Porvoon kouluverkkoselvitys 17.9.2009 (pdf)

KOULUVERKKOSELVITYS
Päivitys 17.9.2009

PORVOON KOULUVERKOSTOSELVITYS PÄIVITYS 17.9.2009
SISÄLLYSLUETTELO
YHTEENVETO .................................................................................................................................................. 1
1 SELVITYKSEN LAATIMINEN .................................................................................................................. 2
1.1 TYÖRYHMÄ ........................................................................................................................ 2
1.2 LÄHTÖKOHTA JA TYÖN KULKU ................................................................................... 3
1.3 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA KÄYTÖSSÄ OLLEET ASIAKIRJAT .............. 3
1.4 KÄYTETTYJÄ KÄSITTEITÄ ............................................................................................. 3
2 LÄHTÖTIEDOT......................................................................................................................................... 4
2.1 NYKYTILANNE 2009-10 .................................................................................................... 4
2.1.1 Muutokset vuosina 2006-2009 .................................................................................. 4
2.1.2 Nykyinen kouluverkosto ............................................................................................. 5
2.1.3 Koulukuljetukset........................................................................................................... 6
2.1.4 Koulujen oppilasmäärät ja opetusryhmät ................................................................ 6
2.2 OPPILASMÄÄRIEN KEHITYS .......................................................................................... 7
2.2.1 Koulutustoimien oppilasennusteet (elokuu 2009) .................................................. 7
2.2.2 Ennuste 2 ...................................................................................................................... 7
2.3 NYKYISET KOULUTILAT ................................................................................................ 8
3 KEHITYSEHDOTUS ................................................................................................................................. 8
3.1 EHDOTUKSEN PERUSTELUT .......................................................................................... 8
3.1.1 Taloudelliset reunaehdot ............................................................................................ 8
3.1.2 Pedagogiset perustelut ............................................................................................... 8
3.1.3 Toiminnalliset perustelut............................................................................................. 9
3.2 EHDOTUKSEN SISÄLTÖ ................................................................................................. 10
3.2.1 Toimenpiteet ja aikataulutus .................................................................................... 10
3.2.2 Toimenpiteet ja aikataulutus koulukiinteistöjen osalta ........................................ 10
3.2.3 Yhtenäiskoulut ........................................................................................................... 11
3.2.4 Henkilöstön asema .................................................................................................... 11
3.2.5 Riskikartoitus kun koulu lakkautetaan .................................................................... 11
3.2.6 Päätöksenteko ........................................................................................................... 11
3.3 KUSTANNUSTARKASTELU........................................................................................... 12
3.3.1 Toimintakulut .............................................................................................................. 12
3.3.2 Ehdotuksen käyttömenomuutokset ........................................................................ 12
3.3.3 Vapautuvat koulukiinteistöt ...................................................................................... 12
3.3.4 Koulutoimen investoinnit 2010 – 14 ....................................................................... 12
4 MUITA HUOMIOITA ............................................................................................................................... 12
LIITTEET
1. Nykyinen perusopetuksen kouluverkosto vuonna 2009-10
2. Koulukuljetukset kouluittain 2008-2009
3. Väestötietoja (0-15-vuotiaat) 2003-2008, Tilastokeskus
4. Keskeisten alueiden osayleiskaava (hyväksytty 15.12.2004) Alueiden toteutuminen
5. Oppilasennusteet ikä- ja kieliryhmittäin ( 2009-2016, 2009-2018)
6. Perusopetuksen oppilaiden nettokustannukset €/oppilas tp 2008
7. Käyttömenomuutokset
8. Kouluinvestoinnit
9. Koulukohtaiset tiedot (erillinen liite)
YHTEENVETO
1

Selvitys koskee Porvoon kouluverkostoa ja sen perusopetusta antavia suomen- ja
ruotsinkielisiä kouluja, joita on tällä hetkellä yhteensä 32 koulua 29 kiinteistössä.
Lähtökohtina ja reunaehtoina ovat olleet pedagogiset tavoitteet, nykyiset opetustilat,
kaavoituksen näkökulmat, oppilasmäärien kehitys ja taloudelliset mahdollisuudet.
Tarkastelun ajanjakso on vuodesta 2009 vuoteen 2016.
Selvityksen tuloksena on esitetty kouluverkoston muutosehdotus, jota on tarkasteltu
pedagogiselta, taloudelliselta ja muiden vaikutusten kannalta.
