Professori Juha Kostamovaaran työssä on spirittiä - Oulu
Professori Juha Kostamovaaran työssä on spirittiä - Oulu
Professori Juha Kostamovaaran työssä on spirittiä - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
lyhyet<br />
Sijoittajien <strong>on</strong><br />
vaikea myöntää virheitään<br />
L<strong>on</strong>kkamurtumariskin<br />
arviointi tarkemmaksi<br />
Rahoitusalan teoriassa <strong>on</strong> todettu,<br />
etteivät sijoittajat aina käyttäydy<br />
järkiperäisesti. Yksi selkeä<br />
epärati<strong>on</strong>aalisuutta osoittava ilmiö<br />
<strong>on</strong> nk. dispositioefekti, jolla<br />
tarkoitetaan sijoittajien taipumusta<br />
realisoida mieluummin<br />
voittoja kuin tappioita. Verotuksellisesti<br />
tämänsuuntainen käyttäytyminen<br />
ei kuitenkaan järkevää,<br />
sillä myyntivoittojen perusteella<br />
sijoittajat maksavat enemmän<br />
veroja.<br />
Suomalaiset piensijoittajat<br />
käyttäytyvät yleensä juuri dispositioefektin<br />
mukaisesti, totesi<br />
väitöskirjatutkimuksessaan Mirjam<br />
Lehenkari. Heidän <strong>on</strong> vaikea<br />
myöntää omat virheensä ja<br />
myydä omistamiaan osakkeita<br />
tappiolla.<br />
Halu välttää hu<strong>on</strong>oista<br />
sijoituspäätöksistä<br />
johtuvaa katumuk-<br />
sen tunnetta näkyy, kun sijoittaja<br />
myy lahjaksi tai perinnöksi<br />
saamiaan osakkeita. Hänen<br />
<strong>on</strong> helpompi myydä saamansa<br />
tappiollinen kuin itse ostamansa<br />
osake. Lahjaksi tai perinnöksi<br />
saatuihin osakkeisiin liittyviä tappioita<br />
voidaan realisoida ilman<br />
katumusta, kun kehn<strong>on</strong> ostopäätöksen<br />
<strong>on</strong> tehnyt joku muu<br />
kuin sijoittaja itse.<br />
Lehenkarin väitöstutkimus<br />
osoittaa myös, että vaikka verotuksen<br />
takia sijoittajien kannattaisi<br />
realisoida myös tappioita,<br />
tuottavat osakesalkussa pidetyt<br />
tappiolliset osakkeet pitemmällä<br />
tähtäyksellä paremmin kuin<br />
myydyt voitolliset osakkeet.<br />
Mirjam Lehenkarin väitöskirja<br />
tarkastettiin <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong><br />
taloustieteiden<br />
tiedekunnassa<br />
13.3.2009.<br />
L<strong>on</strong>kkamurtumien riskin arviointiin<br />
<strong>on</strong> kehitetty uusi menetelmä,<br />
jolla voidaan seuloa riskiryhmät<br />
nykyisiä menetelmiä<br />
tarkemmin. <strong>Oulu</strong>n yliopistossa<br />
6.2.2009 tarkastetussa Pasi<br />
Pulkkisen väitöstutkimuksessa<br />
kehitettyä menetelmää voidaan<br />
tulevaisuudessa mahdollisesti<br />
soveltaa terveyskeskustasolla.<br />
Pulkkisen tutkimus osoittaa,<br />
että eri l<strong>on</strong>kkamurtumatyypeillä<br />
<strong>on</strong> erilaiset riskitekijät. Murtumatyyppien<br />
luokittelua käytetään<br />
tällä hetkellä l<strong>on</strong>kkamurtumien<br />
hoidossa mutta ei murtumariskin<br />
ja ennaltaehkäisevän<br />
hoid<strong>on</strong> tarpeen arvioinnissa.<br />
Nykyisen diagnostisen käytännön<br />
perusteella terveiksi todetuilla<br />
henkilöillä voikin edel-<br />
leen olla merkittävä reisiluun<br />
kaulan murtumariski. Tutkimuksessa<br />
kehitetty menetelmä perustuu<br />
lanti<strong>on</strong> alueen röntgenkuvasta<br />
tehtävään kuva-analyysiin,<br />
joh<strong>on</strong> kuuluu sekä luun rakenteen<br />
että tiheyden arviointi.<br />
Suomessa tapahtuu vuosittain<br />
yli 7000 l<strong>on</strong>kkamurtumaa,<br />
joiden hoidosta aiheutuvat kustannukset<br />
ovat lähes 150 miljo<strong>on</strong>aa<br />
euroa vuodessa. Selvästi<br />
yli puolet kaikista murtumista<br />
tapahtuu henkilöille, joilla ei todeta<br />
luun tiheyden merkittävää<br />
