0446 Henkilöstölehti 2010-2.indd - Jakobstad

STADEN 

KAUPUNKI 

PERSONALTIDNING HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2010

LEDARE 

PÄÄKIRJOITUS 

Efter regn kommer sol 

Stadens budgetförslag för år 2011 har i skrivande 

stund just blivit klart och godkänt av 

stadsstyrelsen. Nu vandrar budgetförslaget 

vidare till fullmäktige. Det kan karakteriseras 

som en stabiliserande tillväxtbudget. 

Stabiliserande i den bemärkelsen att arbetet 

att få stadens ekonomi i balans på ett långsiktigt 

hållbart sätt fortsätter. Det goda arbete 

med effektiveringar som gjorts inom 

olika sektorer fortsätter med oförminskad 

intensitet. 

Samtidigt som vi har den grannlaga uppgiften 

att stabilisera stadens ekonomi måste vi 

också bryta den lindrigt neråtgående spiral 

som staden varit i under de senaste 30 åren. 

Stadens tomtpolitiska program är ett bra exempel 

på åtgärder för att bryta denna spiral. 

Totalt kring 500 tomter kommer under de 

nästa tio åren att färdigställas i tillväxtriktningarna 

Nyåkern/Varvet, Fårholmen och 

Björnviken. Till detta kommer också ett antal höghus, radhus 

och industritomter. Sammantaget gör dessa att vi står rustade för 

tillväxt. 

Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen 

År 2010 har varit ett historiskt tufft år i vår ekonomi. Vi har varit 

tvungna att ta till tunga åtgärder som permitteringar. Nästa år 

står många andra kommuner också inför detta faktum. Men personalen 

har burit varandras bördor och ställt upp på ett exemplariskt 

sätt. Ett varmt tack till var och en som har ställt upp! 

Nästa år blir lite lättare än innevarande år. Efter regn kommer sol. 

Men mycket återstår ännu att göra. Tillsammans. 

Alla anställda och förtroendevalda med familjer tillönskas en 

Riktigt Fridfull Jul och Ett Framgångsrikt Nytt År. 

Sateen jälkeen paistaa 

aurinko 

Tätä kirjoittaessani kaupungin vuoden 

2011 talousarvioehdotus on juuri valmistunut 

ja hyväksytty kaupunginhallituksessa. 

Nyt talousarvioehdotus matkaa edelleen 

valtuustoon. Sitä voidaan luonnehtia 

tasapainottavaksi kasvutalousarvioksi. 

Tasapainottavaksi sitä voidaan kutsua siinä 

mielessä, että työ kaupungin talouden tasapainottamiseksi 

kauaskantoisella ja kestävällä 

tavalla jatkuu. Eri sektoreilla tehtyä 

hyvää tehostamistyötä jatketaan yhtä tiiviisti 

kuin aikaisemminkin. 

Samalla kun meillä on hienovarainen tehtävä 

kaupungin talouden tasapainottamisessa, 

on meidän myös katkaistava lievä 

laskukierre, jossa kaupunki on ollut viimeisimmän 

30 vuoden ajan. Kaupungin 

tonttipoliittinen ohjelma on hyvä esimerkki 

toimenpiteistä kierteen katkaisemiseksi. 

Kasvualueille Nyåkern/Varvet, Lammassaari 

ja Otsolahti valmistuu seuraavan kymmenen vuoden kuluessa 

yhteensä noin 500 tonttia. Lisäksi rakennetaan kerrostaloja, 

rivitaloja ja teollisuustontteja. Olemme siis varustautuneet 

kasvuun. 

Vuosi 2010 on ollut taloudellemme historiallisen kova vuosi. 

Olemme joutuneet turvautumaan raskaisiin toimenpiteisiin, kuten 

lomautuksiin. Ensi vuonna monet muutkin kunnat ovat saman 

tosiasian edessä. Henkilöstö on kuitenkin kantanut toinen 

toisensa taakkaa ja auttanut esimerkillisesti. Lämmin kiitos siitä 

kaikille! 

Ensi vuodesta tulee hieman tätä vuotta helpompi. Sateen jälkeen 

paistaa aurinko. Paljon on kuitenkin vielä tehtävänä. Yhdessä. 

Toivotan kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille perheineen 

oikein rauhaisaa joulua ja menestyksekästä uutta vuotta. 

Mikael Jakobsson 

stadsdirektör 

Mikael Jakobsson 

kaupunginjohtaja 

STADEN/KAUPUNKI 2/2010 

Utgivare/Julkaisija: 

Personalbyrån, Henkilöstötoimisto 

Pärm/Kansi: Pirjo Salonen 

Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala 

Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Ben Griep, Mikael Ström, 

Leif Storbjörk, Mikael Enlund, Hanna Ojanperä 

Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Ulla Linder, Marjo Luokkala 

Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs 

- 2 -

AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA 

1. TYHY-KUPONGIT 1.1.2011- 30.8.2011 

Pietarsaaren kaupungin työntekijät saavat tämän lehden liitteenä 

Tyhy-kuponkeja, joita voi käyt tää osamaksuna kaikenlaiseen 

kuntoa kohottavaan toimintaan isäntäkunnan alueella 1.1.2011 

– 30.6.2011. 

Kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu valmiiksi 

kuponkiin, mutta muis ta merkitä työpaikkasi kuponkiin itse. 

UUTTA! Liitteessä on 10 €:n arvoinen kuponki, jonka voi käyttää 

10 kerran kuntoilukortin os tamiseen tai esim. NiceRuniin, 

Fäboda-hiihtoon, Bastucupiin tai muuhun vastaavaan ta pahtumaan 

osallistumiseen isäntäkunnan alueella. Jos kupongin 

käytössä ilmenee epä sel vyyt tä, voit pyytää järjestäjiä ottamaan 

yhteyden henkilöstötoimistoon kupongin ohjeiden mu kaisesti. 

Työpaikoille lähetetään NiceRun-tapahtumaan osallistumista 

varten tarkemmat oh jeet etukupongin käytöstä. 

HUOM! Jos olet luottamushenkilö tai eläkeläinen, mutta olet 

saanut kupongit, toivon että ym märrät erehdyksen ja palautat 

kupongit käyttämättöminä henkilöstötoimistoon. 

TYHY-EDUT - KENELLE? 

Voit osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet: 

1. äitiys-, isyys-, hoito tai vuorotteluvapaalla 

2. tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v 

3. sesonkityöntekijä, työssäoloaikana 

4. sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:n 

5. lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta 

Mutta EI, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä! 

2. SISÄISET LOMAKKEET - tapaturmat ja vaaratilanteet 

Tapaturmista, väkivallan uhasta ja vaaratilanteista ilmoittamiseen 

tarkoitetut lomakkeet on yh tenäistetty ja ne ovat saatavilla 

portaalissa ja intranetissä. Lomakkeet voi nyt täyttää suo raan 

tietokoneella. Osa työpaikoista on täyttänyt jo kauan aikaa myös 

väkivallan uhkaa ja vaa ratilanteita koskevia lomakkeita, kun taas 

toiset työpaikat eivät ole käyttäneet lo mak kei ta lainkaan. 

Sisäinen raportti 

Väkivallan uhka ja/tai vaaratilanne 

Vaaratilanne 

Väkivallan uhka 

Vaara- tai uhkatilanteeseen joutunut täyttää lomakkeen 

ja antaa sen esimiehelle. Vaaratilanteet käsitellään työ - 

paikkakokouksissa, jotta vastaavanlaiset vaarat kyettäisiin 

välttämään vastaisuudessa. Ra portista toimitetaan kopio työsuojelupäällikölle. 

3. TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2011-2014 

Ehdotus työsuojelun toimintaohjelmaksi on parhaillaan ”lausuntokierroksella”. 

Eh do tuk ses sa on mm. otettu esille vastuun jakautuminen 

työsuojeluasioissa. 

Toi mintakauden painotusalueita ovat käytännön työsuojelutoiminnan 

kehittäminen sekä työ ergonomia. Työsuojeluvaltuutettu 

Hanna Ojanperä, joka on koulutukseltaan työ ter veysfy 

sioterapeutti, on kirjoittanut tähän lehteen rasitusvammoja 

koskevan artikkelin. Siivoojille ja lai tos apu lai sil le suunnattu hanke 

on jo alkanut. Kaikkien on hyvä tutustua toimintaohjel maan 

sen hy väk sy misen jälkeen. 

Birgitta Blomqvist 

1. TYHY-KUPONGER 1.1.2011- 30.8.2011 

Du som är anställd av staden Jakobstad borde som bilaga till den 

här tidningen ha fått Tyhy-kuponger som du kan använda som 

delbetalning vid deltagande i all konditionsbefrämjande verksamhet 

inom värdkommunens område under tiden 1.1.2011 – 

31.8.2011. 

Kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt tryckt på 

kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats på 

kupongen. 

NYHET! I bilagan finns två kuponger som är värda 10 € och som 

kan användas vid köp av 10 gr:s motionskort eller när du deltar 

i t.ex. NiceRun, Fäbodaloppet, Bastucupen eller andra motsvarande 

evenemang inom värdkommunens område. Du kan be 

arrangörerna kontakta personalbyrån, enligt anvisningarna på 

kupongen, ifall något är oklart. För deltagande i NiceRun sänds 

närmare anvisningar till arbetsplatserna angående användningen 

av förmånskupongen. 

OBS! Ifall du som är förtroendevald eller pensionär har fått kupongerna 

hoppas jag du inser att det skett ett misstag och returnerar 

kupongerna oanvända till personalbyrån. 

TYHY-FÖRMÅNERNA – FÖR VEM? 

Du kan delta i subventionerad tyhy-verksamhet ifall du är 

1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig 

2. timlärare, har undervisning minst16 h/v 

3. säsonganställd, under anställningstiden 

4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid 

5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån. 

Men inte om du är anställd av annan firma! 

2. INTERNA BLANKETTER – olycksfall och tillbud 

Blanketterna som skall användas vid olycksfall, vid hot om våld 

och vid tillbud, har harmoniserats och finns i portalen och på 

intranet. Blanketterna kan nu fyllas i direkt på datorn. En del arbetsplatser 

har sedan länge fyllt i blanketterna även vid hot om 

våld och tillbud, medan andra inte alls använt sig av blanketterna. 

Intern rapport 

”Hot om våld” och/eller tillbud (hände nästan) 

Tillbud 

”Hot om våld” 

Den som varit utsatt för eller ”nästan” råkat ut för ett olycksfall 

fyller i blanketten och ger den åt förmannen. Tillbudeb behandlas 

på arbetsplatsmöte för att kunna undvika motsvarande faror 

i fortsättningen. Kopia av rapporten inlämnas åt arbetarskyddschefen. 

3. VERKSAMHETSPROGRAM FÖR ARBETARSKYDDET 

2011-2014 

Ett förslag till verksamhetsprogram för arbetarskyddet är för 

närvarande på ”utlåtanderunda”. I förslaget har vi bl.a. lyft fram 

ansvarsfördelningen i arbetarskyddsfrågor. 

Tyngdpunktsområden under verksamhetsperioden kommer 

att vara utvecklandet av arbetarskyddsverksamheten i praktiken 

samt ergonomin i arbetet. Arbetarskyddsfullmäktig Hanna 

Ojanperä, som till utbildningen är företagsfysioterapeut, inleder 

här med en artikel angående belastningsskador. Ett projekt för 

städare och anstaltsbiträden har redan startat. Bekanta dig gärna 

med hela verksamhetsprogrammet efter att det godkänts. 

- 3 -


Netwise underlättar för telefonister 

Under snart ett års tid har gamla telefonapparater i staden Jakobstads 

verk och inrättningar ersatts med nya Cisco ip-telefoner i 

syfte att övergå från analog till ip-telefoni. 

Ip-telefoni eller VoIP (Voice over Internet Protocol), som det 

också kallas, är överföring av röstsamtal via datornätverk. 

I samband med uppdateringen av telefonväxeln installerades 

också Netwise-applikationen som idag fungerar i staden Jakobstads 

nätverk. 

Vad är Netwise? 

Med Netwise-applikationen sammanställs information om närvaro 

och tillgänglighet från olika servrar i staden till ett lättillgängligt 

format för telefonist och slutanvändare. 

Netwise automatiserar samtalsstyrningen enligt information från 

bl.a. telefonväxel, passersystem och kalenderbokningar. Slutanvändaren 

kan skapa olika profiler för olika ändamål, t.ex. möte, 

lunch och semester, som automatiskt kopplar samtalsstyrningen 

enligt önskemål. Tack vare den långtgående automatiseringen 

avbelastas telefonistens arbete. 

Sedan en tid tillbaka sker nu i stadens telefonsystem användarens 

samtalsstyrningar helt automatiskt enligt bokningarna i Outlookkalendern. 

Samma sak gäller för stadens passersystem Hedsam. 

I och med att Outlook-kalendern är kopplad till Netwise blir alla 

kalender bokningar synliga i Netwise. Detta bör var och en hålla 

i minnet när privata bokningar görs, de blir ju också synliga ifall 

man inte kommer ihåg att markera privata bokningar som privata. 

Staden Jakobstads och Malmska Netwise 

Sedan 1.1.2010 har staden Jakobstad två telefonväxlar, stadens och 

f.d. MHSO, för att skilja dessa åt kallas f.d. MHSO för Malmska. 

På stadens intranetsidor finns en länk till Stadens Netwise 

och en annan länk som leder till Malmska Netwise. 

Dessa två har ersatt respektive interna telefonkatalog. 

Observera att Netwise fungerar endast i stadens eller Malmska 

nätverk och att Netwise inte känner till om användaren hör till 

Social- och hälsovårdsverket eller stadens övriga organisation, 

det är under vilken telefonväxel användarens anknytning finns 

som räknas eftersom det än så länge är två skilda databaser. 

Dessa två telefonsystem kommer att sammanslås vilket medför 

att stadens telefonnummer ändras till 786 3xxx, men det är en 

annan historia som inte har börjat än. 

Mikael Enlund 

utvecklingsassistent 

NetWise helpottaa 

puhelunvälittäjien työtä 

Pietarsaaren kaupungin virastojen ja laitosten vanhoja puhelimia 

on vaihdettu lähes vuo den ajan uusiin Cisco ip-puhelimiin siirryttäessä 

analogisesta puhelinliikenteestä ip-jär jes tel mään. 

Ip-puhe eli VoIP (Voice over Internet Protocol) tarkoittaa äänipuhelun 

siirtämistä verkon vä lityksellä. 

Puhelinvaihteen päivityksen yhteydessä asennettiin myös Netwise-sovellus, 

joka toimii ny ky ään Pietarsaaren kaupungin verkossa. 

Mikä on Netwise? 

Netwise-sovelluksen avulla kaupungin eri palvelimilta kootaan 

tiedot läsnäolosta ja ta voi tet tavuudesta helppokäyttöiseen muotoon 

puhelunvälittäjälle ja loppukäyttäjälle. Netwise au tomatisoi 

puhelunohjauksen mm. puhelinvaihteen, kulunvalvontajärjestelmän 

ja ka len te r i varauksien tietojen perusteella. Loppukäyttäjä 

voi luoda eri tarkoituksiin, esim. ko kouk siin, lounaille ja lomille, 

eri profiileja, jotka yhdistävät puhelunohjauksen automaattisesti 

toi vei den mukaan. Kehittyneen automatisoinnin ansiosta puhelunvälittäjän 

työtaakka hel pot tuu. 

Käyttäjän puhelut ovat ohjautuneet kaupungin puhelinjärjestelmässä 

jo jonkin aikaa täysin au tomaattisesti Outlook-kalenterin 

varausten mukaisesti. Sama koskee kaupungin Hedsam - 

kulunvalvontajärjestelmää. 

Koska Outlookin kalenteri on kytketty Netwiseen, näkyvät kaikki 

kalenterivaraukset Net wisessa. Se kannattaa muistaa yksityisiä 

kalenterivarauksia tehtäessä. Nekin siis näkyvät, el lei niitä muista 

merkitä yksityisiksi varauksiksi. 

Pietarsaaren kaupungin ja Malmin Netwise 

Pietarsaaren kaupungilla on ollut 1.1.2010 lukien kaksi puhelinvaihdetta, 

kaupungin ja en ti sen MTHA:n vaihteet. Niiden erottamiseksi 

entistä MTHA:ta kutsutaan Malmiksi. 

Kau pungin intranet-sivuilla on linkki kaupungin Netwiseen ja 

toinen linkki, joka johtaa Mal min Netwiseen. Ne ovat korvanneet 

kummatkin sisäiset puhelinluettelot. 

