Varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä aikoo tehdä ”obamat”. Tavoitteena <strong>on</strong> saada koko<strong>on</strong> 50 miljo<strong>on</strong>an eur<strong>on</strong> yliopistorahasto, j<strong>on</strong>ka tuotto käytetään tutkimukseen. Yliopist<strong>on</strong> varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä: ”Perusrahoituksella pärjätään, mutta lisärahalla noustaan huipulle” Onni Kinnunen / Studio P.S.V. 24 aktuumi 1/09
• Yliopistouudistus tekee mahdolliseksi sen, että yliopistot voivat aiempaa helpommin hankkia valtiolta tulevan perusrahoituksen lisäksi muuta rahoitusta. Tällä turvataan yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen taso kansainvälisessä kilpailussa. Seppo Heikkilä johtaa <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> varainhankintaa ja vauhdittaa siten yliopist<strong>on</strong> tietä kärkikaartiin. <strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> 219 miljo<strong>on</strong>an eur<strong>on</strong> vuosimenoista maksaa valtio 135 miljo<strong>on</strong>aa euroa, jotka käytetään yliopist<strong>on</strong> opetukseen ja perustutkimukseen. Sen lisäksi tutkimusja tuotekehitystyöhön yliopisto saa runsaat 60 miljo<strong>on</strong>aa euroa pääasiassa Tekesiltä, Suomen Akatemialta ja EU:lta, jotka jakavat rahaa kilpailun kautta parhaiten menestyville tutkimushankkeille. Myös yritykset osallistuvat yhteisten tutkimusten kuluihin. ”Kaikki tämä säilyy <strong>Oulu</strong>n yliopistolla jatkossakin”, varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä kertoo. Hän johtaa Yhteinen yliopisto -kampanjaa, j<strong>on</strong>ka tavoitteena <strong>on</strong> kerätä <strong>Oulu</strong>n yliopistolle 20 miljo<strong>on</strong>an eur<strong>on</strong> rahastolahjoitukset parissa vuodessa. Valtio <strong>on</strong> luvannut 2,5-kertaisen lisäsijoituksen yksityisten lahjoitusten päälle. Yliopistorahast<strong>on</strong> pääomatavoite <strong>on</strong> 50 miljo<strong>on</strong>aa euroa. ”Jotta saataisiin yksityisille lahjoituksille valti<strong>on</strong> 2,5-kertainen lisäsijoitus, lahjoitus tulee tehdä yliopistorahast<strong>on</strong> pääomaan”, Heikkilä tähdentää. Rahast<strong>on</strong> tuotto käytetään vuosittain yliopist<strong>on</strong> erikseen sopiman tutkimuksen tukemiseen. Seppo Heikkilä, miksi yliopisto tarvitsee lisää rahaa? ”Kun <strong>Oulu</strong>n yliopisto perustettiin 50 vuotta sitten, kaupunki oli yli puolta pienempi. Ilman yliopistoa olisimme edelleen pieni, sellunhajuinen kaupunkipahanen. Yliopist<strong>on</strong> myötä <strong>Oulu</strong>n alueesta <strong>on</strong> kasvanut Euroopan innovatiivisin alue. Täällä käytetään suhteellisesti eniten Euroopassa rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen eli 12,7 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Keskiarvo koko Euroopassa <strong>on</strong> vain 1,8 prosenttia.” ”Yliopist<strong>on</strong> vaikutus näkyi myös siinä, että <strong>Oulu</strong> vu<strong>on</strong>na 1984 julistettiin valtuust<strong>on</strong> päätöksellä teknologiakaupungiksi. Paria vuotta aiemmin vanhan meijerin tiloissa aloittanut teknologiakylä <strong>on</strong> nyt yksi Euroopan merkittävimmistä teknologiapuistoista. Yliopist<strong>on</strong> myötä alueelle <strong>on</strong> syntynyt hyvin palj<strong>on</strong> teollisuutta ja yrityksiä.” ”Nyt olemme jälleen vedenjakajalla. <strong>Oulu</strong>n allianssi <strong>on</strong> tehnyt arvokasta työtä päättämällä perustaa tänne innovaatiokeskuksia, jolloin <strong>on</strong> mahdollista keskittää resursseja esimerkiksi internettutkimukseen ja pyrkiä nostamaan <strong>Oulu</strong> maailman huipulle tällä äärimmäisen mielenkiintoisella alueella. Tämäntyyppisiin uusiin tieteellisiin avauksiin ei valti<strong>on</strong> perusrahoitus riitä.” ”Kun saamme aikaan maailmanluokan huippututkimusyksiköitä, myös kansainväliset rahoittajat kiinnostuvat meistä. Siksi meidän pitää pärjätä myös kansainvälisessä