PORVOON KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 1.8.2011

PORVOON KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 

1.8.2011

1 

SISÄLLYS 

1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET ............................................ 4 

1.1 Tehtävä ................................................................................................................................................ 4 

1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoittteet ................................................................................. 4 

2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN .......................................................................... 5 

2.1 Esiopetuksen järjestäminen ............................................................................................................. 5 

2.2 Oppimiskäsitys ................................................................................................................................... 7 

2.3 Oppimisympäristö .............................................................................................................................. 7 

2.4 Työtavat ............................................................................................................................................... 7 

3 ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ...................... 8 

3.1 Eheyttäminen ...................................................................................................................................... 8 

3.2 Keskeiset sisältöalueet ...................................................................................................................... 8 

3.2.1 Kieli ja vuorovaikutus ..................................................................................................................... 9 

3.2.2 Matematiikka ................................................................................................................................. 10 

3.2.3 Etiikka ja katsomus ....................................................................................................................... 12 

3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto ........................................................................................................... 12 

3.2.5 Terveys ........................................................................................................................................... 13 

3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys .................................................................................................... 13 

3.2.7 Taide ja kulttuuri ............................................................................................................................ 14 

4 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA ................................................ 15 

4.1 Esiopetuksen yleinen tuki ............................................................................................................... 15 

4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki .......................................................................................................... 17 

4.3 Esiopetuksen erityinen tuki ............................................................................................................. 19 

4.4 Kasvun ja oppimisen tuen kolmiportaisuus esiopetuksessa ..................................................... 20 

4.5 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa ..................................................................................... 21 

5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA ................................ 21

2 

5.1 Pidennetty oppivelvollisuus ............................................................................................................ 21 

5.2 Esiopetuksen muu tuki .................................................................................................................... 23 

5.2.1 Yhteistyö kodin kanssa ................................................................................................................ 23 

5.2.2 Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen ..................................................................... 24 

5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen ....................................................... 25 

5.3.1 Oppilashuolto ................................................................................................................................ 25 

5.3.2 Turvallisuuden edistäminen ........................................................................................................ 27 

5.3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ............................................. 27 

6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN SEKÄ ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN 

MUKAINEN ESIOPETUS, VIERASKIELINEN ESIOPETUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN 

KIELIKYLPY .................................................................................................................. 28 

6.1 Maahanmuuttajat ............................................................................................................................. 28 

6.2 Vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy .......................................................... 28 

7 ARVIOINTI .................................................................................................................. 30 

LIITTEET ....................................................................................................................... 31

3 

PORVOON KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 1.8.2011 LÄHTIEN 

Tämän esiopetussuunnitelman laadinnan perustana on perusopetuslaki 477/2003 ja 

642/2010. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma täydentää Esiopetuksen 

opetussuunnitelman perusteita 2010. 

Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa vuosittain ja 

uudistetaan Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tapahtuvien muutosten 

mukaan. 

Suorat lainaukset opetussuunnitelman perusteista on merkitty kursiivilla. Sähköisessä 

versiossa linkit suoraan opetussuunnitelman perusteisiin tai muuhun lähteeseen.

4 

1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 

1.1 Tehtävä 

Esiopetus on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, joka liittyy kiinteästi sekä 

varhaiskasvatukseen että perusopetukseen. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lasten 

kasvua ja kehitystä sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. 

Esiopetustoiminnan lähtökohtana Porvoossa on varhaiskasvatuksen arvopohja (v. 2006): 

herkkyys lapsen tarpeille 

kasvatuskumppanuus 

leikki 

kestävä kehitys 

vahva äidinkieli 

1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoittteet 

”Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen 

mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista.” 

Yleiset tavoitteet ohjaavat käytännön kasvatus- ja opetustyötä. Omassa 

oppimisprosessissaan lapsi suunnittelee ja arvioi omaa toimintaansa, jolloin hän alkaa 

vähitellen tiedostaa omaa oppimistaan, tapaansa toimia ja ajatella. Oppiminen tapahtuu 

myös vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Lapsi tekee pohdintoja oikeasta ja väärästä, 

kartuttaa itsehallinnan taitoja ja harjoittelee yhteiselämän perussääntöjä. Hänen 

myönteinen minäkuvansa vahvistuu, hän alkaa ymmärtää ihmisten erilaisuutta, näkee 

sen elämäänsä rikastuttavana ja kypsyy vähitellen vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. 

Lisäksi esiopetuksessa tuetaan lapsen oman kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja 

vahvistumista yhteistyössä huoltajien kanssa. Kaupungin historiallinen tausta ja kulttuuri 

huomioidaan esiopetuksessa tutustumalla ja tekemällä yhteistyötä kaupungin eri 

kulttuurintarjoajien kanssa. Lapsi saa monenlaisia elämys- ja taidekokemuksia. 

Esiopetuksen tavoitteena on myös vahvistaa lapsen tulevaa koulukieltä niin, että lapsen 

kielitaito mahdollistaa uusien asioiden oppimisen. 

Esiopetuksella pyritään turvaamaan lapsille tasavertaiset kasvu- ja 

oppimismahdollisuudet. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuksien varhaiseen

5 

tunnistamiseen ja oppimisvalmiuksien kehittämiseen ja tukemiseen sekä sosiaalisten 

taitojen oppimiseen. 

Kasvatuksen ja oppimisen tavoitteissa pyritään luomaan jatkumo varhaiskasvatuksesta 

esiopetukseen ja perusopetukseen, jolloin muodostuu saumaton kokonaisuus osana 

elinikäistä oppimista. 

oppimaan 

oppimisen taidot perustiedot ja - 

taidot 

innostuneisuus, 

oppimisen ilo 

hyvät tavat 

yhteiselämän 

pelisäännöt 

oman toiminnan 

ohjaus 

terveys ja 

hyvinvointi 

myönteinen 

minäkuva 

vahva kieli- ja 

kulttuuri-identiteetti 

erilaisuuden 

hyväksyminen ja 

tasavertaisuus 

Kuvio 1. Esiopetuksen yleiset tavoitteet. 

2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 

2.1 Esiopetuksen järjestäminen 

Esiopetusta tarjoavat Porvoon kaupungin päivähoitoyksiköt vahvistetaan vuosittain. 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen (§5/22.1.2004) mukaan esiopetusta 

järjestetään, mikäli esiopetusryhmän koko on vähintään 13 lasta. Haja-asutusalueilla 

esiopetusta järjestetään, mikäli esiopetusryhmän koko on vähintään seitsemän lasta. 

Esiopetukseen ilmoittautuminen on helmikuussa. Lähtökohtaisesti esiopetuspaikan 

osoittamisessa noudatetaan koulujen oppilaaksiottoalueita, jolloin lapsen 

esiopetuspaikka järjestyy tulevan lähikoulun alueelta.

6 

Koulukuljetuksissa noudatetaan voimassa olevia Porvoon kaupungin esi- ja 

perusopetuksen koulukuljetuksia koskevia periaatteita. 

Porvoon kaupungin esiopetus järjestetään suomen- ja ruotsinkielisen koulutustoimen ja 

päivähoidon yhteistyönä. Esiopetuksessa noudatetaan perusopetuksen työ- ja lomaaikoja, 

kuitenkin niin, että esiopetus päättyy aina toukokuun viimeisenä työpäivänä. 

Esiopetusta annetaan päiväkodeissa pääsääntöisesti klo 9.00–13.00 välisenä aikana. 

Maksuttoman esiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. 

Porvoon kaupunki on kaksikielinen, jolloin opetus järjestetään suomen- ja ruotsinkielellä. 

Lisäksi kaupungissa toimii kielikylpyesiopetusryhmä, jossa annetaan suomenkielisille 

lapsille opetusta ruotsinkielellä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus toteutetaan 

pääsääntöisesti muun esiopetuksen yhteydessä. Esiopetus voi tapahtua myös 

integroidussa erityisryhmässä. 

Esiopetuksen opetusryhmiä muodostettaessa noudatetaan Opetushallituksen suositusta 

(37/400/2000, 16.6.2000) ja asetusta lasten päivähoidosta (§ 6 1992/806 ja 2006/1345). 

Kokopäiväryhmässä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lähihoitaja, 

osapäiväryhmässä lastentarhanopettaja ja lähihoitaja. 

Porvoon kaupungissa esiopetussuunnitelmakokonaisuus rakentuu kaupungin 

esiopetussuunnitelmasta, esiopetusyksikön/ryhmän toimintasuunnitelmasta ja lapsen 

esiopetuksen oppimissuunnitelmasta. 

Esiopetusta antavat yksiköt raportoivat koulutuslautakunnan omankieliselle jaostolle 

vuosittain toiminnan organisoinnista ja opetussuunnitelman toteutumisesta. Kehittämisen 

ja arvioinnin välineenä on esiopetussuunnitelman lisäksi vuosittain laadittava ryhmän 

toimintasuunnitelma ja toimintakertomus. 

Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön tavoitteena on jatkumo 

varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Porvoon kaupungissa toimivat suomen- ja 

ruotsinkieliset esi- ja alkuopetuksen alueelliset verkot. Nämä verkot kokoontuvat 

vähintään kaksi kertaa vuodessa verkostokokoukseen, jonka tehtävänä on kouluttaa 

henkilöstöä sekä arvioida, kehittää ja suunnitella toimintaa. Esi- ja alkuopetuksen 

nivelvaiheen yhteistyötä johtaa varhaiskasvatuspalvelujen ja koulutuspalvelujen johtavien 

viranhaltijoiden muodostama työryhmä. Yhteistyön tueksi on laadittu esi- ja 

alkuopetuksen yhteistyön vuosikello (liite 1). 

Esiopetuksesta kouluun siirtymisen nivelvaiheessa korostuvat moniammatillinen ja 

vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Oppilashuoltotyöryhmä / esiopetuksen henkilöstö 

ja tuleva koulu järjestävät esiopetusvuoden keväällä palaverit, joissa lapsen opetuksen 

järjestämisen kannalta tarvittava tieto siirtyy kouluun. 

Esiopetuksessa olevat lapset tutustuvat kouluympäristöön esiopetusryhmän lähikoulussa 

vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Keväällä lapsella on mahdollisuus tutustua omaan

7 

tulevaan kouluunsa vähintään kerran. Tutustumiskäyntien järjestelyistä sovitaan 

esiopetuspaikan ja vanhempien kanssa. 

2.2 Oppimiskäsitys 

Oppiminen on prosessi, jossa lapsi rakentaa ajatteluaan, käsityksiään ja 

maailmankuvaansa ja omaksuu uusia tietoja ja taitoja aikaisempiin oppimiskokemuksiin 

ja tietoihin pohjautuen. Oppiminen on ympäristön ja ihmisten vuorovaikutuksellista 

toimintaa. Oppimista tapahtuu oman oivalluksen kautta, vertaisryhmässä yhdessä toisten 

kanssa tekemällä ja pohtimalla sekä toisilta mallin avulla oppien. 

Lapsi oppii tekemällä, kuulemalla, koskettamalla, ajattelemalla, havainnoimalla, koko 

kehonsa eri osia hyväksi käyttäen. Oppimista edistävät lapsen motivaatio, turvallinen ja 

myönteinen ilmapiiri sekä lasta kehittävä ja innostava oppimisympäristö. Toiminnan on 

tarjottava lapselle sekä onnistumisen kokemuksia että riittävästi haasteita. Lasta 

motivoiva toiminta liittyy läheisesti lapsen elämänpiiriin kuuluviin ilmiöihin ja siinä 

huomioidaan lapsen mielenkiinnon kohteet ja lapselle merkitykselliset asiat. 

2.3 Oppimisympäristö 

Oppimisympäristö käsittää fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, kognitiivisen ja 

emotionaalisen toimintaympäristön. Oppimisympäristöä tulee suunnitella yhdessä lasten 

kanssa. Sovittujen käytäntöjen ja sääntöjen tehtävänä on varmistaa lasten fyysinen ja 

psyykkinen turvallisuus. Käytäntöjen ja toimintatapojen on myös vahvistettava lapsen 

osallisuutta ja vaikutusmahdollisuutta itseä ja toimintaa koskevissa asioissa. Päivä- ja 

viikkostruktuurin, tilojen, materiaalien ja välineiden jäsentämisen ja järjestämisen tulee 

tukea lasten omaehtoista ja tutkivaa toimintaa sekä leikkiä. Tarkempi päiväkotien 

oppimisympäristön kuvaus on kirjattu Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan 

(2007/2011) ja yksikkökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin. 

2.4 Työtavat 

Esiopetustoiminta on monimuotoista, haasteellista ja arjen toiminnoista lähtevää. 

Oppiminen, kasvu ja kehitys edellyttää itse tekemistä, harjoittelemista ja runsasta ja 

rikasta vuorovaikutusta aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Aikuisen tehtävänä on 

herättää lapsen kiinnostus uusia ja erilaisia asioita kohtaan ja motivoida lasta 

työskentelemään asian parissa. Oppimisprosessissa aikuinen ohjaa ja tukee lasta sekä

8 

asettaa lapselle sopivasti haasteita ja vaatimuksia. Keskeistä on lapsen oma tekeminen, 

tutkiminen, kokeileminen ja aktiivinen osallistuminen sekä ongelmien ratkaiseminen. 

Esiopetusikäiselle on luontaista toimia leikkimällä, kokeilemalla, tutkimalla, kyselemällä, 

liikkumalla ja taiteellisesti itseään ilmaisten. Leikki kaikissa muodoissaan on 

esiopetuksen keskeisin toimintamenetelmä ja työtapa. Leikkimällä lapsi hahmottaa ja 

jäsentää maailmaansa ja oppii ymmärtämään erilaisia tilanteita ja tunteita. Leikissä lapsi 

kohtaa erilaisia haasteita ja ongelmia, jotka on ratkaistava. 

Toimintaa järjestetään käyttämällä parityöskentelyä, pienryhmiä, eriyttämistä ja 

samanaikaisopetusta. Monipuolisesti toimintatavat vaihtelevat aikuisjohtoisesta lasten 

omaehtoiseen toimintaan. Aiheet ja sisällöt pyritään rakentamaan kokonaisuuksiksi, 

jolloin niiden parissa voidaan työskennellä teemoittain ja projektein. 

3 ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 

Esiopetuksen tavoitteena on tukea lasten kasvua ja kehitystä sekä antaa heille elämässä 

tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on myös lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin ja 

myönteisen minäkuvan vahvistuminen sekä sosiaalisten ja yhteistyötaitojen kehittyminen. 

3.1 Eheyttäminen 

Esiopetuksessa opetus on eheyttävää kokonaisopetusta, jossa oppimisprosessi on 

sisältöjä tärkeämpi. Lapselle ei aseteta sisällöllisiä tavoitteita vaan opetussuunnitelman 

sisältöjako on opettajan työväline. Eheytetyssä toiminnassa käsitellään samanaikaisesti 

eri tiedonalojen sisältöjä ja tavoitteita niin, että niistä muodostuu yhdessä valittujen 

menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. 

3.2 Keskeiset sisältöalueet 

Esiopetus sisältää seuraavat sisältöalueet: kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja 

katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja 

kulttuuri. Suomenkielisen koulutustoimen TaskuOPSiin (2008) on kirjattu esiopetuksen 

keskeisimmät sisällöt äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan ja ympäristö- ja 

luonnontiedon osalta.

9 

3.2.1 Kieli ja vuorovaikutus 

Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline ja kaiken oppimisen perusta. Kielen avulla 

rakennetaan myös identiteettiä ja minäkuvaa. Kieli toimii kulttuurisesti yhdistävänä 

tekijänä. Kielellinen identiteetti rakentuu kulttuuriin kuuluvien asioiden pohjalle, 

kulttuurisiin merkityksiin ja kulttuuriselle tavalle käyttää kieltä. 

Lapsen kielellisen kehityksen perustan muodostavat hänen aikaisemmat kokemuksensa 

ja valmiutensa. Kielellisiä taitoja harjoitellaan esiopetuksen kaikilla sisältöalueilla 

omaksumalla vähitellen kullekin sisältöalueelle tyypillinen käsitteistö. Aikuisen tulee 

käyttää hyvää kieltä ja oikeita käsitteitä sekä huolehtia monipuolisen kielellisen 

ympäristön luomisesta. 

Esiopetusikäinen lapsi on kehitysvaiheessa, jossa toisen toiminnan ja näkökulman 

ymmärtäminen on jo mahdollista ja oman toiminnan säätely onnistuu. 

Vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu ryhmässä. Keskittyminen, kuunteleminen, 

kysymysten esittäminen ja niihin vastaaminen, oman vuoron odottaminen ja ohjeen 

mukaan toimiminen ovat niitä vuorovaikutuksen perustaitoja, joita harjoitellaan päivittäin. 

Tavoitteena on rohkaistua ilmaisemaan itseään, ajatuksiaan, mielipiteitään ja tunteitaan. 

Kommunikointi ja itsensä ilmaiseminen koostuu myös ilmeistä, eleistä, äänenpainoista, 

sanajärjestyksestä tai sanavalinnoista, joiden merkitys vuorovaikutuksessa on 

olennainen. Sosiaalisten taitojen, vuorovaikutustaitojen ja tunne-elämän taitojen 

harjoittelemisen tukena esiopetuksessa käytetään myös Askeleittain-ohjelmaa. 

Esiopetuksessa luodaan pohja luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Esiopetuksen 

tavoitteena on herättää lapsen mielenkiinto suullista ja kirjoitettua kieltä kohtaan tuomalla 

esiin niiden merkitys vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja yhteiskunnassa. Lapset 

tutustuvat lukemisen ja kirjoittamisen keskeisiin käsitteisiin sekä äänteisiin ja kirjaimiin 

havainnoimalla ja tutkimalla kieltä. 