Huo matkaa, että Netwise toimii ainoastaan kaupungin tai Malmin 

verkossa ja että Netwise ei pysty erottamaan, kuuluuko 

käyttäjä sosiaalija terveysvirastoon vai kaupungin muuhun or - 

ganisaatioon. Se ottaa huomioon sen, kumpaan puhelinvaihteeseen 

käyttäjän liittymä kuu luu, koska vielä toistaiseksi käytössä 

on kaksi eri tietokantaa. 

Nä mä kaksi puhelinjärjestelmää yhdistetään, minkä vuoksi kaupungin 

puhelinnumerot muut tuvat muotoon 786 3xxx, mutta se 

on asia erikseen eikä yhdistämistä ole vielä aloi tet tu. 

Mikael Enlund 

kehitysassistentti 

Gemensam intranet för alla stadens anställda 

Efter den stora förändringen 1.1.2010 när nejdens socialoch hälsovård överfördes i stadens förvaltning, pågår fortsättningsvis 

samordning och harmonisering med mål att förenhetliga funktionerna för personalen. 

Förenhetligande och förnyande av stadens intranet-sidor kommer att genomföras det närmaste halvåret. De intra-sidor för 

personalen som fortsättningsvis är åtskilda för socialoch hälsovårdsverket och för övriga staden kommer att uppdateras och 

sammanslås. Det finns på båda sidor goda produkter som bör komma till alla anställdas användning. Målsättning är att de uppdaterade 

gemensamma sidorna kan öppnas på våren 2011. 

Rune Wiik 

- 4 -


UUTISIA 

HENKILÖSTÖYHDISTYKSELTÄ 

Kuntolaatikot 

Henkilöstöyhdistyksen nykyiset kuntolaatikot löytyvät 

seuraavista paikoista: Hällan, Iso-Sansund, Rautasilta ja 

Västergärdan. Näiden lisäksi tullaan lähiaikoina sijoittamaan uudet 

laatikot, joiden sijoituspaikat ovat: Edsevö, Sundby ja Luoto. 

Kuntoile laatikoille ja kirjoita nimesi listaan. Kenties yksi keväällä 

arvottavista lahjakorteista on sinun? 

Tiedotteet 

Yhdistys tiedottaa toiminnastaan jatkossa sähköisessä muodossa. 

Tulevista tapahtumista laitetaan ilmoitukset intranetiin ja lehtien 

(PS & ÖT) muistipalstoille. Tiedote lähetään eri työpaikoille 

sähköpostin kautta. Jos saat tiedotteen, tulosta se ja laita näkyviin 

kahvihuoneeseen, jolloin kaikilla on mahdollisuus osallistua! 

Kevään toimintaa 

Henkilöstöyhdistyksen kevät on täynnä eri tapahtumia. Poimi 

alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi. Tapahtumalista 

täydentyy vielä kevään aikana. 

* Matkamessut/Helsinki 22.1.2011 

* Stand up-ilta/Tupakkamakasiini 7.2.2011 

* Ulkoiluilta/ PieHin maja 10.3.2011 

* Laskettelumatka/Vuokatti 26.3.2011 

* Viikonloppuvaellus/Salamajärvi 6.-8.5.2011 

* Erämessut/Oulu 21.5.2011 

* Tallinna 10.-12.6.2011 

Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan! 

Teksti & kuvat: Tiina Höylä-Männistö 

NYHETER FRÅN 

PERSONALFÖRENINGEN 

Motionslådorna 

Personalföreningens nuvarande motionslådor finns på följande 

ställen: Hällan, Storsandsund, Järnbron och Västergärdan. Förutom 

de här kommer vi inom kort att placera ut nya lådor i Edsevö, 

Sundby och Larsmo. Ta en motionsrunda till lådorna och skriv 

ditt namn på listan. Kanske du är en av dem som vinner ett gåvokort 

nästa vår! 

Information 

Föreningen kommer i fortsättningen att informera om sin verksamhet 

i elektronisk form. Information om kommande händelser 

sätts ut på intranet och i tidningarnas minneslistor (PS och ÖT). 

Informationen sänds till olika arbetsplatser via e-post. Om du får 

information från personalföreningen, skriv ut meddelandet och 

lägg fram det i kafferummet, så att alla har möjlighet att delta! 

Verksamhet under våren 

Personalföreningen har en massa olika aktiviteter under våren. 

Välj det som intresserar dig i nedanstående lista och skriv in i 

din kalender. Listan av aktiviteter kommer ännu att kompletteras 

under våren. 

* Resemässan/Helsingfors 22.1.2011 

* Stand up-kväll/Tobaksmagasinet 7.2.2011 

* Friluftskväll/ PieHis stuga 10.3.2011 

* Slalomresa/Vuokatti 26.3.2011 

* Veckoslutsvandring/Salamajärvi 6-8.5.2011 

* Vildmarksmässan/Uleåborg 21.5.2011 

* Tallinn 10-12.6.2011 

Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i verksamheten! 

Text & foto: Tiina Höylä-Männistö 

Yhteinen intranet kaikille kaupungin työntekijöille 

Seudun sosiaalija terveydenhuolto siirrettiin kaupungin hallintoon 1.1.2010 ja henkilöstölle tarkoitettujen toimintojen yhteensovittaminen 

ja yhtenäistäminen jatkuu edelleen. 

Kaupungin työntekijöiden intranet-sivut yhtenäistetään ja uusitaan seuraavan puolen vuoden kuluessa. Sosiaali- ja terveysviraston 

ja kaupungin muun henkilöstön toisistaan erilliset intranet-sivut päivitetään ja yhdistetään. Molemmilla sivuilla on 

hyviä tuotteita, jotka on syytä saada kaikkien työntekijöiden käyttöön. Tavoitteena on, että päivitetyt yhteiset sivut voidaan 

avata keväällä 2011. 

Rune Wiik 

- 5 -

Eeva Huotari gör grafik med katter 

Eeva Huotari har många järn i elden. En gång i veckan undervisar hon i fotografering 

på Barnens konstskola i Karleby, på kvällarna studerar hon på vuxenlinjen 

vid Nordiska konstskolan och på dagarna arbetar hon som vikarie för kommunikationsplaneraren 

vid Mellersta Österbottens utbildningskoncern. 

Den tid som blir över, när jobbet och familjen fått sitt, använder hon till att skapa 

konst. Grafik i alla former ligger Eeva Huotari varmt om hjärtat. 

- Jag gör grafik med nästan alla olika metoder. Jag tycker om att experimentera 

och testa och kombinera. Grafiken fängslar mig för att den är så mångsidig. Den 

ger möjlighet till kreativt tänkande och den har inga begränsningar, säger Eeva 

Huotari. 

Det vimlar av katter i Huotaris grafik. Hennes katter är inga traditionella, lurviga 

sötnosar utan rätlinjiga, personliga varelser som symboliserar människan. 

- De är lite rävaktiga. Jag ville skapa egna katter, så att man ser vem som har gjort 

dem. Själv har jag inga katter, men mina svärföräldrar har. Jag har iakttagit deras 

katter, säger Huotari. 

Eeva Huotari avbildar gärna glada och positiva saker. Också färgerna hon använder 

är glada. 

- Jag gör väldigt lite svartvita arbeten. När jag trycker, strävar jag 

också till att varje avdrag ska ha lite olika färg. Det finns inte två 

identiska bilder, säger Huotari. 

Lönearbete ger frihet att skapa konst 

Även om Huotari litar på färgerna när hon gör grafik, älskar hon 

svartvita foton. 

- Egentligen intresserade jag mig för fotografering först. Som 

barn och ung fotograferade jag mycket. Jag tycker ännu om fotografering, 

men jag strävar inte till att fotograferandet ska bli mitt 

yrke. I synnerhet i Karleby finns det många professionella fotografer, 

och om man tänker på uppehället är det svårt att komma 

in i den gruppen. 

Konsten är för Huotari mer än ett fritidsintresse. Hon betraktar 

sig själv som en konstnär som försörjer sig på lönearbete. 

- Jag hyr ett rum på konstskolan. Det är skönt att få vara där och 

arbeta i lugn och ro. Ibland är det bra att komma bort från hus- 

Eeva Huotari tekee kissamaista grafiikkaa 

Foto: Marjo Luokkala 

hållssysslorna och vardagsstressen och få koncentrera sig på bara 

en sak. 

Eeva Huotari kan föreställa sig att hon en dag arbetar som grafiker 

på heltid, men inte på länge ännu. Familjen, barnen och det 

egna huset gör att hon vid sidan av konsten måste ha ett arbete 

med säker inkomst. 

- När man har ett arbete och klara vardagsrutiner, får man ro och 

frihet att skapa konst på fritiden. Man har ingen press på sig att 

lyckas, utan man får skapa i lugn och ro. Just nu är det bra så här, 

säger Huotari. 

När Eeva fick inbjudan att delta i staden Jakobstads tävling om 

Årets Konstnär, var hon mycket glad och överraskad över hedersbetygelsen. 

Ännu gladare blev hon, när hon fick höra att hon 

blivit vald. Det vinnande arbetet bygger på minnen, hon minns 

alla besök i parkstaden under barndomens somrar. 

Marjo Luokkala 

Eeva Huotari on monessa mukana. Kerran viikossa hän opettaa 

Kokkolan Lasten Kuvataidekoulussa valokuvausta, iltaisin hän 

opiskelee Pohjoismaisen Taidekoulun aikuislinjalla ja päivät työskentelee 

sijaisena Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän 

viestinnänsuunnittelijana. 

Se aika, mikä töiltä ja perheeltä jää, kuluu taiteen parissa. Grafiikka 

kaikissa muodoissaan on Eeva Huotarille rakasta. 

- Teen grafiikkaa melkein kaikilla menetelmillä. Tykkään kokeilla 

ja testata ja yhdistellä. Grafiikkaan innostuin siksi, että se on niin 

monipuolista. Se antaa mahdollisuuden luovalle ajattelulle eikä 

siinä ole rajoitteita, Eeva Huotari sanoo. 

Huotarin teoksissa vilisee kissoja. Ne eivät ole perinteisen pörröisiä 

söpöläisiä, vaan suoraviivaisia persoonallisia otuksia, jotka 

symboloivat ihmistä. 

- Hieman kettumaisia ne on. Halusin sen näköisiä kissoja, että 

tietää, kenen käsialaa ovat. Itselläni ei ole kissoja, mutta miehen 

vanhemmilla on. Niitä on tullut seurailtua, Huotari sanoo. 

Eeva Huotari kuvaa mielellään iloisia ja positiivisia asioita. Osa 

positiivisuutta ovat myös värit. 

- Hyvin vähän teen mustavalkoisia töitä. Vedoksissakin pyrin 

siihen, että jokainen vedos on hieman eri värinen. Kahta ihan 

samanlaista kuvaa ei ole, Huotari sanoo. 

Palkkatyö antaa vapauden tehdä taidetta 

Vaikka Huotari grafiikassa luottaa väreihin, rakastaa hän mustavalkoisia 

valokuvia. 

- Oikeastaan innostuin ensin valokuvauksesta. Lapsena ja nuorena 

harrastin sitä hyvin paljon. Pidän siitä vieläkin, mutta ihan 

ammattiin asti en valokuvauksella pyri. Varsinkin Kokkolassa 

on hyvin paljon ammattikuvaajia ja jos elantoa ajattelee, siihen 

joukkoon on hyvin vaikea päästä. 

Huotari pitää itseään taitelijana, joka elättää itsensä palkkatyöllä 

ja tekee taidetta enemmän kuin harrastusmielessä. 

- Minulla on vuokrattuna huone Taidekoululla. Sinne on ihana 

päästä rauhassa tekemään töitä. On hyvä välillä päästä kotiaskareiden 

ja arkikiireiden keskeltä pois ja keskittyä vain yhteen 

asiaan. 

Eeva Huotari voi kuvitella joku päivä olevansa päätoiminen graafikko. 

Ei kuitenkaan vielä pitkään aikaan. Perhe, lapset ja oma 

talo pakottavat siihen, että taiteen tekemisen rinnalla on oltava 

työ, josta saa varman palkan. 

- Kun on työ ja selkeät arkirutiinit, saa rauhan ja vapauden tehdä 

taidetta vapaa-aikana. Ei ole paineita menestyä, vaan saa ihan 

rauhassa luoda. Tällä hetkellä on hyvä näin, Huotari sanoo. 

Kun Eeva sai kutsun osallistua Pietarsaaren kaupungin Vuoden 

Taiteilija -kilpailuun, hän oli erittäin iloinen ja yllättynyt saamastaan 

kunniasta. Vielä iloisemmaksi hän tuli kuultuaan tulleensa 

valituksi. Voittajatyö kumpuaa muistoista, lapsuuden vierailuista 

kesäiseen puistokaupunkiin. 


- 6 -

Konst som främjar välmående i arbetet 

Jaana Erkkilä, forsknings- och utvecklingschef vid Yrkeshögskolan 

Novias Jakobstadsenhet, beundrar staden Jakobstad för att 

den satsar på konst. Staden är en av få småstäder som i sina 

offentliga utrymmen har rikligt med konst som beställts direkt 

av konstnärerna. 

Satsningen på konst berör också personalen. 

Så vitt jag vet är det synnerligen ovanligt att en stad belönar sina 

anställda med konst. Det är ett fint tecken på uppskattning både 

gentemot arbetstagaren och gentemot konstnären, säger hon. 

Novia har på gång ett projekt som kallas ”Art Goes Work”, dvs. 

konsten kommer till arbetsplatserna. Även om projektet i första 

hand är riktat till Nyland, kan staden Jakobstad också delta om 

den vill. 

Jag har presenterat projektet i stadsstyrelsen och erbjudit det avgiftsfritt 

till arbetsplatserna som ett sätt att främja välmående i 

arbetet. Det här skulle vara en del av läroanstaltens regionala 

ansvar. Ännu har vi inte fått någon inbjudan, säger Erkkilä besviket. 

I praktiken innebär projektet att man kan använda någon form 

av konst: bildkonst, litteratur, musik eller scenkonst för att främja 

välmående i arbetet. 

Ett kort framträdande med musik eller recitation behöver inte ta 

mer än fem minuter, och ändå kan det lösa upp spänningar och 

ge hjärnan en vilopaus mitt i ett stressigt budgetmöte, säger hon. 

En annan möjlighet skulle vara att inbjuda en representant för 

konsten till kontoret mitt i allt jäkt. En liten dramaföreställning 

tar inte mycket tid, men ger desto mer. 

Konst i alla former främjar dialog, lättar upp spända förhållanden 

och förenar människor. 

Foto: Pirjo Salonen 

Klagokör och kreativt skrivande 

Jaana Erkkilä berättar hur t.ex. en klagokör kan lösa upp spänningar. 

Folk får skriva ner sitt klagomål på papper. Klagomålen 

samlas ihop och görs till ett körframträdande. Det har också visat 

sig att en kort, kreativ skrivpaus kan lösa upp spänningar och förbättra 

samspelet på arbetsplatsen. De anställda får komplettera 

t.ex. följande mening: I morse, när jag… De färdiga meningarna 

läses högt, t.ex. vid morgon- eller eftermiddagskaffet. Ett litet, 

snabbt och effektivt sätt att sammanföra personalen. 

Små, simpla övningar som för människor närmare varandra. 

Och samtidigt ser man hur folk bemöter saker och ting på olika 

sätt. Om man inser det här, har man lättare att acceptera olikhet 

och mänskors olika sätt att möta vardagen. 

Utomlands är det mycket vanligt att använda konst för att människor 

ska må bra och trivas i sitt arbete. I Finland är det här sättet 

att främja välmående ännu nytt, men en del företag tillämpar 

det i sin vardag. 

Konst främjar uttryckligen välmående. Det lönar sig för företagen 

att satsa på att främja det välmående som redan finns. När 

de anställda mår dåligt, är det svårare att rätta till förhållandena, 

säger Erkkilä. 

För lite kulturföretagande 

I Jakobstad finns många konstnärer, men lite kulturföretagande. 

Visiolab är ett av Novias projekt, som strävar till att bygga en bro 

mellan näringslivet och kulturen. 

Jag har alltid förundrat mig över att det inte finns ett enda konstgalleri 

i staden. Det finns nog utställningar, men inget ställe där 

folk kan köpa konst. 

Jaana Erkkilä funderade på vad det innebär att vara Jakobstadsbo, 

när hon arbetade med sitt bidrag till tävlingen om Årets konstnär. 

Hon upplever staden som en idyllisk plats, som har en lång 

historia och vars dörrar alltid är öppna. 

I min fantasi har staden alltid dörrarna öppna. Folk flyttar bort 

härifrån, men det är alltid lätt att återvända hit. Det är inte många 

som smäller igen dörren efter sig när de far, säger hon som förklaring 

till temat för sitt arbete. 


