Polven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion ...
Polven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion ...
Polven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Polven</strong> <strong>Oxford</strong>-<strong>osatekonivelpotilaiden</strong><br />
<strong>hoitotulokset</strong> <strong>Kuopion</strong> yliopistollisessa<br />
sairaalassa<br />
Jami Jonninen, Jukka Kettunen, Juha Lumiaho, Heikki Kröger<br />
Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka, <strong>Kuopion</strong> yliopistollinen sairaala ja<br />
Kliininen laitos, kirurgian yksikkö (BCRU), <strong>Kuopion</strong> yliopisto<br />
A short-term outcome of the <strong>Oxford</strong> medial unicompartmental arthroplasty at<br />
Kuopio University Hospital in 2000–2003 was studied. We collected the data retrospectively<br />
from medical records and radiographs. Additionally a phone-interview<br />
was performed. During the study period a total of 41 knees were operated<br />
(33 primary and 8 secondary arthrosis). The mean Ahlbäck’s radiological grade<br />
was 1.6 (I–III). The mean duration of the operation was 90.5 minutes. There were<br />
neither peroperative nor immediate postoperative complications. The mean<br />
postoperative hospital stay was 5.7 days. The mean preoperative flexion was 120<br />
(100–135) degrees and at 3 months control 117 (75–150) degrees. Preoperatively<br />
the mean mechanical axis was 4.5 (-1–10) degrees in varus and postoperatively<br />
at 3 months control 0.5 (-7–8) degrees in varus. All prostheses controlled at 1 year<br />
follow-up were radiologically intact. According the phone-interview (minimum<br />
2 yrs postoperatively) 97 % of patients operated were satisfied with the knee and<br />
pain relief. Using careful patient selection and appropriate surgical technique <strong>Oxford</strong><br />
unicompartmental arthroplasty is a viable option of treating anteromedial<br />
osteoarthrosis of the knee.<br />
<strong>Polven</strong> osatekonivel otettiin käyttöön artroosin kirurgisessa<br />
hoidossa jo 1950-luvulla ja ensimmäinen <strong>Oxford</strong>-osatekonivel<br />
asennettiin vuonna 1982 (1). <strong>Oxford</strong>-osatekonivel<br />
(Biomet Ltd, Bridgend, UK) on<br />
ensimmäinen osaproteesi, jossa keinotekoinen meniskirakenne<br />
on suunniteltu liukumaan vapaasti osana<br />
koko polven liikelaajuutta jäljitellen normaalia polven<br />
liikettä (2). Proteesin materiaalina käytetään metalliosissa<br />
koboltti-kromi-metalliseosta ja niiden välisenä<br />
liukupintana muoviosaa, joka on suurimolekyylipainoista<br />
(UHMWPE) polyeteeniä, jolla on hyvä kitkakerroin<br />
ja iskunvaimennuskyky, sekä hyvä puristus- ja<br />
vetolujuus. Tunnettu ongelma tällaisissa metalli-polyeteeniliukupareissa<br />
on kuitenkin niiden tuottamat<br />
polyeteenipartikkelit, jotka voivat aiheuttaa vierasesinereaktiota<br />
tai proteesin irtoamisen (3).<br />
Osatekonivel soveltuu parhaiten normaalipainoisille<br />
potilaille, joilla on primaarinen anteromediaalinen<br />
artroosi stabiilissa polvinivelessä, jonka liikelaajuus<br />
on hyvä (ainakin 10–110 astetta). Lateraalisesti<br />
ei saa olla merkittäviä artroosimuutoksia, mutta pienet<br />
