n Koneharjun kaasuturbiinilaitos kuuluu
yhtenä laitoksena mukaan Lahden seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
Savukaasupäästöjä ei puhdisteta. Kaasuturbiinilaitoksen savukaasut johdetaan 35 metriä korkean
piipun kautta ulkoilmaan. Uusille höyrykattiloille rakennetaan oma 30 metriä korkea piippu.
Hakemuksen mukaan laitoksen arvioidut päästöt ilmaan uusien höyrykattiloiden myötä ovat:
Hiukkaset 0,22 t/vuosi
Typenoksidit typpidioksidiksi laskettuna 22,21 t/vuosi
Hiilidioksidi 12 217,42 t/vuosi
Laitoksen ominaispäästöiksi ainetaseisiin perustuen on laskettu hiukkasille 1 mg/MJ,
typenoksideille 100 mg/MJ ja hiilidioksidille 55,04 g/MJ, kun O2/CO2-pitoisuus on 3,0 %.
Päästöt ilmaan vuosina 2008–2010 olivat seuraavat:
Päästöt/vuo
si
Hiukkaset (t) CO2 (t) NOx (t) SO2 (t)
2008 0,17 9440,1 24,61 0
2009 0,07 3182,9 7,11 0
2010 0,14 7148 18,33 0
Meluhaitat
Laitoksen toimiessa pääasiallinen melun lähde on kaasuturbiini. Kaasuturbiinin melu on
luonteeltaan jatkuvaa. Laitoksen aiheuttamaksi äänitasoksi ympäristössä on arvioitu 50 dB(A)
ekvivalenttisena melutasona mitattuna.
Vaikutukset pohjaveteen ja maaperään
Laitoksella ei normaalitoiminnassa ole vaikutuksia pohjaveteen eikä maaperään.
Jätevedet ja päästöt viemäriin
Toiminnassa syntyy vain saniteettijätevesiä noin 6 m³/a, jotka johdetaan viemäriverkkoon. Alueen
sadevedet johdetaan Lahti Aquan hulevesiverkkoon. Laitoksen lattiakaivojen kautta vedet johdetaan
öljynerottimen kautta Lahti Aquan viemäriverkkoon. Öljynerottimessa on hälytysjärjestelmä.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Toiminnassa syntyy vain pieniä määriä jätteitä. Ongelmajätteet ja tavalliset jätteet toimitetaan
keskitetysti Kymijärven voimalaitokselle.

Vaaratilanteet, riskinarviointi, toimet prosessihäiriöiden ja
onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden aikana
Lahti Energia Oy:llä on menossa toimintajärjestelmän päivitys (sisältää ympäristöjärjestelmän),
jossa päivitetään myös ohjeet toiminnoista häiriötilanteissa. Toimintaan riskit liittyvät maakaasun ja
öljyn käyttöön. Ohjeet sisältävät mm.
- maakaasun käytön vaaratekijät ja toiminta hätätilanteissa
- maakaasun turvaohjeet
- toiminto-ohje voimalaitosten ja lämpökeskusten maakaasun
vuototapauksissa
- öljyvahinkojen torjuntaohje lämpökeskuksille
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu
Lämpökeskus on miehittämätön. Lämpökeskuksen toimintaa valvotaan jatkuvasti valvomosta käsin,
johon tulee mittaus-, hälytys- ja häiriötiedot. Lisäksi lämpökeskuksen toimintaa tarkkaillaan ja
valvotaan arkisin työaikana paikanpäällä tehtävillä tarkastuskäynneillä. Kaukolämpötuotannon
kaukovalvonta on keskitetty Kymijärven voimalaitokselle, josta toimintaa tarkkaillaan 24 h/vrk.
Polttoaineen kulutusta seurataan kuukausittain. Savukaasun lämpötilaa mitataan jatkuvatoimisesti,
lukuun ottamatta poistuvia höyrynkehittimiä (K2 ja K3). Kaasuturbiinin (K1) tehonsäätö tapahtuu
portaattomasti. Höyrykattiloilla (K4 ja K5) on moduloiva poltin. Kaasuturbiinissa palamisilman
asetusarvo hapelle/hiilidioksidille on esisäädetty. Höyrykattiloissa (K4 ja K5) on automaattinen O2ohjaus.
