Virtuaaliammattikorkeakoulun sisältötuotannon malli ...

Virtuaaliammattikorkeakoulun sisältötuotannon malli
Kyselytutkimuksen toteutus ja tulokset
Maarit Ignatius
26.1.2004

Sisältö
1 Kyselytutkimuksen toteutus .................................................................... 3
1.1 Tutkimusaineiston kerääminen....................................................................3
2 Tutkimushenkilöiden esittely.................................................................. 4
3 Kyselytutkimuksen varsinaiset tulokset ................................................... 8
3.1 Aineiston luokittelu ja esittäminen ...............................................................8
3.2 Tuotantorenkaiden (jäsenten) tulokset kokonaisuutena.................................9
Taustatiedot................................................................................................9
Tuotantorenkaan toiminta.........................................................................10
Opintokokonaisuus...................................................................................11
Ja lopuksi..................................................................................................12
3.3 Koordinaattoreiden tulokset kokonaisuutena ..............................................14
Taustatiedot..............................................................................................14
Tuotantorenkaan toiminta.........................................................................15
Opintokokonaisuus...................................................................................16
Tuotantorenkaan hallinnointi....................................................................17
Ja lopuksi..................................................................................................18
3.4 Yhdistetyt tulokset.....................................................................................20
Lähteet:
- Eskola, A. (1975) Sosiologian tutkimusmenetelmät II. WSOY, Porvoo.
- Hakala, J. T. (1999) Graduopas, melkein maisterin niksikirja. Tammer-Paino,
Tampere.
- Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. (2000) Tutki ja kirjoita. Tammi, Helsinki.
- Jyrinki, E. (1977) Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Gaudeamus, Helsinki.
- Robson, C. (2002) Real world research. A resource for social scientists and practitioner-researchers.
Blackwell, Oxford, UK.
- Tilastokeskus (2003) Verkkokoulu – Tilastokoulutus.
http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/index.html (30.12.2003).
- Uusitalo, H. (1995) Tiede, tutkimus ja tutkielma. WSOY, Juva.
- Valkonen, T. (1971) Haastattelu- ja kyselynaineiston analyysi sosiaalitutkimuksessa.
Ylioppilastuki, Helsinki.
- Vartia, Y. (1988) Tilastotieteen perusteet. Yliopistopaino, Helsinki.
- VirtuaaliAMK (2002) Koulutus–Tuotanto–Laatu.
https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/id/4IeKPFOyo/1029149574146.html
(30.12.2003).

1 Kyselytutkimuksen toteutus
Sivu 3/22
Kyselytutkimuksen koehenkilöinä olivat Virtuaaliammattikorkeakoulun Itä-Suomen tuotantorenkaiden
jäsenet (N = 93) ja koordinaattorit (N = 10) tutkimuksella haettiin vastauksia sisältötuotannon
malliin (VirtuaaliAMK, 2002) kysymällä tuotantorenkaisiin osallistuneiden mielipiteitä ja
kokemuksia. Kyselyn tulokset auttavat tuotantomallin, käyttökokemusten ja onnistumisten kuvaamista
sekä kehittämisehdotusten esittämistä malliin.
Kyselyyn osallistuttiin nimettöminä ja julkaisun kannalta oli olennaisen tärkeää, että tutkimushenkilöissä
oli molemmista ryhmistä (jäsenet ja koordinaattorit) edustajia. Ennen varsinaista kyselyn
toteutusta suoritettiin koekäytöt (6 koevastaajaa). Koekäytöt täsmensivät kysymysten asettelua ja
osoittivat kyselyn virheettömän toiminnan. Koekäytöistä yhden koordinaattoreiden vastukset on
otettu mukaan itse tutkimukseen muiden ei.
Varsinaisen vastauksen toteutuksen yhteydessä havaittiin, testaamisesta huolimatta, taustatietojen
osalta virheellinen ohjelmointi. Kysymykset kuusi ja seitsemän (työsopimuksen ja työsuhteen laatu)
oli laadittu lomakkeelle vierekkäin ja tästä syystä joiltakin jäi työsuhteen laatu huomioimatta.
Taustatiedot oli märitelty pakollisiksi ja jos jokin kohdista 1–8 jäi vastaamatta niin annetut tiedot
näiden kahdeksan kohdan osalta tyhjenivät. Virheilmoitus ei kertonut riittävän täsmällisesti, että
vain taustatiedot (kahdeksan kohtaa) tyhjeni ja siten joillekin vastaajille tuli mielikuva, että kaikki
kohdat tyhjenivät ja niinpä he jättivät vastaamisen sikseen. Vastausajan käynnistyttyä lomakkeita
ei voitu enää korjata muutoin, kuin lisäämällä virheilmoitukseen enemmän selitystä siitä mistä
johtuen tilanteeseen oli päädytty sekä miten tilanteesta toivutaan.
Väittämät esitettiin pääsääntöisesti myönteisesti, mutta opintokokonaisuusosassa kolme väittämää
esitettiin kuitenkin tietoisesti päinvastaisesti. Kuvia 10 ja 18 varten ovat nämä kolme väittämää
(Toteutus perustui vanhoihin käytänteiden siirtämiseen verkkoon, Opintokokonaisuuden elinkari
on lyhyt ja Oppimismateriaali sisältää turhia osia) myös käännetty myönteisiksi. Näin kaikki väittämät
esitetään viivakaavioissa samassa muodossa. Toisaalta nämä kolme väittämää olisi voitu
jättää myös kokonaan pois kaavioista. Niin ei kuitenkaan haluttu tehdä vaan päädyttiin väittämien
(ja siten myös tulosten) kääntämiseen. Taulukoissa 7 ja 9 niin väittämät kuin tuloksetkin ovat siinä
muodossa kun ne esitettiin ja annettiin.
1.1 Tutkimusaineiston kerääminen
Aineiston kerääminen lomakkeita käyttäen on hyvin tavallista ja tämän tutkimusaineiston kerääminen
on lähellä postikyselyä (Hirsjärvi, 2000; Uusitalo, 1995). Tutkimusaineiston keräämiseksi
laadittiin www-kyselylomakkeet erikseen jäsenille ja koordinaattoreille. Kysymykset sijoitettiin
yhtenäisiksi sarjoiksi, osiin (Hirsjärvi, 2000) siten, että jäsenten kyselylomakkeessa oli viisi osaa ja
koordinaattoreiden lomakkeessa kuusi osaa.
Molempien lomakkeiden ensimmäisessä osassa vastaajat antoivat taustatietonsa, toisessa osassa
tiedusteltiin verkkokurssikokemusta sekä -osaamista ennen tuotantorenkaaseen osallistumista.
Kolmannessa osassa pyydettiin arvioita tuotantorenkaan toiminnasta ja neljännessä puolestaan
arvioita opintokokonaisuudesta. Koordinaattoreiden viidennessä osassa koordinaattorit arvioivat
tuotantorenkaan hallinnointia. Molempien kyselylomakkeiden viimeisessä osassa vastaajilta pyy-