paikalliset eroosiot tai osteofyytit lateraalikondylin<br />
mediaaliosassa eivät ole kontraindikaatioita. Lisäksi affisioituneen<br />
raajan varus-virheasennon tulee olla passiivisesti<br />
korjattavissa neutraaliksi. Patello-femoraalinivelen<br />
artroosi ei ole kontraindikaatio. Varsinaisesti<br />
ainoat kontraindikaatiot leikkaukselle ovat inflammatorinen<br />
artriitti ja polvinivelen lateraalikompartmentin<br />
artroosi (4,5). Osatekonivel voi soveltua hyvin väliaikaiseksi<br />
ratkaisuksi nuorehkolle ja aktiivisessa iässä<br />
olevalle potilaalle, jonka kenties voidaan katsoa vaativan<br />
myöhemmin 7–10 vuoden kuluttua polven totaaliproteesia<br />
(6).<br />
186 SOT 3•2007<br />
Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30
Totaaliproteesiin verrattuna osatekonivelen etuina<br />
ovat mm. nopeampi toipumisaika leikkauksesta, edullisempi<br />
hinta, vähäinen vakavien komplikaatioiden<br />
esiintyminen, parempi potilastyytyväisyys, parempi<br />
liikelaajuus (4) ja <strong>Oxford</strong>-osatekonivelellä lisäksi miniinvasiivinen<br />
leikkaustekniikka. Tämä mahdollistaa aikaisen<br />
potilaan mobilisoinnin ja kotiutuksen.<br />
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää<br />
vuosina 2000–2003 KYS:ssa leikattujen polven <strong>Oxford</strong>-<strong>osatekonivelpotilaiden</strong><br />
lyhyen aikavälin hoitotuloksia<br />
kliinisesti ja radiologisesti. Lisäksi tiedustelimme<br />
preoperatiivista toimintakykyä ja potilastyytyväisyyttä<br />
leikkauksen jälkeen.<br />
Menetelmät<br />
Tutkimusaineisto kerättiin retrospektiivisesti <strong>Kuopion</strong><br />
yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2000–2003<br />
tehdyistä polven <strong>Oxford</strong>-osatekonivelleikkauksista.<br />
Tiedot leikatuista potilaista ja leikkausajankohdista<br />
saatiin sairaalan toimenpiderekisteristä, potilaiden sairauskertomuksista<br />
ja röntgenkuvista. Tutkimusta varten<br />
käytiin läpi kaikkien 1.1.2000–31.12.2003 välisenä<br />
aikana leikatun 37 potilaan sairauskertomukset 41<br />
leikatun polven osalta.<br />
Polviröntgenkuvat tarkastettiin preoperatiivisesti<br />
(n=41), postoperatiivisesti (n=41), kolmen kuukauden<br />
kontrollissa (n=38) ja vuoden kontrollissa (n=20).<br />
Polviröntgenkuvista mitattiin polven mekaaninen akseli,<br />
mekaanisen akselin asteluku, tibian takakallistus<br />
(posterior slope), femurkomponentin fleksio ja ekstensio<br />
asteina ja tibiakomponentin varus- ja valguskulma.<br />
Kolmen kuukauden kontrollissa määritettiin<br />
polven mekaaninen akseli sekä sen asteluku. Lisäksi<br />
arvioitiin artroosin astetta Ahlbäck- ja Piperno-luokituksilla<br />
(7,8). Edelleen arvioitiin sekä femur- että tibiakomponentin<br />
kiinnitys yhden vuoden kontrollissa.<br />
Kaikista leikatuista polvista oli käytettävissä 3 kuukauden<br />
kontrollitiedot ja 17 polven osalta yhden vuoden<br />
kontrollitiedot. Polviröntgenkuvat koko seuranta-ajalta<br />
olivat käytettävissä kaiken kaikkiaan 20 polven osalta.<br />
Leikkausta edeltävää toimintakykyä ja leikkauksen<br />
jälkeistä tyytyväisyyttä arvioitiin modifioitua suomenkielistä<br />
<strong>Oxford</strong> Knee Score -kyselykaavaketta (the <strong>Oxford</strong><br />
Knee Score questionnaire) käyttäen. Haastattelu<br />