Nuohoukset tehdään tarvittaessa.
Ympäristövaikutusten tarkkailu
Lahti Energia Oy osallistuu Lahden kaupungin järjestämään ilmanlaadun seurantaan.
ASIAN KÄSITTELY
Asian vireilläolosta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Lahden kaupungin ilmoitustaululla Harjukatu 31:ssä 14.4.2011–
16.5.2011 välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu Uusi Lahti -lehdessä 13.4.2011.
Ympäristölupahakemuksen vireille tulosta ilmoitettiin kirjeellä laitoksen rajanaapurille.
Pyydetyt lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan
maankäytöltä, Lahti Aqua Oy:ltä sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.
Teknisen ja ympäristötoimialan maankäyttö toteaa 6.5.2011 antamassaan lausunnossa, että
”Lahti Energia Oy hakee ympäristölupaa, joka koskee Pirttiharjun (31.) kaupunginosan Koneharjun
kaasuturbiinilaitosta. Kaasuturbiinilaitoksen höyrykehittimet korvataan uusilla höyrykattiloilla.

Ympäristölupahakemusta koskevalla alueella ei ole asemakaava. Lahden yleiskaavassa 1998 alue
on ”Nykyinen toimitila-alue, jonka pääkäytön muuttamista asuntoalueeksi selvitetään” (SE/A).
Yleiskaavan uudistustyö on kesken. Uudessa Lahden yleiskaavassa 2025 alueen eteläosa,
Reunakadun ja Hämeenlinnantien välinen alue, esitetään Elinkeinojen (työpaikkojen ja palvelujen)
alueeksi.
Ympäristölupahakemuksen kohteena oleva tontti sijaitsee Hämeenlinnantien (vt 12) varrella.
Laitos sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella.
Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta ei ole ristiriidassa laadittavana olevan Lahden
yleiskaavan 2025 kanssa.”
Lahti Aqua Oy toteaa 2.5.2011 antamassaan lausunnossa, että ”Laitos sijoittuu I-luokan
pohjavesialueelle ja Lahti Aquan vedenottamoiden valuma-alueelle.
1. POHJAVESIOLOSUHTEET
1.1.1 Pohjavesialue ja maaperä
Kohde sijaitsee Lahden I-luokan pohjavesialueella nro 0439801. Pohjavesialueen pinta-ala on 40,36
km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 19,95 km². Pohjavesialueella arvioidaan
muodostuvan pohjavettä noin 30 000 m3/vrk. Pohjavesialue jakautuu useisiin valuma-alueisiin.
Pohjavesialueella on yhteensä seitsemän vedenottamoa.
Lahden pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää, joka on Lahden-Hollolan välillä
massiivinen itä-länsisuuntainen hiekka- ja soramuodostuma. Kaasuturbiinilaitos sijaitsee
Salpausselän päällä, noin 150 m meren pinnan yläpuolella. Alueella kallion päälle on kerrostunut
useita kymmeniä metrejä hiekkaa ja soraa. Maaperä on vettä ja haitta-aineita hyvin läpäisevää. Alue
on pohjaveden muodostumisaluetta.
1.1.2 Pohjaveden esiintyminen
Pohjaveden pinta on kohteen lähistöllä olevien pohjaveden havaintoputkien havaintojen perusteella
noin tasossa +114, joten pohjavesi on kaasuturbiinilaitoksen kohdalla noin 36 m syvyydessä maan
pinnasta. Kohteen koillispuolella oleva Likolampi on orsivesilampi. Orsivesi on pidättynyt heikosti
vettä johtavien maakerrosten päälle varsinaisen pohjavesikerroksen yläpuolelle. Orsivesiesiintymän
laajuutta ei ole Likolammen ympäristössä selvitetty, mutta orsiveden esiintyminen rajoittuu
todennäköisesti lammen lähiympäristöön, eikä orsivettä ole kaasuturbiinilaitoksen alueella.
