Lastensuojelun suunnitelma - Porvoo
Lastensuojelun suunnitelma - Porvoo
Lastensuojelun suunnitelma - Porvoo
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
PORVOON KAUPUNGIN JA ASKOLAN KUNNAN<br />
LASTENSUOJELUSUUNNITELMA<br />
Päivitys 2010<br />
19.5.2010
Sisältö<br />
innehåll<br />
1 JOHDANTO ............................................................................................................................................................. 2<br />
2 PORVOO ................................................................................................................................................................. 3<br />
LASTENSUOJELUILMOITUSTEN SYYT ........................................................................................................................................ 5<br />
LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET ......................................................................................................................................... 6<br />
HENKILÖSTÖ, PALKKAUS, REKRYTOINTI .................................................................................................................................... 8<br />
TOIMITILAT ....................................................................................................................................................................... 8<br />
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT .................................................................................................................................................. 9<br />
MUUT HALLINTOKUNNAT ................................................................................................................................................... 10<br />
Koulutustoimi ................................................................................................................................................................... 10<br />
Nuorisotoimi .................................................................................................................................................................... 11<br />
Päivähoito ........................................................................................................................................................................ 11<br />
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET, TOTEUTUNEET ............................................................................................................................ 12<br />
Kilpailutus ......................................................................................................................................................................... 12<br />
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET, PÄIVITETYT ................................................................................................................................. 12<br />
Perhetyöntekijät............................................................................................................................................................... 12<br />
Lapsiperheiden kotiapu .................................................................................................................................................... 12<br />
Sosiaalityöntekijät ............................................................................................................................................................ 13<br />
Nuorisokoti ....................................................................................................................................................................... 13<br />
Ehkäisevä toimeentulotuki ............................................................................................................................................... 13<br />
Päihdepalvelut ................................................................................................................................................................. 13<br />
3 ASKOLA ................................................................................................................................................................. 14<br />
YLEISTÄ TIETOA KUNNASTA ................................................................................................................................................. 14<br />
LASTENSUOJELUSTA .......................................................................................................................................................... 14<br />
LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET ....................................................................................................................................... 16<br />
HENKILÖSTÖ, PALKKAUS, REKRYTOINTI .................................................................................................................................. 17<br />
TOIMITILAT ..................................................................................................................................................................... 17<br />
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ................................................................................................................................................ 18<br />
MUUT HALLINTOKUNNAT ................................................................................................................................................... 19<br />
Nuorisotoimi .................................................................................................................................................................... 19<br />
Opetuspalvelut ................................................................................................................................................................. 19<br />
Päivähoito ........................................................................................................................................................................ 20<br />
Kotipalvelu ....................................................................................................................................................................... 20<br />
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ................................................................................................................................................. 20<br />
Perhetyöntekijä ja kotihoito ............................................................................................................................................. 20<br />
Koulun oppilashuolto ....................................................................................................................................................... 20<br />
Sosiaalityö ........................................................................................................................................................................ 21<br />
4 SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN JA SEURANTA .................................................................................................. 22
1 Johdanto<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin ja Askolan kunnan lastensuojelu<strong>suunnitelma</strong> hyväksyttiin <strong>Porvoo</strong>n<br />
kaupunginvaltuustossa 17.12.2008 § 107 ja Askolan kunnanvaltuustossa 13.11.2008 § 64.<br />
Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä lastensuojelu<strong>suunnitelma</strong>n ja ottaa sen<br />
huomioon vuosien 2010–2012 talousarvion ja -<strong>suunnitelma</strong>n valmistelussa. Päivityksessä on<br />