Lapsen lukemaan oppimisen valmiuksia kartoitetaan syksyllä ja keväällä Sanat paloiksi – 

kartoituksella, joka on osa ”Lukemisen aika, leikin taika. Lukemisvalmiuksien arvioiminen 

ja harjoittaminen” –ohjelmaa. Kartoituksista saatu tieto tukee yksilöllisten tarpeiden 

huomioimista sekä koko esiopetusryhmän toiminnan suunnittelua.

10 

sadut, kertomukset, 

runot, tietokirjallisuus 

leikit ja roolileikit 

teatteri, 

pöytäteatteri, 

käsinuket 

pelit, sanaleikit, lorut, 

riimit, vitsit, arvoitukset 

keskustelu 

Kuvio 2. Kielen ja vuorovaikutuksen osa-alueita. 

3.2.2 Matematiikka 

Matematiikka on läsnä lapsen päivittäisissä toiminnoissa ja ympäristössä. Aikuisen 

tehtävä on ohjata lasta havaitsemaan matemaattisia ilmiöitä. On tärkeää, että 

matemaattisia käsitteitä käytetään oikein ja johdonmukaisesti, jolloin lapsi oppii keskeiset 

käsitteet. 

Matematiikan yhdistäminen jokapäiväisiin toimintoihin toteutuu mm. siirtymätilanteissa ja 

pienissä työtehtävissä. Esimerkiksi pöydän kattaminen sisältää monia matematiikan 

taitoja: luokittelua, vertailua, järjestykseen asettamista, sarjoittamista, päättelyä, 

laskemista ja mittaamista. 

Aikuisen omalla innostuksella on erittäin suuri merkitys lasten mielenkiinnon 

heräämiseen ja motivaation kasvattamiseen matemaattisia asioita kohtaan. Lapsen tulee 

kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi, mielekkääksi, hauskaksi ja 

haastavaksi asiaksi. Lasta kannustetaan kertomaan, mitä ja miten hän ajattelee sekä 

rohkaistaan luovaan ongelmanratkaisuun. Lapsella tulee olla aktiivinen rooli 

oppimistilanteissa. 

Matematiikan opetuksen tulee olla toiminnallista, konkreettista ja havainnollista. Lapsen 

kokemukset, oma keho ja kaikkien aistien käyttäminen luovat pohjan käsitteen 

muodostukselle. Seuraavassa vaiheessa harjoitellaan samaa asiaa konkreettisten 

toimintavälineiden avulla. Kynän ja paperin käyttö muodostaa vain pienen osan 

esiopetuksen matematiikasta. Leikkien, tarinoiden, laulujen, pienten työtehtävien,

11 

keskusteluhetkien, pelien ja rakentelun avulla lapsi kehittää matemaattista ajatteluaan. 

Kun matematiikkaa sisällytetään juonellisiin leikkeihin, liikuntaan, taidekasvatukseen 

sekä luonto- ja ympäristökasvatukseen, tulee matematiikan oppimisesta 

kokonaisvaltaista. 

Lapsen matemaattisia valmiuksia kartoitetaan esiopetuksessa syksyllä ennen lapsen 

oppimissuunnitelman laatimista ja tarvittaessa keväällä ennen arviointikeskustelua. 

Kartoittamiseen käytetään Mavalka -matemaattisten taitojen kartoitus- ja 

harjoitusmenetelmää. Esiopetusryhmän toimintaa suunnitellaan kartoituksista saadun 

tiedon pohjalta huomioiden myös yksilölliset tarpeet. 

tilastot ja 

niiden 

esittäminen 

luokittelu, 

vertailu, 

sarjoittamien 

määrällinen 

vertailu, 

mittaaminen 

loogisuus, 

järjestys 

arjen 

matemaattinen 

ongelmanratkaisu 

ja pohdinta 

matematiikan 

sisällöt 

aika, raha 

tila ja 

suunnat 

paikanmääreet 

lukujen 

hajoittaminen 

geometriset 

perusmuodot 

lukujonotaidot 

1-10 

lukumäärä, 

lukusana ja 

numero 

lukumäärän 

säilyvyys 

Kuvio 3. Matematiikan sisällöt.

12 

3.2.3 Etiikka ja katsomus 

Esiopetukseen sisältyy kaikille yhteisesti sekä eettistä kasvatusta ja kulttuurista 

katsomuskasvatusta. Kulttuurinen katsomuskasvatus on yleissivistävää, oman ja muiden 

uskontojen katsomukseen ja tapoihin tutustumista. Eettisen kasvatuksen lähtökohtana on 

lapsen itsetunnon kehittyminen ja vahvistuminen. Erityisesti esiopetuksessa painotetaan 

sosiaalisten taitojen harjoittelua mutta samalla pohditaan myös koko elinympäristöä 

koskevia eettisiä kysymyksiä. Vähitellen lapsi oppii tarkastelemaan asioita ja omaa 

toimintaansa ja valintojaan sekä niiden vaikutuksia laajemmin. Ryhmässä opetellaan 

hyvän toveruuden pelisäännöt, ryhmässä toimimisen periaatteet ja oikean ja väärän 

pohdiskelua. Lapsi oppii hyvien käyttäytymistapojen periaatteet sekä niiden merkityksen 

yhdessä elämiselle ja kaikkien hyvinvoinnille. Askeleittain-ohjelma tukee näiden taitojen 

oppimista. 

Esiopetuksessa järjestetään enemmistön uskonnon mukaista uskontokasvatusta 

(perusopetuslaki 13§ 2003/454). Uskontokasvatuksessa tutustutaan kristilliseen 

perinteeseen liittyviin asioihin, tapoihin ja juhlaperinteeseen. 

Lapsen osallistumisesta uskontokasvatukseen sovitaan huoltajien kanssa. 

Porvoon suomalainen seurakunta järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia 

esiopetusryhmille, esimerkiksi joulu- ja pääsiäiskirkkoja. Seurakunta järjestää haluttaessa 

pyhäkouluja päiväkodeissa. 

Porvoon kaupungin esiopetuksessa ei erikseen järjestetä elämänkatsomustietokasvatusta 

vaihtoehtona uskontokasvatukselle. 

3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto 

Elämysten, kokemusten ja leikin välityksellä lapsi luo tunnesuhdetta luontoon ja muuhun 

ympäristöön. Erilaisten kokemustensa kautta lapsi oppii vastuuta ympäristöstään ja 

ymmärtämään oman toimintansa ja valintansa vaikutuksia. 

Esiopetuksessa luodaan pohjaa kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtämiselle. 

Jokapäiväisessä toiminnassa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita mm. 

lajittelemalla jätteet, kiinnittämällä huomiota materiaalien käyttöön, välineiden ja tilojen 

asianmukaisella kohtelulla ja niistä huolehtimisella sekä kunnostamalla tai kierrättämällä 

tavaroita. 

Lapselle järjestetään mahdollisuuksia retkiin omaan kulttuurimaisemaansa, rakennetun 

ympäristön ja luonnon tutkimiseen, pohdintaan, monipuolisten havaintojen tekemiseen ja 

luonnosta nauttimiseen sitä kunnioittaen.

13 

Lasten käytössä on kiinnostusta herättävä leikki- ja toimintaympäristö sekä ikäkaudelle 

soveltuvat tiedonlähteet, jotka tukevat lapsen mahdollisuuksia tutkimiseen ja 

kokeilemiseen. Teemoin ja projektein työskennellessä ympäristöön ja luontoon liittyvät 

ilmiöt ja sisällöt integroituvat muuhun toimintaan. 

3.2.5 Terveys 

Lasta ohjataan ymmärtämään terveellisten elämäntapojen merkitys ja oman toiminnan 

vaikutus hyvinvointiin. Lapsella tulee olla säännöllinen elämänrytmi, jossa mielekäs 

toiminta, liikunta ja ulkoilu, ruokailu sekä riittävä uni ja lepo muodostavat fyysisen ja 

psyykkisen hyvinvoinnin perustan. Lasta ohjataan ja tuetaan terveellisiin 

ruokatottumuksiin. Ruokailun ja ravitsemuskasvatuksen järjestämisen tukena toimii 

”Ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset Porvoon kaupungin päivähoidossa, 

peruskoulussa ja lukiossa (2011)”. Lasta opastetaan huolehtimaan oikeanlaisesta sään ja 

toiminnan edellyttämästä pukeutumisesta ja omasta päivittäisestä puhtaudesta. 

Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota turvallisiin toimintatapoihin. Lapsi saa tietoa 

turvallisuusriskeistä ja oikeista toimintatavoista, esimerkiksi omaan koskemattomuuteen, 

kiusaamiseen, paloturvallisuuteen, liikenteeseen tai tapaturmiin liittyen. Liikuttaessa 

lähiympäristössä lasta opetetaan noudattamaan liikennesääntöjä ja liikkumaan 

turvallisesti. Lapsi harjoittelee, miten hätätilanteessa toimitaan ja oppii hakemaan apua 

itselle tai toiselle. 