Sivu 4/22
dettiin arvioita tuotantorenkaaseen osallistumisen jälkeistä osaamisestaan ja esittämään mm. tuotantorenkaan
plussa, miinukset sekä kehittämisideat. Kysymysten teossa apuna olivat Jyringin
(1977) ja Robsonin (2002) teokset sekä VirtuaaliAMK:n laatukäsikirja (VirtuaaliAMK, 2002).
Www-kysely toteutettiin 15.12.2003 lähettämällä saatekirje jäsenille (N = 95) ja koordinaattoreille
(N = 10). Saatekirjeessä heitä pyydettiin siirtymään kyselyn verkkosivulle ja vastaamaan kysymyksiin.
Kaksi jäsentä ilmoitti, että heidän vastaamisensa kyselyyn ei ole relevanttia mm. myöhäisestä
tuotantorenkaaseen liittymisestä. Näin jäsenten määräksi jäi 93. Kysely uusittiin vielä kaksi
kertaa, 17.12.2003 ja 7.1.2004, ja niiden jälkeen vastauksia saatiin kaikkiaan 53 jäseneltä (57 %)
sekä kaikilta kymmeneltä koordinaattorilta (100 %). Arviolta kolmen jäsenen vastaukset jäi saamatta
lomakkeen taustatietojen virheellisen ohjelmoinnin takin ja kaksi vastaajaa ilmoitti jättäneensä
osaan väittämiin vastaamatta koska heidän toimintansa renkaassa ei vastannut kysymyksiä.
Lisäksi kaksi vastaajaa vastasi vain taustatietoihin.
Kyselytutkimuksen kato on 39 %. Sillä on luonnollisesti vaikutuksensa kyselytutkimuksen luotettavuuteen.
Syinä voitaneen pitää kyselyn toteutusajankohtaa (joulu–tammikuu). ”Jos mahdollista,
vältä lomakkeen lähettämistä joulukuussa” (Hirsjärvi, 2000). Toisaalta kadon syynä voidaan pitää
myös vastaajien tutkimusväsymystä. Kootut ja yhdistetyt tiedot kuvaavat juuri niitä asioita, joita
on ollut tarkoituskin kuvat (Hakala, 1999).
2 Tutkimushenkilöiden esittely
Ennen varsinaisten tulosten tarkastelua (luku 3) seuraavissa kaavioissa ja taulukoissa on esitetty
kaikkien vastaajien (jäsenet ja koordinaattorit) keskeiset piirteet mm. taustatietojen mukaan (kysymykset
1–11). Kuvassa 1 on kaaviona vastaajien sukupuolijakauma ja taulukossa 1 vastaajien
ikäjakaumafrekvenssit.
Mies
51 %
Nainen
49 %
Kuva 1: Vastaajien jakautuminen sukupuolen mukaan.
Naisten osuus kyselyyn vastaajista on hieman yliedustettu sillä koko tutkimushenkilöjoukosta
(N = 103) naisia on 42 %. Näin ollen miesten osuus on aliedustettu verrattuna koko tutkimushenkilöjoukkoon,
jossa miehiä on 58 %.

Taulukko 1: Vastaajien jakautuminen ikäryhmittäin.
Sivu 5/22
Jäsen Koordinaattori Yhteensä
Ikä f % f % f %
24 vuotta tai nuorempi 1 1,9 0 0,0 1 1,6
25 - 29 vuotta 2 3,8 2 20,0 4 6,4
30 - 34 vuotta 6 11,3 0 0,0 6 9,5
35 - 44 vuotta 17 32,1 5 50,0 22 34,8
45 - 49 vuotta 11 20,7 1 10,0 12 19,1
50 - 54 vuotta 8 15,1 1 10,0 9 14,3
55 - 59 vuotta 5 9,4 1 10,0 6 9,5
60 - 64 vuotta 2 3,8 0 0,0 2 3,2
65 vuotta tai vanhempi 1 1,9 0 0,0 1 1,6
Yhteensä 53 100,0 10 100,0 63 100,0
Taulukossa 2 on vastaajien jakautuma ammattikorkeakouluittain. Taulukossa on mukana vain ne
Suomen ammattikorkeakoulut joista vastaajia oli. ”Joku muu” oppilaitoskohtaan kuuluvat mm.
Joensuun yliopisto.
Taulukko 2: Vastaajien jakautuminen ammattikorkeakouluittain.
Jäsen Koordinaattori Yhteensä
Ammattikorkeakoulu f % f % f %
Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola 1 1,9 0 0,0 1 1,6
Diakonia-ammattikorkeakoulu 1 1,9 0 0,0 1 1,6
Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu –
Helsingfors yrkeshögskola för företags ekonomi 3 5,6 0 0,0 3 4,9
Helsingin ammattikorkeakoulu 3 5,6 0 0,0 3 4,9
Hämeen ammattikorkeakoulu 2 3,8 0 0,0 2 3,2
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2 3,8 0 0,0 2 3,2
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu –
Mellersta Österbottens yrkeshögskola 3 5,6 0 0,0 3 4,9
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2 3,8 0 0,0 2 3,2
Lahden ammattikorkeakoulu 6 11,3 0 0,0 6 9,7
Laurea-ammattikorkeakoulu 2 3,8 0 0,0 2 3,2
Mikkelin ammattikorkeakoulu 8 15,1 2 20,0 10 14,5
Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2 3,8 0 0,0 2 3,2
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 3 5,6 5 50,0 8 12,9
Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu 4 7,6 3 30,0 7 11,3
Rovaniemen ammattikorkeakoulu 1 1,9 0 0,0 1 1,6
Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2 3,8 0 0,0 2 3,2
Svenska yrkeshögskolan 1 1,9 0 0,0 1 1,6
Tampereen ammattikorkeakoulu 1 1,9 0 0,0 1 1,6
Turun ammattikorkeakoulu –
Åbo yrkeshögskola 2 3,8 0 0,0 2 3,2
Vaasan ammattikorkeakoulu –
Vasa yrkeshögskola 1 1,9 0 0,0 1 1,6
Joku muu oppilaitos 3 5,6 0 0,0 3 4,9
Yhteensä 53 100,0 10 100,0 63 100,0
Taulukossa 3 on vastaajien jakauma ammattikorkeakoulun koulutusaloittain. ”Joku muu” kohtaan
kuuluu hallinto, verkko-opetuksen tuki, kahden koulutusalan yhdistelmä tai vastaajan koulutusala
on jätetty tarkemmin määrittelemättä. Matkailu-, ravitsemis- ja talouskoulutusalasta ei ollut yhtään
vastaajaa kummastakaan ryhmästä.

Taulukko 3: Vastaajien jakautuminen koulutusaloittain.
Sivu 6/22
Jäsen Koordinaattori Yhteensä
Koulutusala f % f % f %
Humanistinen ja kasvatus 1 1,9 1 10,0 2 3,2
Kulttuuriala 2 3,8 0 0,0 2 3,2
Luonnontieteiden ala 9 17,0 0 0,0 9 14,3
Luonnonvara- ja ympäristöala 8 15,1 2 20,0 10 15,9
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 0 0,0 0 0,0 0 0,0
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 13 24,5 2 20,0 15 23,8
Tekniikan ja liikenteen ala 12 22,6 4 40,0 16 25,4
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja
hallinnon ala 5 9,4 0 0,0 5 7,9
Joku muu 3 5,7 1 10,0 4 6,3
Yhteensä 53 100,0 10 100,0 63 100,0
Kuvassa 2 on vastaajien jakauma tehtävän/aseman mukaan. ”Joku muu” ryhmään kuuluu projektisuunnittelija,
atk-tukihenkilö, atk-tuottaja, opinto-ohjaaja, dosentti, professori tai tehtävä/asema on
jätetty tarkemmin määrittelemättä.
Vastaajien jakautuminen työsopimuksen laadun mukaan näkyy kuvassa 3 ja työsuhteen laadun
mukaan kuvassa 4. Vakinainen on yhtä kuin toistaiseksi voimassaoleva.
Määräaikainen
33 %
lkm
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Koulutusalajohtaja tmv.
Yliopettaja
Lehtori
Tuntiopettaja
Projektipäällikkö
Projektihenkilö
Joku muu
Kuva 2: Vastaajien jakautuminen tehtävän/aseman mukaan.
Vakinainen
67 %
Kuva 3: Vastaajien jakautuminen
työsopimuksen mukaan.
Päätoiminen
96 %
Sivutoiminen
4 %
Kuva 4: Vastaajien jakautuminen
työsuhteen mukaan.
Vastaajien jakauma tuotantorenkaittain on kuvattu taulukossa 4. Tuotantorenkaista Elektroniikan
verkko-opetus oli osallistujamäärältään (19 jäsentä) suurin ja paikkatietojärjestelmä oli kolmella
jäsenellään pienin. Muissa tuotantorenkaissa jäseniä oli keskimäärin yhdeksän.