Ehdotuksessa koulutiloja vähennetään niillä alueilla, joissa oppilasmäärät laskevat
ja korvaavia opetustiloja on olemassa.
Ehdotuksen hyviä puolia:
- Kaikkien koulujen tilat pysyvät riittävinä ja oppilasmäärät kohtuullisen kokoisena,
mikä turvaa henkilökunnalle ja oppilaille sosiaalisesti monipuolisen työ- ja oppimisympäristön.
- Kokonaistaloudellisuus
- Opetuksen, erityisopetuksen ja oppilashuollon järkevä toteutus
Ehdotuksen huonoja puolia:
- Koulumatkojen piteneminen osalla oppilaista
- Niiden kyläkeskusten, joista koulu poistuu, palvelutason heikkeneminen ja sitä kautta
mahdollisesti vetovoimaisuuden väheneminen
Laskelmien mukaan ehdotuksen mukaisilla toimenpiteillä koulutustoimen toimintakulut
vuositasolla ovat viimeistään vuonna 2013 noin 680.000 euroa vähemmän
kuin vuonna 2009. Tähän ei sisälly jo suunnitelmissa olevat kouluinvestoinnit.
1 SELVITYKSEN LAATIMINEN
1.1 TYÖRYHMÄ
Hilding Mattsson, vt sivistysjohtaja, puheenjohtaja
Jari Kettunen, suomenkielinen koulutustoimi, vt koulutusjohtaja
Rikard Lindström, ruotsinkielinen koulutustoimi, vs koulutusjohtaja
Leila Nyberg, päivähoidon johtaja
Martti Toivanen, erityisopetuksen rehtori
Börje Boström, Tilakeskuksen päällikkö
Aki Tamminen, maanmittausinsinööri
Maija-Riitta Kontio, yleiskaavoittaja
2

1.2 LÄHTÖKOHTA JA TYÖN KULKU
Kaupunginhallitus on kokouksessaan 2.3.2009 § 94 päättänyt, että sivistystoimi toimittaa
kaupunginvaltuuston käsittelyyn kouluverkkoselvityksen kevään 2009 aikana. Selvityksessä
arvioitava oppilaaksiottoalueet uudelleen.
Sivistyslautakunta asetti kokouksessaan 18.3.2009 virkamiestyöryhmän valmistelemaan
kouluverkkoselvitystä.
Kouluverkkoselvitys- ja oppilaaksiottoaluetyöryhmä päätti ensimmäisessä kokouksessaan
15.4.2009, että realistinen aikataulu olisi, että työ saataisiin valmiiksi syyskuun aikana.
Kokouksia on pidetty yhteensä seitsemän kertaa (15. ja 28.4., 18.5., 11.6., 17.8., 10. ja
16.9.2009).
Lähtökohtana tämänkertaiselle päivitykselle oli myös se, että ehdotukset joita esitetään
eivät antaisi aihetta sellaisille uusille kiinteistöjen investoinneille, jotka eivät aikaisemmin
ole olleet ajankohtaisia. Paremmassa taloudellisessa tilanteessa voitaisiin päätyä toisenlaisiin
ratkaisuihin.
1.3 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA KÄYTÖSSÄ OLLEET ASIAKIRJAT
Tärkeimmät käytössä olleet asiakirjat ovat seuraavat:
- Investointiohjelma 2009-2013
- Koulutustoimien oppilasennusteet 1-6 2009-10 –- 2015-16, 1-9 2009-10 — 2017-18
- Porvoon väestö 2003-2008, 0-15-vuotiaat
- Porvoon kaupungin keskeisten alueiden osayleiskaava
- Koulukohtaiset selvitykset
- Koulujen oppilaaksiottoalueet
- Esi- ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetusohjelma lukuvuonna 2008-2009
- Porvoon kouluverkostoselvitys 21.6.2004
- Porvoon kouluverkostoselvityksen päivitys 31.8.2005
- Porvoon kouluverkkoselvityksen päivitys 25.4.2007
1.4 KÄYTETTYJÄ KÄSITTEITÄ
Tekstissä ja liitteissä on käytetty seuraavia käsitteitä:
Hyötyala (hym²)
- Hyötyala on toimintaan tarvittavien huoneiden ja tilojen pinta-ala.
3

- Hyötyalaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden
pinta-alaa.