3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys 

Lapsen fyysiset ja motoriset valmiudet ja taidot sekä hyvä kunto ja terveys ovat tärkeitä, 

sillä ne tukevat monen muun osa-alueen kehitystä. Tavoitteena on, että lapsi oppii 

nauttimaan liikunnasta, tuntee iloa ja saa onnistumisen kokemuksia liikkumisesta ja 

yhteistoiminnasta muiden kanssa. Hienomotoriikka, kädentaidot ja silmä-käsi –yhteistyö 

vahvistuvat jokapäiväisissä toiminnoissa, kuten peleissä, kädentöissä, askarteluissa, 

kuvataiteissa ja piirtämisessä. 

Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (2005) mukaan lapsi tarvitsee vähintään kaksi 

tuntia reipasta liikuntaa päivässä. Esiopetuksessa liikkuminen sisältää sekä ohjattua että 

lapsen omaehtoista toimintaa sisällä ja ulkona. Ulkoilussa hyödynnetään esiopetuspaikan 

pihaa, lähiympäristöä ja –metsiä, urheilukenttiä tai muita urheilupaikkoja. Sisäliikuntaa 

järjestetään liikuntasalissa tai muussa tilassa. 

Perusliikunnan lisäksi esiopetuksessa tutustutaan eri liikuntamuotoihin ja –lajeihin ja 

niissä tarvittaviin välineisiin.

14 

Esiopetuksessa pyritään osallistumaan eri toimijoiden järjestämiin liikunnallisiin 

tapahtumiin. Yhteistyötä tehdään Liikuntapalvelujen kanssa monipuolisen liikunnan ja 

liikuntapaikkojen järjestämisessä. 

3.2.7 Taide ja kulttuuri 

Taide ja kulttuuri ovat osa lapsen elämää ja ympäristöä. Niillä on keskeinen rooli lapsen 

tiedollisessa, taidollisessa ja tunne-elämän kehityksessä. Lapselle on ominaista ilmaista 

itseään taiteellisesti ja saada merkittäviä kokemuksia ja elämyksiä taiteen ja kulttuurin 

kautta. Ainutkertaiset ja subjektiiviset, arvoa saavat kokemukset vahvistavat minäkuvan 

kehittymistä. 

Toiminnassa korostuvat leikki, onnistumisen ilo, luovuus sekä lapsen omat havainnot ja 

omien vahvuuksien löytäminen. Lapsi harjoittelee ja oppii käyttämään oikein erilaisia 

välineitä, tutustuu erilaisiin tekniikoihin ja taiteen ilmaisumuotoihin. Itse tekemällä, 

musisoimalla, draamaharjoituksilla, tanssimalla ja liikkumalla lapsen luovuus, mielikuvitus 

ja itseilmaisu harjaantuvat. Lisäksi lapsi tutustuu eri viestintävälineisiin, esimerkiksi 

lehtiin, radioon, internetiin, televisioon ja elokuviin, kuviin ja musiikkiin. Harjoittelemalla ja 

tutkimalla eri viestintävälineiden käyttöä lapselle muodostuu käsitys niiden merkityksestä 

ja tehtävästä nyky-yhteiskunnassa. 

Lasta ohjataan tekemään havaintoja taide- ja kulttuuriympäristöstään. Lapsi harjoittelee 

pitkäjänteistä työskentelyä, jossa prosessi on lopputulosta tärkeämpi. Prosessista 

keskustellaan lapsen kanssa, jolloin hän oppii tarkastelemaan omaa työskentelyään, 

valintojaan ja ongelmanratkaisutilanteitaan. Tekemisestä muodostuu merkityksellistä ja 

lapsi oppii arvostamaan omaa työtä. Omien kokemusten kautta lapsi oppii arvostamaan 

myös muiden toimintaa ja työtä. 

Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistumista tuetaan ja hänen tietoisuuttaan 

kansallisesta ja paikallisesta kulttuuriperinnöstä kehitetään. Esiopetuksessa järjestetään 

ja vietetään kulttuuriperintöön liittyen juhla- ja teemapäiviä, joiden valmisteluun ja 

toteuttamiseen lapset osallistuvat. 

Esiopetusikäisillä on mahdollisuus tutustua kotikaupungin taide- ja kulttuuritarjontaan 

käymällä kirjastossa, museoissa, näyttelyissä, konserteissa ja nukketeatterissa. Myös 

lapsen esiopetuspaikassa järjestetään erilaisia taide- ja kulttuuritapahtumia, -tilaisuuksia 

ja -esityksiä, joihin lapsi osallistuu yleisönä tai on itse mukana toteuttamassa 

tapahtumaa. 

Porvoon taidekoulun, Porvoon museon ja muiden paikallisten taide- ja kulttuurintuottajien 

esiopetusikäisille kohdennettuja tilaisuuksia tai muita yhteistyömuotoja hyödynnetään 

esiopetuksen toiminnassa.

15 

4 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA 

Esiopetuksen perustehtävä on tukea ja ohjata lapsen kasvua ja oppimista esiopetuksen 

kasvatus- ja oppimistavoitteiden sekä vanhempien kanssa tehtyjen sopimusten 

suuntaisesti. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saa esiopetuksessa hänelle riittävän ja 

oikeanlaisen kasvuun ja oppimiseen tarvitsemansa tuen. 

Tässä luvussa kuvataan kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa eri tuen tasoilla. Tuen 

kolmiportaisuus on kuvattu luvun 4.4 Kuviossa 4. 

4.1 Esiopetuksen yleinen tuki 

Hyvä esiopetuspäivä on jokaisen lapsen oikeus. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen 

minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta 

jäsenyydestä ryhmässä. Hyvään esiopetuspäivään kuuluu välittäminen, huolenpito ja 

myönteisyys. Työyhteisön toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään siten, että yhteistyötä ja 

yhdessä tapahtuvaa oppimista hyödynnetään ja lasten erilaisuus kohdataan 

mahdollisimman hyvin. Esiopetuksen yleinen tuki on jokaiselle lapselle tarkoitettua 

kasvun ja oppimisen tukea. 

Esiopetuksen lastentarhanopettaja on vastuussa esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen 

erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa. Opetustyöhön 

sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Lastentarhanopettajan työhön 

kuuluu tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kaikissa esiopetustilanteissa. 

Tuki rakennetaan vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa, sekä tarvittaessa 

muiden asiantuntijoiden kanssa. Esiopetuksessa on mahdollista käyttää myös kiertävän 

erityislastentarhanopettajan ja suomi toisena kielenä lastentarhanopettajan konsultaatiota 

ja ohjausta esiopetusryhmän tai yksittäisen lapsen tuen tarpeisiin vastaamiseen. 

Kasvua ja oppimista tulee arvioida jatkuvasti ja kiinnittää huomiota mahdollisiin 

oppimiseen liittyviin tuen tarpeisiin. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus saada 

tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Esiopetuksessa 

tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat sekä lasten 

kulttuuritausta. Toimintaa ja ympäristöä tulee muokata jatkuvasti niin, että ne tukevat 

lapsen toimintaa ja oppimista, esimerkiksi toimintaa eriyttämällä, järjestämällä 

pienryhmätoimintaa tai samanaikaisopetusta. Lapsen toimintaa tukevat lisäksi päivä- ja 

viikkostruktuuri ja tilojen strukturointi sekä aikuisten yhtenäiset toimintatavat.

16 

MENETELMIÄ JA TYÖVÄLINEITÄ YLEISEN TUEN TOTEUTTAMISEEN 

Ympäristön ja toiminnan selkiyttäminen ja järjestelmällisyys 

• Istumapaikka 

• Yhdessä sovitut, yksinkertaiset säännöt, jotka ovat näkyvillä 

• Pienryhmätyöskentely; kiinteä ryhmä 

• Kuvat ohjaamisen apuna 

• Ajan jäsentäminen ja sen näkyväksi tekeminen 

• Toiminnan sanoittaminen; aikuinen kertoo ääneen toiminnasta ja toimii mallina 

lapselle 

• Selkeät ja ytimekkäät ohjeet, katsekontakti 

• Aikuisen aktiivinen ja ohjaava ote vuorovaikutustilanteissa ja leikeissä 

• Toiminnan pilkkominen; mahdollisuus lepotaukoihin ja rentoutumiseen 

Esiopetuksessa tehdään oppimisvalmiuksien kartoituksia (Mavalka, Sanat paloiksi/ 

Trulle, Pienten kielireppu (S2). Askeleittain-opetusohjelma tukee lapsen sosiaalista 

kehitystä ja tunnetaitoja. Sen avulla opetetaan lapsille empatiataitoja, itsehillintä- ja 

ongelmanratkaisutaitoja sekä tunteiden säätelyä. 