tarkoitus täydentää ja ajanmukaistaa aikaisempaa <strong>suunnitelma</strong>a.<br />
Keskeisimpiä lastensuojelulain muutoksia 1 edellisen <strong>suunnitelma</strong>n laatimisen jälkeen ovat<br />
kiireellisen sijoituksen jatkopäätöksen siirtäminen hallinto-oikeudelta kunnalliselle viranhaltijalle,<br />
kiireellistä sijoitusta koskevien määräaikojen muutokset, päätöksenteon ja kustannusvastuun<br />
siirtäminen kunnille silloin kun on kyse lapsen sijoittamisesta vanhempansa luo vankilaan,<br />
lastensuojeluilmoitusta koskevat täsmennykset sekä siihen liittyvät säännökset ennakollisesta<br />
lastensuojeluilmoituksesta, pyynnöstä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi ja erityisen huolenpidon<br />
rajaaminen koskemaan vain 12 vuotta täyttäneitä lapsia. Lisäksi yhdenpidon rajoittamisesta<br />
päättäminen siirretään lapsen asioista vastaavalta työntekijältä kunnan johtosäännön mukaan<br />
määräytyvälle viranhaltijalle tai hänen määräämälleen viranhaltijalle. Myös kuntien järjestämis- ja<br />
kustannusvastuuta koskevat säännökset on kirjoitettu uudelleen.<br />
Aluehallintovirasto pyytää tämän vuoden aikana kaikkia kuntia toimittamaan heille laaditut<br />
lastensuojelu<strong>suunnitelma</strong>t. On myös syytä ottaa huomioon, että Aluehallintovirasto seuraa,<br />
noudattavatko kunnat lastensuojelulaissa säädettyjä määräaikoja. Määräaikojen noudattamiselle<br />
voidaan tarvittaessa määrätä uhkasakko, jonka kaupunki voi joutua maksamaan. 2<br />
1 Eduskunta on 8.12.2009 hyväksynyt hallituksen esityksen 225/2009 lastensuojelulain muuttamisesta. Lakimuutokset tulivat voimaan<br />
maaliskuun alussa 2010 (88/2010).<br />
2 Itä-Suomen aluehallintovirasto on 9.2.2010 määrännyt, että Kuopion kaupungin on päästävä lastensuojeluilmoitusten ja<br />
lastensuojelutarpeen selvitysten käsittelyssä lastensuojelulaissa säädettyihin käsittelyaikoihin viimeistään 30.6.2010 mennessä.<br />
Määräysten noudattamisen tehosteeksi on asetettu lastensuojeluasiassa 245 000 euron sakon uhka. Jos kaupunki ei noudata<br />
käsittelyaikojen korjaamista koskevia määräaikoja, aluehallintovirasto voi ryhtyä toimenpiteisiin asetettujen uhkasakkojen<br />
tuomitsemiseksi.<br />
2
2 <strong>Porvoo</strong><br />
Lapsiperheiden sosiaalityön asiakasryhmät ja ongelmat ovat samat kuin kuvattiin<br />
lastensuojelu<strong>suunnitelma</strong>ssa vuonna 2008.<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa vuosina 2008–2009 suurin haaste työn kehittämiselle on ollut asiakasmäärän kasvu ja<br />
työtehtävien määrän lisääntyminen. Työ on ollut lähinnä korjaavaa, koska voimavaroja ei ole ollut<br />
tarpeeksi jotta ennaltaehkäisevään työhön olisi voitu panostaa. Työntekijöiden suuri työmäärä<br />
sekä henkilökunnan lomautukset vuonna 2009 ovat mm. johtaneet siihen, että esim.<br />
lastensuojeluilmoituksiin liittyviä lastensuojelutarpeen selvityksiä ei ole ehditty tehdä laissa<br />
säädetyn kolmen kuukauden määräajan puitteissa. Palvelun laatu on työpaineiden takia kärsinyt.<br />
Viime kädessä apua tarvitsevat lapset kärsivät. Tavoitteena lastensuojelulla on lisätä<br />
lapsiperheiden hyvinvointia. Lapsella on oikeus hyvinvointiin, leikkiin, oppimiseen ja<br />
osallistumiseen eli olla lapsi. Useimmiten erilaiset ongelmat ratkeavat lapsen omassa elinpiirissä.<br />
Joskus vaikeudet ovat sellaisia, että niiden ratkaisemiseen tarvitaan lastensuojelun tukea ja<br />
toimenpiteitä. Tällöin lastensuojelutyöntekijällä tulee olla riittävästi osaamista, aikaa ja työvälineitä<br />
sekä menetelmiä puuttua tilanteeseen<br />
Vaikka työpaineet ovat olleet suuret, on työn painopistettä pystytty osittain siirtämään<br />
laitoshuollosta avohuollon puolelle. Ostetuilla avohuollon palveluilla on pystytty aikaistamaan<br />
lasten kotiuttamisia laitoksista ja joidenkin kohdalla kokonaan poistamaan laitoshuollon tarve.<br />
Tämä on ollut hyvin kustannustehokas työtapa. Avohuollon palvelut ovat huomattavasti<br />
edullisemmat kuin laitoshuolto. Suurin rahassa mittaamaton säästö on kuitenkin saavutettu siinä,<br />
että lapsi saa asua omassa kodissaan. Intensiivinen työote lastensuojelussa avohuollon puolella<br />
vaatii edelleen kehittämistä ja tarpeeksi henkilöstöresursseja. Avohuollossa työskentely on lapsen<br />
näkökulmasta riskialttiimpaa ja vaatii tästä syystä tarpeeksi työntekijöitä.<br />
<strong>Lastensuojelun</strong> tarve 2008 2009<br />
lastensuojeluilmoituksen määrä 585 619<br />
kiireelliset sijoitukset 28 11<br />
sijoitukset vuoden aikana 145 137<br />
avohuollossa olevat 606 575<br />
ruokakunnat toimeentulotuessa 1682 1822<br />
<strong>Porvoo</strong>n asukasmäärä oli 31.12.2008 väestörekisterin mukaan 48 227. Vuoden 2008<br />
asukasmäärästä 19,9 % oli yksinhuoltajaperheitä. Lapsiperheitä oli 44 %, näistä toimeentulotukea<br />
saaneita lapsiperheitä oli 7,2 %.<br />
3
<strong>Porvoo</strong>ssa lastensuojelun kohteena oli vuonna 2008 yhteensä 632 lasta ja nuorta, joista kodin<br />
ulkopuolelle oli sijoitettuna 23 %. Vuonna 2009 määrä oli 668 lasta ja nuorta, joista 21 % oli<br />
sijoitettuna kodin ulkopuolelle.<br />
Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys, Turvakoti Nuttu ja sen yhteydessä oleva neljän paikan nuorten<br />
kriisisijoitusyksikkö palvelee paitsi <strong>Porvoo</strong>ta myös lähiympäristön kuntia. Turvakodin ja<br />
kriisisijoituspaikkojen tarjoaman avun tarve on Itä-Uudellamaalla lisääntynyt vuoden 2009 aikana.<br />
Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys toimii virka-ajan ulkopuolella ja vastaa akuuttiin sosiaalityön<br />
tarpeeseen. Sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä työpareineen on tavoitettavissa sunnuntaista<br />
torstaihin klo 14–22 sekä perjantaina ja lauantaina klo 16–24. Muina aikoina<br />
sosiaalipäivystyspuheluihin on vastannut Turvakodin henkilökunta. Vuoden 2010 alusta<br />
sosiaalipäivystyksen puhelut ohjataan virka-aikana aluesosiaalityöhön. Turvakodin henkilökunta<br />
huolehtii edelleen sosiaalipäivystyksestä öisin sekä viikonloppuina päivisin.<br />
Turvakodissa oli vuonna 2009 asiakkaita yhteensä 101, joista porvoolaisia oli 63,35 %.<br />
Kriisisijoituspaikkoihin sijoitetuista 32 nuoresta 59,38 % oli porvoolaisia. Sosiaalipäivystyksen<br />
asiakkaista (1952) porvoolaisten osuus oli 58,61 %.<br />
4
Lastensuojeluilmoitusten syyt<br />
Lastensuojeluilmoitusten syyt <strong>Porvoo</strong>ssa vuosina<br />
2006-2009<br />
140<br />
120<br />
100<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
Akuutti kriisitilanne perheessä<br />
Huoli lapsesta<br />
Koulunkäyntivaikeudet<br />
Lapseen kohdistuva fyysinen väkivalta<br />
Lapseen kohdistuva psyykkinen väkivalta<br />
Lapsen päihteiden käyttö<br />
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö<br />
Lapsen tunne-elämän ongelmat<br />
Lapsen/nuoren rikollinen käyttäytyminen<br />
Mieheen kohdistuva väkivalta<br />
Muu syy<br />
Naiseen kohdistuva väkivalta<br />
Näpistys<br />
Perheen ristiriidat vuorovaikutussuhteissa<br />
Ristiriidat lapsen huollosta ja tapaamisesta<br />
Vaikeudet kotona<br />
Vanhemman mielenterveysongelmat<br />
Vanhemman päihteiden käyttö<br />
Vanhemmuuteen liittyvät vaikeudet<br />
Vanhempien rikollinen käyttäytyminen<br />
5
Summa<br />
Vuonna 2008 <strong>Porvoo</strong>ssa tehtiin 585 lastensuojeluilmoitusta. Vuonna 2009 ilmoitusten määrä oli<br />
619, joista 136 liittyi huoleen lapsesta, 69 vanhemman päihteiden käyttöön, 74 lapsen päihteiden<br />
käyttöön.<br />
Lastensuojeluilmoitusten määrän lisääntyminen ei ole ainoa tekijä, joka kertoo työn<br />
rasittavuudesta. On tarkistettava myös ilmoitusten sisältöä. Viime vuosina raskaat lapseen<br />
kohdistuvat seksuaaliset hyväksikäytöt ja lapseen kohdistuva fyysinen väkivalta ovat lisääntyneet.<br />
