KAAVOITUSKATSAUS PLANLÃGGNINGSÃVERSIKT - Porvoo

KAAVOITUSKATSAUS 

PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT 

5.3.2013 PORVOO BORGÅ

AJANKOHTAISTA PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELUSSA 

Kaupunkisuunnittelun tehtävänä on luoda edellytyksiä kaupungin kehittämiselle ja rakentamiselle. Porvoon lähtökohdat 

ovat erinomaiset: merellinen sijainti, rikas kulttuuriperintö ja ympäristön viihtyisyys tuovat kaupungille vetovoimaa sekä 

uusia yrittäjiä ja asukkaita. 

Kaavoituskatsauksessa on esitetty kattava kuvaus toimintasuunnitelmassa hyväksytyistä kaavatöistä. Jatkossa laaditaan 

erikseen ohjelma maankäytön toteuttamisesta, jonka pohjalta voidaan entistä paremmin kohdentaa resurssit 

alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen. 

Porvoon kehitykseen liittyvät kiinteästi Helsingin seudulla tehtävät ratkaisut. Tulevat päätökset Helsingin seudun eli 

metropolialueen hallinnon järjestämisestä sekä kuntajaon kehittämisestä heijastuvat Porvoon asemaan ja vaikutusmahdollisuuksiin. 

Uudenmaan liiton ehdotus uudeksi maakuntakaavaksi sivuuttaa Porvoon tavoitteet toimivan raideliikenteeseen 

perustuvan joukkoliikenneyhteyden saamisesta kaupunkiin. Heli-varauksen poistaminen kaavasta estää varautumisen 

rannikon suuntaisen kaupunkiliikenteen järjestämiseen pitkällä aikavälillä ja Helsingin sisäisen katuverkon 

ruuhkautuminen lisää matka-aikoja pääkaupunkiseudulle. 

Porvoon tavoitteena on kaikesta huolimatta edelleen jatkaa työtä vetovoimaisen, hiilivapaan asumisen, korkealuokkaisten 

palvelujen ja monipuolisen yrittämisen kaupunkina. Kaupunki pyrkii turvaamaan riittävän asuntotuotannon sekä keskustan 

tuntumassa että maaseutumaisilla alueilla. Skaftkärrin alueen kaavoittamista jatketaan Kevätlaaksossa. Myös 

muissa kaavatöissä sovelletaan Skaftkärr-hankkeesta saatuja kokemuksia. Tämä koskee luonnollisesti energiatehokkuutta, 

mutta ennen kaikkea uutta yhteistyökulttuuria: Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu ovat osa ketjua, joka alkaa 

kaupungin strategiasta ja päättyy tonttien rakentamiseen ja lopulta asumiseen, työn tekoon ja liikkumiseen alueilla. 

Hyvä ympäristö ja kestävät ratkaisut vaativat koko ketjun sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. 

Yleiskaavat ovat valmistumassa saaristoon, Pellingin ja Onaksen alueille. Kaupan, elinkeinotoiminnan ja myös koulutuksen 

kannalta keskeisin yleiskaavatyö on kuitenkin Kuninkaanportti-Eestinmäki, jota jatketaan heti, kun maakuntakaava 

on hyväksytty. Viime vuonna aloitettu Porvoon kylärakenteen tarkastelu saatetaan loppuun ja sen pohjalta valmistellaan 

linjaukset kylä- ja hajarakennusalueiden rakentamisen suuntaamisesta ja mitoitusperiaatteista ja tätä varten tarvittavista 

suunnitelmista, osana kaupungin tavoitetta energiatehokkaasta ja kestävästä yhdyskuntarakenteesta. 

Kaupunkisuunnittelussa on meneillään monia, kaupungin tulevaisuuden kannalta erityisen merkittäviä asemakaavatöitä. 

Kaupungin keskustassa tehdään asemakaavan muutoksia niin, että turvataan rakentamismahdollisuudet keskustassa, 

sen vetovoima ja asema liiketoimintakeskuksena. Paikoitusmahdollisuuksien paraneminen auttaa myös viihtyisän, 

kevytliikennepainotteisen keskustan kehittämisessä. Hattulan sahan alueen suunnittelun aloitusvaihetta valmistellaan 

Europan-arkkitehtikilpailun tulosten pohjalta, kun neuvotteluissa alueen maanomistajien kanssa päästään eteenpäin. 

Kaikista eniten harkintaa ja hyvää suunnittelua vaaditaan kaupungin keskeisimmän ja kehittyvimmän osa-alueen, Länsirannan 

kaavoituksessa. Vielä suurelta osin rakentamaton alue tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei saisi pilata ja joita ei tule 

uusia. Emme saa unohtaa keskeistä tavoitetta kehittää aluetta osana keskustaa, kaupunkimaisena, korkealuokkaista 

ja monipuolista kaupunkiasumista, erilaisia palveluja ja liikkeitä sisältävänä alueena. Taidetehtaan käynnistyminen ja 

meneillään olevat rakennushankkeet tukevat jo nyt alueen kuvaa kulttuuripainotteisena virikkeellisenä kaupunkiympäristönä. 

Jatkossa on tärkeää pitää rima riittävän korkealla myös, kun suunnitellaan ranta-aluetta ja vielä vapaana olevia 

alueita ja asumisen liittymistä Kokonmäen vapaa-ajan alueeseen. Aleksanterinkaaren sisäkehän alue on myös merkittävä 

osa alueen ulkoista julkisivua. 

Kaupunkisuunnittelussa ei unohdeta myöskään jo rakennettujen alueiden kehittämistarpeita. Kevätlaakson asemakaavatyön 

yhteydessä selvitetään Kevätkummun alueen asukkaiden toivomukset alueen palvelujen ja kaupunkikuvan 

kehittämisestä. Erikseen käynnistettyä Gammelbackan keskusta-alueen asemakaavatyötä jatketaan ja saadaan näin 

mahdollisuudet koko alueen ulkoisen kuvan ja palvelujen parantamiseen. 

Kaupan rakentamista ohjaa entisestään tiukentunut lainsäädäntö ja maakuntakaavoitus. Kaikista keskusta-alueen ulkopuolelle 

sijoittuvista merkittävistä päivittäis- ja erikoistavarakaupan hankkeista vaaditaan erilliset selvitykset hankkeiden 

vaikutuksista. Ne on tehtävä, jotta hankkeissa päästäisiin eteenpäin. Valmistumassa olevan uuden selvityksen pohjalta 

voidaan toivottavasti tehdä riittävät päätökset kattavan ja toimivan kaupan palveluverkon suunnittelua ja toteutusta varten. 

Haasteena on saada keskustaan ja Länsirantaan keskusta-alueille sopivaa, toimivaa ja korkealuokkaista kaupan 

rakentamista. 

Yrityselämän tonttitarvetta varten jatketaan kaavatyötä Kaupunginhaassa ja Kulloon Nybyn alueella. 

Kaupunkisuunnittelussa työ jatkuu siis vilkkaana. Kaavoituskatsauksen kohdeluettelo sisältää tiedot alueen kaavasta 

vastaavasta suunnittelijasta. Kaupunkisuunnittelusta ja muista ajankohtaisista asioista löytyy tietoja myös Porvoon internetpalvelusta 

osoitteesta www.porvoo.fi . 

Eero Löytönen 

Kaupunkisuunnittelupäällikkö 

2

AKTUELLT OM STADSPLANERINGEN I BORGÅ 

Stadsplaneringens uppgift är att skapa förutsättningar för utvecklingen och byggandet av staden. Borgå har utmärkta 

utgångspunkter: läget vid havet, ett rikt kulturarv och en trivsam miljö ger staden dragningskraft samt hämtar nya företagare 

och invånare. 

I planläggningsöversikten presenteras på ett omfattande sätt de planläggningsarbeten som godkänts i verksamhetsplanen. 

I fortsättningen utarbetas ett separat program för genomförande av markanvändning, på basis av vilket resurserna 

kan ännu bättre riktas till planering och byggande av områden. 

Utvecklingen av Borgå har ett tätt samband med lösningarna i Helsingforsregionen. Framtida beslut om ordnande av 

förvaltningen för Helsingforsregionen (metropolområdet) och om utvecklingen av kommunindelningen påverkar Borgås 

ställning och möjligheter att påverka. Nylands förbunds förslag till ny landskapsplan åsidosätter Borgås mål för att få 

fungerande spårtrafi k till staden. Slopandet av HELI-banan utgör ett hinder för ordnande av stadstrafi k längs med kusten 

på lång sikt, och trafi kstockningar i den interna trafi ken i Helsingfors gör restiderna till huvudstadsregionen längre. 

Borgå har dock fortfarande som mål att fortsätta arbetet för koldioxidfritt boende med dragningskraft samt för högklassiga 

tjänster och mångsidiga företag. Staden strävar efter att garantera en tillräcklig bostadsproduktion både i närheten 

av centrum och i lantliga områden. Planläggningen av Skaftkärrs område fortsätter i Vårdalen. De erfarenheter som fås 

från Skaftkärrprojektet tillämpas också vid andra planarbeten. Det handlar naturligtvis om energieffektivitet men framför 

allt om en ny samarbetskultur: planläggning och planering av markanvändning är en del av kedjan som börjar med stadens 

strategi och slutar med byggande av tomter, och slutligen med att bo, arbeta och röra sig i området. En god miljö 

och hållbara lösningar förutsätter att hela kedjan förbinder sig till de gemensamma målen. 

Generalplaner för skärgården, för Pellinge och Onas blir färdiga inom kort. Det mest centrala planläggningsarbetet för 

handeln, näringslivet och utbildningen är dock planen för Kungsporten-Estbacka som fortskrider genast efter det att 

landskapsplanen är godkänd. Granskningen av bystrukturen i Borgå, som inleddes i fjol, slutförs och på basen av den 

bereds riktlinjer för styrning av och dimensioneringsprinciper för byggande i byar och på glesbygd. Också planer som 

behövs för riktlinjerna bereds som en del av stadens mål för en energieffektiv och hållbar samhällsstruktur. 

Stadsplaneringen utarbetar som bäst många detaljplaner som är speciellt viktiga för stadens framtid. Detaljplaner för 

stadens centrum ändras så att man tryggar möjligheterna för byggandet i centrum samt centrumets dragningskraft och 

ställning som affärscentrum. Förbättrade parkeringsmöjligheter bidrar också till att skapa ett trivsamt och promenadvänligt 

centrum. Planeringen av området kring Hattula såg inleds på grund av resultatet av arkitekttävlingen Europan, då 

förhandlingarna med områdets markägare fortskrider. 

Mest eftertanke och planering behövs vid planläggning av stadens mest centrala och utvecklande del, västra åstranden. 

Området är ännu till största delen obebyggt och erbjuder unika möjligheter som inte får förstöras. Vi får inte glömma det 

centrala målet, att utveckla området som en del av centrum och som ett stadsliknande område med högklassigt och 

mångsidigt boende samt olika tjänster och affärer. Verksamheten som inletts i Konstfabriken och de aktuella byggprojekten 

stöder redan nu områdets karaktär som en kulturinriktad, stimulerande stadsmiljö. Det är viktigt att också i fortsättningen 

ställa tillräckligt höga krav då man planerar strandområdet, de ännu obebyggda områdena och anslutning 

av bostadsområden till friluftsområdet i Kokon. Alexandersbågens inre ring utgör en viktig del av områdets stadsbild. 

Stadsplaneringen glömmer inte heller behovet av att utveckla de områden som redan är bebyggda. I samband med 

detaljplanläggningen av Vårdalen utreds också vilka önskemål invånarna i Vårberga har om utveckling av områdets 

tjänster och stadsbild. Det separata detaljplanearbetet för centrala Gammelbacka fortsätter, och på det sättet skapas 

möjligheter för att förbättra hela områdets utseende och tjänster. 

Byggandet av handelsenheter styrs av lagstiftningen som blivit strängare och av landskapsplanen. För alla betydande 

projekt i anslutning till dagligvaruaffärer och specialaffärer utanför centrumområdet krävs separata konsekvensutredningar. 

De ska göras för att kunna fortsätta med projekten. På basis av den nya utredningen som snart blir färdig kan man 

förhoppningsvis fatta tillräckliga beslut om planering och genomförande av ett omfattande och fungerande handelns 

servicenät. Utmaningen är att bygga lämpliga, fungerande och högklassiga handelsenheter i centrum och på västra 

åstranden. 

För att möta efterfrågan på företagstomter fortsätter man planarbetena för Stadshagen och Nyby i Kullo. 

Verksamheten vid stadsplaneringen är alltså fortsättningsvis livlig. I planläggningsöversiktens förteckning över objekten 

ingår uppgifterna om den planläggare som svarar för respektive plan. Man hittar också information om stadsplaneringen 

och annat aktuellt på stadens webbplats på adressen www.borga.fi 

Eero Löytönen 

Stadsplaneringschef 

3

Kaavoituskatsaus 

Kaupunkisuunnittelu julkaisee kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, 

jossa kerrotaan vireillä olevista ja vireille 

tulevista kaava-asioista kunnassa tai maakunnan liitossa. 

Kaavoituskatsaus löytyy myös kaupungin internetpalvelusta, 

www.porvoo.fi . 

Planläggningsöversikt 

Stadsplaneringen publicerar en gång om året en planläggningsöversikt 

över de planärenden som är anhängiga eller 

som blir anhängiga inom kommunen eller landskapsförbundet. 

Planläggningsöversikten fi nns även på stadens internettjänst, 

www.borga.fi . 

