Virtuaaliammattikorkeakoulun sisältötuotannon malli ...

Sivu 4/22
dettiin arvioita tuotantorenkaaseen osallistumisen jälkeistä osaamisestaan ja esittämään mm. tuotantorenkaan
plussa, miinukset sekä kehittämisideat. Kysymysten teossa apuna olivat Jyringin
(1977) ja Robsonin (2002) teokset sekä VirtuaaliAMK:n laatukäsikirja (VirtuaaliAMK, 2002).
Www-kysely toteutettiin 15.12.2003 lähettämällä saatekirje jäsenille (N = 95) ja koordinaattoreille
(N = 10). Saatekirjeessä heitä pyydettiin siirtymään kyselyn verkkosivulle ja vastaamaan kysymyksiin.
Kaksi jäsentä ilmoitti, että heidän vastaamisensa kyselyyn ei ole relevanttia mm. myöhäisestä
tuotantorenkaaseen liittymisestä. Näin jäsenten määräksi jäi 93. Kysely uusittiin vielä kaksi
kertaa, 17.12.2003 ja 7.1.2004, ja niiden jälkeen vastauksia saatiin kaikkiaan 53 jäseneltä (57 %)
sekä kaikilta kymmeneltä koordinaattorilta (100 %). Arviolta kolmen jäsenen vastaukset jäi saamatta
lomakkeen taustatietojen virheellisen ohjelmoinnin takin ja kaksi vastaajaa ilmoitti jättäneensä
osaan väittämiin vastaamatta koska heidän toimintansa renkaassa ei vastannut kysymyksiä.
Lisäksi kaksi vastaajaa vastasi vain taustatietoihin.
Kyselytutkimuksen kato on 39 %. Sillä on luonnollisesti vaikutuksensa kyselytutkimuksen luotettavuuteen.
Syinä voitaneen pitää kyselyn toteutusajankohtaa (joulu–tammikuu). ”Jos mahdollista,
vältä lomakkeen lähettämistä joulukuussa” (Hirsjärvi, 2000). Toisaalta kadon syynä voidaan pitää
myös vastaajien tutkimusväsymystä. Kootut ja yhdistetyt tiedot kuvaavat juuri niitä asioita, joita
on ollut tarkoituskin kuvat (Hakala, 1999).
2 Tutkimushenkilöiden esittely
Ennen varsinaisten tulosten tarkastelua (luku 3) seuraavissa kaavioissa ja taulukoissa on esitetty
kaikkien vastaajien (jäsenet ja koordinaattorit) keskeiset piirteet mm. taustatietojen mukaan (kysymykset
1–11). Kuvassa 1 on kaaviona vastaajien sukupuolijakauma ja taulukossa 1 vastaajien
ikäjakaumafrekvenssit.
Mies
51 %
Nainen
49 %
Kuva 1: Vastaajien jakautuminen sukupuolen mukaan.
Naisten osuus kyselyyn vastaajista on hieman yliedustettu sillä koko tutkimushenkilöjoukosta
(N = 103) naisia on 42 %. Näin ollen miesten osuus on aliedustettu verrattuna koko tutkimushenkilöjoukkoon,
jossa miehiä on 58 %.