0000 Henkilöstölehti 2011-1.indd - Jakobstad

STADEN 

KAUPUNKI 

PERSONALTIDNING HENKILÖSTÖLEHTI 1 / 2011

LEDARE 

PÄÄKIRJOITUS 

I skrivande stund stundar det till regeringsförhandlingar. 

Regeringssonderaren, samlingspartiets 

ordförande Jyrki Katainen, har den inte 

avundsvärda uppgiften att vaska fram en funktionsduglig 

majoritetsregering. 

Den nya regeringen kommer att få ta ställning 

till ett stort antal områden som påverkar livet 

för kommunerna. På agendan kommer att finnas 

den framtida kommunstrukturen, framtidens 

social- och hälsovård, hur penningflödena mellan 

stat och kommun och mellan kommuner ser 

ut i framtiden. Trafikpolitiken och utbildningspolitiken 

är två andra stora helheter som sannolikt 

kommer att omnämnas i regeringsprogrammet. 

Många av dessa skrivelser kommer när de 

konkretiseras att påverka vad och hur vi gör olika 

saker i Jakobstadsregionen. Sist men inte minst 

måste det tas ställning till det s.k. hållbarhetsunderskottet. 

I dagens läge är 9 miljarder av 51 miljarder 

euro i statsbudgeten lånade pengar. Detta 

är ett läge som inte kan fortgå. 

Samma slags hållbarhetsunderskott har Staden 

Jakobstads ekonomi. Vi har varje år utökat vår 

upplåning mellan 5-10 miljoner euro. Det säger 

sig självt att detta inte kan fortsätta i längden. 

Arbetet på att få stadens ekonomi på en hållbar 

bog har varit och är intensivt. Det är ofta så att när man mitt inne i en 

förändring så ser man den inte lika tydligt som efteråt. Faktum är att det 

är länge sedan det har skett lika mycket i staden som just nu. 

Den nya värdkommunen med social- och hälsovårdsverket samt bildandet 

av centralen för tekniska stödtjänster och bildningsväsendet har satt 

igång en hel del utvecklingsprocesser som vi nu skördar frukterna av. 

Detta syns också i bokslutet för år 2010. Bokslutet för år 2010 visade ett 

överskott på 1,8 miljoner euro. Årsbidraget var på hela 11, 1 miljoner 

euro. Det goda resultatet har inte kommit av sig självt. Förutom ett gott 

resultat för affärsverken har vi ett arbetsdrygt år bakom oss som också 

haft sina smärtpunkter med projekt 3%. Inbesparingsmålet på 2,8 milj. 

euro överskreds och blev hela 3,28 miljoner euro. Resultatet möjliggjordes 

av en uppsjö av förslag till olika inbesparingar och förbättringar som 

kom från de olika arbetsplatserna. Detta skall alla medarbetare och arbetsteam 

ha ett varmt tack för. 

Projekt 3% är en bra grund att gå vidare med. Nu gäller att hitta nya 

sätt att jobba och att producera service åt människorna i staden och i 

regionen. På denna front fullkomligen sjuder det av aktivitet inom olika 

sektorer. 

Samtidigt som vi jobbar aktivt inom stadens olika sektorer sker det 

också en hel del inom det privata näringslivet. Jakobstadsregionen som 

helhet befinner sig just nu i en väldigt aktiv utvecklingsfas. Allt detta 

skall vi marknadsföra utåt ännu tydligare. Därför kommer ännu i vår 

Jakobstadsregionens nya varumärke, eller s.k. Brand, att lanseras. Alla vi 

inom staden är ambassadörer för regionen. Tillsammans kan vi göra en 

bra stad ännu bättre. 

Slutligen vill jag önska alla anställda och förtroendevalda med familjer 

en riktigt skön och avkopplande sommar. 

Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen 

Mikael Jakobsson 

stadsdirektör 

Tätä kirjoittaessani edessä ovat hallitusneuvottelut. 

Hallitustunnustelijana toimivalla kokoomuksen 

Jyrki Kataisella ei ole kadehdittava 

tehtävä toimintakykyisen enemmistöhallituksen 

muodostamisessa. 

Uusi hallitus tulee ottamaan kantaa useisiin 

kunnalliselämään vaikuttaviin alueisiin. Päätettävänä 

ovat tuleva kuntarakenne, tulevaisuuden 

sosiaali- ja terveydenhuolto sekä valtion ja kuntien 

välisten ja kuntien keskinäisten rahavirtojen 

muotoutuminen tulevaisuudessa. Muita 

suuria kokonaisuuksia ovat liikennepolitiikka 

ja koulutuspolitiikka, jotka tullaan todennäköisesti 

mainitsemaan hallitusohjelmassa. Monet 

noista kirjauksista vaikuttavat toteutumisvaiheessaan 

siihen, mitä Pietarsaaren seudulla 

tehdään ja millä tavoin. Viimeisenä, joskaan ei 

vähäisimpänä asiana on kannanotto ns. kestävyysvajeeseen. 

Tätä nykyä 9 miljardia euroa 51 

miljardin euron valtion budjetista on lainarahaa. 

Tilanne ei voi jatkua nykyisellään. 

Samanlainen kestävyysvaje on Pietarsaaren 

kaupungin taloudessa. Olemme ottaneet vuosittain 

5-10 miljoonaa euroa lisää lainaa. On 

sanomattakin selvää, että tällainen ei voi jatkua 

ajan mittaan. 

Kaupungin talouden saamiseksi kestävälle tolalle on työskennelty ja työskennellään 

tiiviisti. Usein on niin, että muutoksen keskellä ollessaan 

sitä ei näe yhtä selvästi kuin jälkeenpäin. Tosiasiassa kaupungissa ei ole 

tapahtunut pitkiin aikoihin yhtä paljon kuin juuri nyt. 

Uuden sosiaali- ja terveysviraston isäntäkuntaorganisaatio sekä teknisen 

tukipalvelukeskuksen ja sivistysviraston perustaminen ovat panneet 

alulle useita kehitysprosesseja, joiden satoa nyt korjaamme. Tämä näkyy 

myös vuoden 2010 tilinpäätöksessä, joka osoitti 1,8 miljoonan euron 

ylijäämää. Vuosikate oli peräti 11,1 miljoonaa euroa. Hyvä tulos ei ole 

syntynyt itsestään. Liikelaitosten tulos oli hyvä ja lisäksi takanamme on 

työntäyteinen vuosi, johon omat kipupisteensä loi 3 %:n säästöhanke. 

2,8 miljoonan euron säästötavoite ylittyi ja säästöä kertyi peräti 3,28 miljoonaa 

euroa. Tuloksen mahdollisti eri työpaikoilta saapuneiden säästöja 

parannusehdotusten valtaisa määrä. Lämmin kiitos siitä kaikille työntekijöille 

ja työtiimeille. 

Säästöhanke on hyvä perusta, jolta voidaan jatkaa eteenpäin. Nyt on 

löydettävä uusia tapoja työskennellä ja tuottaa palveluja kaupungin ja 

seudun asukkaille. Tällä rintamalla suorastaan kuohuu eri sektorien toimiessa 

aktiivisesti. 

Samalla kun kaupungin eri toimialoilla työskennellään tarmokkaasti, 

tapahtuu myös yksityisessä elinkeinoelämässä melkoisesti. Koko Pietarsaaren 

seutu on parhaillaan erittäin voimakkaassa kehitysvaiheessa. 

Tätä kaikkea on markkinoitava ulospäin entistäkin selkeämmin. Sen 

vuoksi vielä tämän kevään aikana lanseerataan Pietarsaaren seudun uusi 

tavaramerkki eli ns. brändi. Me kaupunkiorganisaatiossa työskentelevät 

olemme seutumme lähettiläitä. Yhdessä voimme tehdä hyvästä kaupungista 

vieläkin paremman. 

Lopuksi haluan toivottaa kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille 

perheineen oikein mukavaa ja rentouttavaa kesää. 

Mikael Jakobsson 

kaupunginjohtaja 

STADEN/KAUPUNKI 1/2011 

Utgivare/Julkaisija: 

Personalbyrån, Henkilöstötoimisto 

Pärm/Kansi: Pirjo Salonen 

Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala 

Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Ben Griep, Mikael Ström, 

Hanna Ojanperä, Pia Nyman, Päivi Stenman 

Foto/Kuvat: Pirjo Salonen 

Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs 

- 2 -

AKTUELLT 

31.12.2010 hade staden Jakobstad 2 697 anställda i huvudsyssla (50-100 % 

147 anställda arbetade 10-49 %. Här kommer lite statistik, mera uppgifter fi 

personalrapporten som du hittar under www.jakobstad.fi/personalbyrån/pers 

AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA 

31.12.20010 oli Pietarsaaren kaupungilla 2 697 päätoimista työntekijää (50- 

147:llä työntekijällä oli 10-49 % työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa 

Ur staden Jakobstads personalrapport: 

henkilöstöraportista osoitteesta www.pietarsaari.fi/henkilöstötoimisto/henkil 

Pietarsaaren Ur staden kaupungin Jakobstads henkilöstöraportista: personalrapport: 

Jakobstad/ Hela landet /Koko Suom 

Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista: 

Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyönteki 

31.12.2010 hade staden Jakobstad 2 697 anställda i huvudsyssla Medelåldern/keski-ikä (50-100 % arbetstid), medan 46,0 år/v. 45,5 år/v 

147 anställda 31.12.2010 arbetade hade staden 10-49 Jakobstad %. Här 2 697 kommer anställda i lite huvudsyssla statistik, Andel (50-100 mera kvinnor/ % uppgifter arbetstid), Naisten finns medan osuus i 147 anställda 84,9 % arbetade 10-49 79 %%. Här kommer 

lite statistik, som mera du uppgifter hittar finns under i personalrapporten www.jakobstad.fi/personalbyrån/personalrapport. 

som Antal du hittar arbetsplatsmåltider/ 

under www.jakobstad.fi/personalbyrån/personalrapport. 

personalrapporten 

Työpaikka-aterioita 174 314 

31.12.20010 oli Pietarsaaren kaupungilla 2 697 päätoimista työntekijää (50-100 % työaika) ja 147:llä työntekijällä oli 10-49 % työaika. 

31.12.20010 Tässä hieman oli Pietarsaaren tilastoa, lisää tietoa kaupungilla löytyy henkilöstöraportista 2 697 päätoimista osoitteesta työntekijää www.pietarsaari.fi/henkilöstötoimisto/henkilöstöraportti 

(50-100 % työaika) ja 

147:llä työntekijällä oli 10-49 % työaika. Tässä hieman tilastoa, Antal anställda lisää tietoa verksvis/ löytyy Työntekijät virastoittain 

henkilöstöraportista osoitteesta www.pietarsaari.fi/henkilöstötoimisto/henkilöstöraportti 

190 SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI 

Jakobstad/ Hela landet /Koko Suomi 

275 

& TERVEYS 

Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyöntekijät) 

Jakobstad/ Hela landet /Koko Suomi 

BILDNINGSTJÄNSTER / 

Medelåldern/keski-ikä 46,0 år/v. 45,5 år/v SIVISTYS 

Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyöntekijät) 

TEKNISKA TJÄNSTER / 

Medelåldern/keski-ikä Andel kvinnor/ Naisten 46,0 år/v. osuus 45,5 84,9 år/v % 693 791673 

% 

TEKNIIKKA 

Andel kvinnor/ Naisten Antal osuus arbetsplatsmåltider/ 84,9 % 79 % 

ÖVRIGA / MUUT 

Antal arbetsplatsmåltider/ Työpaikka-aterioita 174 314 

Työpaikka-aterioita 174 314 

De De främsta av av arbetshälsan statistikförda statistikförda orsakerna orsakerna till sjukfrånvaro till sjukfrånvaro 

Antal Antal anställda anställda verksvis/ verksvis/ Työntekijät virastoittain 

Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät yleisimmät syyt: syyt: 

275 

190 SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI 

& TERVEYS 

BILDNINGSTJÄNSTER / 

SIVISTYS 

35 % 

30 % 

25 % 

20 % 

15 % 

10 % 

5 % 

0 % 

693 

1673 

TEKNISKA TJÄNSTER / 

TEKNIIKKA 

ÖVRIGA / MUUT 

andnigsorgan, hen 

gityselim 

övriga 

infektioner, muut 

infektiot 

mentala 

störningar, mielent 

erv. 

stöd‐ o. 

rörelseorgan,tukija 

liikuntaelin 

skador,vammat 

blodtryck, verenpa 

ine 

tumörer, kasvaime 

t 

De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro 

Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: 

Hälsokontroller, arbetstid eller egen tid? 

Noggrannare uppgifter angående sjukdag eller arbetsdag, egen tid eller arbetstid finns i det cirkulär som skickats alla anställda. 

35 % 

30 % 

25 % 

20 % 

15 % Arbetstid 

10 % 

5 % 

0 % 

• Besök hos företagshälsovårdare, -läkare 

• Undersökningar som arbetet kräver 

• Företagshälsovårdens grupper (ryggoch 

nackskola mm) inom normal 

arbetstid 

andnigsorgan, hen 

gityselim 

övriga 

infektioner, muut 

infektiot 

mentala 

störningar, mielent 

erv. 

stöd‐ o. 

rörelseorgan,tukija 

liikuntaelin 

Behöver ej arbetas in, om de måste ske på 

arbetstid 

• Tid som åtgår till undersökning, läkar-, 

röntgen- och laboratorieundersökningar 

med läkarremiss 

• Plötslig tandsjukdom (intyg av 

tandläkaren) 

• Besök till företagshälsovårdens sakkunniga 

(fysioterapeut, psykolog) 

skador,vammat 

blodtryck, verenpa 

ine 

tumörer, kasvaime 

t 

Egen tid eller arbetas in 

• Läkar-, tandläkar- och terapeutbesök i 

vårdsyfte 

• Fysioterapeutbesök, fastän remiss 

• Papa- och mammografiundersökningar 

Terveystarkastukset, työaikaa vai omaa aikaa? 

Tarkemmat tiedot siitä, onko kyseessä sairauslomapäivä vai työpäivä löytyvät yleiskirjeestä joka on lähetetty kaikille työntekijöille. 

Työaikaa 

• Käynnit työterveyshuollon 

terveydenhoitajalla tai lääkärillä 

• Työn edellyttämät tarkastukset 

• Työterveyshuollon ryhmät (niska- ja 

hartiakoulu yms.) 

• normaalina työaikana 

Työaikaa ei tarvitse tehdä sisään jos käynti 

on tehtävä työaikana 

• Aika joka kuluu lääkärin lähetteellä 

määräämiin tutkimuksiin, lääkärintarkastuksiin, 

röntgen- ja laboratoriotutkimuksiin 

• Äkillinen hammassairaus 

( todistus hammaslääräriltä) 

• Käynnit työterveyshuollon asiantuntijoilla 

(fysioterapeutti, psykologi) 

Omaa aikaa tai tehtävä sisään 

• Käynnit lääkärillä, hammaslääkärillä ja 

terapeutilla hoitotarkoituksessa 

• Käynnit fysioterapeutilla, vaikka on 

lähete 

• Papa- ja mammografiatutkimukset 

- 3 -

AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA 

HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN 

TOIMINTAA 

HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN KUNTOLAATIKOT 

Kuntolaatikot odottavat reippaita lenkkeilijöitä! 

Henkilöstöyhdistyksellä on kuntolaatikot seuraavissa paikoissa: 

Hällan, Iso-Sandsund, Rautasilta, Västergärdan, Edsevö, Sundby 

ja Luoto. Kun kuntoilet kyseisille paikoille, kirjoita nimesi henkilöstöyhdistyksen 

laatikossa olevaan vihkoon. Kuntoilijoita 

kannustetaan kerran vuodessa arvottavin palkinnoin. 

Kuntolaatikoilla käyneiden kesken suoritettiin arvonta toukokuussa 

2011 ja onni suosi seuraavia henkilöitä: Sol-Britt Wärnman, 

Monica Grönhage, Lea Nyman, Leila Molander, Kerstin 

Fagerudd ja Seija Roos. Voittajat saivat Sportia Mattssonin 50 €:n 

lahjakortit. Onnittelut voittajille! 

KESÄN JA SYKSYN TAPAHTUMIA 

Henkilöstöyhdistyksen vuosi on täynnä eri tapahtumia. Poimi 

alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi. 

Tarkemmat tiedot tapahtumista saat työpaikallesi sähköpostitse. 

* Tukholman matka 5.-7.8.2011 

* Kesäjuhla/Vpk:n kenttä 17.8.2011 

* Syysvaellusilta 6.9.2011 

* Ikea/Tampere 6.10.2011 

* Ikea/Haaparanta & Tornio 11.-12.11.2011 

* Tampereen matka 10.-11.12.2011 

Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan! 

Tiina Höylä-Männistö 

TYHY-FÖRMÅNERNA – FÖR VEM? 

TYHY-kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt 

tryckt på kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats 

på kupongen. 

Du kan delta i den subventionerade tyky-verksamheten även 

ifall du är 

1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig 

2. timlärare, har undervisning minst 16 h/v 

3. säsonganställd, under anställningstiden 

4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid 

5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån. 

Men inte om du är anställd av annan firma! 

PERSONALFÖRENINGENS 

VERKSAMHET 

PERSONALFÖRENINGENS MOTIONSLÅDOR 

Motionslådorna väntar på aktiva motionärer! 

Personalföreningen har motionslådor på följande ställen: Hällan, 

Stor-Sandsund, Järnbron, Västergärdan, Edsevö, Sundby och 

Larsmo. När du är ute och motionerar till dessa lådor, skriv ditt 

namn i personalföreningens häfte som finns där. Bland motionärerna 

utlottas priser en gång per år. 

