Sastamala
Sastamala
Sastamala
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
18 Keskiviikko kesäkuun 8. 2011<br />
Marko Vesterbacka<br />
fanikirjan Kunnaxen<br />
! Mauri Kunnaksen sarjakuvissa on aimo annos Tyrväätä.<br />
Uusi kirja paljastaa ne.<br />
" Hannu Virtanen<br />
Tyrvääläinen tietokirjailija ja<br />
suomen kielen opettaja Marko<br />
Vesterbacka on kirjoittanut<br />
kirjan Mauri Kunnaksen<br />
kielestä. Kirjan nimenä<br />
on Kunnaxen kiäli.<br />
”Kirja perustuu tutkimukseen,<br />
mutta ennen kaikkea<br />
kovaan fanittamiseen. Se on<br />
luonteeltaan fanikirja”, kirjoittaja<br />
paljastaa empimättä.<br />
”Tämä on kirja nykytyrväästä,<br />
siitä, minkälaista<br />
on nykypuhekieli. Kirja etsii<br />
Kunnaksen kielen taustalta<br />
myös vanhaa Tyrvään<br />
murretta 1800-luvulta ja<br />
1900-luvun alkupuolelta.”<br />
Kirjan julkaisija on Vesterbackan<br />
oma Kustannusliike<br />
Warelia. Kunnaxen kiäli<br />
esitellään kirjapäivien Tyrvääläisessä<br />
trykissä lauantaina.<br />
Koska kirjapäivien<br />
yhtenä teemana on sarjaku-<br />
va, julkaiseminen sopii hyvin<br />
päivien henkeen. Kirja<br />
kuitenkin keskittyy kieleen.<br />
”Siinä ei ole yhtä ainutta<br />
kuvaa tai piirrosta. Haluan<br />
fokusoida Kunnaksen<br />
kirjoittajana. Hän on kerta<br />
kaikkiaan hyvä vääntelemään<br />
lauseita.”<br />
Lapsuudesta asti<br />
Marko Vesterbacka ei ole<br />
viettänyt lapsuuttaan Kunnaksen<br />
varjossa vaan Kunnaksen<br />
valossa. Hän kertoo<br />
oppineensa lukemaan samoihin<br />
aikoihin, kun Mau-<br />
”<br />
Aleksis Kiven peikko ei<br />
sano mitään, mutta Kunnaksen<br />
peikko huutaa tyrvääksi:<br />
Jynssää plikka jynssää.<br />
ri Kunnaksen Suomalainen<br />
tonttukirja ilmestyi. Tyrvääläinen<br />
tallitonttu tuli jo sieltä<br />
tutuksi.<br />
”Alakoulussa Kotlant Jaarti<br />
oli huippuelämys. Se kolahti<br />
ja pudotti.”<br />
Tyrväänkylän kouluun tuli<br />
Suosikki-lehti, jossa oli tie-<br />
tenkin Nyrok City -sarjakuva.<br />
Kunnaksen hauskat lauseet<br />
ja sanat viehättivät siinäkin.<br />
”Nautin jo pikkupoikana<br />
paikallisista sanoista.”<br />
Yhtenä esimerkkinä Kunnaksen<br />
käyttämistä tyrvääläisistä<br />
sanoista hän mainitsee<br />
plikka-sanan. Hauska<br />
kohta löytyy nyt myöhemmin<br />
ilmestyneestä<br />
Seitsemästä koiraveljeksestä.<br />
Aleksis Kiven peikko ei sano<br />
mitään, mutta Kunnaksen<br />
peikko huutaa tyrvääksi:<br />
”Jynssää plikka jynssää.”<br />
Sanat ovat polun<br />
päinä kieleen<br />
Vesterbacka oli viime vuonna<br />
kevättalvella vuorotteluvapaalla,<br />
jonka aikana luki<br />
kaikki Kunnaksen kirjat ja<br />
sisäisti niistä paikat, ihmiset<br />
ja kielen. ”Etsin kaiken, mikä<br />
on tänne liittyvää.”<br />
Hän luonnehtii kirjansa<br />
rakennetta niin, että sanat<br />
ovat polunpäitä, jotka johtavat<br />
kielen ”mettään”. Poluista<br />
syntyy polkuverkosto.<br />