”Benämningen grafik kommer från det grekiska ordet grafein = gravera, rista 

in, skriva. Grafik är inom bildkonsten en allmän benämning på olika metoder 

för att föra över bilder på papper eller annat material från en tryckplatta, där 

konstnären har utarbetat sin bild. Bilden görs spegelvänd på tryckplattan och 

överförs sedan med en press. I flerfärgsgrafik tillverkar man i allmänhet en skild 

tryckplatta för varje färg. 

Inom grafiken skapar konstnären i stället för ett unikt verk en bildbotten eller 

-bottnar, som används när man trycker det slutliga arbetet. Det avdrag som då 

uppstår är inte en kopia av ett konstverk, utan ett självständigt konstverk, ett 

grafiskt blad i original.” 

- 7 -

Taide työhyvinvoinnin edistäjänä 

Jaana Erkkilä, Novian Yrkeshögskolanin Pietarsaaren yksikön 

tutkimus- ja kehittämispäällikkö ihailee Pietarsaaren kaupunkia 

siinä, että se satsaa taiteeseen. Kaupunki on yksi niitä harvoja 

pikkukaupunkeja, joiden julkisissa tiloissa on runsaasti suoraan 

taiteilijoilta tilattuja töitä. 

Panostus taiteeseen koskettaa myös henkilöstöä. 

Ymmärtääkseni on erittäin harvinaista, että kaupunki palkitsee 

työntekijänsä taiteella. Erittäin hieno osoitus sekä työntekijää 

että taiteilijaa kohtaan, hän sanoo. 

Novialla on meneillään projekti ”art goes work” –taide menee 

työpaikoille. Vaikka projektin varsinainen kohde on Uusimaa, 

myös Pietarsaaren kaupunki voi siihen halutessaan osallistua. 

Olen esitellyt tätä kaupunginhallituksessa ja tarjonnut tätä työhyvinvoinnin 

edistäjää maksutta työpaikoille. Tämä olisi osa oppilaitoksen 

alueellista vastuuta. Vielä ei ole tullut kutsua, Erkkilä 

harmittelee. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla voidaan käyttää 

jotain taiteen muotoa: kuvataidetta, kirjallisuutta, musiikkia 

tai näyttämötaidetta työhyvinvoinnin edistäjänä. 

Esimerkiksi kesken kiireistä budjettikokousta lyhyt viiden minuutin 

musiikki- tai lausuntaesitys laukaisee jännityksiä ja antaa 

aivoille hetken lepotauon, hän sanoo. 

Toinen keino olisi kutsua taiteen edustaja toimistoon kaiken hälyn 

keskelle. Pieni draamaesitys ei vie paljon aikaan, mutta antaa 

paljon. 

Taide kaikissa muodoissaan auttaa vuorovaikutussuhteissa, helpottaa 

kireyksiä ja yhdistää ihmisiä. 

Valituskuoro ja luovaa kirjoittamista 

Jaana Erkkilä kertoo, kuinka esimerkiksi valituskuoro voi laukaista 

jännityksiä. Ihmiset saavat kirjoittaa valituksen aiheensa 

paperille. Valitukset kootaan yhteen ja niistä tehdään kuoroesitys. 

Hyväksi jännityksen poistajaksi ja vuorovaikutussuhteiden 

parantajaksi on koettu myös pieni luova kirjoittaminen. Työntekijät 

täydentävät vaikkapa lauseen: tänä aamuna, kun ..... Täydennetyt 

tekstit luetaan ääneen esimerkiksi aamu- tai iltapäiväkahvien 

yhteydessä. Pieni, nopea ja tehokas keino saattaa väki 

yhteen. 

Pieniä simppeleitä harjoituksia, jotka lähentävät ihmisiä. Ja samalla 

näkee kuinka eri tavalla asiat kohdataan. Asioitten tiedostaminen 

auttaa hyväksymään myös erilaisuutta ja ihmisten 

erilaisia tapoja kohdata arki. 

Taidetta käytetään varsin paljon ulkomailla osana työhyvinvointia 

ja työviihtyvyyttä. Suomessa tällainen hyvinvoinnin edistämistapa 

on vielä uutta, mutta osa yrityksistä soveltaa sitä arjessaan. 

Taide on nimenomaan hyvinvoinnin edistäjä. Yrityksien kannattaa 

panostaa jo olemassa olevan hyvinvoinnin edistämiseen. 

Kun työpaikoilla voidaan huonosti, asioita on vaikeampi korjata, 

Erkkilä sanoo. 

Kulttuuriyrittäjyyttä aivan liian vähän 

Kaupungissa on hyvin paljon taiteilijoita, mutta kulttuuriyrittäjyyttä 

vähän. Visiolab on yksi Novian projekti, jolla rakennetaan 

siltaa elinkeinoelämän ja kulttuurin välille. 

Olen aina ihmetellyt sitä, kun kaupungissa ei ole yhtäkään taidegalleriaa. 

Näyttelyitä kyllä on, mutta ei paikkaa, josta ihmiset 

voivat ostaa taidetta. 

Jaana Erkkilä pohti pietarsaarelaisuutta tehdessään Vuoden Taiteilija 

-kutsukilpailun teostaan. Hän kokee kaupungin idylliseksi 

paikaksi, jolla on pitkä historia ja ovet aina auki. 

Mielikuvassani kaupungilla on aina ovet auki. Täältä lähtee väkeä 

pois, mutta tänne on helppo aina palata takaisin. Harva lähtee 

ovet paukkuen, hän paljastaa työnsä teemaa. 


Uppvaktningskonst i 26 år 

Staden Jakobstad har redan i 26 år årligen utdelat 

konstverk till anställda som uppnått jämna tjänsteår. Det 

första grafikkonstverket utdelades till 12 anställda med 

20 år, 14 anställda med 30 år och en anställd som uppnått 

40 anställningsår. Konstverket som heter ”Paviljongen” 

trycktes i 50 exemplar och föreställer interiören från 

serveringspaviljongen vid Gamla Hamns festplats. 

Lahjataidetta 26 vuotta 

Pietarsaaren kaupunki on jo 26 vuoden ajan lahjoittanut 

pyöreitä vuosia palveluksessaan olleille työntekijöille 

taideteoksia. Ensimmäinen grafiikkateos luovutettiin 20 

vuotta palvelleille 12 työntekijälle, 30 vuotta palveluksessa 

olleille 14 työntekijälle ja yhdelle 40 vuotta kaupungin 

palveluksessa olleelle työntekijälle. Paviljonki-nimistä 

taideteosta painettiin 50 kappaletta ja se esitti interiööriä 

Vanhan sataman tarjoilupaviljongista. 

”Grafiikka-nimitys tulee kreikkalaisesta sanasta grafein = kaivertaa, piirustaa, 

kirjoittaa. Se on kuvataiteessa yleisnimitys menetelmille, joilla taiteilijan 

valmistamasta painolevystä voidaan vedostaa kuvia paperille tai muulle materiaalille. 

Kuva tehdään painolaatalle peilikuvana ja vedostetaan prässillä. 

Monivärigrafiikassa valmistetaan yleensä jokaista väriä varten oma painolaattansa. 

Grafiikassa taiteilija luo uniikkityön sijasta kuvapohjan tai kuvapohjia, joista 

lopullinen työ painetaan eli vedostetaan. Näin syntynyt vedos ei ole taideteoksen 

kopio, vaan itsenäinen taideteos, alkuperäinen grafiikanlehti.” 

- 8 -

Funderingar på väg 749 

Att byta arbete var en stor och omtumlande händelse i min vardag. 

Den stora förändringen var nog ändå att byta promenaden 

mot bilkörning. Egentligen mycket givande, jag hinner filosofera 

och tankarna flyger iväg nå’t otroligt under min bilfärd på ca 25 

minuter eller 22 km. 

Vackra morgnar då fullmånen följer min färd är helt magiska. Jag 

minns speciellt en morgon i november då jag fick en otrolig julstämning. 

Nysnö som virvlade upp efter bilarna och klart väder, 

bara Viktor Rydbergs tomten med sin lykta saknades. Jag blev 

otroligt besviken då jag körde in på Storgatan och inte möttes av 

Jakobstads jul- symboler, i julstämning som jag trots allt var, men 

den som väntar på nå’t gott… 

Under mina morgnar har jag planerat alla julklappar jag borde 

göra eller köpa. Helst av allt skulle jag vilja pyssla och göra alla 

julklappar själv och ge bort egenhändigt tillverkade julklappar 

eller presenter överlag, men som vanligt då jag är hemma igen 

skyller jag på allt möjligt annat. Jag hinner inte idag, jag gör det 

imorgon istället, kvällarna är så korta, en massa ursäkter hela vägen. 

Flera morgnar har jag planerat vilket rum jag ska städa då 

jag kommer hem, vad jag skulle kunna baka och ha klart innan 

jul men som vanligt blir det inget av detta heller och det mesta 

stannar kvar i mitt filosoferande och funderande. 

En annan sak som jag förundrat mig över är alla dessa bilar som 

jag möter varje dag och det pärlband av bilar som kör både före 

och efter mig. Vart ska alla? Var arbetar alla dessa bilburna människor? 

Nu har jag arbetat nio månader, eller dvs lika länge som en graviditet, 

inom organisationen. Under dessa nio månader har jag fått 

förmånen att lära mig nya arbetsuppgifter, utarbeta nya arbetsrutiner 

och lära känna nya arbetskamrater, en trevlig utmaning 

efter mina 29 år av arbetsrutiner i Nykarleby. Jag kan! 

Mitt filosoferande tar aldrig slut och det roliga i det hela är ju att 

ingen vet vad jag tänker och planerar under mina bilfärder mellan 

städerna. 

Christina Sundqvist 

ekonomisekreterare vid socialoch 

hälsovårdsverkets förvaltning och 

filosoferande pendlare 

Tuumailua tiellä 749 

Työpaikan vaihto oli suuri mullistus arjessani. Varsinainen suuri 

muutos oli kuitenkin kävelymatkojen vaihtuminen autolla ajoon. 

Se on oikeastaan hyvin antoisaa. Ehdin mietiskellä asioita ja ajatus 

saa siivet noin 25 minuutin eli 22 kilometrin ajomatkan aikana. 

Aivan satumaisia ovat kauniit aamut, jolloin seuranani on täysikuu. 

Muistan erityisesti erään marraskuun aamun, kun minut 

valtasi joulutunnelma. Vasta satanut lumi pyrysi autojen perässä 

ja sää oli kirkas. Maisemasta puuttui vain Viktor Rydbergin tonttu 

lyhtyineen. Pettymykseni oli suuri, kun saavuin Isollekadulle 

enkä nähnytkään Pietarsaaren joulusymboleja, joulutunnelmissa 

kun olin. Mutta hyvää kannattaa odottaa… 

Aamuisin olen suunnitellut, mitä joululahjoja täytyisi tehdä tai 

ostaa. Mieluiten tekisin kaikki joululahjat itse ja ylipäätäänkin 

haluaisin antaa omatekoisia lahjoja, mutta kotiin päästyäni keksin 

tavalliseen tapaan kaikenlaisia verukkeita. En ehdi tänään, 

teen sen huomenna, illat ovat niin lyhyitä. Tekosyitä tekosyiden 

perään. Monena aamuna olen suunnitellut, minkä huoneen siivoan 

kun tulen kotiin, mitä voisin leipoa ja laittaa valmiiksi joulua 

varten. Mutta kuten tavallista, ei siitäkään tule mitään ja asiat 

jäävät lähinnä ajatteluasteelle. 

Olen miettinyt myös vastaan tulevien ja kanssani samaan suuntaan 

ajavien autojen helminauhaa. Mihin kaikki oikein ovat menossa? 

Missä nämä kaikki autoilevat ihmiset käyvät työssä? 

Nyt olen työskennellyt organisaatiossa yhdeksän kuukautta, yhtä 

kauan kuin raskaus kestää. Näiden yhdeksän kuukauden aikana 

olen saanut oppia uusia työtehtäviä, luoda uusia käytäntöjä ja 

tutustua uusiin työtovereihin. Mukava haaste Uudenkaarlepyyn 

palveluksessa vietetyn 29 vuoden työrutiinien jälkeen. Kyllä 

minä osaan! 

Pohdinnoille ei näy loppua ja hauskintahan tässä kaikessa on, 

että kukaan ei tiedä, mitä mietin ja kaavailen ajellessani kaupungista 

toiseen. 

Christina Sundqvist 

sosiaalija terveysviraston hallinnon taloussihteeri ja 

pohdiskeleva työmatka-autoilija 

Foto: Ben Griep 

- 9 -

Fredrika-klinikka hoitaa ruumista 

ja sielua 

Pietarsaaressa on toiminut syyskuun lopusta saakka vaikeaa syömishäiriötä 

sairastaville tar koitettu päi väosasto, Fredrika-klinikka. 

Ennen Fredrika-klinikan avaamista oli julkisessa sairaanhoidossa 

tarjolla nuorten syö mis häi riöihin eri koistunutta hoitoa vain 

Helsingissä ja ainoastaan suomen kielellä. 

- Päiväosaston avaamisen ansiosta hoito paranee ja kaupungin 

kustannukset las ke vat, toteaa ylilääkäri Anne Isomaa. 

Fredrika-klinikka on jatkoa ”Paviljonki-hankkeelle”, joka kesti 

syksystä 08 kevääseen 09 ja jon ka tuloksena mm. laadittiin hankeraportti. 

- Saimme vahvistuksen sille, että tämä on oikea tapa auttaa. 

Päiväosaston lisäksi syömishäiriöitä sairastavien hoitoa varten on 

myös syö mis häi riö po li kli nikka, joka on toiminut vuodesta 2002. 

Monille potilaille riittää yksi käynti viikossa. Po li kli nikalla käy 

yleensä 20-30 potilasta ja yhtä moni on seu ran nas sa. Ensi vuoden 

alussa aloi tetaan lisäksi vanhempien tapaamiset niille, joiden 

lapsi käy päi väosastolla tai po li kli ni kal la. Usean vuoden ajan on 

myös tehty tutkimusta ja Anne Iso maan poika Rasmus Iso maa 

väittelee lähiaikoina tohtoriksi syömishäiriöistä. 

Kokonaiskäsitys potilaasta 

Lähtökohtana Fredrikassa on kokonaiskäsitys ihmisestä – ruumis 

ja sielu muodostavat ko ko naisuuden. Pietarsaaressa työskentelevä 

henkilöstö on tehnyt useita opintokäyntejä se kä Suomessa 

että Ruotsissa. 

- Suomessa syömishäiriöhoidon uutena suuntauksena on saada 

paino nousemaan mah dollisimman nopeasti. Sen jälkeen potilas 

kotiutetaan ja hän siirtyy avohoitoon. Käy täntö lyhentää hoitoaikoja 

ja näyttää hyvältä tilastoissa, mutta ei ole kovin hyö dyl linen 

po tilaan kannalta, toteaa Isomaa ja lisää: 

- Meidän hoitomallimme noudattaa pääasiassa samoja periaatteita 

kuin esimerkiksi Ruot sin tai muun Länsi-Euroopan 

erikoistunut syö mishäiriöhoito, jossa pai no te taan k o ko ihmisen 

merkitystä paranemiselle. Lisäksi haluamme kyetä tarjoamaan 

tar vit ta essa tehokkaampaa hoitoa jo sairauden alussa sairausajan 

lyhentämiseksi mah dollisuuksien mukaan – usein tarvitaan 

käyntejä syömishäiriöpoliklinikalla yh des tä kolmeen vuoteen. 

Anne Isomaa vieraili äskettäin Tammisaaressa kertomassa Pietarsaaressa 

saaduista ko ke muksista. Myös Ahvenanmaalla on avattu 

syömishäiriöpoliklinikka Pietarsaaren-mallin in noittamana. 

Fredrika-klinikka toimii sairaala-alueen rauhallisessa kulmauksessa 

aikaisemmin päi vä ko ti na toi mineessa puutalossa. 

- Pidän talosta ja ympäristöstä, valoisuus on upeaa. Täällä on 

aivan erilaista kuin sai raalassa, toteaa eräs Fredrika-klinikan potilas 

ja lisää: 

- Saamme apua paljon muuhunkin kuin syömishäiriöön. Täällä 

meillä on mah dol li suus aloittaa alusta, luoda jotakin vahvempaa. 

Ellen olisi täällä, makaisin sai raa las sa. Tämä on viimeinen 

toivoni. 

Tukea muutokseen 

Fredrikassa on kuusi paikkaa, joista neljä on täytettynä. Henkilöstöön 

kuuluvat osas ton hoi ta ja Kerstin Roos, kolme sairaanhoitajaa 

sekä emäntä, joka toimii myös kanslistina. Jok ai sel la 

potilaalla on oma hoitaja. Lisäksi tarjotaan fysioterapiaa yhtenä 

päivänä viikossa, se kä ryhmässä että yksilöllisesti, ja käyntejä ravitsemusterapeutilla. 

