Talousarvio_2006.pdf - Jakobstad

SISÄLTÖ 

JOHDANTO 1 

MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 16 

TULOSLASKELMA 17 

RAHOITUSLASKELMA 18 

TULOSLASKELMA (LIIKELAITOKSISTA MERKITÄÄN AINOASTAAN TUOTTO) 19 

KÄYTTÖTALOUS 20 

KAUPUNGINHALLITUS 20 

KESKUSVAALILAUTAKUNTA 33 

TARKASTUSLAUTAKUNTA 34 

TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO 35 

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 43 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 45 

SOSIAALILAUTAKUNTA 48 

PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 67 

KULTTUURILAUTAKUNTA 85 

LIIKUNTALAUTAKUNTA 95 

TEKNINEN LAUTAKUNTA 99 

LIIKELAITOKSET 109 

PIETARSAAREN VESI 110 

SATAMAHALLITUS 119 

ENERGIALAITOS 124 

INVESTOINNIT 135

JOHDANTO 

Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan 

kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 §:n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään 

talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman 

vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. 

Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin 

toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 

Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on 1.1.2001 voimaan 

tulleen Kuntalain 65 §:n mom. 2:n muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, 

joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli/alijäämä) ja talousarvion 

laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän 

kattamisvelvollisuus). 

Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä 

toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden 

saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen 

rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. 

TALOUDELLINEN TAUSTA 

Yleinen taloudellinen tilanne 

Valtiovarainministeriö julkisti suhdanne-ennusteensa heinäkuun lopussa. Ministeriö 

laski kuluvan vuoden tuotannon kasvuennustetta kahteen prosenttiin. Myös muut ennuslaitokset 

ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita keväällä esitetyistä paperiteollisuuden 

työseisokkien johdosta. Kokonaistuotannon kasvu on kuitenkin vauhdittumassa 

loppuvuodesta. Tänä vuonna kansantuote kasvaa noin 2 prosenttia. 

Näkemykset ensi vuoden talouskehityksestä eroavat julkisuudessa esitettyjen arvioiden 

mukaan, mutta yleisesti ottaen tuotannon kasvun arvioidaan olevan tätä vuotta nopeampaa 

jo senkin vuoksi, että vertailutaso on tänä vuonna alhainen. Kokonaistuotanto kasvaa 

vuonna 2006 valtiovarainministeriön ennusteen mukaan runsaat kolme prosenttia. 

Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut Suomessa edelleen hidasta joskin hieman nopeutumassa. 

Kotimaiset inflaatiopaineet ovat olleet toistaiseksi melko vähäiset muun 

muassa kaupan lisääntyneen kilpailun johdosta. Toteutettu alkoholijuomaveron alennus 

laski osaltaan kuluttajahintoja. Korkotason lievä aleneminen on myös vaikuttanut samaan 

suuntaan. Kuluttajahintaindeksiä on nostanut tänä vuonna öljyn kallistuminen. 

Kuluttajahintaindeksi kohoaa keskimäärin prosentin tänä vuonna. Ensi vuonna kuluttajahintaindeksin 

ennustetaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 1,5 %. Inflaatio 

nopeutuu varsinkin, jos kustannuspaineet alkavat purkautua ja korkotaso nousee. 

Työttömyysaste on ollut viime vuosina yhdeksän prosentin tuntumassa. Valtiovarainministeriö 

arvioi työttömyysasteen alenevan kuluvana vuonna kahdeksaan prosenttiin. 

Hallituksen yksi keskeinen tavoite, eli työllisyysasteen kohoaminen, on toteutunut hyvin 

hitaasti. Työllisyysasteen on tänä vuonna arvioitu kohoavan 68 prosenttiin. Työttömyysasteen 

arvioidaan pienenevän vuonna 2006 puolisen prosenttiyksikköä. Työllisyyden 

kohoaminen riippuu palvelualojen työllistämismahdollisuuksien ohella myös 

muiden yritysten kysyntänäkymistä ja kannattavuuskehityksestä. 

1

KUNTIEN TALOUSTILANNE 

Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli 1,3 

miljardia euroa vuonna 2004 ja heikkeni edellisvuodesta 277 miljoonalla eurolla, eli 

17,5 prosenttia. Vuosikate kattoi poistoista vain 79 prosenttia, vuotta aikaisemmin 98 

prosenttia. Myös lainakanta ja nettovelka kasvoivat voimakkaasti, lainakanta 18 prosenttia 

ja nettovelka 46 prosenttia. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä oli 142 

ja kasvoi yli kaksinkertaiseksi edellisestä vuodesta. Rahoitusosuudet ja myyntitulot vähenivät 

17 prosentilla. Tämä lisäsi lainanoton ja kassavarojen käyttöä investointien rahoittamiseen. 

Vuonna 2006 kunnallisveron tilitysten arvioidaan lisääntyvän runsaat kolme prosenttia. 

Veropohja kasvaa palkkasumman kasvun myötä juuri tämän verran. Ensi vuodeksi 

kunnallisverotuksessa ei ole odotettavissa taloudellisesti kovin merkittäviä veroperustemuutoksia, 

joskin esimerkiksi sairasvakuutuksen rahoitukseen liittyvä päivärahamaksun 

vähennyskelpoisuus pienentää jonkin verran kuntien verotuloja. Samaan suuntaan 

vaikuttaa metsäverouudistus. Toisaalta vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vähennyskelpoisuuden 

muuttuminen lisää kuntien verotuloja. Kuntien valtionosuudet ovat viime 

vuosina kasvaneet nopeasti. Pääosan kasvusta selittävät verovähennysten kompensaatiot, 

joita on toteutettu vuosina 2003–2005. Tänä vuonna kuntien tuloslaskelman mukaiset 

käyttötalouden valtionosuudet ovat 5,14 miljardia euroa. Vuonna 2006 vastaavat 

valtionosuudet ovat 5,51 miljardia euroa. Kasvu selittyy muun muassa työmarkkinatukiuudistukseen 

ja sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyvillä kompensaatioilla, 

indeksikorotuksella, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksella sekä 

eräillä panostuksilla kansallisiin terveys- ja sosiaalihankkeisiin. 

Pietarsaaren taloustilanne 

Työllisyys 

Työttömyys on pysynyt Pietarsaaressa ja sen seudulla suunnilleen ennallaan vuoden 2004 

vastaavaan aikaan verrattuna. Työttömyys oli Pietarsaaressa 9,0 % syyskuussa 2005 sen 

oltua vastaavaan aikaan 8,8 % vuonna 2004, ja seutukunnalla 6,2 % vastaavan luvun oltua 

vuotta aikaisemmin 6,3 %. Pietarsaaressa oli työttömiä yhteensä 829 syyskuussa 2005, ja 

heistä 101 oli alle 25-vuotiaita ja 245 pitkäaikaistyötöntä. Kaupunki suhtautuu vakavasti 

rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan 

työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. 

Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,9 milj. euroa (brutto) 

työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 

2006 aikana, jos siihen työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi osoittautuu olevan 

tarvetta. 

2

20,0 

18,0 

16,0 

14,0 

12,0 

10,0 

8,0 

6,0 

4,0 

2,0 

0,0 

Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % 

Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 

2005 

1995 

1996 

1997 

1998 

1999 

2000 

2001 

2002 

2003 

2004 

Väestönkehitys 

Melkein 10 vuoden ajan vähentyneen väkimäärän jälkeen kaupungin asukkaiden määrä 

lisääntyi 36 henkilöllä vuonna 2004. Pietarsaaren asukasmäärä oli 31.12.2004 19.467. 

Syntyvien enemmyys on vuosisadan vaihteen jälkeen lähes lakannut (+ 22 henkilöä v. 

2004). Kokonaismuuttonetto, joka muodostuu sekä maan sisäisestä että maiden välisestä 

muutosta, ja joka tavallisesti on ollut negatiivinen, oli vuonna 2004 positiivinen nettomuuton 

selvän lisäyksen (+ 73 henkilöä) vuoksi. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu 

monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, mutta alueiden välinen 

muutto riippuu paljolti koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen tarjonnasta. Siksi kaupungin 

panostukset yhä offensiivisempaan elinkeinopolitiikkaan, mm. seudun muiden 

kuntien kanssa yhteistyössä aluekeskusohjelman välityksellä, ovat äärimmäisen tärkeitä 

alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samassa tarkoituksessa kaupungin on voitava 

tarjota laadukkaita kuntapalveluja, joista kaukokatseinen asuntoja tonttipolitiikka 

on kärkipäässä. Elokuuhun 2005 mennessä väestönkehitys osoittaa 28 henkilön lisäystä 

(elok. 2004: + 12). Tammikuusta elokuuhun 2005 ulottuvalla jaksolla syntyneitä oli 131, 

kun vastaava luku oli 137 vuonna 2004. 

3

1000 

800 

600 

400 

200 

0 

-200 

-400 

1984 

1985 

Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa 

1984-2004 

1986 

1987 

1988 

1989 

1990 

1991 

1992 

1993 

1994 

1995 

1996 

1997 

1998 

1999 

2000 

2001 

2002 

2003 

2004 

TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA 2006–2008 

Tulokehitys 

syntyneet födda 

kuolleet döda 

kuntien välinen 

tulomuutto 

inflyttning 

kuntien välinen 

lähtömuutto 

utflyttning 

kokonaismuutos 

totalförändring 

Verotulot 

Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotulo-osuudesta ja kiinteistöverosta. 

Tuloveron, siis ansiotuloista maksettavan veron, arvioidaan lisääntyvän 3 % vuodesta 

2005 vuoteen 2006 ja yhtä paljon myös suunnittelukaudella eli palkkojen lisäyksen verran. 

Tulovero on laskettu 19,25 %:iin korotetun veroäyrin pohjalta koko suunnittelukaudella. 

Lisäksi on huomioitu 0,7 milj. euron menetys vuonna 2006 kevään 2005 paperialan 

työselkkauksen vuoksi. Kiinteistövero on pidetty suunnittelukaudella ennallaan lukuun 

ottamatta voimalaitosten kiinteistöveroa, joka on laskettu 2,5 %:n veroäyrin mukaan vuodesta 

2006 lähtien. 

Yritysten tulokset vaikuttavat suoraan yhteisöveron kehitykseen, ja Pietarsaaressa siihen 

vaikuttaa paljolti UPM-Kymmenen kehitys. Vaikka UPM-Kymmenen tuloksen odotetaan 

parantuvan tulevina vuosina, se näkyy kaupungin yhteisöverossa vasta parin vuoden kuluttua. 

Kaupungin vuoden 2006 yhteisövero-osuus lasketaan kahden viimeksi toimitetun 

verotuksen, siis vuosien 2003 ja 2004 verotuksen keskiarvona. Vuoden 2006 yhteisöveroa 

on vähennetty UPM-Kymmenen viime vuosina huonontuneen tuloksen vuoksi vuoden 

2005 talousarvion 5,5 milj. eurosta 4,5 milj. euroon vuonna 2006, ja sen jälkeen sitä 

on lisätty 3,3 % vuonna 2007 ja 4 % vuonna 2008 Kuntaliiton laatiman ennusteen mukaan. 

4

Pietarsaaren verotulot vuonna 2006 arvioidaan yhteensä 58,4 milj. euroksi, ja kunnallisveron 

osuus siitä 87,4 %:ksi eli 51 milj. euroksi, yhteisöveron osuus 7,7 %:ksi eli 4,5 

milj. euroksi ja kiinteistöveron osuus 4,9 %:ksi eli 2,8 milj. euroksi. 

70 000 

60 000 

50 000 

40 000 

30 000 

20 000 

10 000 

0 

BS-2001-TP 

BS-2002-TP 

BS-2003-TP 

BS-2004-TP 

BU-2005-TA 

Progn.2005 

BU-2006-TA 

EP-2007-TS 

EP-2008-TS 

Kommunalskatt-Kunnallisvero Samfundsskatt-Yhteisövero Fastighetsskatt-Kiinteistövero 

Valtionosuudet 

Vuoden 2006 valtionosuuksiin tehdään 2,4 %:n indeksitarkistus, joka on 75 % todellisesta 

kustannuskehityksestä. Lisäksi maksetaan vuoden 2006 osuus valtion ja kuntien välisestä 

kustannusjaon tarkistuksesta eri yksikköhintojen korotuksena. Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän 

uudistuksen ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.1.2006. Sen seurauksena 

otetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden uutena määräytymisperusteena 

käyttöön vammaiskerroin. Lisäksi erillinen lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 

korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella. 

Opetus- ja kulttuuritoimessa pelkistetään perusopetuksen valtionosuuden perusteena käytettävien 

yksikköhintojen laskentatapaa ja muutetaan yksikköhinnan eri määräytymistekijöiden 

painoarvoa. Kunnan kouluverkko, eli koulujen lukumäärä ja koko otetaan yksikköhinnassa 

jatkossa huomioon vain harvimmin asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa. 

Uutena perusopetuksen valtionosuuden porrastusperusteena otetaan käyttöön vieraskielisten 

oppilaiden määrä. Kirjastojen osalta luovutaan valtionosuuden perusteena käytettävien 

yksikköhintojen laskemisesta asutusrakenneryhmittäin ja siirrytään yhteen yksikköhintaan. 

Vapaata sivistystyötä koskeva lakimuutosehdotus on valmisteltu erikseen talousarviolakina. 

Siihen sisältyy ehdotus kansalaisopistojen asutusrakenneryhmityksen poistamisesta. 

Myös verontasauksen laskennassa tapahtuu muutamia muutoksia. Voimalaitoskunnissa 

tasauksessa käytetään voimalaitosprosentin sijasta yleistä kiinteistöveroprosenttia. 

5

Työmarkkinatukiuudistuksesta johtuvien menetysten kompensoimiseksi tasausrajaa nostetaan 

yhdellä prosenttiyksiköllä. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen aiheuttamien 

veromenetysten kompensoimiseksi tasausrajaa korotetaan vielä 0,5 prosenttiyksikköä ja 

tasausvähennyksen 40 prosentin raja muutetaan 37 prosentiksi. 

BS-04-TP BU-05-TA BU-06-TA EP-07-TS EP-08-TS 

Skatteinkomster totalt-Verotulot yhteensä 55 587 56 211 58 397 60 800 62 588 

* Kommunalskatt-Kunnallisvero 46 459 47 911 51 047 53 300 54 899 

* Samfundsskatt-Yhteisövero 6 492 5 500 4 500 4 650 4 840 

* Fastighetsskatt-Kiinteistövero 2 636 2 800 2 850 2 850 2 850 

Statsandelar totalt-Valtionosuudet yhteensä 

17 775 18 538 22 167 23 020 24 295 

* Skatteutjämning-Verontasaus -3 952 -3 956 -2 807 -2 874 -2 943 

* Statsandelar-Valtionosuudet 21 727 22 494 24 974 25 894 27 238 

Skattefinansiering-Verorahoitus 73 362 74 749 80 564 83 820 86 884 

Työmarkkinatukiuudistus 

Hallituksen tavoitteena on uudistaa työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta. Ehdotus 

sisältää kuntien kannalta kaksi merkittävää muutosta. Täysin uutena tehtävänä kuntien 

on osallistuttava työmarkkinatuen rahoitukseen. Kunnat rahoittaisivat puolet työmarkkinatuesta, 

jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille. Valtion ja kuntien välinen rahoitusosuus 

lasketaan kuntakohtaisesti. Tällä hetkellä valtio vastaa kokonaisuudessaan työmarkkinatuen 

rahoituksesta. Tarkoitus on, että uudistuksista aiheutuvat lisäkustannukset 

kompensoidaan kunnille siten, että uudistus olisi kuntien kannalta kustannusneutraali. 

Kustannusneutraalisuus on tavoitteena sekä valtion ja kuntien kesken että kuntien keskinäisessä 

kustannusten uusjaossa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2006. Tässä 

yhteydessä on tarkoitus muuttaa työttömyysturvalakia siten, että velvollisuus osallistua 

kuntouttavaan työtoimintaan laajennetaan koskemaan myös 25 vuotta täyttäneitä työmarkkinatukeen 

oikeutettuja. Kunnille tuleva korvaus kuntouttavan työtoiminnan toimintapäiviltä 

on 10.09 euroa /päivä. Korvaukseen ei tiettävästi ole tulossa korotusta. 

Työmarkkinatuen rahoitusta muutetaan siten, että työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivisesti 

saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikustannukset jaetaan tasan kuntien ja valtion 

kesken. Aktiivitoimiin osallistuvan tuen saajan kustannuksista vastaisi kuitenkin valtio. 

Jos tuen saaja kieltäytyy aktiivitoimista, hän menettää työmarkkinatuen ja saa siltä 

ajalta toimeentulotukea. Tammikuun 2005 tilaston perusteella olisi kaupungin osuus yli 

500 päivää passiivistä tukea saaneiden kustannuksista 519.000 euroa. 

6

Toimeentulotuen rahoitusta ja rakennetta on tarkoitus muuttaa siten, että toimeentulotuki 

irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä ja toimeentulotukeen määritellään normitettu osuus, 

jonka kustannukset jakautuvat tasan valtion ja kuntien kesken. Myös toimeentulotukimenoihin 

tuleva valtionosuus lasketaan kuntakohtaisesti. 

Työmarkkinatuki rahoitetaan uuden normitetun toimeentulotuen menoihin perustuvan 

valtionosuuden lisäksi myös lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ja 

korottamalla verontasauksen tasausrajaa yhdellä prosenttiyksiköllä. Lopullinen kuntakohtainen 

tasaus tehdään yleisen valtionosuuden kautta. 

Syksyllä 2004 alkanutta yhteispalveluhanke Introa laajennetaan aluehankkeeksi, jolle laaditaan 

kiinteät toimintamuodot. TE-keskus ja alueen kunnat rahoittavat hankkeen puoliksi 

kumpikin. 

Matalapalkkatuki 

Hallitus on esittänyt lakia työnantajalle maksettavasta tilapäisestä matalapalkkatuesta 

vuosiksi 2006–2010. Ehdotuksen mukaan työnantajalla on oikeus matalapalkkatukeen, 

jos hän on palkannut 55 vuotta täyttäneen työntekijän, jonka kuukausipalkka kokoaikatyöstä 

on 900–2 000 euroa. Pietarsaaren osalta tuki on 250.000 euroa ja se on huomioitu 

talousarviossa. 

Toimintatuotot ja kustannukset 

Toimintatuotot lisääntyvät 3,6 % vuonna 2006. Osa tästä lisäykset johtuu normitetun toimeentulotuen 

valtionosuuden kirjaamisesta käyttötuottoihin ja matalapalkkatukeen. Myös 

liikelaitosten tuotot lisääntyvät. 

Toimintakustannukset lisääntyvät 5,4 % vuonna 2006. Osa tästä lisäyksestä on työmarkkinatuen 

kustannuksia. Lisäksi kasvavat terveydenhuoltokustannukset 1,3 milj. euroa 

vuoden 2005 talousarvioon verrattuna ja myös sosiaalitoimessa ja päivähoito- ja koulutustoimessa 

on suuria kustannuslisäyksiä. Myös energialaitoksen ostoenergian kustannukset 

lisääntyvät päästökaupan vuoksi. 

Vuoden 2006 talousarvio ja vuosien 2006–2008 taloussuunnitelma rakentuvat seuraaville 

olettamuksille/lähtökohdille: 

• palkkakustannukset lisääntyvät 2,5 % (ei opettajat) 

• opettajien palkkakustannusten arvioidaan kasvavan 4,5 % (kehys 3,1 %) 

• henkilösivukulut kasvavat 0,39 % (ei opettajat) 

• opettajien henkilösivukulut lisääntyvät 0,8 % 

• valtionosuuksiin tehdään 2,4 %:n inflaatiotarkistus (75 % täydestä summasta). 

Lisäksi maksetaan vuoden 2006 osuus kustannusten tarkistuksesta. Rahoitus ja 

valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäinen vaihe tulee voimaan 

1.1.2006 lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudessa otetaan käyttöön 

vammais- ja lastensuojelukerroin (korvaa entisen lastensuojelun suurten 

kustannusten tasoitusrahaston). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti 

on 33,32 vuonna 2006. Perusopetuksen 

7

valtionosuudessa tapahtuu huomattavia muutoksia oppilaskohtaisen yksikköhinnan 

laskennassa. Lisäksi otetaan käyttöön uusi tekijä, joka on äidinkieleltään 

vieraskielisten oppilaiden määrä. Kirjastojen ja kansalaisopistojen yksikköhinnoissa 

luovutaan asutusrakenteeseen perustuvasta ryhmittelystä ja lisäksi yleiskulttuurin 

valtionosuutta pienennetään. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien 

tasausta muutetaan siten, että voimalaitoskunnissa käytetään tasausta laskettaessa 

yleistä kiinteistöveroprosenttia voimalaitosprosenttimäärän sijasta. 

Lisäksi tarkistetaan tasausrajaa 91,5 %:iin (ennen 90 %) ja tasausvähennys on 

37 % (ennen 40 %) tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. 

• kunnallisveron arvioidaan lisääntyvän 3 % verrattuna vuoden 2005 odotettuun 

tulokseen. Lisäksi on huomioitu tuloveroprosentin korotus 0,75 %:lla 19,25 

%:iin. Tuon lisäyksen lisäksi on huomioitu myös 0,7 milj. euron otaksuttu menetys 

paperiselkkauksen vuoksi. Yhteisöveron odotetaan vähenevän 18 % verrattuna 

vuoden 2005 talousarvioon. Kaupungin osuuden laskentavuodet ovat 

nyt 2003 ja 2004, joten UPM:n vuoden 2003 tulos vaikuttaa yhä. Kiinteistöverotuloja 

on vähennetty 0,1 milj. euroa vuonna 2004 toteutuneen kiinteistöveron 

pohjalta, mutta lisäksi on huomioitu voimalaitosten kiinteistöveroäyrin korotus 

2,5 %:iin, mikä lisää kiinteistöveroa 150.000 eurolla. 

• talous- ja henkilöstöhallintoa ja asiainhallintaa koskeva organisaationmuutos on 

huomioitu, samoin talouspäällikön palkkaaminen rahatoimistoon. Lisäksi on 

huomioitu hankkeenvetäjän palkkaaminen hankkeeseen Elävä kaksikielisyys. 

Määrärahojen muutokset ovat yhteensä 0,43 milj. euroa, ja ne on siirretty sosiaalilautakunnalta, 

päivähoito- ja koulutuslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta 

kaupunginhallitukselle 

• 900–2000 euroa kuukaudessa ansaitseville 55 vuotta täyttäneille maksettava 

matalapalkkatuki on huomioitu. Kokonaistuki on Pietarsaaren osalta 250.000 

vuositasolla. 

• Malmin terveydenhuoltoalue on ilmoittanut alustavasti, että kaupungin maksuosuudet 

olisivat 21,9 milj. euroa, mutta Vaasan sairaanhoitopiirin osalta on 

maksuosuuksista tehty arvio 

• lastensuojelurahaston lakkauttaminen, jonka nettovaikutus vähentää käyttötalousarvion 

tuloja 0,285 milj. euroa 

• työmarkkinatuki lisää käyttömenoja 519.000 

• normitettuun toimeentuloturvaan saadaan menokohtaista valtionosuutta 

(436.000), joka on 50 % maksetusta toimeentulotuesta 

• sosiaalilautakunnalle oli kehyksessä myönnetty määräraha kolmea uutta virkaa 

varten. Talousarvioehdotuksessa on 2 virkaa lastensuojeluhankkeen ”Tukea 

lapsiperheen arkeen” (Fantti-hanke) jatkamiseen. Kotipalveluhenkilöstön työaikojen 

muuttaminen siten, että lounas nautitaan omalla ajalla, vapauttaisi voimavaroja 

3–4 henkilötyövuotta vastaavasti 

• koska Jungmanin koulu selviytyy kasvavan oppilasmäärän vuoksi toiminnasta 

yksikköhinnan rajoissa, ei vierailta kunnilta peritä ylimääräistä maksua (päivähoito- 

ja koulutuslautakunnan tulot vähenevät 0,247 milj. euroa) 

• päivähoito- ja koulutuslautakunnan talousarvioehdotukseen sisältyvät sekä koulurakenteiden 

muutokset että ruokapalvelun tehostaminen 

• tekninen lautakunta sai kehykseen 0,1 milj. euron lisämäärärahan kiinteistöjen 

pienehköön kunnossapitoon 

• liikelaitosten tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta 

• kauden aikana jatketaan hallinnon ja palvelutuotannon tehostamista. Kunta- ja 

palvelurakenteen uudistamisen lopullinen tulos tulee selviämään suunnitelmakaudella. 

8

Määrärahoihin on lisäksi tehty seuraavat leikkaukset: 

• Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen määrärahaa on vähennetty 

0,05 milj. euroa 

• Sosiaalilautakunnan määrärahaa on vähennetty 0,045 milj. eurolla (Kårkulla) 

• Päivähoito- ja koulutuslautakunnan määrärahaa on korotettu 20.000 euroa (sisäinen 

vuokra) 

• Liikuntalautakunnan nettomäärärahaa on vähennetty 6000 euroa netto 

• Teknisen lautakunnan määrärahaa on vähennetty 0,15 milj. euroa. Tekninen lautakunta 

ottaa kantaa leikkauskohteisiin talousarvion hyväksymisen jälkeen. Lisäksi 

on huomioitu korjaukset, jotka johtuvat siitä, ettei Pursisalmen ja Choraeuksen 

kouluilla ole vuokralaisia 1.8.2006 lukien. 

• Kaupunginhallitus pienensi omaa määrärahaansa 0,094 milj. eurolla käsitellessään 

asiaa. 

Investoinnit 

Lautakuntien talousarvioehdotuksien nettoinvestoinnit olivat määrältään 14,4 milj. euroa 

vuonna 2006. Nykyisessä ehdotuksessa ovat nettoinvestoinnit 11,99 milj. euroa. Kaupungin 

omat nettoinvestoinnit ovat 7,5 milj. euroa, ja niistä ruotsinkielisen lukion 3,7 milj. 

euron netto on suurin menoerä. Kunnallistekniikkaan investoidaan lisäksi 1,75 milj. euroa 

ja linja-autoasemaan 0,6 milj. euroa, ja talo-osasto saa 1,1 milj. euroa kunnossapitoinvestointeihin. 

Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 4,49 milj. euroa vuonna 2006. Vuonna 

2007 ovat nettoinvestoinnit 11,84 milj. euroa, ja vuonna 2008 ne ovat 10,0 milj. euroa. 

Vuosikate on 4,7 milj. euroa vuonna 2006, 5,8 milj. euroa vuonna 2007 ja 6,1 milj. euroa 

vuonna 2008, mikä investointien suuruuden huomioiden johtaa velkakantaan, joka on 

60,5 milj. euroa, eli 3.107 euroa asukasta kohden sen oltua 2.585 euroa asukasta kohden 

vuonna 2006. Kaupunki maksaa korkokustannuksina 1,9 milj. euroa vuonna 2008 nykyisellä 

korkotasolla. 

9

PIETARSAARI – TULEVAISUUDEN KAUPUNKI 

Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelma vuosiksi 2004–2015 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.3.2004 Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelman 

vuosiksi 2004–2015. Eri lautakunnat ovat laatineet vuoden 2004 aikana osastrategiansa, 

jotka perustuvat kaupungin strategiasuunnitelmalle. Nuo osastrategiat ovat muodostaneet 

niiden tavoitteiden perustan, jotka eri lautakunnat ovat vahvistaneet omalle toimialalleen, 

vaikka niitä ei vielä ole hyväksytty lautakunnissa. 

Kaupungin toiminta-ajatus rakentuu niille asioille strategiatyön aikana esiin tulleille asioille 

ja kaupungin historialle ja sen perinteille. 

PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS 

Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, 

joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun 

sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa 

kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme 

ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme – usko, toivo ja 

rakkaus. 

PIETARSAAREN KAUPUNGIN VISIO VUODEKSI 2015 

PIETARSAARI - TULEVAISUUDEN KAUPUNKI 

Pietarsaari 

- on houkutteleva teollisuus-, merenranta- ja puutarhakaupunki, jossa on maan parhaat 

palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi 

- on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla 

- on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki 

- on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset 

verkostot. 

Pietarsaaren kaupungin visiossa vuodeksi 2015 konkretisoidaan 10 strategista tavoitetta: 

1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita 

Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti (lyhyet 

odotusajat) sekä tehokkaasti (toimiva palvelu). Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen 

on kustannustehokasta. Kaupungilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja se voi tuottaa 

palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa, yksityisenä ostopalveluna tai kolmannen 

sektorin tuottamana. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden 

tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaiden joukossa. 

10

2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet 

Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten 

yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella 

on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa 

yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. 

Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen 

elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen 

jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. 

Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö 

ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 

3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus- ja kulttuurikaupunki 

Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. 

Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatko-opinnoissa 

sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. 

Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä 

ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun 

elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. 

Toisen asteen koulutus on vahvistunut ja kehittynyt. Jakobstads gymnasiumin ja musiikkikoulutuksen 

yhteistyö on tiivistä ja lukioiden yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa 

on lisääntynyt ja kehittynyt. Lukioiden mahdollisuudet erikoistua houkuttelevat opiskelijoita 

muualta maasta. 

Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Vaasassa toimivat 

kuntayhtymät. Ammatillinen koulutus tukee seudun elinkeinorakennetta. Pietarsaaressa 

järjestettävä ammattikorkeakoulutasoinen koulutus on vahvistunut ja monipuolistunut. 

Kaksikielinen ammattikorkeakoulukoulutus on laajentunut myös veneteollisuuden alalle 

aikaisempien matkailu-, kansainvälisen kaupan - ja turkisalan lisäksi. Suomenruotsalainen 

musiikkikoulutus on keskittynyt Pietarsaareen. 

Yliopistotasoinen opiskelu on mahdollista runsaan suomen- ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan 

ansiosta. Päävastuun tästä koulutuksesta kantavat Åbo Akademi ja Kokkolan 

yliopistokeskus. Åbo Akademin barnpedagogiska institutionen vahvistaa Pietarsaaren 

asemaa korkeakoulukaupunkina. 

Pietarsaaren pitkät perinteet aikuiskoulutuksen osalta jatkuvat ja niitä on kehitetty elinikäisen 

oppimisen periaatteen mukaisesti. 

Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa 

heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri 

seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen 

kehittymiseen ja lisääntymiseen. 

11

4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille 

Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja 

vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä 

ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja 

muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 

5. Pietarsaaren talous on tasapainossa 

Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna 

pystyy rahoittamaan toimintansa ja investointinsa omin varoin. 

Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot 

ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin 

nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus 

on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin 

vaikutuksesta. 

Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti 

suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet 

toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti 

vähenevät. 

6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut 

ja osaava henkilöstö 

Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. 

Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden 

saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön 

hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä 

työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. 

Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen 

ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää 

edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille on 

kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia 

on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 

7. Pietarsaaren imago on myönteinen 

Pietarsaari on koonnut voimansa muovatakseen toimintaympäristöään asukkaidensa ja 

yksityisen elinkeinoelämän tarpeiden mukaan siten, että on edelleenkin houkuttelevampaa 

ja mielekkäämpää toimia ja asua Pietarsaaressa verrattuna muihin paikkakuntiin. Pietarsaari 

toimii tietoisesti näin luodakseen hyvää tahtoa (goodwill), ja edesauttaakseen sitä, 

että yleinen mielikuva Pietarsaaresta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on 

myönteinen. Yksi parhaimmista yhteisistä nimittäjistä on tässä yhteydessä läheisyys. 

12

8. Pietarsaari toimii seudun keskuspaikkana yhteistyössä muiden kuntien kanssa 

Pietarsaari on seudun luonnollinen keskuspaikka. Pietarsaari on yhdessä seudun muiden 

kuntien kanssa saanut aikaan seudullisen strategian siitä, mitkä asiat hoidetaan yhteistyössä 

niin, että koko seutu menestyy. Muilta osin kukin kunta tekee omat ratkaisunsa ja 

päättää siitä miten se palvelunsa järjestää. 

Pietarsaaren seudun menestys riippuu tietoisuudesta, että kunnilla on ”kohtalonyhteys”, 

näkemys siitä, että yhteistyö on onnistumisen edellytys. Seudulle on luotu yhteistyöverkosto, 

joka tunnistaa ja sopii yhteisistä hankkeista. Pietarsaarella on merkittävä rooli 

hankkeiden tunnetuksi tekemisessä ja toteuttamisessa. 

9. Pietarsaari tukee yrittäjyyttä ja vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä 

Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen tapahtuu pääosin elinkeinokeskus 

Concordian kautta. Poikkeuksena tästä ovat yhtä kuntaa koskevat asiat, jotka liittyvät yritysten 

toimitiloihin, maapolitiikkaan ja suoriin yritystukiin. 

Alueen koulutustarjontaa on monipuolistettu siten, että se vastaa paremmin elinkeinoelämän 

tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on hedelmällistä. Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen 

ja yliopistojen kanssa on tärkeää. 

Vene- ja muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat yhdessä metsäteollisuuden kanssa 

alueen keihäänkärjet. Pietarsaari toimii aktiivisesti myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan 

tukemisessa ja kehittämisessä. 

10. Pietarsaari toimii aktiivisesti erilaisissa verkostoissa. 

Verkostoissa toimimisessa on kysymys informaatiosta, kehittämisestä ja edunvalvonnasta. 

Ulkoisten verkostojen osalta on tehty verkostokartoitus. Verkostokartoitus on analyysi 

siitä, mikä ja minkälainen kontaktiverkko on koko kaupungin näkökulmasta. Verkostokartoitus 

on saatettu organisaatiossa kaikkien tietoon. Verkostokartoitus helpottaa kaupungin 

edunvalvontaa mm. eri viranomaisiin. 

