Professori Juha Kostamovaaran tyÃ¶ssÃ¤ on spirittiÃ¤ - Oulu

More documents

Recommendations

Info

”Jatkossa opetuksessa integroidutaan entistä enemmän tutkimuksen kanssa”, Riitta Keiski kertoo uudistuksen eduista. siellä ei puhuta tiedekunnista tai laitoksista mitään. Siellä ei myöskään puhuta erikseen akateemisista hallintoelimistä. Siellä rajataan ne ehdot, jotka akateemisen päätäntäelimen tulee täyttää, ja määritellään hallituksen ja rehtorin tehtävät. Sen jälkeen kaikki päätäntävalta jää meille ja kirjattavaksi johtosääntöön.” Lajunen ei allekirjoita näkemystä siitä, että tässä vapaudessa piilisi uhka: ”Kysymys on siitä, luotammeko itseemme.” Ulkopuolinen näkemys raikastaa Yliopistolakiesityksen mukaan yliopiston hallitukseen valittaisiin puolet jäsenistä yliopistoyhteisön sisältä ja puolet ulkopuolisista henkilöistä. Hallituksen valitsee yliopistokollegio, joka koostuu pelkästään yliopistoyhteisön jäsenistä. Heikki Ruskoaho torpedoi tähänkin uudistukseen liitetyn uhkakuvan, jonka mukaan päätäntävaltaa ollaan siirtämässä muille: ”Tietysti yliopisto valitsee johtoon vain niitä, jotka ajattelevat yliopiston etuja. Jos tämä ei toteudu, hallituksen jäsen voidaan vaihtaa.” Laaja-alaiseen yhteistyöhön jo tottuneet rehtorit näkevät ulkopuolisten tuovan päätöksentekoon uutta näkökulmaa ja lähentävän yliopistoa muuhun yhteiskuntaan. Tämän päivän yliopisto ei voi linnoittautua omaksi saarekkeekseen, jos se aikoo menestyä. Hallintotehtäviä siirretään uudistuksen myötä uusille hallintoelimille. Kasvaako byrokratia? ”Tämän päivän yliopisto ei voi linnoittautua omaksi saarekkeekseen, jos se aikoo menestyä.” ”Päinvastoin, jatkossa professorit voivat keskittyä nykyistä paremmin tutkimus- ja opetustyöhön. Samalla niillä ihmisillä, jotka työskentelevät hallinnossa, on aiempaa suurempi vastuu. Mutta meidän pitää voida luottaa toisiimme”, Lajunen kommentoi. Rauli Svento näkee dilemman: ”Nykyistä mallia kritisoidaan voimakkaasti siitä, että se on hallinnointia ja byrokratiaa. Nyt kun uudistuksessa valitaan ihmisiä tekemään johtamistyötä ja annetaan muiden keskittyä ydintoimintoihin, tätäkin kritisoidaan.” Valtion tilivirastona toimiminen on Lauri Lajusen mukaan aiheuttanut yliopistolle erittäin paljon paperisotaa, ja kirjanpito on ollut ongelmallinen. Taloudellinen autonomia poistaa nämä ongelmat ja avaa yliopistolle kehittymisen mahdollisuudet. Perusrahoitus säilyy Yliopistouudistuksen aloite on lähtenyt yliopistojen sisältä. ”Se, että olemme osa valtiota sen tilivirastona, aiheuttaa rajoitteita päätöksenteolle, hirvittävästi raportointia, ja tilikirjanpito on mahdottoman ongelmallinen. Tämä on suuri este yliopiston kehittymiselle”, Lajunen perustelee. Toinen ongelma on ollut mekaaninen rahanjako, joka ei kannusta tuloksiin: ”Uudessa kulttuurissa tiedekuntien tulosyksiköiden kanssa tehdään sopimus tiedekunnan tehtävistä ja tavoitteista ja sen jälkeen budjetti, jolla tavoitteet saavutetaan.” Valtio turvaa perusrahoituksen ja jatkossa se on nykyistä ennakoitavampaa. Tuloksellisuusrahassa vertailukohtana eivät ole muut yliopistot, vaan oma kehitys. Minkään yliopiston rahoitus ei vähene, mutta kaikki voivat tuloksia parantamalla lisätä sitä. Tarkastelu tehdään neljän vuoden välein. Perusrahoituksen lisäksi yliopistot voivat jatkossa hakea aiempaa vapaammin lisärahoitusta. Oulun yliopiston budjetista jo tällä hetkellä on noin 30 prosenttia muuta kuin valtion budjetista maksettua rahaa. Suurin osa tästä tulee kilpailun kautta Suomen Akatemialta, Tekesiltä ja EU:lta ja noin 20 prosenttia muualta, muun muassa yrityksiltä. Uudistus suo nykyistä paremman mahdollisuuden myös lahjoitusvarojen keräämiseen, ja sitä varten Oulun yliopisto onkin jo perustanut rahaston. Humanisteillekin tarjolla lisärahaa Tiedekunnat ja laitokset voivat vapaasti hakea rahoittajia. Rehtorit patistavatkin tutkijoita käyttämään rohkeasti eri rahoituslähteitä ja kilpailemaan niistä tosissaan. He ovat vakuuttuneita siitä, että näin menetellen tulokset paranevat. 8 aktuumi 1/09