Anne Isomaa viet tää it se kin puolet työviikostaan 

Fredrikassa. Potilaat ovat paikalla kahdeksasta viiteen ja 

nou dat ta vat lukujärjestystä. Lisäksi jokainen potilas pitää päiväkirjaa 

edistymisestään. 

- Täällä saa näyttää tunteensa, aidot tunteet tulevat pintaan. 

Vaikka tukea saa muil ta kin, on omahoitaja todella tärkeä. Taideterapia 

on tosi hyvä juttu ja kaikkein parasta on kirjani, johon 

voin kirjoittaa mietteitäni ja kirjata oman edis tyk seni. Siihen 

voin kir joit taa niin henkilökohtaisia asioita kuin haluan, kertoo 

eräs potilas ja lisää: 

- Anoreksiassa on kyse niin paljon muustakin kuin syömisestä. 

Saan paremman kä si tyk sen tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet minuun 

ja työstän täällä taustaani ja ar vo ja ni. Ja on mukavaa kun 

illalla saa lähteä kotiin. 

Yhteys kotiin on tärkeä, katsoo Isomaa, joka on työskennellyt 

syömishäiriöiden parissa vuo desta 1994. 

- Haluamme tehdä yhteistyötä perheen kanssa, jotta voimme 

yhdessä tukea nuorta hä nen taistelussaan syömishäiriötä vastaan. 

Nuoret tekevät muutoksia aluksi päi vä osas tolla ja sen jälkeen kotona 

voidakseen vähitellen seistä omilla jaloillaan. Avo hoi toon 

siirtyminen ei ole yhtä suuri muutos kuin kokovuorokautisen 

sai raa la osas to hoi don jälkeen. 

Päiväosasto on elintärkeä vaikeasti sairaille. 

- Olen sairastanut kuusi vuotta, ollut osastohoidossa ja käynyt 

poliklinikalla, mutta en ole koskaan saanut täydellistä apua. Nyt 

minun täytyy opetella tekemään asioita eri ta valla – täällä ei ole 

muistoja, tottumuksia eikä leimoja. Kotona muutosten te ke minen 

on erityisen vaikeaa, mutta toisaalta on ihanaa mennä kotiin 

jos täällä on ollut vai keaa, kertoo eräs potilas ja lisää: 

- Nyt minulla on mahdollisuus tarttua niihin asioihin, jotka 

elämässäni ovat sairasta. 

- Toivon että minua ei päästetä täältä ennen kuin elämä kantaa 

ja pystyn seisomaan omil la jaloillani, sanoo eräs toinen potilas. 

Teksti ja kuvat: Ulla Linder 

- 10 -

Kropp och själ vårdas på 

Fredrikakliniken 

Anne Isomaa 

Sedan slutet av september finns i Jakobstad en dagavdelning för 

patienter med svåra ätstörningar, ”Fredrikakliniken”. 

Innan Fredrikakliniken öppnade fanns inom den offentliga sjukvården 

specialiserad ätstörningsvård för ungdomar endast i Helsingfors 

och där bara på finska. 

- Att öppna en dagavdelning i Jakobstad innebär bättre vård och 

lägre kostnader för staden, konstaterar överläkare Anne Isomaa. 

Fredrikakliniken är en fortsättning på ”projekt Paviljongen” som 

pågick hösten 08 till våren 09 och bland annat utmynnade i en 

rapport. 

- Vi fick bekräftelse på att det är på detta sätt man kan hjälpa. 

Förutom dagavdelningen finns också polikliniken för ätstörningar 

sedan 2002. Många klarar sig vanligen med ett besök i 

veckan. På polikliniken går oftast tjugo till trettio patienter och 

lika många är på uppföljning. I början av nästa år ska man också 

börja med föräldraträffar för dem som har barn på dagavdelningen 

eller polikliniken. Forskning har också bedrivits i flera år och 

snart kommer Anne Isomaas son Rasmus Isomaa att disputera 

om ätstörningar. 

Helhetssyn på patienten 

På Fredrika utgår man från en helhetssyn på människan - kropp 

och själ bildar en helhet. Personalen i Jakobstad har gjort många 

studiebesök i både Finland och Sverige. 

- I Finland finns en ny trend inom ätstörningsvården att få vikten 

att öka så snabbt som möjligt. Sedan skrivs patienten ut och den 

öppna vården får ta vid. Det kortar vårdtiderna och ser bra ut 

i statistiken, men det fungerar sämre för patienten, konstaterar 

Isomaa och tillägger: 

- Vår vårdmodell följer i huvudsak samma riktlinjer som specialiserad 

ätstörningsvård i till exempel Sverige och övriga Västeuropa, 

där man betonar hela människans betydelse för tillfrisknandet. 

Vi vill dessutom vid behov kunna erbjuda intensivare 

vård redan i början av sjukdomen för att om möjligt förkorta 

sjukdomstiden - ofta behövs besök på ätstörningspolikliniken i 

ett till tre år. 

Anne Isomaa besökte nyligen Ekenäs för att berätta om erfarenheterna 

i Jakobstad. På Åland har också en ätstörningspoliklinik 

öppnats inspirerad av Jakobstadsmodellen. 

Kliniken är inhyst i ett trähus som fungerat som dagis i ett lugnt 

hörn av sjukhusområdet. 

- Jag tycker om huset och miljön, ljuset är fint, det är helt annat 

än på sjukhuset, konstaterar en patient på Fredrikakliniken och 

tillägger: 

- Vi får hjälp med mycket annat än ätstörningen. Här har vi en 

chans att börja från början, att bygga upp något starkare. Om jag 

inte skulle vara här, skulle jag ligga på sjukhus. Det här är det 

sista hoppet. 

Stöd till förändring 

På Fredrika finns sex platser, varav fyra är fyllda. Personalen utgörs 

av Kerstin Roos som avdelningsskötare, tre sjukskötare samt 

en husmor som också fungerar som kanslist. Varje patient har en 

egen vårdare. Dessutom erbjuds fysioterapi en dag i veckan, både 

i grupp och enskilt, samt besök hos näringsterapeuten. Anne Isomaa 

tillbringar också halva sin arbetsvecka på Fredrika. Patienterna 

finns på plats mellan åtta och fem och följer en läsordning. 

Varje patient för också dagbok över sin process. 

- Här får man visa hur man känner sig, de äkta känslorna kommer 

fram.Trots att man har stöd av de andra, är egenvårdaren 

väldigt viktig. Konstterapin är jättebra och allra bäst tycker jag 

om min bok, där jag kan skriva ner tankar, reflektioner samt vilka 

framsteg jag gjort och så personligt som jag vill, berättar en patient 

och tillägger: 

- Anorexi handlar om så himla mycket annat än ätande. Jag får 

mera grepp om faktorer som påverkat mig och jobbar med bakgrund 

och värderingar här. Sen är det bra att få fara hem på kvällen. 

Kontakten hem är viktig anser Isomaa, som jobbat med ätstörningar 

sedan 1994. 

- Vi vill samarbeta med familjen för att tillsammans kunna stöda 

den unga att kämpa mot sin ätstörning. Ungdomarna gör förändringar 

först på dagavdelningen och sedan hemma för att småningom 

kunna stå på egna ben igen. Övergången till öppenvård 

blir inte så stor som om de vårdats på heldygnsavdelning på sjukhus. 

En dagavdelning är livsviktig för de svårt sjuka. 

- Jag har varit sjuk i sex år, varit intagen på sjukhus och gått på 

polikliniken men aldrig blivit helt och hållet hjälpt. Nu måste jag 

lära mig göra saker annorlunda - här finns inga minnen, vanor, 

eller stämplar. Det är extra svårt att göra förändringarna hemma, 

men å andra sidan är det skönt att komma hem om det varit jobbigt 

här, berättar en patient och tillägger: 

- Nu har jag en chans att ta itu med de sjuka sakerna i mitt liv. 

- Jag hoppas att de inte släpper ut mig förrän livet håller, när jag 

klarar av att stå på egna ben, säger en annan av patienterna. 

Text och foto: Ulla Linder 

- 11 -

Att översätta är ett kreativt 

arbete som kräver sakkunskap 


Att översätta är en skapande process, för man kan inte översätta 

ord för ord. Det viktigaste i översättningsarbetet är att skapa en 

förståelig text, där sakinnehållet är korrekt och språket ledigt. 

En god översättare producerar en text som inte upplevs som en 

översättning, och det lyckas man med endast om man förstår vad 

texten handlar om och vad orden betyder. 

- En översättare måste alltså förstå sakinnehållet i den text hon 

översätter. Det är helt omöjligt att översätta, t.ex. en budgettext, 

om man inte vet något om ämnet, säger translator Monica Laggnäs. 

Staden Jakobstad har tre translatorer. Seija Parhiala har arbetat 

som translator i tiotals år och bor nuförtiden i Kuopio, där hon 

arbetar på distans. En gång i månaden reser hon till Jakobstad 

för att fungera som simultantolk vid fullmäktiges sammanträde 

tillsammans med Monica Laggnäs. Parhiala översätter och tolkar 

från svenska till finska och Laggnäs från finska till svenska. 

Monica Laggnäs har arbetat som stadens translator i tre år, före 

det var hon modersmålslärare i Pedersöre. 

Susanna Melender kom till stadshuset från Malmska i april i år. 

Susanna har i första hand ansvar för socialoch hälsovårdsverkets 

översättningar från svenska till finska. 

Mängden översättningar har ökat 

Monica Laggnäs har lagt märke till att översättningarna från finska 

till svenska har ökat väldigt mycket under tre år. 

- Antalet finskspråkiga tjänstemän har säkert ökat, säger hon. 

Translatorerna har ansvar för översättningen av stadens alla texter 

till det andra inhemska språket. Det är alltid stressigast när 

stadsstyrelsens föredragningslistor ska ut, för där finns en absolut 

deadline som man inte kan avvika från. 

- De svåraste texterna på stadskansliet är översättningen av 

budgettexter. I allmänhet är texter skrivna på kanslispråk krävande, 

för översättningen måste vara exakt, och för att kunna 

översätta måste man själv förstå vad det handlar om, säger Monica. 

Susanna Melender har översatt hälso- och sjukvårdstexter från 

svenska till finska redan när hon var på Malmska, så för henne 

är det här ett bekant område. För Monica är hälso- och sjukvården 

en nygammal bekantskap, som kräver mer efterforskningar, 

innan en text är översatt. 

- Det är helt omöjligt att översätta bara själva orden. Man måste 

förstå vad de betyder, vilken nyans de har och ämnet som texten 

handlar om, för att arbetet ska lyckas. 

Monica berättar att det i år har varit mer översättningar än någonsin. 

- Ibland tycker vi att en translator till skulle vara välkommen, 

men arbetsmängden varierar mycket, så i det här arbetet är det 

svårt att förutspå framtiden, säger de. 

Monica och Susanna arbetar i samma rum. De tycker att det är 

en stor fördel. Även om Seija rent konkret finns på flera hundra 

kilometers avstånd, fungerar samarbetet med henne bra via e- 

post och telefon. Seija har varit till ovärderlig hjälp för dem båda, 

för hon har lång erfarenhet av arbetet som stadens translator och 

hon kan ge tips om hur man kan få arbetet att gå snabbare när 

det är bråttom. 

- Det har varit mycket positivt att få en kollega i samma 

rum. Vi kan rådfråga varandra och hjälpa varandra i arbetet, 

säger kvinnorna glatt. 

Förutom att en arbetskamrat som jobbar med samma sak är till 

hjälp i själva arbetet, inverkar hon också på trivseln i arbetet och 

man orkar bättre. 

Stadsplanering och ryor 

Som översättare får man en inblick i många olika ämnen, eftersom 

man måste sätta sig in i det ämne som översättningen handlar 

om, och det här kan avspegla sig också på fritiden. Monica har 

blivit intresserad av stadens byggnadshistoria, detaljplaner och 

stadsplanering. 

- Efter att ha översatt bygganvisningar för Skata, ser jag på husen 

och miljön i Skata på ett helt annat sätt. Nu förstår jag varför 

husen är byggda fast i gatan och gårdarna är skyddade för insyn, 

säger Monica. 

Susanna blev riktigt intresserad av ryor, då Monica gjorde en lång 

översättning till museets ryautställning. 

- Det var verkligen intressant att lära sig en massa om tillverkningen 

av ryor och ryornas historia. Jag var redan på vippen att 

köpa egna ryatillbehör, skrattar Susanna. 

Olika språk har ofta olika sätt att uttrycka samma tanke på, och 

en god översättare kan använda rätt uttryck. Även om de enskilda 

orden i princip kan vara helt rätt översatta, kan meningens 

betydelse ändå bli en helt annan än i ursprungstexten, vilket följande 

mening visar: Lautakunta päätti esityksen johdosta varata 

talousarvioonsa määrärahat tarkoitusta varten = Brädkommunen 

avslutade föreställningen vid ledningen för att ladda i sin ekonomiska 

kritik en mängd pengar för betydelsen. 


- 12 -

Kielenkääntäjän työ on luovuutta 

ja asiantuntemusta vaativaa 

Monica Laggnäs & Susanne Melender 


Kielenkääntäjän työ on luova prosessi, jossa ei käännetä vain ja 

ainoastaan sanoja. Tärkeintä käännöksissä on saada teksti ymmärrettävään 

muotoon, jossa asia on kohdallaan ja kieli sujuvaa. 

Hyvä kääntäjä tuottaa tekstiä, joka ei vaikuta käännökseltä 

ja siihen pääsee vain, kun ymmärtää tekstin aiheen ja sanojen 

merkitykset. 

- Kääntäjän on siis ymmärrettävä aihetta, jota kääntää. On aivan 

mahdotonta kääntää esimerkiksi talousarviotekstiä, jos ei 

ymmärrä aiheesta mitään, sanoo kielenkääntäjä Monica Laggnäs. 

Pietarsaaren kaupungilla on kolme kielenkääntäjää. Seija Parhiala 

on työskennellyt kääntäjänä vuosikymmeniä ja asuu nykyään 

Kuopiossa, josta päin tekee etätyötä. Kerran kuukaudessa 

hän matkustaa Pietarsaareen toimiakseen simultaanitulkkina 

valtuustossa yhdessä Monica Laggnäsin kanssa. Parhiala kääntää 

tekstiä ja puhetta ruotsista suomeen ja Laggnäs suomen kielestä 

ruotsin kielelle. 

Monica Laggnäs on työskennellyt kaupungin kääntäjänä noin 

kolme vuotta oltuaan sitä ennen äidinkielen opettajana Pedersöressä. 

Susanna Melender tuli taloon viime huhtikuussa Malmilta. Susannan 

vastuulla ovatkin enimmäkseen sosiaalija terveysviraston 

käännöstyöt ruotsista suomeen. 

Käännöstöiden määrä on lisääntynyt 

Monica Laggnäs on huomannut, että kolmen vuoden aikana 

käännöstyöt suomesta ruotsiin ovat lisääntyneet valtavasti. 

- Eli suomenkielisten virkamiesten määrä on varmaan noussut, 

hän sanoo. 

Kielenkääntäjien vastuulla on kääntää kaikki kaupungin tekstit 

toiselle kotimaiselle kielelle. Kiireisin aika on aina ennen kaupunginhallituksen 

kokouksia, sillä kokouksiin vaadittavilla käännöksillä 

on ehdoton aikaraja, josta ei voi poiketa. 

- Vaikeinta kaupunginkanslian töistä on talousarviotekstien 

kääntäminen. Yleensäkin virkakieltä vaativat käännökset ovat 

melko vaikeita, sillä käännöksen on oltava tarkka ja jotta tekstin 

pystyy kääntämään, pitää itse ymmärtää asia, Monica sanoo. 

Susanna Melender on kääntänyt hoitoalaan liittyviä tekstejä 

ruotsista suomeen jo Malmin aikana, joten hänellä on siihen jo 

tiukka ote. Monicalle aihepiiri on uusvanha tuttavuus, joka vaatii 

paljon aiheeseen paneutumista ja tutustumista. 

- On ihan mahdotonta kääntää vain sanoja. On pakko ymmärtää 

sanojen merkitys, vivahteet ja käännettävän työn aihe, jotta 

työ onnistuu. 

Monica kertoo, että tämän vuoden aikana käännöstöitä on ollut 

enemmän kuin koskaan. 

- Joskus tuntuu, että yksi kielenkääntäjä lisää olisi tervetullut. 

Työn määrä kuitenkin vaihtelee paljon, joten tässä työssä on vaikea 

ennakoida tulevaa, he sanovat. 

