Sastamala
Sastamala
Sastamala
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4 Keskiviikko kesäkuun 8. 2011<br />
Pukstaavin kirjapainokone on<br />
1600-luvulle vievä aikakone<br />
! Puuseppää aina tarvitaan. Harri Turunen teki käsipainimen Gutenbergin mallilla.<br />
! Hannu Virtanen<br />
Pukstaavi on toiminnallinen<br />
kirjan museo. Niinpä siellä<br />
on myös toimiva entisaikojen<br />
kirjapainokone. Se<br />
on Gutenbergin mallin mukainen<br />
käsipainin, jonka on<br />
valmistanut puuseppä Harri<br />
Turunen Euran Kauttualla.<br />
Juuri toimivuutensa ansi-<br />
osta se on suorastaan ainutlaatuinen<br />
uusvanha käsipainin<br />
maassamme.<br />
Toukokuun viimeisenä<br />
päivänä kirjapainokone<br />
saapui <strong>Sastamala</strong>an. Turunen<br />
kokosi sen yhdessä<br />
apulaistensa kanssa Pukstaavin<br />
toisen kerrokseen<br />
huoneeseen, johon muodostuu<br />
1600-luvun kirja-<br />
painointeriööri.Aikakausi on suomalaiselle kirjalle<br />
tärkeä, koska maamme ensimmäinen<br />
kirjapaino, Turun<br />
akatemian kirjapaino,<br />
aloitti toimintansa 1642.<br />
Turusen valmistaman käsipainimen<br />
juuret ovat kuitenkin<br />
vielä varhaisemmissa<br />
ajoissa, sillä Saksassa mainzilainen<br />
Johannes Gutenberg<br />
kehitti kirjapainon 1400-luvun<br />
puolivälissä.<br />
Puinen ruuvi<br />
erityiskohde<br />
Kirjapainokoneen rakenne<br />
kysyy kokeneeltakin puusepältä<br />
taitoja ja näkemystä.<br />
”Päähuomio työssä kohdistuu<br />
ruuviin, joka on vai-<br />
Puuseppä Harri Turusen mukaan keskeinen osa toimivaa kirjapainokonetta on puuruuvi, jota voidaan ihan<br />
oikeasti vääntää.<br />
Pyhän Olavin puunauloille<br />
käyttöä painimen liitoksissa<br />
! Hannu Virtanen<br />
Moni asia tuntuu <strong>Sastamala</strong>ssa<br />
nivoutuvan Tyrvään<br />
Pyhän Olavin kirkkoon.<br />
Eipä ole Harri Turusen<br />
valmistama kirjapainokonekaan<br />
vailla tätä<br />
piirrettä.<br />
Puuseppä kumartuu<br />
näyttämään puuliitoksesta<br />
yksityiskohtaa ja sanoo:<br />
”Nämä puunaulat ovat peräisin<br />
palaneesta kirkosta.<br />
Ne ovat keskiaikaista<br />
puuta.”<br />
Selitys tälle löytyy tuhopoltossa<br />
vaurioituneen<br />
kirkon rakennustöistä,<br />
kun palaneen pyhätön<br />
lattialankkuja sahattiin<br />
jälleenrakennustyön<br />
käyttöön. Kaikkea puuta<br />
ei kuitenkaan käytetty.<br />
Turunen osti palaneen<br />
kirkon lautoja ja lankkuja<br />
pakettiautollisen,<br />
suunnilleen pari kuutiota.<br />
Näissä oli myös ikivanhoja<br />
puunauloja, joilla<br />
nyt on vahvistettu kirjapainokoneen<br />
liitokset.<br />
kea tehdä puusta”, Turunen<br />
mainitsee. Kirjapainokoneen<br />
toimivuus saadaan aikaiseksi<br />
juuri tällä kookkaalla ruuvilla.<br />
Tämän erikoisosan puuseppä<br />
sanoo tehneensä pähkinäpuunsukuisesta<br />
puulajista.<br />
Hän arvioi männystä valmistamansakirjapainokoneen<br />
painavan jotakuinkin<br />
350 kiloa. Entisaikojen käsipainimet<br />
valmistettiin tammesta,<br />
joka on kaksi kertaa<br />
painavampaa kuin mänty.<br />
Tällaiselle koneelle painoa<br />
olisi siis tullut 600-700 kiloa.<br />
Koivusta tehdyn koneen paino<br />
olisi sekin noussut männystä<br />
tehtyä korkeammaksi,<br />
500 kiloon.<br />
Kastiregaali ja<br />
muuta tarpeellista<br />