- Koulurakennuksessa voi olla hyötyalaan laskettavia tiloja, joita ei kuitenkaan lasketa
mukaan oppilaskohtaisen hyötyalan (hym2/opp.) tunnuslukua laskettaessa esim.
aula, oleskelutila, talonmiehen asunto.
Bruttoala (brm²)
- Bruttoala kuvaa rakennuksen kokonaislaajuutta.
- Bruttoala = hyötyala + käytävät, porrashuoneet, tekniset tilat sekä rakenteiden ja
hormien ala
- Nykyisin usein käytetty oppilaitosten tavoitetehokkuus on e=1,5 eli bruttoala voidaan
arvioida hyötyalasta laskutoimituksella 1,5*hym2=brm2
Perusopetusryhmä (por)
- Koulutuksen järjestäjä voi pääsääntöisesti määrätä opetusryhmän koon.
- Perusopetusryhmät ovat Porvoossa käytännössä yleensä enintään 25 oppilaan
opetusryhmiä. Porvoon koulutustoimet ovat asettaneet tavoitteeksi 20 oppilaan
opetusryhmät.
- Erityisopetuksessa perusopetusryhmät ovat korkeintaan 10 oppilasta. Pidennetyn
oppivelvollisuuden oppilailla ryhmäkoko on 8 ja vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksessa
6. Kun pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas on integroitu yleisopetuksen
ryhmään, ryhmäkoko voi olla enintään 20.
Sopiva oppilasmäärä
- Sopivalla oppilasmäärällä tarkoitetaan tässä selvityksessä sitä oppilasmäärää, mikä
tiloista päätellen on arvioitu pedagogisesti tarkoituksen mukaiseksi.
- Sopivaa oppilasmäärää arvioitaessa on kotiluokkien lisäksi pyritty uomioimaan muut
tilat ja mahdolliset erikoisjärjestelyt.
- Sopiva oppilasmäärä ei automaattisesti tarkoita, että koulussa ei olisi tilatarpeita;
usein tilatarve voi olla mille tahansa oppilasmäärälle esim. liikuntatilat.
Maksimioppilasmäärä
- Maksimioppilasmäärällä tarkoitetaan tässä selvityksessä sitä oppilasmäärää, mikä
normaalin ikäluokkien kokojen vaihtelun vuoksi on hyväksyttävää eikä aiheuta vielä
tilanahtautta.
2 LÄHTÖTIEDOT
2.1 NYKYTILANNE 2009-10
2.1.1 Muutokset vuosina 2006-2009
- Nygård skolan lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät Kråkö skolanin oppilaiksi 1.8.2006
- Skepparegatans skola (erityiskoulu 7-9) lakkautettiin 1.8.2006 ja erityiskoulu toimii
nyt erityisluokkina osana Lyceiparkens skolaa
4

- Sannäs skolanin entiseen asuntoon valmistuivat tarvittavat lisätilat keväällä 2006
- Gammelbacka skolanin teknisen työn tilat uusittiin syksyllä 2006
- Tolkkisten koulun laajennus ja peruskorjaus valmistuivat syyslukukaudella 2006
- Keskuskoulun peruskorjaus valmistui keväällä 2007
- Kumpulan koulun peruskorjaus valmistui keväällä 2006
- Pääskytien koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuvat kesällä 2007
- Kumpulan koulu lakkautettiin ja luokat toimivat erityisluokkina Pääskytien koulussa
1.8.2007 alkaen
- Veckoski skola lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät Hinthaaran koulun yhteyteen rakennettuun
Hindhår skolaniin 1.8.2008
- Hindhår skolan muutti vanhasta kiinteistöstä Hinthaaran koulun yhteyteen rakennettuun
Hindhår skolaniin 1.8.2008
- Kulloon koulu muutti Kullo skolanin yhteyteen rakennettuun uudisrakennukseen.1.1.
2009
- Albert Edelfeltin koulu aloitti toimintansa 1.8.2009
- Tulliportin koulu lakkautettiin ja luokat toimivat nyt erityisluokkina Albert Edelfeltin
koulussa samassa kiinteistössä kuin Näse skola
- Kielikylpyopetus siirtyi Kevätkummun koulusta Albert Edelfeltin kouluun
- Svartså skola lakkautettiin 1.8.2009 ja oppilaat siirtyivät pääosin Näse skolaniin josta
tuli 1-6 vuosiluokkien koulu
- Jakarin koulu lakkautettiin 1.8.2009 ja oppilaat siirtyivät Keskuskouluun ja
- Epoon kouluun
- Kullo skolanin peruskorjaus valmistui 15.9.2009
- Vårberga skolanista tuli 1-6 vuosiluokkien koulu
2.1.2 Nykyinen kouluverkosto
Porvoon kouluverkosto käsittää perusopetuksen osalta yhteensä 32 koulua lukuvuonna
2009-10 ja näissä yhteensä 5 509 oppilasta.