Pietarsaaren kaupungille on laadittu konsernistrategia ja – tavoitteet. Konsernistrategiassa 

määritellään pelisäännöt, ohjausjärjestelmä ja tavoitteet niiden kuntayhtymien ja yhtiöiden 

osalta, joissa kaupunki on mukana. Konsernistrategiassa määritellään myös ne tavoitteet, 

joita kaupungilla on ulkoisen verkostojen osalta. 

13

PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 

Kriittisten menestystekijöiden määrittely 

Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. Ne ovat 

asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation 

menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla 

pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. 

Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, 

jotta se etenee vision suuntaan. 

Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus, 

uudistuminen, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous. 

Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla: 

Vaikuttavuus (kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) 

Vaikuttavuus tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. 

Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt 

kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat. 

Uudistuminen (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) 

Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, 

jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä 

olevilla resursseilla. 

Prosessit ja rakenteet (organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) 

Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä 

ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin 

vaikuttavuustuloksissa? 

Resurssit ja talous(resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) 

Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten 

päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään 

parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? 

14

Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät 

VAIKUTTAVUUS 

1. Palveluiden saatavuus ja 

laatu 

2. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys 

ja turvallisuus 

3. Aktiivinen elinkeinopolitiikka 

4. Seudullinen kilpailukyvyn 

parantaminen 

5. Myönteinen ulkoinen kuva 

6. Tiivis yhdyskuntarakenne 

UUDISTUMINEN 

7. Tavoitteellinen johtajuus 

8. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö 

9. Palvelujärjestelmien uudistaminen 

VISIO JA TOI- 

MINTA-AJATUS 

PROSESSIT JA RAKENTEET 

10. Tehokas ja tarkoituksenmukainen 

organisaatio 

11. Sujuva päätöksentekoprosessi 

RESURSSIT JA TALOUS 

12. Tasapainoinen talous 

13. Onnistunut henkilöstön rekrytointi 

14. Omistajaohjaus 

Tulevan suunnitelmakauden 2006–2008 tavoitteiden yksityiskohtaisempi esittely on itse kunkin lautakunnan 

kohdalla. 

15

MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 

16

EXTERNA UTGIFTER O Bokslut Budget Budget 

INKOMSTER -1000 EURO- 2004 2005 2006 

ULKOISET MENOT JA TULOT Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 

STADSSTYRELSEN UTG - MENOT 6 410 7 479 8 124 

KAUPUNGINHALLITUS INK - TULOT 1 300 1 287 1 486 

NETTO 5 110 6 193 6 638 

CENTRALVALNÄMNDEN UTG - MENOT 79 0 45 

KESKUSVAALILAUTAKUNTA INK - TULOT 27 0 0 

NETTO 53 0 45 

REVISORER UTG - MENOT 21 25 25 

TILINTARKASTAJAT INK - TULOT 0 0 0 

NETTO 21 25 25 

HÄLSO-O SJUKVÅRD UTG - MENOT 27 287 27 400 28 720 

TERVEYDEN- JA INK - TULOT 0 0 0 

SAIRAANHOITO NETTO 27 287 27 400 28 720 

MELLERSTA Ö:BOTTENS o 

J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK UTG - MENOT 1 516 1 475 1 741 

KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN INK - TULOT 102 0 0 

ALUEEN PELASTUSLAITOS NETTO 1 414 1 475 1 741 

MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN UTG - MENOT 380 389 404 

YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKU INK - TULOT 137 109 113 

NETTO 242 280 290 

SOCIALNÄMNDEN UTG - MENOT 17 494 17 718 18 276 

SOSIAALILAUTAKUNTA INK - TULOT 3 295 2 822 2 833 

NETTO 14 199 14 896 15 444 

DAGVÅRDS- O 

UTBILDNINGSNÄMNDEN UTG - MENOT 28 287 28 566 29 481 

PÄIVÄHOITO- JA INK - TULOT 2 691 2 473 2 363 

KOULUTUSLAUTAKUNTA NETTO 25 597 26 093 27 117 

KULTURNÄMNDEN UTG - MENOT 1 819 1 945 1 882 

KULTTUURI- INK - TULOT 110 74 74 

LAUTAKUNTA NETTO 1 709 1 871 1 808 

IDROTTSNÄMNDEN UTG - MENOT 1 385 1 796 2 211 

URHEILULAUTAKUNTA INK - TULOT 463 565 589 

NETTO 922 1 231 1 621 

TEKNISKA NÄMNDEN UTG - MENOT 12 123 12 247 12 111 

TEKNINEN LAUTAKUNTA INK - TULOT 11 525 12 694 12 474 

NETTO 598 - 447 - 363 

TOTALT UTG - MENOT 96 903 99 041 103 020 

YHTEENSÄ INK - TULOT 19 650 20 023 19 933 

NETTO 77 253 79 018 83 087 

JAKOBSTADS VATTEN UTG - MENOT 2 743 2 961 3 234 

PIETARSAAREN VESI INK - TULOT 4 410 4 707 5 064 

NETTO -1 668 - 1 746 - 1 830 

HAMNSTYRELSEN UTG - MENOT 838 974 1 012 

SATAMAHALLITUS INK - TULOT 1 996 2 041 2 167 

NETTO -1 158 - 1 067 - 1 155 

ENERGIVERKS STYRELSEN UTG - MENOT 12 822 12 892 14 784 

ENERGIALAITOKSEN HALLITUS INK - TULOT 19 070 18 530 19 759 

NETTO -6 248 - 5 638 - 4 975 

UTG - MENOT 113 306 115 868 122 050 

TOTALT-YHTEENSÄ INK - TULOT 45 126 45 301 46 923 

NETTO 68 180 70 567 75 127

TULOSLASKELMA 

17

RESULTATRÄKNINGSDEL-TULOSLASKELMA (1 000 EURO) 

BS-04 Stfm Stfm 

Bu-2005-Ta 

2005 BU-2006-TA EP-2007-TS 

Tp-04 KV Kaup.valt. 

EP-2008- 

TS 

Verksamhetens intäkter-Toimintatulot 45 126 45 301 46 923 47 788 48 381 

Verksamhetens kostnader-Toimintakulut - 113 305 - 115 868 - 122 050 - 124 850 - 127 935 

Verksamhetens netto-Toiminnan netto - 68 179 - 70 566 - 75 127 - 77 062 - 79 554 

varav/josta: Hälso o sjukvård-Terveyden-ja sairaanhoito - 27 287 - 27 400 - 28 720 - 29 457 - 30 218 

Socialväsendet-Sosiaalitoimi - 14 199 - 14 896 - 15 444 - 15 931 - 16 434 

Dagvårds- o utbildningsväsendet-Päivähoito- ja koulutustoi - 25 597 - 26 093 - 27 117 - 27 577 - 28 265 

Tekniska verket-Tekninen virasto - 598 447 363 168 - 17 

Övriga-Muut - 9 573 - 11 076 - 12 168 - 12 358 - 12 554 

Jakobstads Vatten-Pietarsaaren Vesi 1 668 1 746 1 830 1 822 1 842 

Energiverket-Energialaitos 6 248 5 638 4 975 4 922 4 638 

Hamnen-Satama 1 158 1 067 1 155 1 350 1 453 

VERKSAMHETSBIDRAG-TOIMINTAKATE - 68 179 - 70 566 - 75 127 - 77 062 - 79 554 

Skatteinkomster-Verotulot 55 587 56 211 58 397 60 800 62 588 

Statsandelar-Valtionosuudet 17 775 18 538 22 167 23 020 24 295 

Skattefinansiering-Verorahoitus 73 362 74 749 80 564 83 820 86 884 

Ränteintäkter-Korkotuotot 67 100 100 100 100 

Övriga finansiella intäkter-Muut rahoitustuotot 813 550 550 550 550 

Räntekostnader-Korkokulut - 1 095 - 1 194 - 1 349 - 1 601 - 1 883 

Övriga finansiella kostnader-Muut rahoituskulut - 49 - 20 - 20 - 20 - 20 

Skadefonden-Vahinkorahasto 

ÅRSBIDRAG-VUOSIKATE 4 921 3 619 4 718 5 787 6 076 

Avskrivningar på anläggningstillgångar- - 5 529 - 5 531 - 5 756 - 5 969 - 6 168 

Käyttöomaisuuden poistot 

Extra ordinära intäkter-Satunnaiset tuotot 680 

Extra ordinära kostnader-Satunnaiset kulut 

RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT- 

TILIKAUDEN TULOS - 608 - 1 232 - 1 038 - 182 - 92 

Ökn/minskn. av fonder-Rahastojen lisäys/vähennys 5 

RÄK.PERIODENS ÖVER/UNDERSKOTT- 

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ - 603 - 1 232 - 1 038 - 182 - 92 

Förändring verksamhetsnetto-Toimintakatteen muutos 5,02 % 3,50 % 6,46 % 2,58 % 3,23 % 

Förändring skattefinansiering-Verorahoituksen muutos 1,13 % 1,89 % 7,78 % 4,04 % 3,66 % 

Årsbidrag euro/inv-Vuosikate euro/asukas 253 186 242 297 312 

Årsbidrag (Hela landet)-Vuosikate (Koko maa) 211* 

Årsbidrag i % av avskrivningar J:stad-P:saari 89 % 65 % 82 % 97 % 99 % 

Vuosikate % poistoista Hela landet-koko maa 79%*

RAHOITUSLASKELMA 

18

FINANSIERINGSKALKYL - RAHOITUSLASKELMA (1 000 EURO) 

BS-2004 2005 Bu-2006-Ta EP-2007-TS EP-2008-TS 

TP BU-TA Stfm-Kv 

DEN EGENTLIGA VERKSAMHETENS OCH INVESTERINGARNAS KASSAFLÖDE - 

VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA 

Årsbidrag-Vuosikate 4 921 3 619 4 718 5 787 6 076 

Extraordinära poster-Satunnaiset erät 680 

Korrektivposter(Försäljningsvinster/förluster på anläggningstillg.)-Korjauserät 

(Käyttöomaisuuden myyntivoitot/tappiot) -327 

Korrektivposter (Avsättningar för pensioner)-Korjauserät(Eläkevaraus) -152 

Korrektivposter (Avsättningar för avstjälpningsplats)- 

Internt tillförda medel-Tulorahoitus 4 442 4 299 4 718 5 787 6 076 

Investeringar i AT-KO investoinnit -11 375 -12 115 -13 325 -12 138 -10 247 

Finansieringsandelar för anläggningstillångar -Rahoitusosuudet KO inv.menoihin 208 1 289 1 362 294 200 

Försäljningsinkomster AT - KO:n myyntitulot 347 70 

Investeringar - netto - Investoinnit -10 820 -10 756 -11 963 -11 844 -10 047 

A NETTOKASSAFLÖDE FÖR DEN EGENT.VERKSAMH. O INVEST. - -6 377 -6 457 -7 245 -6 058 -3 971 

A VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA 

FINANSIERINGENS KASSAFLÖDE -RAHOITUKSEN KASSAVIRTA 

Utlåning-Antolainat 26 24 24 24 24 

Minskning av utlåning-Antolainojen vähennys 26 24 24 24 24 

Ökning av utlåning-Antolainojen lisäys 

Förändringar av lånebestånd-Lainakannan muutos 3 629 6 083 6 792 6 122 4 035 

Ökning långfristiga lån-Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 000 10 455 12 428 12 899 11 967 

Minskning långfristiga lån-Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 371 -4 372 -5 636 -6 777 -7 932 

Förändring av eget kapital - Oman pääoman muutos 

Övriga förändringar av likviditeten 1 703 350 428 -88 -88 

B FINANSIERINGENS NETTOKASSAFLÖDE - RAHOITUKSEN NETTOKASSAVIRTA 5 358 6 457 7 245 6 058 3 971 

A+B FÖRÄNDRINGAR I KASSAMEDEL - KASSAVAROJEN MUUTOS -1 019 0 0 0 0 

Skuldbörda-Lainakanta 37 502 43 505 50 298 56 420 60 455 

Euro/invånare-Euro/asukas 1 926 2 235 2 584 2 898 3 106 

Hela landet-Koko maa euro/asukas 1172* 

Investeringars inkomstfinansiering J:stad-P:saari 45 % 34 % 39 % 49 % 60 % 

Invest. tulorahoitus % Hela landet -Koko maa 

Investeringar netto/inv J:stad-P:saari 574 556 615 608 516 

Investoinnit netto/asukas (Hela landet-Koko maa) 386*

TULOSLASKELMA (Liikelaitoksista merkitään ainoastaan tuotto) 

19

RESULTATRÄKNINGSDEL-TULOSLASKELMA (1 000 EURO) 

Affärsverken endast i form av avkastningen - Liikelaitoksista merkitään ainoastaan tuotto 

BS-TP BS-TP BS-TP BU-TA Stfm-Kv EP-TS EP-TS 

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 

Verksamhetens intäkter-Toimintatulot 10 818 12 040 19 650 20 023 19 933 20 664 21 418 

Verksamhetens kostnader-Toimintakulut - 82 253 - 85 126 - 96 903 -99 041 - 103 020 - 105 819 - 108 905 

Verksamhetens netto-Toiminnan netto - 71 435 - 73 086 - 77 253 - 79 018 - 83 087 - 85 156 - 87 487 

varav/josta: Hälso o sjukvård-Terveyden-ja sairaanhoito - 24 747 - 26 073 - 27 287 -27 400 - 28 720 - 29 457 - 30 218 

Socialväsendet-Sosiaalitoimi - 11 231 - 11 945 - 14 199 -14 896 - 15 444 - 15 931 - 16 434 

Utbildningsväsendet-Koulutustoimi - 19 661 - 20 477 - 25 597 -26 093 - 27 117 - 27 577 - 28 265 

Tekniska verket-Tekninen virasto - 7 550 - 6 748 - 598 447 363 168 - 17 

Övriga-Muut - 8 246 - 7 844 - 9 573 -11 076 - 12 168 - 12 358 - 12 554 

J:stads Vatten-P:saaren Vesi 0 0 0 0 0 0 0 

Energiverket-Energialaitos 0 0 0 0 0 0 0 

Hamnen-Satama 0 0 0 0 0 0 0 

VERKSAMHETSBIDRAG-TOIMINTAKATE - 71 435 - 73 086 - 77 253 - 79 018 - 83 087 - 85 156 - 87 487 

Skatteinkomster-Verotulot 56 889 56 923 55 587 56 211 58 397 60 800 62 588 

Statsandelar-Valtionosuudet 16 255 15 618 17 775 18 538 22 167 23 020 24 295 

Skattefinansiering-Verorahoitus 73 144 72 541 73 362 74 749 80 564 83 820 86 884 

Ränteintäkter-Korkotuotot 247 87 154 226 216 216 216 

Övriga finansiella intäkter-Muut rahoitustuotot 602 521 763 550 550 550 550 

Jakobstads Vatten-Pietarsaaren Vesi avkastn-tuotto 672 672 672 672 672 672 672 

Energiverkets avkastning-Energialaitoksen tuotto 514 514 514 514 514 514 514 

Hamnens avkastning-Satamalaitoksen tuotto 131 131 131 131 131 131 131 

Räntekostnader-Korkokulut - 988 - 985 - 1 186 -1 204 - 1 361 - 1 593 - 1 853 

Övriga finansiella kostnader-Muut rahoituskulut - 18 - 14 - 37 -20 - 20 - 20 - 20 

ÅRSBIDRAG-VUOSIKATE 2 869 382 - 2 879 - 3 399 - 1 821 - 865 - 394 

Avskrivningar på anläggningstillgångar- - 2 437 - 2 723 - 2 816 -3 073 - 3 193 - 3 165 - 3 289 

Käyttöomaisuuden poistot 

RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT- 

TILIKAUDEN TULOS 432 - 2 342 - 5 695 - 6 472 - 5 014 - 4 030 - 3 683 

Ökn/minskn. av fonder-Rahastojen lisäys/vähennys 5 

RÄK.PERIODENS ÖVER/UNDERSKOTT- 

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 437 - 2 342 - 5 695 - 6 472 - 5 014 - 4 030 - 3 683 

Årsbidrag/inv-Vuosikate/asukas 147 20 -148 -175 -94 -44 -20

KÄYTTÖTALOUS 

KAUPUNGINHALLITUS 

Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson 

• Hallinto- ja talousasiat 

Asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle 

Kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu 

Talousarvion ja -suunnitelman valmistelu ja toimeenpano 

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta 

Arkistointitoiminta 

Kuluttajaneuvonta 

• Henkilöstöasiat 

• Tietotekniikkastrategia 

• Asuntoasiat 

• Edunvalvontapalvelut 

• Kehittämisyksikkö 

KAUPUNGINKANSLIA 

TOIMINTA-AJATUS 

Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, valmistelu- ja 

toimeenpanotehtävistä, avustaa kaupunginjohtajaa ja huolehtii asiahallinnosta. Kaupunginkansliaan 

kuuluvat myös kaupunginlakimies, keskusarkisto, kaupungin kielenkääntäjät, puhelinvaihde ja offset. 

Yleisen edunvalvonnan, velkaneuvonnan, kuluttajaneuvonnan ja sosiaaliasiamiehen toiminnat kuuluvat 

myös kaupunginkansliaan. 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 

Ensisijaisesti sosiaalikeskuksen, päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen viraston asiainhallinnan yhteensovittaminen 

toteutetaan 1.10.2005 lähtien. 

TAVOITE 

Kaupunginkanslian tavoitteena on vastata laadukkaasta asiainhallinnasta, joka on nopeaa, joustavaa ja 

kustannustehokasta siten, että saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumispäivänä, että se 

valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä 

määräajassa) ja päätös tehdään kaupunginvaltuustossa 1 vuoden kuluessa. 

20

RAHATOIMISTO 

TOIMINTA-AJATUS: 

Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 

Päivähoito- ja koulutusviraston ja sosiaalikeskuksen talouspäälliköt siirtyivät syksyllä 2005 hyväksytyllä 

johtosääntömuutoksella rahatoimistoon. Samalla perustettiin myös yksi talouspäällikön virka, jonka 

haltija ainakin aluksi työskentelee lähinnä teknisellä sektorilla. Myös kolme kirjanpitäjää siirrettiin teknisestä 

virastosta rahatoimistoon. Vuonna 2006 tullaan edelleen kiinnittämään erityistä huomiota sähköisen 

laskujenkäsittelyn toteuttamiseen ja hankintatoimintojen kehittämiseen. Tämä työ tehdään yhdessä 

eri hallintokuntien ja varsinkin kehittämisyksikön kanssa. 

UUDISTUMINEN 

7. Tulospainotteinen johtajuus 

Tavoite Tavoitetaso 2006 Arviointi (Tilinpäätös 2006) 

Toteutuma/toimenpide 

Osavuosiraporttien kehittäminen Kaikkien yksiköiden osavuosiraportteihin 

sisältyy 

myös tavoiteseuranta 

Henkilöstön kanssa käydään vuosittain 

kehityskeskustelut 

1 kerta / vuosi / työntekijä 


10. Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio 

Tavoite Tavoitetaso 2005 Arviointi (Tilinpäätös 2006) 


Sähköisen laskujenkäsittelyn käyttöönotto 

Vähintään 90 % kaupungin 

toimintayksiköistä 

käsittelee laskuja sähköisesti 

21

HENKILÖSTÖASIAT 2006–2008 


Kaupungin henkilöstötoimisto haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilöstösuhteet 

ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään 

tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. 

TOIMINTATAVOITTEET 

Yleinen henkilöstöpoliittinen toiminta: 

- noudattaa kaupungin henkilöstöstrategian periaatteita; 

- käsittelee henkilöstöasiat johdonmukaisesti ja suunnitelman mukaan 

- pitää yllä aktiivista yhteistyötä työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken 

- pyrkii hyödyntämään olemassa olevat henkilöstövarat yhteisymmärryksessä 

- pyrkii kohottamaan henkilöstön työmotivaatiota 

- harjoittaa oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkapolitiikkaa. 

Työsuojelu: 

- kaikki kaupungin työntekijät voivat tehdä työtään ergonomisesti oikein ja turvallisesti terveellisessä ja 

viihtyisässä työympäristössä 

- jokainen tuntee työpaikkansa vaaratekijät siten, että ne voidaan vähimmäistää 

- työterveyshuollon ehkäisevä toiminta ja sairaanhoito edistävät henkilöstön terveyttä 

Tyky-toiminta = henkilöstön työkyvyn ylläpitämistoimintaa. Toiminta perustuu valtuuston hyväksymään 

Tyky-ohjelmaan ja vuotuiseen Tyky-suunnitelmaan. 

- Sairaudesta ja tapaturmista johtuva poissaolo vähimmäistetään. 

- Työpaikkojen sosiaaliset suhteet ovat kunnossa ja työntekijöiden työkyky on hyvä (terveys, toimintakyky, 

osaaminen ja motivaatio). 

- Luodaan pysyvä asennemuutos siten, että tykystä muodostuu osa tavanomaista toimintaa. 

Henkilöstökoulutus: 

∗ Henkilöstötoimisto johtaa kaupungin työntekijöiden henkilöstökoulutusta. Kaupungin kehittämisosasto 

avustaa suunnittelussa, hankinnoissa ja järjestelyissä. 

∗ Kaikki työntekijät osallistuvat henkilöstökoulutukseen vähintään joka toinen vuosi. 

∗ Koulutuksen avulla tahdotaan 

- kehittää henkilöstön ammattitaitoa, työkykyä ja työmotivaatiota 

- lisätä työntekijöiden valmiutta palvelun laadun parantamiseen 

- kannustaa työntekijöitä kehittämään omaa ja työyhteisönsä työtä 

- lisätä poliitikkojen ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta. 

Työllistämistoiminta: 

- Suurin osa määrärahasta käytetään työllistämiseen kunnallisella työllistämistuella. 

- Yhteispalveluhanke Introa, joka alkoi syksyllä 2004, laajennetaan seudulliseksi hankkeeksi, jonka on 

tarkoitus saada vakiintuneet muodot. TE-keskus ja alueen kunnat jakavat hankkeen rahoituksen puoliksi. 

- Työllisyystilanteen muuttuessa huomattavasti kaupungilla on oltava mahdollisuus muuttaa joustavasti 

työllistämistoimintaansa. 

22

Kestävän kehityksen toimintatavoite 

Henkilöstötoimiston panostukset kestävään kehitykseen koskevat lähinnä sosiaalisesti kestävää kehitystä. 

Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on mm. hyvän terveyden ja yleisen viihtyvyyden sekä hyvien ihmissuhteiden 

vaaliminen. 

TUNNUSLUVUT 

Kaupungin työntekijöitä 31.12. (henkilötyövuodet) 

Vuosi Määrä 

2000 1114 

2001 1114 

2002 1114 

2003 1128 

2004 1098 

Sairauspoissaolot ja tapaturmat 

Vuosi Sair.poissa- Sair.poissaolop. Tapa- Tapat., Tapat. taajuus* 

olopäiviä keskim./työnt. turmia korvausp. Pietarsaari Muut kunnat 

2000 14622 12,2 35 346 12 20 

2001 14878 12,1 33 732 13 20 

2002 14023 11,3 43 688 14 13 

2003 14918 11,7 37 658 13 

2004 15633 12,5 45 462 15 

*tapaturmia/miljoona työtuntia 

Työttömiä 

Vuosi/kk Määrä % Naisia Nuoria Pitkäai- Kaupungin työllistämisyht. 

kaistyött. kustannukset, netto/vuosi 

1999/6 1309 14,2 720 213 380 286 920 € 

2000/6 1213 12,9 677 194 396 347 951 € 

2001/6 1012 10,8 575 133 313 385 755 € 

2002/6 958 10,1 534 118 312 430 255 € 

2003/6 876 9,4 507 118 249 485 769 € 

2004/6 862 9,2 487 109 239 548 685 € 

2005/6 860 9,3 461 102 234 531.850 € (talousarvio) 

Keskushallinnon organisaatiomuutos muuttaa henkilöstötoimiston työntekijämäärää 1.10.2005 lukien (+ 

5). Yhtään työllistämismäärärahaan sidottua työntekijää ei ole huomioitu. 

23

TP03 TP 04 TA 05 TA 06 TS 07 

Henkilötyövuodet 

9,7 9,7 9,7 14,7 14,7 

VAIKUTTAVUUS 

1. Palveluiden saatavuus ja laatu 

Tavoite- 2006 Tavoitetaso 2006 Arviointi (Tilinpäätös) 

Kriteeri/Mittari - 

Toteutuma/Toimenpide 

Palkkaohjelman käytön 

tehostaminen 

Työsuojelun kehityssuunnitelmat 

* Selvästi parempi henkilöstötilinpäätös 

* Johdon raportoinnin kehittäminen 

* Työhönottoon liittyvien atktoimintojen 

kehittäminen 

* Palkkojen käsittelyyn liittyvien 

toiminta tapojen tehostaminen 

Kaikilla kaupungin työpaikoilla on 

omat työsuojelun kehittämissuunnitelmat, 

jotka on tehty riskien kartoituksen 

pohjalta 

TIETOTEKNIIKKASTRATEGIA 

Henkilöstövarat 

Pietarsaaren kaupungin tietotekniikasta kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa tietotekniikkapäällikkö osana 

henkilöstötoimistoa. Tietoteknisten ratkaisujen kehitystyön pääpainoalueena vuonna 2006 on tietotekniikkapalveluiden 

käyttövarmuuden takaaminen. Kriittiset laite- ja henkilöresurssit kartoitetaan. 

Samalla arvioidaan uudelleen perustietotekniikan ylläpidon rakenteet, tavoitteet ja haasteet. 

Tietotekniikkayksikkö tekee yhteistyötä lähialueiden oppilaitosten kanssa. Tietotekniikan opiskelijat 

voivat hakeutua työharjoittelijoiksi suorittaakseen opinnäytetöitä. Yhteistyötä tehdään myös työvoimaviranomaisten 

kanssa. 

Tietotekniikan kehittämisessä ja ylläpidossa tukeudutaan edelleen ostopalveluihin sekä työsuhteisiin. 

Koulutus 

Tietotekniikkayksikkö järjestää yhdessä arbiksen ja työväenopiston kanssa kohdennettuja tietotekniikkakoulutuksia 

eri henkilöstöryhmille koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutuksesta vastaavat arbis ja 

työväenopisto sekä sovellusohjelmien toimittajat. 

Henkilöstöä kannustetaan myös omaehtoiseen tietotekniikkakoulutukseen. 

24

Ohjelmistot 

Ohjelmistojen ajanmukaisuutta ylläpidetään. Työasemien ja palvelimien ohjelmistoina käytetään vakioituja 

ratkaisuja. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjelmistojen käytettävyyteen laiterikkojen ja häiriötilojen 

yhteydessä ja pyritään mahdollisimman vikasietoiseen kokonaisuuteen. 

Laitteistot ja ohjelmistolisenssit 

Tietotekniikkayksikkö tukee muita hallintoyksikköjä tarkoituksenmukaisten laitteistojen hankinnassa. 

Hankinnoissa hyödynnetään eri yhteisöjen mm. kuntien ja kuntayhtymien tarjoamia yhteishankintoja. 

Yhdessä käyttöpaikassa riittämättömäksi todetun laitteen elinkaarta pyritään jatkamaan etsimällä sille 

tarkoituksenmukainen käyttöpaikka. 

Tietoverkot 

Kaupungin tietoverkkoja kehitetään ja ylläpidetään siten, että kaupungin yksiköt saavat käyttöönsä tarkoituksenmukaiset 

ja tietoturvalliset tietoverkkoyhteydet. 

Yhteistyö 

Seutukunnallisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena 

on, että tietotekniikka tukee alueellista yhteistyötä. 

ASUNTOASIAT 

TOIMINTA-ALA: Asuntoasiat 


Suorittaa ne tehtävät, jotka asuntolainsäädäntö on määrännyt kunnalle, esim.: 

- välitää vuokra-asuntoja sosiaalisin perustein 

- hyväksyä korkotukilainoja ja muita tukia asumiseen sekä myöntää lainojen maksuhelpotuksia 

- valvoa valtion lainojen ja tukien käyttöä 

- antaa yleistä neuvontaa asuntoasioissa 

- seurata asunto-olojen kehitystä kaupungissa 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS: 

Asuntotoimisto muuttaa/on muuttanut toisiin pienempiin tiloihin. 

25

Stratagiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 

VAIKUTTAVUUS 

Asuntojen saatavuus ja kysyntä 

Tavoite 2006 

Kriteeri/Mittari 

Asuntojen kysyntä ja tarjonta 

tasapainossa 

Vuokra-asumisen arvostus 

Houkuttelevat vuokratalot 

Tavoitetaso 

Ei tyhjiä asuntoja 

Pitkäaikaiset asukkaat 

Asukkaiden osallistuminen 

asukasdemokratiaan 

Lisääntynyt viihtyvyys 

Omistajien panokset vuokratalojen 

ylläpitoon. Kaikki asuntoalueet 

tasavertaisiksi 

Arviointi 


Kaupungin omat asunnot ja toimiston henkilökunta 

Tavoite 2006 


Kaupungin oman asuntokannan 

jatkuva ylläpito 

Jokaiselle kaupungin asukkaalle 

kohtuullinen asunto. Asuntojen 

hankinta vaikeasti sijoitettaville 

asunnonhakijoille 

Riittävä henkilökuntavahvuus 

Tavoitetaso 

Hyvässä kunnossa olevat ja 

viihtyisät vuokra-asunnot 

Pienentynyt asunnottomien 

määrä 

Sairaslomasijainen 

Arviointi 

26

Tunnusluvut 

Valtionlainoittamat vuokra-asunnot 

TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 

Vapautuvat asunnot 218 353 270 290 270 270 

Tyhjät asunnot 0 22 25 40 15 25 

Asunnonhakijat 481 576 390 390 400 400 

alle 25 vuotiaat 65 83 80 80 80 80 

eläkeläiset 51 51 50 48 46 45 

Asunnonvaihtajat 54 71 65 68 68 65 

Puutteellisesti asuvat ja 

asunnottomat 

14 14 10 18 10 15 

BS 2002 BS 2003 BS 2004 BU 2005 BU 2006 EP 2007 EP 2008 

Vertailu muihin 

Työvuodet 

(pakollinen) 

2 2 2,01 1,7 1,6 1,6 1,6 

KULUTTAJANEUVONTA 

Toiminta sisältää talous- ja velkaneuvonnan viidelle kunnalle, kuluttajaneuvonnan omalle kunnalle 

sekä sosiaaliasianaistoiminnan kolmelle kunnalle. 


Kaikkien kolmen toiminnan perimmäisenä tarkoituksena on antaa kyseisissä asioissa ennaltaehkäiseviä 

neuvoja ja ohjeita kuntalaisille. Todellisuudessa tämä ei toteudu, vaan kuntalaiset pyytävät apua vasta 

kun todellisia ongelmia on jo syntynyt. 

Valtiovalta kustantaa täysin talous- ja velkaneuvonnan. 


Toimintatavoitteena on aina ollut mahdollisimman kattavan ja hyvän avun antaminen. Siihen kuuluu 

myös se, ettei asiakkaan tarvitse odottaa liian kauan. 

Työmäärätavoitteista ei voi esittää etukäteen mitään tarkkoja lukuja. Kuntalaisethan sen määräävät, joskin 

asiakasmäärä on ollut melko samantasoinen koko toiminnan olemassaoloajan. 

27

Tulevan vuoden työpainetta talous-ja velkaneuvonnan osalta lisää velvoite, jonka mukaan pitää ehtiä 

antamaan enemmän ennaltaehkäisevää taloudenhoitoon liittyvää neuvontaa. Se tulee tapahtumaan oppilaitoksissa, 

järjestöissä ym. vastaavissa. 

TUNNUSLUVUT 

Kuluttajaneuvonnassa näkyy aika hyvin vallitseva suhdanne. Kolmen viime vuoden asiamäärästä voidaan 

päätellä, että kuntalaisilla ei ole mennyt ihan huonosti. Kauppaa on tehty ja palveluja ostettu. 

2002 2003 2004 

Asiakkaita 464 490 548 

Talous- ja velkanevonnassa päätä ei ole näkyvissä. Uudet asiakkaat tulevat vieläkin 1980–90-luvun 

vaihteen järjestelemättömien velkojen kanssa. Pienen osan kohdalla on kyse tämän vuosituhannen aikaisesta 

ylivelkaantumisesta.. 

2002 2003 2004 

Uusia asiakkaita 61 67 85 

Asiakastapaamisia 219 289 370 

Sosiaaliasiamiestoiminnassa on lukumäärältään vähän yhteydenottoja, mutta tapaukset ovat sitten sisällöltään 

sitäkin raskaampia. 

2002 2003 2004 

Tapauksia 20 15 18 

EDUNVALVONTAPALVELUT 

Edunvalvonnan (holhoustoimen) palveluilla pyritään auttamaan henkilöitä, jotka eivät esimerkiksi vajaavaltaisuuden, 

vaikean sairauden, poissaolon tai korkean iän vuoksi voi itse hoitaa taloudellisia asioitaan. 

Tällainen henkilö voi saada avukseen edunvalvojan. 

Henkilöä, jonka etuja valvotaan, kutsutaan päämieheksi ja kunnan virkaholhoojaa yleiseksi edunvalvojaksi. 

Pietarsaaren kaupungin yleisen edunvalvontatoimiston päämieskanta kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 

2002 päämiehiä oli 75, vuoden 2003 lopussa 95, vuoden 2004 lopussa 112 ja vuoden 2005 lokakuussa 

päämiehiä on 130. Työntekijöitä on 2. 