Ilmoituksiin liittyvä työ on työlästä, pitkäkestoista ja työntekijää todella paljon kuormittavaa.<br />
<strong>Lastensuojelun</strong> kustannukset<br />
Valtakunnallisesti lastensuojelun toimenpiteet ja kustannukset ovat viime vuosien aikana<br />
nousseet. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut. Vuonna 2008 sijoitettuja alle<br />
18-vuotiaista lapsista oli 1,3 % väestöpohjasta. Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on viime<br />
aikoina kasvanut kahden ja viiden prosentin vuosivauhtia.<br />
<strong>Porvoo</strong>n lastensuojeluasiakkaista 21 % olivat vuonna 2009 sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Sijoitus<br />
maksoi laitoksesta riippuen vähintään 155 euroa vuorokaudessa.<br />
Lastensuojelukustannusten jakautuminen<br />
8 000 000,00<br />
7 000 000,00<br />
6 000 000,00<br />
5 000 000,00<br />
4 000 000,00<br />
Kokonaiskustannukset<br />
Ostopalvelut<br />
Sos.työntekijöiden palkat<br />
3 000 000,00<br />
2 000 000,00<br />
1 000 000,00<br />
-<br />
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009<br />
Vuosi<br />
6
Palkat<br />
Lapsiperheiden sosiaalityön talousarvio vuodelle 2008 oli 5 704 060 euroa, toteutuma oli<br />
6 542 756 euroa. Vuodelle 2009 lapsiperheiden sosiaalityölle oli varattu talousarvioon 6 371 410<br />
euroa, toteutuma oli 6 202 339 euroa. Lapsiperheiden sosiaalityön talousarvio vuodelle 2010 on<br />
6 263 900 euroa.<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa on vuonna 2009 saatu lastensuojelun kustannukset vähenemään siirtämällä<br />
lastensuojelutyön painopistettä enemmän avohuollon puolelle. Näin on pystytty vaikuttamaan<br />
uusien huostaanottojen ja pitkäaikaisten sijoitusten määrään ja on myös pystytty aikaistamaan<br />
lasten kotiuttamisia laitoksista. Tämä on edellyttänyt, että enemmän avohuollon palveluita on<br />
jouduttu ostamaan koska omia avohuollon palveluja ei ole riittävästi.<br />
Esim. ostamalla avohuollon tukipalveluita puoleksi vuodeksi on kahden lapsen kohdalla voitu<br />
kokonaan välttää laitossijoitukset ja samalla säästää 67 140 euroa. Ostettu avohuollon palvelu<br />
kuudeksi kuukaudeksi maksoi 10 440 euroa, lasten vastaava sijoitus olisi maksanut 77 580 euroa<br />
samalta ajalta.<br />
Palkat % lastensuojelun kokonaiskustannuksista<br />
16 %<br />
14 %<br />
12 %<br />
10 %<br />
8 %<br />
6 %<br />
4 %<br />
2 %<br />
0 %<br />
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009<br />
Vuosi<br />
Suurin osa lastensuojelun kokonaiskustannuksista koostuu laitoshuoltoon kuuluvista<br />
ostopalveluista. Esimerkiksi vuonna 2009 ostopalvelut olivat 4 819 516 euroa. Palkkakustannukset<br />
vuonna 2009 olivat 701 564 euroa, joka vastaa noin 11 % kokonaiskustannuksista.<br />
7
Henkilöstö, palkkaus, rekrytointi<br />
Sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä 1.1.2010 <strong>Porvoo</strong>n sosiaali- ja terveystoimessa oli 22, joista<br />
14 työskentelee perussosiaalityössä.<br />
Lapsiperheiden sosiaalityössä sosiaalityöntekijöiden määrä on 10, sosiaaliohjaajia on 2, joista<br />
toinen on sijoitettu poliisilaitokselle. Perhetyöntekijöitä on 3. Poliisilaitokseen sijoitettu<br />
sosiaaliohjaaja siirtynee vuodesta 2011 alkaen Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen alaisuuteen.<br />
Lapsiperheiden sosiaalityössä henkilöstö on viime vuosina ollut melko pysyvä ja kelpoisuuden<br />
suhteen <strong>Porvoo</strong>lla on tällä hetkellä hyvä tilanne.<br />
<strong>Lastensuojelun</strong> kuormittavuus ja käytettävissä olevien resurssien vähyys vaikuttavat työntekijöiden<br />
työssä jaksamiseen. Työntekijäresurssit suhteessa asiakasmääriin että aikarajoihin on <strong>Porvoo</strong>ssa<br />
liian pienet. Resurssitarpeeseen vaikuttava tekijä ovat myös lakiin säädetyt määräajat<br />
lastensuojeluprosesseista, joista sosiaalityön on selviydyttävä.<br />
<strong>Lastensuojelun</strong> keskusliiton vuonna 2009 tekemän raportin mukaan ja Talentian suosituksen<br />
mukaan kohtuullinen asiakasperheiden määrä sosiaalityöntekijää kohti olisi enintään 30 perhettä<br />
jos perheessä 1-2 lasta. Lapsen vastaavalla sosiaalityöntekijällä tulisi olla enintään 40 lasta.<br />
<strong>Porvoo</strong>ssa sosiaalityöntekijä kohti määrä on keskimäärin 80 lasta.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö on maaliskuussa 2010 antanut suosituksen asiakasmäärästä<br />
sosiaalityöntekijää kohti. Suosituksen mukaan kunnassa tulee sosiaalityöntekijöiden lisäksi oltava<br />
riittävä määrä sosiaaliohjaajia ja muita ammattilaisia. Sosiaalityöntekijää kohti kuuluu olla enintään<br />
35 asiakasta jos on käytettävissä sosiaaliohjaajia. Jos sosiaalityöntekijä vastaa lastensuojelusta<br />
yksin, hänellä saisi olla korkeintaan 20 asiakasta.<br />
Suositusten noudattaminen asiakasmäärästä sosiaalityöntekijää kohti parantaisi perheiden<br />
lastensuojelupalveluita ja helpottaisi sosiaalityöntekijöiden rekrytointia jatkossa ja lisäisi myös<br />
henkilöstön jaksamista. Tämä vaikuttaisi myös pitkällä tähtäimellä kustannuksiin alentavalla<br />
tavalla kun lastensuojelun avohuoltoa pystyttäisiin entistä enemmän kehittämään.<br />
Toimitilat<br />
Toiminnan kannalta on ollut hankala se, ettei kaikkia lapsiperheiden työntekijöitä ole voitu siirtää<br />
samaan työpisteeseen. Tähän tulee parannusta elokuussa 2010 kun lapsiperheiden sosiaalityö<br />
suunnitelmien mukaan muuttaa tilapäisiin väistötiloihin Raatihuoneenkadulle ns.Tele-taloon.<br />
Väliaikaiset tilat eivät ole suunniteltu toimintaa varten, tilat eivät esimerkiksi ole lapsiystävälliset ja<br />
lasten tarpeet huomioon ottavat, jotta niissä voidaan työskennellä myös lasten ehdoilla.<br />
Suunnitelmissa on, että vuoden 2012 alussa saadaan käyttöön uudet ja sosiaalityöhön<br />
suunnitellut tarkoituksenmukaiset tilat koko sosiaalityölle <strong>Porvoo</strong>n kaupungin länsirannalla.<br />
8
Tulevaisuuden näkymät<br />
Suurin osa porvoolaisista lapsiperheistä voi hyvin, ja kun perhe voi hyvin se edistää myös lasten ja<br />
nuorten hyvinvointia. Yhteiskunnan tämän hetkinen taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset<br />
kunnan lapsiperheiden elämään kuitenkin huolestuttavat. Kun lapsiperhe voi huonosti, tämä<br />
heijastuu usein kaikkiin perheen jäseniin. Tästä syystä lapsiperheille olisi pystyttävä tarjoamaan<br />
apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.<br />
Monet lapsiperheet ovat itse aktiivisia hakemaan tukea ja apua kunnalta. He ovat tässä vaiheessa<br />
myös motivoituneita ottamaan vastaan apua. Mikäli perheille ei ole tarjota apua ajoissa heidän<br />
ongelmansa voivat kärjistyä ja äärimmäisessä tapauksessa heille pystytään silloin vain<br />
tarjoamaan korjaavaa lastensuojelun apua, joka on kallis palvelu.<br />
Yhteiskunnan tämän hetkinen taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset kunnan lapsiperheiden<br />
elämään huolestuttavat. Edellisistä niin sanottujen lamavuosien vaikutuksista lapsiperheet kärsivät<br />
edelleen. Tavoitteena on lisätä lapsiperheiden hyvinvointia. Lapsella on oikeus hyvinvointiin,<br />
leikkiin, oppimiseen ja osallistumiseen eli olla lapsi.<br />
Useimmiten erilaiset ongelmat ratkeavat lapsen omassa elinpiirissä. Joskus vaikeudet ovat<br />
sellaisia, että niiden ratkaisemiseen tarvitaan lastensuojelun tukea ja toimenpiteitä. Tällöin<br />
lastensuojelutyöntekijällä tulee olla riittävästi osaamista, aikaa ja työvälineitä / menetelmiä puuttua<br />
tilanteeseen.<br />
Haaste <strong>Porvoo</strong>n sosiaalityölle on selvitä lain asettamista määräajoista sekä lastensuojelussa että<br />
toimeentulotuessa. Aluehallintovirastot seuraavat kuntien tilanteita koskien muun muassa<br />