Ilmakuva Länsirannasta vuodelta 2012 

Flygfoton av Västra åstranden år 2012 

Sisällysluettelo 

Ajankohtaista Porvoon kaupunkisuunnittelussa 

Yleiskaavoitus ja muu yleispiirteinen suunnittelu 

Asemakaavoitus 

Keskusta-alue 

Porvoonjoen itäpuoliset osat 

Porvoonjoen länsipuoliset osat 

Kylät 

Ranta-asemakaavoitus 

Kansallinen kaupunkipuisto 

Energiatehokas kaupunginosa -hanke 

Uudenmaan liitossa vireillä olevat kaavat 

Asemakaavoituksen kulku ja osallistuminen 

Yhteystiedot 

2 

5 

8 

8 

16 

18 

22 

24 

24 

24 

25 

26 

28 

Innehållsförteckning 

Aktuellt inom stadsplaneringen i Borgå 

Generalplanering och annan översiktlig planering 

Detaljplanering 

Centrumområdet 

Området öster om Borgå å 

Området väster om Borgå å 

Byar 

Stranddetaljplanering 

Nationalstadspark 

Projektet Energieffektiv stadsdel 

Aktuella planer på Nylands förbund 

Planläggningsprocessen och deltagande 

Kontaktuppgifter 

4

YLEISKAAVOITUS - 

MUU YLEISPIIRTEINEN 

SUUNNITTELU 

Yleiskaava ohjaa kaupungin yhdyskuntarakennetta ja 

maan-käyttöä yleispiirteisesti. Siinä osoitetaan kaupungin 

alueiden käytön tavoiteltu maankäyttö ja toimintojen yhteen 

sovittaminen. 

Yleiskaava voidaan laatia koko kaupungin alueelle tai 

osalle kaupungin aluetta. Porvoossa on laadittu ja laaditaan 

osayleiskaavoja, jotka yhdessä käsittävät koko kaupungin 

alueen. 

Yleiskaavan laatiminen on aina usean vuoden mittainen 

prosessi. Minimiaika osayleiskaavan laatimisessa on vähintään 

kolme vuotta, mutta keskimäärin (alueesta riippuen) 

osayleiskaavan laatiminen kestää vähintään 4 - 5 

vuotta. 

Alla esitellään tulevien vuosien ajankohtaiset kaavat lähemmin. 

GENERALPLANERINGEN - 

ANNAN ÖVERSIKTLIG 

PLANERING 

Generalplanen styr stadens samhällsstruktur och markanvänd-ning 

i stora drag. Av planen framgår hur man planerat 

använda marken i staden och hur de olika funktionerna 

samordnas. 

En generalplan kan omfatta hela stadens område eller en 

del av stadens område. I Borgå har man utarbetat och 

utarbetar man delgeneralplaner som tillsammans omfattar 

hela stadens område. 

Att utarbeta en generalplan är en process som alltid tar 

fl era år i anspråk. Det tar minst tre år att upprätta en delgeneralplan, 

men genomsnittstiden är 4–5 år beroende på 

området. 

Nedan beskrivs närmare de planen som är aktuella under 

de kommande åren. 

5

Kuninkaanportin ja Eestinmäen alueen 

osayleiskaava (Y1) 

• Vuonna 2007 käynnistyi osayleiskaavan laatiminen 

Kuninkaanportin ja Eestinmäen alueelle perusselvitysten 

laatimisella. Osayleiskaava laaditaan alueelle, joka 

vuonna 2004 valtuuston hyväksymässä keskeisten alueiden 

osayleiskaavassa jätettiin selvitysalueeksi. Osayleiskaavan 

laatimisaikataulu ja sisältö on riippuvainen maakuntakaavan 

kaupan ratkaisuista. 

• Kaupungin kehittämisstrategian kannalta tärkeätä 

osayleiskaavatyötä viedään eteenpäin vuonna 2013. 

Kaupallisten palvelujen vaikutusten arviointi, liikenne- ja 

meluselvitykset ovat valmiina ja sen lisäksi on laadittu 

osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 

• Osayleiskaavatyötä jatketaan vuoden 2013 aikana 

siten että osayleiskaavaluonnos tulee nähtäville 

ja luonnoksesta saadun palautteen pohjalta aloitetaan 

osayleiskaavaehdotuksen valmistelu. 

• Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio 

Delgeneralplanen för Kungsporten och Estbacka 

(Y1) 

• Arbetet med delgeneralplanen för Kungsporten 

och Estbacka inleddes år 2007 med grundläggande utredningar. 

Delgeneralplanen utarbetas för det område som 

i delgeneralplanen för de centrala delarna (godkänd av 

stadsfullmäktige år 2004) anvisats som utredningsområde. 

Tidtabellen för utarbetandet av delgeneralplanen och 

dess innehåll beror på landskapsplanens lösningar för 

handeln. 

• Arbetet med delgeneralplanen är viktigt med tanke 

på stadens utvecklingsstrategi och förs framåt under år 

2013. Bedömningen av kommersiella konsekvenser samt 

trafi k- och bullerutredningarna är färdiga. Dessutom har 

man utarbetat ett program för deltagande och bedömning. 

• Under år 2013 fortskrider arbetet så att utkastet till 

delgeneralplan läggs fram och man börjar bereda förslaget 

till delgeneralplan utgående från den respons man får 

om utkastet. 

• Generalplanläggare Maija-Riitta Kontio 

Ilmakuvapari Kuninkaanportista (v. 2009) 

Flygfoton av Kungsporten (år 2009) 

Sköldvikin vahvistetun osayleiskaavan muuttaminen 

(Y2) 

• Sköldvikin osayleiskaava on vahvistettu vuonna 

1988 (päätös lainvoimainen vuonna 1989). Muuttuneiden 

tiesuunnitelmien (mm. Kilpilahden alueen toinen poistumistie 

ja yhteydet Svartbäckin kylään) vuoksi sekä muiden 

maankäytön muutostarpeiden vuoksi tulee vahvistettua 

osayleiskaavaa muuttaa. 

• Osayleiskaavatyö on aloitettu perusselvitysten 

laatimisella. Vuonna 2007 valmistui selvitys ”Suuronnettomuusriskien 

huomioiminen maankäytön suunnittelussa 

Kilpilahden teollisuusalueella”. 

• Vuonna 2013 perusselvitysten laatiminen jatkuu, 

laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä aloitetaan 

osayleiskaavaluonnoksen laatiminen. 


Onaksen saariston osayleiskaava (Y4) 

• Vuonna 2006 laadittiin Onaksen osayleiskaavan 

osallistumis- ja arviointisuunnitelma, järjestettiin maanomistajille 

suunnattu kysely sekä pidettiin ensimmäinen 

ns. suunnitteluasema. 

• Onaksen saariston suunnittelua ja käsittelyä jatkettiin 

vuoden 2007 aikana, ja pidettiin mm. toinen suunnitteluasema, 

jossa olivat esillä alustavat tavoitteet ja mitoitusperusteet. 

Ändring av den fastställda delgeneralplanen för 

Sköldvik (Y2) 

• Delgeneralplanen för Sköldvik fastställdes år 1988 

(beslutet vann laga kraft 1989). På grund av reviderade 

vägplaner (bl.a. en andra utrymningsväg från Sköldvik 

och förbindelserna till Svartbäck by) och övriga ändringar i 

markanvändningen, ska den fastställda delgeneralplanen 

ändras. 

• Arbetet inleddes med grundläggande utredningar. 

År 2007 färdigställdes utredningen ”Beaktande av riskerna 

för storolyckor vid planeringen av markanvändning på 

Sköldviks industriområde”. 

• Under år 2013 fortsätter sammanställningen av 

de grundläggande utredningarna. Ett program för deltagande 

och bedömning utformas. Utarbetandet av utkastet 

till delgeneralplan inleds. 


Delgeneralplanen för Onas skärgård (Y4) 

• År 2006 utarbetade man ett program för deltagande 

och bedömning i anknytning till delgeneralplanen för 

Onas skärgård. Man gjorde en förfrågan till markägarna 

och ordnade den första så kallade planeringsverkstaden. 

• Planeringen och behandlingen av Onas skärgård 

gick vidare under år 2007. Man höll den andra planeringsverkstaden 

där de preliminära målsättningarna och dimensioneringsgrunderna 

behandlades. 

6

• Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 

2008, ja silloin järjestettiin kolmas suunnitteluasema. 

Luonnoksesta saadun palautteen pohjalta valmistellaan 

osayleiskaavaehdotus, joka tulee nähtäville vuoden 2013 

aikana. 


Pellingin saariston osayleiskaava (Y5) 

• Ranta-alueiden osayleiskaavatyötä on jatkettu 

Onaksen saariston jälkeen Pellingin alueelle. 

• Pellingin alueelta on tehty luonto- ja maisemaselvitys, 

kulttuuriympäristön selvitys ja muut tarvittavat perusselvitykset. 

Vuonna 2008 aloitettiin osayleiskaavaluonnoksen 

laatiminen ja pidettiin kaksi suunnitteluasemaa, jossa 

oli esillä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, alustavat 

tavoitteet ja mitoitusperiaatteet. Osayleiskaavaluonnos 

oli nähtävillä loppuvuodesta 2012. Luonnoksesta saadun 

palautteen pohjalta käynnistyy osayleiskaavaehdotuksen 

laatiminen. Tavoitteena on, että myös osayleiskaavaehdotus 

saadaan nähtäville vuoden 2013 aikana. 

• Kaavoittaja Hilkka Jokela 

• Utkastet till delgeneralplan var framlagt våren 

2008, och då ordnades även den tredje planeringsverkstaden. 

Utgående från responsen man fi ck om utkastet utarbetar 

man ett planförslag, som läggs fram under år 2013. 


Delgeneralplan för Pellinge skärgård (Y5) 

• Utarbetandet av delgeneralplaner för strandområdena 

har fortsatt med planläggning för Pellinge området. 

• Natur-, landskaps- och kulturmiljöutredningarna 

samt övriga behövliga basutredningar för Pellinge är gjorda. 

År 2008 började man utarbeta utkastet till delgeneralplan 

och höll två planeringsverkstäder, i vilka programmet 

för deltagande och bedömning, de preliminära målsättningarna 

och dimensioneringsgrunderna behandlades. Utkastet 

till delgeneralplan var framlagt i slutet av år 2012. 

Förslaget till delgeneralplan utarbetas utgående från responsen 

på utkastet. Målet är att förslaget till delgeneralplan 

läggs fram under år 2013. 

• Planläggare Hilkka jokela 

Panoraamakuva Pellingin saariston alueelta 

Panoramabild av Pellinge skärgård 

Kylärakennetarkastelu (Y3) 

• Porvoo tavoittelee energiatehokasta yhdyskuntarakennetta. 

Yhdyskuntarakennetta kehitetään kaupunkitaajamaa 

tiivistämällä ja eheyttämällä sekä ohjaamalla 

rakentamista kyläkeskuksiin. Vuoden 2011 lopulla käynnistyi 

kylärakennetyö, jossa tarkastellaan Porvoon kylärakennetta 

ja kylien kehittämisperiaatteita. Kylärakennetarkastelu 

ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen 

kaava vaan kaupungin strategian toteuttamisen avuksi 

laadittava tarkastelu. Kylärakennetarkastelun tavoitteena 

on selkeyttää eri kylien alueidenkäytöllistä roolia osana 

kaupungin kehittämisstrategiaa. Kylärakennetarkastelun 

pohjalta keskitetään kaavoitusta määriteltyihin kyläkeskuksiin. 

Kylärakennetarkastelu valmistuu vuonna 2013. 


Granskning av bystrukturen (Y3) 

• Borgå eftersträvar en energieffektiv samhällsstruktur. 

Samhällsstrukturen utvecklas genom att 

göra stadsbebyggelsen tätare och enhetligare och genom 

att styra byggandet till bycentrum. I slutet av år 2011 inleddes 

en granskning av bystrukturen, varvid man granskar 

bystrukturen i Borgå och principerna för utvecklingen av 

byarna. Granskningen av bystrukturen är inte en plan i enlighet 

med markanvändnings- och byggplanen, utan den 

är en utredning som ska vara till hjälp för att genomföra 

stadens strategi. Målet är att klarlägga vilken roll de olika 

byarna spelar med tanke på områdesanvändningen som 

en del av stadens utvecklingsstrategi. Med granskningen 

av bystrukturen som utgångspunkt kommer man att koncentrera 

planläggningen till vissa bycentrum. Granskningen 

av bystrukturen blir klar år 2013. 


7

ASEMAKAAVOITUS 

Asemakaava on yksityiskohtainen kaava, jolla ohjataan 

alueidenkäyttöä ja rakentamista pienemmällä alueella. 

Asemakaavan tarkoitus on osoittaa alueita eri tarkoituksiin 

ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. 

Asemakaavaa laadittaessa tulee huomioida maakuntakaava 

ja oikeusvaikutteinen yleiskaava. 

Asemakaava on perusta rakennuslupien myöntämiselle ja 

kaava-alueen muulle toiminnalle. 

Tärkeimmät ja lähiaikoina ajankohtaiset asemakaavahankkeet 

esitellään lähemmin alla. 

• Kaavoitushankkeet on jaettu seuraaviin maantieteellisiin 

osa-alueisiin: keskusta-alue, Porvoonjoen 

itäpuoliset alueet, Porvoonjoen länsipuoliset alueet sekä 

kylät. 

• Numerot hankkeiden edessä viittaavat karttaan, 

joissa kaavoitushankkeet on osoitettu erivärisillä pallukoilla 

osa-alueista riippuen. 

• Kirjaimet AK ja numerot viittaavat asemakaavan 

numeroon. Numerot helpottavat kaavan käsittelyn seuraamista 

kaupunkisuunnittelun internetpalvelussa osoitteessa 

www.porvoo.fi . 

DETALJPLANERINGEN 

Detaljplanen är en detaljerad plan som reglerar områdesanvändningen 

och byggandet inom ett mindre område. 

Detaljplanens syfte är att anvisa områden för olika ändamål 

och att styra byggandet och annan markanvändning. 

När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och en 

gene-ralplan med rättsverkningar beaktas. 

Detaljplanen ligger som grund vid beviljande av bygglov 

och annan verksamhet på planområdet. 

De viktigaste och inom en snar framtid aktuella detaljplaneprojekten 

beskrivs närmare nedan. 