Suomenkieliset koulut kpl oppilaita
1-6 -koulut 13 2 037
7-9 -koulut 2 1 228
1-9 -koulu 1 442
yhteensä 16 3 707
5

Ruotsinkieliset koulut
1-6 –koulut 14 1 113
7-9 –koulut 2 689
yhteensä 16 1 802
LIITE 1, Nykyinen perusopetuksen kouluverkosto vuonna 2009-10
2.1.3 Koulukuljetukset
Koulukuljetuksessa 2008-2009 on yhteensä 1476 oppilasta eli 27%. Suomenkielisiä oppilaita
on kuljetuksessa 843 oppilasta eli 23%. Ruotsinkielisiä oppilaita on kuljetuksessa 633
oppilasta eli 35%. Kuljetukset perustuvat perusopetuslainsäädäntöön ja Porvoon kaupungin
kuljetusperiaatteisiin.
LIITE 2, Koulukuljetukset kouluittain 2008-2009
2.1.4 Koulujen oppilasmäärät ja opetusryhmät
Suomenkieliset lkt por opp.määrä sopiva maksimi
koulut 2009-10
Epoon koulu 1-6 3 56 60 70
Hamarin koulu 1-6 8 127 160 180
Hinthaaran koulu 1-6 6 151 120 150
Huhtisen koulu 1-6 13 249 280 310
Ilolan koulu 1-6 4 68 60 75
Kerkkoon koulu 1-6 4 60 90 105
Keskuskoulu 1-6 19+4 502 500 550
Kevätkummun koulu 1-6 11 159 200 250
Kulloon koulu 1-6 4 72 80 100
Peipon koulu 1-6 18+2 331 360 400
Suomenkylän koulu 1-6 3 45 60 70
Tolkkisten koulu 1-6 8 161 180 200
Tuorilan koulu 1-6 3 56 100 120
Linnajoen koulu 7-9 27+3 604 500 550
Pääskytien koulu 7-9 29+8 624 710 750
Albert Edelfeltin koulu 1-9 27+5 442 540 675
Ruotsinkieliset lkt por opp.määrä sopiva maksimi
koulut 2009-10
Ebbo skola 1-6 3 36 55 65
Gammelbacka skola 1-6 6 118 120 140
Grännäs skola 1-6 4 47 60 90
Hindhår skola 1-6 4 62 75 90
Illby skola 1-6 4 40 80 100
Kråkö skola 1-6 3 46 50 70
Kullo skola 1-6 3 36 60 90
Kvarnbackens skola 1-6 18+ 4 367 360 400
Näse skola 1-6 5 94 120 140
Pellinge skola 1-4 1 4 20 30
6

Sannäs skola 1-6 5 77 85 105
Saxby skola 1-6 3 58 65 80
Tolkis skola 1-6 4 65 60 80
Vårberga skola 1-6 5 63 120 150
Lyceiparkens skola 7-9 18+3 374 340 380
Strömborgska skolan 7-9 15+1 315 250 280
Lähtökohtana sopivan oppilasmäärän määrittelyssä on käytetty 20 oppilasta/opetusryhmä/
-tila kohti. Maksimioppilasmäärän määrittelyyn on vaikuttanut tiloille asetetut vaatimukset
mm. eri vuosiluokilla, erityisopetuksessa, erikoisopetustiloissa.
2.2 OPPILASMÄÄRIEN KEHITYS
2.2.1 Koulutustoimien oppilasennusteet (elokuu 2009)
Suomen- ja ruotsinkieliset koulutustoimet ovat laatineet oppilasennusteensa lukuvuosille
2009-10 - 2015-16 (1-6-koulut) ja 2009-10 - 2017-18 (7-9-koulut) perustuen henkikirjoittajan
tilastoon.
Koulutustoimien ennusteissa ei ole huomioitu kielivalintaa 1.luokan aloittavien osalta lukuvuonna
2010-11 ja siitä eteen päin.
Koulutustoimien ennusteissa ei ole huomioitu Porvoon muuttovoittoa.