1.1.3 Pohjaveden virtaussuunnat
Pohjavesi virtaa kaasuturbiinilaitokselta etelään. josta pohjavesi purkautuu Salpausselän
eteläreunasta luonnostaan Riihelässä Murronojaan. Purkautumispaikan lähellä on Riihelän
vedenottamo, joten kaasuturbiinilaitoksen arvioidaan sijaitsevan Riihelän vedenottamon valumaalueella.
Etäisyys Riihelän vedenottamolle on 600 m. Riihelän valuma-alue on antoisuudeltaan
yhteensä noin 3000 m³/vrk (vedenotto noin 1000 m³/vrk ja Riihelän lähteistä purkautuva vesimäärä
2000 m³/vrk 1) ).
1.1.4 Vedenottamo ja vedenottomäärät
Riihelän vedenottamo on Lahti Aquan omistuksessa. Riihelän vedenottamon vedenottolupa on 2000
m³/vrk. Ottamolta on otettu vettä vuonna 2009 keskimäärin 1363 m³/vrk.
Vedenottamolla ei ole vahvistettua suoja-aluetta.

Lahti Aqua Oy puoltaa ympäristöluvan myöntämistä sillä ehdolla että luvan myöntämisessä
noudatetaan vähintään kohteelle edellisessä ympäristöluvassa (Lahden kaupungin
ympäristölautakunta antopäivä 18.8.2005) annettuja määräyksiä ja tarkkailua.”
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 6.5.2011 antamassaan lausunnossa, että
sillä ”ei ole pohjaveden suojelun kannalta huomautettavaa hakemuksesta”.
Muistutukset
Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia.
Vastineet
Lahti Energia Oy:ltä on pyydetty 16.5.2011. Lahti Energia Oy ei ole jättänyt vastinetta määräaikaan
26.5.2011 mennessä.
RATKAISU
Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen
ympäristöluvan Lahti Energia Oy:n toiminnassa olevalle Koneharjun kaasuturbiinilaitokselle
Koneharjunkadulla Lahdessa hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:
Polttoaineen rikkipitoisuus
1. Laitoksessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10
painoprosenttia. (YSL 43 §, VNa 689/2006)
Päästöt ilmaan, vesiin ja maaperään
2. Kaasuturbiinin typpidioksidipäästö (NO2) saa olla korkeintaan 150 mg/m³n (O2 = 15 %). (YSL
43 §, VNa 445/2010)
3. Höyrykattiloiden NO2 saa olla enintään 340 mg/m³n (O2 = 3 %) käytettäessä maakaasua.
Käytettäessä kevyttä polttoöljyä hiukkaspäästö saa olla korkeintaan 50 mg/m³n, NO2 800 mg/m³n ja
SO2 850 mg/m³n (O2 = 3 %). Päästörajat koskevat normaalia käyttötilannetta. (YSL 43, VNa
445/2010, VNa 689/2006, VNa 38/2011)
4. Alueella saa varastoida polttoöljyä vain hakemuksessa esitetyn välttämättömän tarpeen ajan.
Kevytöljykäyttöön siirtymisestä on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille.
Polttoainesäiliöiden täytön ja purkamisen yhteydessä on varmistuttava siitä, että polttoöljyn pääsy
maahan mahdollisten putki- ja säiliövuotojen tai –rikkoutumisen seurauksena estetään.
Polttonestesäiliöiden suoja-altaiden on oltava vähintään 1,3 kertaa säiliön tilavuus. Sadevesien
kertyminen suoja-altaisiin on estettävä kattamalla tai poistamalla niihin kertynyt vesi säännöllisesti.