ESIOPETUKSESSA TEHTÄVIEN OPPIMISVALMIUSKARTOITUSTEN AIKATAULU JA 

VASTUU HENKILÖT 

SYYSKUU-LOKAKUU 

ryhmän lastentarhanopettajat tekevät kartoitukset (Mavalka, Sanat paloiksi/ 

Trulle, Pienten kielireppu) 

ryhmä suunnittelee kartoitusten tulosten pohjalta esiopetuksen toimintaa ja 

lasten tarvitsemaa tukea 

keskustelut kartoitusten tuloksista kiertävien erityislastentarhanopettajien 

kanssa; yhteistyössä suunnitellaan lasten tarvitsemaa yksilöllistä yleistä tukea 

MAALISKUU-HUHTIKUU 

ryhmät kartoittavat oppimisvalmiuksia (Mavalka, Sanat paloiksi/Trulle) 

uudestaan niiden lasten kohdalla, joiden valmiudet ovat syksyllä olleet alullaan. 

Kielireppua täydennetään lapsen kehityksen mukaan.

17 

Yhdessä huoltajien kanssa laaditaan syyslomaan mennessä lapsen oppimissuunnitelma 

esiopetusvuodelle. Lastentarhanopettaja kirjaa lapsen esiopetuksen 

oppimissuunnitelmaan tuen järjestämiseen liittyvät sopimukset yhteistyössä 

erityislastentarhanopettajan kanssa. Tarvittaessa erityislastentarhanopettaja voi olla 

mukana huoltajien kanssa käytävissä keskusteluissa. 

Kun varhainen tuki on alkanut varhaiskasvatuksessa, on huolehdittava tiedon 

siirtymisestä esiopetukseen ja aikaisempien kokemusten hyödyntämisestä ja tuen 

jatkumisesta. Tämä toteutuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen siirtopalaverissa tai 

lapsen varhaiskasvatussuunnitelman avulla. Tiedon siirtämisestä vastaa lähettävän 

ryhmän henkilöstö. 

4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki 

Lapselle, joka tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita 

tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea. 

Tehostettua tukea annetaan silloin kun yleinen tuki ei riitä. 

Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten ja se on luonteeltaan vahvempaa ja 

pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Sen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kasvua 

ja oppimista ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista ja kasautumista. On 

tärkeää luoda lapselle mahdollisuuksia saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa, 

ryhmän jäsenenä sekä tukea lapsen myönteistä käsitystä itsestään. 

Tehostetun tuen aikana korostuu erityislastentarhanopettajan antaman konsultoivan 

tuen, lapsen yksilöllisen ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen ja kodin kanssa tehtävän 

yhteistyön merkitys. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen 

tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa 

erityisopetusta. 

Lapselle, jolla on tehostetun tuen tarve, voidaan tarvittaessa myöntää 

Varhaiserityiskasvatuksen rakenteellisia tukitoimia kuten resurssikerroin, 

resurssierityislastentarhanopettajan tuki, integroitu erityisryhmä tai 

varhaiserityiskasvatuksen henkilöstöresurssi. Varhaiserityiskasvatuksen rakenteellisten 

tukitoimien kriteerit on tarkemmin määritelty Varhaiserityiskasvatuksen linjauksissa 

(Sivistyslautakunta 6.4.2011). Ennen esiopetusvuoden alkua tiedossa olevat tarpeet 

rakenteellisista tukitoimista esiopetusvuodeksi käsitellään Varhaiserityiskasvatuksen 

työryhmässä keväällä. Esitysten tekemisestä vastaa lähettävä päivähoitoyksikkö / ryhmä. 

Lapselle, jolla on tehostetun tuen tarve, laaditaan osana esiopetuksen 

oppimissuunnitelmaa tehostetun tuen suunnitelma. Suunnitelman laatimisesta vastaa 

ryhmän lastentarhanopettaja. Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää sekä 

lapsen erityistarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen

18 

kannalta. Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen 

oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. Lapsen kasvua ja 

oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana huoltajien, 

esiopetuksen ja erityislastentarhanopettajien säännöllisissä yhteistyötapaamisissa. 

Näistä tapaamisista laaditaan muistio, jonka tekemisestä vastaa 

erityislastentarhanopettaja. 

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 

Kun lapsen kasvun ja oppimisen yleinen tuki ei riitä ja tuen tarve on jatkuvaa, tehdään 

tarpeesta pedagoginen arvio, jonka perusteella lapsi voidaan siirtää tehostettuun tukeen. 

Vastuu pedagogisen arvion tekemisestä on ryhmän lastentarhanopettajalla ja se 

laaditaan yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Erityislastentarhanopettajan konsultoiva 

tuki on merkittävä pedagogista arviota tehtäessä. Ryhmän lastentarhanopettaja kirjaa 

ylös päivittäisissä tilanteissa näkyviä lapsen oppimisvalmiuksiin tai vaikeuksiin liittyviä 

havaintoja ja tuen tarpeita. 

Tarvittaessa, etenkin silloin kun on kyse lapsen hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen 

liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. 

Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle jo mahdollisesti osana yleistä 

tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa ja huoltajan luvalla lapselle 

mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lapsi osallistuu arvion 

laatimisprosessiin mahdollisuuksien mukaan. 

Yksilökohtainen esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmä, joka koostuu ryhmän 

lastentarhanopettajasta, erityislastentarhanopettajasta, lasten huoltajista sekä 

lapsikohtaisesti muista mukaan kutsuttavista asiantuntijoista, päättää tehostettuun tukeen 

siirtymisestä pedagogisen arvion perusteella. Erilaiset tuen muodot varhaiskasvatuksen 

arjessa otetaan monipuolisesti käyttöön. Erityislastentarhanopettajan pedagoginen tuki ja 

ohjaus esiopetusryhmälle ovat säännöllisiä ja sovittuja. 

Lapsen, joka on saanut varhaiserityiskasvatuksen rakenteellisia tukitoimia 

varhaiskasvatuksessa tai ollut varhaiskasvatuksen erityisen tuen piirissä kohdalla 

pohditaan esiopetuksen tehostetun tuen tarvetta heti esiopetusvuoden alkaessa yhdessä 

huoltajien ja moniammatillisen oppilashuollon työryhmän kanssa.

19 

4.3 Esiopetuksen erityinen tuki 

Erityisen tuen piiriin kuuluvat ne lapset, joiden kohdalla tehostettu tuki osoittautuu 

riittämättömäksi. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet 

sairauden, vamman tai toimintavajavuuden takia. Lapsi siirretään pääsääntöisesti 

erityisen tuen piiriin silloin, kun hän aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuden. 

Ennen erityiseen tukeen siirtämistä lapselle tehdään pedagoginen selvitys. Selvityksen 

tekemisestä vastaa erityislastentarhanopettaja. Selvityksessä kuvataan kokonaistilanne, 

lapsen saama yleinen ja tehostettu tuki, oppimisvalmiudet ja erityisvaikeudet. 

Moniammatillinen oppilashuollon työryhmä voi esittää pedagogisen selvityksen 

perusteella lapsen siirtämistä erityisen tuen piiriin, kirjallisen päätöksen asiasta tekee 

suomenkielisten oppilaiden kohdalla erityisopetuksen rehtori ja ruotsinkielisten oppilaiden 

kohdalla koulutusjohtaja. 

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai sen 

aikana ilman pedagogista selvitystä jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion 

perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta erityisen syyn vuoksi voidaan muuten antaa. 

Erityislastentarhanopettaja vastaa lapselle tehtävästä henkilökohtaisen opetuksen 

järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS), jossa hyödynnetään lapsen 

esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä muiden mahdollisten kuntouttavien tahojen 

lausuntoja. HOJKS laaditaan perusopetuksen HOJKS-lomakkeelle. 

Kun lapsi on siirretty erityisen tuen piiriin, esiopetusryhmän henkilöstöllä on tiivis 

erityislastentarhanopettajan tuki ja ohjaus sekä jokin varhaiserityiskasvatuksen 

rakenteellinen tukitoimi kuten resurssikerroin tai varhaiserityiskasvatuksen 

henkilöstöresurssi. Erityisen tuen tarvetta arvioidaan sovitusti ja pohditaan 

perusopetukseen siirtymiseen liittyviä järjestelyjä.

20 

4.4 Kasvun ja oppimisen tuen kolmiportaisuus esiopetuksessa 

Kuvio 4. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki esiopetuksessa.