KEHITTÄMISYKSIKKÖ 


Kehittämisyksiköllä on yleinen hallinnollinen vastuu kaupungin organisaation seuraavista alueista riippumatta 

siitä, mikä sektori hoitaa toimeenpanon: 

28

• Liikenne 

• Hankinta 

• Hankkeet 

• Ulkoisen imagon luominen 

• Ulkoinen viestintä 

• Hallinnon kehittäminen 

• Henkilöstön ja luottamushenkilöiden kouluttaminen 

Matkailu- ja viestintäosasto vastaa kaupungin matkailutiedotuksesta ja matkailun kehittämisestä sekä yhteistyöstä 

alueellisten ja kansallisten matkailujärjestöjen kanssa. Osasto vastaa viestintähenkilöstön kanssa 

myös infopisteen toiminnasta. 


Liikenne 

Vippari-liikenne tarjoaa kaikille mahdollisuuden kutsuohjatun palveluliikenteen käyttämiseen kaupunkitaajaman 

alueella. Pitkällä aikavälillä liikennettä lisätään aikataulullisesti ja sen resursseja vahvistetaan siten, 

että työmatkoja voidaan tehdä yhä enemmän Vippari-busseilla. 

Seutulippua markkinoidaan ja sen käyttöaluetta laajennetaan käsittämään koko entisen Vaasan läänin: siitä 

tulee Pohjanmaan seutulippu. Vanhaa seutulippua käytetään uuden kanssa rinnan. 

Syöttöliikenne Kruunupyyhyn jatkuu. Liikenteen tarkoitus on parantaa liikkuvuutta ja edistää yrityselämän 

etuja. 

Syöttöliikennettä Pännäisiin pidetään yllä lääninhallituksen kanssa yhteistyössä. 

Kaupunki valvoo jatkuvasti valtion viranomaisiin nähden liikennettä ja koko logistiikkaa koskevia lainsäädäntö-, 

talous- ja muita ajankohtaisia asioita. 

Liikenteen osalta on yleistavoitteena taata Pietarsaaren kaupungin logistiikan hyvin toimivat, kattavat, monipuoliset 

ja taloudellisesti puollettavissa olevat ratkaisut. 

Hankkeet 

Vastuu kaupungin osallistumisesta kaupunginhallituksen tai kaupunginjohtajan päättämiin hankkeisiin. 

Ehdotusten tekeminen kaupunginjohtajalle uusista hankkeista, joihin kaupunki voisi osallistua. 

Ulkoisen imagon luominen 

Kaupungin imagon parantaminen osallistumalla messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja muihin sellaisiin 

tilaisuuksiin, joissa kaupunki voi tulla näkyvästi esille. 

Kaupunki pyrkii eri alojen yhteisöjen jäsenyyteen luomalla eri alojen verkostoa voidakseen sekä osallistua 

mahdollisiin EU-hankkeisiin että muihin yhteistyömuotoihin. 

Ulkoinen viestintä 

Infopisteen, Lähi-TV:n ja muiden sisäisten ja ulkoisten tiedotuskanavien kautta parannetaan kuntalaisille 

suunnattua viestintää ja helpotetaan ja kannustetaan osallistumista yhteisiin asioihin. 

Hallinnon kehittäminen 

Hallintoa ja hallinnollisia toimintavälineitä kehitetään ja tehostetaan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan 

antamien ohjeiden mukaan. 

Yhteistyössä kaupungin laitosten ja virastojen kanssa pyritään oma-aloitteisesti pelkistämään toimintatapoja 

ja saamaan prosessi nopeaksi, oikeusturvalliseksi ja selkeäksi. 

Kaupungin hallintorakenne on saatava sellaiseksi, että valmistelu ja toimeenpano palvelevat kuntalaisia 

ja elinkeinoelämää nopeasti ja tehokkaasti ja demokratian kannalta läpinäkyvästi. Tavoitteena on, että 

tehokas hallinto tuottaa palvelutuotannolle suuremman osuuden kokonaistaloudellisesta ”kakusta”. 

29

Henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutus 

Luottamushenkilöille annetaan vuoden mittaan tilaisuus saada hallintoon, lakitieteeseen, talouteen ja 

muihin aiheisiin liittyvää koulutusta. Koulutusta antavat sekä kaupungin omat virkamiehet että ulkopuoliset 

kouluttajat. 

Henkilöstön pitää saada jonkinlaista koulutusta vähintään kerran vuodessa. Koulutus järjestetään mikäli 

mahdollista Pietarsaareen. Hallinnossa olevaa tietoa on hyödynnettävä siten, että sitä siirretään edelleen, 

kun se on perusteltua. 

Erityiskoulutusta järjestetään hallintokuntien oman kiintiön rajoissa. 

Tavoitteena on kehittää henkilöstön ammattitaitoa, työkykyä ja työmotivaatiota tehokkaalla koulutuksella 

yhteistyössä muiden hallintokuntien, erityisesti henkilöstötoimiston kanssa. Tällä tavoin kohenee 

työntekijöiden valmius parantaa palvelulaatua, ja heitä kannustetaan kehittämään omaa ja työyhteisönsä 

työtä. Imagoa parantava vaikutus on huomattava. 

VAIKUTTAVUUS 


Tavoite 2006 Tavoitetaso Arviointi (Tilinpäätös) 



Osallistuminen kaupungin hankkeisiin 

Henkilöstön ja luottamushenkilöiden 

koulutus/pätevöittäminen 

Joukkoliikenne 

Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan 

ohjeiden mukainen 

Henkilöstön ja luottamushenkilöiden 

pitäminen kehityksen tasalla 

sopivalla koulutuksella ja 

seminaareilla 

Syöttöliikenne kaikkiin juna- ja 

lentoyhteyksiin 

(Pännäinen ja Kruunupyy). 

30 000 matkustajaa VIP-linjalla 

vuonna 2006 

Matkailu- ja viestintäosasto 

Toimistossa kävijöiden lisäys 

25 prosentilla 

Nykyisen palvelutason säilyttäminen 

30

Suoritteet/ tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08 

Kehittämisyksikkö 230 820 232 694 

Koulutusyksikkö 39 625 24 200 

Joukkoliikenne 300 000 336 500 

Matkailutoimisto 219950 219038 

Infopiste 53684 54051 

Työvuodet 6,9 7,3 

pakollinen 

Perustelut: 

Matkailuasiamies työskenteli osa-aikaisesti (60 %) v. 2005. Kokoaikaiselle eläkkeelle jäännin jälkeen lienee 

palkattu uusi työntekijä kokopäivätoimiseksi. 

MATKAILUTOIMISTO 

• vastaa viestintätoiminnasta ja kokonaisvaltaisesta markkinoinnista toimialallaan 

• harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa 

• tehostaa yhteistyötä 7 sillan saariston jäsenkuntien ja -matkailuyritysten kanssa 

• edistää markkinointia, verkostoitumista ja tuotekehitystä yhteistyössä kunnan matkailuyhdistysten 

kanssa 

• osallistuu erilaisiin myyntitilaisuuksiin, messuihin jne. 

INFO-PISTE 

• toimii kunnallisena neuvontapisteenä 

• opastaa kaupungin hallintoa koskevissa asioissa ja helpottaa siten muiden virastojen ja yksiköiden 

työpainetta ja kiirettä 

• huolehtii kaupunkiin juuri muuttaneille suunnatusta viestinnästä 

• parantaa kuntalaisten tietoja esim. käyttämällä teksti-ilmoittelua ja kaupunki-infolähetyksiä Pietarsaaren 

TV:ssä. 

31


1000 euro 

Tilinpäätös-04 

Talousarvio-05 

Lautakunnan ehdotus-06 


Menot 6 410 7 479 8 096 8 124 

Tulot 1 300 1 287 1 236 1 486 

Netto 5 110 6 193 6 860 6 638 

32

KESKUSVAALILAUTAKUNTA 

Vuonna 2006 pidetään presidentinvaalit. 

Vuonna 2007 pidetään eduskuntavaalit, vuonna 2008 kunnallisvaalit ja vuonna 2009 EU-vaalit. 

KESKUSVAALILAUTAKUNTA 

1000 euro 



Lautakunnan 

ehdotus-06 


Menot 79 0 45 45 

Tulot 27 0 0 0 

Netto 53 0 45 45 

33

TARKASTUSLAUTAKUNTA 

Tarkastuslautakunta toimittaa tilintarkastuksen, ja lisäksi käytetään JHTT-yhteisöltä ostettuja palveluja. 

Kaupunginvaltuusto on valinnut 21.6.2005 kokouksessaan Ab Vist Oy:n tarkastusyhteisöksi toimintakaudeksi 

2005–2008. 

TARKASTUSLAUTAKUNTA 

1000 euro 



Lautakunnan 

ehdotus-06 


Menot 21 25 25 25 

Tulot 0 0 0 0 

Netto 21 25 25 25 

34

TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO 


Malmin terveydenhuoltoalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa Pietarsaaren seudun väestölle laadukkaita 

ja kustannustehokkaita palveluja – ehkäisevää terveydenhoitoa, ihmisläheistä ja joustavaa perusterveydenhuoltoa, 

kiireellistä ja elektiivistä erikoissairaanhoitoa sekä ympäristöterveydenhuoltoa. 

Yleiset tavoitteet 

Painopiste on toiminnan yhdentämisessä, jotta voidaan luoda tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita 

hoitoketjuja tehokkaan hoidon ja väestön tarpeita vastaavien palvelujen tuottamiseksi. 

Yleistä toiminnasta 

Integraatiota perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen välillä syvennetään. Hoitoketjujen 

suunnitteluun ja toteutukseen panostetaan kaikilla hoidon portailla. Effica-sairauskertomusjärjestelmän 

yhteiskäyttöä kehitetään edelleen. Laatutyö on yksi niistä alueista, joilla integraatiolla on 

mahdollisuus parantaa hoitoa ja edelleen edistää integraatiota muilla alueilla. 

Useissa toimipisteissä tilat ovat ahtaat ja/tai epätarkoituksenmukaiset. Toimintojen integroinnin seurauksena 

ei ole odotettavissa tilojen mainittavaa vapautumista. Asematien sairausvastaanoton valmistuminen 

mennee syksyyn 2006. 

Lääkärityövoimasta on vajetta useammalla erikoisalalla. Ulkopuolisten lääkäripäivystäjien käyttäminen 

on välttämätöntä MTHA:n toiminnan katkeamattomuuden kannalta. 

Lääkärit voivat suorittaa perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen eli ns. europalvelun kokonaan 

MTHA:n palveluksessa samoin kuin yleislääketieteen erikoislääkärin tutkintoon vaadittavat palvelut. 

Myös joidenkin muiden erikoisalojen koulutusten osiota voidaan suorittaa MTHA:lla. Yhteistyö lääkärien 

erikoistumisopinnoissa Uumajan yliopiston kanssa jatkuu. 

Henkilökunnalle järjestetään mahdollisuus koulutukseen valtakunnallisten suositusten mukaan. 

MTHA:n yhteistä valmiussuunnitelmaa valmistellaan työryhmän toimesta. 

Työntekijäkohtainen työn vaativuuden arviointi suoritetaan vuoden 2006 aikana. 

Päivystys 

Toiminnallisesti terveyskeskuksen ja sairaalan päivystykset ovat vielä etäällä toisistaan, vaikka eivät 

kuitenkaan niin kaukana kuin vuoden 2005 alussa. Päivystyksen kehittämistä toteutetaan projektilla, joka 

päättyy vuoden 2006 lopussa. Tavoitteena on toiminnallisesti yksi yhtenäinen yksikkö, jonka sisällä 

terveyskeskuksen ja sairaalan päivystävät lääkärit toimivat saumattomasti yhteen. Muun henkilökunnan 

toiminta tulee olla vähintään yhtä saumatonta. Kiinteä osa päivystystä on asiantunteva puhelinneuvonta 

vuorokauden kaikkina tunteina. 

35

Päivystystoiminnan integroinnilla pyritään parantamaan palvelua niille potilaille, jotka todella ovat päivystyksen 

tarpeessa. Päivystyspalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa tavoitellaan muutaman vuoden kuluessa 

valtakunnallisia keskiarvoja. Toiminnallisten muutosten yhtenä tavoitteena on, että arki-iltojen 

terveyskeskuspäivystykseen tarvitaan vain yksi lääkäri. Sairaalan lääkäreiden päivystysjärjestelyihin ei 

ole suunniteltu muutoksia. 

Etupäivystyksen lisäksi sairaalan päivystystoimintaan kuuluu konservatiivisten alojen (sisätaudit, keuhkosairaudet 

ja neurologia), kirurgian, gynekologian ja synnytysten, lastentautien ja anestesiologian takapäivystys. 

Takapäivystäjät toimivat kotoa käsin ollen etupäivystäjän ja osastojen tavoitettavissa konsultaatiota 

varten sekä kiertävät osastot viikonloppuisin. Psykiatrian takapäivystys toimii yhteisenä rinkinä 

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kanssa. 

Terveyskeskuksen vastaanottotoiminnat 

Palvelujen tarjonnan lisäämistä hidastaa lääkärivaje. Pääterveysasemalla toiminnan optimaalista järjestämistä 

vaikeuttaa tilanahtaus. Asematien sairausvastaanoton valmistuminen helpottanee jonkin verran 

tilanahtautta. Lääkärien päivystystoimintaa siirretään illasta virka-ajalle. Hoitajien puhelinneuvontaa ja 

vastaanottotoimintaa kehitetään koulutuksen ja työjärjestelyjen avulla. Ajanvaraustoimintaa yhdenmukaistetaan. 

Erikoisvastaanottojen haasteena on edelleen integraation syventäminen sairaalan vastaavien toimintojen 

kanssa. Terveyttä edistävä työ nostetaan valtakunnallisesti yhdeksi terveydenhuollon painopistealueeksi 

tuleviksi vuosiksi. 

Kotisairaanhoidossa jatketaan yhteistyötä ja yhteistä projektia kuntien sosiaalityön kanssa. Vanhusten 

muistitestauksia tehdään lääkärin valvonnan alaisuudessa. Hyvä yhteistyö omaisten ja kotisairaanhoidon 

välillä parantaa hoidon laatua. Kotisairaalatoimintaa voidaan ryhtyä suunnittelemaan, kun siihen saadaan 

kytkettyä riittävästi lääkärityövoimaa. 

Lasten- ja äitiysneuvolatoiminta jatkuu hyviksi todettujen periaatteiden mukaisesti. Ennalta ehkäisevän 

työn osuus pidetään riittävänä ja yhteistyötahojen kanssa hiotaan sopivia menettelytapoja eri tilanteisiin. 

Lääkärin työpanos neuvolatoiminnassa on määrällisesti rajallinen. Lastenlääkärin ja gynekologin asiantuntemuksen 

käyttämistä neuvolatoiminnassa selvitetään. 

Kouluterveydenhuollon haasteet ovat hyvin moninaiset ja näyttävät lisääntyvän lasten ja nuorten pahoinvoinnin 

kasvaessa. Terveydenhoitajien työpaineet ovat suuret. Lääkärityön osuus on valitettavan 

vähäinen lääkäripulasta johtuen. 

Terveyskeskuksen vuodeosastot 

Geriatrian ja yleislääketieteen osastoilla 6–8 potilaiden vaihtuvuus lisääntyy, toiminta on jo muuttanut 

luonnettaan. Pitkäaikaispotilaiden osuus on hoitopäivistä vähentynyt. Tilalle on tullut lyhyempiä ja 

huomattavasti intensiivisempiä hoitojaksoja, monisairaita vanhuksia, jotka vaativat paljon lisätutkimuksia 

ja kuntoutusta. Osastojen fyysiset rakenteet ovat käyneet vanhanaikaisiksi ja hoitoa vaikeuttaviksi. 

36

Sisätaudit, keuhkosairaudet 

Lääkärivirkojen täyttöaste on hiukan vajaa. Maha-suolikanavan tähystystoimintaan tarvitaan mahdollisesti 

ulkopuolista ostopalvelua. Nefrologin konsultaatioita ostetaan entiseen tapaan, ja reumatologin 

konsultaatioiden ostamista selvitellään. 

Osastopotilaiden hoitoisuusaste näyttää koko ajan nousevan. Poliklinikkatoimintaa vaikeuttavat tilojen 

hajanaisuus ja vastaanottohuoneiden puute. Kardiologisen toiminnan osuus kasvaa niin lääkäreillä kuin 

itsenäistä vastaanottoa pitävillä sairaanhoitajillakin. Dialyysitoiminnan tarve kasvaa väestön ikääntyessä 

ja diabeteksen yleistyessä. Päivystys sitoo paljon lääkärityövoimaa. 

Keuhkopoliklinikan suoritemäärät alenevat edellisestä vuodesta, koska toinen erikoislääkäreistä on äitiyslomalla. 

Toiminnan painopiste on polikliinisessa työssä. Hoitoketjuja kehitetään, allergologiset tutkimukset 

ja siedätyshoidot keskitetään yhteen paikkaan. Osastolle tavoitellaan ainakin yhtä laatuvaatimukset 

täyttävää eristyshuonetta infektiopotilaiden hoitoa varten. 

Kirurgia, anestesia ja leikkaukset, silmä- ja korvataudit 

Lääkärimiehityksen uskotaan pysyvän hyvänä lukuun ottamatta ortopediaa, jossa viran täyttäminen 

näyttää mahdottomalta. Koko maassa on lukuisia avoinna olevia ortopedien virkoja. Ortopedinen toiminta 

on siten epävarmaa, mutta palveluja ostetaan tarjonnan mukaan. Leikkausten kokonaismäärä pysyy 

jokseenkin samana ja poliklinikkakäyntien määrän odotetaan kasvavan hiukan verrattuna vuoteen 

2005. Sairaanhoitajia koulutetaan itsenäiseen vastaanottotoimintaan, ja näin voidaan edistää järkevää 

työnjakoa. 

Päiväkirurgiassa tavoitellaan yhtä suurta toimenpidemäärää kuin vuonna 2005, mutta päiväkirurgisesti 

hoidettavia potilasryhmiä pyritään lisäämään. Kaikista leikkauksista noin kolmasosa tehdään päiväkirurgisesti. 

Päiväkirurgia on pelkästään elektiivistä toimintaa, joten sen suunniteltu sulkeminen lomaaikoina 

on hyvin perusteltavissa. 

Leikkaustoimintaa jatketaan viidessä salissa. Anestesiologit kehittävät ja laajentavat kipupoliklinikan 

toimintaa. 

Etenkin kesällä vuosilomien aikaan kirurgien ja anestesiologien päivystysrasite on suuri. Päivystystaakan 

helpottamiseksi joudutaan käyttämään ulkopuolisia päivystäjiä, jotta ei rikota virkaehtosopimuksen 

määräyksiä. 

Silmälääkäri jatkaa leikkaustoimintaa ostopalveluna. Korvalääkärin osa-aikavapaa jatkuu alkusyksyyn 

2006 saakka, minkä vuoksi jonotusajat pitenevät. 

Neurologia, kuntoutus 

Neurologian yksikkö jatkaa hoidonporrastukseen perustuvaa yhteistyötä terveyskeskusten, läheisten 

keskussairaaloiden ja yliopistollisen sairaalan kanssa. Hoitoketjutyötä jatketaan ja tavoitteena ovat paikalliset 

hoitoketjut esim. aivoverenkiertohäiriöitä tai dementiaa sairastaville potilaille. Neurofysiologinen 

konsultaatiotoiminta jatkuu. Neurologisten potilaiden hoidossa on erittäin tärkeää ottaa 

huomioon myös lähiomaiset. 

37

Moniammatillinen kuntoutustoiminta palvelee koko Vaasan sairaanhoitopiiriä, osaston hoitopäivistä 

noin 2/3 ja päiväkuntoutuksesta noin 1/3 myydään MTHA:n ulkopuolisille kunnille. Toiminnan laajuudessa 

ei tapahdu juurikaan muutoksia, mutta aktiivista markkinointia jatketaan. Kaikki MTHA:n omat 

kuntoutusresurssit pyritään saamaan yhteiseen yksikköön. Yhteistyötä lisätään sekä osastojen 6–8 että 

kotisairaanhoidon kanssa. Yksi lähivuosien tärkeimpiä tavoitteita on kotikuntoutukseen sopivien toimintamallien 

kehittäminen. Päiväkuntoutuksessa yhteistyö psykiatrian yksikön kanssa on merkityksellistä 

ehkäisevää työtä, koska mielenterveydelliset ongelmat ovat tavallinen työkyvyttömyyden syy. Yhteistyön 

ja työnjaon selkeyttäminen sekä omassa organisaatiossa että eri ulkopuolisten toimijoiden kesken 

parantaa kuntoutuspalvelujen saatavuutta ja tehokkuutta tulevaisuudessa. Fysiatrian poliklinikan toiminnan 

kehittämistä ja etenkin terveyskeskuksiin suuntautuvan konsultaatiopalvelun laajentamista hidastaa 

lääkärityövoiman vaje. 

Naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit 

Synnytystoiminnan turvallisuutta parannetaan laitehankinnoilla, joista osa on jo tehty ja osa on tarkoitus 

hankkia vuonna 2006. Kivunlievitykseen soveltuva amme on otettu äsken käyttöön. Synnyttäjille ja heidän 

perheilleen tarjottavan hoidon laadun kohentamiseksi toivotaan osastolle lisää perhehuoneita. Puhtaasti 

lääketieteelliset perustelut löytyvät sille, että osastolla pitäisi olla enemmän yhden hengen huoneita. 

Esim. infektio- ja syöpäpotilaat tarvitsevat usein yhden hengen huoneen. 

Naistentautien poliklinikan tilat ovat erittäin huonot etenkin salassapitovelvollisuuden kannalta. Poliklinikan 

saneeraus ja laajennus toteutetaan vuonna 2006. 

Avoinna oleva lastentautien ylilääkärin virka pyritään täyttämään. Lastenyksikön toiminnalla tyydytetään 

alueen lapsipotilaiden sekä akuutti että elektiivinen erikoissairaanhoidon tarve. Hoitoketjuja kehitetään 

yhdessä perusterveydenhuollon edustajien kanssa ja yhteistyötä parannetaan erityisesti syömishäiriö- 

ja keuhkopoliklinikan kanssa. Perhekeskeisen hoitotyön avulla parannetaan hoidon jatkuvuutta sekä 

omassa organisaatiossa että eri tahojen välillä. 

Lastenneurologin ja foniatrin konsultaatiokäyntejä jatketaan. 

Psykiatria 

Psykiatrian resurssien täysimittainen hyödyntäminen ei onnistu tilanahtauden vuoksi. Lääkärimiehitys 

on minimaalinen rekrytoinnista huolimatta. Rekrytointia on tehostettava pitkäjänteisesti, koska useita 

työntekijöitä siirtyy eläkkeelle lähivuosina. Toiminnassa painotetaan integraation syventämistä muiden 

MTHA:n toimijoiden kanssa toteuttamalla rajoja ylittäviä projekteja ja koulutuksia. Paikalliselle psykogeriatriselle 

hoitoyksikölle on ilmeinen tarve, joten sen toteuttamista on syytä pohtia. 

Psykiatrisen hoitokodin mahdollinen siirtäminen Pietarsaaren kaupungin toiminnaksi on selvitettävä. 

Lasten- ja nuorisopsykiatriset palvelut jatkuvat entiseen tapaan. Syömishäiriöpoliklinikan potilaat ja 

käynnit ovat lisääntyneet hieman vuonna 2005 ja kysyntä pysynee yhtä suurena myös vuonna 2006. Osa 

potilaista tarvitsee osastohoitoa. Yhteistyö lastenosaston samoin kuin monien muidenkin yhteistyötahojen 

kanssa on välttämätöntä hyvien tulosten saamiseksi. 

38

Työterveyshuolto 

Työterveyshuollon toimintaa säädellään hyvin tarkasti omassa lainsäädännössään. Työ kohdentuu sekä 

työympäristöön että yksilöön ja työtä tehdään yhteistoimintana työnantajan, työntekijän ja työsuojeluorganisaation 

edustajien kanssa. Hyvällä työterveyshuollolla voidaan vähentää ja jopa ehkäistä tulevaisuuden 

sairastuvuutta. 

Tilat ovat hajanaiset ja ahtaat, eri vaihtoehtoja selvitetään. Nykyiset asiakkaat pyritään säilyttämään ja 

toimintaa laajennetaan voimavarojen mukaan. 

MTHA tuottaa lakisääteisen työterveyshuollon ja myös sairaanhoidon omalle henkilökunnalleen. Tähän 

liittyvä lääkärin työpanos ostetaan yksityislääkäreiltä. Työterveyshuollon oman henkilökunnan työterveyshuolto 

ja siihen kuuluva sairaanhoito pitäisi järjestää ostopalveluna. 

Hammashuolto 

Kysyntää vastaavien palvelumäärien tuottaminen ei onnistu, koska hammaslääkäreistä on pulaa. Pula 

saattaa jopa pahentua vuoden 2006 aikana ennen kuin lisääntyneen koulutuksen positiiviset vaikutukset 

mahdollisesti alkavat näkyä myös MTHA:lla. Palveluja annetaan väestölle resurssien puitteissa, perustuen 

yleisesti hyväksyttyihin ja vaikuttaviin hammaslääketieteellisiin toimintatapoihin hoitotakuusäännösten 

mukaisesti. Perushoidon lisäksi tarjotaan rajoitetusti erikoishammashoitoa. Kutsujärjestelmää 

kehitetään. Keskeinen tavoite on suun terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen. 

Ympäristöterveydenhuolto 

Toiminta jatkuu edellisten vuosien tapaan. Henkilöstöresurssit ovat vakaat ja tuotettavien palvelujen 

määrät pysynevät edellisen vuoden tasolla. Selvitykset mahdollisen alueellisen yhteisen yksikön perustamisesta 

jatkuvat. 

Lääketieteelliset palveluyksiköt 

Röntgenosastolla jatketaan intensiivisesti koko toiminnan digitalisointia. Suoradigitaalisen natiivikuvauslaitteen 

hankinta nähdään välttämättömänä askeleena eteenpäin. Filmittömään aikakauteen siirtyminen 

edellyttää myös muita laite- ja ohjelmistohankintoja. Laatutyö on sädeturvallisuuden kannalta 

tärkeää sekä potilaille että henkilökunnalle. Tutkimusmäärien odotetaan kasvavan jonkin verran. 

Laboratoriossakin oletetaan tutkimusmäärien kasvavan hiukan. Toiminnan perustavoitteet ovat korkea 

laatu, nopea ja ammattitaitoinen palvelu sekä kilpailukykyiset hinnat. Laatukäsikirja on valmistumassa, 

potilasohjeita uusitaan vuonna 2006 ja mahdollisuuksien mukaan uusitaan myös asiakaskysely. Osa laitteistosta 

on uusittava lähivuosina. 

Lääkekeskus palvelee MTHA:n lisäksi alueen vanhainkoteja ja paikallista Folkhälsan-yksikköä. Toimintaa 

määrittävät useat erilaiset viranomaisten määräykset. Lääkehankinnoissa tehdään yhteistyötä 

yliopistollisen sairaalan johdolla. Laatuvaatimukset ja työturvallisuusmääräykset aiheuttavat jatkuvaa 

kouluttautumistarvetta. 

39

MTHA:n psykologitoiminnot yhdistyvät vuoden 2006 alusta. Yhdistymisen myötä psykologit pystyvät 

paremmin vastaamaan heille asetettuihin monipuolisiin tietotaitovaatimuksiin. Yhdistynyt toiminta on 

tehokkaampaa ja houkuttelevampaa. Eläkkeelle siirtymiset antavat lähivuosina uusia rekrytointihaasteita. 

Koulupsykologien puute lisää työpaineita MTHA:n psykologeille. Yksi ratkaisumalli voisi olla resurssien 

ja toiminnan siirtäminen kunnilta MTHA:lle. 

Myös sosiaalityöntekijät muodostavat oman yhteisen yksikkönsä vuoden 2006 alusta. Sosiaalityöntekijät 

auttavat potilaita ja heidän omaisiaan sosiaalisissa, yhteiskunnallisissa ja psykososiaalisissa kysymyksissä 

sekä toimivat konsultteina henkilökunnalle näissä asioissa. Kaksi sosiaalityöntekijää toimii 

potilasasiamiehenä. 

Palveluyksiköt 

Jatketaan selvitystyötä, jonka tavoitteena on hallinnon keskittäminen Vanhaan sairaalaan. Tämä tarkoittaa 

koko talousosaston ja muutaman muun työntekijän siirtymistä sinne. Kaupungilta vapautuvien, 

päiväkotikäytössä olleiden, paviljonkien käyttömahdollisuuksia selvitetään. 

TAVOITTEET 

Perusterveydenhuolto 

- ihmisläheinen ja joustava perusterveydenhuolto ja ehkäisevä terveydenhoito 

- laadukas kiireellinen ja suunniteltu geriatrinen sairaanhoito 

- toimivien hoitoketjujen kehittäminen MTHA:lla sekä yhteistyössä muiden hoitoalan toimijoiden 

kanssa 

- edellytysten luominen päivystyskäyntien siirtämiselle päiväaikaan 

- ehkäisevän ja järjestelmällisen suu- ja hammashoidon turvaaminen hoitotakuun puitteissa 

Erikoissairaanhoito 

- kehittää laadukasta potilaskeskeistä erikoissairaanhoitoa väestön tarpeiden mukaisesti kehittää 

toimivia hoitoketjuja MTHA:lla sekä yhteistyössä muiden hoitoalan toimijoiden kanssa 

- turvata nykyisten erikoisalojen ja päivystyksen toimintakyky myönnetyissä puitteissa 

- jatkaa vuodeosastohoidosta avohoitoon siirtymistä 

Lääkinnälliset palveluyksiköt 

- laadukkaiden, joustavien ja kustannustehokkaiden lääkinnällisten palvelujen kehittäminen 

Muut palveluyksiköt 

Tietotekniikkatoiminnot ovat keskeisessä asemassa ja niitä kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa. 

Haavoittuvuuden vähentämiseksi ja käyttöturvallisuuden parantamiseksi osasto pyrkii tiiviiseen yhteistyöhön 

paikallisten tietotekniikkayritysten sekä hoitoalan ohjelmista vastaavan TietoEnatorin kanssa. 

Sairaalan ja terveyskeskuksen huolto- ja kunnossapitotoiminnot yhdistetään. 

40

Hallinto 

Hallinto- ja talousosasto kehittää talousarviovuoden aikana hallinnon toimintoja ja taloushallintoa, jotta 

saatavilla on merkityksellistä, nopeaa ja virheetöntä tietoa, joka mahdollistaa toiminnan tehokkaan johdon 

ja ohjauksen. 

Eräs henkilöstöhallinnon lähivuosien suurista haasteista on sovittaa yhteen perusterveydenhuollon ja 

erikoissairaanhoidon menettelytavat, rutiinit ja periaatteet sekä luoda edistyksellinen ja laadukas henkilöstöpolitiikka, 

jonka ansiosta terveyskeskus ja sairaala ovat houkutteleva työpaikka vastaisuudessakin. 

Malmin terveydenhuoltoalue 

Talousarvio 2006 Suoritteet Euroa 

Päivystys ja aluevastaanotto 

88 000 5 480 747 

Geriatria 18 950 4 320 571 

Sisätaudit ja keuhkotaudit 

8 840 2 687 789 

Kirurgia, leikk. ja anest., 

silmä, korva 8 404 3 237 657 

Neurologia ja kuntoutus 2 904 1 112 564 

Gynekologia ja synn., pediatria 

4 365 1 388 188 

Psykiatria 8 373 1 149 263 

Hammashuolto 15 800 1 287 384 

Sairaankuljetus 1 450 214 716 

Kuntoutuspalveluyksikkö 20 606 588 556 

Ympäristöterveydenhuolto 

19 467 397 610 

TA-2006 TA 2005 TA 2004 

Malmin THA 21 865 045 21 313 711 

Vaasan sairaanhoitop. 7 104 379 6 652 719 

Muuta 6 552 6 559 

Yhteensä 28 975 976 27 972 989 27 286 793 

Toiminnan supistus -255 976 -572 989 

Yhteensä 28 720 000 27 400 000 27 286 793 

41

KUNTAYHTYMÄT: TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO 

1000 euro 

Lautakunnan 

Tilinpäätös-04 Talousarvio-05 ehdotus-06 


Menot 27 287 27 400 28 880 28 720 

Tulot 0 0 0 0 

Netto 27 287 27 400 28 880 28 720 

42

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 

Pelastusjohtaja: Kari Koskela 

• Pelastustoiminta 

• Palonehkäisytyö 

• Neuvonta ja valistus 

• Sairaankuljetuspalvelut 

• Öljyntorjunta 

Toiminnan yleisperusteet: 

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen toiminta-alueena on Kannuksen, Kokkolan 

ja Pietarsaaren kaupungit sekä Halsuan, Himangan, Kaustisen, Kruunupyyn, Kälviän, Lestijärven, Lohtajan, 

Luodon Perhon, Toholammin, Ullavan ja Vetelin kunnat. Pelastustoimen toiminta-ajatuksena on 

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen palo- ja henkilöturvallisuudesta vastaaminen lainsäädännön, 

johtosäännön ja toimintasäännön mukaisesti. 

Pelastustoimi on yhteiskunnan perusturvan olennainen osa. Pelastustoimeen kuuluvat ennakoiva palontorjunta 

sekä sammutus- ja muut toimenpiteet tulipalon sattuessa. 

Pelastustoimeen kuuluvat myös onnettomuudesta, katastrofista tai muusta niihin verrattavasta tapahtumasta 

tai luonnontapahtumasta aiheutuvat toimenpiteet, jotka suoritetaan ihmisten, eläinten tai omaisuuden 

pelastamiseksi ja joista pelastustoimen viranomaiset voivat tarkoituksenmukaisesti huolehtia. 