Bland dem som besökt motionslådorna förrättades i maj 2011 en 

utlottning där följande personer hade lyckan att vinna: Sol-Britt 

Wärnman, Monica Grönhage, Lea Nyman, Leila Molander, Kerstin 

Fagerudd och Seija Roos. Vinnarna fick 50 €:s köpkort till 

Sportia Mattsson. Vi gratulerar vinnarna! 

SOMMARENS OCH HÖSTENS AKTIVITETER 

Personalföreningen har en massa olika aktiviteter under året. 

Välj det som intresserar dig i nedanstående lista och skriv in i 

din kalender. Noggrannare information om aktiviteter får du via 

e-post direkt till din arbetsplats. 

* Stockholmsresa 5-7.8.2011 

* Sommarfest/FBK:s plan 17.8.2011 

* Höstvandringskväll 6.9.2011 

* Ikea/Tammerfors 6.10.2011 

* Ikea/Haparanda & Torneå 11-12.11.2011 

* Tammerforsresa 10-11.12.2011 

Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i verksamheten! 

Tiina Höylä-Männistö 

TYHY-EDUT - KENELLE? 

TYHY-kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu 

valmiiksi kuponkiin, mutta muis ta merkitä työpaikkasi kuponkiin 

itse. 

Voit myös osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet: 

1. äitiys-, isyys-, hoito- tai vuorotteluvapaalla 

2. tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v 

3. sesonkityöntekijä, työssäoloaikana 

4. sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:tta 

5. lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta 

Mutta EI, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä! 

Vinnarna i motionkampanjen - Kuntotempauksen voittajat 

Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen 11.1 – 30.4.2011 

Onnittelemme kuntotempauksen 11.1. – 30.4.2011 voittajia: 

1. Cykel/Pyörä: Saara Kettunen, rehabiliteringens serviceenhet/kuntoutuksen palveluyksikkö 

2. Utfärdsväska/retkilaukku: Ulla Sten, mentalvårdsbyrån/mielenterveystoimisto 

3. Kylväska/kylmälaukku: Viola Forsbacka, näringscentralen/ravintokeskus, 

Lena Nylund-Kling, Nkby hvc/ Uudenkaarlepyyn tk 

4. Termosmugg/termosmuki: Stig Sjöblom, kom.tek./kunnallistekniikka, 

Berit Vikström, Jungmans skola/Jungmannin koulu 

5. Stegmätare/askelmittari: Malena Löfqvist, Centrum rådgivningen/Keskustan neuvola, 

Mona Berg, Centrum rådgivningen/Keskustan neuvola, 

En ny motionskampanj har börjat 1.5.2011 

Uusi kuntotempaus on alkanut 

Stina Mattsson, drätselkontoret/rahatoimisto 

Utlottas: Spa weekend, Härmän kuntokeskus + små vinster 

Arvotaan: Kylpyläviikonloppu Härmän kuntokeskuksessa 

- 4 -

Ergonomian tietoisku nro 2: 

TYÖHYVINVOINTIA 

MINULLEKIN! 

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa 

työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät 

hyvin johdetussa organisaatiossa. 

Työyhteisön hyvinvointi – mitä se on? 

• Terveen ja hyvinvoivan työyhteisön tunnusmerkkejä on mm. 

luottamuksen ilmapiiri ja oikeudenmukaisen kohtelun kokemukset. 

Vuorovaikutus on avointa ja ongelmista uskalletaan puhua. 

Henkilöstöllä on mahdollisuus kokea työssään itsenäisyyttä, yhteenkuuluvuutta 

ja saada pärjäämisen kokemuksia. 

• Parhaimmillaan jokainen työntekijä tuntee oman työnsä tavoitteet 

ja vastuut sekä pystyy hyödyntämään osaamistaan ja 

vahvuuksiaan omassa työssään. Työilmapiiri on kannustava ja 

innostava. 

• Työhyvinvoinnin perustan luo johdon, esimiesten ja työntekijöiden 

yhteistyö. Lisäksi työterveyshuolto, työsuojelu ja luottamusmiehet 

ovat keskeisiä toimijoita. 

TYÖHYVINVOINTITYÖ ON SIIS 

”PORUKKATOIMINTAA!” 

Ergonomi-info nr 2: 

JAG VILL OCKSÅ MÅ 

BRA PÅ JOBBET! 

Med välbefinnande i arbetet avser man ett tryggt, hälsosamt 

och produktivt arbete som utförs av yrkeskunniga arbetstagare 

och arbetsgemenskaper i organisationer med bra ledning. 

Välmående arbetsgemenskap – vad är det? 

• Kännetecken på en sund och välmående arbetsgemenskap 

är bl.a. en förtroendefull atmosfär och upplevelser av att bli 

rättvist behandlad. Dialogen är öppen och man vågar tala om 

problem. Personalen har möjlighet att arbeta självständigt, känna 

samhörighet och få uppleva att man lyckas. 

• När det är som bäst känner varje arbetstagare till målen för 

sitt eget arbete och vet vilket ansvar han eller hon har samt kan 

dra nytta av sitt kunnande och sina starka sidor i sitt eget arbete. 

Arbetsklimatet är uppmuntrande och inspirerande. 

• Samarbetet mellan ledningen, förmännen och arbetstagarna 

utgör grunden för välbefinnandet i arbetet. Viktiga aktörer 

är också företagshälsovården, arbetarskyddet och förtroendemännen. 

VÄLBEFINNANDE I ARBETET BYGGER 

ALLTSÅ PÅ LAGARBETE! 

Työntekijän työhyvinvointimitä 

se on? 

Työn 

vaatimukset 

Työn 

voimavarat 

Vad innebär välmående i 

arbetet för arbetstagaren? 

Arbetet 

kräver 

Arbetet 

ger 

Se on hyvinvoinnin tila, 

jossa työntekijä tuntee, 

että hän: 

- toteuttaa omia kykyjään 

- selviytyy normaaleista 

kuormitustilanteista 

- voi työskennellä 

tuottavasti 

- kykenee vaikuttamaan 

omaan työyhteisöönsä 

Työn määrä 

Vastuu 

Työn 

palkitsevuus 

Esimiehen 

tuki 

Työpaikan 

ilmapiiri 

Det är ett tillstånd av 

välbefinnande där 

arbetstagaren känner att 

han eller hon: 

– kan använda sin förmåga 

– klarar av normala 

belastningssituationer 

– kan jobba produktivt 

– kan påverka sin egen 

arbetsgemenskap 

Mängden 

arbete 

Ansvar 

Arbetstillfredsställelse 

Förmannens 

stöd 

Atmosfären på 

arbetsplatsen 

Työntekijän työhyvinvointi on tasapainoilua työn vaatimusten 

ja työn voimavarojen välillä. 

Muista työyhteisössä vuorovaikutuksen 

”viisasten kivet”: 

* Kunnioitus 

* Kuuntelu 

* Keskittyminen 

* Keventäminen 

* Kärsivällisyys 

Hanna Ojanperä, työsuojeluvaltuutettu/työfysioterapeutti 

terv.tiet. opiskelija (ergonomia) 

Lähde: Työterveyslaitos 2011. 

För att arbetstagaren ska må bra måste det finnas en balans 

mellan vad arbetet kräver och vad det ger. 

I arbetsgemenskapen bör man komma ihåg byggstenarna för en 

öppen dialog: 

* Att respektera varandra 

* Att lyssna 

* Att koncentrera sig 

* Att lätta upp stämningen 

* Att ha tålamod 

Hanna Ojanperä, arbetarskyddsfullmäktig/företagsfysioterapeut 

studerande i hälsovetenskaper (ergonomi) 

Källa: Arbetshälsoinstitutet 2011 

- 5 -

Elinikäinen harrastus 

Päivystyksen apulaisosastonhoitaja Kim Yli-Pelkola ja ruokapalvelupäällikkö 

Lisa Kniivilä ovat kaksi kaupungin työntekijää, 

jotka golfharrastus on vienyt mukanaan. Lisa on pe lannut golfia 

ahkerasti kohta seitsemän vuotta, Kim taas aloitti harrastuksen 

jo vuonna 1994. 

- Päätettyäni jääkiekkourani Centersissä halusin harrastuksen, 

jossa voisin sekä kilpailla että pitää hauskaa. Niihin aikoihin golfin 

pelaaminen ei ollut vielä kovin yleistä, mutta mi e les täni se 

kuulosti kiinnostavalta. 

Kim on kouluttautunut valmentajaksi ja toiminut seuran juniorivastaavana 

vuodesta 2004. Li säksi hän pitää kursseja aloittelijoille 

ja toimii aktiivisesti hallituksessa ja yhdistyksessä. 

- Haluan olla mukana kehittämässä golfia, jotta siitä tulee koko 

kansan urheilulaji kuten Ruot sissa. Kaikki voivat pelata golfia – 

noin kuudesta ikävuodesta alkaen niin pitkään kuin kroppa kestää 

pelaamista. Harrastuksen parissa voi viettää aikaa yhdessä, 

nauttia kauniista luonnosta ja pitää hauskaa. Ja kun jalat eivät 

enää jaksa kantaa, voi vuokrata golfauton, to teaa Kim, joka on 

toistaiseksi perheensä ainoa golfaaja. 

- Vaimoni inhoaa golfia, hän ei ole tainnut edes kiertää rataa 

kokonaan. Kolmella pojallani on hie man kiinnostusta, joten he 

saattavat ehkä aloittaa harrastuksen vanhempina. 

Lisan harrastuksen taustalla puolestaan ovat nimenomaan perhetekijät. 

- Meillä oli mieheni kanssa ollut puhetta yhteisen harrastuksen 

löytämisestä koko per heelle ja golf on osoittautunut oikeaksi lajiksi 

meille. Mieheni ja tyttäreni ovat kehittyneet to della taitaviksi 

ja heillä on kilpailuviettiä. Itse en ole niinkään taitava, mutta 

nautin pe laa mi sesta. 

Lisa ei ole kovin kiinnostunut kilpailemisesta, mutta tasoituksen 

parantamiseksi on kil pail ta va. 

- Golfissa on hienoa, että ruumiinrakenteella tai iällä ei ole merkitystä. 

Hentoinen tyttö voi lyö dä palloa 250 metriä, kun taas 

minä aikuisena saan lyötyä sen 150 metrin päähän. Juju on svingissä 

– tekniikka on kaiken a ja o ja juuri sitä harjoitellaan, kertoo 

Lisa Kniivilä. 

Pirilössä hieno rata 

- Meillä on täällä Pietarsaaressa yksi hienoimmista radoista. Lisäksi 

se on melko vaativa, kertoo Lisa. Tyttären kilpailujen vuoksi 

tai pikemminkin niiden ansiosta tulee kierrettyä paljon ratoja eri 

puolilla Suomea ja myös ulkomailla – tytär on juuri palannut lomamatkalta 

Kyprokselta, jossa hän on pelannut golfia kuusi päivää 

peräkanaa. 

- Tyttären on saatava harjoitusta myös talvella, sen vuoksi matkustamme 

joka vuosi ulkomaille pelaamaan. Pelaamme aamukahdeksasta 

iltakuuteen, ei todellakaan mikään lö höilyloma, Lisa 

nauraa. 

Kim saa tyytyä perheen lomamatkoilla yhteen golfauspäivään, 

mutta kerran vuodessa hän osal listuu kaksipäiväisiin sairaaloiden 

SM-kisoihin, ja tämän vuoden toukokuussa Kim mat kus taa 

kolmenkymmenen hengen pietarsaarelaisryhmän mukana pelaamaan 

Garda-jär ven rannalle. 

Kniivilät voivat harjoitella golfia talvisinkin kotonaan. He ovat 

rakentaneet kellariinsa griinin, jos sa voi putata ja chipata. Sportishallissa 

on lyöntiverkko ja siellä Kim harjoittelee noin ker ran 

viikossa. Lisäksi Tennishallissa on simulaattori. Pirilössä voi kilpailla 

lumen tuloon saak ka – kilpailuja on pidetty vielä jouluaaton 

aattonakin. 

- Minä päätän kauden lokakuun puolivälissä. Niin innokas en 

ole, että haluaisin pelata kun on kylmää, märkää ja tuulista. On 

kuitenkin hyvä että Suomessa on talvi, se katkaisee kau den. Keväällä 

tuntee itsensä pikkupojaksi, kun pääsee taas ulos pelaamaan, 

toteaa Kim iloisesti. 

Terveellistä liikuntaa 

Työnantajan kannalta golharrastus on pelkästään hyödyksi - sekä 

Lisa että Kim korostavat ter veysnäkökohtia. 

- 6 -

- Pelaaminen on todella hyvä rentoutumiskeino raskaan työpäivän 

jälkeen. Golf vaatii täy dellistä keskittymistä, huomauttaa 

Lisa ja lisää: 

- Myös ravinnon merkityksen olen huomannut aivan konkreettisesti 

– lomalla nautitaan proteiinipitoisia ”golf-aamiaisia” 

eli munia ja pekonia, muuten ei jaksa pelata koko päivää. Keskittymiskyky 

herpaantuu, jos verensokeri on alhaalla – pähkinät 

ja mantelit välipalana aut tavat pelaamaan paremmin. 

Lisa suuntaa usein pyörällään radalle suoraan töistä. 

- Golfin pelaamisen ja töiden lisäksi en tee kovin paljon muuta. 

Golf vie aikaa, se siinä on kin niin mukavaa. Yksin pelatessa radan 

kiertää noin neljässä tunnissa, jos pelaamassa on mui takin, 

aikaa kuluu yli viisi tuntia. 

- Pelatessa syke on yli sadassa – golfin harrastajien elinikä pitenee 

viidellä vuodella, väit tää Kim, joka harjoittelee kahdesta kolmeen 

kertaa viikossa ja pelaa yhdellä har joi tus ker ral la noin yhdeksän 

reikää. 

- Monet kiertävät kierroksen ennen töihin menoa, mutta koska 

teen vuorotyötä, pelaan mie luiten silloin kun muut ovat koulussa 

tai töissä. Lasten ollessa aivan pieniä menin ra dal le vasta kymmeneltä 

illalla heidän nukahdettuaan ja pelasin puoleenyöhön. 

Valoisina kesäiltoina se onnistui hy vin. 

Kim kuvailee itseään rauhalliseksi ja sosiaaliseksi, Lisa taas saa 

hillitä temperamenttiaan. 

- Radalla harjoitetaan itsetutkiskelua, omat parhaat ja huonoimmat 

puolet tulevat esiin. Olen kärsimätön ja spontaani ja ne eivät 

ole parhaita ominaisuuksia golfaajalle. Joudun to dellakin opettelemaan 

kärsivällisyyttä. Golfissa ei ole koskaan valmis ja on opeteltava 

myös nöyryyttä, huomauttaa Lisa ja lisää: 

- Olen sosiaalinen henkilö ja pelatessa seurustellaan muiden 

kanssa, siitä pidän eniten. Li säk si vierailla radoilla pelatessa tutustuu 

moniin uusiin ihmisiin. 

Golfin haittapuolena on, että se rasittaa selkää. Sen vuoksi Kim 

on aloittanut tänä talvena joo gan saadakseen notkeutta ja vahvistaakseen 

vatsa- ja selkälihaksia. Lisäksi hän pelaa jää kiekkoa ja 

hiihtää. Lisa on aloittanut pilateksen tavanomaisen liikunta harras 

tuk sen sa lisäksi – hän kävelee työmatkat, joista kertyy vähintään 

kymmenen kilometriä päivässä. 

- Keho vaatii liikuntaa, autolla menen töihin vain silloin kun tiedossa 

on pitkä päivä. Kesän tii viin golfauskauden aikana laihdun 

kuitenkin viisi kiloa. 

Lisa aloitti pelaamisen 43-vuotiaana. Monet odottavat eläkeikään 

asti, sillä golfin ehkä han kalimpana puolena on, että se vaatii aikaa. 

Toisaalta golfista saa kuitenkin elinikäisen har rastuksen. 

- Ellei ole aikaa golfin pelaamiseen, on parasta pysyä poissa radalta, 

koska lajiin saattaa hu rahtaa kerralla, toteaa Kim ja antaa 

vielä vihjeen työnantajalleen: 

- Kaupunki voisi järjestää työntekijöilleen kursseja Pirilössä. 

Sairaalassa esimerkiksi on yli tu hat työntekijää, mutta vain alle 

kymmenen heistä on golfinpelaajia. Siihen haluaisin muu toksen. 

Teksti: Ulla Linder 

1976 Pietarsaaren golfseura perustetaan 

1983 Pirilön raivaustyöt alkavat 

1987 Pirilö Golf perustetaan 

1991 9-reikäinen rata valmistuu 

2003 Junioritoiminta alkaa 

2004 18-reikäinen rata vihitään käyttöön 

2006 Finnair Junior Tour -osakilpailu Pietarsaaressa. 

2007 Uusi seuratalo 

Lähde: www.jpggolf.fi 

Hobby för 

livet 

Två av stadens anställda som blivit uppslukade av golf är Kim 

Yli-Pelkola, biträdande avdelningsskötare i jouren och kosthållschef 

Lisa Kniivilä. Lisa har golfat flitigt i snart sju år medan Kim 

började redan 1994. 

- Efter att min ishockeykarriär tog slut i Centers, ville jag hitta en 

hobby där jag både kunde tävla och ha roligt. På den tiden var 

golf ännu inte så vanligt, men jag tyckte det lät intressant. 

Kim har utbildat sig till tränare, är junioransvarig för klubben 

sen 2004 och håller också nybörjarkurser samt är aktiv i styrelsen 

och föreningen. 

- Jag vill vara med och utveckla golfen så den blir en folksport 

som i Sverige. Alla kan spela golf - från cirka sex år tills kroppen 

inte längre klarar av det. Man kan vara tillsammans och njuta av 

den vackra naturen och ha roligt. Sen när benen inte bär så bra, 

kan man dessutom hyra en golfbil, konstaterar Kim, som tillsvidare 

är den enda i sin familj som spelar. 