Monica ja Susanna työskentelevät samassa huoneessa. Heille se 

on suuri etu. Vaikka Seija onkin konkreettisesti monen sadan kilometrin 

päässä, sujuu yhteistyö hänen kanssaan helposti sähköpostin 

ja puhelimen välityksellä. Seija onkin ollut korvaamaton 

apu molemmille, sillä hänellä on vuosien kokemus työstä kaupungin 

kääntäjänä ja hänellä on antaa vinkkejä käännöstyön nopeuttamiselle 

silloin, kun työssä on kiire. 

- Kollegan saanti samaan huoneeseen on aivan ihana asia. 

Voimme neuvotella ja antaa apua puolin ja toisin työn ohessa, 

naiset iloitsevat. 

Paitsi, että samaa aihetta tekevä työkaveri voi auttaa itse työnteossa, 

vaikuttaa hän myös työviihtyvyyteen ja työssä jaksamiseen. 

Kaupunkisuunnittelua ja ryijyntekoa 

Koska kääntämisessä täytyy perehtyä käännöstyön aiheeseen, on 

työ tuonut omaan vapaa-aikaankin kiinnostavia piirteitä. Monica 

on innostunut kaupungin rakennushistoriasta, asemakaavoista 

ja kaupunkisuunnittelusta. nksi Skatan rakentamisohjeet, Skatan 

taloja ja ympäristöä katsoo aivan uusin silmin. Nyt ymmärrän, 

miksi talot on rakennettu kadun varteen ja pihat ovat piilossa ihmisten 

silmiltä, Monica sanoo. 

Susanna innostui ryijyistä, kun Monica teki käännöstä museon 

ryijynäyttelyyn. 

- Oli todella kiinnostavaa oppia, mitä kaikkea ryijyn tekemiseen 

ja historiaan liittyykään. Olin jo ostamaisillani omat ryijyntekotarpeetkin, 

Susanna nauraa. 

Eri kielissä on usein erilaiset tavat ilmaista sama ajatus, ja hyvä 

kielenkääntäjä osaa käyttää oikeaa ilmaisutapaa. Aikamoinen 

ajatusvirhe on esimerkiksi käännöksessä, jossa käännetään vain 

sanat: Lautakunta päätti esityksen johdosta varata talousarvioonsa 

määrärahat tarkoitusta varten. = Brädkommunen avslutade föreställningen 

vid ledningen för att ladda i sin ekonomiska kritik en 

mängd pengar för betydelsen. 


- 13 -

- Carpe diem och 

till det kan man 

väl tillägga ”Allt är 

möjligt”. 

- Carpe diem ja 

siihen voi kai lisätä 

”Kaikki on mahdollista”. 

Peter Granholm 

Foto/kuva: Pirjo Salonen 

Uudessa kehittämisyksikössä 

useita tärkeitä hankkeita 

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisen 

yhteydessä asetettiin ke hit tä mis yksikkö muun muassa toiminnan 

kehittämisen ja kehittämishankkeiden koor di noin tia 

varten. Ke hittämispäällikkönä toimii Peter Granholm. 

Useimmat yksikön hankkeista liittyvät sosiaalija terveydenhuollon 

kansalliseen ke hit tä mis ohjelmaan nimeltä Kaste. 

Kaste on strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaalija terveyspolitiikan 

johtamiseen. Sen päätavoitteena on lisätä osallisuutta 

ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hy vin vointia sekä 

parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta ja kaventaa 

alu ee l lisia eroja. (Välittäjä-hankkeen kuvauksesta) 

Nykyinen kausi kestää vuodesta 2008 vuoteen 2011 ja hankkeet 

ovat erittäin mittavia. 75 pro senttia rahoituksesta tukee sosiaalija 

terveysministeriöltä ja lopusta rahoituksesta vas taa vat kunnat. 

Maa on jaettu eri alueisiin. Pietarsaari kuuluu Väli-Suomen alueeseen, 

joka ulot tuu Lahdesta Kruunupyyhyn ja jonka keskuspaikkana 

on Tampere. 

- Tärkeimpänä tavoitteena on potilaiden parempi hoito. On 

myös tärkeää, että hank keet kytketään jatkuvasti todellisuuteen, 

toisin sanoen että niistä on käytännön hyö tyä. Se toteutuu siten, 

että monien hankkeiden työntekijät työskentelevät samojen asi - 

oiden parissa myös hanketoiminnan ulkopuolella. He käyttävät 

siis osan työ ajas taan hanketyöhön, kertoo kehittämispäällikkö 

Peter Granholm. 

Hän itse on tällä hetkellä mukana Perhe-Kaste:ssa ja Välittäjä- 

Kaste:ssa (ks. tietoruutu). Li säksi Pietarsaari on mukana Kastehankkeessa 

nimeltä Pohjanmaan van hustyön ke hit tä misyksikkö 

– terveyttä ja elämänlaatua Pohjanmaan ikäihmisille sekä Potku-hank 

kees sa (Po tilas kuljettajan paikalle), jonka tavoitteena on 

pitkäaikaissairaiden henkilöiden pal ve lu jen ke hit tä mi nen. 

Kaste-hankkeen ulkopuolella toimii Hyvät käytännöt -hanke, 

jonka kehittämismäärärahasta 70 pro senttia tulee vuoden loppuun 

saakka valtiovarainministeriöltä. Hankkeessa mm. ku va - 

taan hoitoketjuja ja laaditaan laatukäsikirjoja. Laatukäsikirjassa 

kuvataan parhaan mah dol li sen hoidon toteuttamistapaa. 

- Kaiken täytyy toimia mahdollisimman hyvin ja kaikkien on 

tiedettävä, mitä tehdä. Par haillaan dokumentoimme ja päivitämme 

noin kahtakymmentä hoitoketjua, esi mer kiksi aikuisen astmapotilaan 

hoitoketjua ja akuutin halvauspotilaan hoitoketjua. 

Eräät hoitoketjut on kuvattu aikaisemmin ja on nyt päivitetty, 

kun taas toiset laa jem mat hoitoketjut kuvataan ensi kertaa. Ajan 

mittaan käydään läpi kaikki hoi to ket jut, myös sosiaalihuollossa 

jossa hoitoketjuja ei ole aikaisemmin ollut, selittää Gran holm ja 

lisää, että ensi vuonna toiminta jatkuu tavanomaisena toimintana, 

ei enää hank keena. 

Ensi vuonna alkaa Kaste-hankkeen seuraava kierros 

- Pyrimme saamaan määrärahat Pietarsaaren alueen syömishäiriöhoidon 

osaa mis kes kusta varten sekä aikuissosiaalityöhön, esimerkiksi 

pitkäaikaistyöttömien ke hit tä mistoimintaa varten. Jos 

hakemukset hyväksytään, pääsemme aloittamaan en si vuo den 

toukokuussa tai syksyllä. Lisäksi yritämme saada määrärahaa 

ny kyis ten hank keiden jatkamiseen, kertoo kehittämispäällikkö 

Peter Granholm. 

Kehittämisyksikön alaiset hankkeet 

Perhe-Kaste 

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen ja kehittäminen 

Pohjanmaan kun nissa. Hallinnoijana on Vaasan kaupunki. 

Pietarsaaren seudun osahankkeet: 

- perhetyön monikulttuurisen palvelukokonaisuuden kehittäminen 

- lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja lastensuojelun 

ke hit tä mi nen 

- intensiivihoitomallin kehittäminen perheitä varten 

- resurssikoulumallin kehittäminen 

Välittäjä 

Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke (2009 - 2011) 

- Tavoitteena on kehittää riippuvuusongelmien ja mielenterveysongelmien 

hoi to ket ju ja painottaen ehkäisevää toimintaa ja 

varhaista puuttumista. Vaasan sai raan hoi to pii ri hallinnoi hanketta 

Pohjanmaan osalta. 

Hyvät käytännöt 

Hyvät käytännöt seuraavilla aloilla: 

- ehkäisevä mielenterveystyö 

- perhetyö ja Pietarsaaren seudun perhekeskuksen perustaminen 

- vanhusten muistineuvonta ja avohoidon kuntoutus 

- palvelutuotannon ja palveluprosessien yhteensovittaminen 

yhdeksi ko ko nai suu dek si 

Lisätietoja eri hankkeista: 

- suomeksi: http://www.sochv.jakobstad.fi/index.php?use=pub 

lisher&id=1067&lang=4 

- 14 -

Många viktiga projekt inom 

den nya utvecklingsenheten 

I samband med uppkomsten av samarbetsområdet inom socialoch 

hälsovården, tillsattes en utvecklingsenhet för att bland annat 

koordinera utvecklingen av verksamheten och utvecklingsprojekten 

med Peter Granholm som utvecklingschef. 

De flesta av enhetens projekt är knutna till det nationella utvecklingsprogrammet 

för socialoch hälsovård, ”Kaste”: 

Kaste är ett strategiskt verktyg för att leda den finländska socialoch 

hälsovårdspolitiken. De viktigaste målen är att öka delaktighet 

och minska marginalisering, höja graden av hälsa och välfärd 

samt förbättra kvaliteten på tjänsterna, deras effekt och tillgänglighet 

samt minska de regionala skillnaderna. (ur Välittäjä-projektets 

beskrivning) 

Nuvarande period gäller 2008 till -11 och projekten är väldigt 

omfattande. 75 procent av finansieringen kommer från socialoch 

hälsovårdsministeriet, medan kommunerna ska stå för resten. 

Landet är indelat i olika distrikt - Jakobstad hör till Mellan- 

Finlands distrikt, som sträcker sig från Lahtis till Kronoby, med 

Tammerfors som centralort. 

- Det ultimata målet är bättre vård för patienterna. Det är också 

viktigt att projekten hela tiden kopplas till verksamheten, det vill 

säga att det också blir nytta i praktiken. Detta sker genom att de 

anställda i flera av projekten också jobbar med samma saker utanför 

projektverksamheten. De använder med andra ord en del 

av sin arbetstid till projektarbetet, berättar utvecklingschef Peter 

Granholm. 

Själv är han för närvarande involverad i ”Familje”-kaste och 

”Välittäjä”-kaste (se faktarutan nere). Dessutom är Jakobstad 

också med i Kasteprojektet ”Äldrecentrum Österbotten – hälsa 

och livskvalitet bland äldre i Österbotten” och ”Potku”-projektet 

(Potilas kuljettajan paikalle = Patienten på förarens plats) vars 

målsättning är att utveckla servicen för långtidssjuka. 

Utanför Kaste är projektet ”God Praxis”, där utvecklingsanslaget 

på sjuttio procent kommer från finansministeriet till slutet av 

året. Inom projektet ska bland annat vårdkedjor beskrivas och 

kvalitetshandböcker skapas. En kvalitetshandbok beskriver hur 

den bästa möjliga vården verkställs. 

- Allt ska fungera så bra som möjligt och alla känna till och veta 

vad man ska göra. För tillfället håller vi på att dokumentera och 

uppdatera ett tjugotal vårdkedjor, till exempel den vuxna astmapatientens 

vårdkedja och akuta strokepatientens vårdkedja. Vissa 

vårdkedjor har funnits tidigare beskrivna, de har nu uppdaterats, 

medan andra mera omfattande beskrivs för första gången. På sikt 

ska alla vårdkedjor gås igenom, också inom socialvården, där 

kvalitetshandböcker inte tidigare funnits, förklarar Granholm 

och tillägger att verksamheten ska fortsätta normalt nästa år, inte 

mera som ett projekt. 

Nästa år börjar följande omgång med Kaste. 

- Vi försöker vi få in anslag för ett ätstörningskunskapscenter i 

Jakobstadsområdet, samt för vuxensocialarbete, det vill säga till 

exempel utvecklingsverksamhet för långtidsarbetslösa. I fall ansökningarna 

godkänns kan vi köra igång i maj eller till hösten 

nästa år. Dessutom försöker vi få anslag för att fortsätta med det 

som nu är på gång, berättar utvecklingschefen Peter Granholm. 

Projekt under utvecklingsenheten 

Familje-Kaste 

Förnya och utveckla servicen för barn, unga och barnfamiljer i 

Kommunerna i Österbotten. Vasa stad administrerar. Delprojekt 

i Jakobstadsregionen: 

-utvecklande av en mångkulturell servicehelhet inom familjearbete 

- främjande av välmående bland barn, unga och familjer samt 

utvecklande av barnskyddet 

- utvecklande av en intensivvårdsmodell för familjer 

- utvecklande av en resursskolemodell 

Välittäjä 

Projekt kring psykisk hälsa och missbruk i Mellanfinland (2009- 

2011) 

- Målsättning att utveckla vårdkedjorna i vården av missbrukare 

och mentalvården inklusive förebyggande arbete och tidigt ingripande. 

Vasa sjukvårdsdistrikt administrerar projektet för Österbottens 

del. 

God Praxis 

Goda metoder inom: 

- förebyggande mentalvårdsarbete 

- familjearbete med bildande av ett Familjecenter i Jakobstadnejden 

- minnesrådgivning och rehabilitering i öppna vården för äldre 

- samordning av seviceproduktionen och serviceprocesserna till 

en helhet 

Mera information om de olika projekten: 

på svenska: http://www.sochv.jakobstad.fi/index.php3?use=publi 

sher&id=1067&lang=1 

Kosthållsavdelningen flyttade till 

tekniska verkets lokaler 1.8.2010. 

Vi befinner oss i f.d. bostadsbyråns utrymmen, på första våningen. 

Ni betjänas av kosthållschef Lisa Kniivilä och kosthållsassistent 

Carina Lund. 

Kosthållsavdelningen hör under centralen för interna stödtjänster 

och ombesörjer ordnandet av stadens kosthåll. 

Avdelningen utvidgades i början av året med Malmska Näringscentral 

och Björkbackas kök. 

Ruokapalveluosasto muutti teknisen 

viraston tiloihin 1.8.2010. 

Meidät löytää ensimmäisestä kerroksesta entisen asuntotoimiston 

tiloista. 

Teitä palvelevat ruokapalvelupäällikkö Lisa Kniivilä ja ruokapalveluassistentti 

Carina Lund. 

Ruokapalveluosasto kuuluu sisäiseen tukipalvelukeskukseen 

ja vastaa kaupungin ruokapalvelujärjestelyistä. Osasto laajeni 

vuoden alussa, jolloin siihen liitettiin Malmin ravintokeskus 

ja Koivurinteen keittiö. 

- 15 -

Hemservice och åldringshem under 

samma tak i Purmo 

Äldreomsorgsledaren i Purmo distrikt, Cia Streng, är föreståndare 

för Purmohemmet samt också hemserviceledare. 

- Det här är en modell vi trivs med. Det var tidigare chefen för 

äldreomsorgen i Pedersöre, Åsa Nyberg-Sundqvist, som kläckte 

idén. Man får en helt annan överblick av klienterna både hemma 

och på Hemmet, vilket underlättar planeringen av arbetet. Vi 

hoppas vi får fortsätta på detta sätt, säger Streng. 

Purmohemmet är ett åldringshem som startade 1993 och har 

tjugo bostadsrum, varav ett har förstorats för att kunna inhysa 

par och två rum används för intervallvården. 

- ”Låt de gamla få återvända närmare hem” var tanken på den 

tiden, berättar Streng som har varit med från början då flyttlasset 

kom från Solkulla till det nybyggda Purmohemmet. 

Tanken är att de som bor på Purmohemmet ska kunna bo där till 

livets slut - egna sjukskötare har ansvar för sjukvården. 

-. Vi har helt annat klientel nu än när vi började. De som då kom 

hit skulle inte ha en chans att få en plats nu. Purmohemmet är till 

för äldre som behöver vård dygnet runt, berättar Streng. 

Med vikarier inberäknade finns cirka trettio personer på arbetslistan. 

För några år sedan byggdes hemserviceutrymmen till och 

hemmet fick större förråd, förnyad tvättstuga och torkutrymmen. 

Klientelet är blandat, med åldringar som i princip sköter sig själv 

till rullstolsburna eller sådana i behov av annan hjälp. 

- I en intervju konstaterade en klient: ”trivselfaktorn är hög på 

Purmohemmet”. Överlag är anhöriga och de boende nöjda, vilket 

känns bra. Behövs förändringar finns en stor flexibilitet hos 

personalen, konstaterar äldreomsorgsledaren. 

Mera byråkrati, men också jämlikhet i samarbetsområdet 

Som bäst kräver det nya samarbetet över kommungränsen flexibilitet 

av de anställda. Verksamheten fungerar i princip som förr 

- för de boendes del märks inga större förändringar - men för 

ledaren och personalen har det blivit mycket mera byråkrati. 

-. En större organisation innebär förstås mera redovisning och 

större kontroll - jag har aldrig fått så många e-mail som nu. Alla 

blanketter är nya, det är en stor apparatur som ska komma i gång, 

samtidigt som sparkraven också kommer till, konstaterar Streng 

som också ser fördelar. 