Taulukko 4: Vastaajien jakautuminen tuotantorenkaittain.
Sivu 7/22
Jäsen Koordinaattori Yhteensä
Tuotantorengas f % f % f %
Elektroniikan verkko-opetus (N = 20) 10 18,8 1 10,0 11 17,5
Kotieläintalous (N = 12) 5 9,4 1 10,0 6 9,5
Liiketoiminnan kehittäminen (E-business) (N = 7) 4 7,6 1 10,0 5 7,9
Nuorisokulttuurit ja kulttuurinen nuoruus (N = 9) 3 5,7 1 10,0 4 6,4
Ohjelmistotuotanto (N = 10) 5 9,4 1 10,0 6 9,5
Paikkatietojärjestelmä (N = 4) 2 3,8 1 10,0 3 4,8
Sosiaali- ja terveysala toimintaympäristönä (N = 12) 5 9,4 1 10,0 6 9,5
Verkkosovelluskehitys (N = 10) 4 7,6 1 10,0 5 7,9
Ympäristöteknologia (N = 9) 7 13,2 1 10,0 8 12,7
Äitiyshuolto, perusopinnot (N = 10) 8 15,1 1 10,0 9 14,3
Yhteensä (N = 103) 53 100,0 10 100,0 63 100,0
Verkkokurssikokemusta vastaajilla oli seuraavasti: 35 % oli tehnyt verkkokurssin, 41 % vastaajista
oli opettanut verkkokurssilla ja 30 % kertoi itse opiskelleen verkkokurssilla.
Kaikista vastaajista 30 % oli pääasiassa aikaisemmin tehnyt verkkokurssin yksin ja pääasiassa
ryhmässä verkkokurssin oli tehnyt noin 17 % kaikista vastaajista. Vastaajista kaksi jätti kertomatta
verkkokurssikokemuksista.
Osaamisensa tasoa vastaajat arvioivat ennen tuotantorenkaaseen osallistumista sekä tuotantorenkaan
toiminnan päätyttyä. Vastaajien verkkokurssiosaamisen kehittyminen on estetty kuvassa 5.
Kuusi vastaaja ei ilmaissut mielipidettään osaamisestaan.
Jäsenistä yhdeksän arvioi osaamisensa olleen ennen toimintaa erittäin huono ja neljällä vastaajalla
osaaminen oli entuudestaan jo erittäin hyvä. Koordinaattoreista puolestaan kukaan ei arvioinut
osaamistaan ennen tuotantorenkaaseen osallistumistaan erittäin hyväksi ja vain kaksi koordinaattoria
arvioi silloisen osaamisensa erittäin huonoksi.
lkm
35
30
25
20
15
10
5
0
Erittäin huono Jokseenkin
huono
Neutraali
kanta
Ennen Päätyttyä
Jokseenkin
hyvä
Erittäin hyvä
Kuva 5: Osaaminen ennen tuotantorenkaan toimintaa sekä toiminnan päätyttyä.

Sivu 8/22
Jäsenvastaajilta pyydettiin arvio niin omasta kuin myös mielipide koordinaattoreiden aktiivisuudesta
tuotantorenkaan toiminnassa. Samoin koordinaattorivastaajilta pyydettiin arvio omasta ja
jäsenten aktiivisuudesta tuotantorenkaan toiminnassa. Taulukossa 5 on esitetty osallistumisaktiivisuudet.
Kaksi jäsentä ei antanut arvioita osallistumisesta.
Taulukko 5: Jäsenten ja koordinaattoreiden osallistumisaktiivisuus.
Jäsen Koordinaattori
Osallistumisaktiivisuus oma % koordinaattori % oma % jäsen %
Erittäin vähäistä (1) 2 3,9 4 7,8 0 0,0 0 0,0
Jokseenkin vähäistä (2) 11 21,6 1 2,0 0 0,0 1 10,0
Neutraali kanta (3) 19 37,2 13 25,4 3 30,0 5 50,0
Jokseenkin aktiivista (4) 16 31,4 19 37,3 5 50,0 4 40,0
Erittäin aktiivista (5) 3 5,9 14 27,5 2 20,0 0 0,0
Yhteensä 51 100,0 51 100,0 10 100,0 10 100,0
3 Kyselytutkimuksen varsinaiset tulokset
Tulosten esittely jakaantuu neljään pääosaan. Ensimmäisenä (luvun kohta 3.1) käsitellään aineiston
luokittelua ja esittämistä. Tämän jälkeen luvun kohdassa 3.2 esitellään tuotantorenkaiden jäsenten
tulokset yhtenä kokonaisuutena ja luvun kohdassa 3.3 vastaavasti koordinaattoreiden tulokset
yhtenä kokonaisuutena. Luvun kohdassa 3.4 on yhdistelmä jäsenten (tuotantorenkaat) ja koordinaattoreiden
tuloksista.
3.1 Aineiston luokittelu ja esittäminen
Aineisto kerättiin ja järjestettiin erilaisiin ryhmiin osittain samanaikaisesti keräyksen kanssa, osittain
keräyksen päätyttyä (Hakala, 1999). Aineistosta laskettiin eri jakaumien summat esittämisestä
riippuen joko pystysuoraan ja/tai vaakasuoraan. Taustakysymyksiä, kokemusta ja soveltuvuutta
sekä avoimia kysymyksiä ja uudelleen osallistumishalukkuutta lukuun ottamatta kysymykset toteutettiin
5-portaisella Likert-asteikolla: täysin eri mieltä (1), jokseenkin eri mieltä (2), neutraali
kanta (3), jokseenkin samaa mieltä (4) ja täysin samaa mieltä (5) (Hirsjärvi, 2000). Asteikoista ja
niiden skaaloista on tarkemmin Eskolan (1975) ja Valkosen (1971) teoksissa. Avoimien kysymysten
vastaukset ryhmiteltiin kysymyksittäin ja etsittiin yhtäläisyyksiä.
Jäsenten ja koordinaattoreiden kokemusten vertaamiseksi esitetään niin jäsenten kuin koordinaattoreidenkin
tulokset omina kokonaisuuksina ja koko aineiston kokonaisuuden havaitsemiseksi laadittiin
jäsenten ja koordinaattoreiden tuloksista yhdistelmä niiden väittämien osalta, jotka olivat
molemmille ryhmille samat. Aineisto käsiteltiin siis kokonaisuuksiksi ja tarkoituksenmukaisiin
ryhmiin. Tuloksista esitetään numeerisia taulukoita tai kuvioita ja aineiston keskeisiä piirteitä esitetään
käyttämällä keskiarvoja, keskiarvovastauksia (Tilastokeskus, 2003; Vartia, 1988).
Kyselylomakkeiden lopussa, avoimissa kysymyksissä esitettiin kysymys ja jätettiin tyhjää tilaa
vastausta varten (Hirsjärvi, 2000). Näissä kysymyksissä vastaajia pyydettiin kertomaan omin sanoin
mihin asioihin he olivat tuotantorenkaan toiminnassa niin tyytyväisiä kuin tyytymättömiäkin
sekä miten tuotantorenkaan toimintaa voitaisiin kehittää. Plussat, miinukset ja kehitysideat, muut
ajatukset sekä kommentit esitetään kokonaisuutena aina ryhmiteltyjen tulosten lopussa.