- Frun hatar golf, jag tror inte hon ens varit runt hela banan. Men 

mina tre pojkar är lite intresserade, så det kanske kommer när de 

blir äldre. 

För Lisas del var det just familjeaspekten som fick henne att börja. 

- Vi hade talat med min man om att hitta en gemensam hobby för 

familjen och golf har visat sig vara det rätta för oss. Min man och 

dotter blev väldigt duktiga och har tävlingsinstinkten, jag är inte 

så duktig, men älskar att spela. 

Lisa är inte så intresserad av att tävla, men man måste göra det för 

att förbättra sitt handikapp. 

- Det fina är att varken kroppsformat eller ålder är avgörande i 

golf. En klen liten flicka kan slå bollen 250 meter, medan jag som 

vuxen kan få iväg den 150 meter. Det beror på svingen - tekniken 

är a och o, det är den du tränar, berättar Lisa Kniivilä. 

Fin bana i Pirilö 

- Vi har en av de vackraste banorna här i Jakobstad. Den är dessutom 

ganska krävande, berättar Lisa. På grund av, eller tack vare 

dotterns tävlingar, blir det många rundor på banor runt om i Finland 

och också utomlands - hon har nyss kommit hem från en semesterresa 

till Cypern, där hon spelat golf sex dagar i ett sträck. 

- Dottern måste få träning också vintertid, därför åker vi varje 

år utomlands för att spela. Det blir spel från åtta på morgonen 

till sex på kvällen, det är absolut ingen slapp semester, säger Lisa 

och skrattar. 

Kim får nöja sig med en dag golf när hans familj är på semesterresa, 

men en gång i året deltar han i två dagars sjukhus-FM och i 

år i maj åker Kim till Italien med trettio personer från Jakobstad 

för att spela vid Gardasjön. 

På vintern kan Kniiviläs också träna golf hemma, de har byggt en 

green i källaren där de kan putta och chippa. I sportishallen kan 

man slå mot ett nät, Kim tränar där cirka en gång i veckan. I Tennishallen 

finns dessutom en simulator. I Pirilö kan man tävla tills 

snön faller - tävlingar har hållits så sent som dagen före julafton. 

- Jag slutar säsongen i mitten av oktober, så ivrig är jag inte att 

jag vill spela när det är kallt, vått och blåser. Men det är bra att 

- 7 -

vi har vinter i Finland, det avbryter säsongen. På våren känner 

man sig som en liten pojke då man igen får komma ut och spela, 

säger Kim glatt. 

Hälsosam sport 

För en arbetsgivare är det bara positivt med golf som hobby - 

både Lisa och Kim framhäver hälsoaspekten. 

- Efter en tung och jobbig dag är det en perfekt avslappningsmetod. 

Man måste vara helt fokuserad när man spelar, påpekar Lisa 

och tillägger: 

- Kostens vikt har jag också helt konkret märkt - under semestern 

blir det ”golffrukost”, det vill säga proteinrikt med ägg och 

bacon, annars orkar man inte spela hela dagen. Är blodsockret 

nere tappar man koncentrationen - med nötter och mandlar som 

mellanmål spelar man bättre. 

Lisa tar ofta cykeln direkt ut till banan efter jobbet. 

-. Jag gör inte så mycket annat än golfar och jobbar. Golf tar tid, 

det är det som är det sköna. Om man är ensam tar banan cirka 

fyra timmar, finns det folk kan man räkna med över fem timmar. 

- Pulsen ligger på drygt hundra när man spelar - man lever fem 

år längre med golf som hobby, påstår Kim som tränar två till tre 

gånger i veckan och spelar då cirka nio hål. 

- Många far en runda före jobbet, men eftersom jag har skiftesarbete 

spelar jag helst när de andra är i skolan eller i jobbet. Förr då 

barnen var riktigt små gick jag till banan först vid tio på kvällen 

då det somnat och spelade till midnatt. Det gick bra då det var 

ljust på sommaren. 

Kim beskriver sig som lugn och social, medan Lisa får jobba med 

sitt temperament. 

- Man idkar självstudier på banan, alla ens bästa och sämsta sidor 

kommer fram. Jag är otålig och spontan, vilka inte är de bästa 

egenskaperna för en golfare, jag får verkligen öva mig i tålamod. 

I golf blir man aldrig färdig och måste också lära sig ödmjukhet, 

påpekar Lisa och tillägger. 

- Jag är en social person och man umgås när man spelar, det 

tycker jag mest om. Om man tävlar på främmade banor blir man 

dessutom bekant med många människor. 

Det negativa med golf är att det belastar ryggen, därför har Kim i 

vinter börjat gå på yoga för att bli smidigare och stärka mag- och 

ryggmuskler, förutom att han också spelar ishockey och skidar. 

Lisa har börjat med pilates utöver sin vanliga motion - det blir 

minst tio kilometer promenad per dag till och från jobbet. 

- Kroppen kräver rörelse, det är bara om jag vet att det blir en 

lång dag som jag tar bilen. Under den intensiva sommargolfsäsongen 

brukar jag ändå gå ner fem kilo. 

Lisa började spela som 43-åring, många väntar till pensioneringen 

– för det som kanske är det besvärligaste med golf är tiden den 

kräver, men samtidigt får man en hobby för hela livet. 

- Om man inte har tid för golf är det bäst att stanna borta från 

banan, för det finns risk för att man fastnar direkt, konstaterar 

Kim och vill ännu ge några tips till sin arbetsgivare: 

- Staden kunde ordna kurser för de anställda i Pirilö. Till exempel 

sjukhuset har över tusen anställda, med det är mindre än tio som 

spelar golf, det skulle jag vilja ändra på. 

Text: Ulla Linder 

1976 Jakobstads Golfklubb grundas 

1983 Röjningsarbete i Pirilö påbörjas 

1987 Pirilö golf grundas 

1991 9-hålsbana klar 

2003 Juniorverksamhet påbörjas 

2004 18-hålsbana invigs 

2006 Finnair Junior Tour deltävling i Jakobstad. 

2007 Nytt klubbhus 

Källa: www.jpggolf.fi 

- 8 -

Harmonisering av personalpolitiska 

principer 

I början av år 2010 övergick personalen inom social- och hälsovården 

i hela samarbetsområdet i staden Jakobstads tjänst och 

staden blev värdkommun för social- och hälsovården i nejden. 

För närvarande har vi hunnit ungefär halvvägs med harmoniseringen 

av personalpolitiska principer och löner, hela processen 

kommer att ta tre år, och det är dags att stanna upp och se efter 

vad vi har åstadkommit så här långt. 

Staden Jakobstads personalstrategi utgör grunden för den personalpolitik 

som staden iakttar vid skötseln av olika personalfrågor. 

Redan hösten 2008 inledde en personalpolitisk arbetsgrupp, som 

tillsatts av styrgruppen för KSSR, förberedelser för den gemensamma 

personalpolitiken. Som ett konkret resultat av samarbetet 

utarbetades ett åtgärdsprogram till värdkommunens gemensamma 

personalstrategi. Det här åtgärdsprogrammet, Mobilisering 

2010, innehåller ansvarspersoner och tidtabeller och det har varit 

riktgivande vid harmoniseringen av personalpolitiska principer 

inom staden Jakobstad. 

Genast i början av år 2010 kom ett krav på 3 % inbesparingar i 

personalkostnaderna, det s.k. projekt 3 %, vilket fördröjde förverkligandet 

av åtgärdsprogrammet och gjorde att vi inte genast 

kunde börja förenhetliga personalfrågorna. Årsskiftet och början 

av år 2010 var också mycket arbetsintensiva för alla inblandade 

som hade ansvar för överförandet av personaluppgifter till staden 

Jakobstads system. 

Den harmonisering av lönerna som ingår i åtgärdsprogrammet 

har krävt stora ansträngningar. Arbetsgrupperna gick under år 

2010 igenom lönerna för alla anställda vid social- och hälsovårdsverket 

och jämförde lönerna också med de löner som motsvarande 

arbetstagare har inom staden. Hittills har ungefär hälften 

av löneskillnaderna harmoniserats. 

Många principer för personalförmåner, rekrytering samt för anställningsskydd 

och ett fungerande samarbete har hittills harmoniserats. 

De här principerna kommer småningom att samlas i en 

gemensam handbok för förmän. Ett samarbetsavtal som gäller 

hela stadens personal utarbetades redan i ett tidigt skede. Tyhyverksamhet 

har ordnats redan från början av år 2010 enligt en gemensam 

Tyhy-plan och enligt principer som är gemensamma för 

alla. Gemensamma program och principer för arbetarskydd och 

arbetshälsa, t.ex. förebyggande av osakligt bemötande, tillsammans 

stöder vi arbetsförmågan samt gemensamma anvisningar 

för sjukfrånvaro har utarbetats under år 2010. En kartläggning av 

personalens välbefinnande i arbetet har gjorts under våren på social- 

och hälsovårdsverket. Kartläggningen berörde närmast ledande 

och förändringar i organisationen. Resultaten kommer att 

offentliggöras senare under sommaren och i början av hösten. 

En ledarskapsutbildning som behandlar personalstrategin har 

inletts i vår. Avsikten med utbildningen är att tillsammans med 

förmännen gå igenom gemensamma principer och program och 

på så vis förankra personalstrategin i praktiken. 

Harmoniseringsarbetet fortsätter inom personalförvaltningen. 

Stora utmaningar återstår ännu, t.ex. att harmonisera och uppdatera 

utvärderingen av arbetets svårighetsgrad samt att jämka 

samman olika lokala avtal. Tillsammans med utbildningsplaneraren 

håller vi på att utarbeta en gemensam strategi för hela 

stadens personalutbildning. Introduktion i arbetet är en uppgift 

som hör nära ihop med personalutbildningen och vi håller som 

bäst på att utarbeta en introduktionsguide som småningom ska 

omfatta hela staden. 

Päivi Stenman, personalchef 

Henkilöstöpoliittisten periaatteiden 

yhtenäistämien 

Vuoden 2010 alussa koko yhteistyöalueen sosiaali- ja terveydenhuollon 

henkilöstö siirtyi Pietarsaaren kaupungin pal velukseen 

ja kaupungista tuli seudun sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkunta. 

Tällä hetkellä olemme noin puolessa välissä kolme vuotta 

kestävän henkilöstöpoliittisten periaatteiden ja palkkojen yhtenäistämisessä 

eli harmonisoinnissa ja onkin hyvä aika tarkastella 

miten olemme tässä edistyneet. 

Pietarsaaren kaupungin henkilöstöstrategia toimii kaupungin 

eri henkilöstöasioiden hoidossa henkilöstöpolitiikan pohjana. Jo 

syksyllä 2008 Paras-ohjausryhmän asettama henkilöstöpoliittinen 

työryhmä aloitti henkilöstöpolitiikkaan liittyvät valmistelut. 

Yhteistyön konkreettisena tuloksena laadittiin toimenpideohjelma 

isäntäkunnan yhteiseksi hen ki lös tö stra te giaksi. Tämä Liikkeelle 

2010 toimenpideohjelma on toiminut suuntaa antavana 

ohjelmana vastuuhenkilöineen ja aikataulutuksineen henkilöstöpoliittisia 

periaatteita yhtenäistettäessä Pietarsaaren kaupungissa. 

Toimenpideohjelman ja henkilöstöasioiden yhtenäistämisen alkuun 

pääsyä hidasti heti vuoden 2010 alussa tullut vaatimus 3 

% säästöistä henkilöstökuluissa eli ns. 3 % säästöhanke. Vuoden 

vaihde ja 2010 al ku olivat myös työntäyteisiä kaikille osapuolille, 

jotka olivat vastuussa henkilötietojen sii r tä misestä Pietarsaaren 

kaupungin järjestelmään. 

Toimenpideohjelmaan kuuluva palkkaerojen yhtenäistäminen 

on vaatinut suuria ponnisteluja. Työryhmät kävivät vuoden 2010 

aikana läpi kaikkien sosiaali- ja terveysviraston henkilöiden palkat 

ja vertasivat palkkoja myös kaupungin vastaaviin työntekijöiden 

palkkoihin. Tähän mennessä on noin puolet palkkaeroista 

harmonisoitu. 

Monia henkilöstöetuihin, työhönotto- sekä työsuhdeturvaan sekä 

toimivaan yhteistyöhön liittyvistä periaatteista on tähän mennessä 

yhtenäistetty. Nämä periaatteet tullaan vähitellen kokoamaan 

yhteiseen esimiehen käsikirjaan. Koko kaupungin henkilöstöä 

koskeva yhteistoimintasopimus laadittiin jo aikaisessa vaiheessa. 

Tyhy-toiminta on järjestetty jo vuoden 2010 alusta lähtien 

yhteisen Tyhy-suunnitelman ja kaikille yhteisten periaatteiden 

mukaan. Työsuojeluun ja työterveyteen liittyviä yhteisiä ohjelmia 

ja periaatteita kuten epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen, 

tuetaan työkykyä yhdessä sekä sairauspoissaoloihin liittyvä yhteinen 

ohjeistus on laadittu vuoden 2010 aikana. Henkilökunnan 

työhyvinvointiin liittyvä kartoitus on tehty tämän kevään aikana 

sosiaali- ja terveysviraston puolella. Kartoituksessa tarkasteltiin 

lähinnä johtamista ja organisaatioon liittyviä muutoksia. Tulokset 

tullaan julkaisemaan myöhemmin tämän kesän ja alkusyksyn 

aikana. 

Henkilöstöstrategiaa koskeva johtamiskoulutus aloitettiin tämän 

kevään aikana. Koulutuksessa on tarkoitus käydä esimiesten 

kanssa läpi yhteisiä periaatteita ja ohjelmia ja näin saada henkilöstöstrategia 

myös jalkautettua käytäntöön. 

Henkilöstöhallinnossa jatkuu harmonisointityö. Jäljellä on vielä 

suuria haasteita kuten työnvaativuuden arvioinnin yhtenäistämien 

ja päivittäminen sekä erilaisten paikallisten sopimusten yhteensovittaminen 

jne. Myös yhteistä koko kaupunkia koskevaa 

henkilöstökoulutukseen liittyvää strategiaa työstetään yhdessä 

henkilöstökoulutussuunnittelijan kanssa. Henkilöstökoulutukseen 

liittyy myös läheisesti perehdyttäminen ja sen tiimoilta 

olemme laatimassa perehdyttämisopasta joka vähitellen tulee 

koskemaan koko kaupunkia. 

Päivi Stenman, henkilöstöpäällikkö 

- 9 -

Lisas ”lavkrok” underlättar 

städningen i bastun 

Liisan ideoima lauderauta helpottaa 

siivousta saunassa 

Työ tekijäänsä opettaa. Ja se opettaa myös kehittelemään työvälineitä, 

joilla työ helpottuu. Kehitteleminen on suotavaa ja siitä 

jopa palkitaan. Aloitetoiminnan tavoitteena on oman työpaikan 

ja työympäristön kehittäminen, joten hyvät ideat kannattaa laittaa 

kiertoon. 

Yksi hyväksi havaittu työväline on käytössä uimahallilla. Se on 

pieni, yksinkertainen ja taskuun mahtuva. 

Kyseessä on laitoshoitaja Liisa Saaren suunnittelema saunan lauteiden 

nostaja. Vempaimessa on ruostumattomasta teräksestä 

tehty ”koukku” ja pehmustettu kädensija. Kooltaan se on pieni 

ja painoltaan kevyt ja siitä on suunnaton apu työntekoon. 

Lauteiden nostaminen on hankalaa. Sormipelillä kuumassa saunassa 

se on yksi hankalimpia työkohteita. Paitsi, että kuumassa 

saunassa ei jaksa kauaa työskennellä, on lauteilla tapana turvota 

kostuessaan. Ne on välillä todella tiukassa. Siinä on kädet ja sormet 

usein verillä ja naarmuilla, Saari tuumaa. 

Lauteiden nostorautoja on nyt käytössä kaksi. Molemmat Pietarsaaren 

uimahallilla, jossa saunoja on puhdistettavana neljä. 

En minä mitään patenttia ole miettinyt. Kunhan vain omaa työtäni 

ajattelin helpottaa. Ja samalla työkaverin, Liisa Saari nauraa. 

Meillä oli siivouskärryissä jonkinlainen rautakoukku, joka oli 

tarkoitettu lauteiden nostoa helpottamaan. Mutta se oli aivan liian 

iso ja epäkäytännöllinen, hän lisää. 

Saari kehitteli ajatusta päässään ja piirsi ideansa paperille. Aviomies 

tuli apuun ja valmisti laitteen piiruksen mukaan. Ensimmäinen 

prototyyppi oli hieman liian iso ja teräsosaa jouduttiin 

kaventamaan. 

Nyt tämä on ihan sopivan kokoinen. Ja kyllä tälle voi keksiä muitakin 

käyttökohteita. Lisäksi tämä on kestävä; ei taivu eikä ruostu. 

Man lär sig medan man arbetar. Och man lär sig också att utveckla 

arbetsredskap som underlättar arbetet. Det är önskvärt att man 

utvecklar sitt arbete, man kan t.o.m. få belöning för det. Målet för 

förslagsverksamheten är att utveckla den egna arbetsplatsen och 

arbetsmiljön, så det lönar sig att dela med sig av goda idéer. 

I simhallen används ett arbetsredskap som har visat sig fungera 

bra. Det är litet, enkelt och ryms i fickan. 

Det är fråga om ett redskap som används för att lyfta bastulaven 

och som är planerat av lokalvårdare Liisa Saari. Manicken har 

en ”krok” av rostfritt stål och ett vadderat handtag. Manicken är 

liten och lätt och till ovärderlig hjälp i arbetet. 

Det är besvärligt att lyfta bastulaven. Det är ett av de besvärligaste 

arbetsmomenten att klara av med bara händerna i en het bastu. 