(YSL 7 §, 8 §, 43 §, 47 §, YSA 36 §)
5. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien
saastumisvaaraa. Alueelta johdettavista vesistä on voitava ottaa näyte ennen yleiseen viemäriin
johtamista. (YSL 43§, JL 6§)

6. Öljynerottimet on pidettävä toimintakuntoisina säännöllisellä huollolla, joka pitää sisällään
ainakin:
- öljynerottimista poistuvan hiilivetypitoisuuden määrittämisen valvontaviranomaisen kanssa
sovitulla tavalla
- öljynerottimien öljytilan täyttymisestä ilmoittavan hälytysjärjestelmän toimivuus on
testattava vähintään vuoden välein
- öljynerottimet on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.
Viemärilinjassa on oltava öljynerottimen jälkeen sulkuventtiilikaivo.
Melu
7. Kaasuturbiinilaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien häiriintyvien
kohteiden oleskelupihoilla päivällä klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB(A) eikä yöllä klo 22-7
keskiäänitasoa 50 dB (A) ekvivalenttisena äänitasona mitattuna. (YSL 43 §, VNp 993/1992)
Jätteet ja niiden käsittely
8. Laitoksella mahdollisesti huoltotoimien tai muun käytön yhteydessä syntyneet jätteet on
käsiteltävä siten, ettei niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle.
Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen
käsittelyyn. (YSL 45 §, JL 3 §, 6 §, 15 §)
9. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Syntyvät ongelmajätteet on toimitettava
vähintään kerran vuodessa paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa käsitellä
kyseisiä ongelmajätteitä. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa ja
säilytettävä lukittavissa sisätiloissa. (YSL 45 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMa 1129/2001).
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
10. Mikäli kaasuturbiinilaitoksen laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen
määrää, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, niistä
aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa
normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Kaasuturbiinilaitoksen
päästöjä olennaisesti lisäävistä häiriöistä on ilmoitettava välittömästi Lahden seudun
ympäristöpalveluille. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 62 §, YSA 30 §, JL 6 §)
11. Jos kiinteistöllä tapahtuu vahinko tai onnettomuus, jossa polttonesteitä tai muita kemikaaleja
pääsee vuotamaan maaperään tai viemäriin, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin
toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi.
Tapauksesta on ilmoitettava viipymättä pelastuslaitokselle, Lahden seudun ympäristöpalveluille ja
Lahti Aqua Oy:lle. Jos päästöstä aiheutuu maaperän pilaantumista, toiminnan harjoittajan on
tehtävä maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 46 §, 62 §, 75–79 §, YSA 30 §, JL 6 §)
Toiminnan lopettaminen
12. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan
lopettamista esitettävä Lahden seudun ympäristöpalveluille yksityiskohtainen suunnitelma

vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen
liittyvistä toimista.
Tarkkailu ja raportointi
13. Toiminnan tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä:
- käyttötarkkailu: polttoaineiden laadun, palamisolosuhteiden ja laitteistojen toimivuuden
seuranta ja laitteistojen huolto sekä kirjamaismenettelyt
- jätevesijakeiden purku- ja näytteenottopaikat, näytteenottotiheys ja kuvattava
näytteenottomenettelyt sekä analysoitavat parametrit
Tarkkailusuunnitelman yhteydessä on esitettävä poikkeuksellisia tilanteita varten laadittu
toimintasuunnitelma. Suunnitelmaan on liitettävä ohjeet toimenpiteistä polton ja erotinlaitteiden
häiriötilanteiden samoin kuin öljy- ja kemikaalivahinkojen varalle. (YSL 43 §, VNa 445/2010)
14. Höyrykattiloiden savukaasujen päästömittaus hiukkas- ja typenoksidien osalta on tehtävä
kertaluontoisesti kahden kuukauden kuluessa kattiloiden käyttöönotosta. Mittauksia koskeva
mittaussuunnitelma on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille hyväksyttäväksi kuukautta
ennen mittauksiin ryhtymistä. Mittaukset on tehtävä VNa 445/2010 liitteen 2 kohdan 2
Savukaasupäästöjen tarkkailu mukaisesti.