lastensuojelutarpeen selvitysten käsittelyaikoja (3 kk). Jos laissa säädetyssä määräajassa ei<br />
pysytä, aluehallintovirasto voi määrätä kunnalle uhkasakon.<br />
Positiivista on, että perheneuvolan ja sosiaaliohjaajan työpanoksilla on pystytty lisäämään<br />
ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä yli hallintorajojen. Pidemmän päälle tämän pitäisi näkyä<br />
myös lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrän vähentymisenä. Peruspalveluista ei ohjata<br />
lapsia ja perheitä ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta lastensuojelun sosiaalityön asiakkaiksi ja<br />
avohuollollisten tukitoimien piiriin.<br />
<strong>Porvoo</strong>laiset lapsiperheet ovat löytäneet hyvin perheneuvolan samaten yhteistyökumppanit.<br />
Perheneuvolan työryhmä on verkostoitunut tiiviisti muiden lasten ja lapsiperheiden kanssa<br />
työskentelevien tahojen kanssa <strong>Porvoo</strong>ssa. Vuoden aikana perheneuvolassa on ollut asiakkaita<br />
393 perheestä, uusia asiakkuuksia vuoden aikana oli 315 kpl. Perheneuvolan tulosyistä on suurin<br />
ryhmä ollut erilaiset perhe- ja kasvatusongelmat sekä erilaiset lapseen liittyvät syyt.<br />
Poliisilaitokselle sijoitetun sosiaaliohjaajan myötä poliisiviranomaisten ja <strong>Porvoo</strong>n sosiaalityön<br />
yhteistyö on kehittynyt ja on voitu varhaisemmassa vaiheessa puuttua lasten ja nuorten<br />
rikosoirehdintaan. Tulevaisuutta ajatellen poliisilaitos toivoo turvallisuustyön kannalta, että<br />
poliisiasemalle sijoitetun sosiaaliohjaajan työ kattaisi myös ympäristökunnissa asuvien ja <strong>Porvoo</strong>n<br />
poliisiasemalla tutkittavien nuorten rikoksentekijöiden asioiden hoitoa.<br />
Huolenaiheena on nuorten yhä lisääntyvä päihteidenkäyttö ja se pystyykö päihdetyö vastaamaan<br />
lasten ja nuorten tarpeisiin. Kaupungin talouden tasapainottamis- ja rakennemuutos toimenpiteinä<br />
päätettiin vuoden 2009 syksyllä yhdistää Nuorisoaseman ja A-klinikan toiminnot vuodesta 2010<br />
alkaen. Uusi nimi on nuorten ja aikuisten päihdeklinikka. Lakkautus/yhdistymispäätöksen jälkeen<br />
9
nuorisoaseman toiminta hiljeni merkittävästi. Nuoret alle 18 -vuotiaat olivat nuorisoaseman suurin<br />
kävijäryhmä.<br />
Tavoite lisätä sijaisperheiden käyttöä lasten sijoituksissa Itäisellä Uudellamaalla ei ole toteutunut.<br />
Itä-Uudenmaan perhehoitoyksiköllä on ollut vaikeuksia saada uusia sijaisperheitä mukaan<br />
toimintaan. <strong>Porvoo</strong> on 1.3.2010 alkaen irtisanonut sopimuksensa perhehoitoyksikön kanssa.<br />
Vastuu sijaisperheiden rekrytoinnista ja tukemisesta on tämän jälkeen kokonaan lapsiperheiden<br />
sosiaalityön harteilla. Tämä tulee olemaan suuri haaste ja tähän satsaaminen vaatisi taloudellista<br />
lisäresursointia jotta sijaisperhetoiminta olisi houkuttelevaa. Tällä hetkellä isot naapurikunnat<br />
vievät sijaisperhetoiminnasta kiinnostuneet perheet tarjoamalla kaikin puolin vankan tuen sekä<br />
paremman korvauksen työstä.<br />
Muut hallintokunnat<br />
Koulutustoimi<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin koulutusstrategian visiona on luoda sellainen oppimisympäristö, joka luo<br />
hyvän perustan elinikäiselle oppimiselle: Oppimisiloa <strong>Porvoo</strong>n mitalla.<br />
Suomenkielisessä koulutusstrategiassa on myös konkreettisia kehittämispäämääriä<br />
erityisopettajien, kuraattoreiden, psykologien, avustajien ja opinto-ohjaajien lukumäärien<br />
lisäämiseksi. Koulutusstrategian tueksi on laadittu myös muita ohjelma-asiakirjoja, joista keskeisin<br />
ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön näkökulmasta on erityispalvelu<strong>suunnitelma</strong>. Kyseisten<br />
strategia-asiakirjojen ohella koulutustoimen ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä linjaavat<br />
valtakunnalliset opetus<strong>suunnitelma</strong>n perusteet, joista on johdettu <strong>Porvoo</strong>n kaupungin<br />
opetus<strong>suunnitelma</strong> ja kunkin koulun oma opetus<strong>suunnitelma</strong>. Koulukohtaisen opetus<strong>suunnitelma</strong>n<br />
liitteenä jokaisella koululla on kriisitilanteen jälkipuinnin toimintamalli, koulun järjestyssäännöt,<br />
kiusaamisen ennaltaehkäisyä koskeva <strong>suunnitelma</strong>, päihdeohjelma sekä poissaolojen seuranta.<br />
THL:n tekemä kouluterveyskysely tuo säännöllisesti tietoa nuorten terveyteen liittyvistä asioista<br />
kuten ravinnosta, päihteiden käytöstä, tupakoinnista, kaverisuhteista ja muista nuorten terveyteen<br />
vaikuttavista tekijöistä.<br />
Ruotsinkielisen koulutustoimen eri henkilöstöryhmät osallistuvat täydennyskoulutuksiin<br />
pätevyyden säilyttämiseksi sekä saadakseen enemmän tietoa asioista, jotka liittyvät<br />
lastensuojeluun. Koulutusstrategian tavoitteisiin sisältyy myös henkilökunnan lisääminen tiettyihin<br />
henkilöstöryhmiin, kuten kuraattoreihin ja erityisopettajiin. Ruotsinkielinen koulutusjaosto on<br />
saanut valmiiksi vuonna 2007 aloitetun erityisopetuksen kehittämisohjelman laatimisen.<br />
Koulutustoimella on myös edustaja Palve-työryhmässä.<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin molemmat koulutustoimet yhdessä osallistuvat OPM:n ja OPH:n rahoittamaan<br />
POP (perusopetus paremmaksi) kehittämistoimintaan. Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen<br />
tuo mukanaan lakiuudistuksia perusopetuslakiin, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sisältäen<br />
tarkennuksia mm. oppilashuollon toimintaan. Kehittämistoiminnassa korostuu ennaltaehkäisy,<br />
varhainen reagointi ja oikeanlainen tuki oikeaan aikaan. Tärkeää on monialainen yhteistyö kunnan<br />
muiden toimijoiden kanssa. Yhä haastavammiksi muodostuneiden oppilaiden ongelmien<br />
tukimuotojen kehittäminen ja ylläpitäminen, varsinkin yläkoulussa ja toisella asteella, ei ole yksin<br />
koulun omilla tiedoilla, taidoilla ja resursseilla enää mahdollista.<br />
10
<strong>Porvoo</strong>n kaupunki koordinoi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamista. Varsinaisen<br />
kerhotoiminnan tarjoamisesta vastaavat kaupungin tuella seurakunnat ja paikalliset yhdistykset.<br />
Toimintaa tarjotaan ensimmäisen ja toisen vuosiluokan sekä erityisopetuksen 3-9-luokkien<br />
oppilaille. Palvelujen määrä yritetään saada vastaamaan kysyntää.<br />
Nuorisotoimi<br />
Nuorisotoimi tekee edelleen aluetyötä suurimmissä asutuskeskuksissa. Aluenuorisotiloina toimivat<br />
vuonna 2008 käyttöön otettu Huhtisen alueen nuorisotila, Gammenbackan nuorisotila sekä<br />
Kevätkummun nuorisotalo. Nämä tilat tarjoavat lähipalvelupisteinä kokoontumis- ja<br />
toimintamahdollisuuksia alueensa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Keskustaan<br />
maaliskuussa 2010 avattu nuorisotila puolestaan tarjoaa toimintamahdollisuuksia erityisesti<br />
yläkouluikäisille mutta myös muille nuorille. Tila on suunniteltu harrastavien ja vielä harrastustaan<br />
etsivien nuorten kohtaamispaikaksi. Nuorisotoimi toteuttaa laajaa lomatoimintaa koululaisten<br />
lomakausina. Leireille on mahdollista varata sopimuksen mukaisesti paikkoja sosiaalitoimen<br />
asiakkaille.<br />
Nuorisotyöntekijöiden ja sosiaalitoimen työntekijöiden yhteistyötä jatketaan ja uusia<br />
yhteistyömuotoja otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Nuorten työpajatoimintaa jatketaan.<br />
Peruskoulun oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden määräaikainen sijoittaminen työpajoille on<br />
jatkossakin mahdollista Onnistuvat Opit -hankkeen kokemusten ja toimintalinjojen mukaisesti.<br />
Valtioneuvosto on 12/2007 vahvistanut Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman vuosille<br />
2007–2011. Tämä ohjelma tulee huomioida myös lastensuojelu<strong>suunnitelma</strong>n laadinnassa.<br />