kilpailussa. Maailman parhaiden yliopistojen vuosibudjetit ovat m<strong>on</strong>inkertaisia <strong>Oulu</strong>n yliopisto<strong>on</strong> verrattuna, vaikka opiskelijoita niissä <strong>on</strong> suunnilleen sama määrä. Meillä pitää olla esimerkiksi mahdollisuus hankkia tarvittaessa tänne j<strong>on</strong>kin tietyn erikoisalan huippuosaaja mistä päin maailmaa tahansa, ja se maksaa.” Kuka voi tehdä lahjoituksen? ”<strong>Oulu</strong>n kaupunki lahjoitti rahastoomme jo miljo<strong>on</strong>a euroa. Outokumpu ja Rautaruukki ovat molemmat lahjoittaneet 200 000 ja Osuuskauppa Arina 100 000 euroa. Lisäksi olemme saaneet lukuisia kymmenien tuhansien eurojen lahjoituksia liike-elämältä, kunnilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä.” ”<strong>Oulu</strong>n yliopistolla <strong>on</strong> 40 000 alumnia. Toivomme, että he olisivat kokeneet saaneensa elämänsä eväät omalta yliopistoltaan ja haluaisivat osallistua varainhankintaan sekä lahjoittajina että viestin välittäjinä. Esimerkiksi Harvardin yliopist<strong>on</strong> alumneista jopa 45 prosenttia tekee säännöllisiä lahjoituksia yliopistolleen.” ”Kuka tahansa voi lahjoittaa, vaikka parikymmentä euroa. Vähintään 850 eur<strong>on</strong> vuosilahjoituksesta saa verovähennyksen. Tämän summan saa kasaan esimerkiksi siten, että lahjoittaa joka kuukausi 71 euroa.” Mitä lahjoittaja hyötyy? ”Tavoitteenamme <strong>on</strong> nostaa <strong>Oulu</strong>n yliopisto maailman arvostetuimpien yliopistojen joukko<strong>on</strong> sen keskeisillä tutkimusaloilla. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa uusien tieteellisten avausten ja innovaatioiden tukeminen edellyttää yliopistolta nykyisen rahoituspohjan laajentamista. Tukemalla yliopistoa lahjoittaja edistää yliopist<strong>on</strong> kilpailukykyä kansainvälisessä tiedeyhteisössä.” ”<strong>Oulu</strong>n yliopist<strong>on</strong> ja elinkeinoelämän yhteistyö <strong>on</strong> ollut aina poikkeuksellisen tiivistä. Yliopist<strong>on</strong> tukijoina ja strategisina kumppaneina yritykset saavat suoran yhteyden paitsi alan kansainväliseen huippututkimukseen myös tulevaisuuden osaajiin.” ”Suurempia lahjoituksia tekevät voivat esittää toivomuksia siitä, minkälaista toimintaa he haluavat tukea, ja lahjoitusten tuotto pyritään ohjaamaan toiveiden mukaan. Esimerkiksi Outokummun ja Rautaruukin lahjoitustuottoa suunnataan terästutkimusta tukevaan toimintaan. Ja siitähän hyötyvät tietysti kaikki muutkin kuin lahjoittajat.” ”Jokainen lahjoittaja saa presidentti Martti Ahtisaaren ja rehtori Lauri Lajusen allekirjoittaman kunniakirjan. Isompia lahjoituksia tekevät saavat näkyvyyttä yliopist<strong>on</strong> kampuksella, tiedotusvälineissä, kampanjan kotisivuilla ja erilaisissa kampanjatilaisuuksissa.” Miten kampanja etenee? ”Tähän mennessä olemme saaneet kerättyä noin kaksi miljo<strong>on</strong>aa euroa. Käytämme hyväksemme myös uutta tekniikkaa ja internetiä. Aikomuksemme <strong>on</strong> tehdä ”obamat”, eli saada pohjoissuomalaiset joukolla liikkeelle tukemaan <strong>Oulu</strong>n yliopistoa ja sitä kautta <strong>Oulu</strong>n alueen ja koko Pohjois-Suomen kehitystä.” (RT) Näin lahjoitat • maksa haluamasi summa <strong>Oulu</strong>n yliopistorahast<strong>on</strong> tilille: 171830-1813 • kirjoita pankkisiirr<strong>on</strong> viestikenttään ”Lahjoitus <strong>Oulu</strong>n yliopistorahasto<strong>on</strong>” sekä nimesi ja osoitteesi • jos lahjoituksesi <strong>on</strong> 850 - 250 000 euroa / vuosi, saat siitä verovähennyksen vuosien 2009 tai 2010 verotuksessa (Yliopistorahasto toimittaa tied<strong>on</strong> verottajalle) • jos lahjoitus <strong>on</strong> yli 850 euroa, täytä netissä lahjakirja ja toimita se allekirjoitettuna osoitteeseen: <strong>Oulu</strong>n yliopisto, varainhankinta, PL 8000, 90014 <strong>Oulu</strong>n yliopisto. Lisätietoa ja lahjakirjat: www.oulu.fi/varainhankinta – klikkaa vasemmalta alhaalta ”Kampanjan lahjakirjat” 25
Change language