Savukaasupäästöjen mittaus tulee tehdä maakaasulaitoksissa 4000 käyttötunnin välein. (YSL 46 §,
VNa 445/2010)
15. Vuosittainen yhteenveto toiminnasta on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille
seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedossa on mainittava ainakin seuraavat
asiat:
- laskennalliset vuosipäästötiedot ja ominaispäästötiedot kaasuturbiinin ja höyrykattiloiden
typenoksidi-, hiilidioksidi- sekä mahdollisista rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöistä
yksiköittäin ja yhteensä.
- käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien määrä ja laatu energiatuotantoyksiköittäin
- tuotantotiedot
- kaasuturbiinin ja höyrykattiloiden käyttöajat
- yhteenveto päästöjä lisänneistä häiriöistä (ajankohta, syyt, vaikutukset, päästölisäys,
valitukset, korjaustoimenpiteet)
- yhteenveto ilmansuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä
- yhteenveto jätteistä; niiden määrä, laji, laatu, sijoituspaikka ja toimitusajankohta
- tiedot jätevesipäästöistä, niiden määrästä ja laadusta
- muista ympäristöön kohdistuvista päästöistä.
(YSL 43 §, 46 §, 83 §, JL 51 §, 52 §, VNp 101/1997, VNa 445/2010)
16. Polttoainesäiliöiden täytöistä, purkamisista ja suoja-altaan vesityksistä on pidettävä kirjaa.
Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 43 §)
Ilmanlaadun tarkkailuun osallistuminen
17. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Lahden kaupungin ilmanlaadun seurannan
yhteistarkkailuun. (YSL 46 §)
RATKAISUN PERUSTELUT

Lahden seudun ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta
Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden
nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen ja hakemuksessa annettujen
tietojen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei voida katsoa nykytietämyksen mukaisesti aiheutuvan
terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joten lupa voidaan
myöntää.
Alueella ei ole asemakaavaa. Lahden yleiskaavassa 1998 alue on merkitty toimitila-alueeksi, jonka
pääkäytön muuttamista asuntoalueeksi selvitetään (SE/A). Yleiskaavan uudistustyö on kesken.
Uudessa Lahden yleiskaavassa 2025 alueen eteläosa, Reunakadun ja Hämeenlinnantien välinen
alue, esitetään Elinkeinojen (työpaikkojen ja palvelujen) alueeksi.
Yksilölliset perustelut
Öljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Öljyn
rikkipitoisuus määräys ja hiukkas- sekä typpidioksidi- ja rikkidioksidipäästöjen rajoittamista
koskevat määräykset on annettu paikallisen ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja alueen
asujaimiston viihtyisyyden turvaamiseksi. Öljyn rikkipitoisuusrajoitus on annettu kasvillisuuden
suojelemiseksi. (määräykset 1, 2 ja 3)
Typenoksidipäästöt ovat tällä hetkellä Lahdessa suuret. Lahdessa valtioneuvoston
typpidioksidipitoisuuksille antama vuorokausiohjearvo ylittyy. Typen oksidien kokonaismäärää
kuvaavat vuosikeskiarvopitoisuudet ovat melko laajalla, kaupungin keskustan ja sen ympäristön
käsittävällä alueella korkeampia kuin typen oksidipäästöjen kasvillisuudelle aiheuttamien haittojen
ehkäisemiseksi annettu ohjearvo sallii. (määräykset 2, 3 ja 14)
Laitos sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Tämän vuoksi kyseisellä paikalla on noudatettava
erityistä huolellisuutta öljyjen ja muiden kemikaalien käsittelyssä, jotta näiden joutuminen
maaperään ja mahdollisesti edelleen pohja- ja pintavesiin estetään. (määräykset 4 ja 5)
Öljynerottimen avulla saadaan erotettua osa kemikaaleista, mm. öljyt, ennen niiden pääsemistä
viemäriin. Öljynerotin ei pysty kuitenkaan erottelemaan kaikkia kemikaaleja tai epäpuhtauksia,
tällaisia ovat mm. erittäin hyvin veteen liukenevat kemikaalit. Viemäriin voi joutua kemikaaleja tai
muita ympäristöhaittaa aiheuttavia aineita. Sulkuventtiilin avulla linja pystytään sulkemaan
onnettomuus- tai vahinkotilanteessa ja siten estämään kemikaalien tai muiden ympäristöhaittaa
aiheuttavien aineiden pääsy viemäriin. (määräys 6)
Melutasoa koskeva määräys on annettu lähellä olevien häiriintyvien kohteiden suojaamiseksi.