3.2 Tuotantorenkaiden (jäsenten) tulokset kokonaisuutena
Sivu 9/22
Jäsenten kyselylomakkeen kootut tulokset on esitetty kuvissa 7–12 ja taulukoissa 6 ja 7 kyselylomakkeen
osien mukaan. Tuotantorenkaan toiminnan ja opintokokonaisuuden väittämiin jäseniä
pyydettiin ottamaan kantaa 5-portaisella Likert-asteikolla (luvun kohta 3.1). Vastaajia oli yhteensä
53 (57 %).
Taustatiedot
Jäsenten taustatiedot selvitettiin jäsenten kyselylomakkeen
”Taustatiedot” osassa. Kuvassa 6 on esitetty jäsenvastaajien
sukupuolijakautuma.
Jäsenten ikäjakauma on kuvassa 7 sekä taulukossa 1.
65 vuotta tai vanhempi
60 - 64 vuotta
55 - 59 vuotta
50 - 54 vuotta
45 - 49 vuotta
35 - 44 vuotta
30 - 34 vuotta
25 - 29 vuotta
24 vuotta tai nuorempi
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Kuva 7: Jäsenvastaajien ikäjakauma.
Kuva 6: Jäsenvastaajien
sukupuolijakauma.
Taulukossa 2 näkyy jäsenvastaajien jakautuma ammattikorkeakouluittain ja taulukossa 3 puolestaan
jakautuminen koulutusaloittain. Kuvassa 8 on jäsenvastaajien jakauma tehtävän/aseman mukaan.
”Joku muu” ryhmään kuuluu projektisuunnittelija, atk-tukihenkilö, dosentti, professori tai
tehtävä/asema on jätetty tarkemmin määrittelemättä. Jäseniä oli jokaisesta tehtävä/asemaluokasta.
30
25
20
15
10
5
0
lkm
Mies
43 %
Koulutusalajohtaja tmv.
Yliopettaja
Lehtori
Tuntiopettaja
Projektipäällikkö
Projektihenkilö
Joku muu
Kuva 8: Jäsenvastaajien jakautuminen tehtävän/aseman mukaan.
Nainen
57 %

Sivu 10/22
Jäsenten jakautuminen työsopimuksen ja työsuhteen laadun mukaan noudattelee kuivien 3 ja 4
jakauma. Jäsenvastaajien jakautuminen tuotantorenkaittaan näkyy taulukossa 4.
Tuotantorenkaan toiminta
Jäsenten arviot tuotantorenkaan toiminnasta selvitettiin jäsenten kyselylomakkeen ”Tuotantorenkaan
toiminta” osassa. Taulukossa 6 on annetut mielipiteet. Vastaajia oli yhteensä 53.
Tuotantorenkaan toimintaan
liittyvät väittämät: 12–35
Taulukko 6: Tuotantorenkaan toiminta jäsenten arvioimana.
Täysin
eri
mieltä
(1)
Jokseenkin
eri
mieltä
(2)
Neutraali
kanta
(3)
Jokseenkin
samaa
mieltä
(4)
Täysin
samaa
mieltä
(5)
Vastaajien
lkm/
väittämä
Keskiarvovastaus
12. Käytännön toiminta vastasi projektisuunnitelmaa 2 9 18 17 3 49 3,2
13. Jäsenten roolit olivat selvät 4 10 10 20 6 50 3,3
14. Ilmapiiri oli hyvä 1 3 7 20 19 50 4,1
15. Suunnittelu renkaassa toteutui yhteistoiminnallisesti 5 9 11 19 6 50 3,2
16. Toimintaa koordinoitiin hyvin 5 3 13 18 11 50 3,5
17. Toiminnan ohjeistus oli selkeä 6 12 17 14 1 50 2,8
18. Toiminnan pelisäännöt olivat selkeät 5 13 14 15 3 50 3,0
19. Toiminta oli tavoitteellista 0 6 9 23 12 50 3,8
20. Toiminta oli aitoa verkostoyhteistyötä 7 10 10 18 4 49 3,0
21. Sisäinen tiedotus oli selkeää 5 7 17 17 4 50 3,2
22. Asiantuntijuus oli riittävä verkko-opintojaksojen
tuottamiseen 0 6 10 25 9 50 3,7
23. Jäsenten verkkopedagogiset valmiudet riittivät
opintojaksojen tuottamiseen 0 8 21 18 3 50 3,3
24. Käytettävissänne oli teknistä asiantuntemusta 1 12 15 14 8 50 3,3
25. Renkaan liittymät muihin renkaisiin kartoitettiin 8 20 19 3 0 50 2,3
26. Muiden renkaiden kanssa oli yhteistyötä 13 20 15 2 0 50 2,1
27. Hankkeen ulkopuolisten tahojen kanssa oli
yhteistyötä 15 19 11 5 0 50 2,1
28. Toiminnasta tiesivät taustaorganisaatiot 4 15 16 10 4 49 2,9
29. Yhteistyötä tehtiin oppilaitoksen muiden verkkoopetushankkeiden
kanssa 11 20 13 4 2 50 2,3
30. Resurssit/kustannukset arvioitiin realistisesti 1 17 13 15 4 50 3,1
31. Tekijänoikeussopimusasiat hoidettiin hyvin 3 11 16 13 5 48 3,1
32. Oman AMK:n tuki laskutukseen/kirjapitoon oli riittävä 5 7 16 16 3 47 3,1
33. Rahaliikenteen ja raportoinnin ohjeistus oli selkeä 5 15 15 12 1 48 2,8
34. Raportointilomakkeet olivat toimivia 4 7 22 14 1 48 3,0
35. Sopimus- ja raportointiasiat ovat omalta osaltanne
kunnossa 3 4 14 15 13 49 3,6

Sivu 11/22
Kuvassa 9 on viivakaaviona tuotantorenkaan toiminta taulukon 6 keskiarvosarakkeen kuvaamana.
Kuvan arvoakseli on 5-portainen Likert-asteikko (luvun kohta 3.1).
Opintokokonaisuus
Jäsenten kokemuksia opintokokonaisuudesta selvitettiin jäsenten kyselylomakkeen ”Opintokokonaisuus”
osassa. Taulukossa 7 on annetut mielipiteet. Vastaajia oli yhteensä 53.
Opintokokonaisuuteen
liittyvät väittämät: 36–58
täysin samaa mieltä
5
4
3
2
1
täysin eri mieltä
Kuva 9: Tuotantorenkaan toiminnan keskiarvotulokset viivakaaviona.
Taulukko 7: Opintokokonaisuus jäsenten arvioimana.
Täysin
eri
mieltä
(1)
Jokseenkin
eri
mieltä
(2)
Neutraali
kanta
(3)
Jokseenkin
samaa
mieltä
(4)
Täysin
samaa
mieltä
(5)
Vastaajien
lkm/
väittämä
Keskiarvovastaus
36. Opintokokonaisuuden nimi kuvaa sisältöä 0 0 11 23 16 50 4,1
37. Kohderyhmä on määritelty selkeästi 1 0 16 22 10 49 3,8
38. Tarve on osoitettu selkeästi 1 3 13 24 8 49 3,7
39. Tavoitteet on määritelty selkeästi 0 3 11 29 7 50 3,8
40. Tavoitteet on esitetty opiskelijalle selkeästi 0 4 14 24 7 49 3,7
41. Toteutus perustui vanhojen käytänteiden siirtämiseen
verkkoon 9 16 16 8 1 50 2,5
42. Oppimisalustasta toiseen siirrettävyys on huomioitu 0 7 21 15 5 48 3,4
43. Opintokokonaisuus on päivitettävissä 0 2 13 20 15 50 4,0
44. Opiskeluprosessi on kuvattu selkeästi 0 7 15 23 5 50 3,5
45. Toimintamalli on pedagogisesti perusteltu 0 8 15 19 8 50 3,5
46. Eri oppimistyylit on huomioitu 2 16 21 7 3 49 2,9
47. Eri mediamuotoja on käytetty 2 14 19 12 2 49 3,0
48. Opintokokonaisuuden elinkaari on lyhyt 7 22 15 5 0 49 2,4
49. Laajuus vastaa ilmoitettua opintoviikkomäärää 0 3 17 21 8 49 3,7
50. Asiasisältö vastaa nykypäivän vaatimuksia 0 2 12 24 11 49 3,9
51. Eri osiot ovat yhteiskäyttöisiä muiden opintojaksojen
kanssa 0 10 15 18 6 49 3,4
52. Olemassa ollut materiaali on hyödynnetty 1 6 13 22 7 49 3,6
53. Oppimismateriaali vastaa tavoitetta 0 2 15 25 7 49 3,8
54. Oppimistehtävät vastaavat tavoitetta 0 3 18 20 8 49 3,7
55. Oppimismateriaali sisältää turhia osia 9 27 9 4 0 49 2,2
56. Oppimismateriaalin rakenne on looginen 0 2 17 23 7 49 3,7
57. Oppimismateriaalia on riittävästi 1 6 14 17 11 49 3,6
58. Oppimismateriaali on pedagogisesti laadukasta 0 9 21 13 6 49 3,3