- Det blir mera jämlikhet i regionen på sikt, till exempel gällande 

avgifter och löner. Då det gäller fördelande av befintliga lediga 

platser tas också hela samarbetsområdet i beaktande. Riktigt 

smidigt är det inte ännu, men det kommer att växa fram. Huvudsaken 

är att alla får god vård och att det är så jämlikt som 

möjligt. 

Den regionala kontakten har också blivit bättre. Den nya chefen 

för boenden Marice Sjöberg-Nuri och chefen för öppenvården 

Foto: Gun Österbacka 

Britt-Marie Herrgård sammankallar regelbundet till förmansmöten. 

- Det betyder mycket att ha samarbete speciellt för dem som jobbat 

ensamma tidigare. 

Vi får stöd, idéer, hjälp och råd, samt agerar bollplank för varandra. 

Aktiverande program och doft av hembakt 

Varje vecka ordnas bingo, sångstunder, mys framför brasan och 

utestunder för de boende. En fysioterapeut besöker Purmohemmet 

två halva dagar i veckan, en annan jobbar i öppna vården och 

servar hemserviceklienter. 

- Det betyder mycket att personalen kan konsultera en fysioterapeut, 

påpekar Streng, som däremot saknar män i personalen. 

- Ibland skulle starka karlar behövas och våra inneboende män 

brukar må gott av lite ”karasnack”. Tanterna brukar lysa upp om 

vi någon gång får en manlig vikarie - de piggar upp. 

På Purmohemmet samarbetar man med skolan om maten. 

- Vardagar under skolåret kommer huvudmålet från Purmo 

skola, men alla övriga mål fixas här på ort och ställe. Köks- och 

städtjänsterna köps av enheten i Pedersöre. Dessutom har de en 

person på sysselsättningsstöd i köket som extra bonus. Hon brukar 

ofta baka - doften av hembakt förgyller vardagen för alla. 

Service hemma och gemensamt datasystem på önskelistan 

I dagens läge bör det satsas på hemvården. Alla vill och bör få bo 

hemma så länge det bara är möjligt. För att det skall gå behövs 

ofta mycket insatser av hemvården. 

- Hemservicepersonalen är utbildad och ska kunna fokusera på 

vård och god omvårdnad. Många kommer också regelbundet på 

intervallvård, vilket är en väldigt viktig sida av vården. 

Pedersöre hemservice deltog i ett pilotprojekt för Abilitas mobila 

system där hemvårdaren loggar in och ut hemma hos klienten. 

Uppgifterna går direkt till servern. Dessutom kan de anteckna i 

patientjournalen via telefonen direkt efter besöket. Systemet sparar 

tid och har underlättat arbetet enormt på fältet. Dessutom 

faktureras klienten enligt exakta timmar och minuter. 

- Vi har hållit kvar systemet fast projekttiden är över och hoppas 

det får fortsätta. Vi vet ännu inte hur det blir med den saken 

eftersom det inte är klart vilket gemensamt datasystem det blir i 

samarbetsområdet. Ett gemensamt datasystem finns högt på prioritetslistan 

för att ännu förbättra samarbetet med sjukhus, labb 

och läkare, påpekar Cia Streng vid Purmohemmet. 

Text: Ulla Linder 

- 16 -

Kotipalvelu ja vanhainkoti saman 

katon alla Purmolla 

Purmon alueen vanhushuollon ohjaaja Cia Streng on Purmohemmet-vanhainkodin 

johtaja ja myös kotipalveluohjaaja. 

- Tämä on meille sopiva malli. Idea tuli Pedersören kunnan 

aikaisemmalta van hus huol lon johtajalta Åsa Nyberg-Sundqvistilta. 

Tällä tavoin saa aivan toisenlaisen kä si tyksen sekä kotona 

asuvista asiakkaista että vanhainkodin asukkaista, mikä hel pottaa 

työn suunnittelua. Toivomme saavamme jatkaa tällä tavalla, 

sanoo Streng. 

Purmohemmet on vuonna 1993 toimintansa aloittanut vanhainkoti, 

jossa on 20 asuin huo net ta. Yhtä huonetta on laajennettu, 

jotta siellä voi asua pariskunta, ja kahta huonetta käy te tään intervallihoitoon. 

- ”Annetaan vanhusten palata lähemmäksi kotia” oli ajatuksena 

siihen aikaan, kertoo Streng, joka on ollut mukana alusta saakka 

muuttokuorman saapuessa Solkullasta vas ta valmistuneeseen 

Purmohemmetiin. 

Tarkoituksena on, että Purmohemmetin asukkaat voivat asua 

siellä elämänsä loppuun saak ka – sairaanhoidosta vastaavat omat 

sairaanhoitajat. 

- Asiakaskunta on nykyään aivan erilaista kuin alkuaikoina. Siihen 

aikaan tänne tul leil la ei olisi nykyään mitään mahdollisuutta 

saada paikkaa täältä. Purmohemmet on tar koitettu vanhuksille, 

jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, Streng kertoo. 

Sijaiset mukaan luettuna palkkalistoilla on noin kolmekymmentä 

henkeä. Muutama vuosi sit ten kotipalvelutiloja laajennettiin ja 

vanhainkoti sai suuremman varaston, uusitun pe su tu van ja kuivaustilat. 

Asiakaskunta vaihtelee periaatteessa itse itsestään huolehtivista 

van huk sista aina sellaisiin asiakkaisiin, jotka käyttävät 

pyörätuolia tai tarvitsevat muuten apua. 

- Eräs asiakas totesi kerran haastattelussa: ”Purmohemmetissä 

viihdytään”. Omaiset ja asukkaat ovat enimmäkseen tyytyväisiä, 

mikä tuntuu hyvältä. Muutoksia tar vit ta es sa henkilöstö on valmis 

joustamaan, toteaa vanhushuollon ohjaaja. 

Yhteistoiminta-alueella enemmän byrokratiaa, 

mutta myös tasa-arvoa 

Parhaillaan henkilöstöltä vaatii joustoa kuntien välinen uusi 

yhteistoiminta. Toiminta sujuu pe riaatteessa entiseen tapaan 

– asukkaiden kannalta muutoksia ei juurikaan ole – mutta oh - 

jaajan ja henkilöstön byrokratia on lisääntynyt huomattavasti. 

- Suurempi organisaatio edellyttää tietenkin enemmän selvityksiä 

ja lisää valvontaa – kos kaan aikaisemmin ei ole tullut yhtä 

paljon sähköpostia kuin nyt. Kaikki lomakkeet ovat uusia, käyntiin 

on saatava suuri koneisto, mutta toisaalta vaaditaan säästöjä, 

to teaa Streng, joka näkee uudistuksessa myös etuja. 

- Ajan mittaan tasa-arvoisuus lisääntyy seudulla esimerkiksi 

maksujen ja palkkojen osal ta. Vapaita paikkoja jaettaessa otetaan 

huomioon koko yhteistoiminta-alue. Aivan saumatonta toiminta 

ei vielä ole, mutta se kehittyy vähitellen. Pääasia on, että kaik ki 

saavat hyvää ja mahdollisimman tasa-arvoista hoitoa. 

- 17 - 

Myös alueellinen yhteydenpito on parantunut. Uusi asumispalvelujen 

päällikkö Marice Sjöberg-Nuri ja avohoidon päällikkö 

Britt-Marie Herrgård kutsuvat esimiehet sään nöllisesti kokouksiin. 

- Yhteistyö merkitsee paljon etenkin niille, jotka ovat työskennelleet 

aikaisemmin yk sin. Saamme tukea, ideoita, apua ja neuvoja 

ja annamme toisillemme palautetta aja tuksista ja ideoista. 

Aktivoivaa ohjelmaa ja kotona leivotun tuoksua 

Asukkaille järjestetään viikoittain bingo, laulutuokioita, takkahetkiä 

ja ulkoilua. Van hain kodissa työskentelee fysioterapeutti 

kaksi puolikasta päivää viikossa. Toinen fy sio terapeutti työskentelee 

avohoidossa ja palvelee kotipalveluasiakkaita. 

- On merkittävää, että henkilöstö voi konsultoida fysioterapeuttia, 

huomauttaa Streng, jo ka kaipaa kuitenkin miehiä henkilöstöön. 

- Toisinaan tarvittaisiin vahvoja miehiä ja miesasukkaamme 

puhuvat mielellään ”miesten asioista”. Tätien kasvot kirkastuvat 

kun saamme toisinaan miespuolisen si jai sen – he tuovat piristystä. 

Purmohemmet tekee ruokailuun liittyvää yhteistyötä koulun 

kanssa. 

- Kouluvuoden aikana pääateria tulee arkipäivinä Purmon 

koulusta, mutta kaikki muut ate riat valmistetaan täällä. Keittiöja 

siivouspalvelut ostetaan Pedersören-yksiköltä. Li säbonuksena 

keittiössä on työllistämistuella työskentelevä henkilö. Hän tapaa 

lei poa usein - kotona leivotun tuoksu kruunaa kaikkien arjen. 

Palvelua kotona ja yhteinen tietotekniikkajärjestelmä 

toivomuslistalla 

Nykyään panostetaan kotihoitoon. Kaikki haluavat ja heidän täytyy 

saada asua kotona mah dollisimman pitkään. Sen mahdollistamiseksi 

kotihoidolta vaaditaan suurta panosta. 

- Kotipalveluhenkilöstö on koulutettua ja sen on kyettävä 

keskittymään hoitoon ja hy vään hoivaan. Lisäksi monet tulevat 

säännöllisesti intervallihoitoon, joka on erittäin tär keä osa-alue 

hoidossa. 

Pedersören kunnan kotipalvelu osallistui Abilitan mobiiliratkaisun 

pilottihankkeeseen. Jär jes telmässä kodinhoitaja kirjautuu 

asiakkaan kotiin ja ulos. Tiedot menevät suoraan pal velimelle. 

Lisäksi he voivat tehdä merkintöjä potilaskertomukseen puhelimen 

kautta vä lit tömästi käynnin jälkeen. Järjestelmä säästää aikaa 

ja on helpottanut kenttätyötä val ta vas ti. Lisäksi etuna on, että 

asiakasta laskutetaan tarkasti tuntien ja minuuttien perusteella. 

- Olemme pitäneet järjestelmän, vaikka hankeaika on päättynyt, 

ja toivomme että sitä saa daan jatkaa. Vielä emme tiedä 

kuinka asiassa käy, koska yhteistoiminta-alueen yh teinen tietojärjestelmä 

ei ole selvillä. Yhteinen tietojärjestelmä on etusijalla 

tär keys järjestyksessä, jotta yhteistyötä sairaalan, laboratorion ja 

lääkärien kanssa voi daan parantaa entisestään, Cia Streng huomauttaa. 

Teksti: Ulla Linder

STADSBIBLIOTEKET I 

JAKOBSTAD 110 ÅR 

Onsdagen den 15 december 2010 är en alldeles speciell dag. 

Stadsbiblioteket i Jakobstad har då varit 110 år i allmänhetens 

tjänst och mer än 10 år i det nya bibliotekshuset. Tack alla trogna 

användare för de gångna åren! 

Jubileumsdagen firar vi i arbetets tecken, med det lilla extra, med 

kaffepannan varm hela dagen och med musik och programinslag. 

I bibliotekets breda utbud av biblioteksmedia och tjänster hittas 

läsplattor för utlåning, e-material, musik, filmer, datorer, studierum, 

grupprum, Viktors hörna, hembygdssamling, trådlöst 

nätverk, tillgång till omfattande referens- och fulltextdatabaser, 

tidningar och tidskrifter, världspressen (Library Press Display), 

190 000 böcker, mikrofilmer, kartor, noter och mer därtill. 

På biblioteket hittar man den viktiga informationen och vägarna 

dit. Informationsdiskarna är alltid bemannade. Bibliotekets 

webbplats är numera trespråkig. 

Tankar för framtiden mottages med största intresse. Fyll i bibliotekets 

”ris och ros” – blankett så deltar du i utlottningen av en 

jubileumsväska fylld med trevligheter. 

Ett nytt utlåningsrekord på jubileumsdagen vore minnesvärt. 

Ribban är lagd på 3000 lån. Lyckas vi med det? 

Välkommen in till Stadsbiblioteket på Runebergsgatan 12 för att 

fira och låna! 

Leif Storbjörk 

biblioteksdirektör 

PIETARSAAREN 

KAUPUNGINKIRJASTO 110 

VUOTTA 

Keskiviikko 15. joulukuuta on aivan erityinen päivä. Pietarsaaren 

kaupunginkirjasto on silloin ollut 110 vuotta yleisön palveluksessa 

ja yli 10 vuotta uudessa kirjastotalossa. Kiitos kaikki uskolliset 

kirjaston käyttäjät kuluneista vuosista! 

Juhlapäivää vietämme työn merkeissä, pienenä lisänä kahvipannu 

kuumana koko päivän ja musiikkia ja ohjelmanumeroita. 

Kirjaston laajasta aineistovalikoimasta ja palveluista löytyy lainattavia 

e-lukulaitteita, sähköisiä aineistoja, musiikkia, elokuvia, 

tietokoneita, opiskeluhuone, ryhmähuone, Viktorin nurkkaus, 

kotiseutukokoelma, langaton verkkoyhteys, mahdollisuus käyttää 

kattavia viite- ja kokotekstitietokantoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, 

maailman lehdistö (Library Press Display), 190 000 kirjaa, 

mikrofilmejä, karttoja, nuotteja ja vielä muuta. Tärkeä tieto ja 

väylät sen luokse löytyvät kirjastosta. Neuvontatiskeillä on aina 

henkilökuntaa. Kirjaston verkkosivut ovat tätä nykyä kolmikieliset. 

Tulevaisuutta koskevia ajatuksia otetaan vastaan suurella kiinnostuksella. 

Täytä kirjaston ”risuja ja ruusuja” –lomake niin osallistut 

mukavasti täytetyn juhlakassin arvontaan. 

Uusi lainausennätys juhlapäivänä olisi ikimuistettava. Rima on 

asetettu 3000 lainaan. Onnistummeko ylittämään sen? 

Tervetuloa Kaupunginkirjastoon Runeberginkatu 12:een juhlimaan 

ja lainaamaan! 

Leif Storbjörk 

kirjastonjohtaja 

- 18 -

Stadens anställda med jämna tjänsteår 2010 

Tasavuosia palvelleita kaupungin työntekijöitä v. 2010 

20 år/vuotta 

30 år/vuotta 

Allonen Tarja 

Koivurinne 

Anderssén Britt-Inger Städavdelningen / avd. 7 

Autio Hannu 

Tekninen virasto 

Backlund Riitta 

Pietarsaaren Vesi 

Blomqvist Birgitta 

Personalbyrån 

Dahlin Bodil 

Jakobstads Vatten 

Dalhem-Vik Gunda 

Marja tandklinik 

Ehnvall Jan 

Jakobstads Museum 

Emtö-Kackur Carola 

Op och anestesi 

Engström-Ahlvik Corinne Företagshälsovården 

Enkvist Lise-Lotte 

Oxhamns kök 

Enlund Mikael 

Utvecklingsavdelningen 

Grankulla-Häggblom Monica Oxhamns skola 

Hellund Anders 

Tekniska verket 

Hällund-Myntti Monica A-kliniken 

Högväg Britta 

Jungmans skola 

Jaakkola Juha 

Keuhkoklinikka 

Jokela Lena-Maj Städavdelningen / avd. 8 

Jouppi Eija Malmska bäddavdelning 6 

Julin Sonja 

Stadsbiblioteket 

Juuti Ritva 

Länsinummen koulu 

Jylhänlahti Pirjo 

Etelänummen koulu ja 

Pietarsaaren lukio 

Katajamäki Raija 

Länsinummen koulun-/ 

Länsinummen päiväkodin keittiö 

Ketola Ulla-Maija 

Kotipalvelu 

Kivilompolo Maria 


Kniivilä Lisa 

Centralen för interna stödtjänster 

Korhonen Sisko 

Kotipalvelu 

Laasanen Sirpa 

Kirurginen polikliniikka 

Lindberg Rosita 

Pedersheim 

Löytynoja Terttu 

Pedersheim 

Mattsson Johan 


Norrgård Gunnevi 

Hemsjukvårdsbyrån 

Nyberg Anne 

Harmony/vammaispalvelu 

Nylund-Öst Pia 

Nykarleby Hälsovårdscentral 

Nyman Carita Malmska avdelning 1 

Nyman Elof 


Peldan Mikael 

Jakobstads Energiverk 

Pykönen-Norrgård Paula Mentalvårdsbyrån 

Ratus Ulla 

Länsinummen päiväkoti 

Rönnbacka Siv Malmska avdelning 1 

Salo Laila 

Oxhamns/Gymnasiets kök 

Sandvik Christina 

Visas tandkliniken 

Skog Johan 


Stark Anneli Malmska bäddavdelning 8 

Sten Ulla 

Mentalvårdsbryrån 

Strömsnäs Kristina 


Ström-Taivassalo Brita 

Björkbacka åldringshem 

Sundqvist Inga-Lis 

Sandlundens servicehem 

Ukkonen Niina 

Koivurinne 

Wahlberg Sten 


Wenelius Ann-Maj 

Mentalvårdsbyrån 

West Anne-Mi Malmska avdelning 4 

Westerlund Jan 


Wikar Riitta 

Rehab.service enheten 

Wiklund Vivan 

Vestersundsby kök 

Wikström Margita 

Västermalms daghem 

Yli-Hallila Pirkko 

Viktorian päiväkoti 

Ylitalo Maarit 

Tekninen virasto 

Asplund Peter 

Jakobstads Gymnasium 

Backlund Monika 

Laboratoriet 

Berg Mariann Malmska avd. 1 

Björk Denice Malmska avd. 4 

Björk Riitta 


Björkholm Leif 


Blomqvist Ann-Marie 

Nykarleby HVC 

Brunell Kerstin 

Hagalund Pensionärscenter 

Carlstedt Gunder 


Ehrström Maj-Britt 

Centrumrådgivning 

Ek Tage 

Vestersundsby skola 

Fellman Jan 

Lagmans skola 

Grankulla Lisen 

Inköp och lager 

Grönhage Anita 


Hannula Viola 


Harjula Margita 

Lagmans skola 

Hernesaho Merja 

Länsinummen koulu 

Häggman Eivor Malmska bäddavd. 8 

Hällis Bertil 

Miljövården 

Jansson Jan-Erik 


Judin Ritva 

Marja tandklinik 

Kinnunen Asta 

Kytömäen päiväkoti 

Kinnunen Kaija 

Kirkkorannan päiväkoti 

Kivikangas Marjatta Malmin osasto 7 

Koskela Kreeta 

Perhepäivähoito 

Liljekvist Margareta 

Familjedagvården 

Linder Mona 


Lång Marianne 

Inremed. pol. 

