Autojen huollosta ihmisten huoltoon - Kuluttajatutkimuskeskus
Autojen huollosta ihmisten huoltoon - Kuluttajatutkimuskeskus
Autojen huollosta ihmisten huoltoon - Kuluttajatutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Huoltoaseman ruokamarkkinoiden taustaa<br />
Markkinoiden tutkiminen on iso liiketoiminnan haara. Tutkimuslaitokset tuottavat tietoa yritysten<br />
tarpeisiin. Tutkimuksia kuluttajan käyttäytymisestä käytetään hyväksi liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
Kun monikansalliset yritykset tuovat Suomeen uusia virtauksia, on vaikea sanoa, kumpi on muuttunut<br />
ensin, kuluttaja vai kauppa.<br />
Huoltoaseman ruokamarkkinoiden taustalla vaikuttavat samat tekijät kuin muussakin päivittäistavarakaupassa<br />
mutta ehkä korostetummin. Kuluttajien elämäntyyli muuttuu. Vapaa-ajan asuminen<br />
luonnon läheisyydessä sekä autoistuminen ja liikkuminen paikasta toiseen vaikuttavat päivittäistavaroiden<br />
ostopaikan valintaan uudella tavalla.<br />
Trendien taustalla vaikuttavat sukupolvet ja niiden muuttuminen. Ikäluokkien määritelmiä on<br />
monenlaisia. Suurten ikäluokkien jälkeläiset ovat saavuttaneet tulotasonsa lakipisteen ja kuluttamaan<br />
on tulossa uusi 18–35-vuotiaiden nuorten aikuisten X-sukupolvi, jonka käyttäytyminen pohjustaa<br />
uusia trendejä. Sille on tunnusomaista branditietoisuus, useamman kevyemmän aterian nauttiminen<br />
päivässä ja perhe- tai talouskohtaisesta ruoka<strong>huollosta</strong> luopuminen. Sukupolvien trendien pitkäaikainen<br />
vaikutus jää seuraaville polville. Markkinoilla vaikuttaa yhtä aikaa aina kolmen sukupolven arvot.<br />
(Whipple Sargent & Associates 1996.)<br />
Markkinoille tuleva uusi polvi on määräävä trendien suunnan. Onko kysyntä määräämässä trendien<br />
suunnan vai tarjonta sekä mainonta ja valistus? Mahdollisesti on vaikuttamassa elämäntapa,<br />
kuten esimerkiksi se, kuinka monta ateriaa nautitaan päivässä. Kun aikaisemmin oli tapana nauttia<br />
kolme ateriaa päivässä, nyt suunta on menossa terveellisempään viiden pienen aterian nauttimiseen.<br />
(Whipple Sargent & Associates 1996.)<br />
Syömisen rakennetta ja kulttuurista vaihtelua koskevassa tutkimuksessaan, jonka haastatteluosio<br />
tehtiin vuonna 1997, Mäkelä havaitsee, että aterioiden rytmi, lukumäärä ja rakenne sekä syömisen<br />
sosiaalinen organisaatio ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan. Mäkelän tutkimuksessa ateriatapahtumien<br />
päivittäinen keskilukumäärä oli Suomessa 4,3. Ruotsissa tämä oli vastaavasti 4,11; Norjassa<br />
3,73 ja Tanskassa 4,15. Suomessa 54 prosenttia lämpimistä ateriatapahtumista muodostui yhdestä<br />
ainoasta kerrasta. Vastaava luku Ruotsissa oli 59, Norjassa 79 ja Tanskassa peräti 84 prosenttia. Kodin<br />
yhteiset ateriat vähenevät ja ihmiset aterioivat enemmän siellä, missä liikkuvat. Ihmiset eivät tulevaisuudessa<br />
aterioi säännöllisesti samaan aikaan ja samassa paikassa. Aikaisemmat sosiaaliryhmäperusteiset<br />
elämäntavat muuntuvat yhä useammiksi eriytyneiksi elämäntyyleiksi mahdollisen jyrkän<br />
eriarvoistumisen rinnalla. Mäkelän johtopäätöksissä nuoremmat ikäluokat todennäköisimmin syövät<br />
kunnollisia aterioita vähemmän kuin vanhemmat ikäluokat. (Mäkelä 2002.)<br />
Avioerojen määrä ja myöhemmällä iällä avioituminen tai yksineläminen ovat yhdessä luoneet<br />
yksinäistalouksien kasvavan joukon. Näillä talouksilla on aiempaa enemmän tuloja käytettävinään ja<br />
vähemmän halua ruoanlaittoon kuin vapaa-ajan viettoon. Vapaa-ajankäyttö on muodostunut entistä<br />
tärkeämmäksi ja siltä halutaan laatua, jota arkirutiinit eivät saa häiritä. Elämäntapamuutoksen vuoksi<br />
Isossa-Britanniassa alle 25-vuotiaat nauttivat puolet kaikista snack-tuotteista. Välipalasyömisen motiiveina<br />
on useimmiten nälkä. Niitä syödään myös aterian yhteydessä, heräteostojen tuloksena tai ahnehtimiseksi<br />
tai ikävystymiseen. (Phillips 1997.)<br />
10
Change language