Sivu 12/22
Kuvassa 10 on viivakaaviona opintokokonaisuus taulukon 7 keskiarvosarakkeen kuvaamana.
Kuvan arvoakseli on 5-portainen Likert-asteikko (luvun kohta 3.1). Kuvaa varten ovat väittämät
41, 48 ja 55 käännetty myönteisiksi ja siten myös tulokset. Näin kaikki väittämät tulee esitettyä
samassa muodossa.
Ja lopuksi
täysin samaa mieltä
5
Kyselylomakkeen osassa ”Ja lopuksi” (kysymykset 59–66) kysyttiin jäsenten mielipidettä omasta
verkkokurssiosaamisesta tuotantorenkaan toiminnan päätyttyä. Osaamista ennen tuotantorenkaaseen
osallistumista kysyttiin kokemusosassa. Osaamisen kehittyminen näkyy kuvasta 11. Kuusi
jäsentä ei arvioinut osaamistaan ennen toimintaa ja kolme puolestaan ei arvioinut osaamistaan toiminnan
päätyttyä. Tässä osassa heitä pyydettiin myös arvioimaan omaa sekä koordinaattoreiden
osallistumisaktiivisuutta (taulukko 5).
lkm
4
3
2
1
täysin eri mieltä
Kuva 10: Opintokokonaisuuden keskiarvotulokset viivakaaviona.
30
25
20
15
10
5
0
Erittäin huono Jokseenkin
huono
Neutraali
kanta
Ennen Päätyttyä
Jokseenkin
hyvä
Erittäin hyvä
Kuva 11: Jäsenvastaajien osaaminen ennen tuotanto-
renkaan toimintaa sekä toiminnan päätyttyä.
Kyselylomakkeen lopussa jäsenillä oli myös mahdollisuus kertoa tuotantorenkaan plussat, miinukset
ja kehittämisideat sekä esittää mielipiteensä siitä lähtisikö uudelleen mukaan tuotantorenkaan
toimintaan jäsenenä ja/tai koordinaattorina. Plussien, miinusten ja kehittämisideoiden kerääminen
avoimina kysymyksinä antoi jäsenille mahdollisuuden ilmaista itseään omin sanoin ilman
valmiita vaihtoehtoja (Hirsjärvi, 2000). Tuotantorenkaan toiminnan plussista ei kirjannut 20 jäsentä
ja miinuksista puolestaan jätti kertomatta 19 jäsentä. Muita ajatuksia, kommentteja tai kehitysideoita
jäi kuulematta 18 jäseneltä. Seuraavat plussat ja miinukset korostuivat selvästi vastauksista.

Sivu 13/22
Jäsenten tulosten perusteella tuotantorenkaan toiminnan tyytyväisyys koostuu hyvästä osaavasta
porukasta, hyvästä hengestä, suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta koordinaattorista sekä uusien
asioiden yhteisestä opiskelusta, etätyöskentelykokemuksista ja vuorovaikutuksesta.
”Luotiin toimiva yhteistyöverkko.”
Tyytymättömyyttä puolestaan aiheuttivat aikataulujen pettämiset ja se, että VirtuaaliAMK:n ohjeistus
sekä tiedotukset tulivat jälkikäteen tai olivat muutoin epäselviä. Rahoitukseen ja laskutukseen
liittyvät toimet olivat jäsenten mielestä monimutkaisia heijastui miinuksena toiminnassa.
”Opetustyön ja tuotantorenkaan tehtävät kasaantuivat, koska ajoitus ei toiminut.”
Muita kommentteja, ajatuksia ja kehitysideoita jäsenet esittivät yksimielisesti seuraavasti:
- ohjeet selkeämmiksi
- tuotantorenkaan toiminnan virtuaalistaminen mm. kysely- ja keskustelupalsta, ohjaussivusto.
- matkustus vähemmäksi mm. videoneuvottelujen käytön myötä
- teknistä tukea ja koulutusta mm. verkkopedagogiikkaan, käsikirjoitukseen ja verkossa
tutorointiin
- työmäärän tasainen jako, eri osien jakaminen itsenäisiksi kokonaisuuksiksi
- yhtenäinen perehdytys, tapaamiset.
”Muutenkin yhteisiin pelisääntöihin kiinnitettävä enemmän huomiota,
kuka tekee, miten tehdään, mihin mennessä tehdään jne.”
Kuvassa 12 on vastaajien mielipiteet siitä kuinka moni jäsenvastaajista lähtisi uuteen tuotantorenkaaseen
mukaan koordinaattoriksi ja kuvassa 13 puolestaan mielipiteet siitä kuinka moni lähtisi
uuteen renkaaseen mukaan jäseneksi. Kuvasta 12 puuttuu neljäntoista vastaajan mielipide ja kuvasta
13 kolmen vastaaja mielipide.
En
74 %
Kyllä
26 %
Kuva 12: Jäsenvastaajien mieltymys uudessa
renkaassa koordinaattoriksi.
En
16 %
Kyllä
84 %
Kuva 13: Jäsenvastaajien mieltymys
uudessa renkaassa jäseneksi.

3.3 Koordinaattoreiden tulokset kokonaisuutena
Sivu 14/22
Koordinaattoreiden kyselylomakkeen kootut tulokset on esitetty kuvissa 13–19 sekä taulukoissa 8–
12 kyselylomakkeen osien mukaan. Tuotantorenkaan toiminnan, opintokokonaisuuden ja hallinnoinnin
väittämiin koordinaattoreita pyydettiin ottamaan kantaa 5-portaisella Likert-asteikolla (luvun
kohta 3.1). Vastaajia oli yhteensä 10 (100 %).
Taustatiedot
Koordinaattoreiden taustatiedot selvitettiin koordinaattoreiden
kyselylomakkeen ”Taustatiedot” osassa. Kuvassa 14 on
esitetty koordinaattorivastaajien sukupuolijakautuma.
Koordinaattoreiden ikäjakauma on kuvassa 15 sekä taulukossa
1.
55 - 59 vuotta
50 - 54 vuotta
45 - 49 vuotta
35 - 44 vuotta
30 - 34 vuotta
25 - 29 vuotta
0 1 3 4 5
Kuva 15: Koordinaattorivastaajien ikäjakauma.
Kuva 14: Koordinaattorivastaajien
sukupuolijakauma.
Taulukossa 2 näkyy koordinaattorivastaajien jakautuma ammattikorkeakouluittain ja taulukossa 3
puolestaan jakautuminen koulutusaloittain. Kuvassa 16 on koordinaattorivastaajien jakauma tehtävän/aseman
mukaan. ”Joku muu” ryhmään kuuluu atk-tuottaja ja opinto-ohjaaja.
lkm
4
3
2
1
0
lkm
Mies
90 %
Koulutusalajohtaja tmv.
Lehtori
Tuntiopettaja
Projektipäällikkö
Joku muu
Kuva 16: Koordinaattorivastaajat tehtävän/aseman mukaan.
Nainen
10 %