suoritettiin puhelimitse vuoden 2005 alkupuoliskolla,<br />
jolloin leikkauksesta oli kulunut vähintään 2 vuotta.<br />
Aineiston tilastollinen analyysi tehtiin SPSS tilastoohjelmaa<br />
käyttäen.<br />
Tulokset<br />
Preoperatiiviset kliiniset löydökset<br />
Tutkimusajanjaksona leikattiin <strong>Oxford</strong>-osatekoniveltä<br />
käyttäen yhteensä 41 polvea 37 potilaalta. Näistä miehiä<br />
oli 12 ja naisia 25, yhdeltä mieheltä ja kolmelta<br />
naiselta leikattiin molemmat polvet samanaikaisesti.<br />
Potilaiden keski-ikä oli 62.5 (46–80) vuotta, keskipaino<br />
75.3 kg (60–90) sekä BMI 27.3 kg/m2 (22.0–<br />
31.2). Leikatuista polvista 33:ssa tapauksessa kyse oli<br />
primaarisesta nivelrikosta ja kahdeksassa tapauksessa<br />
taas sekundaarisesta artroosista, joissa kaikissa oli taustalla<br />
polven vanha vamma. Oikea polvi leikattiin 18:<br />
ssa tapauksessa (43.9 %) ja vasen 23:ssa (56.1 %).<br />
Aineistosta kevyen työn tekijöitä oli 46 %, keskiraskaan<br />
46 % ja raskasta työtä teki vain 8 %. Aikaisempia<br />
niveltähystyksiä jompaankumpaan polviniveleen<br />
oli tehty 43 %:lle. Aikaisemmin joko lonkkaan tai<br />
polveen laitettu tekonivel löytyi potilaista 5.4 %:lta,<br />
muu jommankumman alaraajan leikkaus ml. yksi osteotomia<br />
oli tehty 37.8 %:lle ja jokin pitkäaikaussairaus<br />
löytyi 75.7 %:lta. Lonkka-artroosi oli diagnosoitu<br />
18.8 %:lla potilaista. Polvioireiden kesto leikkaushetkellä<br />
oli keskimäärin 40.4 kk (3–168).<br />
Preoperatiivisessa statuksessa leikattava polvi oli<br />
stabiili lähes kaikilla (95.8 %). <strong>Polven</strong> nesteily (hydrops)<br />
mainittiin 8 potilaan sairauskertomuksessa.<br />
Preoperatiivisesti polvien liikelaajuudet vaihtelivat<br />
seuraavasti: ekstensiovaje oli keskimäärin 2 astetta (0–<br />
10) ja fleksio keskimäärin 120 astetta (100–135).<br />
Radiologiset tiedot<br />
Radiologisesti Ahlbäck I-luokkaa oli 45 %, Ahlbäck<br />
II-lk 50 % ja Ahlbäck III-lk 5 %. Modified-Ahlbäckeli<br />
ns. Piperno-luokituksen mukaan löydökset jakaantuivat<br />
seuraavasti: Piperno-1: 5 %, Piperno-2: 42.5 %,<br />
Piperno-3: 22.5 %, Piperno-4: 27.5 % ja Piperno-5:<br />
2.5 % (taulukko 1).<br />
Preoperatiivinen polven mekaanisen akselin asteluku<br />
oli keskimäärin 4.5 astetta varusta. Vain yhdessä<br />
polvessa oli valgusta (1 aste). Postoperatiivinen mekaaninen<br />
akseli oli 3 kuukauden kontrollissa keskimäärin<br />
0.5 astetta varusta (-7– 8 astetta). Varusta todettiin 50<br />
%:ssa tapauksista, valgusta 36.8 %:ssa ja mekaaninen<br />
akseli oli suora 13.2 %:ssa tapauksista (taulukko 2).<br />
Edelleen 3 kk:n kontrollissa tibiakomponentin takakallistus<br />
oli keskimäärin 7.1 (0–16) astetta, femurkomponentin<br />
asento neutraali kymmenessä tapauksessa,<br />
fleksio 20:ssa tapauksessa ollen keskimäärin 3.4<br />
(0–12) astetta ja ekstensio kymmenessä tapauksessa<br />
Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30 3•2007 SOT 187
Taulukko 1. Potilaiden preoperatiivinen<br />
radiologinen luokitus (n=40)<br />
Ahlbäck-luokitus<br />
Piperno-luokitus<br />
(I) 18 (1) 2<br />
(II) 20 (2) 17<br />
(III) 2 (3) 9<br />
(IV) – (4) 11<br />
(V) – (5) 1<br />
Taulukko 2. <strong>Polven</strong> mekaanisen akselin<br />