Lisäksi pelastuslaitos voi huolehtia terveydenhuoltoviranomaisten toimeksiannosta sairaankuljetustoiminnasta. 

Tavoitteet: 

Pelastuslaitoksen toiminnan tavoitteena on tehokkaan, hyvin varustetun ja hyvin koulutetun organisaation 

avulla luoda edellytykset Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen asukkaiden hengen ja omaisuuden 

turvaamiseen. Tämä toteutetaan toisaalta aktiivisen ennakoivan toiminnan avulla, johon kuuluvat 

neuvonta, valistus, palotekninen neuvonta ja valvonta, palotarkastustoiminta ja vaarallisten aineiden 

käytön sekä varastoinnin valvonta, toisaalta ns. operatiivisen toiminnan avulla, joka muodostuu sammutus- 

ja pelastustyöstä, sairaankuljetustoiminnasta, öljynvahinko-toiminnasta, jälkivahinkotorjunnasta ja 

avustustoiminnasta. 

Talous ja hallinto: 

Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Kokkolan kaupunki. Pelastuslaitos on itsenäinen tulosyksikkö 

Kokkolan kaupungin kirjanpidossa. Sopijakunnat jakavat hallinnon, viranomaistoiminnan ja yhteisten 

tilojen kustannukset asukasluvun suhteessa. Sairaankuljetuksen menot ja tulot kohdennetaan 

kuntakohtaisesti toiminnasta huolehtivalle palokunnalle. Hallinto ohjaa pelastustoimen kustannukset 

kunnille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. 

43

Syynä vuoden 2006 talousarvion huomattavaan kasvuun vuoden 2005 talousarvioon nähden on lähinnä 

se, että henkilöstökustannuksiin on vuoden 2005 talousarvioon varattu liian vähän varoja, mikä näkyy 

sekä vuoden 2004 tilinpäätösluvuista että vuoden 2005 osavuosiraportista. Lisäsyynä ovat myös palkantarkistukset, 

jotka on päätetty tehdä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun pelastusalueen keskinäisen 

palkkatason yhtenäistämisen seurauksena. 

Suoritteet: 

TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 

Pelastustoimi 426 400 400 400 400 

Sairaankuljetuksia 2659 2500 2500 2500 2500 

Palotarkastukset 

447 500 500 500 500 

rek. 

Palokunnan sisäinen 

1214 740 740 740 740 

koulutus (h) 

Pro-Centerin koulutus, 

287 400 400 400 400 

(kpl) 

Tiedotustoiminta 

1053 2000 1000 1000 1000 

(kpl) 

Henkilökunta, (vak.) 35 36 36 36 36 

(työsop.) 2 2 2 2 2 

KESKIPOHJMAAN ja 

P:SAAREN ALUEEN 

PELASTUSLAITOS 

1000 euro 



Lautakunnan 

ehdotus-06 


Menot 1 516 1 475 1 791 1 741 

Tulot 102 0 0 0 

Netto 1 414 1 475 1 791 1 741 

44

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 

Ympäristönsuojelupäällikkö: Bertil Hällis 

Rakennustarkastaja: Rolf Nilsson 

TOIMINTA-ALUE: Ympäristönsuojelu 


Ympäristö- ja rakennuslautakunta on kunnallinen ympäristölupaviranomainen ja Pietarsaaren kunnallinen 

ympäristönsuojeluviranomainen sekä luonnonsuojeluviranomainen, ja sille on annettu koordinoiva asema 

kaupungin kestävässä kehityksessä ja Agenda 21-prosessissa. Lisäksi ympäristönsuojelun velvollisuus on 

antaa asiantuntevaa tietoa ympäristökysymyksissä, suorittaa tai koordinoida ympäristötutkimusta, antaa 

toimialueeseensa kuuluvia lausuntoja sekä tiedottaa ympäristöasioista. 


Käynnissä oleva ympäristölainsäädännön ja -asetuksen ylimenokauden muutos, joka astui voimaan vuonna 

2000, sekä siitä johtuvat päätökset ja säännökset tulevat edelleen leimaamaan toimintaa, koska ne velvoittavat 

kunnallista ympäristönsuojeluviranomaista alati uusiin tehtäviin. Selvä organisaatiomuutos tapahtui 

kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan ja rakennuslautakunnan liittämisellä yhteiseksi ympäristö- ja rakennuslautakunnaksi. 

Lautakunnan kokousten määrä muuttui, ympäristönsuojelun osalta, aikaisemmasta 

7:stä 12 kokoukseen vuodessa. Ympäristönsuojelutoimiston ja rakennusvalvontatoimiston yhteisten toimintojen 

yhteensovittaminen jatkuu. 

Kaupunginhallitus päätti selvityttää alueellisen ympäristöyhteistyön mahdollisuudet. 

Sitovat tavoitteet valtuustolle: 

VAIKUTTAVUUS 

1. Prosessit ja rakenteet 

Tavoite- 2006 Tavoitetaso Arviointi (Tilinpäätös) 



Lupa- ja ilmoitusasioiden käsittely- 3 kk / 4 kk / 5 kk 

aika 

Tunnusluvut TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 

Nettokustannus/asukas (€/asukas) 5,5 6 6 

Työvuodet * 2 2 2 2 2 2 2 

* Selvitä mahdolliset työvuosien lukumäärien muutokset. 

45

TOIMINTA-ALUE: Rakennusvalvontatoimisto 


Toiminta-ajatus on palvella ja ohjata rakentajia sekä suunnittelussa että rakentamisessa lupakäsittelyn ja 

valvonnan avulla sekä siten varmistaa, että kaupunkiympäristö on asukkaille ja työntekijöille turvallinen, 

terveellinen ja viihtyisä. 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET: 

Suurin toimintaympäristön muutos on, että rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta on yhdistetty ympäristö- 

ja rakennuslautakunnaksi. 

Strategiasunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 

VAIKUTTAVUUS 

1. Palvelun saatavuus ja laatu 

Tavoite 2006 

Kriteeri / Mittari 

Asiakaskysely: 

Tyytyväiset asiakkaat 


Tavoitetaso 

Asiakaskysely on tehtävä 

vuoden 2006 aikana. 

Arviointi (Tilinpäätös) Toteutuma/toimenpide 

4. Sujuva päätöksentekoprosessi 

Tavoite - 2006 

Arviointi (Tilinpäätös) 

Kriteeri/Mittari Tavoitetaso Toteutuma/Toimenpide 

Lupien käsittelyajat keskimäärin 

3 kk / 2 kk / 1,5 kk 






Asiakkaiden osuus kustannusten kattamiseen 

viiden vuoden aikajaksolla 

35 % / 45 % / 90 % 

46

Suoritteet/Tunnusluvut: 

Suoritteet/ tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08 

Myös vertailu muihin 

Määrätavoitteet: 

MYÖNNETYT 

rakennusluvat 233 257 313 200 200 210 200 

rakennustarkastajan luvat + 

muut päätökset 439 452 557 550 500 500 500 

ilmoitusasiat 20 31 18 15 15 15 17 

valmistuneet asunnot 33 65 86 45 40 45 40 

tarkastukset 651 605 869 600 600 600 600 

Työvuodet 

pakollinen 5 5 5 5 5 5 5 

Kestävän kehityksen toimintatavoitteet: 

Yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa sekä pyytämällä lausunnot ennen lupakäsittelyä 

ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaisilta. 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 

1000 euro 





Menot 380 389 404 404 

Tulot 137 109 113 113 

Netto 242 280 290 290 

47

SOSIAALILAUTAKUNTA 

Sosiaalijohtaja: Peter Granholm 

Sosiaalisektorin hallinto 

Vanhus- ja vammaishuolto 

Toimeentuloturva 

Muu sosiaalitoiminta 


Pietarsaaren kaupungin sosiaalitoimi työskentelee asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. 

Ennaltaehkäisevä työmme tukee ja auttaa yksilöä toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden. ylläpitämisessä. 

Vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa osallistumme aktiivisesti elinympäristön kehittämiseen. 

Palvelumme tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti (strategiaryhmän ehdotus 18.5.2005) 

Visio 

Pietarsaari tarjoaa maan parhaat sosiaalipalvelut kaikissa elämän vaiheissa. Palvelun lähtökohtana on 

kaupungin toiminta-idea, Usko, Toivo ja Rakkaus. 

Palvelut perustuvat yksilön tarpeisiin ja antavat virikkeitä aktiiviseen osallistumiseen. 

Visiomme on kattava ja oikeantasoinen palveluverkosto. 

Sosiaalinen huolenpito huomioi erityisesti vähäosaiset. 

Sosiaalikeskuksen strategiset päämäärät 

1. Maan parhaat sosiaalipalvelut. Palvelu on kustannustehokasta ja laadukasta. 

2. Nykyaikainen ja houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. Hyvä työilmapiiri. 

3. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa luo kattavan ja oikeantasoisen palveluverkoston. 

4. Ennaltaehkäisevä työ hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden luomiseksi kaupunkilaisille. 

5. Kaupunkilaisten tarpeita vastaavat yksilölliset sosiaalipalvelut. 

6. Kaupunkilaisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen itsenäiseen elämään. 

Sosiaalikeskus täyttää tehtävänsä lainsäädännön ja johtosääntöjen mukaisesti sekä noudattaa valtuuston 

vahvistamaa talousarviota ja -suunnitelmaa. 

Sosiaalikeskus antaa hyvää ja asiantuntevaa palvelua omilla toimialoillaan ja hoitaa toimialojaan taloudellisesti 

ja ympäristöllisesti kestävällä ja tehokkaalla tavalla. Peruspalveluja ja palvelulaatua kehitetään 

jatkuvasti. 

Sosiaalikeskuksen tuottamia palveluja täydentävät kuntayhtymät, valtion ja yksityiset palvelut, kolmas 

sektori ja paljolti myös omaisten ja läheisten tekemä työ. Pyrkimyksenä on, että palvelun tuottaa se taho, 

joka pystyy tekemään sen kustannustaloudellisesti palvelutason huonontumatta, ja kehittää peruspalveluja 

ja palvelun laatua ja sovittaa palvelu monessa tapauksessa lisääntyvään tarpeeseen. 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on luotava tehokkaita ja toimivia hoitoketjuja ja hoidon tarkoituksenmukainen 

tasorakenne ja käytettävä tehokkaasti uutta tekniikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja 

kehitetään väestövastuuperiaatteen mukaan ja ruotsin- ja suomenkielinen palvelu taataan. Palvelu- ja 

hoitosuhteen jatkuvuus varmistetaan siten, että vakituisten työpaikkojen määrä lisääntyy koko ajan mm. 

vanhushuollossa Vanhuspoliittisen ohjelman mukaisesti. 

48

Palvelujärjestelmän arvioinnin osana on vahvistettava sosiaalilautakunnan asemaa ja tehostettava sen 

toimintaa. 

Sosiaalikeskuksen toiminta on henkilöstöpainotteista. Suuri osa talousarviosta ohjautuu oman henkilöstön 

palkkoihin tai kuntayhtymien toimintaan tai yhdistyksiltä ja yksityisiltä yrityksiltä ostettuihin palveluihin 

sisältyviin henkilöstökustannuksiin. Siksi on tärkeää panostaa henkilöstöön ja sen toimintaedellytyksiin. 

Henkilöstön koulutukseen on myös panostettava, jotta toiminta voidaan hoitaa ammattitaitoisesti. 

Voidaksemme saavuttaa tavoitteemme asiaan paneutuneesti tarvitaan riittävästi henkilöstöä, 

ja sitä, että henkilöstöä motivoidaan mm. palkkauksella. Sosiaalihuollon palkkataso on tällä hetkellä 

alimpia kaikista julkisen alan työntekijöistä suhteessa henkilöstön koulutukseen ja tehtäviin. 

Toimivan ja kattavan palveluverkon luomiseksi kohtuullisin kustannuksin on tarpeen käydä läpi koko 

toiminta toimialoittain. Uusi vanhuspoliittinen ohjelma on laadittu vuosiksi 2003–2015. Lapsipoliittinen 

tavoiteohjelma laaditaan vuosina 2004–2005. Vammais- ja päihdepoliittinen ohjelma laaditaan, jos 

saadaan lisäresursseja. Muuta toimintaa koskeva ohjelma laaditaan seuraavana vuonna. Ohjelmat voidaan 

sitten koota hyvinvointipoliittiseksi ohjelmaksi yhdessä kaupungin ja aluekeskuskuntien hyvinvointipoliittisen 

toiminnan kanssa. 

Lähikuntien ja -kaupunkien kanssa tehtävää yhteistyötä korostetaan. Pietarsaaren sosiaalikeskus osallistuu 

aktiivisti SONetBOTNIAan [De Österbottniska landskapens kompetenscenter inom det sociala området 

(Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus)], joka suunnittelee alueen sosiaalihuollon 

yhteistoimintaa ja kehittämistä. Sosiaalijohtaja osallistuu johtoryhmään ja toimi SONetBOTNIAn johtoryhmän 

puheenjohtajana 2002–2005. SONetBOTNIAn toiminta liittyy sosiaalihuollon kansalliseen kehittämishankkeeseen. 

Hankkeen tavoitteena on taata sosiaalipalvelun saanti koko maassa ja parantaa sosiaalihuollon 

laatua. Se tehdään antamalla riittävät henkilöstöresurssit, parantamalla osaamista ja työoloja. 

Työskentelytapoja kehitetään, samoin toiminnan ohjausta ja valvontaa. Sosiaalijohtaja toimii Pohjanmaan 

maakuntien kehittämishankkeen alueellisen ohjausryhmän puheenjohtajana ja osallistuu alueen 

edustajana kehittämisohjelman kansalliseen johtoryhmään. Hankkeen painopisteenä on hoidontarpeen 

nopeampi arviointi vanhushuollossa, sosiaalihuollon henkilöstön lakisääteinen jatkokoulutus, sosiaalihuollon 

alueellinen yhteistyö ja palvelurakenteen kehittäminen ja uudistaminen. 

Suomenruotsalainen osaamiskeskus on tehnyt aloitteen aluekehittäjän palkkaamisesta hankemuotoisesti 

Pohjanmaan ruotsinkielisille ja kaksikielisille kunnille ja kaupungeille 2005–2007. Sosiaalijohtaja osallistuu 

hankkeen johtoryhmään. 

Aluekeskusohjelmaan sisältyy vuodesta 2004 lähtien hyvinvointipoliittinen osa. Tavoitteena on laatia 

alueen hyvinvointipoliittinen ohjelma. Ohjelman osahankkeisiin kuuluu mm. Connecting Sulubaa –hanke, 

joka auttaa nuoria opinnoissa ja työnsaannissa, ja yhteispalvelukeskus Intro yhteistyössä mm. työvoimatoimiston, 

kaupungin ja sosiaalikeskuksen kanssa erityisongelmaisia työntekijöitä koskevan toiminnan 

avustamiseksi ja rahoittamiseksi. Sosiaalijohtaja on aluekeskusohjelman hyvinvointiosan ohjausryhmän 

puheenjohtaja. Ohjausryhmä tekee myös ehdotuksia kuntainvälisestä sosiaalialan yhteistyöstä. 

Laatutakuuta kehitetään Pietarsaaressa siten, että sosiaalihuollon henkilöstö on syksystä 2001 jaettu laaturyhmiin, 

jotka kehittävät ja arvioivat toimintaa jatkuvasti. Panostuksia tehdään esiin tuleville ongelma-alueille. 

49

Sosiaalihuollon kansallisessa kehittämishankkeessa korostetaan johtajuuskoulutusta. Sosiaalikeskuksen 

päälliköt osallistuivat vuonna 2003 kaupungin järjestämään johtajuuskoulutukseen. Sosiaalijohtaja on 

osallistunut kuntaliiton johtajuuskoulutukseen (Kunta-Jet) 2003–2005. 

Sosiaalikeskus osallistuu kaupungin strategiatyöhön. Koko sosiaalikeskuksen strategia laadittiin vuonna 

2004–2005. Eri toimialojen strategiat laaditaan kunkin alan poliittisten ohjelmien laadinnan yhteydessä. 


Ikärakenteen muutokset 

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 65–74-vuotiaiden määrä lisääntyy Pietarsaaressa 1852:sta 

2111 henkilöön vuosina 2005–2010. Yli 75-vuotiaiden määrä nousee 1753:sta 1809:ään, erityisesti vanhemmissa 

ikäryhmissä. Kaupungin väestöstä kuuluu huomattavasti suurempi osa vanhempiin ikäryhmiin 

kuin muualla maassa keskimäärin. Muihin ikäryhmiin kuuluvien määrä vähenee hiukan. 

Kuten tunnusluvut osoittavat, Pietarsaaressa on enemmän yli 75-vuotiaiden ikäryhmän (8,6 % vrt. 7,1 % 

koko maassa 31.12.2003) ja eniten hoitoa vaativan yli 85-vuotiaiden ikäryhmän (2,1 %, vrt. 1,6 % 

maassa keskimäärin 31.12.2004) asukkaita kuin maassamme keskimäärin. Kaupungin kotipalvelun, 

palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaiden keski-iät ovat 81, 84 ja 82 vuotta. Pietarsaaren sosiaalihuollon 

kustannusten pitäisi siksi olla suuremmat kuin maassa keskimäärin lähinnä näissä ikäryhmissä. 

Vuonna 2003 Pietarsaaren sosiaalihuolto maksoi 1022 euroa/as., vrt. 1043 euroa/as. koko maassa keskimäärin. 

Vanhushuollon ikäindeksitarkistetun tilaston (vanhushuollon kustannukset painotetaan 50 

%:iin sosiaalihuollon kustannuksista) mukaan ovat Pietarsaaren sosiaalihuollon kustannukset 12 % alle 

maamme keskitason (2003). Jos mielitään päästä maan parhaalle palvelutasolle vuonna 2015, on syytä 

kohdistaa lisää voimavaroja mm. vanhushuoltoon. 

STM (Sosiaali- ja terveysministeriö) on pitänyt sosiaalihuollon resurssien jakoa koskevissa suosituksissaan 

lähtökohtana sitä, että kuntien, jotka ovat maassamme keskitason alapuolella sosiaalihuollon resursseissa 

(esim. kotipalveluissa) olisi saatava lisäresursseja, jotta voitaisiin taata yhtäläisen oikeudenmukainen 

ja laadukas sosiaalihuolto koko maassa. 

Nykyisten linjausten mukaan on 10 %:n yli 75-vuotiaista saatava palvelua joko palveluasumisessa, vanhainkodissa 

tai vuodeosastolla. 90 %:n vanhuksista on tarkoitus asua kotonaan. Suuri osa heistä saa 

kunnallista kotipalvelua (15–20 % yli 75-vuotiaiden talouksista). Pienempi osa (1,5–2 % yli 65-vuotiaista) 

saa omaishoidontukea. Näiden hoitoja tukimuotojen tarve lisääntyy sitä mukaa kuin vanhusten 

määrä lisääntyy Pietarsaaressa. 

Vanhushuollon laitoshoidon henkilöstötiheyssuositukset ovat esimerkkinä hyvästä tasosta: 0,8 hoitohenkilöstöä/hoidettava, 

keskimääräisestä: 0,5–0,6 ja välttävästä tai heikosta, jos henkilöstötaajuus on sitä 

pienempi. Tehostetussa palveluasumisessa ovat suositukset n. 0,1 laitoshoitoa pienemmät. Kaupungin 

hoitoyksiköt täyttävät tällä hetkellä henkilöstömitoituksessa ainoastaan keskimääräisen hoidon kriteerit. 

50

Uudet valtiolliset sosiaalihuollon laatua parantavat normit tuovat myös kunnille paineita lisähenkilöstön 

palkkaamiseen. Normeja (suosituksia) on tullut mm. vanhushuoltoon ja päihdehuoltoon. Lisävoimavarojen 

tarve kasvaa useilla sosiaalikeskuksen toimialoilla, mm. vanhushuollossa, lastensuojelussa ja päihdehuollossa. 

Vanhushuollossa tarve kasvaa ikääntyvän väestön vuoksi, mutta myös siksi, että valtio ja kunnat pyrkivät 

parantamaan hoidon laatua. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen ja hallitusohjelman mukaan 

koko maassa tarvitaan 6600 hoitajaa vanhushuoltoon viimeistään v. 2007; useimmat heistä avohuoltoon 

(kotipalveluun), jotta hoidon laatu saadaan tyydyttäväksi. Pietarsaaren osalta tämä merkitsisi 25 uutta 

työntekijää vanhushuoltoon vuoteen 2008 mennessä niiden 2-3:n työntekijän lisäksi, jotka vanhuspoliittisen 

ohjelman mukaan tarvitaan vuosittain lisää kotipalveluun ikääntyvän väestön vuoksi, jotta laatu 

voidaan pitää nykyisellään. 

STM:n mukaan valtion lisäämät tuloja menoarviomäärärahat parantavat kuntien mahdollisuuksia taata 

asukkaiden hyvinvointipalvelut. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että kunnatkin osoittavat enemmän 

talousarviomäärärahoja hyvinvointipalveluihinsa. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin 

kunnille maksettavaksi valtionosuudeksi ehdotetaan 3 943 miljoonaa euroa vuonna 2006. Summa on 

noin 270 miljoonaa euroa (7,4 %) suurempi kuin vuoden 2005 tuloja menoarviossa. 

STM:n ja hallituksen tuloja menoarvioon perustuvat muutokset ja uusi lainsäädäntö 

STM:n vuoden 2006 tuloja menoarvioesityksessä on omaishoidon vähimmäistukea korotettu nykyisestä 

233 eurosta/kk 300 euroon/kk. Tämä lisää kaupungin kustannuksia n. 54.000 euroa, jos kaupunki pitäytyy 

nykyisissä periaatteissaan tarjota tukea kaikille lautakunnan vähimmäistukivaatimuksen täyttäville. 

Vaihtoehtona on poistaa tuki 15–20 henkilöltä. STM asettaa lisäksi 600 euron vähimmäistuen (aikaisemmin 

233 euroa) omaishoitajille, jotka jäävät työstä kotiin hoitamaan läheistään saattohoidossa. Tämän 

vaikutusta sosiaalikeskuksen talousarvioon on vaikea arvioida. Omaishoidon ja myös perhehoidon 

vähimmäistuki tullaan myös liittämään palkka- ja hintaindeksiin, mistä koituu myös kustannuksia kunnille. 

Rikosten sovittelu tulee lakisääteiseksi 1.3.2006 lukien. Kuntien on järjestettävä sovittelu, siihen tarvitaan 

henkilöstöä. Kaupunginhallitus edellyttää alueellisen ratkaisun hakemista. 

Asiakkaiden 7 %:n omavastuuosuus toimeentulotukeen liittyvistä asumiskustannuksista poistetaan. 

Muutos tulee voimaan 1.9.2006. Hallituksen esityksen mukaan tämä lisäisi kustannuksia 40 miljoonalla 

vuositasolla, joten Pietarsaaren osuus olisi n. 160.000 euroa. Olemme maan keskitason alapuolella toimeentulotuessa, 

joten summa on todennäköisesti hieman pienempi. Lisäys on n. 40.000 euroa ensi vuoden 

4 kuukaudelta. Toimeentulotukimenojen indeksitarkistus lisää valtion menoja n. 46,3 miljoonaa euroa. 

Sosiaalikeskus ei ole voinut huomioida lisäyksiä ja indeksitarkistuksia omassa talousarvioehdotuksessaan. 

Vammaisten työkeskusten ym. verotonta vähimmäiskorvausta korotetaan 9:stä 12:een euroon päivässä. 

Tämä merkitsee n. 20.000 euron lisätarvetta Pietarsaaren osalta, jos korvausta korotetaan. (Suurin lisäys 

menee Kårkullan yksiköiden kautta, mutta myös oman Toimintakeskuksemme ja ahkeruusrahajärjestelmämme 

kautta). Ei ole voitu huomioida sosiaalikeskuksen talousarvioehdotuksessa. 

Pitkäaikaistyöttömät voivat saada kuntoutusrahaa siltä ajalta kun ovat päihdehuollon laitoshoidossa. 

Tämä lisää pitkäaikaistyöttömien laitoshoitoon hakeutumisen todennäköisyyttä; oma osuus esim. Pixneklinikalla 

on nykyään 26 euroa/päivä ja se voitaisiin nyt maksaa kuntoutusrahalla. 

51

Kunnat tullaan pakottamaan maksamaan puolet niiden passiivisesta työmarkkinatuesta, jotka ovat olleet 

työttömiä yli 500 päivää. Uudistus tulee voimaan 1.1.2006. Tarkempaa tietoa julkaistaan vasta 

7.10.2005. Jos työmarkkinatuki on aktiivista, ts. työnhakija on toimenpiteellä, maksaa Kela kaiken nykyisen 

järjestelmän mukaan. Tarkoitus on, että kuntia kannustetaan saamaan pitkäaikaistyöttömät toimenpiteelle 

sen sijaan, että he saavat toimeentulonsa iän ikuisesti työmarkkinatuesta. Kaupungilla on n. 

108 henkilöä työmarkkinatuella, ja kustannukset ovat 21.000 € kuukaudessa tällä hetkellä. Kaupungin 

kustannukset lisääntyvät tämän mukaan ensi vuonna n. 252.000 euroa. Valtio tulee kuitenkin jakamaan 

normitetun toimeentulotuen kuntien kanssa maksamalla lääninhallituksen kautta 50 % tuesta kunnille. 

Toimeentulotuen määrä vähennetään samalla valtionosuuksista. Kokonaisuudessaan uudistus ei aiheuta 

lisää kustannuksia kunnille STM:n mukaan. 

Kuntien valtionosuusjärjestelmää tarkistettaessa tarkistetaan eräitä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien 

määräytymisperusteita. Vaikeavammaisten palvelukustannukset korvataan uudella vammaiskertoimella 

ja lastensuojelukustannukset uudella lastensuojelukertoimella. Lastensuojelu-kerroin 

korvaa suurten lastensuojelukustannusten tasausjärjestelmän. 

Uusi lakiehdotus. Sosiaalihuoltolain 1.3.2006 voimaan tulevat muutokset merkitsevät hoitotakuun asteittaista 

voimaantuloa myös sosiaalihuollossa. Kiireisissä tapauksissa on sosiaalihuoltopalvelujen tarve 

selvitettävä välittömästi. Yli 80-vuotiaat ja Kelan erityishoitoavustukseen oikeutetut saavat ajan hoidontarpeen 

arviointiin viimeistään 7 arkipäivää yhteydenoton jälkeen (HE 95/2005). Tämä lisää vanhushoidon 

ja vammaishuollon selvityspalvelujen tarvetta. 

Sosiaalihuollon pakollista henkilöstökoulutusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.2005. Sosiaalikeskus 

ei ole voinut varata määrärahaa uuden lain edellyttämiin lisäkustannuksiin. Tarve on 0,16 

milj. euron paikkeilla vuodessa. 

Toimintaympäristön muutosten seuraukset 

Koska hoitorakenteita pyritään aktiivisesti muuttamaan siten, että asiakkaita hoidetaan sosiaalihuollon 

edullisemmassa palvelussa terveydenhuollon hoitopaikkojen sijasta, ja koska yhteiskunnassa, ikärakenteessa 

ja lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, lisääntyy toiminta useilla sosiaalikeskuksen toimialoilla 

mm. vanhus- ja vammaishuollossa, lastensuojelussa ja päihdehuollossa. Ainut toiminta, jonka ala 

on supistunut viime vuosina on toimeentulotuki, ja tuo johtuu työttömyyden jatkuvasta vähenemisestä. 

Myös tuossa kohden valtio tulee ensi vuonna pakottamaan kuntia siirtämään itselleen suuren osan työttömyyskustannuksista. 

Jos sosiaalikeskus aikoo selviytyä toiminnasta lisäämättä henkilöstömäärää olennaisesti, on toimintaa 

tehostettava. Toiminnan tehostamissuunnitelmia on laadittu mm. kotipalveluun, vammaishuoltoon, lastensuojeluun 

ja päihdehuoltoon. Valitettavasti tehostaminen merkitsee esim. kotipalvelussa palvelun 

huonontumista asiakkaan kannalta. Vanhuspoliittinen ohjelma (2003) edellyttää 3 uuden viran perustamista 

vanhushuoltoon vuodessa, jotta palvelutaso ja henkilöstövahvuus voidaan pitää vanhusväestönryhmien 

lisäystä vastaavana. Henkilöstövoimavaroja kohdistetaan lähinnä avohuoltoon. 

Vuonna 2004 vanhushuolto sai tästä huolimatta ainoastaan yhden uuden toimen ja v. 2005 

ei yhtään säästötoimien vuoksi. Vuoden 2006 talousarvioehdotukseen ei ole merkitty yhtään uutta 

virkaa vanhushuoltoon säästötoimien vuoksi. 

Kotipalvelu. Henkilöstön tehokkaaseen työaikaan pyritään tekemään muutoksia siten, että lounas nautitaan 

omalla ajalla. Kotipalveluvirkojen sisältöä on muutettu lautakunnan päätöksellä syksyllä 2005 siten, 

että siivous tehdään ainoastaan 1 kerran kuukaudessa, eikä kotipalveluhenkilöstö pese enää ikkunoita. 

Kotipalveluhenkilöstö ei enää tee asiakkaiden ostoksia, vaan tavarat kuljetetaan kotiin myymälöiden 

toimesta, mikä maksaa asiakkaille. Päiväkohtainen asiakaskäyntien enimmäismäärä vahvistetaan, mikä 

aiheuttaa sen, että usein kotipalvelua tarvitseville asiakkaille tarjotaan sen sijasta paikka palveluasumisesta. 

52

Ennakoivia kotipalvelukäyntejä koskeva hanke, joka kohdistui yli 75-vuotiaisiin, jatkuu tavanomaisena 

toimintana. 

Laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa sosiaalikeskus noudattaa vanhuspoliittista ohjelmaa, 

jonka mukaan yhtään uutta paikkaa ei tarvita ennen vuotta 2015. Tähän pääsemiseksi vaaditaan 

suuria avohuoltopanostuksia. 

Vammaishuolto. Sosiaalikeskus tutkii mahdollisuudet kotiuttaa psykiatrisen pitkäaikaishoidon asiakkaita 

laadullisesti yhtä hyviin hoitomuotoihin, jotka ovat huokeampia. Kaupunki on aikaisemmin kotiuttanut 

suuren osan Huutoniemen entisistä potilaista, ja sillä on vähän paikkoja siellä. Kaupungilla on siksi 

hyvin pienet psykiatrisen erikoissairaanhoidon pitkäaikaishoitokustannukset. Hoidon rakennemuutosten 

vuoksi vammaishuoltoon tarvitaan kevyempää palveluasumista. 

Toimeentuloturva. Intro eli yhteispalvelukeskus työvoimatoimiston kanssa yhteistyössä vähentää pitkäaikaistyöttömien 

määrää. Connecting Sulubaa –hanke (2005–2007) estää nuorten syrjäytymistä ja ehkäisee 

työttömyyttä. Kaupungilla on jo nykyisellään pienet toimeentulotukikustannukset. 

Lastensuojelu. Tue lapsiperheen arkea –hanke muuttuu tavanomaiseksi toiminnaksi. Ehkäisevät toimenpiteet 

säästävät pitkällä aikavälillä laitoshoidon lastensuojelukustannuksia samalla kun paikalliset 

palvelut paranevat. Lastensuojelukustannukset ovat jo nyt huomattavasti pienemmät kuin koko maassa 

keskimäärin (vrt. suoritteet). 

Päihdehuolto. A-klinikan päiväkeskushanke antaa A-klinikan henkilöstölle mahdollisuuden keskittyä 

tukevaan asiakastyöhön ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Kaupunki on jo aikaisemmin ryhtynyt panostamaan 

avohuoltoon ja sen vuoksi laitoshoidon ja päihteidenkäyttäjien sairaanhoitokustannukset ovat 

hyvin pienet. 

Talous- ja hallintouudistuksen aiheuttamat muutokset 

Uudistus merkitsee sosiaalikeskukselle hallinto-osaston lakkaamista ja osaston henkilöstön siirtymistä 

keskushallintoon ja sosiaalikeskuksen muille osastoille. Jotkin hallinto-osaston työt siirtyvät myös sosiaalijohtajalle 

ja osastopäälliköille, joiden työmäärä lisääntynee. 

Strategiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 

Sosiaalikeskuksen kriittiset menestystekijät perustuvat kaupungin kriittisiin menestystekijöihin 

sosiaalihuollon näkökulmasta tarkasteltuna: 

VAIKUTTAVUUS ( tulos) 

1. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet luovat hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta kaupungin asukkaille. 

2. Asukkaiden tarpeisiin pohjautuva yksilöllinen sosiaalinen palvelu kannustaa aktiiviseen osallisuuteen. 

3. Palvelun on edistettävä asukkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. 

UUDISTUMINEN ( työssä, henkilöstö) 

4. Näkyvä ja tavoitteellinen johtajuus 

5. Motivoitunut, aktiivinen ja osaava henkilöstö 

6. Palvelutoimintojen jatkuva kehittäminen 

7. Hyvä ja innostava työympäristö 


(organisaation suorituskyky, toimivuus ) 

8. Toimiva ja luova organisaatio 

9. Joustava päätösprosessi 

10. Selkeä palvelurakenne 

11. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa luo kattavan palveluverkon, jossa on oikea tasorakenne 

53


(voimavarojen käyttö strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi) 

12. Kustannustehokkuus suhteessa laadukkuuteen 

13. Oikea henkilöstömitoitus 

14. Tehokas henkilöstönhankinta 

15. Taloudelliset voimavarat oikeassa suhteessa tavoitteisiin. 

VAIKUTTAVUUS 


Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (tilinpäätös) 



Tyytyväiset asiakkaat/ Asiakaskyselyt 

90 % tyytyväisiä 2005 



RESURSSIT - TALOUS 

15. Taloudelliset resurssit oikeassa suhteessa tavoitteisiin (sosiaalilautakunta) 




Tavoitteiden on oltava tasapainossa 

käytettävissä olevien taloudellisten 

voimavarojen kanssa 

Vertailu indeksitarkistettuun (ikä, 

Kela-vammaisedut, työttömyysaste) 

resurssienjakoon ja hoitotasoon 

- koko maan keskiarvoon 

- kaupunkikuntien keskiarvoon 

- Pohjanmaan maakuntaan 

Noudattaa lainsäädäntöä 

2006 

Noudattaa valtiollisia 

suosituksia odotusajoista 

ja henkilöstömitoituksesta 

2010. 