• Planläggningsprojekten har indelats geografi skt i 

följande delområden: centrumområdet, områden öster om 

Borgå å, områden väster om Borgå å samt byar. 

• Numret före projektets namn hänvisar till kartan 

där de olika planläggningsprojekten anvisats med bollar i 

olika färger beroende på delområde. 

• Texten DP och nummer hänvisar till detaljplanens 

nummer. Numret underlättar möjligheten att följa med hur 

behandlingen av planen framskrider på stadsplaneringens 

internettjänst på www.borga.fi . 

8 

Keskusta-alue 

Centrumområdet

Keskusta-alue 

1a. Länsiranta, Aleksanterinkaaren sisäkehä 

(AK 459) 

• Länsirannan pääkadun varrelle sijoittuvan korttelialueen 

asemakaavaa tarkistetaan asumista ja liikerakentamista 

varten. Samalla tarkistetaan liikenteen ja pysäköinnin 

tilavaraukset. 

• Suunnittelua jatketaan 2013. 

• Kaavoittaja Pekka Mikkola 

1b. Länsiranta, Länsirannan opiskelija-asunnot 

(AK 472) 

• Tolkkistentien varrella tutkitaan opiskelija-asuntotalon 

sijoittamista kaupunkikuvallisesti merkittävään paikkaan. 

• Suunnittelu aloitettiin syksyllä 2011 ja tavoitteena 

on saada kaavamuutos valmiiksi vuonna 2013. 



1a. Västra åstranden, Alexandersbågens inre 

ring (DP 459) 

• Detaljplanen för huvudgatan på västra åstranden 

ses över för boende och affärsbyggande. Samtidigt ses 

över områdesreserveringarna för trafi ken och parkeringen. 

• Planeringen fortsätter år 2013. 

• Planläggare Pekka Mikkola 

1b. Västra åstranden, Studentbostäder på Västra 

åstranden (DP 472) 

• Vid Tolkisvägen utreder man placeringen av studentbostäder 

på ett område som är betydelsefullt för 

stadsbilden. 

• Planeringen inleddes hösten 2011 och målet är att 

planändringen ska bli färdig år 2013. 


Hanke 1b: Länsiranta, Opiskelija-asunnot 

Projekt 1b: Västra åstranden, Studentbostäder 

2. Länsiranta, Porvoonportti (AK 463) 

• Yksityisomisteisella vuosina 1967 - 1975 toteutuneella 

kerrostaloalueella tutkitaan vajaakäytössä olevan 

entisen lämpökeskuksen tontin käyttömahdollisuuksia, 

kerrostalojen korottamista ja tonttien täydennysrakentamista. 

Samalla pyritään ratkaisemaan alueen pysäköinti 

kokonaisuutena. Kaavoituksen käynnistämisestä sovittiin 

alueen asunto-osakeyhtiöiden kanssa alkuvuonna 2011. 

• Suunnittelu on aloitettu vuonna 2011 ja tavoitteena 

on saada kaavamuutos valmiiksi vuonna 2013. 


2. Västra åstranden, Borgåport (DP 463) 

• I det privatägda höghusområdet, som byggdes 

1967-1975, undersöks användningsmöjligheterna av den 

gamla värmecentralens tomt som används ineffektivt, möjligheten 

att höja höghusen och genomföra kompletterande 

byggande på tomterna. Samtidigt strävar man efter att 

lösa områdets parkering som helhet. I början av år 2011 

kom man överens med bostadsaktiebolagen i området om 

att inleda planläggningen. 

• Planeringen inleddes i år 2011 och målet är att 

planändringen ska bli färdig år 2013. 


Hanke 2: Länsiranta, Porvoonportti (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy) 

Projekt 2: Västra Åstranden, Borgåport (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy) 

9

3. Länsiranta, Yrittäjätalo 

• YIT Rakennus Oy:lle myönnettiin kaupunkikehityslautakunnassa 

11.12.2012 suunnitteluvaraus Porvoo 

Campuksen ja S-market Näsin välissä sijaitsevalle alueelle. 

• Aleksanterinkaaren varrelle tavoitellaan paikallista 

yrittäjyyttä tukevaa Yrittäjätaloa 

• Hankkeen edellyttämä asemakaavanmuutos 

käynnistyy vuonna 2013. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan 

myös eteläpuolella olevan Hellbergin hallin tontin uutta 

asuinrakentamista. 


3. Västra åstranden, Företagshuset 

• YIT Rakennus Oy beviljades områdesreservering 

för området mellan Borgå Campus och Näse S-market på 

stadsutvecklingsnämndens möte 11.12.2012. 

• Målet är att ett företagshus, som stöder lokalt företagande, 

byggs vid Alexandersbågen. 

• Detaljplaneändringen som behövs för projektet 

inleds under år 2013. I samband med planarbetet undersöks 

också nytt bostadsbyggande på Hellbergs halls tomt 

söder om planeringsområdet. 


Hanke 3. Länsiranta, Yrittäjätalo. Hankkeen mahdollinen sijoittuminen alueella. 

Projekt 3. Västra åstranden, Företagshuset. Eventuell placering av projektet i området. 

4. Läntinen jokiranta 

• Kaupunginhallitus on päättänyt 5.7.2010 läntisen 

ranta-alueen asemakaavan tarkistustyön käynnistämisestä 

• Tavoitteena on turvata ranta-alueen säilyminen 

vapaana kaupunkilaisten virkistysalueena sekä veneilyn 

ja kevyen liikenteen verkoston osana. 

• Alueen historiaan tukeutuvan pienvenetelakkatoiminnan 

kehittämisedellytykset selvitetään 

• Rantavyöhykkeen toiminnalliset, kaupunkikuvalliset 

ja maisemalliset vaatimukset ja tarpeet tutkitaan 

• Suunnittelu aloitetaan keväällä 2012. 

• Asemakaavatyön rinnalla alueesta tehdään diplomitöitä 

sekä Aalto yliopistossa että Tampereen teknillisessä 

yliopistossa. 

• Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh 

4. Åstrandens västra delar 

• Stadsstyrelsen beslutade 5.7.2010 att man ska 

börja se över detaljplanen för åstrandens västra delar. 

• Man ser till att strandområdet bevaras fritt som ett 

rekreationsområde för stadsborna, som en del av nätverket 

för båttrafi ken och gång- och cykeltrafi ken. 

• Man utreder möjligheterna att utveckla verksamheten 

med småbåtsvarv, vilken bygger på områdets historia. 

• Man utreder strandzonens krav och behov då det 

gäller verksamhet, stadsbild och landskap. 

• Planeringen inleds våren 2012. 

• Vid sidan av detaljplanearbetet görs det också 

diplomarbeten om området i Aalto-universitetet och Tammerfors 

tekniska universitet. 

• Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh 

10

5a. Länsiranta, eteläiset alueet 

• Kokonmäen urheilualueeseen rajoittuvaan entiseen 

peltolaaksoon tutkitaan pienimittakaavaiseen keskusta-asumiseen 

soveltuvaa rakentamista. Asemakaavamuutosta 

valmistellaan vaihtoehtoisilla rakennemalleilla. 

Alueellinen liikenneverkkotarkastelu valmistui alkuvuonna 

2007. 

• Asemakaavatyön käynnistämiseen osa-aluettaisesti 

varaudutaan vuoden 2013 aikana. Aluetta tutkitaan 

myös arkkitehtiopiskelijoiden diplomitöissä. 

5a. Västra åstranden, södra områdena 

• Man undersöker småskaligt byggande som är 

lämpligt för centrumboende i den gamla åkerdalen som 

gränsar till idrottsområdet i Kokon. Ändringen av detaljplanen 

bereds med alternativa strukturmodeller. En utredning 

av det lokala trafi knätet blev färdig i början av 2007. 

• Stadsplaneringen bereder sig på att inleda arbetet 

delområdesvis under år 2013. Också arkitektstuderande 

undersöker området i sina diplomarbeten. 

5b. Länsiranta, Campus ja pysäköintilaitos 

• Kaupunkikehityslautakunta päätti 15.11.2011 

käynnistää asemakaavanmuutoksen Porvoo Campuksen 

eteläpuolisella peltoalueella. 

• Asemakaavanmuutoksella tutkitaan Campuksen 

tontin uudelleenmuotoilua, vaiheittain toteutettavan pysäköintilaitoksen 

sijoittamista alueelle ja muodostuvan korttelin 

eteläosan käyttöä. 

• Suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 aikana. 


20. Strömborgska skolan, 28 - 5 

• Koululta vapautuvien tilojen uudiskäyttöä tutkitaan. 

Samalla selvitetään rakennusten suojelukysymys. 

Alustavia tontinkäyttötutkielmia on tehty vuonna 2010. 

• Varaudutaan kaavamuutoksen käynnistämiseen 

2013. 

5b. Västra åstranden, Campus och parkeringsanläggning 

• Stadsutvecklingsnämnden beslöt 15.11.2011 att 

inleda arbetet med ändringen av detaljplanen för åkerområdet 

söder om Borgå Campus. 

• Genom detaljplaneändringen undersöker man 

omformningen av Campustomten, placeringen av en parkeringsanläggning 

som förverkligas etappvis samt användningen 

av den södra delen i det kvarter som bildas. 

• Planeringen inleds under år 2013. 



• Stadsplaneringen undersöker vad de lokaler som 

blir lediga kunde användas till. Samtidigt undersöks skyddet 

av byggnaderna. Man har gjort preliminära utredningar 

om användningen av tomten under 2010. 

• Stadsplaneringen är beredd på att inleda planläggningsarbetet 

under år 2013. 

Hanke/Projekt 20: Strömborgska skolan, arkit. Hilding Ekelund, 1962. 

21. Lundinkadun terveysasema, 32 - 12 

• Asemakaavan muutoksella tarkistetaan korttelin 

rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista ja tutkitaan 

lisäksi lisärakentamisen mahdollisuuksia alueella. Alustavia 

tontinkäyttötutkielmia on tehty vuonna 2010. 

• Suunnittelua jatketaan 2013. 

21. Lundagatans hälsostation, 32 - 12 

• Genom detaljplaneändringen ser man över 

ändringen av byggnadernas användningsändamål och 

möjligheterna för ytterligare byggande på området. Man 

har gjort preliminära utredningar om användningen av 

tomten år 2010. 

• Planeringen fortskrider år 2013. 

11

28. Kaupungintalo (AK 455) 

• Porvoon uusrenessanssityylisen, vuonna 1892 

valmistuneen kaupungintalon asemakaava on vanhentunut. 

Rakennuksen eteläpuolella on kaksi tonttia, joista 

toinen on pysäköintialueena ja toisella on käyttökiellossa 

oleva jugendtyylinen puutalo. 

• Vuosina 2008-09 järjestettiin yleinen kaksivaiheinen 

suunnittelukilpailu Porvoon uuden virastotalon sijoittamiseksi 

kaupungintalon yhteyteen. Asemakaavatyön 

lähtökohtana käytetään kilpailun voittanutta ehdotusta 

(Arkkitehtitoimisto JKMM Oy). 

• Kaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna 2012. 

Työtä jatketaan vuonna 2013. 

• Asemakaava-arkkitehti Emilia Saatsi 

28. Stadshuset (DP 455) 

• Detaljplanen för stadshuset i Borgå, som är byggt 

år 1892 i nyrenässansstil, är föråldrad. På södra sidan av 

byggnaden fi nns två tomter. Den ena används som parkeringsområde 

och på den andra fi nns ett trähus i jugendstil, 

som inte får användas. 

• Åren 2008–09 ordnades en allmän arkitekttävling 

i två steg för ett nytt ämbetshus i anslutning till stadshuset. 

Förslaget som vann tävlingen (Arkkitehtitoimisto JKMM 

Oy) används som utgångspunkt då man förnyar detaljplanen. 

• Planutkastet var framlagt år 2012. Arbetet fortsätter 

år 2013. 

• Stadsplanearkitekt Emilia Saatsi 

Hanke 28. Porvoon kaupungin uuden virastotalon yleinen kaksivaiheinen idea- ja suunnittelukilpailu. 

Kilpailun voittanut ehdotus ”Makasiini”, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. 

Projekt 28. Allmän idé- och arkitekttävling i två steg för ett nytt ämbetshus i Borgå stad. 

Förslaget ”Makasiini” vann tävlingen, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. 

32. Rihkamatori ympäristöineen 

• Rihkamatori sijaitsee keskeisesti Vanhan Porvoon 

ja liikekeskustan nivelkohdassa. Rihkamatorin ja sitä ympäröivien 

tonttien asemakaavat ovat monilta osiltaan vanhentuneet. 

• Toria ympäröivissä kiinteistöissä on vireillä tai tulossa 

ajankohtaiseksi kehityshankkeita. Tavoitteena on 

tarkastella rakennusten käyttötarkoituksia ja mm. ullakkotilojen 

käyttöönotettavuutta sekä pysäköintiratkaisuja kokonaisuutena. 

• Tavoitteena on käynnistää kaavamuutostyö 2013. 


32. Krämaretorget och dess omgivning 

• Krämaretorget ligger centralt, där Gamla stan i 

Borgå och affärscentrum möts. Detaljplanerna för Krämaretorget 

och de omgivande tomterna är föråldrade till många 

delar. 

• Utvecklingsprojekt är aktuella för fastigheterna 

runt torget. Målet är att granska användningsändamålen 

för byggnaderna och bland annat om vindsutrymmena 

kan tas i bruk, samt att utreda parkeringen som en helhet. 

• Målet är att arbetet med planändringen inleds år 

2013. 


Hanke 32: Valtimontalo Rihkamatorilla. 

Rkm Oskari Holvikivi ja Leuto O. Pajunen, 1912. 

Projekt 32: Valtiohuset vid Krämaretorget. 

Byggm. Oskari Holvikivi och Leuto O. Pajunen, 1912. 