muutokset <strong>Oxford</strong>-osatekonivelpotilailla (n=38)<br />
Mekaaninen akseli Preoperatiivinen 3 kuukautta<br />
Varus 40 19<br />
Valgus 1 14<br />
Neutraali 0 5<br />
Keskiarvo 4.5 (- 1 – 10) 0.5 (- 7 – 8 )<br />
(astetta varusta)<br />
Taulukko 3. <strong>Polven</strong> liikelaajuuksien muutokset<br />
asteina <strong>Oxford</strong>-osatekonivelpotilailla (n=35)<br />
Preoperatiivinen 3 kuukautta<br />
Ekstensiovaje (ka) 0–10 (2) 0–5 (0.6)<br />
Fleksio (ka) 100–135 (120) 75–150 (117)<br />
ollen keskimäärin 3.3 (0–14) astetta. Tibian asento<br />
säären mekaaniseen akseliin verrattuna oli varusta 30:<br />
ssa tapauksessa ollen keskimäärin 3.6 (1–10) astetta,<br />
valgusta kuudessa tapauksessa ollen keskimäärin 2.0<br />
(1–4) astetta ja neutraali kolmessa tapauksessa. Yhden<br />
vuoden kontrolli oli tutkimushetkellä tehty 20 polven<br />
osalta (48.8 %) ja näissä kaikissa osatekonivel oli kiinni<br />
(kuva 1).<br />
Peroperatiiviset havainnot ja leikkaustiedot<br />
Leikkauksen kesto oli keskimäärin 90.5 minuuttia<br />
(52–145). Mediaalinen femurkondyyli oli affisioitunut<br />
hieman useammin kuin mediaalinen tibiakondyyli,<br />
kun taas lateraalipuolella ei todettu artroosimuutoksia<br />
leikkauskertomusten mukaan lainkaan. Artroosia<br />
havaittiin femursulkuksessa kahdella ja patellassa kolmella<br />
potilaalla.<br />
Kaikissa tapauksissa käytettiin spinaalianestesiaa.<br />
Peroperatiivisia komplikaatioita ei raportoitu lainkaan.<br />
Kudosimua käytettiin 69.4 %:ssa. Vuodon kokonaismäärä<br />
oli keskimäärin 193 ml (40–800). Tromboosiprofylaksiana<br />
käytettiin kaikilla potilailla Fragminia.<br />
Käytettyjen proteesien koko jakautui seuraavasti: s<br />
= 27.3 %, m = 60.6 % ja l = 12.1 %. Tibiaplatan leveys<br />
oli keskimäärin 42.4 mm (38–50) ja syvyys 27.2<br />
Kuva 1. <strong>Oxford</strong>-osatekonivel asennettuna.<br />
mm (22–32) sekä proteesin muoviosan paksuus keskimäärin<br />
4.8 mm (3–8).<br />
Postoperatiivinen toipuminen<br />
Hoitoaika vuodeosastolla oli keskimäärin 5.7 (2–8)<br />
vrk ja kaikissa tapauksissa vuodeosaston jälkeinen jatkohoitopaikka<br />
oli koti. <strong>Polven</strong> postoperatiivinen ekstensiovajaus<br />
kotiutettaessa oli keskimäärin 3.7 (0–10)<br />
ja fleksio 96 (70–120) astetta. Postoperatiivisia komplikaatioita<br />
ei havaittu.<br />
Liikelaajuudet 3 kk:n kontrollissa olivat seuraavat:<br />
keskimääräinen ekstensiovaje 0.6 (0–5) ja fleksio 117<br />
(75–150) astetta (taulukko 3). Edelleen, jokainen leikattu<br />
polvi oli kontrollissa stabiili. Seitsemän potilasta<br />
(17 %) raportoi leikatussa polvessa kipua kävellessä.<br />
Kaikissa tapauksissa leikkaushaava oli parantunut<br />
ongelmitta kontrolliin mennessä. Kolmen kuukauden<br />
kontrollissa havaittiin komplikaatio kahdessa tapauksessa.<br />
Yhdellä potilaalla polven liikelaajuus oli aikaisempaa<br />
huonompi ja polvi kivuliaampi kuin ennen<br />
leikkausta. Toisella potilaalla polvi kipeytyi huomattavasti<br />
viiden viikon kuluttua leikkauksesta ja tästä syystä<br />
fysikaalinen hoito oli jouduttu keskeyttämään.<br />
Vuoden polikliiniseen kontrolliin oli tutkimushetkellä<br />
ehtinyt 17 potilasta. Kuitenkin jo 20:sta potilaasta<br />