2.2.2 Ennuste 2
Väestön ja oppilasmäärien kehitystä Porvoossa on arvioitu yhteistyössä koulutustoimien ja
yleiskaavoittajan kesken. Ennusteisiin sisältyy epävarmuustekijöitä, kuten asuinrakentamisen
määrä ja toteutumisnopeus, asuntotyypit, muuttajien ikärakenne, syntyvyydessä tapahtuvat
muutokset ja kaksikielisten kouluvalinnat.
Porvoon väestökasvuennuste on noin 1% vuodessa.
Vuonna 2008 ikäluokissa 0-15 -vuotiaat muuttovoitto oli yhteensä +107 lasta Porvoon hyväksi;
kuntien välinen nettomuutto oli +49 ja nettomaahanmuutto +58. Muuttaneista lapsista
pitkällä aikavälillä tarkasteltuna on 2/3 alle kouluikäisiä ja keskimäärin muuttovoitto on
ollun noin +125 lasta. Vuonna 2008 tilanne oli poikkeuksellinen, yläasteikäisiä oli enemmän
ja maahanmuuton osuus oli poikkeuksellisen suuri. Vuosina 2003, 2004 ja 2006
muuttovoitto oli huomattavasti vuotta 2008 suurempi. Muuttovoitossa on nähtävissä pieni
laskeva trendi. Porvoon seutu on kuitenkin kasvualuetta jatkossakin.
LIITE 3, Väestötietoja (0-15-vuotiaat) 2003-2008, Tilastokeskus
Ennustetta 2 laadittaessa on keskimääräisinä vuosittaisena muuttovoittolukuna käytetty
+100 lasta; 0-6 ikäluokassa +69 (suomi +58, ruotsi +11), 7-12 ikäluokassa +28 (suomi
+24, ruotsi +4), 13-15 ikäluokassa +3 (suomi +3, ruotsi 0), mikä tarkoittaa vähän yli 1%
väestön kasvua 0-15-vuotiaiden ikäluokassa.
Nettomuuton tuoma oppilaslisä loiventaa ikärakenteesta johtuvaa oppilasmäärien laskua,
mutta peruskouluikäisten ikäluokka pienenee kuitenkin kokonaisuudessaan n. -50 oppilasta
aikavälillä 2009-2011. Vuodesta 2012 lähtien oppilasmäärä lähtee jälleen nousuun.
Länsipuolen alueiden ikärakenteesta johtuva oppilasmäärän väheneminen vuosina 2009-
11 on vähäisempää kuin muualla Porvoossa. Lisäksi asuinrakentamisen painopisteen
7

vuoksi pääosa muuttovaikutuksesta (kaupungin sisäinen ja ulkopuolelta tuleva muutto)
johtuvasta oppilasmäärän kasvusta kohdistuu länsiosaan. Tässä selvityksessä on arvioitu,
että vuosina 2009-2011 noin 75% muuttovaikutuksesta kohdistuu länsipuolen kaavoitettuihin
alueisiin, noin 20% haja-asutusalueille ja 5% keskustaan. Kyseiset alueet lienevät
pääosin valmiita vuoteen 2011 mennessä, jonka jälkeen asuinrakentamisen painopiste
siirtynee Porvoonjoen itäpuolelle. Oppilasmääräkasvun painopisteen muutos tapahtuu
kuitenkin viiveellä vähitellen vuosien 2012…20 aikana.
LIITE 4, Keskeisten alueiden osayleiskaava (hyväksytty 15.12.2004) Alueiden toteutuminen
Koulukohtaisesti muuttovaikutuksen arvioiminen on vaikeaa. Esimerkiksi hajaasutusalueiden
pienten koulujen oppilasmäärään vaikuttaa suhteellisesti paljon jo muutaman
yksityisen tontin myynti lapsiperheille.
Porvoossa kaksikielisten kielivalinnat ovat merkinneet keskimäärin 20 henkikirjoittajan
suomenkieliseksi merkitsemän lapsen aloittamista ruotsinkielisessä koulussa. Koulutustoimien
ennusteessa tämä tarkoittaa esim. vuoden 2015-16 kohdalla noin 120 alaastelaisen
oikaisua kieliryhmien välillä, mikä on pyritty korjaamaan ennusteessa 2. Koulukohtaisesti
kielivalinnan vaikutus vaihtelee vuosittain ja sitä on vaikea arvioida. Oletuksena
on käytetty, että se jakautuu keskimäärin koulujen oppilasmäärien suhteessa.