21 

4.5 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa 

Mikä Miten Kenelle Vastuu Aikataulu 

lapsen esiopetuksen 

oppimissuunnitelma 

(LEOPS) 

tehostetun tuen 

oppimissuunnitelma 

lapsen 

henkilökohtaisen 

opetuksen 

järjestämistä 

koskeva 

suunnitelma 

(HOJKS) 

leops-lomake 

leopslomake: 

tarkennetut 

tavoitteet ja 

tukitoimet 

perusopetuksen 

HOJKSlomake 

jokaiselle 

esiopetuksessa 

olevalle lapselle 

lapselle, jonka 

kohdalla yleinen 

tuki ei riitä 

(suunnitelmaa 

edeltää 

pedagoginen arvio) 

lapselle, jonka 

kohdalla tehostettu 

tuki ei riitä, 

pidennetty 

oppivelvollisuus 

(suunnitelmaa 

edeltää 

pedagoginen 

selvitys) 

esiopetuksen 

lastentarhanopettaja 

esiopetuksen 


kiertävä erityislastentarhanopettaja 

ja 

esiopetuksen 


syyslomaan 

mennessä 

syyslomaan 

mennessä 

syyslomaan 

mennessä 

5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 

5.1 Pidennetty oppivelvollisuus 

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi 

ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 

perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn 

oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää 

yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän 

selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat 

muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti 

vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla 

syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta 

tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin 

myös päätös erityisestä tuesta.

22 

Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta sekä erityisestä tuesta tekee 

suomenkielisten oppilaiden osalta erityisopetuksen rehtori ja ruotsinkielisten oppilaiden 

osalta koulutusjohtaja. Ennen päätöstä lapsesta laaditaan pedagoginen selvitys, jonka 

laatimisen yhteydessä kuullaan lapsen huoltajia. Pedagogisen selvityksen laatimisesta 

vastaa erityislastentarhanopettaja. 

Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden 

syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden 

pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. 

Porvoossa pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden ensimmäinen esiopetusvuosi 

toteutuu varhaiskasvatuksessa. Myös ensimmäinen pidennetyn oppivelvollisuuden vuosi 

toteutuu pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen esiopetuksessa. Osa oppilaista aloittaa 

kuusivuotiaana Albert Edefeltin koulun tai Kvarnbacken skolanin pienluokalla. Opetus ja 

oppimateriaalit ovat aina oppilaalle maksuttomia. Koulutuspalvelut vastaa 

oppimateriaalikuluista. Myös päivähoidon järjestämä opetus on maksutonta. Sen sijaan 

lapsen päivähoidosta voidaan periä perheen tulojen mukainen päivähoitomaksu. Kunta 

varaa riittävästi määrärahoja pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamiseen. 

Oppilaalla, jonka ensimmäinen pidennetyn oppivelvollisuuden vuosi toteutuu 

varhaiskasvatuksen esiopetuksessa, on oikeus erityisopettajan opetukseen/ 

henkilökunnan konsultaatioon yhdeksän tuntia lukuvuodessa. Tätä toimintaa varten on 

oma määräraha, koska erityisopettaja toteuttaa päiväkotikonsultaatiot oman 

tuntikiintiönsä ulkopuolelta. 

Perheen ja lapsen kanssa yhteistyötä tekevä erityislastentarhanopettaja antaa ajoissa 

huoltajalle tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan 

vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään 

esiopetukseen. Perusopetuspaikan valinta tehdään lapsen tuen tarpeen ja esiopetuksen 

aikana tapahtuneen kasvun ja kehityksen perusteella yhdessä perheen ja esi- ja 

perusopetuksen moniammatillisen oppilashuollon kanssa. 

Ennen pidennetyn oppivelvollisuuden alkua pidetään lapsen huoltajien, esiopetuksen ja 

perusopetuksen kanssa yhteistyöpalaveri. Kiertävä erityislastentarhanopettaja toimii 

koollekutsujana. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan 

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa 

(HOJKS).

23 

5.2 Esiopetuksen muu tuki 

5.2.1 Yhteistyö kodin kanssa 

Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi esiopetuksen henkilöstö ja huoltajat 

tekevät yhteistyötä. Esiopetuksen vastuulla on luoda ja ylläpitää vuorovaikutuksellisia 

yhteistyömuotoja. Päivittäinen kohtaaminen ja keskustelu tai yhteydenpito muilla tavoin 

toimii tukirankana lapsen oppimisen jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille. 

Huoltajien kanssa sovitaan ja heille kerrotaan säännöllisen tiedottamisen ja esiopetuksen 

toiminnasta kertomisen tavat. Käytössä on myös Pedanet-internetsivut, jossa 

esiopetusyksikkö ja –ryhmä voivat ajantasaisesti kertoa ja informoida toiminnasta. 

Yhdessä huoltajien ja lapsen kanssa laaditaan lapsen oppimissuunnitelma, jonka 

toteutumista arvioidaan toimintakauden päätteeksi, tarvittaessa myös useammin. 

Tarvittaessa voidaan järjestää myös yhteistyöpalavereja, joissa lapsen kehityksen ja 

oppimisen tukea suunnitellaan huoltajien ja eri asiantuntijoiden kanssa. 

Esiopetuksessa järjestetään vanhempainiltoja, juhlia ja tapahtumia. Eri kieli- ja 

kulttuuritaustaisten huoltajien osallistuminen esiopetuksen eri yhteistyömuotoihin pyritään 

mahdollistamaan eri keinoin. 

Esiopetuksen vanhempainilloissa käsiteltävät asiat: 

Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma, yksikön/ryhmän toimintasuunnitelma 

Esiopetuksen järjestäminen ja työajat 

Esiopetuksen tavoite ja tarkoitus 

Lapsen hyvä esiopetusvuosi ja koulunaloitus 

Lapsen oppimissuunnitelma 

Oppimisvalmiuksien kartoitukset, Askeleittain-ohjelma, pienryhmätoiminta 

Varhaiserityiskasvatus: tehostettu ja erityinen tuki esiopetuksessa, yhteistyö 

erityislastentarhanopettajan kanssa 

Suomi toisena kielenä opetus 

Hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät käytännöt, toimintamallit, suunnitelmat

24 

5.2.2 Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen 

Vammaisella tai muulla tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus saada maksutta 

opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Niiden 

tarkoituksena on taata esiopetuksessa lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset ja 

mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. 

Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden 

takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten 

erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojen vuoksi. Kielellisen 

vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina esiopetuspäivinä edistää lapsen 

kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta esiopetusyhteisössä. Lapsen omien 

kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen 

muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa 

lapsen ajattelun ja tunteiden kehittymiseen sekä lapsen identiteetin muotoutumiseen. 

Esiopetuksen henkilökunta ja erityislastentarhanopettaja suunnittelevat yhdessä 

kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa. Asiantuntijoilta saatavaa tietoa 

hyödynnetään suunnittelussa. Samalla suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten lapsen 

sijoittuminen esiopetustilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit sekä mahdolliset 

apuvälineet. Tulkitsemisessa lapsella voi olla apuna varhaiserityiskasvatuksen 

lähihoitaja, tukiviittomat sekä muu käytössä oleva kommunikaatiota tukeva materiaali 

(esimerkiksi kuvakommunikaatio). 

Porvoossa esiopetuksen avustajapalveluiden järjestämisestä vastaa 

Varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikkö. Varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikössä 

työskentelee lähihoitajia jotka sijoitetaan päivähoito- ja esiopetusyksiköihin 

lisäresurssina. Keskeistä on turvata lapsen osallisuus oppimiseen ja ryhmässä 

toimimiseen. Lisäresurssin tarkoituksena on tukea lapsen taitojen ja itsenäisyyden 

kehittymistä niin, että hän selviytyisi yhä enemmän ilman avustamista. Samalla halutaan 

turvata sekä ryhmän että ryhmän jokaisen lapsen toimintaedellytykset ja turvallisuus 

lapsen/lasten erityisen tuen tarpeesta huolimatta. 

Esiopetuksessa tuki voidaan suunnata yksittäiselle lapselle, useammalle lapselle tai koko 

esiopetusryhmälle. Tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Esiopetusvuoden alussa 

suunnitellaan lapsen/lasten tarvitseman tuen tavoitteet ja toteutus esiopetusryhmän 

henkilöstön, erityislastentarhanopettajan ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden 

yhteistyönä. Esiopetusvuoden aikana tehdään kiinteää yhteistyötä lasta kuntouttavien 

tahojen kanssa. Tuen järjestämistä ja toteutumista arvioidaan yhteistyössä 

esiopetusryhmän henkilöstön kanssa vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. 

Erityislastentarhanopettaja ja varhaiserityiskasvatuksen esimies vastaavat näiden 

tapaamisten järjestämisestä.

25 

Jos lapsi on tehostetun tuen piirissä, oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittavat tuet, 

niiden järjestäminen ja seuranta. Erityisen tuen päätöksessä päätetään samalla lapsen 

tulkitsemis- ja avustajapalvelut, nämä kirjataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä 

koskevaan suunnitelmaan. Vastuut ja työnjako sovitaan ja kirjataan lapsen 

henkilökohtaiseen suunnitelmaan. 