oli käytettävissä vastaavan ajan röntgenkuvat.<br />
Ekstensiovajetta ei raportoitu olleen 15 potilaalla lainkaan<br />
ja tieto puuttui kahden potilaan osalta. Fleksio<br />
oli keskimäärin 125 (110–150) astetta. Kipua kävellessä<br />
ilmoitti neljä potilasta, seitsemän käveli kivuitta,<br />
ja muiden osalta sairauskertomuksissa ei ollut mainintaa.<br />
Kaikissa tapauksissa haava oli siisti ja polvi tes-<br />
188 SOT 3•2007<br />
Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30
taten stabiili. Komplikaatioita raportoitiin olleen vain<br />
yhdellä potilaalla, jonka polvi oli edelleen kivulias levossa.<br />
Radiologisesti kaikki proteesit olivat kiinni ja<br />
paikoillaan.<br />
Puhelinkyselyn tulokset<br />
Potilaiden preoperatiivisia subjektiivisia kokemuksia<br />
oireilevan polven osalta havainnoitiin kyselylomakkeen<br />
ja puhelinsoiton avulla, jolloin 37:sta potilaasta<br />
saatiin puhelinhaastateltavaksi 30. Kysely toteutettiin<br />
puhelimitse vuoden 2005 alussa.<br />
Kysyttäessä oireilevan polven kivun määrää ennen<br />
leikkausta, 2.9 % ilmoitti kipua olleen vain vähän,<br />
kohtalaiseksi kivun arvioi 44.1 % ja kovaa kipua oli<br />
tuntenut 52.9 %. Vain 8.8 % potilaista ei joutunut<br />
kivun vuoksi ontumaan jalkaansa. Työntekoa polvikipu<br />
ei haitannut ollenkaan tai vain hieman 11.8 %:lla<br />
potilaista. Vaikea työntekoa haittaava vaiva oli 47 %:<br />
lla potilaista. <strong>Polven</strong> pettämisen tunnetta ilmoitti 79.4<br />
% potilaista. Kaikkiaan 48.5 % koki polvikipua joka<br />
yö ennen leikkausta.<br />
Kysyimme myös, haluaisiko potilas samanlaisen<br />
leikkauksen uudestaan, mikäli myöhemmin siihen olisi<br />
tarvetta. Yhtä potilasta lukuun ottamatta vastaus oli<br />
myönteinen (97.1 %).<br />
Pohdinta<br />
Tutkimuksemme mukaan lyhytaikaiset kliiniset ja radiologiset<br />
tulokset anteromediaalisen nivelrikon hoidossa<br />
<strong>Oxford</strong>-osatekoniveltä käyttäen olivat hyviä.<br />
Potilaiden keski-ikä on ollut aikaisemmissa tutkimuksissa<br />
62–71 vuotta, jolle välille sijoittuvat myös tämän<br />
tutkimuksen potilaat. Potilasaineiston keskipaino oli<br />
jotakuinkin samansuuruinen ja miesten osuus (34.5–<br />
37.5 %) hieman pienempi aikaisempiin tutkimuksiin<br />
nähden (4,9). Posttraumaattisen artroosin osuus tutkimuksen<br />
potilasaineistossa oli selkeästi suurempi kuin<br />
useimmissa muissa tutkimuksissa.<br />
Aikaisemmissa <strong>Oxford</strong>-osatekoniveltä koskevissa<br />
tutkimuksissa polven postoperatiivinen fleksio on<br />
ollut 110–121 astetta, mikä ei merkittävästi eronnut<br />
omasta tutkimuksestamme. Proteesin muoviosan keskimääräinen<br />
paksuus 4.8 mm alitti selkeästi vertailututkimuksen<br />
9.7 mm ja keskimääräinen leikkausaika<br />
90.5 minuuttia oli vain hieman vähemmän kuin aikaisemmassa<br />
polven puoliproteesileikkaustutkimuksissa<br />
(93 minuuttia) (10). Vuonna 1995 tehdyssä suomalaisessa<br />
tutkimuksessa aineistona oli vastaavasti 32 potilasta,<br />
joilta leikattiin 37 polvea kuuden vuoden aikana<br />
(5). Myös tässä tutkimuksessa polviartroosia arvioitiin<br />
käyttäen Ahlbäck-luokitusta, jolloin preoperatiivinen<br />
artroosin aste oli keskimäärin 2.2 (1–3) (5), kun taas<br />
