Mikä hoitaa sielua? - Sakasti

More documents

Recommendations

Info

Pyhä tanssi – mietiskelevä Pyhä tanssi on helposti lähestyttävää, tilaa jää hiljentymiseen, rukoukseen ja yhteyden kokemiseen. Viikoittaisia Pyhän tanssin ryhmiä kokoontuu jo useissa seurakunnissa eri puolella Suomea. Tätä tanssimuotoa voivat myös psykologit ja terapeutit käyttää työssään, koska se on olemukseltaan vahvasti hoitavaa. Suomen seurakuntiin on rantautumassa muiden kristillisten tanssilajien rinnalla voimakkaasti tanssin laji, meditatiivinen kehorukous, jota kutsutaan Pyhäksi tanssiksi. Sen muotojen ja askelten alkuperä on eri aikakausien ja kulttuurien piiri- ja kansantansseissa. Uusimmat tanssit ovat peräisin monista musiikki- ja tanssiperinteistä. Pyhiä tansseja voidaan käyttää esimerkiksi liturgisina hetkinä jumalanpalveluksessa, ryhmissä, työpaikkakokoontumisissa, retriiteissä tai varsinaisesti sielunhoidollisesti. Tanssin voima on tanssijan ja pyhän kokemisen välisessä sanattomassa kommunikaatiossa. Pyhän tanssin ryhmät kokoontuvat tanssimaan kirkkosaleihin tai seurakunnan muihin tiloihin. Vakiintuneimpia ovat säännöllisesti kokoontuvat ryhmät. Pyhä tanssi muodostaa oman osansa kansainvälisestä tanssiliikkeestä, joka lähti liikkeelle saksalaisen professori Bernhard Wosienin työn kautta. Menestyksekkään tanssiuransa ja teologian opintojensa jälkeen hän alkoi koota eri maiden kansantansseja ja teki niiden pohjalta uusia koreografioita, joissa oli mukana hengellinen sisältö. Hän ohjasi näitä tanssejaan Pohjois-Skotlannissa pienessä yhteisössä, josta ne levisivät eteenpäin nimellä Pyhä tanssi (Helig dans, Sacred dance, Sakraler tanz). Nyt niitä tanssitaan monissa katolisissa ja protestanttisissa kirkoissa ympäri Eurooppaa. Uskonnon ja tanssin yhteys Tanssi on kautta aikojen ja eri kulttuureissa ollut tie tai linkki yliluonnolliseen, jonka kautta ihminen lähestyy jumalaansa ja kommunikoi tämän kanssa. Todisteita uskonnon ja tanssin yhteydestä on löydettävissä kaikissa muinaisissa kulttuureissa ja niiden traditio on siirtynyt meidän päiviimme asti. Vanhassa testamentissa kuvataan, kuinka ihmiset tanssivat ilon ja kiitollisuuden ilmaisemiseksi erilaisissa juhlallisuuksissa. Tanssia yhdistettiin voitonhymneihin ja ylistyslauluihin. Liikkeen kautta ilmaistiin sekä fyysistä että hengellistä iloa, riemua ja kiitollisuutta. Muinaisissa Lähi-idän maissa tanssi oli yleisesti hyväksytty tapa ja tärkeä osa kulttuuria ja uskontoa. M a r j o S u o m i n e n Jokaisella kulttuurilla on oma tapansa saavuttaa jumalallisuus, ja nämä tavat muovautuvat sen perusteella, mikä on yhteisön käsitys pyhästä. Afrikassa tanssi on integroitu jumalanpalveluksen sisälle. Siellä tanssin keskeinen rooli johtuu pyhän kulttuurisesta käsitteestä, tanssin olennaisista ominaisuuksista ja ihmisen asenteesta ruumiillisuuteen. Tanssi on täysin luonteva osa jumalanpalvelusta, koska se on myös luonteva osa afrikkalaista kulttuuria ja keskeinen tapa pyhyyden saavuttamisessa. Tanssikokemus on hengellinen ja terapeuttinen ”Tanssimme Segovian luostarin sisäpihalla Veni creatore spiritus -musiikkiin tehtyä tanssia, yläpuolellamme loisti tähtitaivas ja ryhmä liikkui hitaasti piirissä. Toistimme hitaasti tanssin yksinkertaisia askeleita kaarevien pilareiden ja kukkien ympäröimänä. Piirin keskellä oli vesimalja, jossa paloivat kynttilät. Kokemus oli kaunis ja pyhä.” Pyhän tanssin perustavanlaatuisena lähtökohtana on näkemys, että tanssilla on parantava ja hengellinen ulottuvuus, jossa kehoa ja henkissielullisia ominaisuuksia ei voi erottaa toisistaan. Tanssi ei ole ainoastaan väline ilmaista jotakin, vaan myös sisäisyydestä