Melutasoa koskeva määräys on valtioneuvoston ulkomelutaso-ohjearvojen mukainen. (määräys 7)
Jätelain mukaan hyödyntämiskelpoiset jätteet on hyödynnettävä ja jätehuolto on järjestettävä siten,
ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (määräykset 8 ja 9)
Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen
minimoimiseksi ja valvonnallisista syistä. (määräykset 10 ja 11)
Toiminnan harjoittajan on toiminnan päättymisen jälkeen siivottava ja puhdistettava alue siten, ettei
toiminnan päättymisenkään jälkeen aiheudu terveyshaittaa tai muuta merkittävää maaperän,
pohjaveden tai ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lahden seudun ympäristöpalveluille

ilmoittaminen hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen jatkotoimenpiteiden
määrittämiseksi. (määräys 12)
Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa
ympäristövaikutuksista. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun voidaan seurata parhaiten
yhteistarkkailulla. (määräykset 13, 14 ja 17)
Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat annettu valvonnallisista syistä. (määräykset 15
ja 16)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Luvan voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Tämä päätös korvaa Lahden kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristölupapäätöksen
9.8.2005 § 114.
Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Lahden kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 31.5.2021 mennessä. (55 §)
Mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, toiminnanharjoittajan on esitettävä toiminnan
muuttumisesta muutosilmoitus ympäristölupaan riittävän ajoissa viimeistään 4 kuukautta ennen
muutokseen ryhtymistä. Mahdollisesta toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Lahden seudun
ympäristöpalveluille (YSL 56 §).
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia
säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta
luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §).
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4–7 §, 28 §, 35–59 §, 75–79 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 5–7 §, 16–23 §
Jätelaki (1072/1993)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta
ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996)
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)
Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden
ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010)
Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän
kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Lahden seudun ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lahden
kaupungin ilmoitustaululla ja Uusi Lahti -lehdessä sekä lähettämällä tiedon päätöksestä
asianosaisille.
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELYMAKSU
Lahden seudun ympäristölautakunta on 1.6.2010 § 39 hyväksynyt kunnan
ympäristönsuojeluviranomaisen taksan.
Tästä päätöksestä peritään hakijalta viranomaiselle ympäristöluvan käsittelystä aiheutuvat kulut
Lahden seudun ympäristölautakunnan taksan mukaan. Taksan mukainen maksu koskien
energiatuotantoa on 5300 euroa.
Päätöksen antaminen
Päätös annetaan julkipanon jälkeen
Antopäivä on 9.6.2011.
MUUTOKSENHAKU
Ympäristölupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Asian on valmistellut tp. ympäristönsuojelutarkastaja Sanna Ukkola, puh. 03 814 3539, 044 716
1295.
P ä ä t ö s e h d o t u s
Ympäristöjohtaja:
Lahden seudun ympäristölautakunta päättää myöntää ympäristöluvan Lahti Energia Oy:n
Koneharjun kaasuturbiinilaitokselle edellä esitetyssä muodossa.
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
Tarja Laitinen selosti asiaa kokouksessa.
Toimenpiteet: ote hakijalle, lausunnonantajille ja Hämeen Ely-keskukselle (hallintovalitus Vaasan
hallinto-oikeudelle)
Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Lahdessa 9.6.2011
Pöytäkirjanpitäjä Mika Vuorikoski
Rakennuslakimies
Saaja Lahti Energia Oy, PL 93, 15141 Lahti
Lahden kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö
Lahti Aqua Oy, PL 247, 15141 Lahti
Hämeen Ely-keskus, PL 29, 15141 Lahti