alenemaa, luukatoa eli osteoporoosia.<br />
Siksi tarvitaan uusia menetelmiä,<br />
jotta riskihenkilöt voidaan<br />
tunnistaa ja ennaltaehkäisy<br />
kohdistaa niihin, joilla <strong>on</strong> suurin<br />
riski saada l<strong>on</strong>kkamurtuma.<br />
Uhanalaisten merenrantakasvien<br />
taantuminen jatkuu<br />
Pohjoisilla merenrannoilla kasvavien<br />
erittäin uhanalaisen ruijanesik<strong>on</strong><br />
ja äärimmäisen uhanalaisen<br />
pohjansorsim<strong>on</strong> taantuminen<br />
jatkuu, ellei niiden suojelua<br />
tehosteta. Tärkeintä olisi<br />
turvata lajeille sopivat kasvupaikat.<br />
Marjut Kreivi tutki väitöskirjassaan<br />
ruijanesik<strong>on</strong> ja pohjansorsim<strong>on</strong><br />
esiintymiä ja niiden<br />
geneettistä rakennetta pääasiassa<br />
Pohjanlahden, Vienanmeren<br />
ja Barentsinmeren rannoilta.<br />
Tulosten mukaan ruijanesik<strong>on</strong><br />
geneettinen diversiteetti<br />
eli m<strong>on</strong>imuotoisuus oli pieni<br />
eikä eri tutkimusalueiden välillä<br />
ollut nk. geenivirtaa. Pohjansorsim<strong>on</strong><br />
diversiteetti oli suurempi<br />
ja myös geenivirtaa oli j<strong>on</strong>kin<br />
verran tietyn vesistön yhdistämien<br />
esiintymien välillä.<br />
Tieto kasviesiintymien geneettisestä<br />
rakenteesta ja dynamiikasta<br />
<strong>on</strong> tärkeää suunniteltaessa<br />
tehokasta uhanalaisten<br />
lajien suojelua. Kasvu-<br />
paikkojen lisäksi ruijanesik<strong>on</strong> ja<br />
pohjansorsim<strong>on</strong> suojelemiseksi<br />
voitaisiin käyttää siirtoistutuksia,<br />
jotka lisäisivät toisistaan<br />
erillään kasvavien esiintymien<br />
geneettistä m<strong>on</strong>imuotoisuutta.<br />
Marjut Kreivin väitöskirja<br />
tarkastettiin <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong><br />
lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>tieteellisessä tiedekunnassa<br />
30.1.2009.<br />
Turvetuotann<strong>on</strong> valumavesien<br />
käsittelyä kehitetään kosteikoilla<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> vesi- ja ympäristötekniikan<br />
laboratorio ja<br />
Suomen ympäristökeskus toteuttavat<br />
yhteistyössä tutkimusprojektin,<br />
jossa kehitetään<br />
turvetuotannolle uusia valumavesien<br />
käsittelymenetelmiä.<br />
Projektissa selvitetään, miten<br />
ojitetulle suoalueelle voidaan<br />
rakentaa turvetuotann<strong>on</strong> kuormitusta<br />
tehokkaasti vähentävä<br />
vesiensuojelukosteikko.<br />
Lisäksi tutkitaan, voidaanko<br />
vesiensuojelukosteik<strong>on</strong> puhdistustehokkuutta<br />
parantaa erilaisten<br />
fosforia pidättävien materiaalien<br />
avulla, ja selvitetään turvetuotann<strong>on</strong><br />
ympärivuotiseen<br />
vesien käsittelyyn sopivia pumppaus-<br />
ja vedenjakoratkaisuja.<br />
Tutkimusprojektin tulosten<br />
odotetaan lisäävän turvetuotann<strong>on</strong><br />
vesiensuojelun kustannustehokkuutta<br />
ja vaikuttavan<br />
myönteisesti vesiympäristön tilaan,<br />
työllisyyteen ja energiahuolto<strong>on</strong>.<br />
Tuloksia voidaan<br />
käyttää hyväksi myös hajakuormituksen<br />
hallinnassa vesiensuojelussa.<br />
Projektin tuottamaa tietoa<br />
tarvitsevat turvetuotantoyritykset,<br />
ympäristöviranomaiset,<br />
erityisesti valv<strong>on</strong>ta- ja lupaasioista<br />
päättävät viranomaiset,<br />
ja alan asiantuntijat.<br />
Projektin vastuullisena johtajana<br />
toimii professori Björn Klöve<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopistosta ja projektipäällikkönä<br />
Heini Postila <strong>Oulu</strong>n<br />
yliopistosta.<br />
23
Change language