Kirjaan päätyi hiukan alle<br />
200 sana-artikkelia. Määrää<br />
ei tekijän mukaan kannata<br />
alleviivata, koska sanoista<br />
ja artikkeleista muodostuu<br />
laajempi verkosto.<br />
Sanaston lisäksi kirjassa<br />
on pitkähkö johdantokirjoitus<br />
”Kunnas näyttää kiältä”<br />
sekä nykytyrvään alkeiskurssi<br />
Nyrokkien opastuksella eli<br />
johdatus siihen tyrvääseen,<br />
jota tyrvääläiset puhuvat nykyään.<br />
Viihdyttävä<br />
ja valistava<br />
Vesterbacka on aiemmin toimittanut<br />
Heikki Ojansuun<br />
aineiston pohjalta kaksiosaisen<br />
Tyrvään murteen sanakirjan.<br />
Yksi Kunnaxen kiäli<br />
-kirjan tarkoitus on nyt tuoda<br />
tyrväätä helpommin nautittavaksi<br />
niille, jotka pitävät 1<br />
353 -sivuisen Tyrvään murteen<br />
sanakirjan kynnystä liian<br />
korkeana.<br />
”Kirja on sekä viihdyttävä<br />
että valistava. Se on tietoviihdettä.<br />
Kirja on hyvin kevyt.<br />
Se on myös helppo lukea.”<br />
Professori Unto Salo<br />
mukana trykissä<br />
Vesterbacka sanoo, että<br />
kirja on kirjoitettu vanhojen<br />
Nyrokkien lukijoille, jotka<br />
nyt ovat 40-50 -vuotiaita.<br />
Kunnaksen oma ikäluokka<br />
voi myös olla siitä kiinnostunut.<br />
Oman joukkonsa muodostavat<br />
Kunnas-fanit ja -fanaatikot.<br />
”Tämän hetken varhaisnuoret<br />
ja nuoret on myös yksi<br />
kohdejoukko. Äetsän koulun<br />
9B-luokka onkin ollut<br />
kummiluokka ja sparraaja<br />
siinä, mikä on nykynuorten<br />
tyrväätä. Kiitos ja kumarrus<br />
heille. He ovat kunniavieraina<br />
Tyrvääläisessä trykissä.”<br />
Kustannusliike Warelian järjestämässä ja Marko Vesterbackan<br />
juontamassa Tyrvääläisessä trykissä on vieraana<br />
professori Unto Salo, jonka aiheena on ”Tyrvään<br />
Pyhä Olavi ja Karkun Vanha Maija”.<br />
”Kirkko kiinnostaa kovin tyrvääläisiä. Salo kertoo<br />
historiallisia dokumentteja edeltävästä ajasta”, Vesterbacka<br />
sanoo.<br />
”Itse olen aina tykännyt Salon teoksista ja arvostanut<br />
niitä. Ne ovat niin järkälemäisiä ja perusteellisia.”<br />
Unto Salo on tyrvääläissyntyinen arkeologi ja emeritusprofessori.<br />
Hän on ansioitunut erityisesti Suomen<br />
menneisyyden tutkijana.<br />
Tyrvääläinen tryki Sylvään koulun auditoriossa<br />
lauantaina 2.7. kello 15.00-16.00.<br />
Tietokirjailija, kustantaja ja suomen kielen opettaja Marko Vesterbacka juontaa Tyrvääläisen trykin ja esittelee Mauri<br />
Kunnaksen kieltä käsittelevän kirjansa.<br />
Kunnaxen<br />
KLASI<br />
Pelle Miljoona tupsahtaa<br />
yllättäen avoimesta<br />
tuuletusikkunasta sisään<br />
nyyhkyttävän Ellu-Kyllikin<br />
asuntoon:<br />
”Siunakkoon. Kuka siihen<br />
klasista putkahti.. Ooxää<br />
nukkumatti…”<br />
e best & the wörst<br />
of Nyrok City.<br />
Vesterbacka: ”Klasilla”<br />
on monta merkitystä,<br />
esimerkiksi juomalasi<br />
on klasi.<br />
Kunnas käyttää tässä<br />
klasi-sanaa sen toisessa<br />
tyrvääläisessä perusmerkityksessä:<br />
klasi tarkoittaa<br />