nouseva inhimillinen toive ja tarve. Pyhän tanssin menetelmä sisältää näkemyksen, että tieto ja ymmärrys välittyvät tanssin kautta ilman, että ymmärryksen tulisi aina kulkea abstraktisti älyn kautta. Pyhä tanssi on seurakuntalaisten yhteistä tanssia, joka rakentuu ym pyrän muodolle sekä kirjaimellises ti että symbolisesti. Useimmissa koreografiois sa tanssitaan piirissä, joka voi avautua ja sulkeutua, kierrellä spiraalina tai labyrinttina. Välillä muoto jätetään ja taas palataan ympyrään, jossa jokainen tanssija on oma tärkeä lenkkinsä yhteisessä ketjussa. Ympyrän muodossa voi levätä ja se kannattelee tanssijoita. Tanssi on sanatonta rukous ta, sillä sanallista muotoa ei tarvita. DIAKONIA 24 3 • 2013
ä kehorukousta Osa tansseista on hitaita ja meditatiivisia, osa voimakkaita ja energisiä. Pyhä tanssi ei ole harjoiteltu esitys, joka olisi tarkoitettu esitettäväksi katsojille, vaan se on menetelmä, jossa liikkumisen lähtökohtana on kokea yhteyttä omaan sisäisyyteen ja muihin tanssijoihin sekä saada kosketus arkitason tiedostamista laajempaan todellisuuteen. Tanssiin osallistuneet kertovat kauneuden ja pyhyyden kokemuksista tanssien aikana. Tanssimisen jälkeen vallitsevaa olotilaa voi kuvata rauhoittuneeksi ja tyhjentyneeksi. Samalla kun kokemus on hengellinen, se on myös hyvin terapeuttinen, sitä on vaikea verrata mihinkään muuhun tanssikokemukseen. Läsnäolo ja lepo liikkeessä riittävät Pyhässä tanssissa voi kokea voimakasta läsnäoloa ja levätä liikkeen kannattelemana. Tanssien ohjaaja näyttää tanssijoille valmiin koreografian askeleet, jotka ovat yksinkertaisia ja näin ollen jokaisen helppo oppia, riippumatta iästä tai tanssikokemuksesta. Tyypillisesti tanssi voi kulkea niin, että samaa, esimerkiksi kuuden erilaisen askeleen sarjaa toistetaan liikkuen ympyrän kehää pitkin, piirin keskustaan ja takaisin kehälle, pidetään käsistä kiinni tai avataan kämmenet ylöspäin vastaanottavaan eleeseen. Lähtökohtaisena taitona tansseihin tarvitaan kykyä kävellä eteenpäin, vaihtaa suuntaa, pysähtyä ja lähteä liikkeelle uudestaan – samoja taitoja kuin elämässä ylipäätään. Kokemuksen karttuessa tarkastellaan mennyttä elämää pysähtymällä ja ottaen askelia taaksepäin. Käsien eleillä annetaan symbolisesti itsestä poispäin ja toisaalta vastaanotetaan itselle voimaa hengellisyydestä ja kanssakulkijoilta. Eri kerroilla voidaan syventyä enemmän joko mietiskelevämpään suuntaan kohti omaa sisintä tai iloisempaan sisäisen kauneuden kokemiseen. Toki näitä ja monia muita eri elementtejä sisältyy tansseihin myös saman kokoontumiskerran aikana. Ympyrän jumalallinen keskus Kirkkoarkkitehtuurissa ja kirkkotaiteessa toistuvat symbolit ovat ympyrä, risti, spiraali, kuunsirppi ja meanderi eli kiemurteleva nauhakuvio. Nämä kuviot ovat myös pyhän tanssin perusmuotoja, jotka toistuvat eri tanssien askelkuvioissa ja käsien liikkeissä. Tanssijan yksilölliset kädenliikkeet vaihtelevat rukouseleistä vastaanottaviin eleisiin. Liike, yhdistettynä näköhavaintoon suljetusta ympyrästä, kuvaa yhteyttä, pyhää ja ikuisuutta. Samanaikaisesti kun tanssija on osa ympyrää ja liikkuu siinä, näkee hän ympyrän ja sen liikkeen. Ympyrän keskusta symboloi jumalallista keskusta, josta tanssija keskittymisensä avulla saa uutta voimaa. Tätä symboloimaan voidaan asettaa piirin keskelle vesimalja palavine kynttilöineen. Jumalan ajatellaan syntyvän sydämeen, ihmisen kuvaannolliseen tunnekeskukseen. Kun kierretään kehässä tyhjää tilaa, voi nähdä analogian, jossa tanssijan keho on tyhjä malja, tuon tyhjän kehän kaltainen. Toistettaessa lukuisia kertoja yksinkertaisia askelkuvioita yksittäinen tanssija voi avautua kuvioiden