12

34. Näsinmäki (AK 408) 

• Kaava-alueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti 

merkittävä Näsin hautausmaa ja Näsin kartano sekä Näsin 

puistometsä ja Honkala. Kaavassa tutkitaan hautausmaan 

laajenemista ja rakennusten sijoittamista Läntisen 

Mannerheiminkadun varteen. 

• Näsin kartanon osalta tutkitaan miljöön säilyttämistä 

ja tulevaa käyttötarkoitusta sekä lisärakentamisen 

mahdollisuuksia. Honkalan 1900-luvun alussa rakennettu, 

kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja vanhan puistometsän 

alue on tarkoitus säilyttää. 

• Pysäköintiratkaisua tutkitaan siten, että se palvelee 

mahdollisimman tehokkaasti kaikkia alueen käyttäjiä 

ja myös pitkän matkan linja-autoliikenteen käyttäjiä. 

• Suunnittelu aloitettiin 2004, mutta työ keskeytettiin 

Mannerheiminkadun sillan korjaustöiden vuoksi. 

• Työhön liittyy maankäyttösopimus. Varaudutaan 

asemakaavatyön jatkamiseen vuoden 2013 aikana. 


34. Näsebacken (DP 408) 

• I planområdet ligger Näse begravningsplats som 

är kulturhistoriskt betydande, Näse gård, skogsparken i 

Näse samt Furunäs. I och med planen undersöker man 

utvidgandet av begravningsplatsen samt placeringen av 

byggnader vid Västra Mannerheimgatan. 

• Man undersöker även bevarandet av miljön kring 

Näse gård, gårdens framtida användning samt möjligheten 

till kompletterande byggande. Avsikten är att bevara 

den kulturhistoriskt värdefulla byggnaden Furunäs från 

början av 1900-talet samt den gamla skogsparken. 

• Parkeringen regleras så att den tjänar alla som 

använder området och fjärrtrafi kens bussar så effektivt 

som möjligt. 

• Planeringen inleddes år 2004, men arbetet 

avbröts pga. reparationen av Mannerheimgatans bro. 

• Markanvändningsavtal ingår i arbetet. Stadsplaneringen 

är beredd att fortsätta arbetet under år 2013. 


Hanke 34. Näsinmäki. 

Projekt 34. Näsebacken. 

35. Näsinmäen reuna ja jokiranta 

• Kaavassa tutkitaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen 

kulttuurimiljööseen soveltuvaa, esimerkiksi matkailua 

palvelevaa rakentamista sekä kevyen liikenteen 

ja turistibussien liikenteeseen liittyviä järjestelyjä. Mannerheiminkadun 

sillan uudelleen rakentaminen muuttaa 

rannan katujärjestelyjä. Suunnittelu aloitettiin 2005, mutta 

kaavatyö keskeytettiin Mannerheiminkadun sillan korjaustöiden 

vuoksi. 

• Varaudutaan asemakaavatyön jatkamiseen syksyllä 

2013. 

• Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh, asemakaavaarkkitehti 

Emilia Saatsi 

35. Näsebackens sluttning och åstranden 

• Genom planen utreds till exempel byggande som 

tjänar turismen och som passar in i den kulturhistoriskt 

värdefulla kulturmiljön samt trafi kregleringar för gång- och 

cykeltrafi k och turistbussar. Arbetet med att bygga om 

Mannerheimgatans bro ändrar strandens gaturegleringar. 

Planeringen inleddes år 2005, men planarbetet avbröts 

pga. reparationen av Mannerheimgatans bro. 

• Stadsplaneringen är beredd att fortsätta arbetet 

hösten 2013. 

• Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh, stadsplanearkitekt 

Emilia Saatsi 

13

14 

ASEMAKAAVAKOHTEET 2013 

DETALJPLANEOBJEKT 2013

Keskusta-alue 

1a. Länsiranta, Aleksanterinkaaren sisäkehä 

1b. Länsiranta, Länsirannan opiskelija-asunnot 

2. Länsiranta, Porvoonportti 

3. Länsiranta, Yrittäjätalo 

4. Läntinen jokiranta 

5a. Länsiranta, eteläiset alueet 

5b. Länsiranta, Campus ja pysäköintilaitos 


21. Lundinkadun terveysasema, 32 - 12 

28. Kaupungintalo 

32. Rihkamatori ympäristöineen 

34. Näsinmäki 

35. Näsinmäen reuna ja jokiranta 


22. Kaupunginhaka 

26. Käsityöläiskatu 

40. Tarmolan K-market 

42. Villa Ånäs 

44. Vanhan Veckjärventien täydennysrakentamisalue 

71. Skaftkärr, Kevätlaakso 

80. Tarkkinen, nykyinen asuinalue 


8. Johannisberg, vanhainkoti, 300 - 4 

9. Haikkoonranta II 

10. Itä-Mensas 

11. Haikkoon kartanon ympäristö 

12. Skallholmintien venesatama 

13. Hermanninsaari 

14. Eestinmäki, Autokatsastusaseman ympäristö 

15. Kuninkaanportti III 

16. Haikkoonlampi 

17. Ölstens, Pienteollisuustie 2 - 6 

19. Tolkkinen, Augustinrannan yrityspuisto 

43. Tolkis skola ja Tolkkisten koulu 

47. Gammelbacka, keskustan kehittäminen 

50. Hamari, alakoulun alue ja Gammelbackan metsä 

51. Kuninkaanportti II, asemakaava-alueen laajentaminen 

52. Näsin rintamamiestaloalue 

93. Hattula-asemanseutu 

95. Tolkkinen 

Kylät 

60. Kerkkoo 

61. Kilpilahti - Kulloo, koulun ympäristö 

62. Kilpilahti - Kulloo, voimalaitos 

63. Kulloo, Nyby 

64. Kilpilahti, tie- ja katujärjestelyt 

65. Kulloo, ABC-liikennemyymälä 

66. Epoo, pientaloalueen laajennus 

68. Suomenkylä, Malmintie ja ent. Suomenkylän koulu 

94. Veckjärvi, Siirtolapuutarha 


1a. Västra åstranden, Alexanderbågens inre ring 

1b. Västra åstranden, Studentbostäder på Västra åstranden 

2. Västra åstranden, Borgåport 

3. Västra åstranden, Företagshuset 

4. Åstrandens västra delar 

5a. Västra åstranden, södra områdena 

5b. Västra åstranden, Campus och parkeringsanläggning 


21. Lundagatans hälsostation, 32 - 12 

28. Stadshuset 

32. Krämaretorget och dess omgivning 

34. Näsebacken 

35. Näsebackens sluttning och åstranden 

Områden öster om Borgå å 

22. Stadshagen 

26. Hantverkaregatan 

40. K-market i Östermalm 


44. Förtätande byggande i småhusområdet vid Gamla 

Veckjärvivägen 

71. Skaftkärr, Vårdalen 

80. Tarkis, nuvarande bostadsområde 

Områden väster om Borgå å 

8. Johannisberg, åldringshem, 300 - 4 

9. Haikostranden II 

10. Östra Mensas 

11. Haiko gård med omgivning 

12. Båthamn vid Skallholmsvägen 

13. Hermansö 

14. Estbacka, området kring besiktningsstationen 

15. Kungsporten III 

16. Haikoträsket 

17. Ölstens, Småindustrivägen 2 - 6 

19. Tolkis, företagsparken Auguststranden 

43. Tolkis skola och Tolkkisten koulu 

47. Gammelbacka, utveckling av centrum 

50. Hammars, småskoleområdet och Gammelbacka skog 

51. Kungsporten II, utvidgning av detaljplaneområdet 

52. Näse frontmannahusområdet 

93. Hattula-stationsområdet 

95. Tolkis 

Byar 

60. Kerko 

61. Sköldvik - Kullo, skolans omgivning 

62. Sköldvik - Kullo, kraftverket 

63. Kullo, Nyby 

64. Sköldvik, väg- och gatuarrangemang 

65. Kullo, ABC-trafi kbutik 

66. Ebbo, småhusområdets utvidgning 

68. Finnby, Malmvägen och f.d. Suomenkylän koulu 

94. Veckjärvi, Odlingslotter 

15


Områden öster om Borgå å 

22. Kaupunginhaka (AK 449) 

• Työpaikka-alueen asemakaava ajanmukaistetaan 

alueen liikenneolosuhteiden muututtua. Samalla tutkitaan 

voimassaolevan asemakaavan mahdolliset muut muutostarpeet. 

Kaavoitustyö käynnistyi vuonna 2009, kaavaluonnos 

oli nähtävillä 2010 ja tavoitteena on saada kaava valmiiksi 

2013. 

• Kaavoittaja Camilla Stenberg 

22. Stadshagen (DP 449) 

• Detaljplanen för arbetsplatsområdet ändras eftersom 

trafi karrangemangen i området har förändrats. Samtidigt 

undersöks övriga behov av att ändra den gällande 

detaljplanen. Planeringen inleddes 2009, planutkastet var 

framlagt 2010 och målet är att planen färdigställs under år 

2013. 

• Planläggare Camilla Stenberg 

26. Käsityöläiskatu 

• Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti 

arvokkaan pientaloalueen asemakaava on vanhentunut. 

Kaavamuutoksella tutkitaan rakennuskannaltaan yhtenäisen 

alueen säilymisedellytykset. Työ aloitetaan 2013. 


26. Hantverkaregatan 

• Detaljplanen för detta kulturhistoriskt och arkitektoniskt 

värdefulla småhusområde är föråldrad. I och med 

planändringen undersöks möjligheterna att bevara området 

som har ett enhetligt byggnadsbestånd. Arbetet inleds 

år 2013. 


40. Tarmolan K-market 

• Kesko Oyj on hakenut asemakaavan muuttamista 

Tarmolan K-marketin tontilla ja viereisellä määräalalla 

laajentaakseen menestyvää ruokakauppaa. Kaupunkikehityslautakunta 

päätti käynnistää kaavamuutoksen 

15.5.2012. 

• Kaavoitustyön pohjaksi tarvittava kaupallisten ratkaisujen 

vaikutusten selvitys valmistuu alkuvuonna 2013. 

• Tavoitteena on käynnistää kaavatyö vuonna 2013. 



• Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda mahdollisuus 

rakentaa tontille toinen asunto. Lähtökohtana on, 

että asunto sijoittuu olemassa olevan talousrakennuksen 

paikalle niin, että uudisrakennuksen hahmo muistuttaa 

mahdollisimman paljon olemassa olevaa rakennusta. Osa 

vanhasta talousrakennuksesta pyritään säilyttämään. 

• Tavoitteena on, että kaavatyö valmistuu kesällä 

2013. 

• Kaavoitusarkkitehti J P Pfeifer 

40. K-market Östermalm 

• Kesko Oyj har ansökt om ändring av detaljplanen 

för K-market Östermalms tomt och det invidliggande outbrutna 

området för att bygga ut den framgångsrika matbutiken. 

Stadsutvecklingsnämnden beslutade 15.5.2012 

inleda planändringen. 

• Bedömningen av kommersiella konsekvenser, 

som behövs för planläggningsarbetet, blir färdig i början 

av år 2013. 

• Målet är att påbörja planläggningsarbetet under år 

2013. 



• Målet för planändringen är att göra det möjligt 

att bygga en bostad till på tomten. Utgångspunkten är att 

bostaden placeras på det ställe där det nu fi nns en ekonomibyggnad, 

så att den nya byggnaden till exteriör påminner 

om ekonomibyggnaden så mycket som möjligt. Det 

strävas efter att en del av den gamla ekonomibyggnaden 

bevaras. 

• Målet är att planarbetet blir färdigt sommaren 

2013. 

• Planläggningsarkitekt J P Pfeifer 

16

44. Vanhan Veckjärventien täydennysrakentamisalue 

(AK 453) 

• Vanhalle väljästi rakennetulle asuinalueelle laaditaan 

asemakaava. Tavoitteena on tutkia alueen tiivistämistä. 

Kaavoitustyö aloitettiin 2010 ja tavoitteena on saada 

kaava valmiiksi vuoteen 2014 mennessä. Työhön liittyy 

maankäyttösopimuksia. 


71. Skaftkärr, Kevätlaakso 

• Kevätlaakso on osa Skaftkärrin energiatehokasta 

kaupunginosaa. Kevätlaakson asemakaavojen laatiminen 

käynnistetään vuonna 2012 koko Skaftkärrin alueelle valmistuneen 

kaavarungon pohjalta. Tavoitteena on, että osa 

asemakaavoista valmistuu vuoden 2013 aikana. 

• Kaavoittajat Pekka Mikkola, Anne Rihtniemi- 

Rauh, Camilla Stenberg ja asemakaava-arkkitehti Emilia 

Saatsi 

44. Gamla Veckjärvivägen, kompletterande 

byggande (DP 453) 

• För det gamla, glest bebyggda bostadsområdet 

utarbetas en detaljplan. Målet är att undersöka hur området 

kan byggas tätare. Planeringen inleddes år 2010, och 

målet är att planen blir färdig under år 2014. Detaljplanearbetet 

omfattar markanvändningsavtal. 


71. Skaftkärr, Vårdalen 

• Vårdalen är en del av den energieffektiva stadsdelen 

Skaftkärr. Utarbetandet av detaljplanerna för Vårdalen 

inleds 2012 utgående från dispositionsplanen som gjorts 

för hela Skaftkärr. Målet är att en del av detaljplanerna ska 

bli klara under 2013. 

• Planläggarna Pekka Mikkola, Anne Rihtniemi- 

Rauh, Camilla Stenberg och stadsplanearkitekt Emilia 

Saatsi 

Hanke 71. Skaftkärr, Kevätlaakso. Ilmakuva alueen nykytilasta. 

Projekt 71. Skaftkärr, Vårdalen. Flygfoto av nuläget. 