Noudattaa valtiollisia 

suosituksia hyvän hoidon 

tavoitetasosta 2015 

54

Suoritteet: 

Suoritteet/tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08 

Sosiaalisektorin nettomenot Pietarsaaressa: 

euroa/asukas 966 1022 


- koko maa ( ei ikäindeksitarkistusta) 998 1043 

- Pietarsaari indeksitarkistettu ( 50 % 

vanhushuolto = 12 % alle muu maa) 918 

Työvuodet (173,5) 188,8 183,15 180,25 179,71 184,21 186,21 

Kotipalvelukustannukset/euroa/asukas 

(indeksitarkistus yli 75 v. mukaan) 81 


- koko maa 80 

Vanhushuollon laitoshoito/euroa/as. 

(indeksitarkistus yli 75 v. mukaan) 102 


- koko maa 110 

Omaishoidontuki/euroa/as. 14,71 


- koko maa 15,78 

Toimeentulotuki/euroa/as. brutto 62 58 55 


- koko maa 

- kaupunkikunnat 

93 

117 

94 

115 

88 

107 

Lastensuojelu: lapsia ja nuoria sijaishuollossa 

% 0-17-vuotiaista 

Myös vertailu muihin 0,7 0,7 0,8 

- koko maa 

- kaupunkikunnat 

1 

1,3 

1 

1,3 

1,1 

1,4 

MAHDOLLISET PERUSTELUT: 

Ks. osastojen tekstit 

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTATAVOITTEET. 

Ks. osastojen tekstit 

55

TOIMINTA-ALA : Vanhus- ja vammaishuolto 


Vanhus- ja vammaishuolto pyrkii turvaamaan määrättyjen taloudellisten kehysten rajoissa vanhusten ja 

vammaisten edellytykset elää mielekästä elämää omien voimavarojensa mukaan. 

Vanhus- ja vammaishuollossa asetetaan etusijalle avohuoltopanostukset lähtökohtana tukea apua tarvitsevia 

heidän päivittäisissä elämäntilanteissaan ja huomioida heidän oikeutensa valita haluamansa hoitoja 

palvelumalli. 


Hallintouudistuksen myötä siirtyy kaksi kanslistin toimea (työaika 50 %), ja yksi kanslistin toimi (työaika 

100 %) palveluosastolle. 

Vanhushuolto: 

Palvelujen pitää olla yksilön tarpeisiin pohjautuvia ja aktiiviseen osallistumiseen kannustavia. Hoito- ja 

hoivapanostuksia suunniteltaessa on tavoitteena saavuttaa kattava palveluverkosto ja oikeanlainen tasorakenne 

yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 

- Omaishoidontukea voidaan maksaa henkilölle, joka hoitaa omaistaan kotona. Maksaminen on kunnan 

vapaaehtoinen tukimuoto ja vuonna 2005 myönnetään omaishoidontukea kolmen maksuluokan mukaan. 

Lakiehdotuksen mukaan alinta korvausluokkaan korotettaisiin 300 €:oon/kuukausi vuodesta 2006 lähtien. 

Mikäli lakiesitys hyväksytään, myönnetään Pietarsaaressa omaishoidontukea kahden maksuluokan 

mukaan vuodesta 2006 lähtien. 

Kotipalvelun henkilöstöjärjestelyt: 

- Vuonna 2004 siirrettiin yksi lähihoitajan toimi kotipalvelusta Koivurinteen vanhainkotiin. 

- Sosiaalilautakunta on ostanut kotipalveluja Folkhälsanilta ruotsinkielisille asiakkaille. Ostosopimus 

päättyi 31.12.2004, ja kotipalvelun yksi lähihoitajan toimi jäi näin ollen täyttämättä. 

- Kotipalvelusta siirretään 1.1.2006 lukien yksi lähihoitajan toimi Koivurinteen vanhainkotiin. 

Koska kotipalvelukäyntien määrä on jälleen nousussa samalla kun henkilöstöä on vähennetty ja siirretty 

kotipalvelusta Koivurinteen vanhainkotiin, on toiminnan rakennetta muutettava siten, että hoivan- ja 

hoidontarve etusijaistetaan avohuollossa. Tämä tehdään tämänhetkisten suunnitelmien mukaan seuraavasti: 

- Siivous tehdään enintään 1 kerran kuukaudessa, lukuun ottamatta niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat siivousta 

useammin terveydellisistä syistä ja henkilöitä, jotka saavat ohjausta jokapäiväisissä askareissa 

sekä sotainvalideja. 

- Kotipalveluhenkilöstö ei pese ikkunoita. 

- Kaupassakäynti lopetetaan, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka saavat ohjausta jokapäiväisissä askareissa. 

- Vahvistetaan käyntien enimmäismäärä kotipalveluasiakkaiden luona; jonka jälkeen muut hoitomuodot 

tulevat ajankohtaisiksi esim. palvelutai laitosasuminen. 

Kolmannella sektorilla on kotipalvelutarjontaa täydentävä tärkeä osa. 

- Annan kammari ylläpitää ainoastaan ystäväpalvelu-toimintaa 1.10.2005 lähtien. 

- Dementianeuvonta ja hankkeen omaishoitajille päivätoiminnan muodossa tarjoama vapaa-aika on ollut 

hyvin merkityksellistä. Tämä tukitoimi on ennaltaehkäisevä ja siirtänee monessa tapauksessa palvelutai 

laitosasumistarvetta tuonnemmaksi. Hanke päättyy vuoden 2005 lopussa ja Pietarsaari jää tuolloin 

ilman dementianeuvojaa. Muut Pietarsaaren seudun kunnat ovat järjestäneet dementianeuvonnan omassa 

sosiaali- tai sairaanhoitoyksikössään. 

56

- Panostus henkilöstön osaamiseen oppisopimusten muodossa: kaksi henkilöä valmistuu lähihoitajaksi 

joulukuussa 2005. 

Koivurinteen vanhainkoti / Aurinkorinne: 

- Valtiollisiin suosituksiin verrattuna Koivurinteen vanhainkodin hoitajamitoitus on nyt miinus kolme 

hoitajaa ja Aurinkorinteen miinus yksi hoitaja. 1.1.2006 lukien siirretään kotipalvelusta yksi lähihoitajan 

toimi Aurinkorinteeseen ja siellä päästään valtiollisten suositusten tasolle. 

- Koivurinteen vanhainkodin / Aurinkorinteen ja Ida ja Emil –kodin tilat ovat nyt tarkoitusta vastaavat. 

Vuoden 2004 lopusta lähtien on kaikilla hoitoyksiköillä ollut lakisääteinen velvollisuus laatia turvallisuussuunnitelma. 

Koivurinteen vanhainkodin / Aurinkorinteen / Ida & Emilin selvitys on valmis sikäli, että puuttuu ainoastaan 

teknisen viraston lausunto. Asiakirjat osoittavat, että kaikkiin edellä mainittuihin yksiköihin on 

luultavasti asennettava sprinklerit. 

Sama koskee Svedenin palvelukotia ja Viivi & Wilhelmiä. 

- Panostus henkilöstön osaamiseen oppisopimusten muodossa; kaksi henkilöä valmistuu lähihoitajiksi 

joulukuussa 2005. 

Vammaishuolto: 

Osa kuljetuspalveluasiakkaista siirrettiin 1.1.2005 lukien Vippari-liikenteelle. Tämä toimenpide on 

osoittautunut hyväksi. Kuljetuspalvelumatkojen käytön seuranta on tehostunut. Näin on pystytty paljolti 

estämään matkojen väärinkäyttö ja päästy taloudellisiin säästöihin. 

Vipparia käyttävien kuljetuspalveluasiakkaiden keskuudessa on tehty kyselytutkimus. Tulos on 3,63 asteikolla 

1–5. Niinpä voidaan päätellä, että suurin osa matkustajista on tyytyväinen Vipparin käyttöön 

kuljetusvälineenä. 

Vaikeavammaisilla, jotka eivät tarvitse jatkuvaa laitoshoitoa, on vammaispalvelulain mukainen subjektiivinen 

oikeus palveluasumiseen. Omassa kodissa palveluasumiseen oikeutettujen määrä on kasvanut 

huomattavasti. Kotipalvelu hoitaa n. 50 % näistä asiakkaista. Muilla on oma henkilöstö. 

Vammaishuollossa tarvitaan nuorten asumispaikkoja. Nuo nuoret ovat usein lievästi kehitysvammaisia, 

joilla on psyykkisiä ongelmia. Tarvitaan asumismuotoa, jossa on henkilöstöä ympäri vuorokauden ja 

henkilöstöä, jolla on kahden alan erityisosaamista. 

Keva-koti on kehitysvammaisten palveluasuntola. Vuosina 2004–2005 on koko henkilöstölle opetettu 

viittomakieltä ja myös asiakkaat ovat osallistuneet opetukseen. Viittomakieltä käytetään asumisessa 

päivittäin. 

Sijaishoitoa käytetään 100-prosenttisesti, ja se on omaisten kannalta hyvin tärkeä tukimuoto. Sijaishoitoa 

on kehitettävä edelleen. 

Vielä puuttuu asumisvalmennusyksikkö ja tukiasumista, joka voisi mielellään olla Keva-kodin yhteydessä. 

Keva-kodin turvallisuussuunnitelma on tehty, ja sinne on saatava sprinklerit. 

- Panostuksia henkilöstön osaamiseen oppisopimusten kautta on meneillään: kaksi lähihoitajaa saa tutkintonsa 

valmiiksi joulukuussa 2005. 

57


VAIKUTTAVUUS 





- Palvelun hyvä laatu vanhus- ja vammaishuollon 

asiakkaille 

- Hyvä palveluhenki asiakkaita 

kohtaan 

- Mittari: asiakaspalaute/subjektiivinen - Palveluntarjonta vastaa kysyntää 

arviointi 

Vanhushuolto: 

- Avohuolto, saada kotipalvelua - viikon kuluessa 

- Palveluasuminen, saada asunto - 2 kuukauden kuluessa 

Vammaishuolto: 

Odotusaika palvelun saamiseen 

Asia käsitellään kuukauden 

kuluessa 

15 Taloudelliset resurssit oikeassa 

suhteessa tavoitteisiin (sosiaalikeskus) 

Vanhushuolto/nettohinta: 

- Kotipalvelu/käynti 18,37 € 

Laitoshoito/vuorokausi: 

- Koivurinteen vanhainkoti 

- Aurinkorinne 

- Folkhälsan, ostopalvelut 

Palveluasuminen: Ida & Emil 

90,28 € 

108,50 € 

106,45 € 

30,42 € 

Herman-talon päiväkeskus / käynti 40,99 € 

Vammaishuolto/nettohinta: 

Palveluasuminen, Keva-koti / vuorokausi 142,05 € 

Työkeskus/Toimintakeskus 56,55 € 

Avoin suojatyö 35,48 € 

58

Suoritteet: 

Suoritteet /tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08 


Kotipalvelu, käyntejä 111.245 110.371 107.545 105.000 110.000 110.000 110.000 

Hoitopäiviä, laitoshoito 

-henkilöstömitoitus, Koivurinteen vanh.k. 

-henkilöstömitoitus, Aurinkorinne 

26.541 

0,58 

0,69 

24.847 

0,58 

0,69 

26.588 

0,60 

0,73 

29.200 

0,60 

0,73 

28.105 

0,60 

0,76 

28.105 28.105 

Hoitopäiviä, laitoshoito, Folkhälsan 0 0 9.505 9.855 9.855 9.855 9.855 

Herman-talon päiväkeskus, käyntejä 4.407 4.000 3.844 4.200 4.200 4.200 4.200 

Vanhusten palvelukodit, paikkoja 

- yhdistyspohjaiset 

- yksityiset 

- kunnalliset 

104 

27 

15 

5.626 

53 

27 

15 

7.331 

53 

27 

15 

7.923 

53 

27 

15 

8.435 

53 

27 

15 

8.500 

53 

27 

15 

8.500 

53 

27 

15 

8.500 

Suojatyö, työkeskus, päiviä, Kårkulla 

Suojatyö, teollisuuskeskus, päiviä, Kårkulla 2.858 3.253 2.576 3.250 3.250 3.250 3.250 

Suojatyö, työkeskus, päiviä, Toimintakeskus 

2.132 1.926 2.274 2.250 2.300 2.300 2.300 

Avoin suojatyö 5.549 6.007 6.271 6.000 6.100 6.100 6.100 

Kehitysvammaiset, laitoshoito 7 5 5 5 4 4 4 


Vanhusten kodinhoitoapu, 


Pietarsaari 

Koko maa 



Pietarsaari 

Koko maa 


% yli 85-vuotiaista 

Pietarsaari 

Koko maa 

Omaishoidontuki, 

‰ väestöstä 

Pietarsaari 

Koko maa 

Vammaispalvelulain (380/87) mukaista 

palvelua ja tukea saavia, 

‰ väestöstä 

Pietarsaari 

Koko maa 

16,8 

17,9 

48,4 

48,1 

34,8 

34 

7,2 

5 

17,8 

17,4 

21,8 

17,7 

49,30 

48,30 

28,4 

34 

5,4 

5,30 

20,1 

18,1 

16,5 

51,5 

31,9 

6,3 

20,7 

Työvuodet 146,4 158,9 154,1 153,5 156,25 159,25 161,25 


* Hallinto-osasto on lakannut v. 2005, kanslistit siirretään palveluosastolle 2 kpl á 50 %, 1 kpl 100 %. 

* 2006 1 avustaja 78,43 %, Toimintakeskus 

* 2007 1 lähihoitaja 100 %, kotipalvelu 

* 2007 2 sairaanhoitajaa 100 %, Koivurinteen vanhainkoti / Aurinkorinne 

* 2008 1 lähihoitaja 100 %, kotipalvelu 

* 2008 1 sairaanhoitaja 100 % Koivurinteen vanhainkoti / Aurinkorinne 

59

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTATAVOITE: 

- Ks. toiminta-ajatus edellä 

- Toiminnan pitkän aikavälin suunnittelu 

- Tietoinen panostus palvelutuotannon vastuun ja kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön laajentamiseen 

- Henkilöstöhuolto ja TYKY yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa 

- Suuntautuminen oman työn kehittämiseen ja vastuun lisäämiseen siitä 

- Panostus avohuoltoon varhaisen laitossijoituksen välttämiseksi 

- Pyrkimys normalisointiin: oma asunto ja työpaikka avoimilta työmarkkinoilta ovat myös vammaisen 

oikeus. 

- Vanhus- ja vammaishuollon laatuun panostaminen jatkuu vuonna 2005. Jotta tässä onnistuttaisiin, on 

sekä henkilöstön että johdon sitouduttava eri yksiköiden laatukulttuurin kehittämistyöhön. Painopiste 

on toiminnan kehittämisessä siten, että myös asiakkaiden odotukset huomioidaan. 

- Jätteiden ja ongelmajätteiden lajittelu. 

TOIMALA: Toimeentuloturva 

Toimeentuloturvaan sisältyvät toimeentulotuki, pakolaisten toimeentulotuki, ehkäisevä toimeentulotuki 

ja elatusturva. 


Toimeentuloturva on lakisääteinen. 

Toimeentulotuki on taloudellinen tukimuoto, jota käytetään, kun henkilö tai perhe ei voi hankkia elatustaan 

muulla tavalla. Tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. 

Toimeentulotuen avulla turvataan perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön 

toimeentulo. 

Ennalta ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta 

ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 

Elatustuen tarkoituksena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen. 


STAKESin vuoden 2004 ennakkotilaston mukaan toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä väheni 

4 % vuodesta 2003. Myös toimeentulotuen bruttomenot vähenivät 6 %. Saman tilaston mukaan väheni 

Pietarsaaressa toimeentulotukea saavien talouksien määrä 680:stä (v. 2003) 642:een vuonna 2004. Ensimmäisen 

puolen vuoden aikana toimeentulotuen tarve väheni edelleen. 

TE-keskuksen tilaston mukaan Pietarsaaren työttömyysaste oli 10,2 % heinäkuussa 2004 (10,3 % 2003). 

Vuonna 2006 tehtävistä normitarkistuksista, talouksien huomioon otettavien tulojen rajojen muutoksista 

ja siitä huolimatta, että toimeentulotukea laskettaessa ei enää vähennetä 7 %:n omavastuusta asumiskustannuksista, 

ehdotetaan, että määrärahaa vähennetään ensi vuoden talousarviossa. 

Kaupungin talousarviokehysten vuoksi ei vuoteen 2006 voida merkitä mitään uusia toimintamuotoja, 

eikä ennaltaehkäisevän toimeentulotuen määräraha tule olemaan suositusten mukainen 3,3 % toimeentulotuen 

kokonaismäärästä. 

Varsinaisen toimeentulotuen määrärahan vähentämisen vuoksi lisääntyy kuitenkin ennaltaehkäisevän 

toimeentulotuen prosentuaalinen osuus ensi vuonna. 

60

Useat hankkeet ovat lisänneet nuorten ja työttömien työllistymistä. Kaupungin toimeentulotukimenot 

ovat pienet muuhun maahan verrattuna. Asukaskohtaiset bruttomenot olivat Pietarsaaressa 55 € vuonna 

2004 ja koko maan keskiarvo oli 88 € (STAKESin ennakkotilasto 2004). 

Lasten elatustuen tarve on ollut hiukan pienempi vuonna 2005 kuin vuonna 2004, eikä vuodeksi 2006 

ole odotettavissa suuria muutoksia. Elatusapua ei arvioida indeksitarkistettavan vuonna 2006. 


VAIKUTTAVUUS 


Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (Tilinpäätös) 



Hyvä palvelu 

Tyytyväiset asiakkaat 

Hyvä saavutettavuus, nopea ja tasapuolinen 

asioiden käsittely 

Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen 

määrärahan lisääminen (3,3 % toimeentulotukimäärärahasta). 

Lainsäädännön ja valtiollisten 

suositusten noudattaminen. 

Palvelutaso, joka 

vastaa maan keskitasoa ja 

vastaavien kuntien toimintaa 

2,5% vuonna 2006 

3,3% vuonna 2008 

Jatkuva seuranta 

Asiakaspalaute 

Vertailu koko maahan ja vastaaviin 

kuntiin 

61

Suoritteet: 

TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08 

Suoritteet/Tunnusluvut 

Toimeentulotukea saaneita henkilöitä 1043 1080 1093 1250 1250 1250 1200 

Toimeentulotukea saaneita talouksia 724 683 642 750 750 750 700 

Toimeentulotuki asiakasta kohden 62,47 58,35 55 59 59 59 58 

Lasten elatustuki 391 389 353 400 400 400 400 


Toimeentulotukea saaneita perheitä/tapauksia 

% asukasmäärästä: 

Pietarsaari 

Koko maa 

Henkilötyövuodet 

3,7 

5,7 

3,5 

5,6 

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 

Toimintaa seurataan jatkuvasti, jotta henkilöstön panostukset ja työtavat vastaavat tavoitetta. Erityisen 

tärkeänä pidetään sosiaalityötä, korjaavaa ja ennalta ehkäisevää. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämishankkeet 

ovat ajankohtaisia. 

TOIMIALA: Muu sosiaalihuolto 

Muuhun sosiaalihuoltoon luetaan päihdehuolto, lastensuojelu ja muu toiminta. 


Kunta on lain mukaan velvollinen järjestämään päihdehuollon ja lastensuojelun siten, että ne vastaavat 

paikkakunnan tarvetta. 

Sosiaalityöhön on oltava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. 

Sekä päihdehuollossa että lastensuojelussa on tavoitteena työskennellä ehkäisevästi, puuttua asioihin 

varhaisessa vaiheessa ja antaa oikeaa hoitoa oikeassa paikassa. Tehokas työ edellyttää toimialojen välistä 

yhteistyötä. 

62


Päihdehuolto 

Päihteiden käyttö on lisääntynyt veron alentamisen vuoksi. Seurausvaikutusten vähentämiseksi ja negatiivisen 

kustannuskehityksen estämiseksi on A-klinikan työn entistä enemmän keskityttävä ehkäisevään 

työhön ja varhaiseen asiaanpuuttumiseen. Tavoitteena on ollut hoitaa asiakkaat mikäli mahdollista kotipaikkakunnalla, 

ja kehitys on viime vuosina kulkenut ajanvaraukseen perustuvaan työskentelyyn asiakkaiden 

kanssa. Kaupungin olisi saatava päiväkeskus pitkäaikaiskäyttäjien kuntoutukseen, jotta saataisiin 

riittävästi vastaanottoaikoja uusille asiakasryhmille, kuten naisille ja nuorille. Kaupunki voi hakea valtion 

hankevaroja kahdeksi vuodeksi päiväkeskustoiminnan aloittamiseen. Toiminnan kustannukset on 

huomioitu talousarviossa, ja kaupungin osuus olisi 25 % kustannuksista. Jos hankevarat saadaan, alkaisi 

hanke 1.9.2006. Vuoden 2006 talousarvioehdotukseen on kaupungin osuus, (25 %) ts. 7.000 € , otettu 

laitoshoidosta. 

A-klinikalla kävi vuonna 2004 yhteensä 476 henkilöä, joista 54 tuli sopimuskunnista. Käyntejä oli 8118, 

eli hiukan edellisvuotta vähemmän ajanvarauksen ja henkilöstön pitkähkön sairauspoissaolon vuoksi. 

Kalliimman laitoshoidon tarve päihdehuollossa on ollut huomattavasti pienempi vuonna 2005 kuin 

vuonna 2004, mutta enemmän päihteidenkäyttäjiä oleskellut KAN-kodin, Samarian ja vastaavantyyppisissä 

hoitokodeissa. 

Lastensuojelu 

Lastensuojelukustannukset kasvavat edelleen. Valtakunnan tasolla on sijaishuollossa olevien lasten 

määrä lisääntynyt 2–5 % vuodessa. Kehitys kulkee kevyemmistä perhesijoituksista laitoshoitoon. Tämän 

suunnan katkaisemiseksi ja vanhempien auttamiseksi huolehtimaan lapsistaan on syksyllä 2003 alkanut 

ehkäisevä lastensuojeluhanke, Tukea lapsiperheen arkeen, johon on saatu valtion hankeavustusta. 

Toukokuun alkuun mennessä oli Tukea lapsiperheen arkeen työskennellyt 38 perheen ja 90 lapsen kanssa, 

järjestänyt paikallista koulutusta 174 henkilölle ja aloittanut avoimen päiväkotitoiminnan suomenkielisille 

perheille. Useiden sektoreiden yhteishankkeena toiminut hanke on koettu hyvin myönteisenä, 

ja sitä esitetään jatkettavaksi kunnan toimesta. Lapsiperheiden kotipalvelu on vähentynyt, kun tarve 

vanhushuollossa on lisääntynyt, ja monet kunnat ovat siirtäneet perhetyöntekijöitä lapsiperheisiin ja lastensuojeluun. 

Perhetyön jatkamiseen tarvittavat kustannukset on merkitty talousarvioehdotukseen. 

Huostaan otettujen lasten määrä on vähentynyt Pietarsaaressa 32 lapsesta (v. 2004) 28 lapseen 

(1.9.2005). Hoitovuorokausia oli yhteensä 13.296/2004; 11.990/2003. Avohuollon tukitoimet ovat lisääntyneet 

272:sta /2003 286:een/2004. Kaupungilla on koko maan keskiarvoa vähemmän sijoituksia ja 

enemmän avohuoltoa. 

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausrahasto poistetaan sosiaalilautakunnan talousarviosta ja korvataan 

valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä lastensuojelukertoimella. Kaupunginhallitus päätti, että 

avotukitoimien lisääminen koulu- ja sosiaalitoimen yhteistyöllä on edelleenkin ajankohtaista laitoshoidon 

vähentämiseksi. 

Sovittelutoiminta muuttuu pakolliseksi 1.3.2006, mutta sen vastuutaho on epäselvä. Toimintaan ei siksi 

ole varattu varoja. 

Muu sosiaalihuolto 

Hallinto-osaston toiminta päättyy hallintouudistuksen vuoksi, ja tehtävät jaetaan osastojen kesken. Sosiaaliosastolle 

siirretään vahtimestari, 2,8 kanslistia ja osastopäällikkö. 

Sosiaalityöntekijöitä on 7, ja työn määrä yhtä sosiaalityöntekijää kohden on suuri. Kaikki sosiaalityöntekijät 

työskentelevät toimeentulotuki-, lastensuojelu- ja sosiaalityössä ja hoitavat niiden lisäksi omia 

erikoistehtäviä. 

63

Johtava sosiaalityöntekijä vastaa toimeentulotuesta, yksi hoitaa yhteistyötä poliisin kanssa, yksi toimii 

lastenvalvojan sijaisena, kahdella on vastuu pakolaisasioista. Valtiolliset suositukset ovat edelleen 1 sosiaalityöntekijä 

2000 asukasta kohden. Lisäksi pitäisi olla riittävästi kansliahenkilöstöä rutiinitehtäviin. 


VAIKUTTAVUUS 





Hyvä saavutettavuus 

Asiakkaiden hyvä ja tasapuolinen kohtelu 

Panostus ennaltaehkäisevään hoitoon, 

avohuoltoon ja tarvittaessa hoitoon tarkoituksenmukaisella 

hoitopaikalla. 

Jatkuva seuranta 


Lainsäädännön ja valtiollisten 

suositusten noudattaminen. 

Sijoitus, joka on maan keskitasoa 

ja verrattavissa vastaaviin 

kuntiin. 

Vertailu koko maahan ja vastaaviin 

kuntiin 

64

Suoritteet: 

Suoritteet /Tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08 

A-klinikka: 

Käyntejä 8570 8424 8118 9000 8500 8500 8500 

Hoidettavia (Pietarsaari) 

Päihdehuollon kuntoutuslaitokset 

403 

203 

428 

204 

422 

324 

370 

200 

410 

200 

410 

200 

410 

200 

Lastensuojelu: 

Lapsia ja nuoria avohuollossa 

Sijoitettuja lapsia ja nuoria 


292 

39 

272 

42 

286 

43 

280 

40 

280 

40 

280 

40 

280 

40 

Päihdehuolto: 

Asiakkaita A-klinkalla ja nuorisoasemilla 

‰ asukasmäärästä 

Pietarsaari 

Koko maa 

22,7 

9,0 

22,1 

9,0 

21,7 

Lastensuojelu: 

Sijaishuoltossa olevien osuus/0-17- 

v./% 

Pietarsaari 

Pohjanmaa 

Koko maa 

0,7 

0,6 

1,0 

0,7 

0,4 

1,0 

0,8 

0,4 

1,1 

Lastensuojelulapsia ja nuoria henkilöitä 

avohuollossa/0-17-vuot./% 

Pietarsaari 

Pohjanmaa 

Koko maa 

6,4 

3,9 

5,1 

6,8 

3,6 

5,4 

Työvuodet* 

(pakollinen) 13,1 14,9 14,55 14,55 21,46 22,96 22,96 


- Työvuosien lisäys v. 2006 johtuu siitä, että hankkeena tehty lastensuojelutyö jatkuu pienemmällä henkilöstöllä 

kaupungin omana toimintana. Kehystalousarvion kaksi tointa kolmesta siirretään lastensuojeluun. 

- Kaupungin osuus päihdehuollon hanketyöntekijästä, ½ toiminnanjohtajaa varataan 1.9.2006 lähtien, 

jos kaupunki saa hankevaroja päiväkeskukselle. 

- Hallintouudistuksen vuoksi siirretään 4,80 työvuotta hallinto-osastolta sosiaaliosastolle. 

65

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTATAVOITTEET: 

Ennalta ehkäisevän työn jatkuva kehittäminen ja mahdollisuus puuttua varhaisessa vaiheessa asioihin 

syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti vaaravyöhykkeessä olevien ryhmien tilanteen parantamiseksi, 

mikä merkitsee sitä, että meneillään oleva Tukea lapsiperheen arkeen –hanke jatkuu lastensuojeluun 

kuuluvana perhetyönä. 

Päiväkeskustoimintaan haetaan hankevaroja A-klinikan ennaltaehkäisevän työn mahdollistamiseksi, ja 

kunnan osuus varataan talousarvioon. 

Henkilöstöä on oltava tarpeeksi ja tehtävät on jaettava tarkoituksen- ja oikeudenmukaisesti. Sosiaalityöntekijät 

tarvitsevat jatkuvasti koulutusta ja työnohjausta jaksaakseen työskennellä vaativassa asiakastyössä. 

Sektoreiden välistä yhteistyötä on kehitettävä siten, että yhteiskunnan tarjoamia voimavaroja 

käytetään enimmilleen. 


1000 euro 



Lautakunnan 

ehdotus-06 


Menot 17 494 17 718 18 321 18 276 

Tulot 3 295 2 822 2 833 2 833 

Netto 14 199 14 896 15 489 15 444 

66

PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 

Virastopäällikkö/koulutoimenjohtaja:Terhi Päivärinta 

Koulutusvirasto 

Päivähoito 

Peruskoulutus 

II-asteen koulutus 

Aikuiskoulutus 

Nuorisotoiminta 

TOIMINTA-ALUE: hallinto, päivähoito, esiopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, 

perusopetus, lukiokoulutus 


Pietarsaaren koulutustoimen tehtävänä on kaikilla asteilla huolehtia korkeatasoisesta ja persoonallisuutta 

kehittävästä sivistyksestä, joka antaa oppilaalle valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, 

työelämässä, jatko-opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tätä toteutetaan tarjoamalla 

monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja virikkeellisen kaupunkiympäristön 

rikasta kulttuuritarjontaa, tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä 

yhteyksiä hyödyntäen. 


Yleistä 

Valtioneuvosto on hyväksynyt koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman 

(kesu) vuosille 2003–2008. Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on koulutuksen perusturvan 

toteutumisen varmistaminen. Tavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen, ja 

tätä kautta koulutuksellisten perusoikeuksien toteutuminen kaikille ihmisille kaikilla koulutusjärjestelmän 

tasoilla. 

Yhtenä osana kehittämissuunnitelmaa ovat valtioneuvoston tavoitteet koulutusjärjestelmän kehittämisestä, 

joista seuraavassa lyhyt yhteenveto: 

Kehittämissuunnitelmassa olevat valtakunnalliset tavoitteet tulevat konkretisoitumaan päivähoito- ja 

koulutustoimen strategiatyössä vuonna 2006. 

67

Esiopetus: 

Velvollisuus esiopetuksen järjestämiseen sekä lapsen oikeus maksuttomaan esiopetukseen tulivat voimaan 

1.8.2001, jolloin myös uudistettu opetussuunnitelma otettiin käyttöön. Kuusivuotiaiden ikäluokasta 

94 % oli vuonna 2002 esiopetuksessa. Esiopetuksen lapset ovat tulleet kuljetusedun piiriin 1.8.2004 

alkaen. 

Kehittämissuunnitelman mukaan esiopetuksen laatua tullaan arvioimaan ja valmistellaan eduskunnan 

edellyttämä selonteko esiopetusuudistuksen vaikutuksien ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. 

Perusopetus: 

Opetuksen järjestäjillä on mahdollisuus päättää lainsäädännön puitteissa opetuksen järjestämisestä 

ja organisoinnista sekä koulutusta tasapainottavista ja hallintokunnat ylittävistä toimenpiteistä 

palvelurakenteidensa erityistarpeiden mukaisesti. 

Kehittämissuunnitelman mukaan arvioidaan perustuslaissa ja perusopetuslaissa säädettyjen oppilaan 

oikeuksien, koulutuksen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja tuloksellisuutta. Selvitetään 

koulun työaikojen muutostarvetta sekä pyritään edistämään opettajien kokonaistyöaikaa koskevia 

ratkaisuja. Lainsäädäntöä ja rahoitusta muutetaan niin, että ne tukevat alueellista koulutustarjontaa ja 

oppilaitosten välistä yhteistyötä ottaen huomioon molempien kieliryhmien tarpeet. 

Opetussuunnitelmien toimeenpano 

Perusopetuksen uusi tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet otetaan asteittain käyttöön 1.8.2006 

mennessä. Uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaan elämänhallintataitojen ja oppimaan oppimisen taitojen 

kehittämistä. Uudet opetussuunnitelmat vahvistavat entisestään koulutuksen perusturvaa ja antavat 

paremman perustan koulutuksen arvioinnille. 

Opetussuunnitelman perusteet uudistetaan niin, että ne muodostavat johdonmukaisesti etenevän ja yhtenäisen 

kokonaisuuden ja tukevat entistä paremmin oppilaiden oppimista ja kasvua ja ovat selkeä perusta 

koulutuksen monipuoliselle arvioinnille. 