meidän tutkimuksessamme se oli 1.6 (1–3), eli leikkauskriteerit<br />
näyttävät toteutuneen varsin hyvin molempien<br />
tutkimusten potilasaineistoissa. Preoperatiivinen<br />
tibiofemoraalikulma kuormituskuvien mittausten<br />
perusteella oli 0.4 astetta (5). Edelleen postoperatiivinen<br />
tibiofemoraalikulma oli 6.7 (1–18) astetta valgusta<br />
ja seuranta-aikana 6.4 (0–14) astetta valgusta (5).<br />
Omassa tutkimuksessamme preoperatiivinen mekaaninen<br />
akseli oli keskimäärin 4.5 (-1–10) astetta varusta<br />
ja postoperatiivisesti 0.5 (-7–8) astetta varusta.<br />
Leikkauksissa on erityisesti varottava kuormitusakselin<br />
ylikorjausta valgukseen, joka voi johtaa edelleen polven<br />
lateraalisen artroosin kehittymiseen sekä on vältettävä<br />
ohuiden muoviosien käyttöä muovin kulumisen<br />
vuoksi (10). Omassa tutkimuksessamme postoperatiivinen<br />
mekaaninen akseli oli keskimäärin suora ja<br />
nähtäväksi jää vaikuttaako tämä polven ennusteeseen.<br />
Aiemmassa tutkimuksessa ei havaittu yhtään osatekoniveltä<br />
irronneeksi seuranta-aikana, tosin neljään polveen<br />
oli tehty revisioleikkaus ja yksi odotti vastaavaa<br />
toimenpidettä (5). Tutkimuksemme valossa näyttää<br />
siltä, että potilaat ovat päässeet leikkaukseen <strong>Kuopion</strong><br />
yliopistollisessa sairaalassa jossakin määrin aiemmin ja<br />
artroosin aste on ollut hiukan lievempi. Oireiden kesto<br />
leikkaukseen oli KYS:ssa keskimäärin 40.4 kk, kun<br />
taas aiemmassa tutkimuksessa se oli n. 66 kk (5).<br />
Postoperatiivinen vuodeosastoaika sairaalassa oli<br />
keskimäärin hieman alle 6 vuorokautta, minkä jälkeen<br />
kaikki leikatut potilaat kotiutuivat. Sittemmin hoitoajat<br />
sairaalassamme ovat radikaalisesti lyhentyneet.<br />
Kaikkien tekonivelpotilaiden keskimääräinen hoitoaika<br />
vuodeosastolla oli 3.8 vrk vuonna 2006 (KYS,<br />
SIGMA-tietokanta). Kirjallisuudessa on mainittu vastaavan<br />
vuodeosastoajan pituuden olevan yleensä keskimäärin<br />
3–5 vuorokautta, mikä voi selittyä erilaisilla<br />
hoitokulttuureilla ja sairausvakuutusjärjestelmien välisillä<br />
eroilla. Ammatin fyysisyydellä ei tutkimuksen<br />
mukaan näyttänyt olevan vaikutusta sinänsä artroosin<br />
kehittymiseen sekä sen vaikeusasteeseen ja leikkaukseen.<br />
Tutkimuksen vahvuutena voitaneen pitää sen perehtyneisyyttä<br />
radiologiin mittauksiin ja arviointiin<br />
sekä niistä saatuihin tuloksiin. Edelleen, käytimme<br />
modifioitua suomenkielistä <strong>Oxford</strong> Knee Score -lomaketta,<br />
joka antoi arvokasta tietoa potilaiden subjektiivisista<br />
kokemuksista ennen leikkausta. Mediaa-<br />
Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30 3•2007 SOT 189
linen polviartroosi aiheutti potilaillamme merkittävää<br />
toimintakyvyn alenemista ja jopa puolet potilaista<br />
kärsi yökivusta ennen leikkausta. Tehtyä kyselyä voidaan<br />
käyttää jatkossa samojen potilaiden pitkäaikaisen<br />
toimintakyvyn muutosten arviointiin. Toisaalta,<br />
potilasaineisto on pienehkö ja etenkin osan postoperatiivisten<br />
kontrollien puuttuminen rajoittaa tulosten<br />
esittämistä yhden vuoden kontrollin osalta.<br />
Aiempien kotimaisten tutkimustulosten mukaan<br />
osatekonivelleikkaus on turvallinen toimenpide hoidettaessa<br />