hengellisille sisällöille, samanaikaisesti kun tanssijoiden ketju, joka ottaa osaa tanssin matkaan, symboloi yhteistä päämääräämme ihmisinä. ”Kun kohotin käsivarteni Rauhan rukouksessa, tuntui, että yläpuolelleni avautui tie. Avasin kädet sivulle, tunsin roikkuvani ristillä ja oloni oli surullinen. Laitoin käsivarret lomittain rinnan päälle ja laskin pääni alas, olemukseeni levisi syvä rauha ja hymyilin.” Tanssija voi tehdä yhden tanssikokoontumisen aikana matkan, joka seuraa Kristuksen kärsimystietä. Eri siirtymävaiheet voi kokea sielullisesti, kun tanssissa kuljetaan matkaa syntymän ja kuoleman kautta ylösnousemukseen. Sielullisena kokemuksena osallistuja voi tuntea kulkeneensa matkan valoon ja painottomuuden olotilaan. Symboliset mielikuvat valaisevat <strong>sielua</strong> kehon liikkumiskokemuksen kautta. Tanssijalle tarjoutuu mahdollisuus olla yhteydessä omaan jumalalliseen alkuperäänsä. Seurakunnat avaavat oviaan tanssille Tällä hetkellä Suomessa on viitisentoista koulutettua Pyhän tanssin ohjaajaa. Tukholmassa toimiva suomalainen pappi Sanna Bäckvall kouluttaa jo toista kurssillista uusia ohjaajia, tällä kertaa Helsingin hiippakunnan järjestämällä kurssilla. Monet seurakunnat ovat jo avanneet ovensa Pyhälle tanssille ja järjestävät vakituisesti kokoontuvia tanssiryhmiä ja muita tanssitapahtumia. Koulutetut ohjaajat ovat järjestäneet erilaisia Pyhän tanssin tapahtumia eri paikkakunnilla Suomessa ja integroineet tanssia jumalanpalveluksiin. Itse olen ohjannut tanssia Alppilan, Maunulan, Tapiolan ja Lohjan kirkoilla. Pidän kesäkuussa Järvenpäässä järjestettävässä kansainvälisessä kristillisen varhaiskasvatuksen Ecce-konferenssissa Pyhän tanssin workshopin ja ohjaan Pyhää tanssia retriitissä Porin Korpholmassa. Pääosa jo koulutetuista ohjaajista on pappeja, jotka käyttävät tanssia omien seurakuntiensa tilaisuuksissa mm. pääkaupunkiseudulla, Oulussa, Vaasassa, Tampereella, Karjaalla ja Turussa. Toivottavasti seurakunnat antavat tanssille lisää mahdollisuuksia nyt, kun kysyntää on enenevässä määrin ja ammattitaitoiset ohjaajat osaavat suunnitella eri ikäryhmille ja erilaisiin tapahtumiin sopivia tansseja. ● Tiina Sara-aho Balettipedagogi ja Pyhien tanssien ohjaaja, erityisopettaja, teologian yo Kirjallisuutta: • Rönn, Maria. Heliga danser. Centraltryckeriet i Borås 1997 • Wosien, Maria-Gabriele. Sacred dance. CS Graphics, Singapore 1974 DIAKONIA 25 3 • 2013
Page 1 and 2: 3/13 Mikä hoitaa sielua? Unelma si
Page 3 and 4: PÄÄKIRJOITUS Miten hoitaa sielua?
Page 5 and 6: - Tulokaskoulutuksissa on jo muutam
Page 7 and 8: - Sielunhoitajan huoneentauluun sop
Page 9 and 10: Tätä taustaa vasten minulle oli y
Page 11 and 12: elementtejä voisi tarjota asiakkaa
Page 13 and 14: Itse toimin käytännöllisen teolo
Page 15 and 16: työvälineenä Esimerkiksi W.R. Bi
Page 17 and 18: nan kanssa yhteistyössä. He osaav
Page 19 and 20: Nyfiken på beröring Det var likna
Page 21 and 22: 1) Mikä leirissä oli hyvää? 2)
Page 23: ”Virret on mun rukousta” Kuvasi
Page 27 and 28: Maisema tuo mieleeni työntyy, vaik
Page 29 and 30: kokonaisvaltaisesti leen suhteen it
Page 31 and 32: teuttaa turvallisen ja pitkään ko
Page 33 and 34: LYHYESTI Minä näen sinut Valtakun
Page 35 and 36: ström puhuu saavutettavissa olemis
Page 37 and 38: vapinan. Muistan selkää kutitelle
Page 39 and 40: - Kirkollisissa piireissä on ollut
Page 41 and 42: ”Pastori Virva Nyback näkee kirk
Page 43 and 44: sukupolvien välille turhaksi: haas
Page 45 and 46: sieluttomalle? LYHYESTI KÄVELE KAL
Page 47 and 48: KIRJAT Häpeä halvaannuttaa Janne

Mikä hoitaa sielua? - Sakasti

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?