80. Tarkkinen, nykyinen asuinalue 

• Tarkkistentien molemmin puolin sijaitsevan pientaloalueen 

asemakaavat on syytä ajantasaistaa. Asemakaavan 

muutoksella tarkastetaan mm. katujen leveydet ja 

tonttikohtaiset rakennusoikeudet niin, että ne paremmin 

vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Kaava-alue jaetaan tarvittaessa 

myöhemmin useampaan asemakaava-alueeseen. 

Työhön liittyy mahdollisesti maankäyttösopimuksia. 

• Varaudutaan asemakaavamuutosten käynnistämiseen 

vuoden 2013 aikana. 


80. Tarkis, nuvarande bostadsområde 

• Det fi nns behov av att uppdatera detaljplanerna 

för småhusområdet på båda sidorna om Tarkisvägen. 

Genom detaljplaneändringen ser man över bl.a. gatornas 

bredd och byggrätten per tomt, så att de bättre motsvarar 

dagens krav. Planområdet delas vid behov senare in i fl era 

detaljplaneområden. Markanvändningsavtal ingår eventuellt 

i arbetet. 

• Stadsplaneringen bereder sig på att inleda detaljplaneändringar 



17


Områden väster om Borgå å 

8. Johannisberg, vanhainkoti, 300 - 4 

• Johannisbergin vanhainkoti on toiminut kukkulalla 

sijainneen kartanon alueella vuodesta 1883. Osa rakennuksista 

on suojeltu. 

• Rakennuksissa on korjaustarvetta. Maisemallisesti 

ja maastoltaan haastavalle kukkulalle tutkitaan mahdollisuutta 

sijoittaa uusia palveluyksiköitä. 

• Varaudutaan suunnittelun käynnistämiseen vuonna 

2013. 


8. Johannisberg, åldringshem, 300 - 4 

• Johannisberg åldringshem har funnits på en gammal 

herrgårds område på en kulle sedan 1883. En del av 

byggnaderna är skyddade. 

• Det fi nns behov av att renovera byggnaderna. 

Man utreder möjligheten att placera nya serviceenheter 

på kullen, som är krävande med tanke på landskapet och 

terrängen. 

• Stadsplaneringen bereder sig på att inleda planeringen 

år 2013. 


9. Haikkoonranta II 

• Alue rajautuu Haikkoonrantaan. Tavoite on suunnitella 

monipuolinen, vetovoimainen pientaloalue rantaan 

tukeutuvaan rinnealueeseen. 

• Suunnittelu aloitetaan vuonna 2013 ja tavoitteena 

on saada kaava valmiiksi 2013. 

9. Haikostranden II 

• Området är placerat intill Haikostanden. Målet är 

att planera ett mångsidigt, attraktivt småhusområde i sluttningsområdet 

som ansluter till stranden. 

• Planeringen inleds år 2013 och målet är att planen 

blir färdig under år 2013. 

10. Itä-Mensas (AK 430) 

• Asemakaava laaditaan Mensaksen alueella Nuohoojantien 

ja Ylä-Haikkoontien ympäristöön. Kaavalla tutkitaan 

alueen pientaloasutuksen tiivistämistä. Suunnittelu 

on aloitettu perusselvityksillä vuonna 2005. Kaavaluonnos 

oli nähtävillä 2009 ja tavoitteena on saada kaava valmiiksi 

2013. Työhön liittyy maankäyttösopimuksia. 


11. Haikkoon kartanon ympäristö (AK 471) 

• Asemakaavamuutos koskee kahta kiinteistöä Haikon 

kartanon itäpuolella. Haikon kartanon alueelle vuonna 

2007 laadittu asemakaavanmuutos johti kartanon naapurikiinteistön 

rakennettavuuden osalta epätyydyttävään tilanteeseen. 

• Suunnittelu on aloitettu vuonna 2012. Tavoitteena 

on, että kaavatyö valmistuu vuonna 2013. 


10. Östra Mensas (DP 430) 

• Mensasområdet kring Sotarevägen och Övre-Haikovägen 

ska få en detaljplan. Möjligheterna för att bygga 

tätare i småhusområdet utreds. Planeringen inleddes år 

2005 med grundutredningar. Planutkastet var framlagt 

2009 och målet är att planen blir färdig år 2013. Markanvändningsavtal 

ingår i arbetet. 


11. Haiko gård med omgivning (DP 471) 

• Detaljplaneändringen berör två fastigheter öster 

om Haiko Gård. Detaljplaneändringen som utarbetades 

för Haiko gård år 2007 ledde till en ofördelaktig situation 

med tanke på byggandet på två grannfastigheter. 

• Planeringen har inletts år 2012. Målet är att 

planarbetet blir färdigt under år 2013. 


18

12. Skallholmintien venesatama (AK 454) 

• Suunnittelualue on entinen tuhkan läjityksestä 

syntynyt kenttä, joka on suojattava ennen alueen käyttöön 

ottoa. 

• Asemakaavan tarkoituksena on selvittää, onko 

esitetyn pienvenesataman ja veneiden säilytyspaikan sijoittaminen 

alueelle mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain 

mukaisin edellytyksin. Työhön saattaa liittyä maankäyttösopimus. 

• Kaavan laatii konsultti, joka aloitti työn helmikuussa 

2011 ja tarkoitus on saada se valmiiksi vuoden 2013 

kuluessa. 


13. Hermanninsaari (AK 416, 433, 434, 462, 

465, 466, 467, 468) 

• Hermanninsaaren asemakaava on valmisteltu kokonaisuutena, 

mutta se hyväksytään kahdeksana osana. 

Kaavassa on selvitetty mahdollisuudet ja maanomistajien 

halukkuus nykyisen pientaloasutuksen tiivistämiseen. 

• Kahdeksasta osa-alueesta hyväksyttiin neljä 

vuonna 2011. Kaksi kaavaa sai lainvoiman vuonna 2013, 

kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupa-anomuksen. 

Neljän osa-alueen kaavojen hyväksyntä odottaa vielä 

kahta maankäyttösopimuksen allekirjoitusta sekä kehittämiskorvauksen 

määräämistä muutamalle kiinteistölle. 

• Tavoitteena on saada viimeisten osa-alueiden 

kaavat hyväksyttyä vuonna 2013. 


14. Eestinmäki, Autokatsastusaseman ympäristö 

(AK 474) 

• Kaavoituksen tavoitteena on uuden korkeatasoisen 

työpaikka-alueen luominen Helsingintien ja Alkrogintien 

risteyksen tuntumaan. Alueen rakentaminen nivoutuu 

alueen vieressä olevaan Edupoliin ja alueelle poikkeusluvan 

turvin rakennettuun katsastusasemaan. Suunnittelu 

aloitettiin 2012 ja tavoitteena on saada kaava valmiiksi 

2013. 


15. Kuninkaanportti III 

• Kuninkaanportti III muodostaa puuttuvan osan 

Kuninkaanportin aluekokonaisuudesta. Alueelle sijoittuu 

korkeatasoista työpaikkarakentamista sekä mahdollisesti 

viereisen Hornhattulan asuinalueen lähikauppa. 

• Varaudutaan suunnittelun käynnistämiseen vuoden 

2013 aikana. 

16. Haikkoonlampi 

• Lähes kokonaan jo rakentunutta Lasaretin pientaloaluetta 

täydennetään laajennusalueella. 

• Lasaretin länsipuoliseen metsäiseen rinteeseen 

tavoitellaan viihtyisää ja energiatehokasta pientaloaluetta. 

• Suunnittelu aloitetaan vuonna 2013. 

17. Ölstens, Pienteollisuustie 2-6 (AK 427) 

• Asemakaavamuutoksella tutkitaan tarpeettomaksi 

käyneen katuyhteyden muuttamista työpaikkatontiksi. 

Suunnittelu aloitettiin 2012 ja tavoitteena on saada kaava 

valmiiksi 2014. 


12. Båthamn vid Skallholmvägen (DP 454) 

• Det är frågan om det fält som har uppstått då man 

tidigare deponerade aska där. Fältet kommer att kapslas 

in. 

• Syftet med detaljplanen är att utreda om det är 

möjligt att bygga den föreslagna småbåtshamnen och en 

vinterförvaringsplats för båtar enligt förutsättningarna i 

markanvändnings- och bygglagen. Markanvändningsavtal 

ingår eventuellt i arbetet. 

• Planen utarbetas av en konsult som påbörjade 

arbetet i februari 2011, och målet är att planen blir färdig 



13. Hermansö (DP 416, 433, 434, 462, 465, 466, 

467, 468) 

• Detaljplanen för Hermansö har utarbetats som en 

helhet, men den godkänns i åtta delar. I planen har man 

utrett möjligheterna och markägarnas villighet till att göra 

småhusboendet tätare. 

• Av det åtta delområdena godkändes fyra under år 

2011. Två planer vann laga kraft år 2013, då högsta förvaltningsdomstolen 

avslog ansökan om besvärstillstånd. 

Godkännandet av detaljplanerna för fyra delområden inväntar 

ännu undertecknandet av två markanvändningsavtal 

och fastställandet av utvecklingskostnadsavgift för några 

fastigheter. 

• Målet är att detaljplanerna för de sista delområdena 

godkänns under år 2013. 


14. Estbacka, området kring besiktningsstationen 

(DP 474) 

• Målet med planläggningen är att skapa ett nytt 

arbetsplatsområde av hög kvalitet i korsningen av Alkrogvägen 

och Helsingforsvägen. Byggandet i området smälter 

in i miljön kring Edupoli och besiktningsstationen som 

byggts med stöd av ett undantagslov. Planeringen inleddes 

år 2012 och målet är att planen blir färdig under år 

2013. 


15. Kungsporten III 

• Kungsporten III utgör den sista delen av helheten 

i Kungsportens område. I området placeras högklassigt 

arbetsplatsbyggande samt eventuellt en närbutik för det 

intilliggande Hornhattulaområdet. 

• Stadsplaneringen är beredd att inleda planeringen 


16. Haikoträsket 

• Småhusområdet Lasarettet, som är nästan färdigt 

byggt, kompletteras med ett utvidgningsområde. 

• Avsikten är att bygga ett trivsamt och energieffektivt 

småhusområde på den skogiga sluttningen väster om 

Lasarettet. 

• Planeringen av området inleds år 2013. 

17. Ölstens, Småindustrivägen 2-6 (DP 427) 

• Genom en detaljplaneändring utreds möjligheten 

att ändra en obehövlig gatuförbindelse till arbetsplatstomt. 

Planeringen inleddes år 2012, och målet är att planen blir 

färdig under år 2014. 


19

19. Tolkkinen, Augustinrannan yrityspuisto 

(AK 458) 

• Stora Enso Oyj:n, Porvoon kaupungin, Suomen 

ympäristökeskuksen ja Lamor Corporation Ab:n tilaamana 

valmistui Augustinrannan yrityspuiston maankäytön 

yleissuunnitelma ja alueen toiminnallinen kehityskuva 

2010. Tavoitteena on kehittää alueesta korkeatasoinen 

satamaan tukeutuva työpaikka-alue. Alueen asemakaava 

on vanhentunut. Asemakaavan laatiminen ja muutostyö 

on käynnistynyt 2011. Kaavaluonnos oli nähtävillä maaliskuussa 

2012 ja tavoitteena on saada työ valmiiksi 2013. 

Maankäyttösopimusten tarve selviää kaavoitustyön kuluessa. 


43. Tolkis skola ja Tolkkisten koulu 

• Tolkis skola on joko korjattava tai rakennettava 

uudelleen lähivuosina. Koulukiinteistön asemakaavan 

ajanmukaisuutta on myös syytä arvioida. Koulu käyttää 

myös monitoimitalon tiloja Tolkkisten koulun kanssa. 

• Kaavatyössä tutkitaan ensisijaisesti Tolkis skolan 

eri sijoittelumahdollisuuksia ja myös Tolkkisten koulun tilatarpeita. 

• Asemakaavamuutoksen valmistelu alkaa vuonna 

2013. 

47. Gammelbacka, keskustan kehittäminen 

• Gammelbackan keskustassa tutkitaan ostos- ja 

palvelukeskusympäristön kehittämistä täydennysrakentamisen 

keinoin. 

• Tavoitteena on mm. päivittäistavarakaupan sijoittaminen 

alueelle. Pysäköintiratkaisu tutkitaan kokonaisuutena. 

• Aluetta tarkastellaan myös 2013 käynnistyvässä 

opinnäytetyössä. 

• Asemakaavamuutoksen valmistelu jatkuu vuonna 

2013. 


50. Hamari, alakoulun alue ja Gammelbackan 

metsä (AK 442) 

• Hamarin vanhan asemakaavan ajanmukaistaminen. 

Lisäksi asemakaavalla tutkitaan alueen täydennysrakentamismahdollisuudet. 

Suunnittelu on aloitettu 2009 

ja kaavaluonnos oli nähtävänä lokakuussa 2009. Kesällä 

2010 tehtiin selvitys Gammelbackan metsän sosiaalisista 

arvoista. Rakennettavan alueen rajausta tarkennetaan ja 

laajennetaan kaava-alue koskemaan myös puistometsää. 

Tavoitteena on aloittaa kaavatyö vuonna 2013. 

• Kaavoittajat Hilkka Jokela ja Anne Rihtniemi- 

Rauh 

19. Tolkis, företagsparken Auguststranden (DP 

458) 

• På beställning av Stora Enso, Borgå stad, Finlands 

miljöcentral och Lamor Corporation Ab har en översiktsplan 

för markanvändningen i företagsparken Auguststranden 

och en utredning om verksamheten i området 

blivit färdiga år 2010. Målet är att området blir ett högklassigt 

område för arbetsplatser i anslutning till hamnen. Detaljplanen 

för området är föråldrad. Arbetet med att utarbeta 

en detaljplan och detaljplaneändring inleddes 2011. 

Planutkastet var framlagt i mars 2012 och målet är att 

arbetet blir klart 2013. Behovet av markanvändningsavtal 

blir klart under planläggningsarbetet. 