Nuorisolakiin on loppuvuodesta 2010 tulossa muutos, jonka myötä korostuu nuorisotyön merkitys<br />
ennaltaehkäisevänä toimijana sekä tukea tarvitsevien nuorten ohjaus- ja tukitahona. Nuorisolain<br />
mukainen työ on sitä työtä, jolla pyritään ehkäisemään ja vähentämään lastensuojelulain<br />
mukaisten toimenpiteiden tarvetta.<br />
Yhteistyö eri viranomaisten kesken sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja<br />
laitosten välillä on edelleen tärkeä kehittämiskohde. <strong>Porvoo</strong>seen tulisi laatia moniammatillisena<br />
yhteistyönä konkreettinen malli siitä miten toimitaan kun huoli lapsesta / perheestä herää.<br />
Päivähoito<br />
Lasten päivähoito on ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea tarjoavaa peruspalvelua. <strong>Porvoo</strong>n<br />
päivähoidon varhaiskasvatus<strong>suunnitelma</strong>n keskeisenä tavoitteena on vanhempien ja<br />
varhaiskasvatushenkilöstön tietoinen sitoutuminen toimia yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja<br />
oppimisen mahdollistamiseksi.<br />
Ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään päivähoidossa paljon. Päivähoidon<br />
palvelurakennetta kehitetään jatkuvasti vastaamaan paremmin lasten ensisijaisia hoidontarpeita.<br />
Varhaista ja erityistä tukea tarvitsevien lasten parissa työskentelevän henkilöstön ohjaukseen ja<br />
tukemiseen on lisätty resursseja viime vuosina. Syksyllä 2008 erityispäivähoitoon saatiin viides<br />
kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä suomi toisena kielenä – lastentarhanopettaja, joka tukee<br />
maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumista.<br />
Pari- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen on päivähoidossa kehitetty<br />
toimintamalli, joka painottuu lapseen kohdistuneen väkivallan sekä turvattoman kasvuympäristön<br />
tunnistamiseen. Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön lisäksi päivähoito on osa lastensuojelun<br />
avohuollon tukitoimia.<br />
Päivähoitohenkilöstön ammatillista osaamista tulee jatkuvasti ja säännöllisesti tukea tarjoamalla<br />
mm. puheeksiottamiskoulutusta ja lapsen havainnointiin ja seurantaan liittyvää koulutusta.<br />
11
Lapsiperheiden sosiaalityön työntekijät ja päivähoidon esimiehet tapaavat säännöllisesti<br />
yhteistyön kehittämisen ja arvioinnin merkeissä.<br />
Toimenpide-ehdotukset, toteutuneet<br />
Kilpailutus<br />
Ainoa toteutettu toimenpide-ehdotus edellisestä <strong>suunnitelma</strong>sta on lastensuojelun sijaishuollon<br />
ostopalveluna hankittujen sijoituspaikkojen kilpailuttaminen.<br />
Kilpailutus tehtiin vuonna 2009 ja koskee uusia sijoituksia vuodesta 2010 alkaen. Kilpailutuksen<br />
myötä sijaishuoltopaikoista on tarkempaa tietoa ja mahdollisuus valita edullisempia paikkoja on<br />
suurempi. Hinnat ja kustannukset ovat paremmin ennakoitavissa.<br />
Toimenpide-ehdotukset, päivitetyt<br />
<strong>Porvoo</strong>n kaupungin ja Askolan kunnan lastensuojelu<strong>suunnitelma</strong> hyväksyttiin <strong>Porvoo</strong>n<br />
kaupunginvaltuustossa 17.12.2008 § 107, jolloin kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä<br />
lastensuojelu<strong>suunnitelma</strong>n ja ottaa sen huomioon vuosien 2010–2012 talousarvion ja -<br />
<strong>suunnitelma</strong>n valmistelussa.<br />
Perhetyöntekijät<br />
Perhetyöntekijöitä tarvitaan edelleen lisää peruspalveluihin vuosittain. Tätä on ehdotettu jo vuoden<br />
2007 selvityksessä lastensuojelun riskiryhmistä ja varhaisen tuen tehostamista<br />
Myös lapsiperheiden sosiaalityöhön tarvitaan lisää perhetyöntekijöitä. Kehittämällä intensiivistä<br />
perhetyötä ja panostamalla avohuoltoon voidaan välttää ja jopa purkaa laitossijoituksia. Myös lain<br />
edellyttämä ennaltaehkäisevä työote toteutuisi. Valtuusto-aloite perhetyöntekijöiden lisäämisestä<br />
ei tuottanut tulosta. 3<br />
Perhetyöntekijöiden määrää tulee lisätä peruspalveluissa vuosittain. Tämän lisäksi<br />
perhetyöntekijöiden määrää tulee lisätä lähitulevaisuudessa myös lapsiperheiden palvelussa, jotta<br />
lastensuojelulain edellyttämää ennaltaehkäisevää työotetta pystytään toteuttamaan.<br />
Lapsiperheiden kotiapu<br />
Lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen on tehokas tapa vahvistaa lasten hyvinvointia ja toteuttaa<br />
lain henkeä; oikea-aikainen ja varhainen tuki peruspalveluna. <strong>Porvoo</strong>ssa työskentelee tällä<br />
hetkellä vain kaksi kotihoitoon kuuluvaa perhetyöntekijää.<br />
3 <strong>Porvoo</strong>n kaupunginhallituksen päätös 18.5.2009 § 230<br />
12
Lapsiperheiden kotipalvelua tulee lisätä vuosittain.<br />
Sosiaalityöntekijät<br />
Lastensuojelutyön painopisteen siirtäminen laitoshoidosta avohuoltoon vaatii satsausta myös<br />
työntekijäresursseihin. Avohuollon panostamisella on vaikutusta huostaanottojen ja pitkä-aikaisten<br />
sijoitusten määrään.<br />
<strong>Porvoo</strong>n lapsiperheiden sosiaalityössä tarvitaan kuormittavuuslukujen perusteella 11<br />
sosiaalityöntekijää lisää. Tilastoja on tarkistettu vuoden 2009 tilanteen mukaan sekä<br />
poikkileikkauksena huhtikuussa 2010. Sosiaalityöntekijällä tulisi suositusten mukaan olla<br />
korkeintaan 35 lasta kerrallaan työn alla. Lapsiperheiden sosiaalityössä tarvitaan laskelmien<br />
mukaan yhteensä 22,3 sosiaalityöntekijää nykyisten 11 sosiaalityöntekijän sijaan.<br />
Henkilöstöjaosto on päätöksellään 16.6.2010 § 64 perustanut yhden sosiaalityöntekijän viran ja<br />
yhden sosiaaliohjaajan toimen ajalle 1.8.2010 – 31.7.2012.<br />
Neljä uutta virkaa tulisi perustaa vuosina 2011 – 2013 lapsiperheiden sosiaalityöhön. Viroista<br />
kahden tulisi olla sosiaaliohjaajan ja kaksi sosiaalityöntekijän virkaa.<br />
Nuorisokoti<br />
Uuden nuorisokodin perustamisen kustannukset tuli alun perin huomioida vuoden 2010<br />
talousarviossa.<br />
Lapsiperheiden sosiaalityö on saanut perintönä varoja uuden nuorisokodin osaston perustamiseen<br />
Tukkarin yhteyteen. Hanke<strong>suunnitelma</strong>an tulee muutoksia, kustannusten huomioiminen<br />
talousarvioissa on siirretty vuoteen 2012.<br />
Ehkäisevä toimeentulotuki<br />
Nykyinen taloudellinen tilanne vaikuttaa köyhiin lapsiperheisiin ja näiden perheiden lasten<br />
tulevaisuuteen. <strong>Porvoo</strong>n toimeentulotukiohjeet ovat tiukat, mutta ehkäisevällä toimeentulotuella<br />
voidaan tukea lapsiperheitä vaikka perhe ei muuten olisi oikeutettu toimeentulotukeen.<br />
Hallituksen esityksessä (HE 134/2000 vp.) asetettiin tavoitteeksi, että ehkäisevän toimeentulotuen<br />
osuuden tulisi olla noin 3,3 % kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimentulotuki ja<br />
täydentävä toimeentulotuki) menoista. <strong>Porvoo</strong>ssa käytettiin 2 % toimeentulotukimenoista<br />
ehkäisevään toimeentulotukeen vuonna 2009. <strong>Porvoo</strong>ssa vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan<br />
perustoimentulotukeen on mennyt 3 350 942 euroa, täydentävään toimeentulotukeen 510 596<br />
euroa ja ehkäisevään toimeentulotukeen 73 546 euroa. Vuoden 2010 talousarviossa varatut<br />
summat ovat vastaavasti: 3 992 400 euroa, 561 600 euroa ja 98 000 euroa. Ehkäisevään<br />
toimeentulotukeen on talousarviossa varattava riittävästi rahaa.<br />
Päihdepalvelut<br />
Kaupungin talouden tasapainottamis- ja rakennemuutostoimenpiteinä päätettiin vuonna 2009<br />
yhdistää Nuorisoaseman ja A-klinikan toiminnot. Vuodesta 2010 kunnan päihdetyöstä vastaa<br />
Nuorten ja Aikuisten Päihdeklinikka. Päihdepalveluiden kysyntä on kasvussa taantuman johdosta<br />
joten päihdepalveluiden resurssit tulevat olla monipuoliset ja riittävät. Päihdestrategian<br />
kehittämisehdotuksia tulee toteuttaa <strong>suunnitelma</strong>n mukaisesti.<br />
13
3 Askola<br />
Yleistä tietoa kunnasta<br />