Förutom att man inte orkar jobba länge i en het bastu, försvåras 

arbetet också av att laven sväller när den blir fuktig. Det betyder 

att den ibland sitter verkligt hårt fast. Ofta kommer man ut med 

blod och skråmor på fingrarna och händerna, berättar Saari. 

Två av de här ”lavkrokarna” är nu i bruk, båda i simhallen i Jakobstad, 

där det finns fyra bastur att städa. 

Något patent har jag inte tänkt söka, jag försökte bara underlätta 

mitt eget arbete – och samtidigt arbetskamratens, skrattar Liisa 

Saari. 

I städvagnen hade vi något slags järnkrok, som var avsedd att 

underlätta lyftandet av bastulaven, men den var alldeles för stor 

och opraktisk, tillägger hon. 

Saari utvecklade tanken i huvudet och ritade sin idé på papper. 

Maken hjälpte henne att tillverka manicken enligt ritningen. Den 

första prototypen var lite för stor och ståldelen måste göras smalare. 

Nu är den här alldeles passlig. Och nog kan man använda den till 

annat också. Dessutom är den hållbar, den böjs inte och rostar 

inte. 

Liisa Saari vet att det i lokalvårdarens arbete också finns mycket 

annat som kunde förbättras. Själv har hon städat simhallen i 

drygt tre år och bl.a. väggarna tvättas fortfarande för hand. Liisa 

Saari funderar att nästa uppfinning kunde vara t.ex. ett redskap 

att tvätta väggarna med. 

Liisa har belönats med 340 € för sin uppfinning. 

Marjo Luokkala 

Liisa Saari tietää, että laitoshuoltajan työssä olisi paljon muutakin 

parannettavaa. Itse hän on siivonnut uimahallia runsaat kolme 

vuotta ja esimerkiksi seinien peseminen tehdään edelleen käsin. 

Liisa Saaren mukaan seuraava kehittelyn aihe voisi olla vaikkapa 

seinäpesuri. 

Liisa palkittiin 340 eurolla keksinnöstään. 


- 10 -

Byte av arbetsplats gav inspiration i 

arbetslivet 

Marja-Liisa Mattila är mycket nöjd med att staden gav henne en 

möjlighet att byta arbetsplats. Tidigare jobbade hon som ”turbo”, 

dvs. ambulerande städare. 

Vi gick på rundvandring i Malmska sjukhusets och hälsovårdscentralens 

utrymmen i samband med att staden blev värdkommun. 

Jag blev genast förtjust i utrymmena och hoppades i mitt 

stilla sinne att jag skulle få komma dit. Jag hade sådan tur att en 

av städarna på Malmska ville bort därifrån och fick hoppa in som 

ersättare på annat håll. I stället fick jag komma till mentalvårdscentralen 

och Fredrikahemmet, säger hon. 

Marja-Liisa klagar inte på arbetet som ambulerande städare. Hon 

kände bara helt enkelt att hon hade gjort sitt i det jobbet. Fördelen 

med jobbet som ambulerande städare var att det var omväxlande. 

Marja-Liisa arbetade i två skift. Det passade henne riktigt 

bra, eftersom hon höll på att utbilda sig till städarbetsledare genom 

läroavtal. Men allt har sin tid och hon ville ha annorlunda 

utmaningar. 

Det är skönt att veta på morgonen vad man ska göra under dagen. 

Jag har mentalvårdscentralens ekonomiavdelning och ätstörningspolikliniken 

på mitt ansvar. Det är meningen att jag ska 

vara här åtminstone ett år, säger hon glatt. 


PS Marja-Liisa Mattila belönades 15.12.2010 med 340 € för sitt 

förslag att återanvända 1 l städmedelsflaskor i stället för sprayflaskor. 

Työpaikan vaihdos toi intoa 

työelämään 

Marja-Liisa Mattila on erittäin tyytyväinen siihen, että kaupunki 

antoi mahdollisuuden vaihtaa työpistettä. Aikaisemmin hän 

työskenteli turbona, eli kierävänä siivoojana. 

Kävimme tutustumassa Malmin sairaalan ja terveyskeskuksen 

tiloihin silloin, kun kaupunki otti isännyyden. Ihastuin heti tiloihin 

ja mielessäni toivoin pääseväni sinne. Onnekseni eräs Malmin 

tiloja siivoava halusi vastavuoroisesti sieltä pois ja pääsikin 

vaihtariksi muualle. Ja minä pääsin mielenterveyskeskukseen ja 

Fredrika-kotiin, hän sanoo. 

Marja-Liisa ei moiti turbona työskentelemistä. Hän vain yksinkertaisesti 

tunsi aikansa sinä työssä tulleen täyteen. 

Kiertävän siivoojan työssä positiivista oli vaihtelevuus. Työtä 

tehtiin kahdessa vuorossa. Se sopi oikein hyvin oppisopimuksella 

siivoustyönohjaajaksi kouluttautuvalle Marja-Liisalle. Mutta 

aikansa kutakin ja erilaisten haasteiden eteen teki mieli. 

On ihanaa, kun aamulla tietää, mitä päivä pitää sisällään. Minulla 

on vastuullani mielenterveyskeskuksen talousosasto ja syömishäiriöklinikka. 

Ainakin vuoden olisi tarkoitus olla täällä, hän 

iloitsee. 


Ps. Marja-Liisa Mattilan ehdotus jälleenkäyttää 1 litran siivousainepulloja 

suihkepullojen sijasta, palkittiin 15.12.2010 340:llä 

eurolla. 

- 11 -

På Sandlunden lever man det goda livet varje dag 

På Sandlundens åldringscenter i Larsmo arbetar man utgående 

från ett mycket enkelt motto: ett gott liv varje dag. 

Det goda livet bygger på en gammal sanning: behandla andra så 

som du själv vill bli behandlad. På åldringscentret ger man klienterna 

rätt att åldras värdigt och tryggt. Åldringarna respekteras 

och man lyssnar på vad de har att säga. 

Vår viktigaste verksamhetsprincip är att vi vill göra vårt yttersta 

för att åldringarna ska kunna känna sig värdefulla och viktiga. Vi 

behandlar våra klienter med respekt och vi tror på deras självbestämmanderätt, 

säger åldringscentrets föreståndare Maarit Wik. 

Arbetssättet går ut på att stöda klienternas egen funktionsförmåga. 

Klienterna får sköta trädgården och gårdsplanen. De har 

möjlighet till hobbyer och utevistelse. Förra sommaren spatserade 

pärlhöns omkring på gården, i sommar kommer det att finnas 

kaniner i inhägnaden på gårdsplanen. Klienterna ”pajar”, matar 

och sköter dem. 

Då och då ordnar vi ”Gör-vad-du-vill-dagar”. Då går vi till butiken, 

grillar, gör än det ena än det andra. Det är en mycket omtyckt 

händelse. 

Vid huvudingången byggdes 

förra hösten en terrass. 

Nu i vår har våra klienter sått 

blommor, som kommer att 

planteras ut åtminstone runt 

den här nya terrassen. Klienterna 

får själva vara med och 

inreda terrassen, och i början 

av sommaren ska vi ha 

invigningsfest på terrassen, 

berättar Maarit. 

Inredningen bidrar till den 

ljusa atmosfären 

Maarit Wik säger att atmosfären 

i servicecentret motsvarar 

mottot. Var och en vill 

bjuda den andra på en god 

dag. Atmosfären syns t.o.m. 

i inredningen och i måltidsutrymmena. Fräscha och välskötta 

blommor pryder matsalen. På olika ställen i centret skapar små 

inredningsdetaljer ett glatt intryck. 

Sandlundens åldringscenter består av tre avdelningar. I huvudbyggnaden 

verkar både servicehemmet, där varje klient har ett 

eget litet hem med en liten terrass, och åldringshemmet som erbjuder 

långtidsvård åt bäddpatienter. I en skild byggnad verkar 

demensenheten Roslunden, där man följer precis samma verksamhetsprincip 

som i själva huvudbyggnaden. 

Antalet klienter är sammanlagt ca 38. En del är intervallklienter, 

dvs. personer som behöver korttidsvård. 

Åldringscentret har 27 anställda. 


- 12 -

Sandlundenissa eletään hyvää elämää joka päivä 

Sandlundenin vanhustenkeskuksessa Luodossa toimitaan hyvin 

yksinkertaisen teesin perusteella: hyvä elämä joka päivä. 

Hyvä elämä pitää sisällään vanhan totuuden; kohtele muita niinkuin 

toivot itseäsi kohdeltavan. Vanhustenkeskuksessa annetaan 

asiakkaalle oikeus vanheta arvokkaasti ja turvassa. Vanhusta 

kunnioitetaan ja hänen sanaansa kuunnellaan. 

Tärkein toimintatapamme on siinä, että haluamme tehdä kaikkemme, 

jotta vanhus voi tuntea itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. 

Kohtelemme asiakkaitamme kunnioittavasti ja uskomme 

heidän itsemääräämisoikeuteensa, vanhustenkeskuksen 

johtaja Maarit Wik sanoo. 

Työskentelytapa perustuu asiakkaiden oman toimintakyvyn tukemiseen. 

Asiakkaat saavat hoitaa puutarhaa ja pihaa. Heille 

annetaan mahdollisuus askarteluun ja ulkoiluun. Viime kesänä 

pihamaalla tepasteli helmikanoja, tulevalle kesälle pihamaan aitaukseen 

tulee kaneja. Niitä paijataan, ruokitaan ja hoidetaan. 

Järjestämme silloin tällöin ”tee mitä haluat” –päiviä. Silloin käydään 

kaupassa, grillataan, tehdään mitä milloinkin. Se on hyvin 

suosittu tapahtuma. 

Sandlundenin Vanhustenkeskus koostuu kolmesta osastosta. 

Päärakennuksessa toimivat palvelukoti, jossa jokaisella asiakkaalla 

on oma pieni koti pienellä pihaterassilla maustettuna, ja 

pitkäaikaishoitoa tarjoava vanhainkoti vuodepotilaille. Erillisenä 

rakennuksena toimii Roslundin dementiayksikkö, jossa toimintaperiaate 

on aivan sama kuin itse päärakennuksessakin. 

Asiakkaita on yhteensä noin 38. Osa on intervalliasiakkaita, eli 

lyhytaikaista hoitoa tarvitsevia. 

Vanhustenkeskuksessa työskentelee 27 henkilöä. 


Pääsisäänkäynnin luo rakennettiin viime syksynä terassi. 

Asiakkaamme ovat kylväneet kasveja nyt keväällä ja niitä istutetaan 

ainakin tämän uuden terassin yhteyteen. He saavat itse 

osallistua terassin sisustamiseen ja kesän kynnyksellä pidämme 

terassin avajaisjuhlan, Maarit kertoo. 

Valoisa ilmapiiri sisustuksellisestikin 

Maarit Wik sanoo palvelukeskuksen ilmapiirin olevan teesinsä 

mukainen. Jokainen haluaa tarjota toiselleen hyvän päivän. Ilmapiiri 

näkyy jopa sisustuksessa ja ruokailutiloissa. Tuoreet ja 

hyvinhoidetut kukat koristavan ruokailutilassa. Eri puolella keskusta 

on pienillä sisustuksellisilla yksityiskohdilla saatu aikaan 

iloinen ilme. 

HUVUDFÖRTROENDEMÄN 

PÄÄLUOTTAMUSMIEHET 2010-2011 

Fackförbund 

ammattiliitto 

avtalsbranch 

sopimusala 

namn 

nimi 

telefon 

puhelin 

besöksadress 

käyntiosoite 

tid 

aika 

TEHY 

Tehyprotokollet 

Tehypöytäkirja 

Leena Asplund 

Kim Yli-Pelkola 

050-559 7794 Malmska Malmi 

gula paviljongen 

SUPER Akta/ Kvtes Miisu Holmbäck 

786 3429 

044-785 1693 

KTN/FKT Akta/ Kvtes,TS Ann-Sofie Larsson 044-785 1730 

JYTY Akta/Kvtes,TS Sixten Fagernäs 044-514 7283 

JUKO/FOSU 

Akta/Kvtes, TS 

från 1.8.11 Ukta/Ovtes Ralph Rönnqvist 044-785 1604 

Storgatan 4 

Isokatu 4 tisdagar/tiistaisin kl 12-16 

vardagar/arkisin kl 8-16 

vardagar/arkisin kl 8-16 

Storgatan 4 

Isokatu 4 vardagar/arkisin kl 8-16 

1.8.11 lähtien Läkta/LS Kimmo Kuisma 050-3210 193 

JHL 

Akta/Kvtes, TS 

Tim-Aka/Ttes 

Maria Holmstedt- 

Lehtinen 

Kari Viinikka 

786 3269 

044-298 4101 

786 3269 

044-558 7253 

Storgatan 4 må/ma och/ja to kl 8-16 

Isokatu 4 ti och/ja on/ke kl 12-16 

Storgatan 4 

Isokatu 4 fredagar/perjantaisin kl 7-14 

- 13 -

Muistineuvonta koottu Tornitaloon 

Pietarsaaren Tornitalossa on toiminut vuodenvaihteesta alkaen 

seniorikeskus. 

- Tiedon tulee olla helposti saatavilla, yhtä helposti kuin vaikkapa 

ostoskeskuksen neu von ta pisteessä. ”Matalan kynnyksen vastaanottomme” 

syntyi tarpeesta. On oltava paikka, jon ne voi vain pistäy 

tyä saamaan neuvoja, kertoo sosiaali- ja terveysviraston avohoi 

don osas to pääl lik kö Britt-Marie Herrgård. 

- Seniorikeskuksen avulla haluamme parantaa palvelujen saatavuutta 

ja seudun de men tia hoi don laatua, toteaa vanhushuollon 

avohoidon johtava muistineuvoja Kristine Ek. 

Uutena keskuksessa ovat mm. kanslisti, sijoittajakoordinaattori 

ja senioriohjaaja, jotka yh des sä muistineuvojan ja sosiaalityöntekijän 

kanssa tukevat, selvittävät ja neuvovat muistia, etu ja sekä 

tukija asumismuotoja koskevissa asioissa. Lisäksi muistiasiakkaille 

on lääkärin vas taanotto. Keskuksen kohderyhmänä ovat yli 

65-vuotiaat kotona asuvat henkilöt. 

- Myös nuoremmat voivat ottaa yhteyden ollessaan huolestuneita 

oman tai jonkun lä hei sen sä muistin heikentymisestä. Lähetettä 

ei tarvita, vaan me selvitämme asiaa ja teemme sit ten arvion jatkoselvittelystä 

yhdessä geriatri Markku Kautiaisen kanssa, joka 

on paikalla kah tena iltapäivänä viikossa, Ek selittää. 

Osaamiskeskus 

Tarkoituksena on luoda muistisairauksien osaamiskeskus. 

- Yhdistymisen jälkeen toimintaa on täytynyt yhteensovittaa. Se 

sujuu parhaiten kaikkien ol lessa samassa paikassa. Viime vuonna 

toteutimme Hyvät käytännöt -hankkeen, jossa poi mittiin esiin 

eri kuntien parhaat menettelytavat ja tuolloin kehitettiin muun 

muassa muis ti neuvonnan malli. 

Vuosina 2006-2008 toteutettiin Alva-hanke, jonka eräs alaryhmä 

työskenteli yhteisen de men tiahoitomallin kehittämiseksi. 

- Sillä perustalla seisomme nyt. Useimmat nykyisistä muistineuvojista 

osallistuivat hank kee seen, kertoo Ek, joka on työskennellyt 

Pedersören kunnan kokoaikaisena muis ti neu vo ja n a vuodesta 

2003. Uudenkaarlepyyn muistineuvoja työskentelee osa-aikaisesti. 

Pie tar saa ressa on kaksi kokoaikaista muistineuvojaa ja toinen 

heistä huolehtii myös Luodon muis tineuvonnasta. 

- Työ on yksinäistä ja haasteellista, mutta nyt saamme tukea toisistamme 

kerran kuu kau des sa järjestettävien tapaamisten kautta. 

Keskuksen tavoitteena on tukea sairastuneita ja heidän omaisiaan 

sekä auttaa henkilöä asu maan omassa kodissaan mahdollisimman 

pitkään. Muistineuvojat tekevät kotikäyntejä, seu raavat sairauden 

kulkua ja antavat neuvoja esimerkiksi päiväkeskuksen ja 

lyhyt ai kais hoi don kautta järjestettävästä jaksohoidosta. Työn ytimessä 

ovat asiakas ja omaiset, mutta yh teistyötä tarvitaan myös 

osastojen, kotihoidon ja vastaanottojen henkilöstön välillä. Myös 

muul le henkilöstölle tarjotaan konsultointiapua ja koulutusta ja 

yhteiskunnalle ja yleisölle an netaan tietoa muistisairauksista. 

- Tapaamme vierailla esimerkiksi eläkeläisyhdistyksissä kertomassa 

muistisairauksista. Tie don lisääntyminen parantaa 

ymmärtämystä ja on tärkeää, että oireisiin suhtaudutaan tarkkaavaisesti 

eikä pidetä muistisairauksia vain luonnollisesti vanhemiseen 

kuuluvina. Nyt pää semme ehkä kiinni oireisiin entistä 

aikaisemmin, mikä on tärkeää, huomauttaa Ek. 

Lä hin seniorikeskus on Vaasassa, mutta sen rakenne on erilainen, 

koska kyse on suu rem mis ta yksiköistä. 

- Koska olemme pieni yksikkö, voi sama työntekijä huolehtia 

henkilön asioista siihen saak ka, kunnes muuhun asumispaikkaan 

muuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Se on tur val li suus tekijä. 

Tornitalon vuokrasopimus on voimassa kaksi vuotta, joten se on 

tilapäinen ratkaisu. Muis ti neuvonnan malli on laadittu, mutta 

toiminnan tuleva sijainti ei ole vielä selvillä. 