• Planläggare Hilkka Jokela 

43. Tolkis skola och Tolkkisten koulu 

• Tolkis skola måste renoveras eller byggas på nytt 

inom de närmaste åren. Det är skäl att också bedöma om 

detaljplanen för skolfastigheten är föråldrad. Skolan och 

Tolkkisten koulu använder också lokalerna i allaktivitetshuset. 

• I planarbetet undersöks i första hand olika möjligheter 

att placera Tolkis skola och också Tolkkisten koulus 

behov av lokaler. 

• Beredningen av detaljplaneändringen inleds år 

2013. 

47. Gammelbacka, utveckling av centrum 

• Man utreder utvecklingen av omgivningen kring 

köp- och servicecentret i Gammelbacka genom kompletterande 

byggande. 

• Målet är att bland annat placera en dagligvarubutik 

i området. Parkeringen utreds som en helhet. 

• Området undersöks också i ett lärdomsprov som 

påbörjas år 2013. 

• Beredningen av detaljplaneändringen fortsätter år 

2013. 


50. Hammars, Småskoleområdet och Gammelbacka 

skog (DP 442) 

• Den föråldrade detaljplanen för Hammars uppdateras. 

Därutöver utreds möjligheten för kompletterande 

byggande i området. Planeringen inleddes år 2009 och 

planutkastet var framlagt i oktober 2009. På sommaren 

2010 gjorde man en utredning om de sociala värdena för 

Gammelbacka skog. Avgränsningen av det område som 

byggs preciseras och planområdet utvidgas till att gälla 

också parkskogen. 

• Målet är att påbörja planläggningsarbetet år 2013. 

• Planläggarna Hilkka Jokela och Anne Rihtniemi- 

Rauh 

51. Kuninkaanportti II, asemakaava-alueen 51. Kungsporten II, utvidgning av detalj-planeområdet 

laajentaminen (AK 443) 

(DP 443) 

• Tavoitteena on laajentaa Kuninkaanportin nykyistä 

• Målet är att på ett naturligt sätt utvidga Kungspor- 

asemakaavoitettua aluetta luontevasti etelään ja tens detaljplanerade område mot söder och sydost. För- 

kaakkoon. Ratsumestarinkadun jatkamista valtatie 7:n yli längning av Ryttmästargatan över riksväg 7 genom åkern 

Eestinmäen koillispuolisen peltoaukean kautta Helsingintielle 

nordost om Estbacka till Helsingforsvägen undersöks. En 

tutkitaan. Yhtenä kaavoituksen lähtökohtana on ollut av planens utgångspunkter har varit att undersöka bl.a. 

tutkia mm. kahden vähittäiskaupan suuryksikön eli hypermarketin 

placeringen av två stora detaljhandelsenheter (hypermar- 

sijoittamista Kuninkaanportin kaupallisen alueen ketar) i utvidgningsområdet i Kungsportens kommersiella 

laajennusosalle. Ympäristöministeriö jätti 15.2.2010 vahvistamatta 

område. Miljöministeriet fastställde inte beteckningen för 

Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavasta stor detaljhandelsenhet i området då helhetslandskapspla- 

alueelle osoitetun vähittäiskaupan suuryksikkömerkiinnän, 

nen för Östra Nyland fastställdes 15.2.2010, vilket har 

mikä on muuttanut suunnittelun lähtökohtia hyper- 

ändrat utgångspunkterna för planeringen då det gäller hynen 

marketien osalta. 

permarketarna. 

• Suunnittelu on aloitettu vuonna 2008. Tavoitteena • Planläggningsprojektet inledds år 2008. Målet är 

on, että kaavahanke etenee vuonna 2013. 

att detaljplaneprojektet framskrider under år 2013. 



20

52. Näsin rintamamiestaloalue (AK 457) 

• Yhtenäisen pientaloalueen asemakaava on vanhentunut. 

Kaavamuutoksella tutkitaan alueen suojelutarpeet 

ja lisärakentamismahdollisuudet. 

• Kaavatyö on aloitettu asukaskyselyllä syksyllä 

2010, joka uudistettiin syksyllä 2011. Vaihtoehtoiset kaavaluonnokset 

olivat nähtävillä maaliskuussa 2012 ja kaavaehdotus 

on nähtävillä keväällä 2013. Tavoitteena on 

saada työ valmiiksi kahden vuoden kuluessa. Asemakaavatyöhön 

ei liity maankäyttösopimuksia. 


53. Amisto/Perämiehentie 

• Toisen asteen ammatillista opetusta antavien oppilaitosten 

sijoittamisesta päätetään kevään 2013 aikana, 

jonka jälkeen aloitetaan Amiston tonttia ja lähialueita koskevan 

asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatiminen. 

• Asemakaavalla tutkitaan ainakin Amiston laajentumistarpeiden 

sijoittaminen alueelle. 

• Porvoo International Collegen, Pointin ja ruotsinkielistä 

opetusta antavan Inveonin sijoittamisesta alueelle 

ja asemakaavan laatimisesta päätetään erikseen. 

• Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen 

52. Näse frontmannahusområdet (DP 457) 

• Detaljplanen för det enhetliga småhusområdet är 

föråldrad. Med planändringen utreder man skyddsbehoven 

och möjligheterna till kompletterande byggande. 

• Planarbetet inleddes på hösten 2010 med en invånarenkät, 

som förnyades på hösten 2011. De alternativa 

planutkasten var framlagda i mars 2012, och planförslaget 

läggs fram på våren 2013. Målet är att arbetet blir färdigt 

inom två år. Inga markanvändningsavtal ingår i detaljplanearbetet. 


53. Amisto/Styrmansvägen 

• Under våren 2013 fattas beslut om placeringen av 

de läroanstalter som ger undervisning på andra stadiet. 

Efter det börjar stadsplaneringen utarbeta en detaljplan 

och en detaljplaneändring för Amistos tomt och de närliggande 

områdena. 

• Med detaljplanen undersöks åtminstone placering 

av Amistos utbyggnad i området. 

• Det fattas ett separat beslut om att placera Porvoo 

International College (Point) och Inveon, som ger utbildning 

på svenska, i området och om detaljplanen för detta. 

• Stadsplaneringschef Eero Löytönen 

93. Hattula-asemanseutu 

• Alueelle tutkitaan korkeatasoista asuinrakentamista, 

olemassa olevien työpaikkakiinteistöjen kehittämistä 

ja historiallisen rautatieasema-alueen arvoja tukevia 

ratkaisuja. 

• Alueen pilaantuneita maa-aineksia koskeva PIU- 

HA-hanke valmistui vuoden 2011 alkupuoliskolla. 

• Vuoden 2011 aikana alue oli mukana yleiseurooppalaisessa 

nuorille suunnittelijoille suunnatussa EU- 

ROPAN11-kilpailussa. Tulokset julkistettiin 15.12.2011. 

Kilpailussa parhaiksi nousseet ehdotukset tarjoavat erinomaisen 

mahdollisuuden käynnistää alueen asemakaavoituksen 

suunnittelu vuonna 2013. 

• Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen, 

kaavoittaja Pekka Mikkola 

Hanke 93: EUROPAN11 -kilpailun voittanut ehdotus (Pia Sjöroos, Valtteri 

Heinonen, Jouni Heinänen) 

Projekt 93: EUROPAN11 -tävlingens vinnande förslag (Pia Sjöroos, 

Valtteri Heinonen, Jouni Heinänen) 

93. Hattula-stationsområdet 

• Man utreder högklassigt bostadsbyggande, utveckling 

av nuvarande arbetsplatsfastigheter och lösningar 

som stöder värdena för det historiska området kring 

järnvägsstationen. 

• PIUHA-projektet som gäller förorenad mark i 

området blev färdigt under första hälften av 2011. 

• Under 2011 ingick området i en europeisk tävling 

för unga planerare, EUROPAN11. Resultaten av tävlingen 

offentliggjordes 15.12.2011. De förslag som ansågs vara 

de bästa ger också en utomordentlig möjlighet att börja 

detaljplanera området år 2013. 

• Stadsplaneringschef Eero Löytönen, 

planläggare Pekka Mikkola 

95. Tolkkinen, maakaasun tuontiterminaali 

• Gasum suunnittelee nesteytetyn maakaasun 

(LNG) tuontia ja selvittää mahdollisuutta rakentaa tuontiterminaali 

Etelä-Suomessa joko Tolkkisiin tai Inkooseen. 

Molemmat sijaintivaihtoehdot kattava ympäristövaikutusten 

arviointimenettely aloitettiin vuonna 2012. 

• Ympäristövaikutusten arvioinnin valmistuttua vuoden 

2013 aikana Gasum päättää osaltaan hankkeen jatkovaiheista. 

• Varaudutaan asemakaavatyön käynnistämiseen 

vuonna 2013. 

95. Tolkis, importterminal för naturgas 

• Gasum planerar import av fl ytande naturgas 

(LNG) och utreder möjligheten att bygga en importterminal 

i Södra Finland, antingen i Tolkis eller i Ingå. År 2012 

började man utarbeta en miljökonsekvensbedömning för 

båda alternativen för placering. 

• Efter det att miljökonsekvensbedömningen 

blir färdig år 2013, beslutar Gasum om fortsättningen av 

projektet. 

• Stadsplaneringen bereder sig på att inleda 

detaljplaneringen år 2013. 

21

Kylät 

Byar 

Suomenkylä Finnby Epoo Ebbo Kilpilahti Sköldvik 

60. Kerkkoo (AK 353) 

• Asemakaavaa laaditaan Kerkkoon tiiviille kyläalueelle. 

Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Kerkkoon 

kylän tasapainoinen kehittyminen siten, että kylän historia, 

rakennuskulttuuri ja sijainti valtakunnallisesti arvokkaassa 

Porvoonjokilaaksossa otetaan huomioon. Asemakaavalla 

ratkaistaan kunnallistekninen huolto vastaamaan nykyajan 

vaatimuksia. Suunnittelualue saatetaan jakaa osaalueiksi 

ehdotusvaiheessa. 

• Kaavaehdotus oli nähtävänä vuonna 2012 ja tavoitteena 

on saada kaava valmiiksi vuonna 2013. Työhön 

liittyy mahdollisesti maankäyttösopimuksia. 


61. Kilpilahti – Kulloo, koulun ympäristö 

• Kilpilahden alueen asemakaavan ajanmukaistaminen. 

Tarpeen asemakaavan muutokseen aiheuttaa Kulloon 

koulun siirtyminen Neste Oil Oyj:n omistukseen sekä 

alunperinkin rikkonaisesti vahvistettu asemakaava, joka ei 

ole enää toteuttamiskelpoinen. Suunnittelussa varaudutaan 

Kilpilahden uuden tieyhteyden yleissuunnitelmassa 

esitetyn kiertoliittymän vaatimaan tilatarpeeseen. Asemakaavan 

muutokseen saattaa liittyä maankäyttösopimuksia. 

Suunnittelu aloitetaan 2013 ja tavoitteena on saada 

kaava valmiiksi 2015. 


62. Kilpilahti-Kulloo, voimalaitos (AK 424) 

• Suunnittelualue sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueella. 

Asemakaavan tarkoituksena on selvittää, onko 

maakaasua polttoaineenaan käyttävän voimalaitoksen 

(2x400 MW) ja tarvittavan infrastruktuurin sijoittuminen 

alueelle mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin 

edellytyksin. Porvoon kaupunki ja Fortum Power and Heat 

Oy ovat sopineet asemakaavoituksen käynnistämisestä, 

kaupunginhallitus 6.11.2006 § 503. Porvoon kaupungin 

ja Fortum Power and Heat Oy:n välisen maankäyttösopimuksen 

tarve selviää suunnittelun edetessä. Varaudutaan 

kaavoitustyön käynnistämiseen 2013 - 2015. 


60. Kerko (DP 353) 

• En detaljplan utarbetas för det tätbebyggda 

byområdet i Kerko. Målet med planeringen är att på ett 

balanserat sätt utveckla Kerko by med beaktande av byns 

historia, byggnadskultur och läge i den nationellt värdefulla 

miljön i Borgå ådal. Med hjälp av detaljplanen ska 

dagens krav på kommunaltekniskt underhåll uppfyllas. 

Planområdet delas eventuellt i mindre delar då förslaget 

utarbetas. 

• Planförslaget var framlagt år 2012, och målet är 

att planen blir färdig under år 2013. Detaljplanearbetet 

omfattar eventuellt markanvändningsavtal. 


61. Sköldvik – Kullo, skolans omgivning 

• Uppdatering av detaljplanen för Sköldviksområdet. 

Orsaken till att detaljplanen måste ändras är att Kulloon 

koulu övergått i Neste Oil Abp:s ägo och att detaljplanen, 

som var splittrad redan då den fastställdes, inte längre går 

att genomföra. I planeringen beaktas utrymmesbehovet för 

den rondell som föreslås i utredningsplanen för den nya 

vägförbindelsen till Sköldvik. I planen ingår eventuellt markanvändningsavtal. 

Planeringen inleds år 2013 och målet 

är att planen färdigställs under år 2015. 


62. Sköldvik-Kullo, kraftverket (DP 424) 

• Planområdet är beläget i Sköldviks industriområde. 

Avsikten är att utreda om det enligt förutsättningarna 

i markanvändnings- och bygglagen är möjligt att placera 

ett kraftverk som använder naturgas (2x400 MW) och den 

behövliga infrastrukturen i området. Borgå stad och Fortum 

Power and Heat Oy har avtalat om att detaljplanläggningen 

inleds, stadsstyrelsen 6.11.2006 (503 §). Behovet 

av ett markanvändningsavtal mellan staden och Fortum 

Power and Heat Oy blir klart då planeringen fortskrider. 

Stadsplaneringen är beredd på att inleda planläggningsarbetet 

2013–2015. 


22

63. Kulloo, Nyby (AK 461) 

• Suunnittelualue käsittää Nybyn pienteollisuusalueen. 

Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Nybyn 

työpaikka-alueen kehittyminen. Asemakaavalla tutkitaan 

alueen liikenneverkosto, kunnallistekniikan rakentaminen 

alueelle, alueella toimivien yritysten täydennysrakentamismahdollisuudet 

sekä työpaikka-alueen laajentamismahdollisuudet. 

Asemakaavaan saattaa liittyä maankäyttösopimuksia. 

Suunnittelu on aloitettu 2010 ja tavoitteena 

on saada kaava valmiiksi 2014. 


64. Kilpilahti, tie- ja katujärjestelyt 

• Kilpilahden uusi tieyhteys valmistuu 2011. Alueen 

asemakaava on vanhentunut tie- ja katujärjestelyjen osalta 

ja edellyttää asemakaavan päivitystä. Asemakaavan 

muutostyö aloitetaan 2013. 


65. Kulloo, ABC-liikennemyymälä (AK 372) 

• Nesteentien ja Helsinki-Porvoo moottoritien risteyksen 

viereen tutkitaan ns. ABC-liikennemyymälän sijoittamista. 

Suunnittelu on aloitettu 2003 konsulttityönä. 

Nesteentien parantaminen on edellytyksenä liikennemyymälän 

toteut-tamiselle. Asemakaavatyö on jatkunut keväästä 

2010. 

• Kaava-alueen liikennejärjestelyjä on tutkittu tarkemmin. 

Kaavoitusprosessia jatketaan kun kysymykset 

liittyen alueen kunnallistekniikkasta ja tiejärjestelyjen rahoituksesta 

on ratkaistu. 


66. Epoo, pientaloalueen laajentaminen 

• Asemakaavalla tutkitaan Epoon pientaloalueen 

laajentamista nykyisen alueen länsipuolelle. Suunnittelu 

aloitetaan vuonna 2013 ja tavoitteena on saada kaava 

valmiiksi vuonna 2014. 


68. Suomenkylä, Malmintie ja ent. Suomenkylän 

koulu 

• Asemakaavan muutoksella tutkitaan Malmintien 

linjausta ja entisen Suomenkylän koulun käyttöä. 

• Suunnittelu aloitetaan vuonna 2013 ja tavoitteena 

on saada kaava valmiiksi vuonna 2014. 

94. Veckjärvi, Siirtolapuutarha 

• Kaupunkikehityslautakunta päätti asemakaavan 

laatimisesta siirtolapuutarhaa varten kokouksessaan 

30.10.2012. 

• Työ tehdään yhteistyössä Porvoon perinteisen 

siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa, joka vastaa alueen 

tarkemmasta suunnittelusta ja toteutuksesta. 

• Asemakaavan laatiminen aloitetaan vuoden 2013 

aikana. 

• Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen 

63. Kullo, Nyby (DP 461) 

• Planeringsområdet omfattar Nyby småindustriområde. 

Syftet med planeringen är att främja utvecklingen 

av arbetsplatsområdet i Nyby. Genom detaljplanen 

utreds områdets trafi knät, anläggningen av kommunalteknik 

i området, möjligheterna för företagen i området 

att bygga till samt möjligheterna att utvidga arbetsplatsområdet. 

I planen ingår eventuellt markanvändningsavtal. 

Planering inleddes 2010 och målet är att planen blir färdig 



64. Sköldvik, väg- och gatuarrangemang 

• Den nya vägförbindelsen till Sköldvik blir klar 

2011. Detaljplanen för området är föråldrad då det gäller 

väg- och gatuarrangemang och måste uppdateras. 

Ändringen av detaljplanen inleds 2013. 


65. Kulloo, ABC-trafikbutik (DP 372) 

• Byggande av en s.k. ABC-trafi kbutik i korsningen 

av Nestevägen och motorvägen Helsingfors-Borgå undersöks. 

Planeringen inleddes år 2003 som ett konsultarbete. 

För-bättring av Nestevägen är en förutsättning för byggande 

av trafi kbutiken. Detaljplanearbetet fortsatte våren 

2010. 

• Planområdets trafi karrangemang har utretts noggrannare. 

Planeringsprocessen fortsätter då frågorna 

kring områdets kommunalteknik och fi nansieringen av trafi 

karrangemangen har lösts. 


66. Ebbo, småhusområdets utvidgning 

• Genom detaljplanen undersöks en utvidgning 

västerut av det nuvarande småhusområdet i Ebbo. Planeringen 

inleds år 2013 och målet är att detaljplanen färdigställs 



68. Finnby, Malmvägen och f.d. Suomenkylän 

koulu 

• Genom detaljplaneändringen undersöks dragningen 

av Malmvägen och användningen av f.d. Suomenkylän 

koulu. 

• Planeringen inleds 2013 och målet är att detaljplanen 

färdigställs under år 2014. 

94. Veckjärvi, Koloniträdgård 

• Stadsutvecklingsnämnden beslutade 30.10.2012 

att en detaljplan utarbetas för en koloniträdgård. 

• Arbetet görs i samarbete med Porvoon perinteinen 

siirtolapuutarhayhdistys som svarar för den noggrannare 

planeringen och byggandet av området. 

• Stadsplaneringen inleder detaljplaneändringen 


• Stadsplaneringschef Eero Löytönen 

23

RANTA-ASEMAKAAVOITUS 

Ranta-asemakaavan laatiminen on maankäyttö- ja rakennuslain 

mukaan kaavoitettavan alueen omistajan tai omistajien 

asia. Kaupunki ei siis laadi ranta-asemakaavoja vaan 

nämä hankkeet ovat maanomistajien käynnistämiä hankkeita 

lukuun ottamatta ns. moderni saaristokyläprojektin 

ranta-asemakaavahankkeita. Moderni saaristokyläprojektissa 

kaupunki laatii kolmelle alueelle ranta-asemakaavan 

ja projekti jatkuu vuoden 2012 aikana. Kaupunki käsittelee 

ranta-asemakaavat ja valtuusto hyväksyy ranta-asemakaavat. 

Rantarakentamisen ohjaamisessa noudatetaan Porvoon 

maalaiskunnan rantaosayleiskaavaehdotuksen mitoitusperiaatteita 

maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun 

varmistamiseksi niin kauan kunnes uusi ranta-alueita koskeva 

rantaosayleiskaava on valmis (ensimmäinen osa on 

valmistunut: Emäsalon ja Hakasalon osayleiskaava). 

Lainvoimaisia ranta-asemakaavoja on Porvoon kaupungin 

alueella 59 kpl. Parhaillaan on vireillä kolme maanomistajien 

käynnistämää ranta-asemakaavahanketta ja 

kolme moderni saaristokyläprojektiin kuuluvaa ranta-asemakaavahanketta. 

Moderni saaristokylä -projekti 

• Moderni saaristokylähanke on ollut vireillä Porvoossa 

jo vuodesta 2005. Perusajatuksena on, että saaristoon 

voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä 

rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. 

• Hanketta on kehitetty kolmelle kohdealueelle, 

Vessöön Skavarbölen Bånholmen (R61), Vessöön Sondbyn 

Lindviken (R62) ja Onaksen Glosholmen (R63). 

• Ranta-asemakaavoja laaditaan maanomistajien 

kanssa yhteistyössä. Vuonna 2012 Vessöön Skavarbölen 

Bånholmen (R61) ranta-asemakaavaehdotus hyväksyttiin 

ja vuoden 2013 aikana jatketaan muiden alueiden kaavoitustyötä. 

STRANDDETALJPLANERINGEN 

Enligt markanvändnings- och bygglagen är det ägaren/ 

ägarna till ett strandområde som ska ta initiativet till att en 

detaljplan utarbetas för ett strandområde. Staden utarbetar 

alltså inte stranddetaljplaner, utan stranddetaljplanerna 

är alltid projekt som inleds av markägarna med undantag 

av planerna för det s.k. projektet ”Modern skärgårdsby”. I 

detta projekt utarbetar staden en stranddetaljplan för tre 

områden, och projektet fortsätter år 2012. Staden behandlar 

stranddetaljplanerna och stadsfullmäktige godkänner 

dem. 

När det gäller att styra byggandet i strandområden tillämpas 

de dimensioneringsprinciper som anges i förslaget till 

stranddelgeneralplanen för Borgå landskommun. Principerna 

garanterar likvärdigt bemötande av markägarna tills 

den nya stranddelgeneralplanen för strandområdena blir 

färdig (första delen är färdig: delgeneralplanen för Emsalö 

och Haxalö). 

I Borgå stads område fi nns 59 stranddetaljplaner som 

vunnit laga kraft. För tillfället är sammanlagt tre projekt, 

som initierats av markägare, och tre projekt i anslutning till 

moderna skärgårdsbyn, aktuella. 

Projektet Modern skärgårdsby 

• Projektet med moderna skärgårdsbyar har varit 

aktuellt i Borgå ända sedan år 2005. Grundtanken är att 

man i skärgården kan bygga täta, moderna skärgårdsbyar 

som sträcker sig ända till stranden enligt den traditionella 

modellen. 

• Projektet har utvecklats för tre olika områden: 

Skavarböle Bånholmen på Vessö (R61), Sondby Lindviken 

på Vessö (R62) och Glosholmen i Onas (R63). 

• Stranddetaljplaner utarbetas i samarbete med 

markägare. Förslaget till stranddetaljplan för Bånholmen, 

Skavarböle på Vessö (R61) godkändes år 2012, och år 

2013 fortsätter planläggningen av andra områden. 

KANSALLINEN 

KAUPUNKIPUISTO 

Kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Porvooseen 

18.5.2010. Vuoden 2011 tehtiin kasvillisuuden inventointeja, 

joita tarkennetaan kesän 2012 aikana. Vuonna 2011 

laadittiin kansalliselle kaupunkipuistolle Internet-sivut, joita 

täydennetään keväällä 2012 Porvoon kulttuurikoulun töillä. 

Puiston alueella on asemakaavamuutostyöt käynnissä 

keskustan ranta-alueilla. Loppuvuonna 2013 käynnistetään 

mahdollisesti uudelleen hoito- ja käyttösuunnitelman 

laatiminen yhteistyössä eri hallintokuntien ja Uudenmaan 

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä ympäristöministeriön 

kanssa. 

ENERGIATEHOKAS 

KAUPUNGINOSA -HANKE 

Porvoon kaupunki, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto 

Sitra, Posintra Oy ja Porvoon Energia Oy ovat käynnistäneet 

yhteistyö- ja kokeiluhankkeen energiatehokkaan 

rakentamisen edistämiseksi ja suunnittelemiseksi Skaftkärrin 

alueen kaavoitustyön osana. Hankkeen päätösseminaari 

järjestettiin syksyllä 2012. 

NATIONAL- 

STADSPARKEN 

Nationalstadsparken i Borgå inrättades 18.5.2010. Under 

år 2011 utarbetades inventeringar av växtligheten, som 

kommer att preciseras under sommaren 2012. Under år 

2011 uppgjordes internetsidor för nationalstadsparken. Sidorna 

kommer att kompletteras med arbeten från Borgå 

kulturskola under våren 2012. Inom nationalstadsparkens 

område pågår arbetet med ändringarna av detaljplanerna 

för strandområdena i centrum. I slutet av år 2013 inleds 

eventuellt på nytt utarbetande av en skötsel- och användningsplan 

i samarbete med olika förvaltningsorgan, Närings-, 

trafi k- och miljöcentralen i Nyland och miljöministeriet. 

PROJEKTET 

ENERGIEFFEKTIV STADSDEL 

Borgå stad, Jubileumsfonden för Finlands självständighet 

Sitra, Posintra Oy och Borgå Energi Ab har inlett ett samarbets- 

och provprojekt för att främja och planera energieffektivt 

byggande som en del av planläggningen för 

Skaftkärr. Projektets slutseminarium ordnades hösten 

2012. 

24

Hankkeessa on kolme keskeistä osaa: 

1. Energian käytön suunnittelu kaavoituksessa, nk. 

energiakaava. 

2. Living Lab –hanke, jossa luodaan älykkäällä ohjausjärjestelmällä 

puitteet sujuvalle vuorovaikutukselle 

asukkaiden, yritysten, viranomaisten ja energiayhtiön 

välillä. 

3. Kunnallisen energiayhtiön tulevaisuuden liiketoimintojen 

kehittäminen 

Skaftkärrin alueen kaavarunko valmistui vuonna 2010. 

Vuonna 2012 valmistui energiakaavan toinen osa eli 

Skaftkärrin alueen kaavarungon tulosten pohjalta laadittu 

Toukovuoren asemakaava. Vuonna 2013 jatketaan osana 

Skaftkärr -hanketta Kevätlaakson asemakaavojen laatimista 

(hanke 71. Kevätlaakson asemakaavat). 

Kaavojen toteuttamiseen sisältyy myös laajemman alueen 

palvelutarpeiden kartoitus ja palvelujen toteutuksen 

suunnittelu. Sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi ovat 

mukana kaavatyössä. 

Skaftkärr -hanke on todettu erittäin onnistuneeksi ja sen 

pohjalta ollaan uudistamassa sekä kaavatyön sisältöä että 

käytäntöjä. Porvoossa hanke on vaikuttanut monella tavalla 

kaavatyöhön ja lisännyt vuorovaikutusta ja yhteistyötä 

kaavoja laadittaessa. Työtä jatketaan esimerkiksi tontin 

luovutuksen ja rakennusvalvonnan yhteisesti järjestämissä 

ja suosituissa asukkaiden kokoustilaisuuksissa ja rakennussuunnittelun 

ennaltaohjauksessa. 

UUDENMAAN LIITOSSA 

VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT 

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyivät vuoden 

2011 alussa. Uudenmaan liiton tehtävänä on laatia koko 

maakuntaa koskevat kaavat, maakuntakaavat. Maakuntakaava 

ohjaa kunnan kaavoitusta. 