Askolan asukasmäärä oli 31.12.2008 4761 asukasta. Perheitä oli yhteensä 1354, joista<br />
lapsiperheitä 609 (45 %). Kunnan asukasmäärä on kasvanut edelleen, 31.12.2009 lopussa<br />
kunnassa oli 4831 asukasta.<br />
Asukasmäärän kasvussa näkyy muuttovoittoisuus ja lasten lukumärän kasvu ja se ilmenee myös<br />
lastensuojelutyön ja perhetyön tarpeen lisääntymisenä.<br />
Kunnan kaikilla sektoreilla on haasteena nyt ja tulevaisuudessa saada riittävät henkilöstöresurssit<br />
ja muut toimintamahdollisuudet vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.<br />
Perusturvalautakunnan asettamasta tavoitteesta, että sosiaalityön painopiste olisi<br />
ennaltaehkäisevässä työssä, on jouduttu tinkimään ja suurin osa sosiaalityöstä on viime vuosina<br />
ollut korjaavaa työtä. Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön ja avohuollon<br />
monimuotoiseen kehittämiseen on tavoitteena. Kunnan toiminta-ajatuksena on, että Askolan<br />
kunta antaa hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämän saavuttaminen on mahdollista kunnan<br />
kaikkien hallintokuntien, kuntalaisten ja vapaaehtoisten järjestöjen ja yhdistysten yhteistyöllä.<br />
Lastensuojelusta<br />
Vuosina 2006–2007 toteutetun vanhemmuuden tukemishankkeen myötä käytäntöön juurrutetuista<br />
työmenetelmistä on toteutettu 6-luokkalaisten ryhmäytymispäivä keväisin ja se on todettu<br />
toimivaksi keinoksi tutustuttaa tulevia yläkoululaisia toisiinsa jo ennen varsinaisen koulutyön alkua.<br />
Vuosittain on järjestetty myös perhepäivä, jossa on erilaista vertaistukea vanhemmille ja<br />
toiminnallista ohjelmaa lapsille ja koko perheille. Palaute perheiltä on ollut positiivista.<br />
Tukihenkilötoimintaa on niin ikään toteutettu ja ylläpidetty pienimuotoisesti resurssien puitteissa.<br />
Tällä hetkellä olemassa olevilla resursseilla ei kuitenkaan ole voitu toteuttaa hankkeessa hyviksi<br />
havaittuja käytäntöjä kuten esimerkiksi yhteistyötahojen koulutuspäiviä ei ole järjestetty eikä<br />
ajantasaista lastensuojelutietoutta ole ollut mahdollista jakaa. Hankkeen jälkeen ei ole voitu<br />
toteuttaa peruskoulujen vanhempainiltoja, näppäri- projektia ja nuorten kesätyöllistämistä. Lasten<br />
– ja nuorten kesäryhmätoimintaa on pyritty ylläpitämään jossakin määrin yhteistyössä<br />
nuorisotoimen kanssa.<br />
Sosiaaliohjaaja on tehnyt sosionomi (AMK) opintoihinsa liittyen opinnäytetyötä syksyllä 2009 ja<br />
keväällä 2010. Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut selvittää ja hankkia uutta tietoa lastensuojelun<br />
perhetyöstä tukimuotona asiakkaille, joiden kohdalla on mietitty sijaishuollon järjestämistä.<br />
Opinnäytetyöhön kuului syksyllä 2009 kahden perheen kanssa toteutettu intensiivinen perhetyön<br />
jakso (2 kk:a). Opinnäytetyö valmistuu keväällä 2010.<br />
Askolan sosiaalitoimessa vuonna 2008 ollut sosionomi (AMK) opiskelija on niin ikään tehnyt<br />
opinnäytetyötä liittyen aluesosiaalityöhön, kohteena on ollut askolalainen asuinalue.<br />
14
Asiakkuudet<br />
Askolan lastensuojelun uudet asiakkuudet:<br />
2008 2009<br />
Ilmoitusten määrä 59 69<br />
Kiireellisten sijoitusten määrä 2 3<br />
Sijoitusten määrä vuoden aikana 9 13<br />
Avohuollossa olevien lasten määrä 51 59<br />
Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä 107 212<br />
Vuoden 2010 maaliskuuhun mennessä Askolassa on tehty kaksi kiireellistä<br />
sijoituspäätöstä, joista toinen jatkuu edelleen laitossijoituksena.<br />
Vuoden 2009 aikana Askolasta oli yhteensä 63 yhteydenottoa sosiaalipäivystykseen,<br />
päivystyksen toimenpiteitä askolalaisille oli yhteensä 86 ja asiakkaita oli 118 henkilöä.<br />
<strong>Porvoo</strong>n turvakodissa oli vuoden 2009 aikana yhteensä 4 askolalaista ja<br />
läsnäolovuorokausia heillä yhteensä 21 vrk.<br />
2007 2008 2009 Kasvu<br />
07–09<br />
kpl<br />
Kasvu<br />
07–09<br />
%<br />
Ilmoitukset 28 59 69 +41 146,4 %<br />
Kiireelliset sijoitukset 1 2 3 +2 200 %<br />
Sijoitukset 6 9 13 +7 116,7 %<br />
Avohuollon asiakkuudet 38 51 59 +21 55.3 %<br />
Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä 122 107 253 +131 107.4 %<br />
Askolan lastensuojeluilmoitusten syyt vuosina 2008 ja 2009<br />
2008 2009<br />
Akuutti kriisi perheessä 1<br />
Huoli lapsesta 9 6<br />
Kouluvaikeudet 4 1<br />
lapseen kohdistuva fyysinen väkivalta 2 4<br />
Lapsen / nuoren päihteiden käyttö 11 7<br />
Lapsen tunne-elämän ongelmat 2 3<br />
Lapsen / nuoren rikollinen käyttäytyminen 12 22<br />
Mieheen kohdistuva väkivalta 1<br />
Naiseen kohdistuva väkivalta 2 8<br />
Muu syy 1 1<br />
Näpistys 4<br />
Perheen ristiriidat vuorovaikutuksessa 4 4<br />
Ristiriidat huolto- ja tapaamisasioissa 1 2<br />
Vaikeudet kotona 1 3<br />
Vanhemman mielenterveysongelmat 2<br />
Vanhempien päihteiden käyttö 4 6<br />
Yht. 59 69<br />
15
<strong>Lastensuojelun</strong> tarpeen selvitysten yhteenvetoja on tehty vuonna 2008 25 kpl ja 2009 22 kpl.<br />
<strong>Lastensuojelun</strong> tarpeen selvitystä ei ole lapsen tilanne huomioiden tehty kaikille lapsille, joista<br />
ilmoitus on saapunut, vaan osalle lapsista on laadittu suoraan avohuollon asiakas<strong>suunnitelma</strong>.<br />
Vuoden 2009 aikana vireille tulleista lastensuojelun tarpeen selvityksistä on kesken edelleen 6 kpl<br />
(18.3.2010). Näissä kaikissa on kolmen kuukauden lakisääteinen aikaraja ylitetty. Myös osa<br />
vuonna 2009 valmiiksi saaduista selvitysten yhteenvedoista ylitti lakisääteisen ajan.<br />
<strong>Lastensuojelun</strong> avohuollon asiakkaille tulee laatia ja tarkastaa asiakas<strong>suunnitelma</strong>t vähintään<br />
kerran vuodessa, mutta käytännössä useimmilla asiakkailla päivitys on tehtävä keskimäärin neljä<br />
kertaa vuodessa. Asiakassuunnitelmien päivitys ja asiakaskertomusten ylläpito ajantasaisena on<br />
aiheuttanut vuosina 2008–2010 toistuvasti vaikeuksia johtuen työn kasvavasta määrästä ja<br />
työntekijäresurssin vähäisyydestä.<br />
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän asiakkaana olevien lasten määrä (sijoitetut+<br />
avohuollon asiakkaat) on 72. Askolassa sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja tekevät yhdennettyä<br />
sosiaalityötä, jolloin työtehtäviin kuuluvat myös aikuissosiaalityö, toimeentulotukityö,<br />
vammaispalvelut sekä päihdehuolto. Sekä sosiaalityön että toimistohenkilöstön resursseista<br />
johtuen myös muiden sosiaalityön osa-alueiden lakisääteisiä velvoitteita on haasteellista täyttää<br />
eikä kaikilta osin lain edellyttämissä aikarajoissa pysytä.<br />
<strong>Lastensuojelun</strong> kustannukset<br />
Askolan lastensuojelun kustannukset vuonna 2008 ja 2009<br />
2008 2009<br />
Sosiaalityön palkkauskustannukset 103.630,00 € 102.585,00 €<br />
<strong>Lastensuojelun</strong> ostopalvelut ym. kustannukset. 290.903,00 € 337.665,00 €<br />
Yhteensä 394.533,00 € 440.250,00 €<br />
Askolan lastensuojelukustannuksissa näkyy ostopalveluissa nousua, joka johtuu sijoitusten<br />
määrän kasvusta ja myös avohoidon palveluiden tarve on kasvanut.<br />
Vuoden 2009 lopussa oli huostaan otetuista kuusi laitossijoituksessa ja kaksi perhehoidossa.<br />
Vuonna 2009 ostettiin yksityiseltä palveluntuottajalta perhetyön palveluita sekä intensiivistä<br />
jälkihuollon tukea. Vuoden 2010 alussa edelleen kasvavasta tarpeesta johtuen on ostettu<br />
lastensuojelun avohuollon tukea ja perhetyötä yksityiseltä palvelutuottajalta enenevässä määrin.<br />
Sosiaalityön palkkauskustannusten pienenemiseen on syynä sosiaaliohjaajan omasta tarpeesta<br />
johtuva lyhennetyn työajan tekeminen.<br />
Edellä esitettyjen lastensuojelun kustannusten lisäksi on ostettu perheneuvolan palvelut vuoteen<br />
2009 saakka Mäntsälästä ja v. 2009 yksityiseltä palveluntuottajalta, kustannukset vuonna 2009<br />