Sivu 15/22
Kaikki koordinaattorit ovat päätoimisia ja 70 % heistä on vakinaisessa (toistaiseksi voimassa oleva)
työsuhteessa. Muut ovat määräaikaisessa työsuhteessa.
Tuotantorenkaan toiminta
Koordinaattoreiden arviot tuotantorenkaan toiminnasta selvitettiin koordinaattoreiden kyselylomakkeen
”Tuotantorenkaan toiminta” osassa. Taulukossa 8 on kaikkien koordinaattoreiden antamat
mielipiteet.
Tuotantorenkaan toimintaan
liittyvät väittämät: 14–37
Taulukko 8: Tuotantorenkaan toiminta koordinaattoreiden arvioimana.
Täysin
eri
mieltä
(1)
Jokseenkin
eri
mieltä
(2)
Neutraali
kanta
(3)
Jokseenkin
samaa
mieltä
(4)
Täysin
samaa
mieltä
(5)
Vastaajien
lkm/
väittämä
Keskiarvovastaus
14. Käytännön toiminta vastasi projektisuunnitelmaa 0 0 5 4 1 10 3,6
15. Jäsenten roolit olivat selvät 0 1 4 4 1 10 3,5
16. Ilmapiiri oli hyvä 0 1 1 4 4 10 4,1
17. Suunnittelu renkaassa toteutui yhteistoiminnallisesti 0 2 5 2 1 10 3,2
18. Toimintaa koordinoitiin hyvin 1 2 2 5 0 10 3,1
19. Toiminnan ohjeistus oli selkeä 0 1 5 4 0 10 3,3
20. Toiminnan pelisäännöt olivat selkeät 0 1 4 5 0 10 3,4
21. Toiminta oli tavoitteellista 0 1 2 6 1 10 3,7
22. Toiminta oli aitoa verkostoyhteistyötä 0 2 4 2 2 10 3,4
23. Sisäinen tiedotus oli selkeää 1 0 2 7 0 10 3,5
24. Asiantuntijuus oli riittävä verkko-opintojaksojen
tuottamiseen 0 2 5 3 0 10 3,1
25. Jäsenten verkkopedagogiset valmiudet riittivät
opintojaksojen tuottamiseen 0 4 3 3 0 10 2,9
26. Käytettävissänne oli teknistä asiantuntemusta 0 1 0 9 0 10 3,8
27. Renkaan liittymät muihin renkaisiin kartoitettiin 0 6 2 2 0 10 2,6
28. Muiden renkaiden kanssa oli yhteistyötä 2 3 3 2 0 10 2,5
29. Hankkeen ulkopuolisten tahojen kanssa oli
yhteistyötä 1 4 3 2 0 10 2,6
30. Toiminnasta tiesivät taustaorganisaatiot 0 0 3 6 1 10 3,8
31. Yhteistyötä tehtiin oppilaitoksen muiden verkkoopetus
hankkeiden kanssa 1 1 2 5 1 10 3,4
32. Yhteistyötä tehtiin elinkeino/työelämän kanssa 3 4 1 2 0 10 2,2
33. Yhteistyö VirtuaaliAMK:n kehittämisyksiön välillä
toimi 0 2 6 1 1 10 3,1
34. Yhteistyö VirtuaaliAMK:n Itä-Suomen hankkeen
välillä toimi 0 0 0 6 4 10 4,4
35. Yhteistyö opiskelijoiden kanssa toimi hyvin 0 3 3 4 0 10 3,1
36. Resurssit/kustannukset arvioitiin realistisesti 0 3 3 4 0 10 3,1
37. Tekijänoikeussopimusasiat hoidettiin hyvin 1 2 2 5 0 10 3,1
Kuvassa 17 on viivakaaviona tuotantorenkaan toiminta pääosin taulukon 8 keskiarvosarakkeen
kuvaamana. Mukana ovat ne väittämät jotka esitettiin myös jäsenille. Näin mukaan ei ole taulukon
8 väittämiä 32–35, mutta lisäksi mukaan on otettu taulukosta 10 väittämät 61–63 ja 66. Näin koordinaattoreiden
kaaviossa ovat samat väittämät kuin jäsenten vastaavassa kaaviossa, kuva 9. Kuvan
arvoakseli on 5-portainen Likert-asteikko (luvun kohta 3.1).

Opintokokonaisuus
Sivu 16/22
Koordinaattoreiden kokemuksia opintokokonaisuudesta selvitettiin koordinaattoreiden kyselylomakkeen
”Opintokokonaisuus” osassa. Taulukossa 9 on kaikkien koordinaattoreiden antamat
mielipiteet.
Opintokokonaisuuteen
liittyvät väittämät: 38–60
täysin samaa mieltä
5
4
3
2
1
täysin eri mieltä
Kuva 17: Tuotantorenkaan toiminnan keskiarvotulokset viivakaaviona.
Taulukko 9: Opintokokonaisuus koordinaattoreiden arvioimana.
Täysin
eri
mieltä
(1)
Jokseenkin
eri
mieltä
(2)
Neutraali
kanta
(3)
Jokseenkin
samaa
mieltä
(4)
Täysin
samaa
mieltä
(5)
Vastaajien
lkm/
väittämä
Keskiarvovastaus
38. Opintokokonaisuuden nimi kuvaa sisältöä 0 1 0 6 3 10 4,1
39 Kohderyhmä on määritelty selkeästi 0 0 1 8 1 10 4,0
40. Tarve on osoitettu selkeästi 0 1 3 5 1 10 3,6
41 Tavoitteet on määritelty selkeästi 0 0 4 6 0 10 3,6
42. Tavoitteet on esitetty opiskelijalle selkeästi 0 0 4 6 0 10 3,6
43. Toteutus perustui vanhojen käytänteiden
siirtämiseen verkkoon 0 6 3 1 0 10 2,5
44. Oppimisalustasta toiseen siirrettävyys on huomioitu 0 1 0 7 2 10 4,0
45. Opintokokonaisuus on päivitettävissä 0 0 1 6 3 10 4,2
46. Opiskeluprosessi on kuvattu selkeästi 0 3 3 3 1 10 3,2
47. Toimintamalli on pedagogisesti perusteltu 0 0 4 5 1 10 3,7
48. Eri oppimistyylit on huomioitu 0 5 4 1 0 10 2,6
49. Eri mediamuotoja on käytetty 0 3 7 0 0 10 2,7
50. Opintokokonaisuuden elinkaari on lyhyt 1 5 3 1 0 10 2,4
51. Laajuus vastaa ilmoitettua opintoviikkomäärää 0 1 1 7 1 10 3,8
52. Asiasisältö vastaa nykypäivän vaatimuksia 0 0 1 8 1 10 4,0
53. Eri osiot ovat yhteiskäyttöisiä muiden opinto-
jaksojen kanssa 0 4 1 5 0 10 3,1
54. Olemassa ollut materiaali on hyödynnetty 0 0 3 5 2 10 3,9
55. Oppimismateriaali vastaa tavoitetta 0 0 2 8 0 10 3,8
56. Oppimistehtävät vastaavat tavoitetta 0 1 4 5 0 10 3,4
57. Oppimismateriaali sisältää turhia osia 2 6 2 0 0 10 2,0
58. Oppimismateriaalin rakenne on looginen 0 0 3 6 1 10 3,8
59. Oppimismateriaalia on riittävästi 0 0 1 8 1 10 4,0
60. Oppimismateriaali on pedagogisesti laadukasta 0 1 5 4 0 10 3,3