mediaalista polviartroosia ja keskipitkän 7–<br />
10 vuoden seuranta-ajan tulos proteesin pysyvyydessä<br />
on ollut 81–91 %. Leikkauksilla saavutetaan useimmiten<br />
erinomainen polven liikelaajuus ja kivunlievitys.<br />
Havaittuja komplikaatioita postoperatiivisesti<br />
ovat olleet mm. pinnalliset haavainfektiot ja syvät laskimotromboosit,<br />
joista ensimmäisiä 142 potilaan tutkimusaineistossa<br />
havaittiin kolmella (2.1 %) ja jälkimmäisiä<br />
samassa aineistossa yhdellä (0.7 %) potilaalla.<br />
Kuolleisuutta tai syviä proteesi-infektioita ei esiintynyt<br />
331 leikatun potilaan aineistossa lainkaan. Keskimääräinen<br />
osatekonivelen kestoaika primäärileikkauksesta<br />
revisioon oli 6.1 vuotta. Revisioleikkausten syyt<br />
olivat 40 %:ssa muovin kuluminen, 27 %:ssa proteesin<br />
aseptinen irtoaminen, 16 %:ssa artroosin eteneminen,<br />
7 %:ssa reuma, sekä murtuma ja kipu molemmat<br />
erikseen 5 %:ssa tapauksia (10).<br />
Mediaalisen varisoivan femoro-tibiaalisen artroosin<br />
hoitoon on käytetty tietylle potilasryhmälle osteotomiaa,<br />
(HTO= high tibial osteotomy). Osteotomian<br />
pitkäaikaistulokset ovat vaihtelevia ja yleensä jonkin<br />
verran vaatimattomampia kuin varsinaisten tekonivelleikkausten.<br />
Kuitenkin leikkaustuloksia on pidetty<br />
vähintäänkin tyydyttävinä: n. 60–80 % leikatuista<br />
potilaista kokee hyötyneensä leikkauksesta 7–25<br />
vuotta sen jälkeen. Komplikaatioina on havaittu esim.<br />
peroperatiivista tibian lateraaliosan murtumista, mutta<br />
nämä ovat lähes poikkeuksetta parantuneet myöhemmin<br />
ongelmitta. Muita tunnettuja ongelmia ovat<br />
olleet pseudoartroosi ja hidastunut luutumisongelma,<br />
joista kaikki kolme liittyvät HTO-leikkauksien omaan<br />
spesifiin komplikaatioprofiiliin (11).<br />
Julkaistuissa pitkän aikavälin tutkimustuloksissa<br />
<strong>Oxford</strong>in osatekonivelen pysyvyys 10 vuoden seurannassa<br />
on ollut jopa 98 %, joka on paras raportoitu<br />
tulos polven osatekonivelleikkausten joukossa ja joka<br />
ei merkittävästi eroa parhaista tutkimustuloksista käytettäessä<br />
polven totaaliproteesia anteromediaalisen<br />
polviartroosin hoidossa (1,4). Tuoreessa suomalaiseen<br />
endoproteesirekisteriin perustuvassa tutkimuksessa<br />
<strong>Oxford</strong>-osatekonivelen 10 vuoden pysyvyys oli 81 %<br />
(12). Osatekonivelleikkauksen, ml. <strong>Oxford</strong>-osatekonivel,<br />
suurin haitta totaaliproteesileikkaukseen verrattuna<br />
on jossakin määrin suurempi uusintaleikkauksen<br />
riski (10) ja leikkaus on teknisesti vaativampi suorittaa<br />
kuin primaarileikkaus.<br />
Tutkimuksen rajoituksena on varsin pieni potilasaineisto<br />
ja seuranta-ajan lyhyt kesto. Tuloksemme<br />
osoittavat kuitenkin, että <strong>Oxford</strong>-osatekonivelleikkaus<br />
on varsin ongelmaton toimenpide ja se tuottaa hyvän<br />
kivunlievityksen ja toimintakyvyn tarkasti rajatulle<br />
nivelrikkopotilasryhmälle. Suomalaisia hoitotuloksia<br />
<strong>Oxford</strong>-osatekonivelestä on saatavilla vähän. Jatkossa<br />
tarvitaan asiasta lisätutkimuksia osoittamaan kyseisen<br />
osatekonivelen pidempiaikaiset <strong>hoitotulokset</strong>.<br />
Kirjallisuus<br />