- Vanhushuollossa on paljon tekeillä, muun muassa vuodeosastojen 

peruskorjaus, joten emme tie dä, vapautuuko tiloja myöhemmin 

jostain muualta, toteaa muistineuvoja Kristine Ek. 


- 14 -

Minnesrådgivning samlad i Tornhuset 

Sedan årsskiftet finns ett seniorcenter i Tornhuset 

i Jakobstad. 

– Det ska vara lätt att få tag på information, till 

exempel lika enkelt som vid en infopunkt i ett 

köpcenter. Vår ”lågtröskelmottagning” föddes 

av ett behov. Man ska bara kunna sticka sig in 

för att få råd, berättar Britt-Marie Herrgård, 

avdelningschef för öppna vården vid social och 

hälsovårdsverket. 

- Vi vill genom seniorcentret förbättra tillgången 

på tjänster och också kvaliteten inom demensvården 

inom regionen, säger Kristine Ek, 

ledande minnesrådgivare inom äldreomsorgens 

öppna vård. 

Nytt i centret är bland annat en kanslist, placeringskoordinator 

och seniorhandledare, som 

tillsammans med minnesrådgivare och socialarbetare 

stöder, utreder och ger råd och svar 

på frågor som rör minnet, förmåner, stöd- och 

boendeformer. Dessutom finns en läkarmottagning 

för minnesklienter. Målgruppen för 

centret är personer över 65 som bor hemma. 

- Också yngre personer kan kontakta oss om 

de är oroliga för sitt eget eller någon anhörigs 

försämrade minne. Man behöver ingen remiss, 

utan vi utreder och gör sedan bedömning om 

fortsatt utredning tillsammans med geriatriker 

Markku Kautiainen, som finns här på plats två 

eftermiddagar i veckan, förklarar Ek. 

Kompetenscentrum 

på avdelningar, hemvård och mottagningar. 

Konsulthjälp och skolning till annan personal 

erbjuds också, liksom information till samhället 

och allmänheten om minnessjukdomar. 

- Vi brukar besöka till exempel pensionärsföreningar 

för att berätta om minnesjukdomar. 

Ökad kunskap ger bättre förståelse och det är 

viktigt att folk är observanta på symptomen och 

inte ser minnessjukdomar som en naturlig del 

av åldrandet. Vi får kanske fatt på symptomen 

tidigare nu, vilket är viktigt, påpekar Ek. 

i Vasa finns närmaste seniorcenter, men det är 

uppbyggt på ett annat sätt eftersom det handlar 

om större enheter. 

- Eftersom vi är en liten enhet kan samma person 

sköta en persons angelägenheter tills det 

blir dags för annat boende. Det är en trygghetsfaktor. 

Hyreskontraktet för Tornhuset gäller i två år, 

det vill säga det är en tillfällig lösning. Inom 

minnesrådgivningen är modellen utarbetad, 

men var verksamheten i framtiden kommer att 

finnas är oklart 

- Det är mycket på gång inom äldrevården, 

med bland annat renovering av bädd-avdelningarna, 

så vi vet inte ifall utrymmen senare 

frigörs någon annanstans, säger minnesrådgivare 

Kristine Ek. 


Tanken är att bygga upp ett kompetenscentrum 

om minnessjukdomar. 

- Efter sammanslagningen behövde verksamheten 

samordnas. Det skedde smidigast när 

alla var på samma ställe. I fjol hade vi projektet 

”God Praxis” där man plockade fram det bästa 

från de olika kommunerna och då utvecklades 

bland annat modellen för minnesrådgivningen. 

Under åren 2006-08 pågick projektet ”Räls” varav 

en undergrupp jobbade med att utveckla en 

gemensam demensvårdsmodell. 

- Detta är den grund som vi nu står på, de flesta 

av de nuvarande minnesrådgivarna var med 

om projektet, berättar Ek, som arbetat heltid 

som minnesrådgivare i Pedersöre sedan 2003. 

I Nykarleby jobbar minnesrådgivaren deltid. I 

Jakobstad finns två minnesrådgivare på heltid 

och en av dem sköter även om Larsmo. 

- Arbetet är ensamt med många utmaningar 

men nu har vi stöd av varandra genom träffar 

en gång i månaden. 

Målet med centret är att stöda de som insjuknar 

och deras anhöriga samt bidra till att 

personen ska kunna bo hemma så länge som 

möjligt. Minnesrådgivarna gör hembesök och 

följer upp sjukdomsförloppet och ger råd om 

till exempel avlastning via dagcenter och korttidsvård. 

Kärnan i arbetet är klienten och anhöriga, 

men samarbete behövs även med personal 

- 15 -

Laboratorieskötaren gör 

också annat än tar prov 

Rita Kackur 

Folk ser bioanalytikern, när hon tar prov i laboratoriet. Provtagning 

är likväl bara en liten del av bioanalytikerns eller laboratorieskötarens 

arbete. En stor del av det arbete som görs i laboratoriet 

syns inte för utomstående. 

I laboratoriet vid Malmska arbetar sammanlagt 24 fast anställda, 

och för närvarande finns det fem vikarier. Överkemist Riitta 

Vaasjoki leder laboratoriet, sedan finns det tre sekreterare och 

resten av personalen hör till vårdpersonalen. Till personalen hör 

ytterligare tre laboratorieskötare som arbetar vid enheten i Nykarleby. 

Laboratoriet är ett s.k. mellanstort laboratorium. 

På provtagningen i laboratoriet vid Malmska tas i huvudsak 

blodprov. Laboratorieskötaren söker ett lämpligt ställe att sticka 

på och väljer provtagningsteknik så att provtagningen är så behaglig 

och smärtfri som möjligt för patienten. 

Sedan förbehandlas proven och analyseras på antingen det kemiska, 

hematologiska eller mikrobiologiska arbetsstället. Vid den 

fysiologiska arbetsstationen tar man hjärtfilm på patienterna, gör 

belastningsprov eller sätter på en holter, dvs. långtidsregistrering 

av hjärtat. I laboratoriet finns också en blodcentral. 

Beredskap också på natten 

Avdelningsskötaren på laboratoriet, Anne Hynynen, presenterar 

laboratoriets fascinerande värld på ett professionellt sätt. Även 

om arbetsplatsen är förhållandevis ny för henne, eftersom hon 

började arbeta i Jakobstad vid årsskiftet, har hon tidigare erfarenhet 

från Vasa, Karleby och Seinäjoki. 

- En vanlig dag börjar kl. 7 på morgonen, då nästan alla laboratorieskötare 

som har arbetsskift går runt på sjukhusets olika 

avdelningar. Under tiden analyserar någon kontrollprov med 

analysatorerna för att försäkra sig om att apparaterna fungerar 

och är klara för användning. Kontrollerna är en viktig del av det 

dagliga kvalitetsarbetet, som ska garantera att resultaten är riktiga. 

Att garantera patientsäkerheten och att producera resultat 

av hög kvalitet i rätt tid åt kunderna är vår viktigaste uppgift, berättar 

Hynynen. 

Laboratoriet tar emot kunder fr.o.m. halv åtta. I början av veckan 

och på förmiddagarna är det alltid mest rusning. På de stressigaste 

dagarna tar vi emot i medeltal 200 kunder. 

Laboratoriet är öppet vardagar kl. 7-15, och dessutom har två 

personer jour på kvällar och veckoslut. Nattetid fungerar beredskapen 

hemifrån mellan kl. 20 och 7, då den som har nattskift 

kommer när hon blir kallad. 

Processen börjar med provtagning 

Kunderna som kommer till laboratoriet tas alltid emot med remiss 

från antingen den offentliga sjukvården eller en privat läkare. 

Sekreteraren på mottagningen kontrollerar att remissen 

finns på datorn och ger kunden en lapp med en streckkod, som 

innehåller alla väsentliga data för provtagningen och undersökningen. 

Provtagningen är den enda patient-kundkontakten som 

laboratorieskötaren har. Även om den inte tar lång stund, behövs 

det på det här området goda färdigheter att bemöta människor. 

Det finns olika rör för olika undersökningar, därför kan man 

ta ett blodprov i många olika rör. I en del rör ska det finnas ett 

ämne som hindrar blodet från att koagulera, i andra ett ämne 

som främjar koaguleringen. Somliga rör ska vara kalla, andra ska 

skyddas för ljus efter provtagningen. Ibland kan man utföra flera 

olika undersökningar med blod från samma provrör. 

Från provtagningen överförs blodet via olika faser till analysatorerna, 

som ger det slutliga resultatet. Laboratorieskötaren bedömer 

alltid resultatets tillförlitlighet innan svaret ges. 

Bakteriernas mikroskopiska värld 

En värld för sig är den mikrobiologiska arbetsstationen, där man 

bl.a. gör bakterieodlingar. Laboratorieskötare Rita Kackur visar 

hur bakterien visar sig i odlingskärlet. På ett jämnt underlag syns 

någon slags växtlighet. 

- Det här arbetet görs i stor utsträckning med ögonmått. Ibland 

kan också lukten avslöja vilken bakterie det är frågan om, säger 

Kackur. Olika bakterier identifieras med olika test. 

På den mikrobiologiska avdelningen undersöks samtidigt vilken 

antibiotika som biter på vilken bakterie. 

Man kunde föreställa sig att den som undersöker bakterier och 

virus måste ha skyddskläder. Rita Kackur har likväl alldeles normala 

sköterskekläder, och någon speciell skyddshalare eller andningsskydd 

behövs inte. 

- När man behandlar proven rätt, är arbetet nog säkert. Dessutom 

undersöker vi endast de s.k. vanligaste bakterierna, medan 

speciellt smittofarliga prover sänds till ett större laboratorium för 

undersökning, berättar Kackur. 

Blod undersöks med analysator 

På den hematologiska arbetsstationen undersöks blodbilden, 

utförs koaguleringsundersökningar, analyseras sänkan och syrabasbalansen 

i blodet. Här görs arbetet med analysatorer, och resultatet 

kommer direkt till användaranslutningen och överförs 

därifrån till den som beställt undersökningen, dvs. vanligen läkaren. 

- En del speciellt avvikande resultat meddelas dessutom per 

telefon. Det finns särskilda anvisningar i laboratoriet för resultat 

som man måste ringa om; då ringer man omedelbart upp den 

som beställt undersökningen, säger Anne Hynynen. 

Bredvid den hematologiska arbetsstationen finns blodcentralen, 

där man upprätthåller ett blodförråd som motsvarar sjukhusets 

behov. Härifrån utdelas blodpåsar till avdelningarna då patienter 

behöver en blodtransfusion. Det här kräver likväl egna laboratorieundersökningar, 

för innan man kan ge blod åt en patient, 

måste man mycket noggrant kontrollera både blodgrupp och 

blodgruppsantikroppar och dessutom försäkra sig om att det är 

rätt blod med ett lämplighetstest. 

Bioanalytikerns arbete är mycket omväxlande, förutom arbetet i 

laboratoriet gör laboratorieskötarna också hembesök vid behov, 

tar prov på servicehemmens invånare och arbetar vissa dagar på 

provtagningsställen som hör till hälsocentralen i regionen. 

Anne Hynynen berättar att patientkontakterna piggar upp det 

annars ganska tekniska arbetet. I bioanalytikerns arbete behövs 

både färdigheter i kundbetjäning, sociala färdigheter och tekniskt 

kunnande som kräver flinka fingrar, omsorgsfullhet och 

exakthet, säger Hynynen. 


- 16 -

Näytteenotto vain osa 

laboratoriohoitajan työtä 

Anne Hynynen 

Ihmiset näkevät bioanalyytikon, kun hän ottaa näytteitä laboratoriossa. 

Näytteenotto on kuitenkin vain pieni osa siitä, mitä bioanalyytikon 

eli tutummin laboratoriohoitajan ammattiin kuuluu. 

Suuri osa laboratorioissa tehtävästä työstä on ulkopuolisille näkymätöntä. 

Malmin laboratoriossa työskentelee yhteensä 24 vakituista 

henkilöä, ja sijaisia on tällä hetkellä viisi. Laboratoriota johtaa 

ylikemisti Riitta Vaasjoki, sihteereitä on kolme ja loput henkilökunnasta 

ovat hoitohenkilöstöä. Lisäksi henkilökuntaan kuuluu 

kolme Uudenkaarlepyyn yksikössä työskentelevää laboratoriohoitajaa. 

Laboratorio kuuluu ns. keskisuurten laboratorioiden 

joukkoon. 

Malmin laboratorion näytteenotossa otetaan pääasiassa verinäytteitä. 

Laboratoriohoitaja valitsee sopivan pistokohdan ja näytteenottotekniikan 

siten, että näytteenotto on mahdollisimman 

miellyttävä ja kivuton kokemus potilaalle. 

Tämän jälkeen näytteet esikäsitellään ja analyysi tehdään joko 

kemian, hematologian tai mikrobiologian työpisteellä. Fysiologian 

työpisteessä asiakkaalta otetaan sydänfilmi, tehdään rasituskoe 

tai asennetaan holtteri eli sydämen pitkäaikaisrekisteröinti. 

Laboratoriossa on myös verikeskus. 

Yölläkin ollaan valmiudessa 

Laboratorion osastonhoitaja Anne Hynynen esittelee laboratorion 

mielenkiintoista maailmaa ammattitaitoisin ottein. Vaikka 

työpaikka on hänelle verrattain uusi, hän aloitti Pietarsaaressa 

vuoden alussa, on hänellä aikaisempaa kokemusta Vaasasta, 

Kokkolasta ja Seinäjoelta. 

Normaali päivä alkaa klo 7 aamulla, jolloin lähes kaikki vuorossa 

olevat laboratoriohoitajat lähtevät kiertämään sairaalan osastot. 

Sillä aikaa joku analysoi kontrollinäytteet analysaattoreilla 

varmistaakseen, että laitteet toimivat ja ovat käyttövalmiina. 

Kontrollit ovat tärkeä osa jokapäiväistä laatutyötä, jolla taataan 

tulosten oikeellisuus. Potilasturvallisuuden takaaminen ja korkeatasoisten 

tulosten tuottaminen oikea-aikaisesti asiakkaille on 

meidän tärkein tehtävämme, Hynynen kertoo. 

Laboratorio aukeaa asiakkaille puoli kahdeksalta. Alkuviikosta ja 

aamupäivisin on aina ruuhkaisinta aikaa. Keskimäärin kiireisimpinä 

päivinä asiakkaita on noin 200. 

Laboratorio on auki arkisin klo 7-15, minkä lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin 

päivystetään kahden henkilön voimin. Yöaikana 

toimii varallaolovalmius kotoa käsin iltakahdeksasta aamuseitsemään, 

jolloin yövuorolainen tulee paikalle kutsuttaessa. 

näytteenottoa ja tutkimuksen suorittamista varten. Näytteenotto 

on laboratoriohoitajalle ainoa potilas-asiakaskontakti. Vaikka se 

on hyvin lyhytkestoinen, vaaditaan alalla hyviä vuorovaikutustaitoja. 

Eri tutkimuksia varten on omat putkensa, siksi saatetaan ottaa 

verinäyte moneen eri putkeen. Jossakin pitää olla veren hyytymistä 

estävää ainetta, jossakin hyytymistä edistävää ainetta. Joku 

putki pitää olla kylmä, joku pitää suojata valolta näyttenoton jälkeen. 

Joskus yhdestä ainoasta putkesta voidaan tehdä useita eri 

tutkimuksia. 

Näytteenotosta veri siirtyy eri vaiheiden kautta analysaattoreihin, 

joista lopullinen tulos saadaan. Laboratoriohoitaja arvioi aina tuloksen 

luotettavuuden ennen vastaamista. 

Bakteerien mikroskooppinen maailma 

Oma maailmansa on mikrobiologian työpiste, jossa tehdään mm. 

bakteeriviljelyjä. Laboratoriohoitaja Rita Kackur näyttää miten 

bakteeri näyttäytyy viljelymaljassa. Tasaisella alustalla näkyy tietynlaista 

kasvustoa. 

Tätä työtä tehdään pitkälti silmämääräisesti. Joskus hajukin paljastaa, 

mistä bakteerista ehkä on kyse, Kackur sanoo. Eri bakteerit 

tunnistetaan eri testeillä. 

Mikrobiologian työosastolla tutkitaan samalla, mikä antibiootti 

puree mihinkin bakteeriin. 

Voisi kuvitella, että bakteerien ja virusten kanssa työskennellessä 

pitää tutkijalla olla suojavarusteet. Rita Kackurilla on kuitenkin 

ihan normaalit hoitajan työvaatteet eikä erityistä suojahaalaria 

tai hengityssuojainta tarvita. 

Kun näytteitä käsittelee oikein, on työ kyllä turvallista. Lisäksi 

me tutkimme ainoastaan ns. tavallisimpia bakteereja ja erityisen 

tartuntavaaralliset näytteet lähetetään suurempaan laboratorioon 

tutkittaviksi, Kackur kertoo. 

Veri tutkitaan analysaattorilla 

Hematologian työpisteellä tutkitaan verenkuva, tehdään hyytymistutkimuksia, 

analysoidaan senkka ja veren happo-emästasapaino. 

Täällä työ tehdään analysaattoreilla, joista vastaus saadaan 

suoraan käyttöliittymään ja siirretään siitä tilauksen lähettäjälle 

eli useimmiten lääkärille. 

Jotkut erityisen poikkeavat tulokset ilmoitetaan lisäksi puhelimella. 

Soitettavista tuloksista laboratoriossa on erityisohjeet; tutkimuksen 

tilaajalle soitetaan välittömästi, Anne Hynynen sanoo. 