LIITE 5, Oppilasennusteet ikä- ja kieliryhmittäin ( 2009-2016, 2009-2018)
2.3 NYKYISET KOULUTILAT
Koulujen nykyiset hyötyalat on tarkastettu vastaamaan vuoden 2009 tilannetta.
3 KEHITYSEHDOTUS
3.1 EHDOTUKSEN PERUSTELUT
3.1.1 Taloudelliset reunaehdot
Ehdotuksessa lähdetään siitä, että toimenpiteet eivät vaadi sellaista uudisrakentamista,
jota ei muutenkin tarvittaisi. Kouluverkostoselvityksen tavoitteena on jatkaa kouluverkoston
järkeistämistä ja kustannusten tasapainottamista.
Henkilöstömenot, sisäiset vuokrat, kuljetuskustannukset, ruokahuollon kustannukset sekä
keskitetyt tietotekniikkaratkaisut muodostavat valtaosan koulutustoimen käyttömenoista.
Erityistukea tarvitsevien oppilaiden määrä on suuri ja aiheuttaa kustannuspaineita oppilashuollossa
ja erityisopetuksessa. Koulutustoimen käyttömenojen karsinta on vaikeuttanut
taloudellista hallintaa.
Rakenteellisilla muutoksilla ja tiivistämällä kouluverkkoja voidaan vähentää paineita käyttötalouteen.
3.1.2 Pedagogiset perustelut
Jokaisella oppijalla on oikeus monipuoliseen opetusympäristöön, jossa oppilaat voivat
käyttää vaihtelevaa ja tarkoituksenmukaista opetusmateriaalia ja tietotekniikkaa, opiskella
erikoisluokissa sekä liikkua liikuntatiloissa.
8

Oppilaalla on myös oikeus kouluyhteisössä työskentelevien opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön
antamaan varhaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilashuollon saatavuus
toteutuu parhaiten sellaisessa koulussa, jossa oppilashuoltohenkilöstöllä on tarkoituksenmukaista
vierailla ja toimia säännöllisesti. Sopivan kokoisessa koulussa pystytään riittävällä
määrällä opetus- ja oppilashuoltohenkilökuntaa järjestämään oppimista tukevia järjestelyjä
useammalle tarvitsijalle kuin muutaman opettajan koulussa.
Erilainen oppija tarvitsee ympärilleen riittävän määrän vertaistukea. Sosiaalisella oppimisympäristöllä
on suuri merkitys mahdollistamassa kanssakäymistä samanikäisten luokkatovereiden
kanssa niin välitunnilla kuin esim. ryhmätöissä.
Kovin pienissä kouluyksiköissä opetussuunnitelman tavoitteiden täyttyminen ja arvioinnin
järjestäminen on vaikeaa. Mikäli koulun koko ja oppilasmäärä edellyttävät, että opettajakunnassa
työskentelee useampi opettaja, se myös mahdollistaa paremman työnjaon, vaihtelevuuden
työssä ja osallistumisen esim. projekteihin tai jatkokoulutukseen.
Oppilasryhmäkoko pitää määritellä joustavaksi siten, että tavoitteena on 20 oppilaan ryhmä.
Tästä lähtee myös voimassa oleva Porvoon koulutuspoliittinen ohjelma.
3.1.3 Toiminnalliset perustelut
Opettajan työnkuva ja olosuhteet ovat muuttumassa. Työnkuvaan kuuluu paljon kehittämistyötä
ja opettajanrooli muistuttaa yhä enemmän ohjaajan työnkuvaa. Esimiehen ja johtajuuden
merkitys korostuu muun muassa olemassa olevien opettajien työssä viihtyvyyteen
ja uusien opettajien halukkuuteen hakeutua kouluun. Opettajan oman työn kannalta
on tärkeää kollegojen tuki ja oman työn kehittäminen.
Koulun tukipalvelut (vahtimestari, talonmies, ruokahuolto, terveydenhuolto, oppilashuolto,
erityisopetus) voidaan suuremmissa kouluyksiköissä järjestää myös oppilaiden ja koulun
toiminnan kannalta järkevämmällä tavalla. Kun kouluyksiköitä on paljon työntekijää kohden,
niin erityistyöntekijän työskentelyaika kouluyksikköä kohti jää pieneksi. Siirtymäaikoihin
kuluu myös runsaasti aikaa. Samoin erityistyöntekijän liittyminen yksittäisen koulun
toiminnan suunnitteluun ei ole yhtä joustavaa, kun kouluja on työntekijän vastuulla monta.