Mehtonen Stina 

Barnabo daghem 

Mitronen Riitta Städavdelningen / avd. 3 

Niemelä Ulla Hagaborgs demens, - 

och serviceboende 

Niittyniemi Kaija 

Länsinummen koulun keittiö 

Noon Christina 


Nyberg Ritva 


Nybäck Gunilla 


Nyström Rune 


Palenius Elisabeth 

Oxhamns skola 

Parhiala Sari 

Itälän koulu 

Pesonen Irma 

Potilastoimisto, Malmi 

Pettil Rita 


Pitkäkangas Seija 

Perhepäivähoito 

Påvall Ann-Britt 

Laboratoriet 

Ranta-aho Pirkko 

Päivähoito kouluissa 

Rantamäki Jari 

Pelastuslaitos 

Råbacka Lisa 

Kyrkostrands daghem 

Rönnqvist Kristina 

Björkbacka åldringshem 

Sjöblom Rune 


Storbacka Margaretha 

Stadskansliet 

Uusitalo Sonja 

Byggnadstillsynsbyrån 

Vihtola Kari 

Pelastuslaitos 

Wikblad Raija 

Västermalms daghem 

Åkerlund Sten 

Jakobstads Energiverk 

Öhland Johan 


40 år/vuotta 

Backlund Anita 

Granbacka Märta 

Lill Christina 

Stenhäll Lisa 

Lagmans kök 

Fysiatriska polikliniken 

Stadskansliet 

Marjala daghem 

- 19 -

Fackförbund 

ammattiliitto 

HUVUDFÖRTROENDEMÄN 2010-2011 PÄÄLUOTTAMUSMIEHET 

avtalsbranch 

sopimusala 

namn 

nimi 

telefon 

puhelin 

- 20 - 

besöksadress 

käyntiosoite 

tid 

aika 

Tisdag, onsdag, torsdag 

Tiistai, keskiviikko, torstai 

tisdagar/tiistaisin kl 12-16 

TEHY Tehyprotokollet 

Tehypöytäkirja 

Leena Asplund 7862006 Malmska 

Malmi 

SUPER Akta/ Kvtes Miisu Holmbäck 785 1429 Storgatan 4 

044-785 1693 Isokatu 4 

KTN/FKT Akta/ Kvtes,TS Ann-Sofie Larsson 050-461 0929 vardagar/arkisin kl 8-9 

JYTY Akta/Kvtes,TS Sixten Fagernäs 044-514 7283 vardagar/arkisin kl 8-16 

JUKO/FOSU Akta/Kvtes, TS Sirkka Kettunen 785 1244 Strengbergsg 1 

Strengbergink. 1 

udda vecka/pariton viikko 

to-fre/pe kl 8-16 

jämn vecka/ parillinen viikko 

må/ma-on/ke kl 8-16 

Ukta/Ovtes Ralph Rönnqvist 044-785 1604 vardagar/arkisin kl 8-16 

Läkta/LS Hans Henricson 786 1111 torsdag/torstai-fredag/perjantai 

kl 12-15.30 

JHL Akta/Kvtes, TS Maria Holmstedt- 

Lehtinen 

785 1269 

044-298 4101 

Storgatan 4 

Isokatu 4 

må/ma och/ja to kl 8-16 

ti och/ja on/ke kl 12-16 

Tim-Aka/Ttes Kari Viinikka 785 1269 

044-558 7253 

Storgatan 4 

Isokatu 4 

fredagar/perjantaisin kl 7-14

MOTIONSKAMPANJER KUNTOKAMPANJAT 2011 

Under år 2011 planeras 3 motionskampanjer: 1.1 – 30.4, 1.5 – 30.8 samt 1.9 – 31.12. 

Inför varje kampanj kan du printa ut motionskupongerna från portalen/intranet eller hämta dem från Malmskas telefonväxel eller 

från personalbyrån. Arbetarskyddsfullmäktig Hanna Ojanperä, hanna.ojanpera@jakobstad.fi, tfn 044 785 1641 ansvarar nu för kampanjerna. 

Vuodeksi 2011 on suunnitteilla 3 kuntokampanjaa: 1.1. – 30.4., 1.5. – 30.8. sekä 1.9. – 31.12. 

Kutakin kampanjaa varten voit tulostaa liikuntakupongit portaalista/intranetistä tai noutaa ne Malmin puhelinvaihteesta tai henkilöstötoimistosta. 

Kampanjoista vastaa nyt työsuojeluvaltuutettu Hanna Ojanperä, hanna.ojanpera@pietarsaari.fi, puh. 044 785 1641. 

Vinnare i motionskampanjen 1.5 – 30.8.2010/ 

Kuntokampanjan 1.5. – 30.8.2010 voittajat: 

1. Pulsmätare med GPS/: Inga-Britt Bobacka 

GPS:n sisältävä sykemittari 

2. Simhallskort/ 

Uimahallikortti: 

Ann-Sofi Forsblom 

3. Gym boll/ Jumppapallo: Ann-Catrin Kahari 

4. Reflex väst (3 st.)/ Jeanette Kiisk 

Heijastinliivi (3 kpl): 

Marita Jylhä 

Stina Mattsson 

5. Stegmätare (3 st.) Noomi Östman 

Askelmittari (3 kpl): 

Sari Sandvik 

Gunilla Andersson 

6. Vattenflaska (3 st.) Marie-Louise Björndahl 

Vesipullo (3 kpl) 

Märta Granbacka 

Lisen Kåll 

Birgitta Blomqvist 

MORGONSTUND I ADVENT 

Inbjudan till personer som har pension på grund av tidigare 

anställning i staden Jakobstad eller tidigare anställning inom 

social- hälso- eller sjukvården i nejden som staden övertagit 

från 2010. 

Vi samlas i församlingscentret i Jakobstad fredagen den 17 december 

2010 kl. 9.00. Programmet består av sång, musik och 

vackra ord. Jakobstads lucia deltar. 

Efteråt bjuder vi på kaffe. 

Staden Jakobstads 

personalbyrå 

ADVENTTIAAMU 

\ 

Pietarsaaren kaupungin tai kaupungille vuonna 2010 siirtyneen 

sosiaalija terveydenhuollon palveluksesta eläkkeelle jääneet 

kutsutaan ystävällisesti seurakuntakeskuksessa perjantaina 17. 

joulukuuta 2010 klo 9.00 pidettävään adventtiajan tilaisuuteen. 

Aamuhetkessä kuullaan laulua, soittoa ja kaunista sanomaa, mukana 

on myös Pietarsaaren Lucia. 

Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. 

Pietarsaaren kaupungin 

henkilöstötoimisto 


- 21 -

Den kommunala 

företagshälsovården blir en del av 

Työplus i Karleby 

Den kommunala företagshälsovården i Jakobstad kommer att 

upphöra om drygt ett år. Eftersom stadens personal har ökat och 

företagshälsovården har alldeles för lite resurser, har man stannat 

för den här lösningen. Trots försök har man inte lyckats rekrytera 

mer läkararbetskraft till företagshälsovårdsenheten. Verksamheten 

har i huvudsak gått ut på att producera lagstadgade tjänster, 

som hälsogranskningar. Sjukvårdstjänster ges också nu, men 

man kan inte svara på det faktiska behovet. Företagshälsovården 

har för närvarande 15 anställda och det är alldeles för lite. 

En del av stadens personal använder Arbetshälsa rf:s tjänster, så 

situationen är tudelad. Social- och hälsovårdsdirektör Pehr Löv 

berättar att situationen kommer att förändras om drygt ett år. 

- Efter en kartläggning av olika alternativ stannade vi för en 

modell med affärsverk tillsammans med Työplus i Karleby. Samarbetet 

kommer att fungera så, att Jakobstad får en egen enhet 

med resultatansvar, egen platschef, egen personal och egna utrymmen. 

Ett definitivt beslut om att ändra företagshälsovården till affärsverk 

tillsammans med Työplus har inte ännu fattats, men planeringen 

fortsätter. Valet av verksamhetsmodell är likväl tämligen 

klart, för det är det bästa alternativet. 

Enligt Löv medför Työplus många fördelar. Det blir lättare att 

rekrytera läkare och vid behov kan man få hjälp från Karleby. 

Samarbetet möjliggör också att en person som bor i Karleby men 

arbetar i Jakobstad vid behov kan besöka mottagningen i Karleby. 

Työplus har också en filial i Kronoby. 

Den nya modellen väntas göra det lättare att uppnå det viktigaste 

målet inom företagshälsovården: att genom förebyggande vård 

få en arbetsför människa att förbli arbetsför. Inom företagshälsovården 

kommer det alltså också i fortsättningen att finnas en 

fysioterapeut, och åtminstone en psykolog tänker man anställa. 

Personalen överförs som gamla arbetstagare 

För personalens del blir det inget avbrott i företagshälsovårdens 

tjänster. Avsikten är att inleda arbetet på ny bas under år 2012, 

och vid behov kan båda företagshälsovårdsmodellerna fungera 

sida vid sida under en tid. Arbetshälsa rf. fortsätter sin verksamhet. 

Det kommer att finnas företagshälsovårdsmottagningar i Jakobstad 

och Nykarleby. 

Personalen inom arbetshälsovården övergår i Työplus tjänst som 

gamla arbetstagare. Målet är att öka personalen med åtminstone 

tio nyanställda. 

Arbetsutrymmena i Jakobstad kommer att finnas i Strengbergsfastigheten. 

Laboratoriet och röntgentjänsterna blir kvar på hälsovårdscentralen. 

Pehr Löv uppskattar att förutom stadens 2700 anställda kommer 

Työplus’ tjänster att användas av 6000-7000 andra personklienter. 

Ett annat alternativ skulle ha varit ett affärsverk som är underställt 

staden. Det här gick likväl inte att förverkliga, eftersom man 

inte lyckades rekrytera en ledare för affärsverket. Ett aktiebolag 

övervägdes också, men det alternativet förkastades p.g.a. att aktiebolag 

måste uppvisa en företagsekonomisk vinst. 

Rekommendationen är att det inom företagshälsovården ska finnas 

en läkare på 1500 personklienter. Då Työplus kommer att ha 


8000–10 000 personklienter i Jakobstadsregionen, skulle det behövas 

sex läkare. 

- Det här skulle vara idealet. Det kommer knappast att förverkligas, 

men nuläget kommer säkert att förbättras, tror Löv. 

Työplus är ett affärsverk som är underställt Karleby stad och som 

inledde sin verksamhet år 2005. För närvarande verkar Työplus 

i Kronoby, i Terjärv, vid Karleby huvudhälsostation och på storindustriområdet 

i Karleby. Antalet anställda är idag 38,5. Verksamheten 

täcker sina egna kostnader, dvs. Karleby stad som äger 

Työplus understöder inte verksamheten ekonomiskt. 

Den kommunala företagshälsovården i Jakobstad har fungerat 

som en del av primärhälsovården och har varit underställd social- 

och hälsovårdsnämnden. 


- 22 -

Sosiaali- ja terveysjohtaja Pehr Löv kertoo, että tilanne tulee 

muuttumaan runsaan vuoden kuluttua. 

- Eri vaihtoehtojen kartoituksen jälkeen päädyttiin liikelaitosmalliin 

yhdessä Kokkolan Työplussan kanssa. Yhteistyö tulee 

toimimaan siten, että Pietarsaari saa oman tulosvastuuyksikön, 

oman paikallisjohtajan, oman henkilöstön ja omat tilat, hän kertoo. 

Työterveyshuollon muutosta liikelaitosmalliin Työplussan yhteyteen 

ei ole vielä lopullisesti päätetty, mutta suunnitelmia jatketaan. 

Toimintamalli on kuitenkin melko varma ja vaihtoehdoista 

paras. 

Lövin arvion mukaan Työplussa tuo paljon hyvää mukanaan. 

Lääkärien rekrytoiminen helpottuu ja tarpeen vaatiessa apua 

saadaan Kokkolasta. Yhteistyö mahdollistaa myös sen, että Kokkolassa 

asuva, mutta Pietarsaaressa työskentelevä voi tarvittaessa 

käydä Kokkolan toimipisteessä. Työplussalla on oma toimipisteensä 

myös Kruunupyyssä. 

Uuden mallin uskotaan myös parantavan työterveyshuollon tärkeintä 

tavoitetta: pitää työkykyinen ihminen ennaltaehkäisevästi 

työkykyisenä. Työterveydessä tulee siis jatkossakin toimimaan 

fysioterapeutti ja ainakin yksi psykologi aiotaan palkata. 

Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä 

Henkilöstön kannalta mitään katkosta työterveyshuollon palveluille 

ei tule. Tarkoitus olisi aloittaa uudelta pohjalta vuoden 2012 

aikana, ja tarvittaessa molemmat työterveyshuollon mallit toimivat 

päälletysten hetken aikaa. Työterveys ry jatkaa toimintaansa. 

Toimipisteet tulevat sijoittumaan Pietarsaareen ja Uuteenkaarlepyyhyn. 

Työterveyshuollon henkilökunta siirtyy Työplussan palvelukseen 

vanhoina työntekijöinä. Tavoitteena on kasvattaa henkilökuntaa 

ainakin kymmenellä uudella. 

Työtilat tulevat Pietarsaaressa sijoittumaan Strengbergin kiinteistöön. 

Laboratorio ja röntgenpalvelut pysyvät jatkossakin 

Terveyskeskuksessa. 

Pehr Löv arvelee, että kaupungin 2700 työntekijän lisäksi Työplussan 

palveluja tulee käyttämän noin 6000-7000 muuta henkilöasiakasta. 

Toinen vaihtoehto olisi ollut kaupungin alainen liikelaitos. Tätä 

ei kuitenkaan pystytty toteuttamaan, koska liikelaitokselle ei saatu 

rekrytoitua vetäjää. Osakeyhtiötäkin mietittiin, mutta liiketaloudellisen 

voiton tavoittelun takia se hylättiin. 

Kunnallinen työterveyshuolto 

osaksi Kokkolan Työplussaa 

Pietarsaaressa kunnallinen työterveyshuolto on loppumassa runsaan 

vuoden kuluttua. Tähän on päädytty, koska kaupungin henkilöstön 

määrä on noussut ja työterveyshuollon resurssit aivan 

liian pienet. 

Yrityksistä huolimatta lääkärityövoimaa ei työterveyshuollon yksikköön 

ole saatu lisää. Toiminta on painottunut lakisääteisten 

palveluiden tuottamiseen, kuten terveystarkastuksiin. Sairaanhoitopalveluja 

annetaan nytkin, muttei voida vastata tositarpeeseen. 