olivat noin 20 000 euroa.<br />
Askola on ollut mukana Itä-Uudenmaan yhteisissä hankkeissa ja toiminnoissa, mm.<br />
sosiaalipäivystys, sosiaalipäivystyksen kehittämisyksikköhanke, perhepankki- ja päihdetyönhanke.<br />
Yhteistoimintakustannuksia on maksettu vuonna 2009 noin 21 000 euroa.<br />
16
Henkilöstö, palkkaus, rekrytointi<br />
Askolan sosiaalitoimistossa työskentelee tällä hetkellä perusturvajohtaja, sosiaalityöntekijä,<br />
sosiaaliohjaaja 30h/vko, perhetyöntekijä 20h/vko, määräaikainen sosiaalityöntekijä 14h/ vko,<br />
toimistosihteeri ja puolipäiväinen toimistosihteeri sekä lisäksi nuorisoneuvoja, jonka työajasta<br />
puolet on käytössä sosiaalitoimella.<br />
Sosiaalitoimiston henkilöstöresurssissa on tapahtunut muutoksia siltä osin, että yksi<br />
toimistosihteeri on siirtynyt toisiin tehtäviin ja tilalle on saatu puolikas. Toimialasihteeri on siirtynyt<br />
eläkkeelle vuonna 2009 ja sosiaaliohjaaja on siirtynyt syksyllä 2009 tekemään lyhennettyä<br />
työaikaa. Lokakuun 2009 loppupuolelta alkaen on ollut määräaikainen sosiaalityöntekijä<br />
(14h/viikko), joka on hoitanut toimeentulotukiasioita ja toiminut tarvittaessa työparina myös<br />
lastensuojeluasioissa.<br />
Perusturvajohtaja toimii lastenvalvojana ja on tarvittaessa työparina lastensuojelutyössä sekä<br />
päätöksentekijänä.<br />
Kunnan virkapankissa ollut toinen sosiaalityöntekijän virka on päätetty täyttää vuoden 2010 alusta.<br />
Viran hakuprosessi on aloitettu loppuvuodesta 2009, mutta toistaiseksi virkaa ei ole saatu<br />
täytettyä, koska koulutukseltaan pätevää hakijaa ei ole ollut.<br />
Nuorisoneuvoja on puoliksi perusturvalautakunnan palkkalistoilla oleva työntekijä.<br />
Nuorisoneuvojan toimenkuvaan kuuluu koulukuraattoria vastaavat tehtävät. Työalueena on sekä<br />
Askolan yläkoulu että kaikki viisi alakoulua. Nuorisoneuvojaa on käytetty huomattavan paljon<br />
vuoden 2009 aikana ja erityisesti vuoden 2010 alkupuolella työparina lastensuojelun<br />
asiakastilanteissa ja selvitystyössä.<br />
Perhetyöntekijän ostopalvelu Pornaisilta loppui 30.10.2009. Vuoden 2010 alusta lukien Askolassa<br />
on ollut oma perhetyöntekijä toistaiseksi osa-aikaisena (20 h/viikko). Toimi muutetaan<br />
kokoaikaiseksi 1.8.2010 alkaen. Vuosien 2008- 2009 aikana Askolassa on käytetty myös<br />
sosiaalipäivystyksen erityisperhetyöntekijän palveluita.<br />
Uusi psykologin virka perustettiin täytettäväksi vuoden 2010 alussa ja virkaan valittu psykologi<br />
aloitti työt huhtikuussa 2010. Psykologin työ keskittyy lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön.<br />
Henkilöstön pysyvyys on ollut hyvä ja pienen kunnan vahvuutena on ollut toimivat verkostot ja<br />
yhteistyö.<br />
Työntekijöille on järjestetty säännöllistä työnohjausta ja koko työyhteisön työnohjausta.<br />
Toimitilat<br />
Sosiaalityöntekijällä ja sosiaaliohjaajalla on työtilat sosiaalitoimistossa Askolan kirkonkylässä.<br />
Sosiaalitoimiston tilat ovat ahtaat ja puutteeksi on koettu yhteisen ison tilan puute, jossa voisi pitää<br />
neuvotteluja ja tavata perheitä. Tarvittaessa onkin käytetty toimiston läheisyydessä sijaitsevaa<br />
kunnan yhteistä kokoustilaa Pikku Parlamenttia. Sosiaalitoimiston tilojen ahtaus on myös<br />
asiakkaiden näkökulmasta kiusallinen, koska heidän yksityisyyttään ei voida taata.<br />
Asiakastilanteissa sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan huoneiden äänieristämättömyys sekä<br />
sijainti aiheuttavat toisinaan myös tietoturvan ja oikeusturvan kannalta kyseenalaisia tilanteita.<br />
Perhetyöntekijällä on työhuone terveyskeskuksessa.<br />
17
Tulevaisuuden näkymät<br />
Käytännön sosiaalityössä on havaittavissa yhteiskunnassa tapahtunut talouden taantuma ja sen<br />
mukanaan tuomat vaikutukset perheiden elämään. Taloudellinen tilanne on heikentynyt niissä<br />
perheissä, joissa huoltajien työ on loppunut tai ovat lomautettuina. Myös huoli työpaikan<br />
menettämisestä tai talouden tiukkenemisesta aiheuttaa epävarmuutta, joka heijastuu myös lasten<br />
elämään. Sosiaalitoimessa tämä näkyy asiakasmäärän lisääntymisenä sekä<br />
toimeentulotukimenojen kasvuna.<br />
Sekä lastensuojelutyölle että aikuissosiaalityölle asetetuissa määräajoissa pysyminen on ajoittain<br />
mahdotonta nykyisillä henkilöstöresursseilla. Sosiaalityössä työntekijät haluavat tarjota<br />
asiakkailleen laadukkaita palveluita. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista jatkuvasta kiireestä<br />
johtuen eivätkä asiakkaat saa tarvitsemaansa apua ajoissa. Esimerkiksi lastensuojelutarpeen<br />
selvityksen venyminen useiksi kuukausiksi ei ole lapsen eikä perheen edun mukaista.<br />
Riittämättömät avohuollon palvelut sekä riittämätön sosiaalitoimen henkilöstön käytettävissä oleva<br />
resurssi voi osaltaan johtaa siihen, että lopulta päädytään kiireelliseen sijoitukseen, koska tilanteet<br />
kärjistyvät akuuteiksi. <strong>Lastensuojelun</strong> sosiaalityössä on huoli siitä, että tästä johtuen kiireellisiä<br />
sijoituksia joudutaan tekemään myös tulevaisuudessa enenevässä määrin.<br />
Lastensuojelutyön riittämätön työntekijäresurssi on johtanut myös siihen, että esim. parityötä ei ole<br />
kaikissa tilanteissa voitu tehdä siitä huolimatta, että laki siihen velvoittaa.<br />
Uuden sosiaalityöntekijän viran myötä lastensuojelutyön tilanne tulee paranemaan oleellisesti.<br />
Asiakastyötä tekevät työntekijät tarvitsevat työnsä tueksi vahvan johdon ja luottamushenkilöiden<br />
tuen.<br />
Mahdollisimman oikea-aikainen ja riittävä tuki ovat myös perheiden ja lasten kannalta parasta<br />
tukea ja ehkäisee huolenaiheiden kasvamista ja vakavien ongelmien syntymistä.<br />
Lastensuojelulain asettamissa määräajoissa pysyminen on tästä näkökulmasta katsottuna erittäin<br />
tärkeää myös asiakkaille.<br />
Lapsen ja nuoren oma rikollinen käyttäytyminen oli suurimpana syynä lastensuojeluilmoituksissa<br />
molempina edellisinä vuosina. Tämä on huolestuttava suunta ja siksi nuorten oman<br />
käyttäytymisen muuttumiseen on pureuduttava kaikkien vanhempien ja kasvatuksesta vastaavien<br />
tahojen yhteistyöllä.<br />
Päihteiden käytön runsaus on myös huolestuttavaa, varsinkin nuorten keskuudessa. Vuosina<br />
2008 ja 2009 lapsen ja nuoren oma päihteiden käyttö oli toiseksi ja kolmanneksi suurin syy<br />
lastensuojeluilmoituksiin.<br />
Ennaltaehkäisevän työn lisääminen ja uusien työtapojen kehittäminen ja käyttöönotto on<br />
tarpeellista, jotta työn painopistettä on mahdollista siirtää korjaavasta työstä ennaltaehkäisevän<br />
työn suuntaan pysyvämmin.<br />
Askola on vuonna 2010 lähtenyt mukaan Omaiset Mielenterveystyöntukena ry:n organisoimaan<br />
”Paula-hankkeeseen”, joka on moniammatillisen verkostoitumisen projekti, jossa tavoitteena on<br />
tukea perheitä jo varhaisessa vaiheessa vanhemman oireillessa tai sairastuessa psyykkisesti.<br />
18
Muut hallintokunnat<br />
Nuorisotoimi<br />
Nuorilta saadun palautteen mukaan vapaa-aikatoimelta halutaan olemassa olevien palveluiden<br />
lisäksi melko isoja tapahtumia. Tähän haasteeseen vastaten nuorisoneuvosto on järjestänyt<br />
kahtena vuonna Back to school- tapahtuman. Lisäksi vapaa-aikatoimi järjestää yhdessä<br />
sidosryhmien kanssa yhden isohkon tapahtuman vuodessa. Tapahtuman suunnittelussa on pyritty<br />
huomioimaan lapsiperheet. Nuorisoneuvosto jatkaa toimintaansa ja toivomme, että<br />
nuorisoneuvoston uudistuminen tapahtuu menestyksekkäästi. Nuorisotoimi vastaa yhdestä<br />
nuorisotilaillasta viikossa ja sen lisäksi perjantai-illasta yhdessä seurakunnan nuorisotoimen<br />
kanssa. Lisäksi vapaa-aikatoimi järjestää erilaisia aktiviteetteja koulujen loma-aikoina<br />
mahdollisuuksien mukaan. Nuorisotoimen leireille ja matkoille on mahdollista varata paikkoja<br />