Hematologian työpisteen vierestä löytyy puolestaan verikeskus, 

jossa pidetään yllä sairaalan tarpeita vastaava verivarasto ja jaetaan 

osastoille verensiirtoa tarvitsevien potilaiden veripussit. Tämäkin 

vaatii kuitenkin omat laboratoriotutkimukset, sillä ennenkuin 

verta voidaan potilaalle antaa, täytyy tutkia hyvin tarkkaan 

sekä veriryhmä että veriryhmävasta-aineet ja lisäksi varmistaa 

sopiva veri sopivuuskokeella. 

Bioanalyytikon työ on hyvin vaihtelevaa, laboratoriossa tehtävän 

työn lisäksi laboratoriohoitajat tekevät myös tarvittaessa kotikäyntejä, 

ottavat näytteitä palvelukotien asukkailta ja työskentelevät 

tiettyinä päivinä alueterveyskeskusten näytteenottopisteissä. 

Anne Hynynen kertoo, että potilaskontaktit elävöittävät muutoin 

melko teknistä työtä. Bioanalyytikon työssä korostuukin sekä 

asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot että tekninen osaaminen 

ja siinä tarvittavat kädentaidot, huolellisuus ja tarkkuus, Hynynen 

sanoo. 


Prosessi alkaa näytteenotosta 

Laboratorioon saapuva asiakas otetaan aina vastaan joko julkisen 

terveydenhuollon tai yksityislääkärin lähetteellä. Vastaanotossa 

istuva sihteeri tarkistaa, että lähete on atk:lla ja antaa asiakkaalle 

viivakoodein varustetun lapun, jossa on kaikki oleellinen tieto 

- 17 -

Allegro-kampus 

kaupungin sydämessä 

Allegro-korttelin on määrä valmistua syksyllä 2012. Tähän 

mennessä sinne ovat muut ta neet vasta musiikkioppilaitokset 

ja liikeosan yritykset. Vaikka kampuksen keskellä on vielä ra - 

kennustyömaa, on siellä valoisan ja hienon näköistä eikä ympäristöstä 

voi olla vai kut tu mat ta. 

Kampukselle sijoittuvat Pietarsaaren seudun musiikkiopisto, 

ammattikorkeakoulu Novia, Åbo Akademin lastentarhanopettajakoulutus, 

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu sekä 

Yrkesakademin i Österbotten. Opetusaloihin sisältyy siis runsaasti 

musiikkia, mutta myös kuvataidetta, muotoilua ja media 

kulttuuria, kansainvälistä kauppaa ja matkailua. Toiminnot 

ryhmitellään kolmen uu del leen löydetyn, 1700-luvulta peräisin 

olevan kadun varrelle ja kaikilla kou lu tus yk si köil lä on oma ”koti” 

ja sisäänkäynti. 

Suomenruotsalaista musiikkikoulutusta 

Kampuksen musiikkitalosta tulee kaiken ikäisille suunnatun 

suomenruotsalaisen mu siik ki kou lutuksen keskus, jossa eri oppilaitoksilla 

on sekä yhteisiä että erillisiä tiloja. 

-Täällä voi periaatteessa viettää koko elämänsä: vauvamuskarissa 

kolmen kuukauden iäs tä alkaen, sitten oppilaana ja opiskelijana 

ja lopuksi opettajana, toteaa musiikkiopiston vt. reh tori Bo-Anders 

Sandström nauraen. 

Musiikkiopiston pääsisäänkäynti tulee Isollekadulle, josta saavutaan 

Museoviraston suo je le massa, vuonna 1797 valmistuneessa 

Lindskogin talossa sijaitseviin kanslia- ja hal lin to ti loi hin. Entisöinnissä 

on palautettu esiin vuoden 1835 tulipalon jälkeinen 

alkuperäinen vä ri tys. Lisäksi eräissä huoneissa on näkyvissä esimerkiksi 

alkuperäiset kauniit kattokoristeet. Tä hän mennessä 

Bo-Anders Sandström 

musiikkioppilaitoksista on tiloihin muuttanut vasta musiikkitalo. 

-Emme saaneet musiikkiopistolle suurempia tiloja, mutta ne on 

suunniteltu paremmin kuin ai kaisemmat tilat. Muutto ja tiloihin 

asettuminen vei yli kuukauden – oli todella työlästä saa da kaikki 

alkuun hiihtoloman jälkeen, joten emme ole jaksaneet vielä 

järjestää avoi mien ovien päivää. Se pidetään varmaankin vasta 

syksyllä, Sandström toteaa. 

Useimmat opetustilat sijaitsevat 1930-luvulta peräisin olevassa 

osassa. Jotkut niistä on ra ken nettu ”box in box” -menetelmällä, 

toisin sanoen huoneen sisälle on pystytetty paksut ää nieristetyt 

seinät. Ratkaisu on kallis ja sen vuoksi vain tietyt huoneet, esimerkiksi 

kirk ko ur kuhuone, on rakennettu siten että äänivuoto 

on mahdollisimman vähäistä. 

-Parhaillaan säädetään esimerkiksi tuulettimia, joista kuuluu vielä 

liikaa ääntä, mutta niitä tar vitaan, jotta rakennuspöly ei aiheuta 

haittaa. Säädöt jatkuvat vielä noin vuoden ajan, ään tä ei saa 

vuotaa sisään eikä ulos. 

Isonkadun puolelle rakennetaan vielä rytmitalo, jossa on muun 

muassa konserttisaleihin lii te tyt äänitysstudiot. Muihin hightechhuoneisiin 

kuuluu esimerkiksi teorialaboratorio sävel ta pailua ja 

teoriaa varten. 

- Teoria on edelleenkin yhtä vaikeaa, mutta näin siitä tulee hauskempaa, 

toteaa Sand ström ja näyttää sitten uutta hissiä. 

-Siitä on suuri apu instrumenttien siirtämisessä, johon joudutaan 

usein – hissiin mahtuu nyt jo pa flyygeli. 

Konserttisaleja ja ravintola yleisölle 

Kampuksen myötä konserttiolosuhteet parantuvat huomattavasti. 

Kampuksen sydämessä si jaitsevaan konserttisaliin mahtuu noin 

400 henkeä. Toistaiseksi salin paikalla on vain va let tu näyttämön 

pohja. Salin viereen tulee ravintola, joka on auki myös yleisölle. 

Rotunda- eli kamarimusiikkisalista tulee noin sadan hengen kokoussali 

ja sen akustiikka soveltuu myös konsertteihin. Lisäksi 

torin puoleisen, vuodelta 1910-peräisin olevan jugend-osan pienessä 

lehterillisessä kamarimusiikkisalissa on tilat 60 hengelle. 

Korttelin 26 000 neliömetrin rakennuttajana toimii Åbo Akademin 

säätiö/Fastighets Ab Magnum Kiinteistö Oy, arkkitehti on 

Roger Wingren. 

- Kaupunki vain vuokraa tilat, rahallisen panostuksen on tehnyt 

Åbo Akademin säätiö – eri tyi sesti konserttitalo on syntynyt 

rahastovarojen ja yksityisten lahjoitusten avulla. Suuren pa - 

nostuksen eräänä syynä ovat ammatilliset koulutusalat, mikä on 

hyvä asia koko kau pun gin kannalta, huomauttaa vt. rehtori Bo- 

Anders Sandström ja lisää: 

- Muutto oli työläs, mutta olemme erittäin iloisia siitä, että olemme 

nyt täällä. Puolentoista vuoden eva kossa olon jälkeen se tuntuu 

todella ylelliseltä. 


- 18 -

Campus 

Allegro 

Kvarteret 

Allegro ska 

stå klart hösten 2012. 

Hittills är det endast musikutbildningarna 

och företagen i den kommersiella 

delen som flyttat in. Trots att mitten 

av campus ännu utgörs av en byggarbetsplats, är det 

ljust och fint och man kan inte annat än låta sig imponeras. 

i hjärtat 

av 

tan 

s 

Inom campus kommer Jakobstadsnejdens musikinstitut, Yrkeshögskolan 

Novia, Åbo Akademis barnträdgårdslärarutbildning, 

Mellersta Österbottens yrkeshögskola samt Yrkesakademin i 

Österbotten att samsas. Det blir mycket musik, men också bildkonst, 

formgivning och mediakultur, internationell handel och 

turism. Verksamheterna blir grupperade kring tre återupptäckta 

1700-talsgator och alla utbildningsenheter kommer att ha en 

egen hemvist med egen ingång. 

Finlandssvensk musikutbildning 

Musikhuset i Campus blir ett centrum för finlandssvensk musikutbildning 

för alla åldrar, med både gemensamma och skilda 

utrymmen för de olika utbildningarna. 

- Man kan i princip tillbringa hela livet här: babyrytmik från tre 

månader, sen som elev och studerande och till sist lärare, konstaterar 

musikinstitutets tf rektorn Bo-Anders Sandström och 

skrattar. 

Huvudingången för musikinstitutet blir från Storgatan, där man 

kommer in till kansli och administration i det museiskyddade 

Lindskogska huset från 1797. I restaureringen har originalfärgsättningen 

från efter branden 1835 tagits fram. I vissa rum kan 

man också se till exempel de ursprungliga vackra takutsmyckningarna. 

Tillsvidare är det endast musikhuset, som flyttat in av 

utbildningarna. 

- Vi fick inte större ytor för musikinstitutet, men de är bättre planerade 

än förr. Flytten och att få allt att fungera igen tog över en 

månad – det var jättejobbigt att få allt igång efter sportlovet, så 

vi har inte orkat ordna öppet hus ännu, jag tror det blir först till 

hösten, konstaterar Sandström. 

De flesta undervisningsutrymmena finns i delen från 1930-talet. 

Vissa är byggda med ”box in box”- metoden, det vill säga, med 

ljudisolerade tjocka väggar inne i det befintliga rummet. Lösningen 

är dyr och därför är det enbart vissa rum, till exempel 

rummet med kyrkoorgeln som byggts så att ljudläckaget är så 

litet som möjligt. 

- Som bäst pågår justeringar, till exempel av ventilationsfläktarna, 

som för tillfället ännu har för mycket ljud, men behövs för 

att byggdammet inte ska störa. Justeringarna kommer att pågå i 

cirka ett år ännu, det ska inte få läcka ljud varken in eller ut. 

rum med 

”hightech” är till 

exempel teorilabbet för 

tonträff och teori. 

- Teorin är lika svår än, men blir roligare 

såhär, konstaterar Sandström och förevisar 

sen den nya hissen. 

- Den blir en stor hjälp i flytten av instrument, vilket vi ofta får 

göra – till och med en flygel får plats i hissen nu. 

Konsertsalar och restaurang för allmänheten 

Med tanke på konserter förbättras förhållandena avsevärt med 

Campus. Cirka 400 personer får plats i den nya konsertsalen i 

hjärtat av campus, som tillsvidare endast består av ett gjutet orkesterbotten. 

Bredvid salen kommer en restaurang att finnas, som 

också blir öppen för allmänheten. Rotunda- eller kammarmusiksalen 

blir en kongressal för cirka hundra personer och byggs med 

akustik som också gör den lämplig för konserter. I Jugenddelen 

från 1910 som vetter mot torget, finns dessutom utrymme för 

sextio personer i en liten kammarmusiksal med läktare. 

Det är stiftelsen för Åbo Akademi/Fastighets Ab Magnum Oy 

som är byggherre för kvarterets 26 000 kvadratmetrar, arkitekt 

är Roger Wingren. 

- Staden enbart hyr utrymmen, det är stiftelsen vid Åbo Akademi 

som satsat pengarna - speciellt konserthuset har kommit till med 

hjälp av fondpengar och privata donationer. En orsak till att det 

satsats stort är yrkesutbildningarna, vilket är en bra sak för hela 

staden, påpekar tf rektorn Bo-Anders Sandström och tillägger 

- Det var ett stort jobb att flytta, men vi är jätteglada över att vara 

här nu. Efter en exil på ett och ett halvt år känns det verkligen 

lyxigt. 


Ett rytmhus kommer ännu att byggas mot Storgatan, med bland 

annat inbandningstudios kopplade till konsertsalarna. Andra 

- 19 -

Centralen för interna stödtjänster 

är en del av tekniska sektorn 

Köksverksamheten förändras, men köken blir kvar 

Den organisation som är underställd tekniska nämnden är nuförtiden 

uppdelad på två olika centraler. Tekniska verket heter 

numera Centralen för tekniska tjänster, och den omfattar planläggnings-, 

mätnings- och kommunaltekniska avdelningen. Den 

andra, parallella organisationen heter Centralen för interna stödtjänster, 

och den handhar utrymmesförvaltning (f.d. tekniska 

verkets husavdelning), städtjänster, kosthåll och IT-tjänster. Allt 

det här hör till tekniska sektorn, och som sektorchef fungerar 

tekniska direktören Heimo Toiviainen. 

Kosthållet genomgår som bäst en kraftig utveckling som går ut på 

att dels förbättra matens kvalitet dels effektivera verksamheten. I 

den nya köksstrategin föreslås att verksamheten omorganiseras 

så att antalet tillredningskök minskar. 

Det finns för närvarande 10 fördelningskök och 10 tillredningskök 

inom daghems- och skolsektorn i staden. Förutom de här 

hör också tillredningsköken vid Malmska och Björkbacka servicehem 

till kosthållet. 

Förslaget är att antalet fördelningskök inom dagvårds- och 

skolsektorn ska öka till 15 och antalet tillredningskök ska skäras 

ner till 5. Köket på Björkbacka kommer att genomgå en stor 

renovering för att sedan förbli tillredningskök, liksom köket vid 

Malmska, som dessutom börjar tillreda portioner för det behov 

som finns inom hemservice. Ändringen ska genomföras stegvis 

under de följande 3–4 åren. 

– En del stadsbor fruktar att kvaliteten på maten kommer att 

försämras i fördelningsköken. Det stämmer inte alls. Kvaliteten 

kommer att förbli åtminstone lika hög, den kan t.o.m. förbättras. 

Ett fördelningskök är fortfarande ett kök, precis som hittills. Det 

kommer att lukta mat där, för man ska koka potatis, ris och makaroner 

och tillreda sallader där. Den enda förändringen är att 

huvudrätten, t.ex. köttsåsen, soppan eller frestelsen, tillreds i tillredningsköket 

och hämtas med distributionsbil i transportkärl 

till fördelningsköket, säger Toiviainen. 

Under senare tid har det pågått en livlig diskussion om färdigmat 

och tillsatsämnen i maten. Enligt Toiviainen har man i skolköken 

serverat färdigmat två dagar under varje sjuveckorsperiod. Nu 

kommer det här att förändras och användningen av färdigmat 

upphör helt. 

Motiverade anställda inom städsektorn 

Städtjänsterna omfattar numera ungefär hälften av städningen 

på Malmska. Också den andra halvan, dvs. städningen av avdelningarna 

på Malmska, övergår om 1½ år från stadens social- och 

hälsovårdsverk till Centralen för interna stödtjänster, som är underställd 

sektionen för interna stödtjänster och tekniska nämnden. 

I dag har Centralen för interna stödtjänster sammanlagt 90 

städare. 

Ett problem inom städtjänsterna är den höga sjukfrånvaron. 

Förslitning och symtom i stöd- och rörelseorganen är vanliga. 

Inom städsektorn är personalens medelålder hög, och anställda 

som inledde sin arbetskarriär för 25-30 år sedan med obekväma 

arbetsställningar och enkla redskap får nu symtom av sitt långa 

slit. Som tur är har arbetsredskapen och ergonomin väsentligt 

förbättrats. 

Heimo Toiviainen 

Städsektorn lever på sätt och vis hela tiden. Fastigheter byggs, 

köps, säljs och renoveras. Enligt Toiviainen har städverksamheten 

dimensionerats så att den är effektiv, och genom produktivitet 

och effektivitet kan man kämpa mot privatisering. Dimensionering, 

allt bättre arbetsredskap och en yrkeskunnig och motiverad 

personal är en slagkraftig kombination. 

För länge sedan, när arbetet dimensionerades, var det många som 

blev förnärmade. Man upplevde att dimensioneringen i timmar 

och minuter tog på yrkesstoltheten. Nu har man redan vant sig 

vid dimensioneringen och det hela fungerar mycket bra. 

Heimo Toiviainen är övertygad om att personalen inom stadens 

städverksamhet är professionellare och mer motiverad än privata 

firmor. 

Städningen är en viktig stödtjänst för dem som använder stadens 

utrymmen, och stadens lokalvårdare är medvetna om det. Vår 

styrka är att här inom tekniska sektorn, liksom inom stadens offentliga 

service i allmänhet, utförs ett synnerligen betydelsefullt 

arbete, säger Toiviainen. 

Den yta som ska städas uppgår till sammanlagt 69 000 m2 . Städarna 

klarar av 192 m 2 per timme. 

Utrymmesförvaltningen eller f.d. husavdelningen förvaltar 100 

byggnader. Utrymmesförvaltningen har som uppgift att äga, administrera, 

hyra ut och fungera som disponent för utrymmena. 

IT-tjänsterna har hand om stadens interna IT-nät. Enheten ska 

sköta om datatekniken i 70 fastigheter, ca 1500 datorer och 50 

servrar. 


- 20 -

Sisäinen tukipalvelukeskus on 

osa teknistä toimialaa 

Eineksistä ja ruuan lisäaineista on niin ikään keskusteltu viime 

aikoina kovin kiivaasti. Eineksiä on koulukeittiöissä Toiviaisen 

mukaan syöty jokaisen 7 viikon jakson aikana kahtena päivänä. 

Nyt tämä tulee muuttumaan ja einesten käyttö päättyy kokonaan. 

Siivoustoimessa motivoitunutta väkeä 

Siivouspalveluihin on tullut mukaan noin puolet Malmin siivouksesta. 

