Keskiviikko 8.6.2011 Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi avataan <strong>Sastamala</strong>ssa 1.7.2011. Tervetuloa!
2 Keskiviikko kesäkuun 8. 2011 !Minna Isotalo Kirjan museo on syntynyt Suomi on kirjamuseonsa ansainnut ja nyt myös saanut. On suoranainen ihme, ettei sellaista ole aikaisemmin pystytty synnyttämään, vaikka museosta on puhuttu jo 1940-luvulta lähtien. Eri taiteenaloilla on ollut omat erikoismuseonsa pitkään, mutta kirjallisuudelta sellainen on puuttunut. Miksi? Ehkäpä siksi, että kirjan museo on jo käsitteenä varsin monitahoinen; yksimielisyyden löytäminen uuden museon tehtävästä ja tavoitteista on ottanut aikansa. Kun Suomen Kirjainstituutin Säätiö perustettiin 2002 useiden valtakunnallisten kulttuurialan organisaatioiden sekä Satakunnan ja Pirkanmaan alueen kuntien, seurakuntien ja yritysten toimesta, hanke lähti ripeästi liikkeelle. Erityinen kiitos on annettava <strong>Sastamala</strong>n kaupungille, joka on määrätietoisesti pro loitunut kirjakaupungiksi jo 1980-lu- Mitä asioita yhdeksäsluokkalainen kokee tarvitsevansa elämässään? Se selviää Äetsän koulun 9B:n selviytyskirjahyllystä. Kirjahyllyn kokoamisohjeita syynätään <strong>Sastamala</strong>n Kiikassa sijaitsevassa teatteritila Kannarissa tarkasti, vaikka joku yhdeksäsluokkalaisista pojista arvelee homman hoituvan ilman jatkuvaa paperin rypistelyäkin. Pukstaavin kummiluokan, Äetsän koulun 9B:n osalta Muusa-hanke on edennyt loppusuoralle. Lukuvuoden kestäneen projektin tarkoituksena on ollut tutustua kirjallisuuteen lukemalla, keskustelemalla, tutkimalla sekä tarinateatterin keinoin. Projektin kruunaa osaksi Pukstaavin Kirjahyllyni-näyttelyäpäätyvä kokonaisuus. ”Peruskoulun päättymisen kynnyksellä koottu hylly sisältöineen antaa viitteitä nuorten ajatusmaailmasta.Selviytymishylly paljastaa, mitä asioita yhdeksäsluokkalainen kokee tarvitsevansa elämässään”, hankkeen ohjaajana toimiva Kati Lahtivirta kiteyttää. Enemmän kuin kirjahylly Selviytymiskirjahyllyn lopullinen sisältö selviää Puks- taavin näyttelyssä, mutta nuorten merkityksellisiksi kokemista opuksista hyllypaikkansa ovat varmuudella onnistuneet varaamaan J.K. Rowlingin Harry Pot- vulta lähtien. Kaupungin sitoutuminen museohankkeeseen on esimerkillisen määrätietoista toimintaa näinä kuntatalouden kireinä aikoina. Vähintään yhtä tärkeää kirjan museolle on ollut myös valtiovallan ja Euroopan aluekehitysrahaston monipuolinen tuki sekä Pirkanmaan liiton välityksellä saatu projektirahoitus ja Suomen Kulttuurirahaston myöntämä avustus. Kun suomalaisen kirjan museo Pukstaavi avaa nyt ovensa, meillä hankkeen kokoonjuoksijoilla on harras toivomus, että tämä kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus pystyisi tarjoamaan monipuolisine näyttelyineen elämyksiä ja jopa yllätyksiä kaikenikäisille kävijöille. Pukstaavin tavoitteena on kertoa nykyaikaisen museotekniikan keinoin suomalaisen kirjan tarina inkunaabelista sähkökir- ter ja Viisasten kivi, Stephenie Meyerin Twilight-saaga, Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa, Erich Segalin Love Story, Louis Sacharin Paahde, koulukirjat sekä muutamat harrastekirjat. Selviytymishyllyyn kuluu ehdottomasti myös päiväkirja. Yhdeksäsluokkalaisen omassa huoneessa sijaitse- va hylly on usein enemmän kuin vain pelkkä kirjahylly. Se kertoo nuoren elämästä, harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista konkreettisesti, esineiden muodossa. jaan. Se on varsin haastava tehtävä, kun otetaan huomioon, että näiden kahden täysin eri maailmoista lähtöisin olevan kirjatyypin väliin mahtuu runsaat 500 vuotta. Haasteellinen on uuden museon tehtävä myös siinä mielessä, että jos <strong>Sastamala</strong>a on totuttu tähän saakka pitämään kirjahullujen kesäkaupunkina, nyt siitä tulee Pukstaavin myötä ympärivuotinen kirjakaupunki – pelkistetysti sanottuna Suomen kirjakaupunki. ”Hylly toimii tärkeiksi koettujen tavaroiden säilytyspaikkana, siksi Pukstaavin näyttelyyn tulevassa versiossa on mukana muutakin kuin vain kirjoja. Nuoret ovat halunneet hyllyyn muun muassa cd-levyjä, elokuvia, kehystettyjä valokuvia, palkintopokaaleja sekä kauneustuotteita kuten meikkejä ja hiuslakkaa”, Kati Lahtivirta kertoo. Osallistuva lähestymistapa