Perusopetuksen tavoitteiden saavuttaminen 

OECD:n Pisa-tutkimuksen (2002) tulokset osoittavat, että suomalainen koulutusjärjestelmä on onnistunut 

varmistamaan hyvän suoritustason saavuttamisen yhdenvertaisesti koko ikäluokan opetuksessa. Arviointitutkimukset 

osoittavat, että sekä koulujen välillä että koulujen sisällä oppimistulokset vaihtelevat 

myös Suomessa. Tulevaisuuden haasteena on tutkia koulujen toimintaympäristöjen vuorovaikutusta ja 

sitä, miten nämä välittyvät oppilaiden oppimiseen ja kasvuun. Lisäksi on tarpeen selvittää tyttöjen ja 

poikien oppimiseroja. 

Laaditaan perusopetuksessa hyvän opetuksen ja tuloksellisesti toimivan koulun laatusuositukset. Vahvistetaan 

lähikouluperiaatetta. Suunnataan voimavaroja heikoimmin menestyville kouluille. Tuetaan sosiaalisen 

periytyvyyden kierteen ehkäisyä ja syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen ja tukitoimien 

kehittämistä. Tavoitteena on estää koulujen eriarvoistumista. 

Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tehostamiseksi kehitetään oppilashuoltoa 

sekä opinto-ohjausta koskevaa lainsäädäntöä. Moniammatillista yhteistyötä sekä kodin, koulun ja ympäröivän 

yhteisön vuorovaikutusta kehitetään. 

68

Opetuksen kehittäminen 

Opetuksessa kehitetään joustavia ja luovia pedagogisia toimintatapoja ja -kulttuuria. Opetuksen järjestäjiä 

kannustetaan alueelliseen yhteistyöhön opetuksen ja sen tukipalvelujen kehittämisessä sekä erityisosaamista 

tai moniammatillista osaamista vaativien tehtävien hoitamisessa. Yhteistoiminnan kehittäminen 

on erityisen tärkeää syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, oppilashuoltotyössä ja erityisopetuksessa. 

Ala- ja yläasteen rajan poistuminen lainsäädännössä on mahdollistanut yhtenäisen perusopetuksen toteuttamisen. 

Myönteisistä kokemuksista huolimatta yhtenäistä peruskoulua koskevia hankkeita ja ratkaisuja 

ei ole juurikaan tehty. 

Perusopetuksen 1.–2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetuksessa oleville oppilaille 

tarjotaan aamu- ja iltapäivätoimintaa vuoden 2004 syksystä alkaen. 

Tuetaan ja kehitetään joustavia koulutusratkaisuja vuosiluokat 1-9 muodostavan perusopetuksen edistämiseksi. 

Opettajankoulutuksessa tulee ottaa huomioon yhtenäisen peruskoulun toiminnassa tarpeellisten 

tietojen ja taitojen kehittäminen. 

Tehdään tarvittavat lainsäädännön muutokset, jotta voidaan käynnistää esi- ja perusopetuksen laadun 

ja tukipalvelujen kehittämishanke ja tukea seutukunnittaisten opetuksen resurssiverkostojen muodostumista. 

Erityisopetus ja tukiopetus 

Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen määrä sekä oppilaiden integroiminen yleisopetukseen on lisääntynyt. 

Kolmannes erityisoppilaista sai opetusta joko kokonaan tai osittain muun opetuksen yhteydessä. 

Osa-aikaista erityisopetusta sai pojista 20 % ja tytöistä noin 10 %. Opinnoissa tilapäisesti jälkeen 

jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Oppilaan oikeus erityisopetukseen 

ja tukiopetukseen toteutuu vaihtelevasti. 

Arvioidaan erityisopetuksen ja tukiopetuksen toteutumista ja laaditaan toimenpideohjelma tukemaan 

oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja opetusjärjestelyjen kehittämistä. Selvitetään 

sairaalaopetusta koskevien säädösten uudistamistarve. 

Koulutuksen kansainvälistyminen 

Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisen yhteistyön painoarvo koulutuksen kehittämisessä kasvaa. 

Koulutuskysymykset Euroopan unionissa kuuluvat pääosin kansalliseen päätösvaltaan. 

Laaditaan strategia yleissivistävän koulutuksen kansainvälisen yhteistyön painopistealueista. Osallistutaan 

OECD:n Pisa-hankkeeseen siltä osin kuin se tuottaa kansallisiin tietotarpeisiin nähden lisäarvoa. 

69

Toisen asteen koulutus: 

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen 

Toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta sekä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Toisen 

asteen koulutuksen kehittämisen lähtökohtana ovat väestön, työelämän ja alueiden tarpeet sekä tavoite 

koko ikäluokan kouluttamisesta toisella asteella. 

Väestön ikärakenteen muutokset sekä muuttoliike aiheuttavat muutoksia toisen asteen koulutuksen kysynnässä. 

Tulevaisuuden koulutustarpeita tulee ennakoida. Tavoitteena on laadukkaiden ja mahdollisimman 

monipuolisten koulutuspalvelujen tarjoaminen maan kaikissa osissa. 

Lisätään lukioiden ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä erityisesti yhteisen opintotarjonnan, 

yhteisten opinto-ohjelmien sekä oppilaitosten alueellisen koulutustarjonnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. 

Edistetään lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista ammatillisen perustutkinnon ohella. Tavoitteena 

on laajentaa ylioppilastutkinnon suorittajien määrä 10 %:iin ammatillisen perustutkinnon 

suorittavista. 

Lukiokoulutus: 

Lukiokoulutuksen uusi tuntijako ja uudet opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön 1.8.2005 mennessä. 

Opetussuunnitelman perusteissa määritellään ylioppilastutkinnon pohjana olevien pakollisten ja 

syventävien kurssien keskeinen sisältö, mikä lisää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja parantaa oikeusturvaa. 

Vuosina 2003–2007 on käynnissä ylioppilastutkinnon rakennekokeilu. 

Tuetaan opetussuunnitelman toimeenpanoa tuottamalla palveluita, jotka tukevat käytännön työtä ja 

toimintatapojen kehittämistä sekä hyvien käytänteiden levittämistä. 

Vuosittain noin 54 % peruskoulun päättäjistä aloittaa jatko-opinnot lukiokoulutuksessa. Osalla näistä 

opiskelijoista on vaikeuksia selvitä lukiokoulutuksen vaatimustason mukaisista opinnoista. Opinto-ohjauksen 

laatua ja saavutettavuutta parannetaan. 

Erityisopetuksen tarve selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Lukion 

opiskelijahuoltoa tehostetaan opiskelijoiden psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin 

edistämiseksi. 

Alueellisessa väestörakenteessa tapahtuvat muutokset aiheuttavat muutoksia myös lukiokouluverkossa. 

Jotta lukiokoulutuspalveluja olisi jatkossakin alueellisesti tarjolla, tulee koulutuksen järjestäjien ennakoida 

tässä vaiheessa muuttuva tilanne. Laissa säädetty koulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoite ei ole 

lisännyt merkittävästi yhteistyötä. 

Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä lisäämään lukioiden välistä yhteistä opintotarjontaa sekä alueellisen 

koulutustarjonnan suunnittelua yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja muiden oppilaitosten 

kanssa ja laajennetaan verkko-opetuksen käyttöä. 

(Lähde: Koulutus ja tutkimus 2003–2008, kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö) 

70

TOIMINTA-ALUE: Hallinto 


1.1.2005 alkaen siirtyi päivähoito osaksi koulutuslautakunnan toimintaa. Samalla koulutuslautakunta 

muuttui päivähoito- ja koulutuslautakunnaksi. Ensimmäistä toimintavuotta on leimannut hallinnon yhteen 

hiominen. Vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi on perustettu päivähoidon ja perusopetuksen johtoryhmä, 

joka viikoittain käsittelee sektorin yhteisiä asioita. 

1.10.2005 alkaen toteutetaan kaupungissa taloushallinnon ja hallinnon yhteensovittaminen. Hallintomme 

osalta se tarkoittaa sitä, että palkanlaskijat (2) siirtyvät henkilöstötoimistoon ja talouspäällikkö hallinnollisesti 

rahatoimistoon. Samanaikaisesti ruokapalveluosasto (2 henkilöä) siirtyy päivähoito- ja koulutusvirastoon. 

Asianhallinnon osalta ainakin 50 % yhden työntekijän työpanoksesta siirtyy keskushallintoon. 

TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 

Työvuodet * 8 8 8 12,5 11 11 

* Päivähoidon hallinnon henkilöstö 2005 alkaen mukana 

TOIMINTA-ALUE: esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, lukiokoulutus 


Esiopetus on vakiinnuttanut toimintatapansa ja opetus järjestetään pääsääntöisesti kouluissa. Suomenkielisen 

koulutoimen osalta ainoastaan kielikylvyn ja Ruusulehdon koulun oppilaaksiottoalueen esiopetus 

järjestetään päiväkodeissa (Marjala ja Permo). Ruotsinkielisen koulutoimen osalta esiopetusta annetaan 

Bonäsin, Lagmanin ja Kyrkostrandin kouluissa sekä päiväkodeissa. Koulujen esiopetuksen henkilöstön 

työsuhteita on ryhdytty vakinaistamaan. 

Koulujen esiopetuksen opettajat on toiminnan alusta alkaen otettu määräaikaisiin työsuhteisiin, koska 

koululaitoksessa ei ole ollut esiopettajien virkoja. Lukuvuodesta 2005–2006 alkaen on näitä työsuhteita 

alettu vakinaistaa. Kaikki koulujen esiopetuksen opettajat ovat siirtyneet tehtäviinsä sisäisen hakumenettelyn 

kautta lastentarhanopettajien viroista, joista he ovat olleet virkavapaalla. Vakinaistamalla työsuhteet 

koulun esiopetuksessa voidaan vastaavasti virkavapauksia hoitaneiden työsuhteita päivähoidon 

puolella vakinaistaa. 

Päiväkodeissa esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat. 

1.8.2004 alkaen on kunnilla ollut mahdollisuus saada valtionapua koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa 

varten. Toiminta koskee 1.–2. vuosiluokkien ja erityisopetuksen oppilaita. Pietarsaaressa toimintaa 

järjestetään siten, että koulutoimi vastaa itse aamutoiminnasta ja toimintaa järjestetään kaikilla 

alakouluilla. Iltapäivätoiminnan osalta koulutoimi avustaa seurakuntia ja Folkhälsania, jotka vastaavat 

toiminnasta. Koulutoimi vastaa itse Kyrkostrandin iltapäiväkerhosta. 

Koulutoimen osalta ei ole palkattu erillistä henkilökuntaa aamu- ja iltapäivätoimintaa varten, vaan käytännön 

toiminnasta vastaavat koulunkäyntiavustajat, joiden työaikaa on voitu pidentää lähemmäs kokopäivätyötä. 

71

Perusopetuksen osalta on otettu käyttöön uudet opetussuunnitelmat 1.8.2005 alkaen luokilla 3–9. Vuoden 

2005 lopussa Pietarsaaren kouluverkkoa pohtinut työryhmä antoi ehdotuksensa päivähoito- ja koulutuslautakunnalle. 

Mikäli ehdotus toteutetaan 1.8.2006 lukien, merkitsee se koulujen vähenemistä asteittain. 

1.8.2006 alkaen sijoitetaan vuosiluokkien 1–6 (5) kielikylpyopetus kokonaisuudessaan Ristikarin 

kiinteistöön yhdessä ns. yleisopetuksen kanssa, ja Pursisalmen koulun oppilaat siirtyvät osaksi Etelänummen 

koulua. Nordmanin koulu suljetaan viimeistään kesäkuussa 2010. Kiinteistö siirtyy asteittain 

päivähoidolle, jos tiloja on tyhjillään. 

Lukioiden (Pietarsaaren lukio ja Jakobstads gymnasium) osalta on viime vuosien aikana ollut havaittavissa 

oppilasmäärän laskua. Valtakunnallisten tavoitteiden suuntaisesti on toisen asteen koulutuksen eri 

yksikköjen lisättävä yhteistyötä ja luotava opiskelijoille mahdollisuus tehdä valintoja useammista oppilaitoksista. 

Lukion osalta uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2005 alkaen. 

Jakobstads gymnasiumin peruskorjaus aloitetaan syksyllä 2005 ja tarkoituksena on päästä uusiin ja uudistettuihin 

tiloihin syyslukukaudesta 2007 alkaen. Peruskorjauksen ajaksi on vuokrattu opetusta varten 

korvaavat tilat Strengbergin kiinteistöstä. 

TUNNUSLUVUT: 

Esiopetuksen oppilasmäärä 

ruotsinkieliset 

suomenkieliset 

Perusopetuksen oppilasmäärä 



Aamu- ja iltapäivätoiminta 



Lukiokoulutus 

Jakobstads gymnasium 

Pietarsaaren lukio 

Työvuodet * 

TP 2002 

(lv. 01-02) 

166 

99 

1287 

1027 

325 

190 

TP 2003 

(lv. 02-03) 

162 

107 

1327 

999 

320 

195 

TP 2004 

(lv. 03-04) 

142 

96 

1362 

1003 

309 

175 

TA 2005 

(lv. 04-05) 

141 

98 

1375 

992 

110 

53 

267 

160 

261 268,5 270 

TA 2006 

(lv. 05-06) 

149 

84 

1367 

989 

111 

57 

276 

158 

TS 2007 

(lv. 06-07) 

108 

88 

1361 

948 

112 

51 

280 

165 

TS 2008 

(lv. 07-08) 

135 

81 

1321 

901 

Kustannukset € / oppilas 

TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 

Grundskolan 

Perusopetus 

4341 

4554 

4392 

4794 

4610 

5000 

4805 

5068 

5110 

5396 

Jungmans 

Harjaantumisopetus 

20094 

22750 

19790 

27108 

19436 

24526 

20073 

30460 

21688 

25551 

Språkbadsskolan/kielikylpykoulu 4 480 

Jakobstads gymnasium 

Pietarsaaren lukio 

Förskolan 

Esiopetus 

4392 

4339 

3246 

4261 

4623 

4608 

3335 

3751 

4727 

5024 

3789 

4590 

4807 

4832 

4106 

4740 

5241 

4969 

4302 

4143 

72

Vertailu muihin: 

Peruskoulu yhteensä (Pietarsaari) 

Yksikköhinta 

4600 

4496 

4762 

4763 

4953 

4909 

5109 

5135 

5432 

Lukio yhteensä (Pietarsaari) 

Yksikköhinta 

4372 

3751 

4617 

3940 

4855 

4113 

4816 

4386 

5139 

Esiopetus yhteensä (Pietarsaari) 

Yksikkö hinta 

3627 

3822 

3497 

4074 

4118 

4320 

4354 

4673 

4237 

Tavoitteet, jotka ovat sitovia valtuuston nähden: 

VAIKUTTAVUUS 

1. Palveluiden laatu ja saatavuus 

Tavoite 2006 


Oppilaat jatkavat toisen asteen 

oppilaitoksessa. 

Tavoitetaso: 98 % 

Opettajat ovat päteviä. 


Tavoitetaso 

(min /real / max) 

90 % / 95 % / 100% 

90 % / 95% / 100% 

Arviointi (tilinpäätös) 

Toteutuma / Toimenpide 

2. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys ja turvallisuus 

Huoltajien kanssa käydään 

vuosittain arviointikeskustelut 

Tavoitetaso: 80 % 65 % / 85% / 98% 

73

UUDISTUMINEN 

7. Tavoitteellinen johtajuus 

Tavoite 2006 

Tavoitetaso 


(min / real / max) 



Kehityskeskustelut 


1 kerta / vuosi / työntekijä 


Opettajat osallistuvat ainekohtaiseen 

koulutukseen 


jokainen opettaja joka toinen 

vuosi 


10. Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio 

Tavoite 2006 

Tavoitetaso 





Toimiva hallinto uudessa 

päivähoito- ja koulutusvirastossa 

Tehtävien ja vastuualueiden 

uudelleenjako 

Talousarvioprosessin kehittäminen 

vuorovaikutteisemmaksi 

Talousarvion seurannan menetelmien 

kehittäminen 

Prosessinkuvaus 

Johdon raportointiohjelman 

käyttöönotto 

74


13. Onnistunut henkilöstöpolitiikka ja henkilöstörekrytointi 

Tavoite 2006 


Tavoitetaso 




Kelpoiset hakijat / paikka 

Tavoitetaso 2006: 10 3 / 10 / 50 

TOIMINTA-ALUE: Päivähoito 


Päivähoito muodostaa tärkeän osan Pietarsaaren kaupungin kehittämistyössä tarjoamalla lapsiperheille 

monipuolista ja laadukasta päivähoitoa. 

Tämä saavutetaan siten että 

- päivähoidossa myötävaikutetaan siihen, että Pietarsaaressa asuvat lapset saavat tarkoituksenmukaisen 

lapsuuden yhdistämällä leikki, oppiminen ja huolenpito toimivaksi kokonaisuudeksi 

- vanhempien toiveet täytetään mahdollisuuksien mukaan päivähoitopaikan sijainnin, laadun ym. 

suhteen 

- tarjotaan henkilöstölle hyvät työskentelyolosuhteet ja keinot, joiden avulla viihdytään työssä 

sekä tarjotaan riittävästi haasteita. 


Malmin päiväkoti lakkautetaan 1.8.2006 alkaen. Kaksi pienten lasten osastoa, jotka ovat jäljellä olevassa 

rakennuksessa, siirretään. Päivähoidon kustannuksia vuokratilojen osalta pyritään vähentämään myös 

perhepäivähoidossa. Koulu- ja päiväkotikeittiöiden uuden keittiömitoituksen on laskettu säästävän kustannuksia 

jo tämän vuoden aikana. Valtion taholta on esitetty päivähoitomaksujen korottamista ja muutoksen 

on arvioitu lisäävän tuloja. 

Läntisten kaupunginosien päivähoitotilojen suunnittelu tulee aloittaa toden teolla tänä vuonna, että pysytään 

aikataulussa. 

Lastentarhanopettajainkoulutuslaitos (BI) on tärkeä koulutusyksikkö Pietarsaaressa, ja kaupunginhallitus 

haluaa edistää aktiivista yhteistyötä kaupungin päivähoitoyksikön/päiväkotien ja BI:n välillä. 

75

Muutokset strategiasuunnitelman mukaan sitovia valtuustoon nähden: 

UUDISTUMINEN 

8. Aktiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö 


Kriteeri / mittari 

Toteutuma / toimenpide 

Koko henkilöstön koulutussuunnitelma 100 % 

Koulutuspäiviä / henkilö / vuosi 2/3/5 päivää ammatillista 

VAIKUTTAVUUS 

2. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys ja turvallisuus 

Tavoite - 2006 Tavoitetaso Toteutuma (Tilinpäätös) 


Toteutuma / toimenpide 

Henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat 

jokaiselle päivähoidon lapselle 80/90/100 % 

Toteutuma kirjallisesti päiväkodeittain 

Tavoitetaso 90 % 

Tunnusluvut: 

Suoritteet / tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08 

Hoitopäivät, päiväkodit 97723 94430 97059 99000 98000 

Hoitopäivät, perhepäivähoito 41385 38730 36465 43000 36000 

Nettohinta / kokopäivä, päiväkodit 42,84 43,57 45,43 42,56 48,65 

Nettohinta / kokopäivä, perhepäivähoito 32,86 32,70 35,13 44,92 39,95 

0-6 vuotiaat 31.12 1551 1504 1479 

% 0-6 vuotiaat päivähoidossa 51,7% 54,0% 55,4% 

Vertailu koko maahan 48 

Työvuodet 216,3% 216,7 216,8 208,2 200 

pakollinen 

76

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTATAVOITTEET: 

Lasten kasvattaminen ympäristötietoisiksi aikuisiksi on luonnollinen osa päivähoidon kasvatustavoitteita. 

Päivähoito yrittää mahdollisuuksien rajoissa edistää uudelleenkäyttöä mm. kompostoimalla ruuantähteitä 

ja käyttämällä uusiokäyttöön sopivia tarvikkeita. 

Useissa päiväkodeissa käytetään ruuanlaitossa ekologisesti viljeltyjä raaka-aineita mikäli se on taloudellisesti 

mahdollista ja päiväkoti valmistaa itse ruuan. 

TOIMINTA-ALA: Pietarsaaren seudun musiikkiopisto 


Musiikkiopiston peruskoulutus: 

- antaa musiikin peruskoulutusta 

- antaa valmiudet ammattiin tähtääviin opintoihin 

- järjestää kaupungin kulttuurielämää rikastuttavaa toimintaa 

- toimia yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin muiden kulttuuritahojen 

kanssa. 

TOIMINTA: 

Musiikkiopiston peruskoulutus käsittää perustason ja opistotason. Lisäksi musiikkiopistossa on aikuisosasto 

sekä avoin osasto, jossa voi opiskella musiikkia omalla kustannuksella. 

Toiminnan painopiste on klassisen musiikin solistisessa opetuksessa, jota täydentää monipuolinen yhtyeopetus. 

Oppilaitoksella on lapsikuoro, kaksi puhallinorkesteria, jousiorkesteri ja erilaisia kamarimusiikkikokoonpanoja. 

Musiikkileikkikoulun ja musiikkiverstaan lisäksi kokoontuu viikoittain myös vauvarytmiikkaryhmä. 

Viime vuosina voimakkaasti kehittynyt pop/jazz-osasto on oppilaitoksen toiminnan 

olennainen osa. Osaston yhteydessä toimii useita oppilasyhtyeitä. 

Musiikkiopiston toimialueeseen kuuluvat Pietarsaari sekä sen lähikunnat Uusikaarlepyy, Pedersöre, 

Luoto ja Kruunupyy, joista kaikki ovat edustettuina musiikkiopiston johtokunnassa. Lähikunnat osallistuvat 

opiston perusopetuksen kustannusten jakamiseen kunkin kunnan oppilasmäärän mukaisesti. Oppilaitoksen 

n. 500 oppilaasta on n. 130 lähikunnista. 

VUODEN 2006 PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET 

Vuoden 2006 keskeisimpiä tavoitteista on sekä oppilasaineksen että koulutuksen laadun parantaminen. 

Viime vuosina on ollut vaikea löytää muusikkoja mataliin jousi- ja puhallinsoittimiin. Tästä on kärsinyt 

ennen kaikkea orkesteri- ja yhtyetoiminta. Opiston tulee nyt kanavoida voimavarat siten, että oppilaat 

voitaisiin jakaa tasaisemmin kaikkien soitinten kesken. Viulu ja piano ovat nykyisin hallitsevia. Päiväkodeissa 

ja kouluissa annettava valistus ja tarkoin harkittu soitinesittely musiikki-verstaissa ovat erittäin 

tärkeitä tässä työssä. Pietarsaaren ulkopuolella asuvat harvinaisten orkesterisoitinten opettajat tulee kytkeä 

opistoon matkakulujen lisääntymisestä huolimatta, jotta harvasoittimisten ryhmien opetusta voidaan 

ajan mittaan lisätä ja siten saada lisää oppilaita. 

Musiikkiopiston tarkoituksena on tarjota palvelua jäsenkunnille myös vuonna 2006 talouden sallimissa 

rajoissa. Osa teoriaopetuksesta ja solistisesta opetuksesta ja konserttitoiminnasta siirretään jäsenkuntiin 

kun oppilasmäärä on tarpeeksi suuri ja siirtäminen siten perusteltua. 

77

Oppilaidenhankintaprosessin eräänä keinona tulee musiikkiopiston toiminnasta tehdä näkyvämpää ja 

ulospäinsuuntautuneempaa. Tavoitteet voidaan määritellä yleisesti seuraaviksi: 

- kehittää opetuksen laatua 

- luoda edellytykset oppilaiden menestyksekkäille, monipuolisille ja elämänmyönteisille musiikkiopinnoille 

- herättää lasten ja nuorten kiinnostus musiikkkiopintoihin 

- luoda oppilaille mahdollisuuksia esiintymiseen sekä kansallisiin tapahtumiin osallistumiseen 

- kehittää opiston organisaatiorakennetta vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. 

INVESTOINNIT 

Vuoden 2006 investointivarat kohdistetaan lähinnä musiikkileikkikouluun ja soittimien ja nuottien hankintaan. 

Musiikkiopiston AV-välineitä on päivitettävä ja täydennettävä. 

TOIMINTA-ALA: Ruotsinkielinen työväenopisto 


Työväenopiston on luotava oppimisympäristöjä, ja siten oltava kehittämässä kurssilaisten yleissivistystä, 

kulttuuritietoutta, yksilöllistä vastuuta ja hyvinvointia. Opisto tarjoaa mielekästä ja vireää vapaaajantoimintaa 

eri kohderyhmille. Opiston toiminnan taiteellinen osa (kuvataide, musiikki, tanssi) pyrkii 

herättämään osallistujien harrastuneisuutta ja kehittämään arvostelukykyä sekä antamaan elämyksiä. Eri 

tietopohjaisissa aineissa (kielet, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet) opisto pyrkii lisäämään osallistujien 

tietoja. Kuntoliikunnassa painotetaan osallistujien terveyden ja kunnon ylläpitämistä ja parantamista. 


Syyslukukaudesta 2005 lähtien syyslukukauteen 2006 asti opiston opetusta annetaan enimmäkseen 

Strengbergin kiinteistössä. Saman ajan kanslia toimii kaupungintalossa koulutusviraston yhteydessä. 

Odotettavissa on valtionosuusuudistus. Nykyinen järjestelmä, jossa valtionosuus on myönnetty asutusrakenneryhmien 

mukaan, on suosinut Pietarsaarta erittäin paljon. Jos tästä järjestelmästä luovutaan ja 

kaikki kunnat saavat saman valtionosuuden, Pietarsaaren valtionosuus pienenee. Siksi oppituntien määrä 

olisi syytä pitää suurena. 

Strategiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 

Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Arviointimenetelmä Tavoitetaso 

(min./real./maks.) 

Palvelut ja laatu Tyytyväiset kurssilaiset Säännöllinen melko hyvä / oikein 

kurssinarviointi hyvä / erinomainen 

Vaikuttavuus pystyä pitämään kurssitilasto 8.500/8.700/9.000 

8.700 oppituntia kirjanpito 

talousarvion rajoissa 

palvella 5.700 kurssitilasto 5.500/5.700/6.000 

kurssilaista 

78

Suoritteet/tunnusluvut TP 02 TP 03 TP 04 TA 05 TA 06 TS 07 TS 08 

Määrätavoitteet 

Oppitunteja 9.145 9.028 9.297 9.000 8.700 8.700 8.700 

Osallistujia 6.237 6.482 6.022 6.000 5.700 5.700 5.700 

Työvuodet (vakinaiset+tuntiopettajat) 

4 4 4 (19) 4 (19) 4 (19) 4 (19) 4 (19) 

Toimintatavoite: Kestävä kehitys: 

Opistolla ei ole kestävään kehitykseen liittyvää varsinaista kurssitoimintaa, mutta kansliassa ja muussakin 

toiminnassa noudatetaan hyvin ympäristöystävällistä työskentelytapaa. Paperia, mappeja ja muita 

konttoritarvikkeita ja huonekaluja käytetään mahdollisimman paljon uudestaan. Kaikki jäte lajitellaan. 

Koneet suljetaan, kun niitä ei käytetä. Tarpeettomia hankintoja ei tehdä. 

TOIMINTA-ALA: Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto 


Työväenopisto on ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia 

omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle elinikäisen oppimisen periaattein. 

(Laki) 

Edellä olevan toteuttamiseksi opisto järjestää taide- (musiikki, kuvataide, tanssi, baletti), taito- (tekstiilityöt, 

keramiikka, puutyöt, askartelu), kieli- (mm. suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä, italia, 

espanja, japani, viittomakieli) ja liikunta-aineiden omaehtoista koulutusta; liikunnan ja terveystiedon 

avulla pyritään ylläpitämään kaupunkilaisten kuntoa ja ennaltaehkäisemään sairauksia. 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2006: 

Ammatillisen lisäkoulutuksen lainsäädännön muuttumisen jälkeen kansalais-/työväenopistoilla on vain 

harvoissa tapauksissa mahdollisuus saada ko. rahoitusta tulevaisuudessa. 

Opisto teki Optiman kanssa yhteistyösopimuksen ns. NOSTE-ohjelman toteuttamisesta alueellamme, 

mutta käytännön toimet ovat olemattomat pääsopijan eli Optiman taholta. 


Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Arviointimenetelmä Tavoitetaso 

(min/reaali/max) 

Palveluiden saatavuus ja laatu Tyytyväiset kurssilaiset Säännöllinen 

kurssiarviointi 

tyydyttävä/hyvä/erinomainen 

Vaikuttavuus Opetuksen (5200 tunnin)Kurssitilastot 5000/5200/5500 

järjestäminen talous- Talousseuranta 

arvion puitteissa 

Kurssilaisten palvelu Kurssitilastot 2300/2500/2800 

( 2500 osallistujaa) 

79

VAIKUTTAVUUS 

1. Opistopalveluiden saatavuus 

ja laatu 


Kriteeri/Mittari Tavoitetaso Arviointi (Tilinpäätös 2006) 

Asiakastyytyväisyys 75 % 

* Kuntakyselyt/ Omat oppilaskyselyt 

Vertailu suhteessa koko maahan 

* Valtakunnalliset tilastot 

Laatukriteerit 

* Valtakunnalliset tilastot 

Maan ylin neljännes 

Enemmän kuin lakisääteinen 

5. Myönteinen ulkoinen kuva 

opistosta 

Asukaskysely kuntakyselyn 95 % 

yhteydessä 

Kaupunkiin muuttavien 75 % 

tavoittaminen 

UUDISTUMINEN 


Työilmapiirikartoitus 95 % 

Henkilöstökoulutuksen määrä 

ja kohdentaminen 

Ammatillisesti suuntautunut: 2 pv/v 

Muu koulutus: joka vuosi 

9. Palvelujärjestelmien uudistaminen 

Bench marking 

Maan ylin neljännes 

TUNNUSLUVUT: 


Määrätavoitteet 

Oppitunteja 1 819 1 718 1 557 

Osallistujia 2 701 2 768 2 443 2 800 2 700 2 700 2 700 

Tuntia 5 187 5 594 5 184 6 100 5 500 5 500 5 500 

Käyttötalous 

Toimintamenot 310 271 298 862 339554 361 599 374 344 382 000 390 000 

Tulot 43 505 63 385 63 500 65 000 65 000 

Netto 231 957 298 449 299 044 310 844 317 000 325 000 

Työvuodet (vakinaiset + 

tuntiopettajat) 

14 14 14 14 14 14 14 

80

KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEIDEN HUOMIOINNIN SEURANTA: 

Opisto käyttää kierrätyspaperista tehtyjä kirjekuoria, saniteettipaperit ovat kierrätyspaperia, kaksipuolista 

kopiointia on lisätty, sähköpostitoimintoja ja sähköistä viestintää lisätty; sähköä pyritään säästämään 

kehottamalla lamppujen sammutukseen oppituntien jälkeen, käytetään pitkäikäisiä eco-lamppuja. 

Kestävän kehityksen periaatteita on opetettu opiskelijoille mm. tekstiili- ja kotitalouskursseilla eri asioiden 

yhteydessä. 

TOIMINTA-ALA: Nuorisotyö 


Pietarsaaren nuorisotoimen tehtävänä on luoda edellytykset nuorisotoimen järjestämiseen. Toimivan 

nuorisotilan ylläpitäminen ja toiminnan järjestäminen sekä nuorisotilassa että kouluilla mahdollistavat 

nuoren itsenäisen kasvun ja auttavat nuorta saavuttamaan tarvittavat kansalaisvalmiudet tiellä aikuisuuteen. 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 

Nuorisotoimi ja sen nuorisojaosto toimivat koulutusviraston ja päivähoito- ja koulutuslautakunnan alaisuudessa. 

Toimintaympäristö on ollut hyvä. Toimintapaikkoina ovat Tupakkamakasiinin lisäksi kaupungin 

yläasteet (Etelänummen, Pursisalmen ja Oxhamnin koulut). Kesän kerhotoiminta järjestetään Fanta 

Seassa. Erityisnuoriso-ohjaajan virkavapauden ajan työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tehty 

lähinnä Connecting Sulubaa -projektin kautta. Yläasteilla toimiessaan nuoriso-ohjaajat työskentelevät 

projektissa mukana olevien nuorten kanssa. Nuorten yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet paranevat 

nuorisovaltuuston myötä. Nuorisovaltuustoon valitaan 14 nuorta ja ensimmäinen kaksivuotinen toimikausi 

on vuosina 2006–2007. Nuorisovaltuusto on hallinnollisesti nuorisotoimen alaisuudessa, mutta 

saanee oman budjetin toiminnalleen kaupunginhallitukselta. 

81

Tavoitteet, jotka ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden: 

VAIKUTTAVUUS 

1. Palveluiden saatavuus ja 

laatu 

Tavoite 

Kriteeri/mittari 

Kesän kerhotoimintaa riittävästi 

1-3 luokkalaisille 

Tupakkamakasiinilla on riittävästi 

ohjattua kerhotoimintaa 

1-9. luokkien oppilaille 

Saadaan kontakti 80 % 13– 

16 v. nuoriin 

2. Asukkaiden osallisuus, 

viihtyvyys ja turvallisuus 

Tavoitetaso 

Max. 20 lasta toiminnan ulkopuolella 

90 % vanhemmista tyytyväisiä 

järjestelyihin 

Ohjattuja kerhoja toimii vähintään 

6 kpl 

Kaikki 7. luokat vierailevat 

Tupakkamakasiinilla. 