Myös toinen puoli eli Malmin osastojen siivous siirtyy 

puolentoista vuoden kuluttua kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta 

teknisen lautakunnan ja sisäisten tukipalvelujen jaoston 

alaiseen sisäiseen tukipalvelukeskukseen. Yhteensä siivoojia sisäisessä 

tukipalvelukeskuksessa on tällä hetkellä 90. 

Siivouspalvelujen ongelmana on suuri sairauspoissaolojen määrä. 

Tuki- ja liikuntaelinten kulumista ja oireita on paljon. Siivoussektorilla 

henkilöstön keski-ikä on korkea ja 25-30 vuotta sitten 

raskaissa työasennoissa ja alkeellisilla työvälineillä tehty rivakka 

työ on nyt ilmeisesti aiheuttamassa oireilua. Onneksi työvälineet 

ja ergonomia ovat parantuneet olennaisesti. 

Keittiötoiminta muuttuu, mutta keittiöt pysyvät paikoillaan 

Teknisen lautakunnan alainen organisaatio on nykyisin jakautunut 

kahteen palvelukeskukseen. Enää ei ole olemassa teknistä 

virastoa vaan tekninen palvelukeskus, johon kuuluvat kaavoitus-, 

mittaus- ja kunnallistekninen osasto. Toinen rinnakkainen organisaatio 

on sisäinen tukipalvelukeskus, joka pitää sisällään neljä 

palvelualuetta: Tilahallinnon (entinen teknisen viraston taloosasto), 

siivouspalvelut, ruokapalvelut sekä IT-palvelut. Kaikki 

nämä kuuluvat tekniseen toimialaan ja toimialajohtajana toimii 

tekninen johtaja Heimo Toiviainen. 

Ruokapalveluita kehitetään parhaillaan voimakkaasti sekä ruuan 

laadun että toimintojen tehokkuuden suhteen. Uudessa keittiöstrategiassa 

ehdotetaan toimintoja järjestettäväksi uudelleen siten, 

että valmistuskeittiöiden määrä pienenee. 

Tällä hetkellä kaupungin päiväkoti- ja koulusektorin puolella on 

10 jakelukeittiötä ja 10 valmistuskeittiötä. Näiden lisäksi ruokapalveluihin 

kuuluu Malmin ja Koivurinteen palvelukodin valmistuskeittiöt. 

Ehdotus on, että päiväkoti- ja koulusektorilla jakelukeittiöiden 

määrä nostetaan 15:een ja valmistuskeittiöiden määrä lasketaan 

5:een. Koivurinteen keittiöön on tulossa suuri remontti ja se pysyisi 

valmistuskeittiönä, samoin pysyy Malmin keittiö, jonne siirtyy 

annosten valmistaminen kotipalvelun tarvetta varten. Muutos 

tehtäisiin vaiheittain seuraavien 3-4 vuoden aikana. 

- Osa kansalaisista pelkää, että ruuan laatu huononisi jakelukeittiöissä. 

Tämähän ei todellakaan pidä paikkaansa. Laatu ihan 

varmasti pysyy vähintäänkin yhtä hyvänä, voi jopa parantua. 

Ja jakelukeittiö pysyy keittiönä ihan kuten tähänkin asti. Siellä 

keitetään perunat, riisit ja makaronit, valmistetaan salaatit tarjoilukuntoon 

ja siellä tuoksuu ruoka. Ainoa muutos on, että pääruoka, 

esimerkiksi lihakastike, keitto tai laatikkoruoka, tehdään 

valmistuskeittiössä ja tuodaan jakeluautolla kuljetusastioissa jakelukeittiöön, 

Toiviainen sanoo. 

Siivoustoimi elää aika tavalla koko ajan. Kiinteistöjä rakennetaan, 

ostetaan, myydään ja remontoidaan. Toiviaisen mukaan siivoustoimi 

on mitoitettu tehokkaaksi ja tuottavuudella ja tehokkuudella 

pystytään taistelemaan yksityistämistä vastaan. Mitoitus, 

yhä paremmat työvälineet ja ammattitaitoinen ja motivoitunut 

henkilöstö on iskukykyinen yhdistelmä. 

Silloin kauan sitten, kun työtä mitoitettiin, herätti se monissa 

närää. Koettiin, että tunti- ja minuuttimitoitus ottaa ammattiylpeyden 

päälle. Nyt asiaan on jo totuttu ja homma toimii erittäin 

hyvin. 

Heimo Toiviainen on vakuuttunut siitä, että kaupungin siivoustoimen 

henkilöstö on yksityisiä firmoja ammattitaitoisempaa ja 

motivoituneempaa. 

Siivous on kaupungin tilojen käyttäjien kannalta tärkeä tukipalvelu 

ja kaupungin laitoshuoltajat tietävät sen. Meidän vahvuutemme 

on, että täällä teknisellä toimialalla kuten kaupungin 

julkisissa palveluissa yleisesti tehdään erittäin merkityksellistä 

työtä, Toiviainen sanoo. 

Siivouspinta-alaa on yhteensä 69 000 neliötä. Tunnissa siivotaan 

192 neliötä. 

Tilahallinnolla, eli entisellä talo-osastolla on hallinnassaan 100 

rakennusta. Tilahallinnon tehtävänä on omistaa, hallinnoida, 

isännöidä ja vuokrata tiloja. IT-palvelut pitävät huolen kaupungin 

sisäisestä IT-verkosta. Yksikön huolehdittavana on 70 kiinteistön 

tietotekniikka, noin 1500 tietokonetta ja 50 palvelinta. 


- 21 -

Jakobstad 2020 - 

en livskraftig och välmående stad 

Ledarskap är en faktor som ligger bakom all framgång, oavsett 

om det gäller människor eller verksamhet. Ledarna är i nyckelposition 

men alla arbetstagare har två huvuduppgifter. Den ena 

uppgiften är att utföra arbetet och den andra är att utveckla det. 

Staden Jakobstad ordnar i samarbete med Optima ledarskapsutbildning 

för förmän. Under innevarande år är det inplanerat 4 

dagars utbildning för alla förmän. I utbildningen ingår bl.a. stadens 

strategi och personalstrategi samt aktuella personalärenden 

som förmännen bör känna till och informera sin personal om. 

Utbildningen är tvåspråkig och föreläsningarna går antingen 

på finska eller svenska. Alla förmän förväntas delta i dessa fyra 

dagar. En arbetsgrupp bestående av personaldirektören Rune 

Wiik, personalchef Päivi Stenman, arbetarskyddschef Birgitta 

Blomqvist, projektingenjör Leif Björkholm, utbildningsplanerare 

Pia Nyman samt Optimas representant, utvecklingskoordinator 

Ann-Louise Strengell har planerat förmannautbildningen. Förutom 

dessa förmannautbildningar som gäller alla förmän ordnas 

i samråd med Optima specialyrkesexamen för arbetsledare och 

specialyrkesexamen i ledarskap. Dessa utbildningar pågår under 

två år och har väckt ett stort intresse bland förmännen. 

Det är utmaning att vara ledare i dag då förändringarna sker i 

allt snabbare takt och fusioner av olika slag ständigt är aktuella. 

Värdkommunmodellen har medfört omstruktureringar och harmoniseringar 

gällande löner och andra förmåner. Mellan kommunerna 

och de olika sektorerna har verksamhetsprinciperna 

varierat. Nu strävar man till att få ett mera enhetligt regelverk. 

Stadens strategi och åtgärdsprogram är godkända av stadsstyrelsen. 

En stor del av principerna och de gemensamma programmen 

har blivit harmoniserade så nu återstår arbetet med att 

implementera. Det krävs ett målmedvetet arbete och ett äkta intresse 

för att det ska lyckas. Förmännen är i nyckelställning och 

bör vara intresserade av att utbilda och motivera sin personal. 

I den första förmannadagen i april deltog 126 förmän. Stadsdirektören 

öppnade tillfället och berättade om strategiprocessen och 

stadens visioner. För att inspirera förmännen föreläste coachen 

Pia Ullberg, om viljan att göra och om att inspireras i arbetet. Ett 

nyare sätt som verkar fräscht i motsats till gamla hierarkiska och 

rigida ledarskapsmodeller. Hon hade många guldkorn i sina föreläsningar 

bl. a om att vi kunde ”träna bort” lite av vår sårbarhet 

och att inte ta så illa vid och bli förnärmad i kommunikationen 

med andra. Hennes budskap gällde inte bara arbetssituationer 

utan också hur vi bemästrar situationer i trafiken och i det privata 

livet. 

Terhi Päivärinta som numera är samkommunsdirektör inom 

skolväsendet i västra Pirkanmaa gick i korthet genom stadens 

strategiprogram. Eftersom hon ansvarat för strategiarbetet är 

hon väl insatt i programmet. Hon lyfte fram en viktig aspekt då 

hon ställde frågan; Hur märks stadens strategi i ditt förmansarbete? 

Meningen är inte att strategihandboken ska samla damm 

i en bokhylla utan den ska finnas med som styrdokument i det 

dagliga arbetet. Hon relaterade till strategibarometern 2009 där 

det som första punkt framkommer att det brister i ledarskapet på 

alla nivåer. Därför är denna satsning på förmannautbildning ett 

led i strategiprocessen. 

Personaldirektören och personalchefen har haft ett tufft år bakom 

sig med att anpassa regelverken till de olika sektorerna, och 

en hel del arbete återstår. De avslutade och sammanfattade dagen 

med att gå in på personalstrategin och åtgärdsprogrammen. Man 

kommer senare att mera detaljerat gå igenom de olika delarna. 

Det diskuterades livligt under dagen och det är viktigt att under 

kaffe- och matpauser kunna bekanta sig med varandra och utbyta 

tankar. 

Pia Nyman, utbildningsplanerare 

- 22 -

Pietarsaari 2020 – 

elinvoimainen ja hyvinvoiva kaupunki 

Johtaminen on kaiken menestyksen taustatekijä riippumatta siitä, 

onko kyse ihmisistä vai toiminnasta. Johtajat ovat avainasemassa, 

mutta kaikilla työntekijöillä on kaksi päätehtävää. Toinen 

tehtävä on työn suorittaminen ja toinen sen kehittäminen. 

Pietarsaaren kaupunki järjestää yhteistyössä Optiman kanssa 

johtamiskoulutusta esimiehille. Täksi vuodeksi on suunnitteillä 

neljä päivää kestävä koulutus kaikille esimiehille. Koulutukseen 

sisältyy mm. kaupungin strategia ja henkilöstöstrategia 

sekä ajankohtaisia henkilöstöasioita, jotka esimiesten tulee tietää 

ja joista heidän tulee tiedottaa henkilöstölleen. Koulutus on 

kaksikielinen ja luennot pidetään joko suomeksi tai ruotsiksi. 

Kaikkien esimiesten odotetaan osallistuvan neljän päivän koulutukseen. 

Esimieskoulutuksen on suunnitellut työryhmä, johon 

kuuluvat henkilöstöjohtaja Rune Wiik, henkilöstöpäällikkö Päivi 

Stenman, työsuojelupäällikkö Birgitta Blomqvist, hankeinsinööri 

Leif Björkholm, koulutussuunnittelija Pia Nyman sekä Optiman 

edustaja, kehittämiskoordinaattori Ann-Louise Strengell. Kaikkia 

esimiehiä koskevien esimieskoulutusten lisäksi järjestetään 

yhteistyössä Optiman kanssa työnjohdon erikoisammattitutkinto 

ja johtamisen erikoisammattitutkinto. Koulutukset kestävät kaksi 

vuotta ja ovat herättäneet esimiehissä runsaasti kiinnostusta. 

On haasteellista toimia johtajana nykyään, kun muutoksia tapahtuu 

yhä tiuhempaan ja erityyppiset yhteenliittymät ovat ajankohtaisia 

jatkuvasti. Isäntäkuntamalli on tuonut mukanaan rakennemuutoksia 

ja palkkoja ja muita etuja koskevia harmonisointeja. 

Eri kuntien ja toimialojen toimintaperiaatteet ovat vaihdelleet. 

Nyt pyritään yhtenäisempään säännöstöön. Kaupunginhallitus 

on hyväksynyt kaupungin strategian ja toimenpideohjelman. 

Suuri osa periaatteista ja yhteisistä ohjelmista on nyt harmonisoitu 

ja jäljellä on niiden toteuttamiseksi tehtävä työ. Sen onnistumiseksi 

vaaditaan määrätietoista työskentelyä ja aitoa kiinnostusta. 

Esimiehet ovat avainasemassa ja heidän tulee olla kiinnostuneita 

henkilöstönsä kouluttamisesta ja motivoimisesta. 

työstä inspiroitumisesta. Kyse on uudemmasta tavasta, joka vaikuttaa 

raikkaalta vanhoihin hierarkisiin ja jäykkiin johtamismalleihin 

verrattuna. Hänen luennossaan oli useita hyviä ajatuksia, 

kuten se, että voimme opetella pääsemään eroon liiallisesta haavoittuvuudestamme 

ja olemaan loukkantumatta muiden kanssa 

kommunikoidessamme. Hänen sanomansa ei koske pelkästään 

työtilanteita, vaan myös tapaamme hallita tilanteita liikenteessä 

ja yksityiselämässä. 

Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtajana 

nykyään työskentelevä Terhi Päivärinta kävi lyhyesti läpi kaupungin 

strategiaohjelman. Hän on hyvin perehtynyt ohjelmaan, 

koska hän on vastannut strategiatyöstä. Hän toi esille erään tärkeän 

näkökannan esittäessään kysymyksen: ”Miten kaupungin 

strategia näkyy työssäsi esimiehenä?” Tarkoituksena ei ole, että 

strategiaopas pölyttyy kirjahyllyssä, vaan sen tulee kuulua päivittäiseen 

työhön ohjausasiakirjana. Hän viittasi vuoden 2009 strategiabarometriin, 

jonka ensimmäisestä kohdasta ilmenee, että 

johtamisessa on puutteita kaikilla tasoilla. Sen vuoksi tämä panostus 

esimieskoulutukseen on eräs lenkki strategiaprosessissa. 

Henkilöstöjohtajalla ja henkilöstöpäälliköllä on takanaan raskas 

vuosi säännöstöjen sovittamisessa eri toimialoille ja paljon työtä 

on vielä jäljellä. He päättivät ja kokosivat päivän käsittelemällä 

henkilöstöstrategiaa ja toimenpideohjelmia. Niiden eri osia käsitellään 

yksityiskohtaisemmin myöhemmin. 

Päivän aikana keskusteltiin vilkkaasti. Kahvi- ja ruokailutaukojen 

aikana on tärkeää voida tutustua muihin ja vaihtaa ajatuksia. 

Pia Nyman, koulutussuunnittelija 

Huhtikuussa pidettyyn ensimmäiseen esimiespäivään osallistui 

126 esimiestä. Kaupunginjohtaja avasi tilaisuuden kertomalla 

strategiaprosessista ja kaupungin visioista. Esimiesten innostamiseksi 

valmentaja Pia Ullberg luennoi tekemisen halusta ja 

- 23 -

Muutoksia avohoitoon 

Pietarsaaren kotipalvelun ja kotisairaanhoidon on tarkoitus 

muuttaa syyskuun alussa yh tei siin tiloihin entisen Sokoksen 

kiinteistöön – maistraatin, oikeusaputoimiston ja ulos ot to vi raston 

entisiin tiloihin. Myös työskentelymenetelmät ja -tavat muuttuvat. 

Nykyään kotisairaanhoidolla on käytössään yhdet tilat, kun taas 

kotipalvelu toimii viidellä eri alueella ja kotipalveluohjaajat ovat 

kuudennessa paikassa. Yhteinen tukikohta hel pot taa yhteistyötä 

ja työn suunnittelua. Rakennukseen sijoittuu noin 90 työntekijää 

– siitä tu lee kotihoidon solmukohta. 

-Yhteisissä tiloissamme toteutetaan kaikki kenttätyöskentelyyn 

liittyvä suunnittelu ja do ku men tointi, samoin kokoukset pidetään 

siellä. Lisäksi sinne kootaan kaikki esimiehet, ker too avohoidon 

osastopäällikkö Britt-Marie Herrgård. 

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen 

Kotipalvelu ja kotisairaanhoito ovat liittyneet yhteen 70 prosentissa 

Suomen kunnista. Kruu nupyyssä vastaava järjestelmä luotiin 

jo vuonna 2009. 

- Alussa Kruunupyyssä oli vastustusta, mutta nyt työntekijät sanovat, 

etteivät palaisi van haan mistään hinnasta, toteaa Herrgård 

ja lisää: 

- Jo uuden organisaation syntyessä seudullamme päätettiin yhteisestä 

kotihoidosta, mutta aluk si vastarinta oli voimakasta. Sen 

vuoksi asetettiin työryhmä, johon kuuluu kymmenen hen kilöä 

sosiaalisektorilta ja terveydenhuollosta. Työryhmä on nyt työskennellyt 

vuoden ajan yhteisen kotihoidon suunnittelemiseksi. 

ja tukeminen. On voitava tarjota muutakin kuin konk reettisia 

toimenpiteitä ja voitava antaa hieman ylimääräistä aikaa ja esimerkiksi 

istua jut telemassa asiakkaan kanssa varttitunnin. Se 

merkitsee kuitenkin sitä, että meidän on mie tittävä työskentelytapaamme 

ja sitä, mihin voimme sisällyttää sosiaalisen puolen 

ja esi mer kik si kannustaa vanhusta osallistumaan päiväkeskustoimintaan 

tai ottaa aikaa kävelyyn rait tiis sa ulkoilmassa - ei aamukiireiden 

yhteydessä, mutta ehkä iltapäivällä kun on rau hal lisem 

paa. Meidän on opittava, ettemme ole huonoja työntekijöitä 

vaikka istuudumme asiak kaan seuraksi, päinvastoin. Läsnäolo ja 

vanhuksen kuunteleminen luovat turvallisuuden tun netta ja hyvinvointia. 