1. Murray DW, Goodfellow JW, O’Connor JJ: The <strong>Oxford</strong> medial<br />
unicompartmental arthroplasty. A Ten Year Survival Study. J<br />
Bone Joint Surg Br 1998;80-B: 983-989.<br />
2. Biomet: Partial Knee Replacement. <strong>Oxford</strong> Unicompartmental<br />
Knee System, www.biomet.com/patients/oxford.cfm<br />
3. Konttinen Y, Santavirta S: Ortopediassa ja traumatologiassa<br />
käytetyt biomateriaalit Osa 4. Lääkelaitoksen julkaisusarja<br />
6/2003.<br />
4. Periasamy K, Venner RM: Sort Term Review After <strong>Oxford</strong><br />
Medial Unicompartmental Arthroplasty and Total Knee<br />
Replacement For Anteromedial Osteoarthritis. J Orthopaedics<br />
2005;2(2)e3.<br />
5. Salmenkivi J, Seitsalo S, Raunio J, Hyvärinen E, Paavolainen<br />
P: Unikondylaarinen polven <strong>Oxford</strong>-arthroplastia Jorvissa<br />
1990-95. Suom Ortop Traumatol 1995;18:192-194.<br />
6. University of Pennsylvania Health System: Penn Today<br />
Online: Minimally Invasive Unicompartmental Arthroplasty<br />
Shortens Rehabilitation, www.penn.heath.com/phys_forum/<br />
pto/nov_dec03/min_inv.html<br />
7. Ahlbäck S: Osteoarthritis of the knee: a radiographic investigation.<br />
Acta Radiol (Diagn) (Stockh) 1968; Suppl 277:7-72.<br />
8. Piperno M, Le Graverand M-PH, Conrozier T, Bochu M, Mathieu<br />
P, Vignon E: Quantitative evaluation of joint space width<br />
in femorotibial osteoarthritis: comparison of three radiographic<br />
views. Osteoarthritis and Cartilage 1998;6:252-259.<br />
9. Rajasekhar C, Das S, Smith A: 12-year results in a community<br />
hospital. J Bone Joint Surg Br 2004;86-B:983-985.<br />
10. Kettunen J, Miettinen H, Soininvaara T, Suomalainen O,<br />
Kröger H: 331 polven mediaalista unikompartmentaalista<br />
arthroplastiaa- kokemuksia <strong>Kuopion</strong> yliopistollisesta sairaalasta.<br />
Suom Ortop Traumatol 2001;24:93-96.<br />
11. Miettinen H, Kettunen J: Mediaalinen polviartroosi – Osteotomia.<br />
Suom Ortop Traumatol 2001;24:85-88.<br />
12. Remes V, Pulkkinen P, Eskelinen A, Paavolainen P, Koskinen<br />
E: Unicondylar knee replacement for primary osteoarthritis: a<br />
prospective follow-up study of 1,819 patients from the Finnish<br />
Arthroplasty Register. Acta Orthop 2007;78(1):128-135.<br />
190 SOT 3•2007<br />
Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30
13. Leopold SS: Unicompartmental Knee Arthroplasty: A<br />
Patient’s Guide to Partial Knee Replacement using Minimally-Invasive<br />
Surgery (MIS) Techniques. Orthopaedic Surgery<br />
and Sports Medicine at the University of Washington, www.<br />
orthop.washington.edu/<br />
14. Miettinen H, Kettunen J, Väätäinen U, Jokiranta J: Säären<br />
proksimaalinen opening wedge osteotomia. Ensimmäisen<br />
vuoden ja 21 potilaan kokemukset. Suom Ortop Traumatol<br />
2000;23:303-306.<br />
15. Slover J, Espehaug B, Havelini LI, ym: Cost-effectiveness of<br />
unicompartmental knee arthroplasty in elderly low-demand<br />
patients. J Bone Joint Surg Am 2006;88-A:2355.<br />
16. White SH, Goodfellow JW, Murkowski PF: Anteromedial<br />
Osteoarthritis of the Knee. J Bone Joint Surg Br 1991;73-B:582-<br />
586.<br />
Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30 3•2007 SOT 191
Change language