Sivu 17/22
Kuvassa 18 on viivakaaviona opintokokonaisuus taulukon 9 keskiarvosarakkeen kuvaamana.
Kuvan arvoakseli on 5-portainen Likert-asteikko (luvun kohta 3.1). Kuvaa varten ovat väittämät
43, 50 ja 57 käännetty myönteisiksi ja siten myös tulokset. Näin kaikki väittämät tulee esitettyä
samassa muodossa.
täysin samaa mieltä
5
Tuotantorenkaan hallinnointi
Koordinaattoreiden kokemuksia tuotantorenkaan hallinnoinnista selvitettiin koordinaattoreiden
kyselylomakkeen ”Tuotantorenkaan hallinnointi” osassa. Taulukossa 10 on kaikkien koordinaattoreiden
antamat mielipiteet.
Tuotantorenkaan hallinnointiin
liittyvät väittämät: 61–73
4
3
2
1
täysin eri mieltä
Kuva 18: Opintokokonaisuuden keskiarvotulokset viivakaaviona.
Taulukko 10: Tuotantorenkaan hallinnointi koordinaattoreiden arvioimana.
Täysin
eri
mieltä
(1)
Jokseenkin
eri
mieltä
(2)
Neutraali
kanta
(3)
Jokseenkin
samaa
mieltä
(4)
Täysin
samaa
mieltä
(5)
Vastaajien
lkm/
väittämä
Keskiarvovastaus
61. Oman AMK:n tuki laskutukseen/kirjapitoon oli riittävä 0 1 0 5 4 10 4,2
62. Rahaliikenteen ja raportoinnin ohjeistus oli selkeä 0 3 3 3 1 10 3,2
63. Raportointilomakkeet olivat toimivia 1 0 3 6 0 10 3,4
64. Renkaan raportointi ja rahoitusmalli oli toimivia 2 0 5 2 1 10 3,0
65. Sopimusasiat ovat kunnossa 0 3 1 4 2 10 3,5
66. Sopimus- ja raportointiasiat ovat omalta osaltanne
kunnossa 1 2 1 4 2 10 3,4
67. Hallintoon liittyvät dokumentit ovat kunnossa 0 1 2 4 3 10 3,9
68. Toimintaan liittyvät dokumentit ovat kunnossa 0 1 2 5 2 10 3,8
69. Alkuperäisessä budjetissa pysyttiin 0 2 1 3 4 10 3,9
70. Jäsenten rahoitusta jouduttiin muuttamaan paljon 2 1 4 3 0 10 2,8
71. Jäsenet laskuttivat aikataulun mukaan 1 4 2 3 0 10 2,7
72. Jäsenten laskut vaativat korjaamista 0 2 4 2 2 10 3,4
73. Renkaan rahoitustilanne oli koko ajan tiedossa 0 2 1 5 2 10 3,7

Ja lopuksi
Sivu 18/22
Kyselylomakkeen osassa ”Ja lopuksi” (kysymykset 74–82) kysyttiin koordinaattoreiden mielipidettä
omasta verkkokurssiosaamisesta tuotantorenkaan toiminnan päätyttyä. Osaamista ennen
tuotantorenkaaseen osallistumista kysyttiin kokemusosassa. Osaamisen kehittyminen näkyy kuvasta
19.
Tässä osassa koordinaattoreilta pyydettiin myös arviota soveltuvuudestaan koordinaattoriksi tuotantorenkaan
toiminnan päätyttyä. Soveltuvuutta koordinaattoriksi ennen tuotantorenkaan toimintaa
kysyttiin kokemusosassa. Soveltuvuusmielipiteet näkyy kuvassa 20. ”Ja lopuksi” osassa heitä
pyydettiin myös arvioimaan omaa sekä jäsenten osallistumisaktiivisuutta (taulukko 5).
lkm
lkm
7
6
5
4
3
2
1
0
Erittäin huono Jokseenkin
huono
Neutraali
kanta
Jokseenkin
Kuva 19: Koordinaattorivastaajien osaaminen ennen tuotanto-
renkaan toimintaa sekä toiminnan päätyttyä.
5
4
3
2
1
0
Soveltumaton Jokseenkin
soveltumaton
Ennen Päätyttyä
Neutraali
kanta
Ennen Päätyttyä
Koordinaattoreista 80 % osallistui tuotantorenkaan sisältötuotantoon.
hyvä
Jokseenkin
soveltuva
Erittäin hyvä
Erittäin
soveltuva
Kuva 20: Koordinaattoriksi soveltuvuus ennen tuotantorenkaan
toimintaa sekä toiminnan päätyttyä.

Sivu 19/22
Kyselylomakkeen lopussa koordinaattoreilla oli myös mahdollisuus kertoa tuotantorenkaan plussat,
miinukset ja kehittämisideat sekä esittää mielipiteensä siitä lähtisikö uudelleen mukaan tuotantorenkaan
toimintaan koordinaattorina ja/tai jäsenenä. Plussien, miinusten ja kehittämisideoiden
kerääminen avoimina kysymyksinä antoi koordinaattoreille mahdollisuuden ilmaista itseään omin
sanoin ilman valmiita vaihtoehtoja (Hirsjärvi, 2000). Koordinaattoreista yksi ei kirjannut tuotantorenkaan
toiminnan plussia ja samoin yksi koordinaattori ei kirjoittanut toiminnan miinukseksi mitään.
Muita ajatuksia, kommentteja tai kehitysideoita jäi kuulematta kahdelta koordinaattorilta.
Seuraavat plussat ja miinukset korostuivat selvästi koordinaattoreiden vastauksista.
Koordinaattorit olivat tuotantorenkaan toiminnassa tyytyväisiä mm. uusien asioiden opetteluun,
tavoitteelliseen tekemiseen, ilmapiiriin, yhteistyöhön ja joko lopputuloksiin kokonaisuutena tai
ainakin osaan lopputuloksista.
”Syntyi aito yhteistyöverkosto.”
Tyytymättömyyttä puolestaan aiheuttivat ajanpuute, aikataulujen ontuminen ja VirtuaaliAMK:n
kehitysyksikön ohjeistus kuin myös muut ohjeet. Hallinnointiin ja laskutukseen liittyvät asiat
kuormittivat koordinaattoreita mm. sisällön toteutuksen kustannuksella. Osallistujien motivoituneisuus
sekä sitoutumisaste vaihteli ja vaikutti siten osaltaan aikatauluihin sekä työn laatuun.
”Ei kyetty toteuttamaan sovittuja tehtäviä sovitussa aikataulussa.”
Muita kommentteja, ajatuksia ja kehitysideoita koordinaattorit esittivät yksimielisesti seuraavasti:
- hallinnointiin liittyvät asiat kevyemmiksi
- yhteistyö tiiviimmäksi
- käynnistysvaihe selkeämmäksi
- ohjaus tiukemmaksi
- resurssien oikean kohdentamisen edellytys aikatauluissa pysymiseen.
”Omien töiden ohessa tekeminen on väkisin vasemmalla kädellä tehtyä
hommaa, ja laatu kärsii.”
Kuvassa 21 on koordinaattoreiden mielipiteet siitä kuinka moni heistä lähtisi uuteen tuotantorenkaaseen
mukaan koordinaattoriksi ja kuvassa 22 puolestaan mielipiteet siitä kuinka moni lähtisi
uuteen renkaaseen mukaan jäseneksi.
En
40 %
Kyllä
60 %
Kuva 21: Koordinaattorivastaajien mieltymys
uudessa renkaassa koordinaattoriksi.
En
0 %
Kyllä
100 %
Kuva 22: Koordinaattorivastaajien mieltymys
uudessa renkaassa jäseneksi.