myös sosiaalitoimen asiakkaille sopimuksen mukaisesti. Nuorisotoimi on aloittanut yhteistyön<br />
yläkoulun erityisopetuksen kanssa ja nuoriso-kulttuurisihteeri on vähintään kerran viikossa päivän<br />
yläkoululla työskentelemässä. Lisäksi nuoriso-kulttuurisihteeri on mukana valtakunnallisessa<br />
Netari nettihankkeessa yhteistyössä <strong>Porvoo</strong>n nuorisotoimen kanssa.<br />
Opetuspalvelut<br />
Luokkien 0-6 opetuspalvelut tuotetaan viidessä alakoulussa ja yläkoulun opetus Askolan koulussa<br />
yhteistyössä Pukkilan kunnan kanssa. Lukiopalvelut tuotetaan Askolan lukiossa, joka toimii<br />
Askola-instituutin toisena oppilaitoksena. Oppilaiden hyvinvointia tuetaan moniammatillisella<br />
oppilashuoltotyöllä ja siihen osallistuvat kaikki kouluyhteisössä työskentelevät. Askolan<br />
perusasteen kouluissa kokoontuvat säännöllisesti oppilashuoltoryhmät. Yleisimmin käsiteltyjä<br />
asioita ovat nuorten elämänhallintaan liittyvät kysymykset, oppimisvaikeuksiin, kiusaamiseen,<br />
oppituntien työrauhaan, mielenterveysongelmiin, luvattomiin poissaoloihin sekä päihteiden<br />
käyttöön liittyvät ongelmat.<br />
Askolassa aloitetaan oppilashuollon laatua kehittävä projekti ja koordinointi keväällä 2010.<br />
Tarkoituksena on yhdenmukaistaa kunnan oppilashuoltoa, tiivistää yhteistyötä sosiaalitoimen<br />
kanssa ja kehittää oppilashuollon laatua kaikilla tasoilla. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän<br />
yläpuolelle asetetaan kunnan ohr- tiimi, joka kouluttaa, kehittää ja koordinoi laadukasta<br />
oppilashuoltoa. Haasteita tuovat yhteistyölle sosiaalitoimen melko niukka henkilöstöresurssi sekä<br />
yhteisen ajan puute. Jotta oppilashuoltoa saataisiin laadukkaammaksi, tarvittaisiin kiireetöntä<br />
aikaa arvokeskusteluun ja toisten näkökulmien ymmärtämiseen.<br />
Sivistystoimen näkökulmasta moni nuori elää liian itsenäistä elämää, jossa alkoholilla ja päihteillä<br />
on toisinaan suuri osuus. Kiireinen elämänrytmi, työelämän paineet ja taloudellinen epävakaus<br />
tuovat perheille mittavia haasteita, joissa omat voimat eivät aina riitä. Samoin epävarmuutta luovat<br />
perheiden puutteelliset arjen hallintataidot, epäselvät vanhemmuuden roolit sekä perheen yhteisen<br />
ajan puute. Nämä ongelmat näkyvät koulutoimessa erilaisina oppilaiden monimuotoisina<br />
vaikeuksina sekä oppilaiden lisääntyvänä pahoinvointina.<br />
Sivistystoimi pyrkii osaltaan helpottamaan perheiden taakkaa luomalla uusia auttamisen muotoja<br />
ja kehittämällä jo käytössä olevia malleja entistä paremmaksi. Askolassa on syksyn 2009 ja<br />
kevään 2010 aikana pohdittu eri hallintokuntien kanssa yhteistä teemaa: ”Miten auttaa<br />
syrjäytymisvaarassa olevaa lasta/nuorta?” Ehdotuksia, hyviä ajatuksia ja uusia työmuotoja ja<br />
palveluja on muodostunut, joiden merkitystä ja vaikuttavuutta tarkastellaan vielä tulevaisuudessa<br />
uudelleen. Uusia palvelumuotoja ovat mm. yläkoulun erityisopetuksen pienryhmä, alakoulujen uusi<br />
19
pienryhmä sekä nuorisotoimen, yrittäjien ja seurakunnan suuri panostus yläkoulun tukea<br />
tarvitseville nuorille.<br />
Askola on myös aloittanut valtakunnallisen KELPO -hankkeen syksyllä 2009. Hanke jalkauttaa<br />
opetusministeriön (2007) laatiman erityisopetuksen strategian, joka korostaa ennaltaehkäisevän ja<br />
varhaisen tuen merkitystä. Askolan haasteena on tulevina vuosina varmistaa, että uusi strategia<br />
saa vahvan jalansijan käytännön koulutyössä eikä jää hyviksi aikeiksi paperille.<br />
Päivähoito<br />
Askolassa tarjotaan peruspalveluna laadukasta päivähoitoa kaikille halukkaille päivähoitooikeuden<br />
piirissä oleville lapsille. Lisäksi päivähoitoa voidaan tarjota lastensuojelun tukitoimena.<br />
Kunnassa on tehty varhaiskasvatus<strong>suunnitelma</strong>, joka perustuu valtakunnallisiin linjauksiin. Lisäksi<br />
jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatus<strong>suunnitelma</strong> yhteistyössä<br />
vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon se, että jokainen lapsi on<br />
ainutlaatuinen ja jokaisella lapsella ja perheellä on erilaisia tarpeita. Päivähoidossa toimii tarpeen<br />
mukaan pienryhmä, jossa voidaan antaa erityistä tukea ja hoitoa sitä tarvitseville lapsille. Lisäksi<br />
kunnassa työskentelee erityislastentarhanopettaja. Päivähoidon henkilöstö tekee yhteistyötä<br />
tarpeen mukaan eri tahojen kanssa. Kunnassa toimii myös varhaisen puuttumisen työryhmä<br />
(VARPU).<br />
Kotipalvelu<br />
Kotihoidossa on kaksi työntekijää erikoistunut lapsiperhetyöhön – toisin sanoen he tekevät muun<br />
työn ohella kotihoitoa lapsiperheissä suhteellisen säännöllisesti ja he ovat myös koulutuksissa<br />
lapsiperheiden asioissa. Lapsiperheiden kotipalveluresurssia tulisi olla lisää.<br />
Toimenpide-ehdotukset<br />
Vuonna 2008 vahvistetussa lastensuojelu<strong>suunnitelma</strong>ssa esitetyistä toimenpide-ehdotuksista osa<br />
on toteutunut ja sen lisäksi ehdotetaan toteutettavaksi seuraavat lastensuojelutyön<br />
kehittämisehdotukset:<br />
Perhetyöntekijä ja kotihoito<br />
Askolaan on 1.1.2010 alkaen palkattu oma perhetyöntekijä ja toimi kokoaikaistetaan 1.8.2010,<br />
joten perhetyöhön tulee ½ työtekijän lisäresurssi siitä lukien.<br />
Kotihoitoon on saatava yksi perhetyöhön nimetty työntekijä, joka on lapsiperheiden tukena arjen<br />
ongelmatilanteissa ja tukee tarvittaessa sekä lastensuojelun että ennaltaehkäisevän työn tarpeita.<br />
Koulun oppilashuolto<br />
Kunnassa on täytetty psykologin virka huhtikuussa 2010, hänen ammattiosaamisellaan tulee<br />
olemaan merkittävä parannus koulujen oppilashuoltotyössä ja lapsiperheiden palveluissa.<br />
20
Erityisopetus on saanut uuden pienryhmän yläkoululle ja vuoden 2010 elokuusta lukien kunnan<br />
alakoulujen käytössä on kaksi pienryhmää, mutta edelleen tarvitaan oppilashuollon kehittämistä ja<br />
yhteistyöverkoston laajentamista. Askolassa koulukuraattorin tehtäviä hoitavan henkilön<br />
ammattinimikkeenä on nuorisoneuvoja. Lähivuosien tavoitteena on, että perusopetuksen käyttöön<br />
tulee saada toinen koulukuraattori, jotta työn painopistettä saadaan kohdistettua<br />
ennaltaehkäisevään työhön ja nuorisoneuvojan työtä kohdennettua enemmän perusopetuksen<br />
käyttöön. Toisen henkilön työ kohdistuisi yläkouluikäisiin ja toisen ala-asteiden oppilaisiin.<br />
Sosiaalityö<br />
Tavoitteena oli yhden uuden sosiaalityöntekijän virka. Virka on saatu vuoden 2010 alusta lukien,<br />
mutta virkaan ei ole löytynyt pätevää työntekijää toistaiseksi.<br />
Kun molemmat sosiaalityöntekijän virat ovat täytettyinä pätevillä työntekijöillä, voidaan<br />
sosiaalityössä kehittää uusia avohuollon työtapoja ja sosiaaliohjaajan työnkuvaa laajentaa<br />
enemmän ennaltaehkäisevän työn toteuttamiseen.<br />
Sosiaalitoimistoon tulee saada yhden kokoaikaisen toimistosihteerin lisäksi toinen kokoaikainen<br />
toimistosihteeri.<br />
21
4 Suunnitelman toteutuminen ja seuranta<br />
Suunnitelman toteutumisesta vastaavat kunnan virka- ja toimihenkilöt sekä luottamushenkilöt.<br />
Luottamushenkilöt ovat vastuussa siitä, että toiminnalle varataan riittävät resurssit. Työryhmä, joka<br />
on vastannut lastensuojelu<strong>suunnitelma</strong>n laatimisesta vastaa myös <strong>suunnitelma</strong>n päivittämisestä ja<br />
seuraamisesta. Suunnitelma tarkistetaan kunnanhallituksessa lautakunnan selvitysten perusteella<br />
vähintään joka vuosi. Lastensuojelu<strong>suunnitelma</strong>n toteutuminen tarkistetaan kunnanvaltuustossa<br />
vähintään kerran valtuustokaudessa. Kunnanvaltuusto on viime kädessä valvontavastuussa<br />
lastensuojelu<strong>suunnitelma</strong>n toteuttamisen onnistumisesta.<br />
22
Change language