Arviointi (tilinpäätös) – toteutuma 

(toimenpide) 

Toiminnan ulkopuolelle jäävien lasten 

määrä 

Vanhempien tyytyväisyys kerhotoimintaa 

kohtaan 

Toiminnassa mukana olleiden määrä ja 

heidän sekä vanhempien tyytyväisyys 

toimintaan 

Koululuokkien vierailuiden toteutuminen 

ja niistä saatu palaute 

Tavoite 


Rohkaista nuoria aktiiviseen 

kansalaisuuteen 

Kannustaa ja ohjata nuoria 

tavoitteelliseen (harrastus) 

toimintaan 

Tavoitetaso 

Nuorisotoimisto on mukana 

yhdessä osallisuuteen kannustavassa 

toiminnossa vuoden 

aikana 

Kannustetaan nuoria tavoitteellisuuteen 

esim. Avarttitoiminnan 

kautta 


(toimenpide) 

Toiminnon onnistuminen, nuorten 

osallistuminen toimintoon 

Avartti-toiminta kaupungissa on kehittynyt 

ja laajentunut 

82

5. Myönteinen ulkoinen 

kuva 

Tavoite 


Tupakkamakasiinin ja nuorisotoimen 

työkentän ja siihen 

liittyvien kysymysten 

tekeminen tunnetuksi kaupungissa 

Koulujen ja nuorisotoimen 

yhteistyön kehittäminen 

Tavoitetaso 

Nuorisotoimintaan ja - 

toimialaan liittyvät kysymykset 

ovat esillä paikallisessa 

mediassa väh. 4 kertaa 

vuoden aikana 

Nuorisotyöntekijät vierailevat 

yläasteiden vanhempainilloissa 

Kouluilla tunnetaan nuorisotoimen 

toiminnot ja pelisäännöt 


(toimenpide) 

Mediassa käsitellyt kysymykset ja niiden 

määrä. 

Nuorisotyöntekijöiden vierailut ja niistä 

saatu palaute. 

Tiedottaminen, yhteistyö 

UUDISTUMINEN 

9. Palvelujärjestelmien 

uudistaminen 

Tavoite 


Nuorisotoimessa panostetaan 

toimintojen arviointiin 

ja kehittämiseen 

Tavoitetaso 

Kerhot / muut toiminnot arvioidaan 

niiden aloittamisen 

jälkeen. Arvioinnin pohjalta 

päätetään toimintojen kehittämisestä/jatkamisesta/lopettamisesta. 


(toimenpide) 

Nuorisotoimen toimintoja ja toimintasuunnitelman 

toteutumista on arvioitu 

vuoden aikana vähintään kahdesti ja 

arviointien pohjalta on tehty tarvittavat 

toimenpiteet. 

Suoritteet/ TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08 

tunnusluvut 


Ryhmäkoko / ohjattu kerho / 

Tupis 12,5 hlö 13 hlö 12 hlö 13 hlö 13 hlö 

/ryhmä / ryhmä / ryhmä / ryhmä / ryhmä 

Kävijämäärä/mittausviikko/ 557 900 855 900 900 

Tupis (4 vko) (6 vko) (6 vko) (6 vko) (6 vko) 

Työvuodet 

7,4 

(+2) 7,5 (+2 8,6 8 8 

Sulubaa 

Sulubaa) 

83

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTATAVOITTEET 

Ekologiset näkökohdat 

Kaikessa toiminnassa huomioidaan ympäristökysymykset. Tupakkamakasiinilla huolehditaan sekä paperinkeräyksestä 

että jätteiden lajittelusta. 

Sosiaaliset näkökohdat 

Työilmapiiri on erityishuomion kohteena. Hyvässä työyhteisössä on helppo työskennellä ja henkilökunta 

jaksaa panostaa tärkeään työhönsä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorisotalolla tarjotaan nuorelle 

mahdollisuus aikuiskontaktiin ja tuetaan nuorta tarvittaessa hänen itsenäistymisprosessissaan. 

PÄIVÄHOITO- 

JA KOULU- 

TUSLAUTA- 

KUNTA 

1000 euro 

Tilinpäätös-04 Talousarvio-05 

Lautakunnan 

ehdotus-06 


Menot 28 287 28 566 29 461 29 481 

Tulot 2 691 2 473 2 363 2 363 

Netto 25 597 26 093 27 098 27 117 

84

KULTTUURILAUTAKUNTA 

Virastopäällikkö: Guy Björklund 

Kulttuuritoimisto 

Kaupunginkirjasto 

Kaupunginmuseo 


Kulttuurilautakunta johtaa ja kehittää kaupungin yleistä kulttuuritoimintaa ja sen kirjasto- ja museotointa. 

Lautakunta luo Pietarsaareen edellytykset monipuoliselle ja rikkaalle kulttuurielämälle, joka pohjautuu 

paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin. Lautakunta vaalii paikallisia perinteitä 

ja huolehtii kansallisten juhlien viettämisestä arvokkaasti. Lautakunta vastaa teknisen lautakunnan 

ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan kanssa yhteistyössä kaupungin kulttuurisen ja historiallisen 

perinnön huomioimisesta kaavoituksessa ja rakennustoiminnassa. 

Kulttuurilautakunta toimii yhteistyössä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. 

TOIMIALA: 001 Yleinen kulttuuritoiminta 

Kulttuuritoimisto hoitaa/hallinnoi: Koulupuiston ulkonäyttämöä, Vanhansataman juhlapaikkaa, Tupakkamakasiinin 

taideateljeeta, Viktor Sundin tupaa. 


Edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa Pietarsaaressa ja järjestää taiteen perusopetusmahdollisuuksia 

kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaisesti. 


Kulttuuritoimiston kansliatilat ovat nykyään Isokatu 4:n toisessa kerroksessa. Tiloja tarvitaan museon 

omaan toimintaan, ja kulttuuritoimisto tulee siksi muuttamaan saman rakennuksen muihin tiloihin. 

Puolet kulttuuritoimiston henkilöstöstä uusiutui tänä vuonna ja uuden kanslistin/kulttuurivirkailijan perehdyttäminen 

vaatii aikansa. 

85

PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET 

Tavoitteet ovat pitkälti samat kuin viimeksi kuluneina talousarviovuosina: ylläpitää ja kehittää kaupungin 

kulttuuripalveluja, täydentää nykyistä kulttuuritarjontaa vastaamaan kohderyhmien tarpeita, vaalia 

perinteitä, mutta tarjota myös kaupunkilaisia kiinnostavaa nykyhetken kulttuuria, toimia yhteistyössä 

kaupungin muiden kulttuurilaitosten ja yhdistysten, järjestöjen sekä naapurikuntien kanssa. 

Runeberginviikko, kaupungin kulttuuriviikko, on suurin ja eniten voimavaroja vaativa tapahtuma. Ensi 

vuonna alkaa myös Fredrika Runebergin vuoteen 2007 ajoittuvan 200-vuotisjuhlavuoden suunnittelu, ja 

tämä koskee tietysti myös Pietarsaarta. 

Muu toiminta: Kuljetukset kulttuuritapahtumiin, teattereihin ja konsertteihin / Lasten ja nuorten taidekasvatus, 

satubaletti ja taidekurssit / Avustukset paikallisille kulttuurinharjoittajille / Sähköinen tapahtumakalenteri 

/ Uusien ”tunnelimaalausten” suunnittelu / Kulttuuritoimiston kotisivun suunnittelu. 


Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (tilinpäätös) - 


Lisätä virtuaalisen tapahtumakalenterin 

käyttöä kaupungin kotisivulla 

Saada useammat kulttuuritapahtumien 

järjestäjät 

merkitsemään tapahtumansa 

kalenteriin 

Saada lehdistö ja radio 

käyttämään tietoja omissa 

viikkokalentereissaan 


Rekisteröityneiden käyttäjien 

määrä 

Merkittyjen tapahtumien määrä 

Tapahtumien näkyvyys viestimien 

ohjelmasivuilla 

Järjestää kulttuuriohjelmaa lapsille 

sekä syys- että talvilomaviikoilla 

Lasten ja nuorten kurssitoimintaa: 

satubaletti, taide- ym. kursseja 

Järjestää yksi ohjelma 

kummallekin kieliryhmälle 

molemmilla lomilla 

Täydet kurssit 

Tyydyttävä tapahtumien osallistujamäärä 

Osallistujamäärä 

Säilyttää Runeberginviikon tasokkuus 

ja kiinnostavuus 

Laadukas ohjelma: jotain 

sekä nuorille että vanhoille 

Tyytyväiset osallistujat ja hyvä 

palaute 

TOIMIALA: 002 Kirjastotoiminta (kirjasto- ja tietopalvelut) 

86


Kaupunginkirjaston on toimittava ajanmukaisena tietoyhteiskunnan yleisenä kirjastona siten, että fyysiset ja 

virtuaaliset (verkko-) palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteinen kulttuuri- ja sivistystehtävä yhdistyy 

ajanmukaiseen tiedonvälitys- ja neuvontatehtävään. 

Toiminta perustuu voimassa olevaan kirjastolakiin (904/1998) ja kirjastoasetukseen 1078/1998. 

Kirjasto toimii tapaamispaikkana, jossa ihmiset voivat itse etsiä tietoa, löytää tapoja uudistumiseen, 

saada uusia lukuelämyksiä ja tutustua laajaan mediakulttuurin tarjontaan. Kirjasto laitoksena vaikuttaa 

myönteisten arvojen edistämiseen ja kannustaa ihmisiä lähdekriittiseen ajatteluun. 

Visio: 

Kirjasto keskipisteessä. 

Kaupungin paras tietokanava, missä asiakas on kuningas, tieto demokraattista ja lukemisen vapaus 

taattu. 

Kaupunginkirjastomme on kuuluttava Suomen yleisten kirjastojen parempiin ja kaksikielisten kirjastojen 

parhaisiin. 

Kehitys tietoja informaatioyhteiskuntaa kohti asettaa uusia vaatimuksia henkilöstön työoloille ja kirjaston 

varustetasolle. Samalla monikulttuurinen yhteiskunta tuottaa uusia työmuotoja. Päätöksentekijöiden 

tietoisuus kirjaston keskeisestä asemasta tässä uutta luovassa kehityksessä on vahva ja tulee 

vahvistumaan. 

Kirjastoon panostetaan tietoisesti koko ajan. 


– Kirjaston virtuaalista puolta kehitetään: asiakasyhteyksillä verkon kautta, tietoverkkoyhteistyöllä, Internet-sivuilla 

ja Internet-portaaleilla 

– Uudentyyppinenä kirjastoaineisto, jossa digitaalinen materiaali, tietokannat, sähköiset kirjat ja lomakkeet tulevat 

yhä tärkeämmiksi. 

– Paikallisissa kirjastokäynneissä lisääntyy opiskeluhuoneiden, lukunurkkausten, ryhmähuoneiden ja 

tutkijanhuoneiden tarve. Internetiin liitettyjen asiakaspäätteiden määrää lisätään. 

– Asiakaslähtöinen kokoelmien aihesanahakemisto avaa uusia väyliä kokoelmiin ja tekee löytämisen 

helpommaksi (sekä paikallisesti että Internetin kautta). 

– Alueellisia ja/tai koko maata käsittäviä lisenssejä tarvitaan useiden kirjastotietokantojen käyttöön 

– Itsepalvelutoimintoja voidaan lisätä lainauksessa. Kaukolainausta digitalisoidaan lisää. 

– Laitoskirjastotoiminta organisoidaan uudelleen. Uusia etsivän toiminnan haasteita. 

– koulusektorille suunnatun kirjastopalvelun yhteistyömuotoja tarkistetaan. 

– Kaupunginhallitus päätti, että lautakunta tutkii mahdollisuuden perustaa kahvinurkkaus kaupunginkirjastoon. 

87

Kaupunginkirjaston kirja- ja aineistonvalintaperiaatteet: 

Yhteiskuntamme eri käyttäjäryhmien kirjasto- ja tietopalvelujen paikallisiin tarpeisiin pyritään vastaamaan 

tasapuolisesti. Sosiaalinen, kulttuurinen ja kielellinen rakenne huomioidaan kirjaston aineistokannan 

kokoamisessa. Yksittäisen käyttäjän elinikäisen oppimisen ja henkilökohtaisen kehittymisen tarpeet 

yhä monikulttuurisemmassa ja joukkotiedotusvälineiden hallitsemassa tietoyhteiskunnassa otetaan huomioon. 

Kirjasto suhtautuu puolueettomasti erilaisiin moraalisiin, poliittisiin, uskonnollisiin ja sosiaalisiin asioihin 

ja pyrkii hankkimaan mahdollisimman tasapuolisesti eri aatesuuntauksia ja elämänkatsomuksia 

edustavaa kirjallisuutta. Aineistonvalinnoilla kirjasto tahtoo edistää yhteiskunnallisia ja inhimillisiä perusarvoja 

kuten rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, suvaitsevuutta vähemmistöjä kohtaan ja luonnonja 

ympäristönhoitoa. Kirjasto ei puutu yksittäisen ihmisen kirjavalintoihin, vaan jokainen saa vapaasti 

valita kirjaston kokoelmista haluamansa, kunhan laina-aikoja noudatetaan. 

Edellä mainitut periaatteet sävyttävät myös kaupunginkirjaston kehitysvisiota 2004–2015. 

Lukemisen edistäminen – toimenpiteitä lukuhalun herättämiseksi 

Lukemisen edistäminen kuuluu kirjaston perustehtäviin. 

Koko vuoden jatkuu keskeytymätön lukemista edistävä työ, jota tehdään kirjahankinnoissa, asiakaspalvelussa 

ja kokoelmien parissa tehtävänä työnä. Kirjailijavierailut ja näyttelyt, teemapäivät ja PR-viikot 

(mainittakoon, että kaupunginkirjaston henkilöstö osallistuu Runeberginviikon suunnitteluun ja järjestämiseen) 

muodostavat tämän työn kohokohtia. Erään kirjallisuuspiirin, ääneenlukuryhmän ja kirjoittajaryhmän 

toiminnasta suuri osa sijoittuu kirjastoon, mitä on pidettävä hyvin myönteisenä. 

Lukemista edistävä toimintamme tulee kohdistumaan myös ikääntyneempään asiakaspiiriimme ja kiinnittämään 

huomiota varsinkin kierrätyskantamme hoitamiseen kaupungin eri hoitokodeissa. 

Kouluikäisille lapsille suunnatun kirjastotoiminnan suunnitelmiin kuuluu: 

Pärmtoppen – Paras kansi, joka on kirjallisuuskasvatukseen liittyvä lukemista edistävä hanke, joka 

suunnataan vuosikurssin 5 ruotsinkielisille oppilaille ja vuosikurssin 4 suomenkielisille oppilaille. 

Vuoden 2006 talousarvioanomuksissa on myös optio siihen, että jos koulusektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä 

saada käyttöön lisäresursseja, voidaan toteuttaa hanke nimeltä Sökpasset, joka on suunnattu 

opettajille ja kirjastonhoitajille, jotka haluavat työskennellä aktiivisti oppilaiden lukemisen ja tiedonhaun 

parissa. 

88

Strategiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 

VAIKUTTAVUUS 


Vielä enemmän aktiivisia lainaajia 

prosentteina kaupungin asukkaista 

(KP: minimi 45 %) 

Paljon fyysisiä kirjastokäyntejä / 

asukasmäärä 

(KP: minimi 10) 

Riittävästi hankittuja kirjoja ja 

AV-aineistoa 

(Kp: minimi 9.700 kpl/vuosi) 

TAVOITETASO 

55 % 

realistinen 

15 

maksimi 

8.500–9.700 

minimi 

ARVIOINTI (tilinpäätös) 

UUDISTUMINEN 

8. Aktiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö 

Tarpeeksi henkilöstöä riittävän hyvin 

määriteltyihin tehtäviin. Henkilöstö 

osallistuu aktiivisti henkilöstönkoulutukseen. 

Kun henkilöstöllä on mahdollisuus 

osallistua kirjaston eri kehittämishankkeisiin, 

osaaminen, työmotivaatio 

ja ammattiylpeys kasvavat. 

Henkilöstön kehittäminen on kirjaston 

kehittymisen tärkeä edellytys 

Realistinen tavoitetaso 

seuraavasti: 

Viihtyvyys työpaikalla 

ja kaupungin keskiarvoa 

vastaava tai hiukan 

parempi koulutus 

Uusia rakenteita ja uutta 

sisältöä ja toimintatapoja: 

- Lainaukseen ja tietokoneistukseen 

- Yhteistyöhankkeet 

(paikalliset, alueelliset, 

kansalliset, kansainväliset) 

89

9. Palvelutoimintojen uudistaminen 

Kirjaston tietokoneistuksen aktiivi 

uudistaminen ja asiakkaiden käyttöön 

tarkoitettujen tietokoneiden 

määrän lisääminen mahdollistaa 

vuorovaikutteisten palvelumuotojen 

lisäämisen ja antaa enemmän valmiuksia 

itsepalvelutoimintoihin. 

(KP: Internetiin liitettyjen asiakaspäätteiden 

tarve arvioidaan n. 1:ksi / 

1000 as.) 

Realistinen tavoite on 

seuraava: 

Vanhat tietokoneet (v:lta 

1999 ja vanhemmat) 

vaihdetaan uusiin. 

Kirjallisuuden näkyväistäminen 

nettikirjastossa + 

aktiivinen suhdetoiminta 

lukemisen ja kirjallisuuteen 

tutustumisen edistämiseksi 

Joitakin uusia tietokoneita 

hankitaan erityisesti asiakkaiden 

(itsepalvelu) 

käyttöön. 



organisaatio 

Eräänlainen tehokkuus ja kannattavuusindeksi 

voidaan laskea seuraavan 

yhtälön mukaan: 

henkilöstökustannukset + aineistohankintakustannukset 

/ fyysiset 

käynnit + kokonaislainaus 

realistinen 

Vrt. tilasto 2004: 

Pietarsaari 1,26 

Pohjanmaa 1,24 

Länsi-Suomen lääni 0,99 

Koko maa 0,98 

Monia käyntejä aukiolotuntia kohden: 

Vrt. tilasto 2004: 

Pietarsaari 71,07 

Pohjanmaa 26,40 

Länsi-Suomen lääni 39,47 

Koko maa 45,24 

maksimi 

90

VOIMAVARAT JA TALOUS 


Kaupungin kirjastotoimi tarjoaa 

kunnan käyttökustannusten vaatimattomalla 

osalla peruspalvelua, 

joka täyttää lain vaatimukset kunnan 

järjestämistä kirjasto- ja tietopalveluista. 

Verkostoajattelun ja yhteistyön 

kautta on kaupungissa syntynyt 

monia synergiavaikutuksia. Kaupunginkirjasto 

kehittyy, toimii ja 

on olemassa ja sitä tarvitaan lasten 

ja nuorten tulevaisuuden kaupungissa, 

koulukaupungissa, puutarhakaupungissa 

ja teollisuuskaupungissa 

tässä ja nyt ja vastedes. 

realistinen 

Kirjastoon panostetaan 

aktiivisti. 

KP =Kirjastopoliittinen ohjelma (ISBN 952-442-202-6) 

Tilasto = virallinen tilasto osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi 

SUORITTEET/TUNNUSLUVUT: 


LAINAUS 

LAINAAJIA 

373838 

10462 

371428 

10398 

387130 

10314 

400000 

10800 

400000 

10800 

400000 

10800 

400000 

10800 

KIRJASTOKÄYNTEJÄ 

(fyysisiä) 

253036 

67536 

261138 

50684 

246528 

49586 

300000 

80000 

300000 

85000 

300000 

85000 

300000 

85000 

INTERNET-KÄYNTEJÄ 

kirjaston kotisivulla 

Vertailu 

Lainoja/asukas: 

- Pietarsaari 

- koko maa 

- kaksikielinen kunta A, n. 

19,15 

20,68 

19,25 

18,16 

19,09 

20,93 

19,75 

18,34 

19,92 

21,13 

20,09 

18,09 

45.000 as. 

- kaksikielinen kunta B, n. 

16.000 as. 

Vertailu 

Kirjastokäyntejä/asukas: 

- Pietarsaari 

- koko maa 

- kaksikielinen kunta A, n. 

12,96 

12,76 

11,59 

11,02 

13,42 

12,72 

11,55 

11,07 

12,69 

12,84 

11,51 

11,00 

45.000 as. 

- kaksikielinen kunta B, n. 

16.000 as. 

Työvuodet * 19,7 20,2 20,2 20 20 20 20 

* Valtakunnallisten laatusuositusten mukaan kirjaston henkilöstövahvuuden tulee olla vähintään yksi 

työvuosi / 1000 asukasta 

91

Perustelut: 

Jotta käyttäjille voitaisiin tarjota laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluja, on välttämätöntä, että käytettävissä 

on tarpeeksi suuret henkilöstöresurssit. 

Kauno- ja ammattikirjallisuuden saatavanapito kuuluvat edelleen kirjaston ydintoimintaan. 

Kaksikielisyys kuuluu kaupunginkirjastoon, ja se maksaa melkoisesti varastonpitona ja ”kaksinkertaisina” 

hankintoina, kun monet nimikkeet on hankittava yhdenmukaisina sekä suomeksi että ruotsiksi. Alalla 

käytettävissä olevien teknisen apuvälineiden ansiosta toiminta voidaan kuitenkin pitää sekä asiakasystävällisenä 

että suhteellisen kustannustehokkaana. 

Kirjastotoiminnalle on yleisesti luonteenomaista yhteistyö ja lähiverkottuminen. Siksi tullaan edelleen 

osallistumaan kirjastoverkon kehittämiseen paikallisesti ja alueellisesti ja jatkamaan yhteisen Fredrikatietokannan 

kehittämistä samalla, kun osallistutaan kirjastoverkon kehittämiseen kansallisella tasolla ja 

parannetaan yhteyksiä eri kirjastoyksiköihin ja tietokantoihin, mikä voi tulla merkitsemään osallistumista 

myös valtakunnallisiin viitetietopalveluihin. 

Kestävän kehityksen toimintatavoite: 

Kirjaston toimintaan sisältyy kestävän kehityksen ajatus. Kirjastossa kävijöillä on käytettävissään kirjakokoelmia 

ja AV-aineistoa, joita säilytetään kotiin lainattaviksi tai paikan päällä tutkisteltaviksi, mikä 

on eräänlaista kierrätystä. Kirjaston kokoelmien kautta leviää lisäksi tieto kestävästä kehityksestä. Painettujen 

tai sähköisten tietolähteiden keskittäminen yhteen paikkaan, kaupunginkirjastoon, mahdollistaa 

hankittujen resurssien tehokkaan käytön. 

Sosiaalisuus: kirjasto on puolueeton, avoin ja kaikkien käytettävissä oleva paikka. Toiminta ulottuu 

myös kirjaston seinien ulkopuolelle. Kirjaston toiminnan perusta on kestävä ja pysynee sellaisena myös 

vastaisuudessa. 

Toimintatavoitteisiin sisältyy myös kirjekuorien ja pakkausmateriaalin uudelleenkäyttö ja poistetun aineiston 

tehokas lähdelajittelu. 

TOIMIALA: 003 Museotoiminta 

Hoitaa ja hallinnoi: kaupunginmuseota Malmin talossa (Isokatu 2), kansliaa ja arkistoa (Isokatu 4), 

näyttelyhallia Tupakkamakasiinissa (Jaakonkatu 9), Tupakkamuseota (pakkauslaatikoissa), Westmaninmuorin 

tupaa (Visasmäellä), Runebergintupaa (Itärannantiellä), ja tuulimyllyä (Vestersundinkylässä). 


Kerätä, säilyttää ja tutkia kaupungin henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä ja tiedottaa siitä. 


Museon esinevarasto voitiin suunnitellusti muuttaa Kaarilahdenhalliin vuoden 2005 aikana. Tupakkamuseon 

muutosta Tupakkamakasiiniin on tehtävä selvitys vuoden 2006 aikana. 

Investointisuunnitelman 2005–2007 mukaan Nygårdin verstaan kunnostustyöt aloitetaan v. 2007. 

Suunnitelma tehdään vuoden 2008 aikana taloussuunnitelman 2006–2008 mukaisesti. 

92


Osatavoitteet: 

Hallinnolliset: 

- kunnostaa Otto Malmin katu 3:n Nygårdin verstas tilapäisten näyttelyjen tiloiksi 

- aloittaa Isokatu 4:n toisen kerroksen kunnostustyöt vuoden 2006 aikana 

- siirtää Tupakkamuseo Tupakkamakasiiniin ja pyrkiä korottamaan Tupakkamuseon asemaa valtakunnalliseksi 

tupakkamuseoksi, joka esittelee tupakanvalmistusta, -käyttöä, -markkinointia 

ym. Suomessa 

- luoda museolle tiedottavat kotisivut kaupungin kotisivuille. 

Kävijämäärä: 

- lisätä yksityisten kävijöiden ja ryhmien määrää kiinnostavien näyttelyjen ja tapahtumien ja erikoisopastusten 

avulla 

- arvioida museon näyttelytoiminnan kyselyjä tekemällä 

- perustaa suomenkielinen museokerho (ruotsinkielinen alkoi toimia syksyllä 2005) 

Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 2004 

kävijöitä 13 084 9 683 8 805 12 045 11473 11014 

ryhmiä 202 270 384 275 215 

Strategiasuunnitelman mukaiset sitovat tavoitteet valtuustoon nähden: 

Vaikuttavuus 


Tavoite 2006 Tavoitetaso Arviointi 

Lisätä kävijämäärää ja tavoitteellista 

toimintaa (museokerhot, 

erikoisopastukset) 

13 000 kävijää 

270 ryhmiä 

Kävijäkyselyt 

Näyttelymäärä 

Vuotuiset arvioinnit 



Tavoite 

(Talous/ tehokkuus) 

Jatkaa museotoiminnan 

keskittämistä 

Lisätä tuloja 

Tavoitetaso 

Säilyttää talousarvioja 

valtionosuustaso 

Lisätä myyntiä museopuodin 

avulla 

Arviointi 

Tilinpäätös 2005 

Tunnusluvut: 

TA 2002 TA 2003 TA 2004 TA 2005 TS 2006 TS 2007 

Työvuodet 8 8 8 8 8 8 

93

Perustelut: 

Museolla on edessään Tupakkamuseon muutto Tupakkamakasiiniin, jossa museo asetetaan näytteille. 

Esineiden puhdistus ja muutto aiheuttavat museolle lisäkustannuksia. 

Kestävän kehityksen toimintatavoite: 

Museo lajittelee jätteet yleisen käytännön mukaan ja sillä on ollut erityinen astia paperia varten jo useita 

vuosia. Museoiden etiikkaan kuuluu itsestään selvästi ajatus eri aineiston ja esineiden säilyttämisestä ja 

kierrätyksestä. 


1000 euro 



Lautakunnan 

ehdotus-06 


Menot 1 819 1 945 1 882 1 882 

Tulot 110 74 74 74 

Netto 1 709 1 871 1 808 1 808 

94

LIIKUNTALAUTAKUNTA 

Liikunnanjohtaja: Tove Jansson-Lähteenmäki 

TOIMINTA-ALA: 

Liikuntalautakunnan toiminta-alaan kuuluvat liikuntatoimisto, uimahalli, urheilutalo, Fanta Sea-puisto, 

Tellushalli, keskusurheilukenttä, ulkoilureitit ja sora- ja ruohokentät. Toiminta järjestetään yhteistyössä 

kaupungin eri toimialojen ja paikallisten urheiluseurojen kanssa. 


Tavoitteena on taata kuntalaisten mahdollisuudet päivittäiseen liikuntaan ja kuntoiluun turvallisessa, 

kaksikielisessä ympäristössä, johon pääsee helposti. 

1 KUNTOLIIKUNTA 

- liikuntalaitosten ja ulkoilualueita ylläpidetään ja kehitetään siten, että ne vastaavat seurojen 

ja kuntalaisten tarpeita 

- voimavaroja jaettaessa avustuksina ja tukina kiinnitetään huomiota toiminnan laajuuteen, 

junioritoimintaan ja liikuntamuodon yhteisölliseen merkitykseen. 

- järjestäytynyttä seuratoimintaa edistetään. 

2 KILPA- JA HUIPPU-URHEILU 

- liikuntalaitoksia ylläpidetään tavalla, joka mahdollistaa kilpa- ja huippu-urheilun 

- erityistä huomiota kiinnitetään seuroihin, jotka saavuttavat ansiokkaasti huipputuloksia kansallisella 

ja kansainvälisellä tasolla. 

3 TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA 

- yhteistyötä muiden liikunnanjärjestäjien kanssa kehitetään monipuolisen terveysliikuntatarjonnan 

aikaansaamiseksi 

- terveyttä edistävästä liikunnasta tiedotetaan. 

4 ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA 

Kunnan olisi taattava kaikille ikääntyneille ja eri erityisryhmille mahdollisuus käyttää päivittäin 

kautta vuoden liikenneväyliä ja liikuntapaikkoja, jotka ovat helposti saavutettavia ja turvallisia 

ja jotka houkuttelevat liikkumiseen. Varsinkin ikääntyneiden ja erityisryhmien, kuten liikuntarajoitteisten 

tai kuulo-, näkö- tai muuten vammaisten päivittäinen liikunta riippuu ratkaisevasti 

siitä, että lähiympäristössä on teitä ja paikkoja, joissa he voivat liikkua turvallisesti ja esteettömästi. 

5. KOULULIIKUNTA 

Koululiikunnan tarve on huomioitava siten, että koululaisilla on mahdollisuus monipuoliseen 

liikuntaan, harjoitteluun ja ulkoilun harrastamiseen. 

95


1. Liikuntalaitosten liikuntatarjonnan jatkuva kehittäminen. 

- eri ikäryhmille suunnatun liikunta- ja urheilutarjonnan kehittäminen 

- määräaikaiset hankkeet 

2. Teknisen viraston ja liikuntatoimiston yhteistyö käydään läpi ja asiakaspalvelun parantamiseksi 

tehdään kehittämisehdotuksia. 

- laitokset ja materiaaliresurssit käydään läpi ja liikuntalaitosten 

pitkän aikavälin suunnitelmat päivitetään. 

3. Fanta Sea –puisto kuuluu vuodesta 2006 lähtien liikuntalautakunnan alaisuuteen. 

VAIKUTTAVUUS 



Kriteeri/Mittari (min./real./maks.) Toteutuma/toimenpide 

Liikunnan aseman vahvistaminen 

Pietarsaaressa ja sen seudulla 

Kaupungin liikuntalaitosten käyttöaste 

60 % / 85 % / 100 

% 

2. Asukkaiden osallistuminen, viihtyvyys 

ja turvallisuus 



Kaikenikäiset tyytyväiset asiakkaat 85 % Kyselytutkimus Urheilutalossa 

Yhteistyötä seurojen kanssa lisätään 

- parempi yhteydenpito kolmannen 

sektorin kanssa ja talkoohengen jatkuminen 

Kaikki seurat 

osallistuvat kerran 

vuodessa liikuntalautakunnan 

järjestämiin 

kokouksiin 

96

UUDISTUMINEN 

9. Palvelutoimintojen uudistaminen 



Liikuntalaitosten välisen tietoverkon kehittäminen 

- s-posti ja Internet Keskuskentälle 100 % 

Nettiohjelma liikuntapaikkojen ja -laitosten varausta 

varten 

Toteuttaminen yhdessä kaupungin muiden toimielinten 

kanssa. Varaukset Internetin kautta. Varaukset 

koko ajan ajan tasalla. 100 % 



organisaatio 



Liikuntapaikkojen ja –laitosten yksityiskohtainen 

kunnostamissuunnitelma 

- kattavan suunnitelman laatiminen 

yhteistyössä käyttäjien ja teknisen viraston 

kanssa 100 % 

Suoritteet/ Tunnusluvut TP-01 TP-02 TP-03 TA-04 TA-05 TS-06 TS-07 


Uimahalli 

Asiakasmäärä 

Euro 

Fanta Sea 


Euro 

Tellus 


Euro 

Salibandysali 


Euro 

Tanssisali, Pingis-, 

Spinning-sali € 

asiakasmärä 

75 000 

125 000 

60 000 

58 333 

45 000 

26 000 

0 

0 

56 173 

63 473 

7 468 

6 322 

105 654 

360 000 

35 016 

63 000 

18 227 

41 500 

2 355 

1848 

Työvuodet 8,5 8,55 10,55 10,60 10,6 10,6 10,6 

*) Keskuskentän nurmen kulumisen välttämiseksi rajoitetaan käyttöoikeutta 6.5.–9.6. siten, että silloin sillä voidaan pelata ainoastaan 

otteluita ja 10.6.–30.8. kenttää voidaan käyttää 10–12 tuntia viikossa. Myös useimpien muiden kenttien käyttöaikaa 

rajoitetaan kesällä 8–15 tuntiin viikossa. 

97 

148 000 

445 000 

31 169 

47 091 

14 216 

9 343 

120 000 

400 000 

8 775 

20 583 

60 000 

80 000 

14 000 

25 000 

125 000 

400 000 

9 000 

21 000 

60 000 

85 000 

14 000 

25 000 

125 000 

400 000 

9 000 

21 000 

60 000 

85 000 

14 000 

25 000 

h/år 

3 000 

2 000 

4 000 

2 000 

4 000 

2 000 

Jalkapallokentät käyt. h. * 1060 1100 1200 1200 

Yleisurheilu käyt. h* 178 150 150 150 

Erikoisurh. ilmoit/ h 646 /160 650/160 800/200 800/200

PERUSPALVELUN ARVIOINTIMITTARI, JATKOVALMISTELUA KOSKEVA EHDOTUS 

INDIKAATTORIT 

URHEILU- JA LIIKUNTAPALVELUT 

LIIKUNNAN KÄYTTÖKUSTANNUKSET 

112,48 euroa/as. (2196 644 €/19 467 as.) 

SISÄLIIKUNTAPAIKAT 

0, 87 m 2 / as. (16 965 m 2 /19 467 as.) 