Kouluratkaisuissa pitäisi pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, joissa koulu, esiopetus ja päivähoito
järjestetään lähekkäin tai samoissa kiinteistöissä. Tätä menettelyä voidaan perustella sekä
pedagogisesti että toiminnallisesti. Päivähoito, esiopetus ja koulu muodostavat lapsen kehityksen
ja kasvatuksen kannalta yhtenäisen jatkumon, jossa entistä tiiviimpi yhteistyö on
tarpeen. Porvoossa aamu- ja iltapäivätoiminta toteutetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta
annetun lain mukaisesti. Toiminnan koordinointivastuu on Porvoon kaupungin
koulutustoimella. Toimintaa järjestetään päivittäin koulun jälkeen kokoontuvina kerhoina.
Toiminta ei ole koulun omaa toimintaa, mutta koulujen tiloja pyritään aktiivisesti hyödyntämään
suunniteltaessa toimintaa. Erilaisten palveluiden sijoittaminen samoihin tiloihin on
mielekästä myös taloudellisesti ja henkilöstön käytön kannalta.
9

3.2 EHDOTUKSEN SISÄLTÖ
3.2.1 Toimenpiteet ja aikataulutus
Alla mainitut toimenpiteet voidaan suorittaa 1.8.2010 alkaen mutta kuitenkin niin että
ne olisi toteutettu viimeistään 1.8.2013.
SUOMENKIELINEN KOULUTUSTOIMI
- Suomenkylän koulun 1-6 luokkien oppilaat Huhtisten kouluun
Jatkoselvitystä vaativat kysymykset:
- Tuorilan ja Kerkkoon koulut yhdistetään yhdeksi yksisarjaiseksi kouluksi toisen
niistä yhteyteen, jolloin toisesta kiinteistöstä voidaan luopua.
- Kevätkummun, Skaftkärrin ja Tarkkisten alueen koulujärjestelyt vuodesta
2013 alkaen
- Sopeutumista tukevien erityisluokkien tilajärjestelyt tulevaisuudessa (Kuuselan
tila ja AMMATTIYSIN luokan tila)
RUOTSINKIELINEN KOULUTUSTOIMI
- Illby skolanin nykyiset oppilaat Sannäs skolaniin
- Illby skolanin tulevat oppilaat uuden oppilaaksiottoalueen mukaisesti Vårberga
ja Sannäs skolaniin
- Ebbo skolaniin nykyiset oppilaat Grännäs skolaniin
- Ebbo skolanin tulevat oppilaat uuden oppilaaksiottoalueeen mukaisesti Vårberga,
Grännäs sekä Sannäs skolaniin
- Pellinge skolanin oppilaat Grännäs skolaniin
3.2.2 Toimenpiteet ja aikataulutus koulukiinteistöjen osalta
Hamarin koulun peruskorjaushanke toteutetaan laaditun hankesuunnitelman mukaan
ja se valmistuu helmikuussa 2011
Linnajoen koulun peruskorjaushanke toteutetaan laaditun hankesuunnitelman mukaan
ja se valmistuu elokuussa 2012
Strömborgska skolanille rakennetaan uudet tilat Näse skolanin yhteyteen, Strömborgskan
kiinteistöstä luovutaan
Ilolan koulu siirretään Illby skolanin kiinteistöön jonka yhteyteen voidaan rakentaa
voimistelusali, Ilolan koulun tiloista luovutaan/siirretään
Ilolan paviljonki siirretään Sannäs skolaniin
10

Epoon koulu siirretään Ebbo skolanin kiinteistöön, Epoon koulusta luovutaan
3.2.3 Yhtenäiskoulut
Kouluverkkotyöryhmä ehdottaa koskien yhtenäiskouluja
- että Strömborgska skolanista sekä Näse skolanista muodostetaan yhtenäiskoulu
- että ruotsinkielisessä koulutustoimessa myös Lyceiparkens skolasta sekä
Kvarnbackens skolasta muodostetaan yhtenäiskoulut yhtenäiskoulutyöryhmän
ehdotuksen (18.4.2008) mukaisesti kuitenkin niin, että se tapahtuu aikataulussa
joka ei vaadi lisärakentamista
- että Albert Edelfeltin koulua kehitetään yhtenäiskouluna
- että Linnajoen ja Pääskytien kouluissa vahvistetaan oman oppilaaksiottoalueen
koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä ja joustavia järjestelyjä yhtenäiskouluperiaatteiden
mukaisesti.