Varhaiserityiskasvatuksen lähihoitaja myönnetään harkinnanvaraisesti 

varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikön resurssien puitteissa. Edellytyksenä 

myöntämiselle on, että varhaiskasvatukselliset tukitoimet; kasvatuskumppanuuden 

vahvistaminen, toiminnan mukauttamisen keinot ja arjen kuntouttavat elementit ovat 

suunnitelmallisesti käytössä lapsen arjessa. Henkilöstöresurssin tarve määrittyy eri 

kategoriaan riippuen lapsen tehostetun ja erityisen tuen tarpeen mukaan. 

Lisäresurssin tarve käsitellään vuosittain varhaiserityiskasvatuksen työryhmässä. 

Päätökset perustuvat tehtyihin esityksiin ja selvityksiin perusteluineen. Päätöstä tehdessä 

otetaan huomioon lääkärin tai muiden asiantuntijoiden lausunnot. Ennen 

esiopetusvuoden alkua tiedossa olevat tarpeet rakenteellisista tukitoimista 

esiopetusvuodeksi käsitellään Varhaiserityiskasvatuksen työryhmässä keväällä. 

Esitysten tekemisestä vastaa lähettävä päivähoitoyksikkö / ryhmä. 

5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 

5.3.1 Oppilashuolto 

Esiopetuksessa oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen 

ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä 

niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on 

terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen, lapsen kehityksen ja 

oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. 

Tavoitteena on turvata lapsen kasvun, kehityksen, omien voimavarojen ja oppimisen 

parhaat mahdolliset edellytykset. Se on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja 

perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Hyvä esiopetus ja koulun aloitus –prosessi 

kuvattu liitteessä 2. 

Esiopetuksen oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville sekä 

oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Oppilashuoltoa toteutetaan 

yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Oppilashuolto on niin yhteisöllistä kuin 

yksilöllistäkin tukea, jota ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen 

lapseen ja huoltajaan sekä heidän kuuleminen ja osallisuutensa päätöksentekoon.

26 

Yhteisöllinen moniammatillinen oppilashuoltotyö toteutuu esiopetuksessa 

esiopetuksen lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan sekä päiväkodinjohtajan 

yhteistyönä. Tämä työryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäisen 

kerran lokakuussa, kun esiopetus on käynnistynyt ja oppimisvalmiuskartoitukset on 

laadittu sekä toisen kerran tammi-helmikuussa. Tämän lisäksi kokoonnutaan tarvittaessa. 

Tapaamisista laaditaan muistio. Yksittäisen lapsen asia kirjataan lapsen 

oppimissuunnitelmaan ja siitä keskustellaan lapsen huoltajien kanssa. 

Yksilöllisessä oppilashuoltotyössä mukana ovat lapsen huoltajien lisäksi ryhmän 

lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa muut lapsen kanssa 

työskentelevät asiantuntijat. Yhteistyötapaamista laaditaan muistio, jonka tekemisestä 

vastaa erityislastentarhanopettaja. 

Porvoossa osa yksilöllistä oppilashuoltoa on sosiaali- ja terveyskeskuksen 

moniammatillinen lasten kuntoutustyöryhmä. Yksittäisen lapsen asian voi työryhmän 

käsittelyyn tuoda lapsen huoltaja, lastentarhaopettaja tai erityislastentarhanopettaja. 

Asiaa voidaan käsitellä kuntoutustyöryhmässä lapsen huoltajien luvalla. Työryhmän 

työskentelyyn osallistuu erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa esiopetusryhmän 

lastentarhanopettaja ja/tai lapsen huoltajat. Muita työryhmän jäseniä ovat 

neuvolaterveydenhoitaja, terveyskeskuksen puhe- ja toimintaterapeutit ja psykologi. 

Tapaamisesta laaditaan muistio, jonka tekemisestä vastaa erityislastentarhanopettaja. 

Esiopetusikäisten lasten laajennettu kuntoutustyöryhmä kokoontuu joulu-tammikuussa. 

Laajennetussa kuntoutustyöryhmässä arvioidaan lapsen tarvetta tukitoimiin 

esiopetuksessa ja koulun aloituksessa sekä psykologin tekemän yksilöllisen tutkimuksen 

tarvetta ennen koulun alkua. Lapsen asioiden käsittelyyn tapauskohtaisesti osallistuvat 

mm. erityislastentarhanopettajat, puhe- ja toimintaterapeutit, koulupsykologi, 

terveyskeskuspsykologi ja lastenpsykiatrinen poliklinikka. Asian käsittelyn yhteydessä 

sovitut ja kirjatut tukitoimet toimitetaan huoltajille tiedoksi. Käsittelyssä noudatetaan 

salassapitosäädöksiä. 

Yhteistyö perusopetuksen oppilashuollon kanssa korostuu esiopetusvuoden keväällä. 

Huhti-toukokuussa kokoontuvat koulujen oppilashuoltotyöryhmät yhdessä esiopetuksen 

lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kanssa. Oppilashuoltotyöryhmissä 

käsitellään tulevat oppilaat lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalta. Yhdessä 

lapsen huoltajien kanssa lastentarhanopettaja täyttää oppimissuunnitelman tiedon 

siirtosivun, joka annetaan tulevaan kouluun. Samalla koulun erityisopettajalle annetaan 

yhteenvedot oppimisvalmiuskartoituksista. Näiden tapaamisten koordinoinnista vastaavat 

erityislastentarhanopettajat. 

Yksittäisen lapsen asiassa voidaan tarvittaessa järjestää erillinen moniammatillinen 

yhteistyötapaaminen koulun alettua elo-syyskuussa. Tapaamiseen osallistuvat lapsen 

huoltajat, opettaja ja esiopetuksen lastentarhanopettaja, erityisopettaja sekä tarvittavat 

muut lapsen kanssa työskentelyyn osallistuvat asiantuntijat. Näitä tapaamisia koordinoi 

koulun rehtori tai tarvittaessa erityisluokanopettaja.

27 

Lisäksi voidaan järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon, koulun ja muiden alueen 

toimijoiden kanssa alueellisia tapaamisia tai esiopetusyksikön ja neuvolan välisiä 

kahdenkeskisiä tapaamisia. Näissä tapaamisissa keskustellaan yhteistyöhön liittyvistä 

kysymyksistä ja toimenpiteistä yleisellä tasolla. 

5.3.2 Turvallisuuden edistäminen 

Kiinteistön, piha-alueiden ja välineiden turvallisuuteen liittyvien asioiden hoidosta, 

seurannasta ja ilmoitusmenettelyistä on sovittu Tilapalvelujen kanssa. 

Porvoon kaupungissa on laadittu toimintamalleja ja suunnitelmia, jotka ohjaavat ja 

tukevat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan järjestämistä sekä henkilöstön 

toimintaa (liite 3). Henkilöstöä perehdytetään ja koulutetaan vuosittain näissä asioissa. 

Toimintamalleja ja suunnitelmia arvioidaan ja päivitetään vuosittain tai tarvittaessa. 

Päiväkodeissa ja esiopetusryhmissä järjestetään vuosittain poistumisharjoitukset. 

5.3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 

Esiopetuksessa toimitaan salassapitoa ja tietojen luovuttamista säätelevien lakien 

mukaan. ”Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista 

suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai 

toisen vahingoksi.” Periaatteena on, että huoltajien lupa tietojen luovuttamiseen ja 

siirtämiseen kysytään aina. 

Esiopetusasiakirjojen säilyttämisessä noudatetaan Porvoon kaupungin 

arkistonmuodostussuunnitelmaa.

28 

6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN SEKÄ ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN 

MUKAINEN ESIOPETUS, VIERASKIELINEN ESIOPETUS JA KOTIMAISTEN 

KIELTEN KIELIKYLPY 

6.1 Maahanmuuttajat 

Esiopetusikäisen maahanmuuttajataustaisen lapsen opetus järjestetään muun 

esiopetuksen yhteydessä. Opetus toteutetaan maahanmuuttajataustaisen lapsen tausta 

huomioon ottaen esiopetuksen yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden mukaisesti. 

Ryhmässä tapahtuvan toiminnan lisäksi lapsella on oikeus saada ohjausta suomen 

kielen harjoitteluun pienryhmätilanteissa sekä luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa 

aikuisten ja toisten lasten kanssa. Opetuksella tuetaan suomen tai ruotsin kielen ja mikäli 

mahdollista, lapsen oman äidinkielen kehittymistä. Lapsen identiteetin rakentamiselle on 

merkityksellistä, että myös hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne 

näkyvät esiopetuksen arjessa. 

Monikulttuurinen toimintaohjelma, Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksessa ja 

esiopetuksessa 2011, sisältää Suomi toisena kielenä suunnitelman (S2). S2- 

suunnitelman toteuttaminen on esiopetuksen henkilöstön tehtävä. Opetuksen tavoitteena 

on, että lapsi oppii arkielämän perussanastoa ja osaisi käyttää kieltä sujuvasti eri 

tilanteissa. 