ikkunaa. Tässä merkityksessä<br />
klasi ei ole sama<br />
asia kuin ikkunan lasi.<br />
Klasista voi tulla sisään<br />
rikkomatta lasia, jos ikkuna<br />
on auki.<br />
****************<br />
KUMMI<br />
”KUMMIN KENTTÄ.”<br />
Lankkuaitaan maalattu<br />
teksti Kotlant Jaartissa.<br />
Varhaisia töherryxiä.<br />
Sarjakuvia vuosilta<br />
1965–75.<br />
Vesterbacka: Kumi on<br />
tyrvääksi kummia. Kunnaksen<br />
sarjakuvissa puhutaankummitossuista<br />
ja kummipuvuista ja<br />
muista kummeista lukuisia<br />
kertoja. Vapaus ja<br />
kummitossut ovat suorastaan<br />
yhden sarjan pääsanoma<br />
(Tau-Wow vuodelta<br />
1972). Yhden sarjan,<br />
Nyrok City Saiöns Viksön<br />
Stooooryn, liikkeellepaneva<br />
voima on Oy Kummitehras<br />
Ap:n piipusta<br />
singahtava kummipallo.<br />
Sangen vaiheikkaiden<br />
vaiheiden jälkeen tieteistarina<br />
huipentuu siihen,<br />
että kumipallon idea syrjäytti<br />
kaikki muut ideat<br />
maailmasta ja ”muuttu<br />
koko maapallo kummipalloks.<br />
Se oli mailmanloppu”.<br />
Kun Kotlant Jaartin<br />
erikoismiehiä ei löy-<br />
dy työpaikaltaan, heidän<br />
kerrotaan olevan ”ilmeisesti<br />
kummivapriikin<br />
kentällä pompottamassa<br />
palloa”. Kummivapriikin<br />
kenttä eli ”Kummin kenttä”<br />
on Kunnakselta suora<br />
kotiseutuviittaus. Kummivapriikki<br />
oli Suomen<br />
Gummitehtaan Vammalan<br />
kumitehdas, ja Kummin<br />
kenttä oli tehtaan<br />
henkilökunnan ja heidän<br />
perheenjäsentensä<br />
käyttöön tarkoitettu tenniskenttä<br />
tehtaalaisten<br />
asuinalueella Karhunpolulla.<br />
Talvisin kumitehtaan<br />
miehet jäädyttivät<br />
kentän luistinradaksi.1<br />
Kumitehtaan omistaa<br />
nykyään Teknikum Oy,<br />
mutta silti se on edelleen<br />
puhekielessä Kummitehras.<br />
Teknikumin lisäksi<br />
<strong>Sastamala</strong>ssa on muitakin<br />
kuminvalmistajia, mutta<br />
kun tyrvääläiset sanovat<br />
jonkun olevan ”Kummilla<br />
töisä”, puhe on Teknikumista.<br />
****************<br />
PASKASAXET<br />
Selliin joutunut James<br />
Bond houkuttelee vartijansa<br />
sisään, hyppää katonrajasta<br />
tämän niskaan,<br />
kietoo jalkansa kaulan<br />
ympäri ja huudahtaa:<br />
”Hipskukkuu! Jouruit paskasaxiin<br />
töyssy…”<br />
e best & the wörst<br />
of Nyrok City.<br />
Vesterbacka: ”Paskasakset”<br />
on ollut tyrvääläispojille<br />
tuttu paikka iät ja<br />
ajat. Paskasakset on fyysinen<br />
alistusote – vaaraton<br />
mutta elämyksellisesti<br />
erittäin selkeä tapa osoittaa<br />
heikommille heidän<br />
asemansa.<br />
Saksitekniikassa jalat<br />
kiedotaan uhrin vyötärön<br />
ympärille, lukitaan<br />
sakset asettamalla sääret<br />
tai nilkat ristiin ja puristetaan<br />
sopivasti. Usein<br />
paskasaksiin ottaja tarttuu<br />
lisäksi käsivarsiin halliten<br />
näin turhautuneena<br />
pyristelevää uhriaan varsin<br />
kokonaisvaltaisesti.<br />
Nöyryytys saa kruunun-
Change language