Kirjapainokoneen lisäksi<br />
Pukstaaviin valmistuneeseen<br />
1600-luvun kirjapainointeriööriin<br />
kuuluvat kastiregaali,<br />
apupöytä, saavi sekä<br />
latojan työkalut.<br />
Kastiregaaliin taas kuuluvat<br />
kastipöytä ja sen päällä<br />
oleva lokerikko. Lokerikossa<br />
säilytetään painossa tarvittavia<br />
kirjakkeita, siis kirjaimia,<br />
välimerkkejä ja numeroita.<br />
Pukstaavissa esillä on luonnollisesti<br />
suomalainen kasti,<br />
lokerikko.<br />
”Apupöytien mallit löytyivät<br />
vanhoista piirustuksista,<br />
vaikka eihän niistä mittoja<br />
saa aivan millilleen”, Turunen<br />
kertoo.<br />
Nähtävillä ovat myös<br />
musteen levitykseen tarvittavat<br />
värinlevityspallot. Latojan<br />
työkalut tenaakkeli eli<br />
paperinpidin ja ooli eli piikki<br />
kuuluvat työkalupöydälle.<br />
Kokonaisuuteen liittyvää<br />
puista saavia tarvitaan, kun<br />
paperia kostutetaan ennen<br />
painamista.<br />
Tyrvääläisittäin mielenkiintoinen yksityiskohta painokoneessa: Pyhän Olavin kirkon rakenteista lähtöisin<br />
olevat puunaulat vahvistavat liitoksia.<br />
Turusen käsialaa ovat puisen kirjapainokoneen lisäksi<br />
puusaavi, kastipöytä lokerikkoineen ja apupöytä.<br />
Tenaakkeli on paperinpidin ja latojan tärkeä työkalu.<br />
Kirjapainointeriöörin esineyksityiskohtiin kuuluvat<br />
myös värinlevityspallot.<br />
Puuseppä ja entistäjä<br />
Harri Turunen valmistui<br />
Tyrväältä puusepäksi<br />
1980-luvun alussa.<br />
”Entisöinti vei mennessään<br />
heti koulun jälkeen.<br />
Valmistuin huonekalupuusepäksi<br />
ja entistäjäksi. Oman<br />
entisöintiliikkeen perustin<br />
vuonna 1991.”<br />
Euran Kauttualla toimiva<br />
yritys tekee entisöintiä, restaurointia,<br />
perinteistä ver-<br />
hoilua sekä puu- ja pintakäsittelytöitä.<br />
Entisöinnissä<br />
Turunen käyttää alkuperäisiä<br />
materiaaleja ja perinteisiä<br />
työtapoja.<br />
Turunen muutti Kauttualla<br />
vanhan ruukin alueella<br />
suurempiin tiloihin kuusi<br />
vuotta sitten. ”Näissä isommissa<br />
tiloissa olen voinut ottaa<br />
vastaan vaativampia töitä”,<br />
hän mainitsee.<br />
Ensimmäinen<br />
yliopistomme<br />
tarvitsi kirjapainon<br />
! Hannu Virtanen<br />
Suomi sai yliopistonsa, kun<br />
Turun akatemia perustettiin<br />
1640. Yliopisto taas tarvitsi<br />
opinnäytteiden julkaisemista<br />
varten painajan.<br />
Turkuun perustettiinkin<br />
1642 Suomen ensimmäinen<br />
kirjapaino, akatemian<br />
kirjapaino. Sen kirjanpainajaksi<br />
tuli Pietari Wald<br />
Ruotsista.<br />
Ensimmäinen Suomessa<br />
painettu julkaisu on Mikael<br />
Wexioniuksen latinankielinen<br />
väitöskirja Discursus Politicus<br />
De Prudentia. Se pai-<br />
nettiin akatemian kirjapainossa<br />
lokakuussa 1642.<br />
Ensimmäinen Suomessa<br />
julkaistu suomenkielinen<br />
painotuote on arkkiveisu<br />
Ylimmäisen Keisarin Jesuxen<br />
Christuxen Mandati eli Käsky.<br />
Tämä painettiin akatemian<br />
kirjapainossa 1643.<br />
Lähes 200 vuotta aiemmin<br />
Johannes Gutenberg oli tehnyt<br />
omat ensimmäiset painotyönsä.<br />
Hänen ensimmäisiä<br />
töitään oli tähtitieteellinen<br />
ennustuskirja vuodelta 1448.<br />
Painotöistä tunnetuin on niin<br />
sanottu Gutenbergin Raamattu<br />
vuodelta 1455.
Change language