Lapsille laaditaan esiopetussuunnitelman lisäksi suomen kielen tukemisen suunnitelma 

jokaisen lapsen omien tavoitteiden mukaisesti. Lapsen kielellisiä taitoja kartoitetaan 

puhumisen ja kuullun ymmärtämisen osalta. Porvoon kaupungin S2-lastentarhanopettaja 

toimii tarvittaessa eri päiväkotien koko ryhmässä, pienryhmässä sekä pari- ja 

yksilötyöskentelynä niin, että lapsen kielen tukeminen niveltyy lapsen arkipäivään. 

Jos päiväkodissa on 4 samankielistä lasta, opetus pyritään käynnistämään yhteistyössä 

maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Lapsen äidinkielen opetusta annetaan albanian, 

venäjän, vietnamin ja arabian kielellä. Lapselle on tärkeää tuntea yhteenkuuluvuutta sekä 

perheeseensä että suomalaiseen kulttuuriin. Mahdollisuus käyttää omaa kieltä arkipäivän 

toiminnassa vahvistaa kulttuurista tapaa käyttää kieltä. 

6.2 Vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy 

Porvoon kaupungissa kielikylpyopetusta järjestetään suomenkielisille lapsille 

ruotsinkielellä. Kielikylpyryhmä toimii Näsin päiväkodissa, josta kielikylpy jatkuu Albert 

Edefeltin koulun kielikylpyluokalla. Kielikylvyssä lapset saavat ruotsin kielen taidon lisäksi

29 

hyvät lähtökohdat vieraiden kielten oppimiseen ja muiden kulttuurien ymmärtämiseen. 

Kielikylpy on vapaaehtoista, mutta vaatii sitoutumista lapselta ja hänen huoltajiltaan. 

Esiopetuksessa kielikylpykieli on konkreettisen toiminnan ja ilmaisun väline. 

Kielikylpyesiopetukseen otetaan enintään 26 lasta, joiden äidinkieli ja kotikieli on suomi. 

Esiopetusvuoden jälkeen lapsen edellytetään jatkavan koulun kielikylpyopetuksessa. Jos 

hakijoita on enemmän kuin paikkoja, etusija annetaan lapselle, joka on ollut 

päivähoitoikäisten kielikylpyryhmässä tai jonka sisarus on koulun kielikylpyopetuksessa. 

Näin perheen lapset tukevat toinen toisensa oppimista. Loput paikat arvotaan hakijoiden 

kesken. Lasta, jolla on asiantuntijan toteama kielen kehityksen viivästymä tai 

tarkkaavaisuushäiriö, ei suositella kielikylpyopetukseen. 

Lisätietoa: http://www.peda.net/veraja/porvoo/paivahoito/kielikylpy

30 

7 ARVIOINTI 

Esiopetuksessa arvioinnin pohjana ovat esiopetuksen yleiset tavoitteet ja lapsen 

esiopetuksen oppimissuunnitelman omat tavoitteet. Lapsen kehittymistä ja oppimista 

seurataan ja arvioidaan säännöllisesti opettajan, huoltajien ja lapsen kesken. Lapsi saa 

palautetta toiminnastaan ja häntä ohjataan arvioimaan omaa toimintaansa ja 

työskentelyään. Lapsen itsearvioinnin tarkoituksena on oman työskentelyn jäsentäminen 

ja minäkuvan kehittymisen tukeminen. Tarvittaessa useammin mutta viimeistään keväällä 

käydään arviointikeskustelu huoltajien ja lapsen kanssa. 

Esiopetusvuoden päätyttyä lapselle annetaan todistus esiopetukseen osallistumisesta.

31 

Liite 1 Esi- ja alkuopetuksen vuosikello 

Tammikuu 

- Kouluvalmiusarviot 

käynnistyvät * / 

koulupsykologit, keltot 

Joulukuu 

- Käytännön yhteistyötä 

- esiopetuksen 

kuntoutustyöryhmät 

koulupsykologit, keltot 

Marraskuu 


- Erityisopettajien & 

keltojen tapaaminen 

( keltot kutsuvat) 

Lokakuu 


yhteistyösuunnitelman 

mukaan 

- esi- ja alkuopetuksen 

verkkojen yhteinen 

tapaaminen (johtonivel) 

Helmikuu 

- Kouluun ilmoittautuminen 


- Erityisopettajien & keltojen 

tapaaminen 

( erilliset tapaamiset s&r) keltot 

kutsuvat 

Maaliskuu 

- oppilashuoltotyöryhmät (OHR) alkavat: 

esiopettajat, luokanopettajat, kiertävät 

erityislastentarhanopettajat, erityisopettajat & 

muu oppilashuolto 

keltot 

- lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 

siirtyminen kouluun 

- 30.3 mennessä: pienluokkahaut, 

kouluvalmiusarviot valmiit, avustajatarpeen 

kartoitus* 

ESI- JA 

ALKUOPETUKSEN 

NIVELVAIHEEN YHTEISTYÖ 

päivitys 6/2011 

Syyskuu 

- Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laadinta ( perhe + esiopetus) 

syyslomaan mennessä 

- Käytännön yhteistyö käynnistyy yhteistyösuunnitelman mukaisesti, joka 

hyväksytään yksiköiden toimintasuunnitelman yhteydessä koulutusjaostossa 

syyskuussa 

- Vanhempainillat esiopetuksessa, tiedonsiirtoluvat perheiltä 

- oppimisvalmiuksien kartoitukset käynnistyvät (esiopettajat ) 

- Kiertävä erityislastentarhanopettaja mukana oppilashuoltoryhmässä 

tarvittaessa ( rehtorit/koulunjohtajat kutsuvat) 

LIITTEET 

Huhtikuu 

- OHRtapaamiset jatkuvat 

- Esi- ja alkuopetuksen verkkojen yhteinen 

tapaaminen (johtonivel) 

- lähikoulun osoittamispäätös (koulutusjohtaja) 

-kouluun tutustumiset ( yhteistyösuunnitelman 

mukaisesti) 

Toukokuu 

- Vanhempainillat tulevassa koulussa 

( rehtori) 

- kouluun tutustumiset 

( yhteistyösuunnitelman mukaisesti) 

Elokuu 

- Lähiyksiköiden esi- ja alkuopetuksen 

yhteistyösuunnitelman laadinta 

- Esi- ja alkuopetuksen alueverkkojen ensimmäinen 

tapaaminen ( verkon kokoonkutsuja) 

- Info esiopetuksen henkilöstölle 

kouluvalmiusarvioprosessista 

( kiertävät erityislastentarhanopettajat) 

- koulunsa aloittavien erityistä tukea tarvitsevien 

lasten yhteistyöpalaveritpalaverit 

( perhe+ koulu/esiopetuksen työntekijä + muut 

yhteistyökumppanit) elo- syyskuussa 

( rehtorit/koulunjohtajat)

Liite 2 Hyvä esiopetus ja koulun aloitus 

32

33 

Esiopetuksen järjestämisessä huomioitavat ja käytettävät 

toimintamallit, ohjeet ja suunnitelmat 

Askeleittain. Sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukeva opetusohjelma. 2005. 

Psykologien kustannus Oy. 

Lastensuojelutarpeen tunnistaminen ja toimintamalli varhaiskasvatuksessa. 

Lukemisen aika, leikin taika. Lukemisvalmiuksien arvioiminen ja harjoittaminen. 2004. 

Niilo Mäki Instituutti. 

Mavalka. Matematiikan valmiuksien kartoitus. 2010. Lampinen A., Ikäheimo H. & Dräger 

M. Oy Opperi Ab. 

Monikulttuurinen toimintaohjelma Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksessa ja 

esiopetuksessa 2011. 

Pelastussuunnitelma, yksikkökohtainen. 

Pienten kielireppu 2010. Saatavilla: www.espoo.fi/kielireppu 

Porvoon kaupungin esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksia koskevat periaatteet: 

www.porvoo.fi 

Porvoon kaupungin ja Askolan kunnan Lastensuojelusuunnitelma /2008. 

Porvoon päivähoidon ja yksikkökohtainen turvallisuussuunnitelma /siv.ltk 2009. 

Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma /siv.ltk 2007/päivitys 6/2011. 

Päiväkoti-infektioiden eristämisajat. 

Ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset Porvoon kaupungin päivähoidossa, 

peruskoulussa ja lukiossa 2011. (valmistumassa) 

TaskuOPS (Suomenkielinen koulutustoimi). 

Työhyvinvointiohjelma, yksikkökohtainen. 

Varhaiskasvatussuunnitelma, yksikkökohtainen.

34 

Varhaiserityiskasvatuksen linjaukset ja rakenteelliset tukitoimet (Sivistyslautakunta 

6.4.2011). 

Äkillisen kriisin kohtaaminen päivähoidossa /2009.

PORVOON KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 1.8.2011

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?