kirjallisuuteen Bäckmanin talo on Pukstaavin kummiluokalle tietysti jo tuttu paikka. Jokainen oppilas on saanut myös kutsun museon avajaisiin. Oppilaiden kirjallisuusvuosi on pitänyt sisällään muun muassa vierailun Helsingin Kirjamessuille, jossa he tutustuivat Pekka Vuoren kirjailijakuvien näyttelyyn taitelijan itsensä opastuksella. Tyrvääläinen tietokirjailija ja suomen kielen opettaja Marko Vesterbacka puolestaan hyödynsi oppilaiden osaamista nykytyrvään puhujina Mauri Kunnaksen kieltä käsittelevään teokseensa. Nuoret ovat kunniavieraina Vesterbackan Tyrvääläisessä Trykissä Vanhan kirjallisuuden päivillä. Muusa-hanke on ollut osa Pukstaavin museope- Eero Niinikoski Kulttuurineuvos Suomen Kirjainstituutin Säätiön puheenjohtaja Pukstaavin kummiluokka kokosi selviytymiskirjahyllyn ! Ysiluokkalaisten hyllystä löytyy Harry Pottereiden, Twilight-romaanien ja koulukirjojen lisäksi elokuvia, musiikkia ja valokuvia. Äetsän koulun 9B-luokka kirjahyllynrakennuspuuhissa. ”Millainen kirjahylly, sellainen omistaja” ! Pukstaavin ensimmäinen vaihtuva näyttely kertoo tarinoita suomalaiskotien kirjahyllyistä. ! Minna Isotalo Onko kirjahylly sisustuselementti, monikäyttöinen säilytyskaluste, perintökalleus, statussymboli, henkilökohtainen ”muistojen kokoelma” vai kaikkea tätä yhtä aikaa? Se selviää Pukstaavin ensimmäisessä vaihtuvassa näyttelyssä, jossa esitellään kotien kirjahyllyjen kirjoa tekstein, kuvin ja audiovisuaalisin keinoin. Suomen Kirjainstituutti on kerännyt tietoa suomalaiskotien kirjahyllyistä viime kesästä saakka. Kyselyn avulla on kartoitettu, minkälaisia kirjahyllyjä ihmisillä on kodeissaan, mihin ne on sijoitettu, mitä niissä on ja – ennen kaikkea – miksi? Kirjakokoelma on osa imagoa ”Sanonta: millainen koira, sellainen omistaja pätee myös kirja- hyllyjen ja niiden omistajien suhteeseen”, Suomen Kirjainstituutin suunnittelija Minna Honkasalo naurahtaa. Honkasalon mukaan ihmisestä kertoo paljon muun muassa se, miten hän kirjat hyllyynsä asettelee ja mitkä kirjat jäävät laittamatta kokonaan hyllyyn. Kaikki eivät nimittäin kelpuuta hyllyihinsä ihan mitä tahansa. ”Pöytälaatikoiden kätköihin haudatut teokset ovat useimmiten viihdekirjallisuutta. Myös lahjaksi saadut, omaan imagoon sopimattomiksi mielletyt opukset saatetaan pitää piilossa katseilta.” Honkasalon omassa kirjahyllyssä käydään jatkuvasti kirjallisia keskusteluja, joskus hyvin kiivaitakin sellaisia. Viimeksi hän nimittäin asetti Helvi Hämäläisen ja Henry Millerin teokset vierekkäin. ”Yleisempää on kuitenkin asetella teokset aihepiireittäin tai aakkosjärjestykseen. Joillekin harmoninen värimaailma on niin tärkeä, että teokset laitetaan hyllyyn kirjojen selkämysten värin mukaan.” Kirjahyllymuistojen ja -tarinoiden myötä Honkasalolle on selvinnyt, ettei kahden ihmisen kirjakokoelmien yhdistäminen ole aina helppoa. Toisinaan kirjahylly saattaa koitua jopa parisuhteen koetinkiveksi. ”Eräs nainen kirjoitti, että yhteisen kodin perustaminen sujui ongelmitta, kunnes tuli aika laittaa kirjoja hyllyyn. Lopulta mies taipui kumppaninsa tahtoon, ja miehen kirjat saivat laatikkotuomion.” dagogista toimintaa, jonka tähtäimenä on pitää yllä nuorten lukuharrastusta ja innostaa heitä kirjallisuuden pariin. Yhdeksäsluokkalaiset edustavatkin kirjakulttuurikeskuksennäkökulmastahaasteellista kohderyhmää. Nuorten suhdetta kirjallisuuteen työstänyt Lahtivirta tietää, ettei kaikista nuorista välttämättä tule koskaan kirjallisuuden suurkuluttajia. Hankkeen myötä jokainen on kuitenkin päässyt osalliseksi kirjakulttuurista. ”Tekemällä oppiminen ja toiminnallisuus auttavat saamaan kosketuksen teosten teemoihin ja aihepiireihin. Nuorilla on niin paljon virikkeitä, että kirjan äärelle pysähtyminen on joillekin todella haastavaa.” Äetsän koulun 9Bluokankirjallisuuden opiskeluun voi tutustua lähemmin elävän kuvan kautta. Video Muusahankkeen vaiheista on Pukstaavin avauduttua katseltavissa selviytymishyllyyn sijoitetulta näytöltä. Suomen Kirjainstituutti kerää edelleen kirjojen omistamiseen ja säilyttämiseen liittyviä muistoja, kokemuksia, tarinoita sekä valokuvia. Kirjahyllystään voi kertoa internet-osoitteessa: www. kirjainstituutti.fi/kilpailut-ja-kyselyt/kirjahyllyt tai Pukstaavista saatavalla lomakkeella.