3.4 Yhdistetyt tulokset
Sivu 20/22
Jäsenten ja koordinaattoreiden vastukset yhdistettiin tuotantorenkaan toiminnan ja opintokokonaisuuden
väittämien osalta. Näin saatiin seuraavia yhteistuloksia molempien osien mukaan jaoteltuna.
Taustatiedot ja kokemusosan tulokset on esitetty tutkimushenkilöiden esittelyjen yhteydessä
luvussa 2. Vastaajia oli yhteensä 63.
Taulukossa 11 on esitetty jäsenten ja koordinaattoreiden vastaukset yhteensä tuotantorenkaan
toiminnan väittämistä. Mukana on vain ne väittämät, jotka olivat molemmille ryhmille samat.
Jäsenten väittämät 12–31 ja koordinaattoreiden väittämät 14–31 sekä 36–37.
Tuotantorenkaan toimintaan
liittyvät väittämät
Taulukko 11: Tuotantorenkaan toiminnan tulokset yhteensä.
Täysin
eri
mieltä
(1)
Jokseenkin
eri
mieltä
(2)
Neutraali
kanta
(3)
Jokseenkin
samaa
mieltä
(4)
Täysin
samaa
mieltä
(5)
Vastaajien
lkm/
väittämä
Keskiarvovastaus
Käytännön toiminta vastasi projektisuunnitelmaa 2 9 23 21 4 59 3,3
Jäsenten roolit olivat selvät 4 11 14 24 7 60 3,3
Ilmapiiri oli hyvä 1 4 8 24 23 60 4,1
Suunnittelu renkaassa toteutui yhteistoiminnallisesti 5 11 16 21 7 60 3,2
Toimintaa koordinoitiin hyvin 6 5 15 23 11 60 3,5
Toiminnan ohjeistus oli selkeä 6 13 22 18 1 60 2,9
Toiminnan pelisäännöt olivat selkeät 5 14 18 20 3 60 3,0
Toiminta oli tavoitteellista 0 7 11 29 13 60 3,8
Toiminta oli aitoa verkostoyhteistyötä 7 12 14 20 6 59 3,1
Sisäinen tiedotus oli selkeää 6 7 19 24 4 60 3,2
Asiantuntijuus oli riittävä verkko-opintojaksojen
tuottamiseen 0 8 15 28 9 60 3,6
Jäsenten verkkopedagogiset valmiudet riittivät
opintojaksojen tuottamiseen 0 12 24 21 3 60 3,3
Käytettävissänne oli teknistä asiantuntemusta 1 13 15 23 8 60 3,4
Renkaan liittymät muihin renkaisiin kartoitettiin 8 26 21 5 0 60 2,4
Muiden renkaiden kanssa oli yhteistyötä 15 23 18 4 0 60 2,2
Hankkeen ulkopuolisten tahojen kanssa oli yhteistyötä 16 23 14 7 0 60 2,2
Toiminnasta tiesivät taustaorganisaatiot 4 15 19 16 5 59 3,1
Yhteistyötä tehtiin oppilaitoksen muiden verkko-
opetushankkeiden kanssa 12 24 16 6 2 60 2,4
Resurssit/kustannukset arvioitiin realistisesti 1 20 16 19 4 60 3,1
Tekijänoikeussopimusasiat hoidettiin hyvin 4 13 18 18 5 58 3,1
Oman AMK:n tuki laskutukseen/kirjapitoon oli riittävä 5 8 16 21 7 57 3,3
Rahaliikenteen ja raportoinnin ohjeistus oli selkeä 5 18 18 15 2 58 2,8
Raportointilomakkeet olivat toimivia 5 7 25 20 1 58 3,1
Sopimus- ja raportointiasiat ovat omalta osaltanne
kunnossa 4 6 15 19 15 59 3,6
Kuvassa 23 on viivakaaviona molempien ryhmien keskiarvotulokset tuotantorenkaan toiminnan
väittämistä (kuvat 9 ja 17) nyt samassa kuvassa. Kuvan arvoakseli on 5-portainen Likert-asteikko
(luvun kohta 3.1).

täysin samaa mieltä
5
Sivu 21/22
Taulukossa 12 on esitetty jäsenten ja koordinaattoreiden vastaukset yhteensä opintokokonaisuuden
väittämistä. Molempien ryhmien kyselylomakkeiden opintokokonaisuusväittämät olivat samat.
Opintokokonaisuuteen
liittyvät väittämät
4
3
2
1
täysin eri mieltä
Tuotantorenkaat Koordinaattorit
Kuva 23: Tuotantorenkaan toiminnan keskiarvotulokset viivakaaviona.
Taulukko 12: Opintokokonaisuuden tulokset yhteensä.
Täysin
eri
mieltä
(1)
Jokseenkin
eri
mieltä
(2)
Neutraali
kanta
(3)
Jokseenkin
samaa
mieltä
(4)
Täysin
samaa
mieltä
(5)
Vastaajien
lkm/
väittämä
Keskiarvovastaus
Opintokokonaisuuden nimi kuvaa sisältöä 0 1 11 29 19 60 4,1
Kohderyhmä on määritelty selkeästi 1 0 17 30 11 59 3,8
Tarve on osoitettu selkeästi 1 4 16 29 9 59 3,7
Tavoitteet on määritelty selkeästi 0 3 15 35 7 60 3,8
Tavoitteet on esitetty opiskelijalle selkeästi 0 4 18 30 7 59 3,7
Toteutus perustui vanhojen käytänteiden siirtämiseen
verkkoon 9 22 19 9 1 60 2,5
Oppimisalustasta toiseen siirrettävyys on huomioitu 0 8 21 22 7 58 3,5
Opintokokonaisuus on päivitettävissä 0 2 14 26 18 60 4,0
Opiskeluprosessi on kuvattu selkeästi 0 10 18 26 6 60 3,5
Toimintamalli on pedagogisesti perusteltu 0 8 19 24 9 60 3,6
Eri oppimistyylit on huomioitu 2 21 25 8 3 59 2,8
Eri mediamuotoja on käytetty 2 17 26 12 2 59 2,9
Opintokokonaisuuden elinkaari on lyhyt 8 27 18 6 0 59 2,4
Laajuus vastaa ilmoitettua opintoviikkomäärää 0 4 18 28 9 59 3,7
Asiasisältö vastaa nykypäivän vaatimuksia 0 2 13 32 12 59 3,9
Eri osiot ovat yhteiskäyttöisiä muiden opintojaksojen
kanssa 0 14 16 23 6 59 3,4
Olemassa ollut materiaali on hyödynnetty 1 6 16 27 9 59 3,6
Oppimismateriaali vastaa tavoitetta 0 2 17 33 7 59 3,8
Oppimistehtävät vastaavat tavoitetta 0 4 22 25 8 59 3,6
Oppimismateriaali sisältää turhia osia 11 33 11 4 0 59 2,1
Oppimismateriaalin rakenne on looginen 0 2 20 29 8 59 3,7
Oppimismateriaalia on riittävästi 1 6 15 25 12 59 3,7
Oppimismateriaali on pedagogisesti laadukasta 0 10 26 17 6 59 3,3

Sivu 22/22
Kuvassa 24 on viivakaaviona molempien ryhmien keskiarvotulokset opintokokonaisuuden väittämistä
(kuvat 10 ja 18) nyt samassa kuvassa. Kuvan arvoakseli on 5-portainen Likert-asteikko
(luvun kohta 3.1).
täysin samaa mieltä
5
4
3
2
1
täysin eri mieltä
Tuotantorenkaat Koordinaattorit
Kuva 24: Opintokokonaisuuden keskiarvotulokset viivakaaviona.
Tyytyväisyys ja tyytymättömyys tuotantorenkaan toimintaan
Avoimien kysymysten yhtenäisyyksien etsiminen ja esittäminen toi esille molempien ryhmien
osalta hyvin samanlaisia luonnehdintoja. Jäsenet korostivat enemmän teknisen tuen ja atk-taitojen
merkitystä kuin koordinaattorit. Koordinaattoreilla puolestaan korostui, tehtävistä johtuen, hallinnointiin
liittyvät asiat. Tuotantorenkaan toiminnan virtuaalistamminen tuli esille jäsenten vastauksissa,
mutta ei lainkaan koordinaattoreiden. Tulosten valossa näyttää myös siltä, että sisältötuotantoa
toteutettiin jäsenten keskuudessa monesti ”yötöinä”.
”Yhden tuotteen voi painaa kokeilunhalusta, mutta en enää toiseen
vastaavaan vääntöön ryhtyisi.”
Avoimista mielenilmauksista voidaan sanoa, että tuotantorenkaan onnistunut toiminta näyttäisi
edellyttävän hyvää ilmapiiriä, yhteistyötä, osaavaa koordinaattoria ja ajankäytön suunnittelua, riittäviä
teknisiä taitoja sekä tukea. Näyttää myös siltä, että vaikka toiminta ei kaikilta osilta toteutunut
yksilötasolla hyvin tai kaikki eivät olleet yhtä innokkaasti mukana niin kuitenkin oltiin positiivisella
kannalla, että mukana oltiin oltu ja uusia asioita oli yhteistyöllä opittu. Renkaan koolla oli
myös oma panoksensa toimintaan ja lopputulokseen.
”Ensin pitäisi miettiä mihin tarkoitukseen virtuaalioppimateriaalia tarvitaan ja
sitten vasta kartoitetaan oikeasti kiinnostuneet tekijät.”