Muutosten lähtökohtana on hyvä vanhushuolto. 

-Haasteet lisääntyvät, mutta periaatteena on, että omassa kodissa 

on voitava asua mah dol lisimman pit kään. On parempi tarjota 

palveluja kotona ja siirtää vanhuksia mah dol li sim man vähän. Lisäksi 

jatkuvasti tulee uusia ohjeita ja vaatimuksia, mutta on nähtävä 

mah dol li suudet. Viiden vuoden kuluttua voit kysyä, miten 

kävi. Edessämme on todellinen haaste, to teaa Britt-Marie Herrgård. 


Toimintojen yhdistäminen ei ole helppoa, mutta ohjenuorana on, 

että asiakkaan on saa ta va oikeaa hoitoa oikealla tasolla ja omassa 

kodissa asumista tuetaan. 

-Alussa asiaa pohdittiin paljolti tunnetasolla ja epätietoisuus siitä, 

”miten minun käy” johti tur vattomuuden tunteeseen. Ongelmana 

on ehkä, että kotisairaanhoito kokee me net tä vän sä identiteettinsä 

tai pelkää sen menettämistä. Työtehtävät eivät kuitenkaan häviä. 

Henkilöstöllä on koulutuksestaan riippuen erilaisia tehtäviä. 

Sairaanhoitajan asemaa muutetaan siten, että hän vastaa omasta 

tiimistään ja ohjaa tiimin muuta henkilöstöä, mut ta hänellä on 

myös omia sairaanhoitotehtäviä. 

Kaupungin alue jaetaan kahdeksaan tiimiin ja hoitajien yhteistyön 

paranemisesta hyötyy asia kas. 

- Jos jollakin alueella on valtavasti työtä, voi toinen tiimi mennä 

auttamaan. Mikään ei ole ”mi nun”, vaan ”meidän”. Lähtökohtana 

on asiakkaan hoitotarve sekä sen suunnittelu, kuka voi tehdä 

mitäkin, Herrgård tähdentää. 

- Meidän on löydettävä uusia työskentelytapoja ja hyödynnettävä 

kaikkien voimavaroja ja osaa mista toisella tavalla. Nykyään yli 

puolet asiakkaista on yhteisiä – meidän tulisi päästä eroon kaksinkertaisesta 

työstä ja kyetä reagoimaan nopeammin ja olemaan 

joustavampia asiak kaiden tarpeille. 

Tavoitteena hyvä vanhushuolto 

Tarkoituksena on, että uudistus aloitetaan Pietarsaaresta ja 

seuraavassa vaiheessa se ulo tetaan muihin kuntiin. Lisäksi meneillään 

on yhteistoiminta-alueen palkkaharmonisointi. Oikeudenmukaisuus 

ja tasa-arvoisuus ovat keskeisiä seikkoja 

– myös maaseudulla tulee ol la samanlaiset palvelut kuin kaupungissa. 

- Muutos on suuri monella tasolla, mutta uskon että se onnistuu 

todella hyvin, sanoo Herr gård ja jatkaa: 

- Tärkeää on yksilön näkeminen kokonaisuutena ja vanhusten 

fyysisen, psyykkisen ja so si aalisen toimintakyvvyn säilyttäminen 

- 24 -

Förändringar inom öppna vården 

Från första september är det tänkt att hemservicen och hemsjukvården 

i Jakobstad ska få gemensamma utrymmen i den gamla 

Sokosbyggnaden - i magistratens, rätthjälpsbyråns och utsökningsverkets 

tidigare lokaliteter. Arbetsmetoderna och -sätten 

kommer också att förändras. 

I skrivande stund har hemsjukvården ett utrymme, hemservicen 

fungerar i fem olika distrikt och hemserviceledaren finns på ett 

sjätte ställe. Med en gemensam bas blir samarbetet och arbetsplaneringen 

lättare. I byggnaden kommer cirka 90 anställda att ha 

sitt högkvarter - det blir hemvårdens knytpunkt. 

- Våra gemensamma utrymmen ska fungera så att all planering 

och dokumenterande för dem som jobbar på fältet sker där, liksom 

möten. Dessutom ska alla förmän samlas där, berättar Britt- 

Marie Herrgård, avdelningschef för öppen vård. 

Integration av hemservice och hemsjukvård 

I 70 procent av Finlands kommuner har hemservice och hemsjukvården 

gått samman. I Kronoby genomfördes ett liknande 

system redan 2009. 

- I början fanns ett motstånd i Kronoby, men nu säger de som 

jobbar att de aldrig skulle gå tillbaka till det gamla, konstaterar 

Herrgård och tillägger: 

Hemservice 

Hemsjukvård 

Stödtjänster 

- Redan när den nya organisationen i vår nejd föddes, togs beslutet 

om gemensam hemvård, men i början var motståndet stort. 

Därför tillsattes en arbetsgrupp med tio personer från sociala 

sektorn och hälso- och sjukvården, som nu jobbat ett år med att 

planera hur en gemensam hemvård skall se ut. 

Det är inte lätt att slå samman funktionerna, men rättesnöret är 

att kunden ska få rätt vård på rätt nivå och att stöda hemmaboendet 

- I början var det mesta på känslonivå och ovissheten om ”vad 

händer mig” ledde till en känsla av otrygghet. Problemet är 

kanske att man inom hemsjukvården känner att man tappar sin 

identitet, eller är rädd att den försvinner. Men inga arbetsuppgifter 

försvinner. Personalen har olika uppgifter beroende på vilken 

utbildning man har. Sjukskötarens roll förändras så att hon blir 

den som ansvarar för sitt team och handleder övrig personal i det 

egna teamet, men även har sina egna sjukvårdsuppgifter. 

Stadens område kommer att vara uppdelat på åtta team och det 

blir kunden som vinner på att vårdarna samarbetar bättre. 

– Om det är väldigt mycket arbete i något område ska ett annat 

team kunna gå in och hjälpa till. Det ska inte bara vara ”mitt” 

utan ”vårt”. Vi skall utgå från kundens vårdbehov och planera 

vem som kan göra vad, poängterar Herrgård. 

- Vi måste hitta nya sätt att jobba och ta vara på allas resurser och 

kunnande på ett annat sätt. I detta nu är över hälften av kunderna 

gemensamma - vi borde få bort dubbelspringet och bli snabbare 

på att reagera, bli mera flexibla för kundens behov. 

Målet god äldreomsorg 

Det är tänkt att förnyelsen börjar i Jakobstad och sedan är de 

andra kommunerna med i nästa steg. Dessutom pågår också en 

löneharmonisering inom samarbetsområdet. Rättvist och likvärdigt 

är centrala punkter – också i periferin ska servicen vara lika 

som i staden. 

- Det är en stor förändring på många plan, men jag tror det blir 

jättebra, säger Herrgård och fortsätter: 

- Att se individen som en helhet är det viktiga och att upprätthålla 

och stödja funktionsförmågorna - de fysiska, psykiska och 

sociala - hos de äldre. Vi måste kunna erbjuda annat än bara konkreta 

åtgärder, och kunna ge den extra lilla tiden, till exempel att 

sitta och tala en kvart med kunden. Men det betyder att vi måste 

fundera på sättet att jobba, var vi kan få in den sociala biten och 

till exempel uppmuntra den äldre att delta i dagcenterverksamhet 

eller ha tid för att gå ut och promenera i friska luften - inte i 

samband med brådskan på morgonen, men kanske på eftermiddagen 

då det är lugnare. Vi måste lära oss att vi inte är dåliga 

arbetstagare om vi sätter oss ner med kunden, tvärtom. Att vara 

närvarande och lyssna till den äldre skapar trygghet och ett välbefinnande. 

Utgångspunkten för förändringarna är en bra äldreomsorg. 

- Utmaningarna ökar, men principen är att man ska kunna bo 

hemma så länge som möjligt, hellre bjuda service där och flytta 

på de äldre så lite som möjligt. Det kommer dessutom nya direktiv 

och krav hela tiden, men vi måste se möjligheterna. Om 

fem år kan du fråga hur det gick, det är nog en utmaning vi har 

framför oss, konstaterar Britt-Marie Herrgård. 


- 25 -

Pieni kaupunki, isot nimet (5) 

En liten stad med stora namn (5) 

Artikkelisarja, jossa esittelemme kaupunkimme arvorakennuksia 

osana nimekkään arkkitehdin laajaa elämäntyötä, 

päättyy tähän. Päätösjakson valinta osuu 

Pietarsaaren omaan poikaan, Bertel Jungiin (1872- 

1946). 

Axel Bertel Jung syntyi Pietarsaaressa 11.7.1872, ja valmistui 

arkkitehdiksi 1895. Saman ammattivalinnan teki 

myös Vaasassa syntynyt nuorempi veli Valter Gabriel. 

Denna artikelserie, som presenterar kända byggnader 

i Jakobstad som delar av kända arkitekters livsverk, 

avslutas. Som sista avsnitt bekantar vi oss med stadens 

egen son, Bertel Jung (1872-1946). 

Axel Bertel Jung föddes i Jakobstad 11.7.1872, och fick 

arkitektexamen 1895. Den yngre brodern Valter Gabriel 

som föddes i Vasa valde samma yrke. 

Bertel Jungilla oli alussa yhteinen toimisto Helsingissä 

Oscar Bomansonin ja Waldemar Andersinin kanssa. Toimiston 

ensimmäisessä merkittävässä työssä, Tampereen 

torin laitaan 1898 suunnitellussa liike- ja asuintalo Commerce:ssa, 

näkyy siirtyminen jugendtyyliin jo alkaneen. 

Taidokas tiilityö yhdistettynä rappauspintoihin antaa rakennukselle 

mannermaista ilmettä (kuva oikealla). Toimisto 

suunnitteli myös useita koulurakennuksia ympäri 

maata, ja Pietarsaaren reaalikoulu vuodelta 1904 on jo 

puhdasta jugendia. Kuutiomainen mutta vapaamuotoinen 

rakennusmassa vaikuttaa yhtaikaa jykevältä ja pehmeältä. 

Rapatuissa julkisivuissa esiintyy graniittisia nauhoja ja 

koristeaiheita (kuva alla), ja kaiken kruunaa punainen 

tiilikatto. 

I början drev Bertel Jung en gemensam arkitektbyrå i 

Helsingfors tillsammans med Oscar Bomanson och Waldemar 

Andersin. Man kan redan se den begynnande jugendstilen 

i ett av byråns första projekt, affärs- och bostadshuset 

Commerce, som planerades 1898 på en synlig 

plats vid Tammerfors torg. Skickligt tegelhantverk i kombination 

med rappning ger byggnaden en kontinental prägel 

(bild ovan). Byrån planerade flera skolbyggnader runt 

om i landet och Jakobstads realläroverk från 1904 är redan 

en klar representant för jugendstilen. Med ursprung i 

en kubform men fritt sammansatt uppvisar byggnaden 

samtidigt både ståtliga och mjuka sidor. De rappade fasaderna 

är dekorerade med band i granit och prydnadsmotiv 

(bild till vänster). Kronan på verket är det röda tegeltaket. 

Varsinaisen päivätyönsä Bertel Jung teki asemakaavoituksen 

alalla. Kolmikko Bertel Jung, Lars Sonck ja 

Valter Thomé menestyi jo hyvin Helsingin Töölön 

asemakaavakilpailussa 1898-1900. Seuraavana vuonna 

Jung sai tehtäväkseen laatia Pietarsaaren uuden asemakaavan, 

jonka tuli ohjata kaupungin kovaksi kiihtynyttä 

kasvua. Siitä tuli tavallaan kaupungin ensimmäinen 

uudenaikainen asemakaava, joka ei tyytynyt määrittelemään 

kortteleita, katuja ja toreja, vaan eritteli jo 

alueet julkisille rakennuksille ja tehtaille, liikenneväylille, 

rautateille ja satama-alueille. Asemakaava 

vahvistettiin Pietarissa 5.3.1906 ja siitä on pieni pala 

edelleenkin voimassa satama-alueella! (kuva oikealla)

Vuonna 1908 Jung nimitettiin Helsingin ensimmäiseksi 

asemakaava-arkkitehdiksi. Helsingin kauden jälkeen hän 

toimi 1916-1925 mm. Kulosaaren ja Turun asemakaavaarkkitehtina. 

Tunnetuimmat kaavasuunnitelmat ovat 1915 

Eliel Saarisen kanssa tehty Munkkiniemi-Haagasuunnitelma, 

sekä yhdessä Einar Sjöströmin ja Eliel Saarisen 

kanssa 1918 julkaistu Suur-Helsinki-suunnitelma 

"Pro Helsingfors". Nämä olivat ainoat uudenaikaiset 

yleiskaavaehdotukset, jotka Suomessa 1910-luvulla tehtiin. 

Ne sisälsivät perusteelliset tilastolliset ennusteet 

kaupungin väkiluvun ja liikenteen kasvusta. 

Vuonna 1925 Jung siirtyi takaisin Helsinkiin ja perusti 

arkkitehtitoimiston veljensä Valterin kanssa. Yhteisiä 

töitä olivat mm. Rettigin toimitalo Turussa 1928 ja Hotelli 

Torni Helsingissä 1931 (kuva alla). Aikakauden klassisismi 

ja Art Deco esiintyvät rakennusten kulmikkuudessa, 

voimakkaiden kuvioiden toistossa, voimakkaissa värityksissä 

sekä symmetrian paluussa. Toimisto ei koskaan 

lähtenyt mukaan kansainväliseen modernismiin, jonka 

voittokulku oli silloin jo alkanut. 

Sin egentliga dagssyssla utförde Bertel Jung inom stadsplaneringens 

område. Redan 1900 vann en trio bestående 

av Bertel Jung, Lars Sonck och Valter Thomé tredje pris i 

stadsplanetävlingen för Tölö i Helsingfors. Följande år 

fick Jung i uppdrag att göra Jakobstads nya stadsplan, 

som skulle styra stadens allt snabbare tillväxt. Man kan 

säga att detta blev stadens första moderna stadsplan, som 

inte bara reglerade kvarter, torg och gator, utan dessutom 

definierade områden för offentliga byggnader och fabriker, 

trafikleder, järnvägar och hamnområden. Stadsplanen 

stadfästes i S:t Petersburg 5.3.1906, och en liten del av 

denna stadsplan är fortfarande i kraft på hamnområdet! 

(bild nere på motstående sida) 

År 1908 utnämndes Jung till Helsingfors första stadsplanearkitekt. 

Efter perioden i Helsingfors fungerade han 

som stadsplanearkitekt i bl.a. Brändö i Helsingfors och 

Åbo stad. Jungs mest kända planeprojekt är Munksnäs- 

Haga-planen som han gjorde 1915 tillsammans med Eliel 

Saarinen, samt planen för Stor-Helsinfors, "Pro Helsingfors", 

som han publicerade i samarbete med Einar Sjöström 

och Eliel Saarinen år 1918. Dessa var de enda moderna 

generalplaneförslagen som uppgjordes i Finland 

under 1910-talet. De innehöll noggranna statistiska prognoser 

över stadsbefolkningens och trafikens tillväxt. 

År 1925 återvände Bertel Jung till Helsingfors för att 

grunda en arkitektbyrå tillsammans med sin bror Valter. 

Gemensamma arbeten var Rettigs verksamhetsbyggnad i 

Åbo 1928 samt hotell Torni i Helsingfors 1931 (bild till 

vänster). Periodens typiska klassicism och Art Deco kan 

skönjas i dessa byggnaders kantighet, repetition av kraftiga 

mönster, starka färgsättning och i symmetrins återkomst. 

Byrån lät sig aldrig ryckas med av den internationella 

modernismen som vid denna tid var så populär. 

Till betydande byggnader som Bertel Jung planerat på 

egen hand kan räknas Brändö kyrka i Helsingfors (1935) 

och Serlachius' huvudkontor i Mänttä. Serlachius ville att 

aulan skulle fungera som husets hjärta och mötesplats, 

där informationen naturligt skulle löpa mellan de olika 

avdelningarna (bild nedan). Planerna utvecklades under 

ett långt samarbete och det "Vita huset" blev slutligen 

klart år 1934. 

Ben Griep och Mikael Ström 

Källor och bilder: 

Ben Griep, Mikael Ström, Staden Jakobstad, 

Jakobstads museum / Guy Björklund, Finlands arkitekturmuseum. 

Bertelin täysin itsenäisiksi suuremmiksi töiksi voitaneen laskea 

Helsingin Kulosaaren kirkko (1935) ja Serlachiuksen pääkonttori 

Mäntässä. Serlachius halusi tehdä pääaulasta talon sydämen ja 

kohtauspaikan, jossa informaatio välittyisi luontevasti osastolta 

toiselle (kuva oikealla). Suunnitelmia kehitettiin yhteistyönä 

pitkään, ja ”Valkoinen talo” valmistui lopulta 1934. 

Ben Griep ja Mikael Ström 

Lähteet ja kuvat: 

Ben Griep, Mikael Ström, Pietarsaaren kaupunki, Pietarsaaren 

kaupunginmuseo / Guy Björklund, Suomen Rakennustaiteen 

museo.

Onko osoite oikea? 

Kaupungin entisten työntekijöiden 

(eläkeläisten) osoitteita varten ei ole 

automaattista seurantaa. Toivomme että 

ilmoitatte, mikäli Staden-Kaupunki – 

lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen. 

Korjatkaa virhe soittamalla numeroon 

786 3285 (Rita Forsbacka). 

Är adressen rätt? 

Vi har ingen automatisk uppföljning på 

stadens tidigare anställdas (pensionärer) 

adresser. Därför önskar vi att ni meddelar 

ifall vi skickar Staden-Kaupunki till fel 

adress. Korrigera felaktigheten genom att 

ringa 786 3285 (Rita Forsbacka). 

- 28 -

0000 Henkilöstölehti 2011-1.indd - Jakobstad

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?