Ympäristöministeriö vahvisti Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan 

15.2.2010. Kokonaisuudessaan lainvoimainen 

maakuntakaava tuli voimaan, kun korkein hallinto-oikeus 

antoi 6.4.2011 päätöksensä maakuntakaavan 

vahvistamispäätöksistä tehdyistä valituksista. 

Parhaillaan Uudenmaan liitto uudistaa maakuntakaavaa 

(toinen vaihemaakuntakaava). Toisen vaihemaakuntakaavan 

osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muuta 

tietoa kaavoituksen vaiheesta ja kaavaprosessista löytyy 

Uudenmaan liiton internetpalvelusta: www.uudenmaanliitto.fi 

. 

Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2012. Ehdotukseen 

tehdyistä muutoksista, jotka koskivat kaupan 

alueita koskevia määräyksiä ja merkintöjä, pyydettiin loppuvuonna 

2012 vielä kuntien lausunnot. Kaava on tarkoitus 

viedä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuonna 

2013, jonka jälkeen ympäristöministeriö voisi vahvistaa 

valtuuston päätöksen. Toisen vaihemaakuntakaavan sisällöstä 

ja kaavaprosessista löytyy tietoa Uudenmaan liiton 

internetpalvelusta www.uudenmaanliitto.fi . 

Projektet omfattar tre centrala delar: 

1. Planering av energianvändning, en s.k. energiplan. 

2. Living Lab -projektet, i vilket man med ett intelligent 

styrsystem skapar ramar för fl exibel interaktion mellan 

in-vånare, företag, myndigheter och energibolaget. 

3. Att utveckla det kommunala energibolagets affärsverk-samheter 

i framtiden. 

Dispositionsplanen för Skaftkärr blev färdig år 2010. År 

2012 färdigställdes andra delen av energiplanen, dvs. detaljplanen 

för Majberget som utarbetades utgående från 

dispositionsplanen. År 2013 fortsätter stadsplaneringen 

att utarbeta detaljplanerna för Vårdalen som en del av 

Skaftkärrprojektet (projekt 71, detaljplaner för Vårdalen). 

Till planerna hör också en kartläggning av behovet av service 

i ett större område och planeringen av hur servicen 

ordnas. Bildningssektorn och social- och hälsovårdssektorn 

deltar i planarbetet. 

Skaftkärrprojektet har visat sig vara mycket lyckat, och 

utgående från det håller man på att förnya planarbetets 

innehåll och praxis. Projektet har påverkat planarbetet i 

Borgå på många sätt och ökat växelverkan och samarbetet 

vid planläggningen. Arbetet fortsätter bl.a. i och med de 

populära invånarmöten, som byggnadstillsynen ordnar vid 

tomtöverlåtelse, och vid den handledning som byggnadstillsynen 

ger i förväg. 

AKTUELLA PLANER PÅ 

NYLANDS FÖRBUND 

Nylands och Östra Nylands förbund slogs ihop i början av 

2011. Till Nylands förbunds uppgifter hör att utarbeta de 

planer som gäller hela landskapet, dvs. landskapsplanerna. 

Landskapsplanen styr kommunens planläggning. 

Miljöministeriet fastställde en helhetslandskapsplan 

för Östra Nyland 15.2.2010. Den lagakraftvunna 

landskapsplanen trädde i kraft i sin helhet då högsta förvaltningsdomstolen 

6.4.2011 meddelade sitt beslut om de 

besvär som anförts över beslutet som gällde fastställandet 

av landskapsplanen. 

Nylands förbund har inlett arbetet med att revidera 

landskaps-planen (andra etapplandskapsplanen). Programmet 

för deltagande och bedömning och annan information 

om planläggningens aktuella skeden och planläggningsprocessen 

fi nns på Nylands förbunds webbplats: 

www.uudenmaanliitto.fi . 

Förslaget till landskapsplan var framlagt på våren 2012. 

I slutet av år 2012 begärdes kommuners utlåtanden om 

de ändringar som i planen gjordes i bestämmelserna 

och beteckningarna om handelns områden. Avsikten är 

att landskapsfullmäktige godkänner planen i början av 

år 2013, varefter miljöministeriet kan fastställa fullmäktiges 

beslut. Information om innehållet i den andra etapplandskapsplanen 

och planprocessen fi nns på Nylands förbunds 

webbplats (www.uudenmaanliitto.fi ). 

25

ASEMAKAAVOITUKSEN KULKU JA OSALLISTUMINEN 

ALOITUS 

Kaavan valmistelutyön alkuvaiheessa tehdään osallistumis- 

ja arviointisuunnitelma. 

Aloite tai anomus 

• Kaavan laatimisesta tai muuttamisesta voi tehdä 

aloitteen tai anomuksen kaupunginhallitukselle. 

Siinä esitetään tarvittavat selvitykset, taustatiedot, osallistumisen- 

ja vuorovaikutuksen menettelyt, sekä vaikutusten 

arviointitapa. 

KAAVALUONNOS NÄHTÄVÄNÄ 

Valmisteluvaiheen kuuleminen 2-4 viikkoa. 

Kaavan valmistelutyö jatkuu luonnoksesta kaavaehdotukseksi 

saatujen mielipiteiden pohjalta. 

Mielipiteiden esittäminen 

• Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto ovat esillä 

kaupunkisuunnittelussa kuulemisen ajan. 

• Tästä tiedotetaan osallisille kirjeitse tai kuulutuksella 

paikallisissa lehdissä. 

• Tässä vaiheessa on osallisilla paras hetki vaikuttaa 

kaavaratkaisuun. 

• Mielipiteet jätetään kirjallisesti kaupunkisuunnitteluun. 

• Kaavan valmistelijaan voi ottaa yhteyttä myös 

valmistelun aikana. 

Kaavaehdotus etenee kaupunkikehityslautakunnan 

kautta nähtäville. 

KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVÄNÄ 

14 tai 30 vrk 

Muistutusten tekeminen 

• Kaavaehdotus sekä valmisteluasiakirjat ovat 

esillä kaupunkisuunnittelussa. 

• Tästä ilmoitetaan kirjeitse maanomistajille ja 

kuulutuksella paikallisissa lehdissä. 

• Mahdolliset muistutukset toimitetaan kirjallisesti 

kaupunkisuunnitteluun. 

Muistutusten käsittely: 

Kaupunkisuunnittelu käsittelee muistutukset ja tekee kaavaan 

mahdolliset muutokset. Mikäli muutokset ovat oleellisia, 

kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. 

Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy vaikutuksiltaan 

vähäiset kaavaehdotukset. 

Vaikutuksiltaan merkittävät kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto. 

Muutosten hakeminen 

• Hyväksymispäätöksestä voi tehdä valituksen 

Helsingin hallinto-oikeuteen. 

• Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä voi tehdä 

valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 

VALMIS KAAVA 

Asemakaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan. 

LAINVOIMAINEN ASEMAKAAVA 

26

DETALJPLANLÄGGNINGSPROCESSEN OCH DELTAGANDE 

INLEDNING 

När beredningen av en plan inleds utarbetas ett program 

för deltagande och bedömning. 

Motion eller anhållan 

• En motion eller en anhållan om utarbetande eller 

ändring av detaljplan kan lämnas till stadsstyrelsen. 

Av programmet framgår vilka utredningar man behöver, 

vad bakgrunden till projektet är, vilka möjligheter stadsborna 

har att delta i planläggningen och hur konsekvenserna 

av planen bedöms. 

UTKAST TILL PLAN FRAMLAGT 

Hörande under beredningen 2-4 veckor. 

Planutkastet arbetas vidare till ett planförslag utgående 

från de åsikter som lämnats in. 

Framförande av åsikt 

• Planutkastet och planeringsmaterialet är framlagt 

på stadsplaneringen under tiden för hörande. 

• Staden informerar intressenterna om framläggningen 

med brev eller med en kungörelse i lokaltidningarna. 

• Detta är den bästa tiden för intressenterna att 

påverka planläggningen. 

• Åsikterna lämnas skriftligt till stadsplaneringen. 

• Planläggaren kan kontaktas även under den tid 

planen bereds. 

Stadsutvecklingsnämnden behandlar planförslaget 

och därefter kan det läggas fram. 

FÖRSLAG TILL PLAN FRAMLAGT 

14 eller 30 dagar 

Behandling av anmärkningar: 

Stadsplaneringen behandlar anmärkningarna och föreslår 

ändringar i planförslaget. Ifall ändringarna är betydande 

läggs planförslaget fram på nytt. 

Stadsutvecklingsnämnden godkänner de planförslag 

som har obetydliga konsekvenser. 

Stadsfullmäktige godkänner de planer som har betydande 

konsekvenser. 

Inlämnade av anmärkningar 

• Förslaget till plan samt planhandlingarna är 

framlagda på stadsplaneringen. 

• Staden informerar markägarna om framläggningen 

med brev och publicerar en kungörelse i lokaltidningarna. 

• Eventuella anmärkningar lämnas skriftligt till 

stadsplaneringen. 

Sökande av ändring 

• Överklaganden av godkännandet av planen kan 

göras hos Helsingfors förvaltningsdomstol. 

• Överklaganden av Helsingfors förvaltningsdomstols 

beslut kan göras hos högsta förvaltningsdomstolen. 

FÄRDIG PLAN 

En kungörelse om att detaljplanen vunnit laga kraft. 

LAGAKRAFTVUNNEN PLAN 

27

YHTEYSTIEDOT 

PORVOON KAUPUNKI 

Kaupunkisuunnittelu 

Rihkamatori B, III kerros 

PL 23 

06101 PORVOO 

Asiointi palvelupiste Kompassin (Rihkamatori B, I kerros) 

kautta, puh. 020 69 2250. 

www.porvoo.fi 

etunimi.sukunimi@porvoo.fi 

Esimies 

Kaupunkisuunnittelupäällikkö 

Eero Löytönen 040 5284 841 

Kaupunkisuunnittelupäällikön sijaisena toimii yleiskaavoittaja 

Maija-Riitta Kontio (019) 520 2717 

Toimistosihteeri 

Ann-Britt Karlsson (019) 520 2716 

ASIAKASPALVELU 

Asemakaavatiedustelut 

• suunnitteluavustaja Birgitta Soiramo, (019) 520 2733 

• suunnitteluavustaja Gunnevi Nordström, (019) 520 

2736 

• suunnitteluavustaja Christina Eklund, (019) 520 2720 

Ranta-asemakaavatiedustelut 

• suunnitteluavustaja Gunnevi Nordström, (019) 520 

2736 

Yleiskaavatiedustelut 

• kaava-avustaja Riikka Rossi, (019) 520 2739 

Poikkeamispäätökset ja 

suunnittelutarveratkaisut 

• kaavoitusteknikko Kjell Magnusson, 040 5203 179 

Vanhan Porvoon korjausrakentamisen neuvonta 

• Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen, 

040 5284 841 

Asemakaava-asiat 

• kaavoittaja Hilkka Jokela, (019) 520 2715 

• kaavoittaja Pekka Mikkola, (019) 520 2757 

• vs. asemakaava-arkkitehti Emilia Saatsi, 040 5474 

727 

• kaavoitusarkkitehti Johan Pfeifer, 040 5474 717 

• kaavoittaja, maisema-arkkitehti Anne Rihtniemi-Rauh, 

(019) 520 2742 

• kaavoittaja Camilla Stenberg, 040 3515 462 

Ranta-asemakaavat ja maa-ainesasiat 

• kaavoittaja Hilkka Jokela, (019) 520 2715 

Yleiskaava-asiat 

• yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio, (019) 520 2717 

Kaupunkikehityslautakunnan asiat 

• toimistosihteeri Birgitta Forssell, 040 7546 886 

KONTAKTUPGIFTER 

BORGÅ STAD 

Stadsplaneringen 

Krämaretorget B, III våningen 

PB 23 

06101 BORGÅ 

Kontakten via servicekontoret Kompassen (Krämaretorget 

B, I våningen), tfn. 020 69 2250. 

www.borgå.fi 

förnamn.efternamn@porvoo.fi 

Chef 

Stadsplaneringschef 

Eero Löytönen 040 5284 841 

Stadsplaneringschefens vikarie är generalplanläggare 

Maija-Riitta Kontio (019) 520 2717 

Byråsekreterare 

Ann-Britt Karlsson (019) 520 2716 

KUNDBETJÄNING 

Förfrågningar om detaljplaner 

• planeringsassistent Birgitta Soiramo, (019) 520 2733 

• planeringsassistent Gunnevi Nordström, (019) 520 

2736 

• planeringsassistent Christina Eklund, (019) 520 2720 

Förfrågningar om stranddetaljplaner 

• planeringsassistent Gunnevi Nordström, (019) 520 

2736 

Förfrågningar om generalplaner 

• planläggningsassistent Riikka Rossi, (019) 520 2739 

Undantagsbeslut och områden i behov 

av planering 

• planläggningstekniker Kjell Magnusson, 040 5203 179 

Rådgivning för renoveringsbyggande i 

Gamla Borgå 

• Stadsplaneringschef Eero Löytönen, 040 5284 841 

Detaljplaneärenden 

• planläggare Hilkka Jokela, 019- 520 2715 

• planläggare Pekka Mikkola, 019-520 2757 

• stf. stadsplanearkitekt Emilia Saatsi, 040 5474 727 

• planläggningsarkitekt Johan Pfeifer, 040 5474 717 

• planläggare, landskapsarkitekt Anne Rihtniemi-Rauh, 

(019) 520 2742 

• planläggare Camilla Stenberg, 040 3515 462 

Stranddetaljplaner och marktäktsärenden 

• planläggare Hilkka Jokela, (019) 520 2715 

Generalplaneärenden 

• generalplanläggare Maija-Riitta Kontio, (019) 520 

2717 

Stadsutvecklingnämndens ärenden 

• byråsekreterare Birgitta Forssell, 040 7546 886 

28

KAAVOITUSKATSAUS PLANLÃGGNINGSÃVERSIKT - Porvoo

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

KAAVOITUSKATSAUS PLANLÃGGNINGSÃVERSIKT - Porvoo