Työntekijöitä työterveyshuollossa on 15 ja määrä on aivan 

liian pieni. 

Osa kaupungin henkilöstöstä käyttää Työterveys ry:n palveluja, 

joten tilanne on kaksijakoinen. 

Suositus on, että työterveyshuollossa on yksi lääkäri 1500 henkilöasiakasta 

kohden. Koska Työplussan henkilöasiakasmäärä 

Pietarsaarenseudulla tulee olemaan 8000-10000, lääkäreitä tarvittaisiin 

kuusi. 

- Tämä olisi ihanne. Siihen tuskin päästään, mutta nykytilanne 

tulee varmasti paranemaan, Löv uskoo. 

Työplus on Kokkolan kaupungin alainen liikelaitos, joka on aloittanut 

toimintansa vuonna 2005. Se toimii tällä hetkellä Kruunupyyssä, 

Teerijärvellä, Kokkolan pääterveysasemalla ja Kokkolan 

suurteollisuusalueella. Työntekijöitä on tällä hetkellä 38,5. Toiminta 

kattaa omat kulunsa eli Kokkolan kaupunki omistajana ei 

tue Työplussan toimintaa taloudellisilla toimilla. 

Pietarsaaressa kunnallinen työterveyshuolto on toiminut osana 

muuta perusterveydenhuoltoa sosiaalija terveyslautakunnan 

alaisuudessa. 


- 23 -

Stay@work 

– Ergonomian tietoisku nro 1 – Ergonomi-info nr 1 

Mitä rasitusvammat ovat? 

Yläraajan rasitusvammat ovat kyynärvarren, ranteen ja käden kiputiloja, 

jotka liittyvät liialliseen kuormitukseen. Ne ilmaantuvat 

usein tavallista pitempään kestäneen tai tavallista suuremman 

ruumiillisen rasituksen jälkeen. Työssä niitä ilmenee erityisesti 

yläraajoissa käden ja ranteiden, kyynärvarren ja kyynärpään sekä 

olkapään alueella. Rasitussairauksia esiintyy paljon yksipuolisissa, 

toistotyötä sisältävissä tehtävissä. 

Belastningsskador – vad är det? 

Belastningsskador i de övre extremiteterna är smärttillstånd i 

underarmen, handleden och handen p.g.a. överansträngning. 

De uppstår ofta efter en fysisk ansträngning som pågått längre 

än vanligt eller varit större än vanligt. I arbetet förekommer belastningsskador 

speciellt i de övre extremiteterna, i händerna och 

handlederna, underarmarna och armbågarna samt axlarna. Belastningssjukdomar 

är vanliga i ensidigt upprepat arbete. 

Kuinka paljon rasitusta on liian paljon? 

Lihasten ja jänteiden rasittaminen ei ole haitallista, mikäli rasitus 

ei ole liian suurta ja rasitusjaksojen välillä on riittävästi lepoa. 

Rasituksen määrä riippuu aina siitä lihasvoimasta, jonka lihakset 

joutuvat tuottamaan. Elimistön rasituksesta palautumiseen 

vaikuttaa myös rasitusaika, ja se, kuinka hyvin elimistö palautuu 

rasituksesta. Sopivasti tauottamalla ihminen pystyy itseään liikaa 

rasittamatta tuottamaan lyhyitä aikoja suuriakin voimia ja toisaalta 

sangen pieni voima toistuvana pitkään ilman taukoja voi 

johtaa rasitusvammaan. 

Lihakset pystyvät tuottamaan suurimman voiman käden lepoasennossa 

eli asennossa, jolloin käsi on löysässä nyrkissä. Tästä 

asennosta poiketessa lihaksiin kohdistuva rasitus suurentuu. 

Hyvä ergonomia ehkäisee rasitusvammoja 

Ergonomialla tarkoitetaan työn muuttamista ihmiselle sopivammaksi. 

Rasitusvammojen ehkäisyssä on oleellista tunnistaa 

työhön liittyvät riskit ja arvioida mistä ne johtuvat. Näin ollen 

pystytään muuttamaan työtä siten, että vaaratekijöiden määrä 

pienenee. Muutokset voivat kohdistua työympäristöön, työmenetelmiin, 

työtapoihin, työkaluihin sekä työn järjestelyihin. 

Hur mycket belastning är för mycket? 

Det är inte skadligt att belasta muskler och senor, om belastningen 

inte är för stor och om det förekommer tillräckligt med vila mellan 

perioderna med ansträngning. Belastningens storlek beror alltid 

på hur mycket kraft musklerna blir tvungna att producera. Hur 

kroppen återhämtar sig efter belastningen påverkas också av hur 

länge belastningen pågått och av kroppens förmåga att återhämta 

sig efter ansträngning. Genom att ta pauser på lämpliga ställen kan 

människan under korta stunder uppbåda ansenliga krafter utan att 

överanstränga sig, medan en tämligen liten kraftansträngning som 

upprepas länge utan pauser kan leda till en belastningsskada. 

Musklerna kan producera mest kraft när handen är i viloläge, dvs. 

när handen är ledigt knuten. När man avviker från den här ställningen 

ökar belastningen på musklerna. 

En god ergonomi förebygger belastningsskador 

Med ergonomi avses att man förändrar arbetet så att det blir 

lämpligare för människan. För att förebygga belastningsskador 

är det viktigt att identifiera riskerna i arbetet och att bedöma vad 

de beror på. På det viset kan man förändra arbetet så att antalet 

riskfaktorer minskar. Ändringarna kan röra arbetsmiljön, arbetsmetoderna, 

sättet att arbeta, arbetsredskapen och arbetsarrangemangen. 

Rasitusta aiheuttavat: 

- yksipuolinen työliike, joka toistuu samana 

useita kertoja minuutissa 

- toistuva suuri puristusvoima, voimaa vaativat 

käden vääntö-ja kiertoliikkeet 

- painavan työvälineen tai kappaleen kannattelu 

- toistuva pinsettiotteen käyttö tai puristus laajalla 

otteella 

- toistuvat ranteen taipuneet asennot 

- työskentely kädet koholla 

- epäsopiva työvälineen mitoitus ja muoto 

- työvälineen tärinä tai tärähtely 

- työskentely kylmässä 

Toistotyön aiheuttamia vaaroja yläraajoille voidaan 

vähentää esim.: 

- fyysisesti raskaan tai yksitoikkoisen työn tauotuksella 

ja elpymisliikunnalla 

- työnkierron toteutuksella 

- yksitoikkoisen toistotyön rytmin muutoksella 

- välttämällä ranteen keskiasennosta poikkeavia 

asentoja 

- minimoimalla käsin tehtäviä nostoja 

- suojautumalla yläraajoihin kohdistuvalta tärinältä ja 

kylmältä 

Hanna Ojanperä, työsuojeluvaltuutettu, työfysioterapeutti, terv. 

tieteiden opiskelija (ergonomia) 

Lähde: Työterveyslaitos 2010. 

- 24 - 

Belastning orsakas av: 

- en ensidig arbetsrörelse, som upprepas på 

samma sätt flera gånger i minuten 

- upprepade rörelser som kräver att man med stor 

styrka pressar ihop något, vrid- och roterande 

rörelser som kräver styrka i händerna 

- att hålla upp ett tungt arbetsredskap eller stycke 

- upprepade pincettgrepp eller att trycka ihop något 

med ett brett grepp 

- upprepade böjningar av handleden 

- arbete med lyfta händer 

- arbetsredskap med olämplig dimensionering 

och form 

- vibrerande eller skakande arbetsredskap 

- arbete i kyla 

Man kan minska de risker som ett upprepat arbete utgör 

för de övre extremiteterna, t.ex. genom att: 

- ta pauser i ett fysiskt tungt eller enformigt arbete 

och genom återhämtningsgymnastik 

- tillämpa arbetsrotation 

- ändra rytmen i ett enformigt, upprepat arbete 

- undvika ställningar som avviker från handledens 

mittställning 

- minimera manuella lyft 

- skydda de övre extremiteterna mot vibration 

och kyla 

Hanna Ojanperä, arbetarskyddsfullmäktig, företagsfysioterapeut, 

studerande i hälsovetenskap (ergonomi) 

Källa: Arbetshälsoinstitutet 2010

- 25 - 

Fotoklubben Malm: Höstens Bild - Syksyn kuva 

Anki Björkman: Fjällruska - Tunturiruska 

Höstens bild valdes bland medlemmar - Jäsenet valitsivat syksyn kuvan

Pieni kaupunki, isot nimet (4) 

En liten stad med stora namn (4) 

Artikkelisarjassa esittelemme kaupunkimme 

rakennuksia uudessa valossa. 

Emme käsittele kohteita niinkään 

osana Pietarsaarta, vaan osana 

nimekkään arkkitehdin laajaa elämäntyötä. 

Nyt vuorossa on arkkitehti 

Torben Grut. 

I artikelserien presenteras bekanta byggnader i vår stad 

ur en ny synvinkel. Vi betraktar dem inte ur Jakobstadsperspektiv, 

utan som delar av kända arkitekters livsverk. 

Nu står arkitekt Torben Grut i tur. 

Kaupunkiimme jälkiään jättäneistä arkkitehdeista kansainvälisimmin 

suuntautuneita lienevät Alvar Aalto ja ruotsalais‐tanskalainen 

arkkitehti Torben Grut. Grut opiskeli ja 

työskenteli Ruotsin lisäksi Tanskassa, suunnitteli kohteita 

useampaan maahan ja osallistui aktiivisesti alansa kansainväliseen 

toimintaan. Arkkitehtuurin tyyli oli 1800‐ 

luvun lopulla lähtenyt rajusti uudistumaan, ja nuori Torben 

Grut otti ahneesti uusia vaikutteita Amerikasta, Englannista, 

Saksasta ja Itävallasta. 

Torben Grut kiinnitettiin Pietarsaareen vuonna 1908, 

Strengbergin voimakkaasti kasvavan tupakkatehtaan luottoarkkitehti 

Karl Gustaf Grahnin (arkkit.toimisto Grahn, 

Hedman & Wasastjerna) kuoltua. Tupakkatehtaan vanha 

osa, nykyinen kaupungintalo, oli juuri valmistunut. Grutin 

valinta Grahnin seuraajaksi selittyy sillä, että Grutilla oli 

silloin jo kokemusta Härnösandin tupakkatehtaan suunnittelusta. 

Grut toi tullessaan rakennustaiteen raikkaita 

tuulia suoraan maailmalta Pietarsaareen. Ensin valmistui 

Strengbergin uusi osa kellotorneineen (1910), ja seuraavaksi 

palokunnantalo (1913). Valmistuttuaan ne olivat teknisesti 

varsin edistyksellisiä, ja arkkitehtonisesti yhtä edustavia 

kuin tiukasti kiinni aikakaudessaan. Ilmeikkäästä kellotornista 

tuli ajan myötä kaupungin itseoikeutettu tunnusmerkki. 

Erikoinen piirre Grutin Pietarsaaren töissä on, että vapaamuotoisuudellaan 

ja materiaalinkäytöllään kansallisromantiikkaan 

taipuvainen palokunnantalo on myöhempää 

tekoa kuin tupakkatehtaan klassisempi, lähes symmetrinen 

uusi osa. Kuvio on päinvastainen vaikkapa kansallisromantikko 

Eliel Saarisen töissä (vrt. Kansallismuseo 1910 

ja Helsingin rautatieasema 1914). 

Pietarsaaren palokunnantalo valmistui samoihin aikoihin 

kuin Tukholman Olympiastadion; yhtäläisyydet ovat silmiinpistävät 

ja sukulaisuus onkin melko yleisesti tiedossa. 

Harvempi tietää että Ruotsin Suurlähetystön julkisivu 

Helsingin Pohjois‐Esplanadilla on myös Torben Grutin 

Av de arkitekter som format stadsbilden i Jakobstad torde 

de mest internationellt inriktade vara Alvar Aalto och den 

svensk‐danska arkitekten Torben Grut. Grut studerade och 

arbetade förutom i Sverige också i Danmark, planerade 

byggnader till flera olika länder och deltog aktivt i internationell 

verksamhet i sin bransch. I slutet av 1800‐talet började 

en kraftig stilförnyelse inom arkitekturen, och den 

Tukholman Stadion - Stockholms Stadion 

unga Torben Grut tog till sig nya intryck från Amerika, 

England, Tyskland och Österrike. 

Torben Grut fick sitt första planeringsuppdrag i Jakobstad 

år 1908, efter att arkitekten Karl Gustaf Grahn (ark.byrå 

Grahn, Hedman & Wasastjerna), som hittills anlitats av 

den snabbt växande tobaksfabriken, avlidit. Tobaksfabrikens 

äldsta del, nuvarande stadshuset, hade nyligen blivit 

Ruotsin Suurlähetystö ‐ Sveriges ambassad 

Tukholman Stadion - Stockholms Stadion 

- 26 -

käsialaa vuodelta 1923. Entinen kauppiastalo itse on vanhempaa 

perua, mutta sen julkisivu oli jo ehditty muodistaa 

ympäristöön sopimattomalla tavalla, ennen kuin Ruotsin 

valtio hankki talon omistukseensa. Julkisivu meni jälleen 

kokonaan uusiksi, kun Grut antoi sille klassisen ilmeen 

joka saa rakennuksen muistuttamaan Tukholman kuninkaallista 

linnaa. 

Kun vielä tarkastelee kuningatar Viktorian rakennuttaman 

Sollidenin linnan etelämaalaisten tyylien leikittelyä (1906) 

Öölannin saarella, huomaa että Torben Grutin kädenjälki 

on aivan liian omaperäinen ja monipuolinen lokeroitavaksi. 

Suvereeni mestari sovelsi kykyjään aina kulloinkin tilanteen 

mukaan! 

Ben Griep ja Mikael Ström 

färdig. Grut valdes att efterträda Grahn tack vare att han 

redan hade erfarenhet från planeringen av tobaksfabriken 

i Härnösand. Med sig till Jakobstad hämtade Grut friska 

vindar från den internationella byggnadskonsten. Först 

färdigställdes Strengbergs nya fabrik med klocktornet 

(1910), därefter brandkårshuset (1913). Vid tidpunkten var 

de tekniskt mycket avancerade, arkitektoniskt imponerande 

och aktuella. Det kännspaka klocktornet har med tiden 

blivit en självklar symbol för staden. 

Ett intressant drag i Gruts byggnader i Jakobstad är att 

brandkårshuset som med sina spontana former och materialval 

lutar mot nationalromantiken tillkom senare än den 

mera klassiska och symmetriska nya tobaksfabriken. Förhållandet 

är det motsatta i exempelvis nationalromantikern 

Eliel Saarinens arbeten (jfr Nationalmuseet 1910 och 

Helsingfors järnvägsstation 1914). 

Brandkårshuset i Jakobstad byggdes ungefär samtidigt 

som Stockholms Stadion; likheterna är slående, och släktskapet 

är ganska allmänt känt. Färre känner till att Svenska 

Ambassadens fasad vid Norra Esplanaden i Helsingfors 

också har planerats av Torben Grut, år 1923. Det tidigare 

köpmannahuset är av äldre datum, men dess fasad hade 

moderniserats på ett sätt som inte passade in i omgivningen 

innan Svenska staten köpte huset. Fasaden genomgick 

ännu en omvandling då Grut gav den ett klassiskt uttryck 

som får byggnaden att påminna om Kungliga slottet i 

Stockholm. Då man ännu betraktar den lättsamma sydlänska 

stilblandningen i Sollidens slott som drottning Viktoria 

lät bygga på Öland år 1906, inser man att Torben 

Gruts stil är så personlig och mångsidig att den inte kan 

placeras in i några fack. Mästaren behärskade suveränt sin 

palett och kom med specifika lösningar i varje situation! 

Ben Griep och Mikael Ström 

Palokunnantalo - Brandkårshuset 

Kuvalähteet: Ben Griep ja Wikimedia Commons 

Bildkällor: Ben Griep och Wikimedia Commons 

- 27 -

Onko osoite oikea? 

Kaupungin entisten työntekijöiden 

(eläkeläisten) osoitteita varten ei ole 

automaattista seurantaa. Toivomme että 

ilmoitatte, mikäli Staden-Kaupunki – 

lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen. 

Korjatkaa virhe soittamalla numeroon 785 

1285 (Rita Forsbacka). 

Är adressen rätt? 

Vi har ingen automatisk uppföljning på 

stadens tidigare anställdas (pensionärer) 

adresser. Därför önskar vi att ni meddelar 

ifall vi skickar Staden-Kaupunki till fel 

adress. Korrigera felaktigheten genom att 

ringa 785 1285 (Rita Forsbacka). 

- 28 -

0446 Henkilöstölehti 2010-2.indd - Jakobstad

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?