”Uusi malli mahdollistaa sen, että tiedekunnat menestyvät entistä paremmin. Tulevaisuus riippuu entistä enemmän omasta tekemisestä”, Lajunen sanoo. ”Lisäresurssit vahvistavat myös autonomiaamme”, Ruskoaho lisää. Heikentääkö käytäntö pehmeiden alojen, kuten humanistien tai kasvatustieteilijöiden mahdollisuuksia? ”Esimerkiksi Suomen Akatemia rahoittaa kaikkia aloja, vain tutkimuksen laatu ratkaisee”, Keiski muistuttaa. Svento vakuuttaa osaltaan, että on olemassa paljon esimerkiksi säätiöitä, joilla on intressi rahoittaa humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimusta. ”Sitä paitsi useimmat yhteishankkeet ovat poikkitieteellisiä. Niissä mukana olevat yritykset varmistavat, että onhan humanisteja myös mukana. Näin on esimerkiksi internettutkimuksessa.” Tavoitteena huippuyliopisto Oulun yliopiston tavoitteena on olla tutkimuspainotteinen, monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto, joka nousee joillakin osaalueilla maailman huipulle. Huippualoja kehittämään on yliopiston uudessa strategiassa valittu seitsemän kansainvälistä vahvuusalaa teknologiasta kulttuurin kehittämiseen. Lisäksi on päätetty perustaa innovaatiokeskuksia, joissa eri tiedekuntien, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkimusyksikköjen tutkijat tekevät töitä yhdessä. Tällainen yhteistyöhön perustuva tutkimustyö, kun sillä haetaan huipputuloksia, on mahdollista vain uusien rahoitusmahdollisuuksien ja vapaamman verkostoitumisen myötä. Tämä on sitä tutkimusta, joka synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Huippututkimus tekee Oulun yliopistosta entistä houkuttelevamman niin opiskelijoille kuin kansainvälisille tutkijoille ja rahoittajillekin. Innovaatioyhteistyössä ovat mukana myös Oulun kaupunki, VTT, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Technopolis. Myös perustutkimuksen tason odotetaan kohenevan muun muassa siksi, että jatkossa ”Minkään yliopiston rahoitus ei vähene, mutta kaikki voivat tuloksia parantamalla lisätä sitä.” tutkijoiden aikaa säästyy hallinnoinnista tutkimus- ja opetustyöhön. ”Hyvää on myös se, että opetuksessa integroidutaan entistä enemmän tutkimuksen kanssa eli enää ei ole erikseen opettajia ja tutkijoita”, Riitta Keiski täydentää. Hänen mukaansa strategiatyö, jossa yliopiston tutkimus ja opetus analysoidaan perusteellisesti ja sille asetetaan analyysin pohjalta selkeät tavoitteet, luo loistavan lähtökohdan toiminnan parantamiselle. Virkasuhteesta työsopimussuhteeseen Uudistuksen myötä yliopiston virat lakkaavat olemasta. Henkilökunta jatkaa vanhoina työntekijöinä eli muun muassa kertyneet Tavoitteena kansainvälisen tieteen huippu Oulun yliopistossa on määritelty tutkimuksen kansainvälisiksi vahvuusaloiksi: • informaatioteknologia ja internet • biotieteet ja terveys • älykkäät laitteet ja materiaalit • lääketieteen tekniikka ja ICT • ympäristö, energia ja luonnonvarat • liiketoiminta ja talous • kulttuuri, oppiminen ja vuorovaikutus eläke-edut pysyvät. Yliopisto tekee jokaisen kanssa työsopimuksen, jolloin työntekijällä on aiempaa parempi mahdollisuus osallistua tehtäviensä määrittelyyn. Yliopistosta tulee työnantaja. ”Tavoitteena on hyvä työnantajapolitiikka”, rehtorit toteavat. ”Koska kilpailu hyvistä opettajista ja tutkijoista kiristyy, yliopisto panostaa henkilökuntaansa. Meidän pitää olla vetovoimainen työnantaja.” Kaivosalalla nostetta Kaivosalan tutkimus ja koulutus yhdistää tieteenaloja, tutkimuslaitoksia ja alan teollisuutta • Oulu Mining School kouluttaa osaajia kaivannaisalalle ja tekee korkeatasoista tutkimusta. Sen myötä Oulun yliopisto on vahvassa nousussa vuorialan suunnannäyttäjäksi niin maanlaajuisesti kuin kansainvälisestikin. ”Kaivoskoulu” on samalla hyvä esimerkki yliopiston uudesta vahvuusalasta ja rajat yhdistävästä tutkimus- ja koulutusyhteistyöstä. Teksti Raija Tuominen Leena Ylinimen kuva Reijo Koirikivi / Studio P.S.V. 9
Page 1 and 2: VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 1/09 <
Page 4 and 5: aktuumi Nro 1 huhtikuu 2009 19. vsk
Page 6 and 7: Vararehtorit Riitta Keiski, Heikki
Page 10 and 11: Viime vuosina Suomen maaperästä o
Page 12 and 13: Resursseja keskittämällä uutta h
Page 14 and 15: • iLoq lanseerasi toissa vuonna e
Page 16 and 17: iLoq on kehittänyt elektronisen lu
Page 18 and 19: tutkijakuva • Polar Electro, Elek
Page 20 and 21: ”Tutkimusryhmien kannattaa olla s
Page 22 and 23: lyhyet Saamelaiskielien tutkimus et
Page 24 and 25: Varainhankintapäällikkö Seppo He
Page 26 and 27: Outokumpu Oyj:ltä merkittävä lah
Page 28 and 29: Meille ja maailmalle kansainvälisi
Page 30 and 31: väitökset Oulun yliopiston väit
Page 32 and 33: aktuumit ylioppilaaksi Karjasillan
Page 34 and 35: kolumni Kvarkkeja median mausteilla
Page 36: .5304

Professori Juha Kostamovaaran tyÃ¶ssÃ¤ on spirittiÃ¤ - Oulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?