3.2.4 Henkilöstön asema
Kouluverkkoselvityksessä lähdetään sitä, että vakinaista henkilökuntaa ei irtisanota.
Yhteistoimintamenettelyn mukaisia tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia järjestetään.
3.2.5 Riskikartoitus kun koulu lakkautetaan
Koulun mahdollinen lakkauttaminen voi aiheuttaa seurauksia, joita voi olla vaikea ennakoida.
Tällaisessa tilanteessa on myös katsottava lapsen etua. On tehtävä arvio siitä, miten
päätös vaikuttaa lapsiin. Riskien tunnistaminen ajoissa edesauttaa toimenpiteiden suunnittelua
niin, että riskejä voidaan olennaisesti vähentää.
Opetukseen osallistujalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (Perusopetuslaki,
1998/628). Kun koulu lakkautetaan, on oppilaan tarvitsemat tukipalvelut oltava toimivat.
Tuella on muun muassa pystyttävä ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Vaikkakin tuen
määrä voi olla vaikeasti arvioitavissa on koulutuksen järjestäjän kuitenkin varmistettava
sen saatavuus.
3.2.6 Päätöksenteko
Koulun lakkauttamisprosessi kestää noin vuoden. Prosessin on edettävä järjestelmällisesti
ja sen on seurattava tehtyä aikataulua. Kaupungin on eri tavoin tiedotettava lakkauttamissuunnitelmasta.
Porvoossa lakkauttamispäätöksen tekee kaupunginvaltuusto ja prosessi
lähtee käyntiin koulutusjaostoista.
11

3.3 KUSTANNUSTARKASTELU
3.3.1 Toimintakulut
Perusopetuksen oppilaiden nettokustannukset €/oppilas ovat vuoden 2008 tilinpäätöksen
lukuja. Luvuista pystyy näkemään sekä sisäisten vuokrien että oppilaskuljetusten vaikutus
kustannuksiin.
LIITE 6, Perusopetuksen oppilaiden nettokustannukset €/oppilas tp 2008
3.3.2 Ehdotuksen käyttömenomuutokset
Käyttömenot vähenevät ehdotuksen mukaisilla toimenpiteillä noin 680.000 €:lla. Tämä
koskee lakkautusta seuraava vuotta jolloin säästöä saadaan kokonaiselle vuodelle. Säästöt
syntyvät lähinnä henkilöstömenoissa sekä sisäisissä vuokrissa.
LIITE 7, Käyttömenomuutokset
3.3.3 Vapautuvat koulukiinteistöt
Vapautuvien koulukiinteistöjen käyttöä muihin tarpeisiin ei selvityksessä ole tutkittu.
3.3.4 Koulutoimen investoinnit 2010 – 14
Koulutustoimessa on käynnissä tai suunnitteilla jo aikaisemmin päätettyjä investointeja,
jotka toteutetaan vuosina 2010 – 14. Kehitysehdotuksessa esitetyt toimenpiteet eivät muuta
näitä suunnitelmia.
LIITE 8, Kouluinvestoinnit 2010 – 14
4 MUITA HUOMIOITA
Uusien koulujen ja opetustilojen suunnittelu
Uusien koulutilojen suunnittelussa tulee huomioida monipuoliset käyttömahdollisuudet ja
muuntojoustavuus oppimisympäristönä.
Oppilasmäärissä voi myös tapahtua pitkällä aikavälillä huomattavia muutoksia. Uusien
koulurakennusten suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, etteivät ne estä koko koulukiinteistön
tai sen osan käyttötarkoituksen muutosta muuhun kuin koulutoimintaan.
Koulureittien kehittäminen
Kouluille johtavia kevyen liikenteen väyliä tulisi edelleen kehittää turvallisempien koulureittien
saamiseksi, millä olisi myös koulukuljetuskustannuksia alentava vaikutus.
Yhteistyömahdollisuudet
Kaksikielisenä kuntana Porvoon olisi mietittävä pitkällä tähtäimellä yhteistyömahdollisuuksia
suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutustoimen sekä päivähoidon välillä etenkin silloin
kun suunnitellaan uusia tiloja ja toimipisteitä.
12