TUKEA SAAVIEN URHEILU- JA LIIKUNTASEUROJEN MÄÄRÄ: 25 seuraa/ 37 000 € v. 2004 


1000 euro 





Menot 1 385 1 796 2 206 2 211 

Tulot 463 565 579 589 

Netto 922 1 231 1 627 1 621 

98

TEKNINEN LAUTAKUNTA 

Virastopäällikkö: Heimo Toiviainen 

Tekninen hallinto 

Kaupunki ja talonsuunnittelu 

Talo-osasto 

Mittausosasto 

Kunnallistekniikka 

TOIMINTA-ALUE: Tekninen virasto 


Tekninen virasto 

- valmistelee kaupungin maa- ja kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisen 

edellytysten turvaamiseksi. 

- hallinnoi, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta 

kuten katuja, kevyen liikenteen väyliä, puistoja ja venesatamia sekä hallinnon, koulutuksen, kulttuurin, 

lastenhoidon ja vanhustenhuollon, urheilun, yhdyskuntatekniikan ym. tarpeisiin käytettäviä laitoksia 

ja rakennuksia sekä hoitaa metsäomaisuutta. 

- hoitaa kaupunkiympäristöä herkkätuntoisesti siten, että se kehittyy tasapainoiseksi kokonaisuudeksi 

- kehittää kaupungin julkisia tiloja (paikkoja ja rakennuksia) ja yhdyskuntatekniikkaa siten, että ne 

edistävät elinvoimaista kaupunkielämää 

Tämä tehdään yhteistyössä kaikkien kaupungin hallinnossa toimivien kanssa, yksityisten kansalaisten 

kanssa sekä erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten yhteisöjen kanssa. 


Tekninen virasto tehostaa toimintojaan. Toiminnan ja talouden johtamista, suunnittelua, ohjausta ja valvontaa 

yksinkertaistetaan ja tehostetaan mm. siten, että yksikkökustannukset, kustannusten ja tuottojen 

jakautuminen, resurssien kohdentuminen, tavoiteltavat tuotantomäärät ja tavoiteltava laatu määritellään 

tärkeimmille tuotteille ja palveluille. Aloitetaan tuote- ja palvelukohtaisen, johtamista palvelevan taloushallinnon 

suunnittelu. Kustannustehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä lisätään. Toimintojen tehostaminen 

tehdään omien laatu- ja kehittämistyötapojen avulla yhdessä henkilöstön kanssa ja teknisen viraston 

strategian mukaisesti. 

99

Strategian mukaiset valtuustoa kohtaan sitovat tavoitteet: 

VAIKUTTAVUUS 

Palveluiden saatavuus ja laatu 

Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi / Tilinpäätös 2006 

Teknisen viraston eri tuotteiden ja palveluiden 

asiakastyytyväisyys. 

Uutta asiakastyytyväisyyden 

mittausjärjestelmää 

käytetään ensimmäisen kerran. 

Saadaan perustietoa, 

jota hyödynnetään kehittämistyössä. 

Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen 


Seudun kuntien kanssa yhteiset teknisen Yksi kehittämishanke 

sektorin kehittämishankkeet 

käynnissä. 

UUDISTUMINEN 

Tuotanto- ja palveluprosessien uudistaminen ja jatkuva kehittäminen 


Prosessien kehittämisryhmien toimintaraportit 

Kaikki kehittämisryhmät 

raportoivat onnistuneista 

toimintojen järkeistämis-, ja 

tehostamistoimenpiteistä. 

Tuotteistaminen suurimmaksi 

osaksi valmis. 

TUNNUSLUVUT: 

TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 

Työvuodet 239 233 206,6 196,1 207 207 200 

100

TOIMINTA-ALUE: 001 Tekninen hallinto 

Toiminta-alue käsittää teknisen hallinnon ja teknisen lautakunnan. Vuoden 2005 aikana siirrettiin kanslian 

kolme kirjanpitäjää rahatoimistoon, kaksi palkanlaskijaa henkilöstötoimiston palkkaosastolle, yksi 

kanslisti keskushallintoon ja pysäköinninvalvonta teknisen viraston kunnallistekniselle osastolle. Hallintopäällikön 

virka lakkautettiin. 


Tekninen hallinto 

- tuottaa hallinnollisia tukipalveluja viraston muille osastoille 

- hoitaa ja kehittää ulkoista ja sisäistä tiedotusta. 


Kaupungin hallinnon keskittämisestä on tehty päätös ja keskittäminen toteutettiin 1.10.2005 lähtien, jolloin 

myös teknisen viraston hallinto lakkautettiin osastona ja muutettiin toiminta-alueeksi tekninen hallinto. 

Muutokset on huomioitu budjetoinnissa. 



Sujuva päätöksentekoprosessi 

Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi/Tilinpäätös 2006 

Asioiden käsittelyaika 

Erityyppisten asioiden käsittelyajoille 

on laadittu 

realistiset tavoitteet. 

TUNNUSLUVUT: 


Työvuodet 14,6 11,7 10,4 11 3 3 3 

101

TOIMINTA-ALUE: 002 Kaupunkisuunnittelu 


Kaavoitusosasto 

- valmistelee kaupungin kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisen 

edellytysten turvaamiseksi siten, että kaupunkirakenne pysyy kiinteänä 

- huolehtii kaavoituksen, neuvonnan, koulutuksen, valvonnan ja viranomaislausuntojen avulla 

kaupunkirakentamisen ja kaupunkikuvan laadusta siten, että rakentaminen edistää yksilön hyvinvointia 

ja johtaa kanssakäymistä edistävään ja esteettisesti korkeatasoiseen yhdyskuntaan. 


Pietarsaaren väestön ikärakenne vaatii, että suunnittelussa joudutaan kasvavassa määrin ottamaan huomioon 

ympäristön laatu ”seniorinäkökulmasta”, esimerkiksi kaupungin keskeisten osien suunnittelussa. 

Strategiasuunnitelman valtuuston nähden sitovat tavoitteet: 

VAIKUTTAVUUS 

Yhdyskunnan kehityksen edellyttämä suunnittelun taso 


Tavoitteen mukaisten suunnitelmien 

valmistuminen luottamusmieselinten 

käsittelyä varten (lautak:t, kh, 

valtuusto) 

Yleiskaavan tarkistusehdotus 

voidaan käsitellä 

valtuustossa. 

Keskustasuunnitelman 

päivittämistyö aloitetaan. 

TUNNUSLUVUT: 


Työvuodet 5 5 4,8 5 5 5 5 

102

TOIMINTA-ALUE: 003 Talo-osasto 


Talo-osasto 

- toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on mahdollisimman 

tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa rakennuksissa tai vuokratiloissa 

- rakennuttaa, suunnittelee, isännöi, pitää kunnossa ja siivoaa kaupungin toimitilat ja rakennukset 


Vuoden 2006 budjettiin sisältyy kiinteistömassan kasvu uudella linja-autoasemalla. Budjettivuoden aikana 

toteutetaan Jakobstads gymnasiumin saneeraus ja lisärakentaminen. 

Kehitystyö kiinteistönhoidon ja kunnossapitävien investointien toiminnoissa jatkuu. Gymnasiumin toiminta 

on rakennustöiden ajaksi siirretty Strengbergin kiinteistöstä vuokrattuihin tiloihin, mikä lisää 

käyttömenoja 113 400 €. 

Tämän lisäksi jatkuu talo-osastolla kaikkien toimintojen tehostamisen sekä kustannustietoisuuden ja 

kustannusennustamisen kehitystyö. 

Strategian mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 

UUDISTUMINEN 

Pitävät suunnittelun, tuotannon ja palveluiden toteuttamisen aikataulut 


Aikatauluseuranta: 

Hyväksytty / toteutunut 

90 % sisällöstä 


Investointihankkeiden budjettikuri 


Hyväksytyt tavoitehinta-arviot Tavoitehinta-arvio pitää 100 

% 

103


Optimaalinen kiinteistöjen käyttöaste 


Käyttöasteen seuranta 90 % 

Kriittinen menestystekijä: 

Omaisuuden kunto- ja käyttöarvon säilyminen 


Ennakoiva pitkän tähtäyksen kiinteistönhoito-ohjelma 

Hoito-ohjelma käytössä: 

v. 2008 

TUNNUSLUVUT: 

Talo-osaston kiinteistökanta 

TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TS 2006 TS 2007 TS 2008 

Asuinrakennukset 

Hoitorakennukset 

Konttorirakennukset 

Museo- ja yleiset rak. 

Opetusrakennukset 

Maatalousrak. 

Muut rakennukset 

Yhteensä : 

1 688 m 2 

10 673 m 2 

12 339 m 2 

7 576 m 2 

43 497 m 2 

390 m 2 

13 586 m 2 

89 749 m 2 1 688 m 2 

12 463 m 2 

12 339 m 2 

7 576 m 2 

43 497 m 2 

390 m 2 

13 586 m 2 

91 539 m 2 1 688 m 2 

12 463 m 2 

12 690 m 2 

7 576 m 2 

43 497 m 2 

390 m 2 

13 586 m 2 

91 890 m 2 1 688 m 2 

12 463 m 2 

12 690 m 2 

7 576 m 2 

43 497 m 2 

390 m 2 

13 586 m 2 

91 890 m 2 1 688 m 2 

12 463 m 2 

12 090 m 2 

7 576 m 2 

45 000 m 2 

390 m 2 

13 586 m 2 

92 793 m 2 1 688 m 2 

12 463 m 2 

12 090 m 2 

7 576 m 2 

45 000 m 2 

390 m 2 

13 586 m 2 

92 793 m 2 1 688 m 2 

12 463 m 2 

12 090 m 2 

7 576 m 2 

45 000 m 2 

390 m 2 

13 586 m 2 

92 793 m 2 

Työvuodet 98 96,9 96,3 101 100 99 99 

TOIMINTA-ALUE: 004 Mittaus ja maankäyttö 


Mittausosasto 

- valmistelee kaupungin maapoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisen edellytysten 

turvaamiseksi. 

- kehittää ja ylläpitää kaupungin paikkatietojärjestelmää 

- pitää kaupungin kiinteistörekisteriä 

- hoitaa ja kehittää asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostusta 

- hallinnoi kaupungin maaomaisuutta, hoitaa maanhankintaa ja maanluovutusta sekä kaupungin omistamia 

metsiä monikäyttösuunnitelman mukaisesti 

104


Valtion ja kaupunkien kiinteistörekisterit on yhdistetty (UKTJkii-projekti) vuoden 2005 aikana ja uusi 

järjestelmä on nyt käytössä. Paikkatietojärjestelmän kehittäminen ja ylläpito sitovat merkittävän osan 

osaston resursseista. 



Maapolitiikan tase positiivinen pitkällä aikavälillä 


Tulojen suhde menoihin 

Maanmyyntitulot ja tarkasteluvuoden 

uusien vuokrasopimusten 

pääomitetut (4 

%) tulot yhteensä ylittävät 

maanostomenot 5-10 vuoden 

tarkastelujaksolla. 

VAIKUTTAVUUS 

AKTIIVINEN MAAPOLITIIKKA: Asumiselle ja yritystoiminnalle tarjolla tarvittava 

määrä tontteja 


Raakamaan hankinta 

Raakamaata hankitaan 

10–15 ha viiden vuoden 

kuluessa, 2–3 ha vuodessa 

105

TUNNUSLUVUT: 


Myyty maata 1000 euroa 41 68 281 200 200 200 200 

ostettu maata 1000 euroa 224 501 589 200 200 200 200 

puunmyyntitulot 1000 euroa 112 86 86 80 70 70 70 

rekisteröity tontteja kpl 

67 

81 

118 

70 

70 

70 

70 

rekisteröity yleisiä alueita kpl 


Työvuodet 

1 16 14 20 20 20 20 

17 17,8 18 17 17 17 17 

TOIMINTA-ALUE: 005 Kunnallistekninen osasto 


Kunnallistekninen osasto 

- rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupungin kadut, kevyen liikenteen 

väylät, torit ja muut yleiset alueet, puistot ja viheralueet, venesatamat sekä urheilu- ja virkistyslaitokset 

- tuottaa ja kehittää myös teknisen viraston muun palveluntuotannon tarpeisiin tukipalveluja 

kuten materiaali-, korjaamo, kone- ja kuljetuspalveluja 

- hallinnoi pysäköinninvalvontaa 


Fanta Sea ei enää kuulu kunnallistekniikan budjettiin. Vuonna 2005 oli varattu sisäinen vuokra 

Fanta Seasta. Urheilu- ja liikunta-alueilla on yksi työntekijä enemmän kuin ennen. Tellushallin 

kunnossapito ja valvonta kuuluu kunnallistekniselle osastolle ja itse kiinteistöä hoitaa talo-osasto. 

Pysäköinninvalvonta on siirtynyt teknisestä hallinnosta kunnallistekniselle osastolle. 

106



Tehokas ja taloudellinen organisaatio 


Katujen kunnossapidon ja puistojen 

hoidon kustannukset / asukas 

Kerätään hintatietoa eri 

tuotteille. Kehittämisryhmät 

toimivat 

Investointihankkeiden budjettikuri 


Hyväksytyt tavoitehinta-arviot 

Kallioleikkaukset ovat 

suunnittelijan tiedossa. 

UUDISTUMINEN 

Pitävät suunnittelun, tuotannon ja palveluiden toteuttamisen aikataulut 


Aikatauluseuranta: 

hyväksytty / toteutunut 

Investointien seurannassa 

raportoidaan lautakunnalle 

aikatauluarvio. 

TUNNUSLUVUT: 


Työvuodet 75 74 73,3 74 72,73 72,93 72,93 

Tuntipalkkaisia v. 2006: 12+5,65+7,5+16+11,52, vakinaisia kausityöntekijöitä 14,52 

Kuukausipalkkaisia v.2003: 2,8+5+5 

(Ei mukana henkilötyövuosissa: tilapäisiä kausityöntekijöitä 3+1, työllistettyjä 4, siviilipalvelustyöntekijä 

1) 

107


1000 euro 



Lautakunnan 

ehdotus-06 


Menot 12 123 12 247 12 278 12 111 

Tulot 11 525 12 694 12 642 12 474 

Netto 598 -447 -364 -363 

108

LIIKELAITOKSET 

109

PIETARSAAREN VESI 

Pietarsaaren Veden hallitus 

Johtaja Markku Kaksonen 


Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin liittyviä 

palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen toimintaansa yhdyskunnan muun 

kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. 

Omalla toiminta-alueellamme huolehdimme vesihuollosta kaikissa olosuhteissa. Palvelemme kuitenkin 

myös oman toiminta-alueemme ulkopuolella olevia asiakkaita ja muita vesihuoltolaitoksia 

erilaisissa vesihuollon ratkaisuissa. 

Toimimme kunnallisena liikelaitoksena, jolle kaupunginvaltuusto ja laitoksen hallitus asettavat 

toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet. 


Vuosi 2006 tulee olemaan laitoksen neljäs toimintavuosi kunnallisena liikelaitoksena. Kovin merkittäviä 

muutoksia emme odota tapahtuvan ulkoisessa toimintaympäristössämme. Jatkamme laitoksen 

toiminnan ja talouden puitteiden sekä myös organisaatiomme kehittämistä kyetäksemme 

vastaamaan tuleviin haasteisiimme. 

Jäteveden käsittelyämme koskevan luvan ehtojen tarkistaminen on tätä kirjoitettaessa edelleenkin 

viranomaisen käsittelyssä. Typpipäästöjen vähentämisvaatimusten tiukentaminen lisää investointipainetta 

n. 3–4 milj. eurolla parin vuoden ajan viranomaispäätöksen tultua voimaan. Puhdistusprosessia 

on täydennettävä ja puhdistuslaitosta laajennettava tuntuvasti, jotta typpiyhdisteitä voitaisiin 

poistaa. 

Veden ja jäteveden laskutettavissa määrissä ei ole näköpiirissä suuria muutoksia. Yhteistyö naapurikuntien 

vesi- ja viemärilaitosten kanssa jatkuu pääpiirtein entiseen malliin. 

110

TOIMINTATAVOITTEET: 

Strategian mukaiset ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: 

VAIKUTTAVUUS (Asiakkaan näkökulma) 

Vesihuoltopalvelun saatavuus ja laatu 

Arviointikriteeri / -mittari Tavoitetaso 2006 Toteutuma / Toimenpide 

Asiakastyytyväisyys 

Asiakastyytyväisyyden mittausjärjestelmän 

testaus ja käyttöönotto 

UUDISTUMINEN (Henkilöstön ja työyhteisön näkökulma) 

Tuotanto- ja palveluprosessien uudistaminen 


Kehittämisryhmän raportti 

Asiakasprosessit on kuvattu ja 

kehittämistyö jatkuu 

PROSESSIT JA RAKENTEET (Organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) 

Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio 


Palvelujen tuotantokustannukset 

ja hinnat 

Keskitaso kokoluokan laitosten 

vertailussa 

RESURSSIT JA TALOUS (Resurssien ja talouden hallinnan näkökulma) 

Tasapainoinen talous 


Omarahoitus 

Velkaantuminen laskusuunnassa 

111

TOIMINTA JA TALOUS: 

Tuotot ja kulut: 

Myyntituottojen budjetoinnin lähtökohtana olevia vesimääriä on tässä tarkistettu hieman viime 

vuosien tulosten perusteella. Veden perusmaksu- ja käyttömaksutuloissa ei ole huomioitu suurempia 

hintojen tarkistuksia. Perusmaksua kohdennetaan enemmän suurempiin kiinteistöihin. 

Veden käyttömaksu pysyy ennallaan eli asiakkaan maksama verollinen hinta on edelleenkin 1,45 

euroa/m 3 . Jäteveden perusmaksu- ja käyttömaksutuloissa on huomioitu jonkin verran tuntuvammat 

korotukset. Perusmaksu kaksinkertaistuu ja käyttömaksun verollinen hinta nousee 0,20 euroa/m 

3 (13,7 %) eli 1,65 euroon/m 3 . 

Toimintakulujen budjetoinnissa lähtökohtana on ollut nykyinen henkilöstö ja olemassa olevat vakanssit. 

Tilaa organisaation kehittämiselle on jonkin verran budjetoitu johtoverkkojen ylläpitoon, 

jossa kehittämistarve tällä hetkellä on suuri. 

Omistajan laitokselle asettama tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta eli 671 789 € vuodessa. 

Vaatimus on laitoksen liikevaihtoon nähden suhteellisen kova (2002–2004 toteutuneesta vaihdosta 

15–18 %). Laitoksen on tämän lisäksi tuloillaan katettava sekä toimintamenonsa että investointimenonsa. 

Laitoksella on pakostakin edessään varsin mittavat investoinnit. Sekä vesijohtoverkon että viemäriverkon 

toimintakunnon turvaaminen edellyttää toimenpiteitä. Vaatimus jäteveden sisältämien 

typpiyhdisteiden vähentämisestä lisää toteutuessaan investointipaineita, luokkaa 3–4 milj. euroa 

parin vuoden aikana viranomaisen päätöksen voimaantulosta. 

Investointitarpeet tuntien kaupunginvaltuusto korotti taannoisella kehyspäätöksellään laitoksen 

juokseviin investointeihin tarkoitetun määrärahan 1,5 milj. euroon vuodesta 2006. Kyseessä on 

investointitason nosto pidemmäksi ajaksi. 

Päätös saattaa laitoksen rahoitusmielessä uuteen tilanteeseen. Kun käyttökuluja ei juuri voida vähentää, 

on tarkasteluun otettava laitoksen maksutulot ja/tai tingittävä omistajan laitokselle asettamasta 

tuottovaatimuksesta. Tällöin voimme muistaa, että veden tai jäteveden käyttömaksun hinnankorotus 

0,122 euroa/m 3 tuo noin 150 000 euron vuotuisen maksutuoton lisän. 

Laitoksen alustavat tulos- ja rahoituslaskelmat seuraavat ohessa. 

Kaupunginhallitus päätti, että tuottovaatimuksessa pysytään. 

Investoinnit: 

Alustava investointimäärärahan käyttösuunnitelma on esitetty seuraavassa (1 000 euroa). Pääpaino 

laitoksen investoinneissa tulee edelleenkin olemaan johtoverkkojen saneerauksessa. Yksityiskohtaisen 

käyttösuunnitelman vahvistaa laitoksen hallitus valtuuston myönnettyä määrärahan. 

TP2002 TP2003 TP2004 TA2005 TA2006 TS2007 TS2008 

Uudisrakentam. 731 404 713 527 400 400 

Saneeraus 318 1 164 287 718 800 800 

Puhdistamot ym. 26 382 125 250 250 

Ajoneuvot ym. 28 130 50 50 

Netto 1 188 1 103 1 950 1 000 1 500 1 500 1 500 

112

Tunnusluvut: 

Laskutettu vesi, 1 000 m3/a 

- oma alue 

- muut laitokset 

Laskutettu jätevesi, 1 000 m 3 /a 

- oma alue 

- muut laitokset 

Vesijohtoverkon pituus, m 

Viemäriverkon pituus, m 

Vesimaksu, €/m 3 

Käyttömaksu 

Vertailumaksu 

Käyttömaksun keskiarvo maassa 

Vertailumaksun keskiarvo 

maassa 

Jätevesimaksu, €/m 3 

Käyttömaksu 

Vertailumaksu 

Käyttömaksun keskiarvo maassa 

Vertailumaksun keskiarvo 

maassa 

TP2002 TP2003 TP2004 TA2005 TA2006 TS2007 TS2008 

1 511 

157 

1 428 

735 

189 

023 

183 

596 

1,44 

1,51 

0,96 

1,26 

1,24 

1,24 

1,41 

1,60 

1 486 

162 

1 406 

713 

191 

269 

186 

505 

1,44 

1,51 

0,99 

1,33 

1,24 

1,24 

1,46 

1,70 

1 506 

169 

1 436 

802 

192 

248 

190 

163 

1,45 

1,67 

1,01 

1,35 

1,45 

1,67 

1,48 

1,74 

1 550 

175 

1 500 

800 

1,45 

1,67 

1,03 

1,40 

1,45 

1,67 

1,57 

1,85 

1 520 

175 

1 450 

800 

1,45 

1,67 

1,65 

n. 1,95 

1 520 

175 

1 450 

800 

1,45 

1,67 

1,65 

n. 1,95 

Työvuodet, kpl (*) 18,9 27,9 29,7 30 30 30 30 

* Resurssien jako teknisen viraston ja Pietarsaaren Veden välillä 2003 alussa 

1 520 

175 

1 450 

800 

1,45 

1,67 

1,65 

n. 1,95 

113

SATAMAHALLITUS 

Satamanjohtaja Kristian Hällis 

TOIMINTA-ALUE: Pietarsaaren satama 

TOIMINTA-AJATUS: markkinoida, tarjota ja kehittää palveluja elinkeinoelämän tarpeiden 

pohjalta satamatoiminnan ja kuljetusten rajoissa 


Puunjalostusteollisuuden työmarkkinaselkkauksen 2005 seuraukset varjostavat myös vuoden 

2006 toimintaa. Uusia kuljetusreittejä ja uusia logistisia ratkaisuja tutkittiin ja otettiin myös käyttöön, 

mikä ilmenee edelleen kuljetusmarkkinoiden rauhattomuutena. 

Suomen mekaaninen puunjalostusteollisuus on vaiheessa, jossa tuotanto vähenee ja sen myötä sahatavaran 

vienti sataman kautta. Lisäksi on havaittavissa sahatavaroiden viennin keskittyminen 

satamiin, joilla on suurempi saapumistiheys ja siten tasaisempi tavaravirta sekä Euroopan että 

muiden mantereiden määräsatamiin. Sahatavaroiden jalostusaste on myös noussut niin, että kuljetus 

tehdään konteissa. Tässä yhteydessä varsinaisten konttien sukkulointi on tärkeässä osassa sikäli, 

että kannattavuus riippuu siitä, kuljetetaanko tavaroita mennen tullen. Tässä kohden emme 

ole kilpailukykyisiä, vaan tuo toiminta on keskittynyt Etelä-Suomen satamiin. Myös sataman infrastruktuuriin 

olisi tarpeen investoida melkoisesti, jotta perusedellytykset kilpailuun tässä yhteydessä 

olisivat olemassa. 

Tällä hetkellä Pietarsaaren UPM:n uuden linjan tuottaman selluloosan määrän lisääntymisestä 

menee melko suuri osa kotimaisille paperitehtaille. Suuntaus näyttää jatkuvan suunnitelmakaudella, 

mikä ei ole pelkästään myönteistä sataman kannalta. Niinpä se selluloosa, joka on tarkoitettu 

kotimaiseen paperintuotantoon, kulkee rautateitse ja rekkakuljetuksina satama-alueen selluloosavarastoista. 

Tästä satama ei voi saada tuloja tavaramaksuina, kuten laiturin kautta tapahtuvasta 

viennistä. Kuitenkin on otettu käyttöön maksu, jolla katetaan sataman rautatien ja ratapihan kulumista 

ja investointeja. Sataman kannalta olisi tietenkin parempi, jos vienti tapahtuisi sataman 

kautta. 

Puunjalostusteollisuuden raaka-ainetuonnin volyymi on kasvanut nopeassa tahdissa. Tämä johtuu 

osaksi kotimaisen raaka-aineen hintakuvasta ja osaksi kasvavan selluloosantuotannon aiheuttamasta 

kysynnän lisääntymisestä. Jotta tätä laajenevaa tavarasektoria pystyttäisiin käsittelemään, 

ovat investoinnit laiturin pidentämiseen ja vähintään 9 metrin kulkusyvyyteen ja varastoterminaalin 

tarvitsemaan tilaan välttämättömiä, jos on tavoitteena on säilyttää tavaravirta ja lisätä sitä ja 

pysyä muihin kuljetusmuotoihin nähden kilpailukykyisenä. 

Myös polttohakkeen ja hiilen osuus energiatuotannossa näyttää lisääntyvän huomattavasti. Niiden 

tuonti vaatii myös infrastruktuurin parannuksia tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tässä yhteydessä 

on Laukonlaiturin pidennys avainasemassa. 

119

Satamille on viime vuosina annettu monia uusia viranomaisluonteisia tehtäviä. Nuo tehtävät perustuvat 

uusiin kansallisiin lakeihin, jotka velvoittavat satamien omistajia ympäristö-, turvallisuus- 

ja työsuojeluasioissa ennen kuulumattomissa määrin. Tuo kehitys tulee jatkumaan lähitulevaisuudessa. 

Organisaation sovittaminen tuohon todellisuuteen siten, ettei sataman liiketoiminta 

kärsi, on tehtävä viivyttelemättä. Useimmat kilpailevat satamat ovat paljon pidemmällä tuossa 

prosessissa. 

Toimintatavoite: Kestävä kehitys 

Ympäristön huomioon ottava toiminta kaikilla tasoilla, mahdollinen sertifiointi v. 2007. Satamaalueen 

ja sen välittömän lähiympäristön liikenneturvallisuudesta on huolehdittava kaikilta osin siten, 

että turmavaara vähimmäistetään. Toteuttaminen: 2006–2009. 

PROSESSIT JA RAKEN- 

TEET 

10. Tarkoituksenmukainen organisaatio 




Palvelujen tuontantokustannukset 

Keskitasoa kilpailijoihin 

verrattuna 

Bench-marking 

Kuukausittain/osavuosiraportti 

VAIKUTTAVUUS 






Liikennesuunnittelu ja turvallisuustaso 

Tavaroiden läpikulku 

90 % asiakkaista tyytyväisiä 

Asiakaskysely 

Liikennesuunnitelma hyväksyttmointi 

Jatkuva seuranta, riskien mini- 

Turvasuunnitelma toteutettu 

Harjoitukset 

uuden auditoinnin mukaan 

1 580 miljoonaa tonnia Kuukausittain/tilinpäätös 

120

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet/ TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08 

tunnusluvut 


Suhteellinen volyyminkasvu 

edellisvuoteen 

verrattuna 5 % 5 % 8 % 9 % 9 % 

Käyttökate 53 % 53 % 54 % 54 % 55 % 

Työvuodet 

pakollinen 7 7 7 7 8 8 

121

TULOSLASKELMA 

SATAMA TP TP TA TPs TA TA TS TS 

2002 2003 2004 2004 2005 2006 2007 2008 

MYYNTITUOTOT 1 712 269 1 717 129 1 841 590 1 996 210 2 041 000 2 167 000 2 398 000 2 518 000 

* Tavaramaksut 1 105 654 1 119 460 1 228 590 1 330 517 1 400 000 1 552 000 1 680 000 1 745 000 

* Satamamaksut 282 802 283 911 290 000 309 536 293 000 310 000 330 000 345 000 

* -Muut maksut 142 008 154 495 144 000 172 577 160 000 178 000 180 000 200 000 

* Vuokrat 99 561 105 889 99 000 124 938 97 000 100 000 123 000 123 000 

* Myyntitulot muilta 82 245 53 374 75 000 58 642 77 000 20 000 70 000 85 000 

* Tuet ja avustukset 0 6 000 

* Muut 0 5 000 8 000 7 000 15 000 20 000 

KULUT YHTEENSÄ 806 361 845 898 899 930 838 392 974 000 1 012 000 1 048 000 1 065 500 

* Henkilöstömenot 379 830 375 626 385 000 384 114 365 000 395 000 425000 432 000 

** Palkat 290 481 284 771 292 700 290 500 300 000 315 000 320 000 

**Sivukustannukset 89 349 90 855 92 300 93 613 95 000 110 000 112 000 

* Tarvikkeet 56 087 67 979 35 000 73 689 60 000 50 000 55 000 60 000 

* Palvelujen ostot 349 770 365 247 460 000 351 792 505 000 517 000 520 000 525 000 

* Vuokrat 12 445 16 266 17 000 16 470 26 000 27 000 28 000 28 500 

* Muut menot 8 229 20 780 2 930 12 328 18 000 23 000 20000 20 000 

POISTOT 333 271 383 620 334 000 361 836 345 000 340 000 361 000 361 000 

LIIKEVOITTO 572 637 487 611 607 660 795 983 722 000 815 000 989 000 1 091 500 

SIIRTO KAUPUNGILLE 213 329 225 428 247 352 197 287 249 352 221 352 197 352 197 352 

* Tuottovaatimus 131 352 131 352 131 352 131 352 131 352 131 352 131 352 131 352 

* Korko kaupungille 81 977 94 076 116 000 65 935 118 000 90 000 66 000 66 000 

TILIKAUDEN YLI- 

/ALIJÄÄMÄ 359 308 262 182 360 308 598 696 472 648 593 648 791 648 894 148 

122

SATAMALAITOS TP-2002 TP-2003 TP-2004 TA-2005 TA-2006 TS-2007 TS-2008 

VARSINAISEN TOIMINNAN 

JA INVESTOINTIEN KASSA- 

VIRTA 

Tulorahoitus 692 579 645 802 911 672 817 648 978 648 1 152 648 1 255 148 

Liikeylijäämä 572 637 487 611 774 959 722 000 815 000 989 000 1 091 500 

Poistot 333 271 383 620 334 000 345 000 361 000 361 000 361 000 

Rahoitustuotot ja -kulut -213 329 -225 428 -197 287 -249 352 -197 352 -197 352 -197 352 

Investoinnit -1 090 896 -115 074 -207 942 -400 000 -600 000 -1 500 000 -2 300 000 

Käyttöomaisuusinvestoinnit -1 314 400 -115 074 -207 942 -450 000 -600 000 -1 500 000 -2 300 000 

Rahoitusosuudet investointimenoihin 223 504 50 000 

Käyttöomaisuuden myyntitulot 

Nettokassavirta -398 317 530 728 703 730 417 648 378 648 -347 352 -1 044 852 

Rahoitustoiminnan kassavirta 

Lainakannan muutokset 390 278 -490 000 -500 000 -400 000 400 000 1 300 000 2 100 000 

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys 600 000 -400 000 600 000 1 500 000 2 300 000 

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys 

-155 109 -470 000 -470 000 -200 000 -200 000 -200 000 

Lyhytaikaisten lainojen muutos -54 613 -20 000 -30 000 

Muut maksuvalmiuden muutokset 17 025 -34 306 0 

Lyhytaikaisten saamisten muutokset 17 025 -58 910 

Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta 

Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos 24 603 

Voittovarojen käyttöönotto 

Rahoitustoiminnan nettokassavirta 407 303 -524 306 -500 000 -400 000 400 000 1 300 000 2 100 000 

Kassavarojen muutos 8 985 6 422 203 729 17 648 778 648 952 648 1 055 148 

Kassa 01.01 12 017 21 002 

Kassa 31.12. 21 002 27 425 

Muutos 8 985 6 422 

123

ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 

ENERGIALAITOS 

Toimitusjohtaja Ole Vikström 


Pietarsaaren energialaitos on toiminut vuodesta 1993 lähtien liikelaitoksena, joka Pietarsaaren 

kaupunki omistaa 100-prosenttisesti. 

Energialaitos jakelee nykyään sähköenergiaa Pietarsaaren kaupungin ja lähikuntien alueelle ja 

kaukolämpöä kaupungin alueella. Se tarjoaa paikallista asiantuntevaa palvelua ja pyrkii toimittamaan 

edullista ja häiriötöntä sähköä ja kaukolämpöä soveltamalla yleisiä liiketalouden periaatteita. 

Varma toimitus ja kilpailukykyinen hinta ovat sidoksissa toisiinsa. Pyrkimyksenä ei ole myydä 

markkinoiden edullisinta energiaa. Tiedämme, että hinnoittelun on oltava sellainen, että se sallii 

uusinvestoinnit sekä materiaaliin että osaamiseen. Uskomme, että asiakkaamme ovat laatutietoisia 

myös sähkön ja kaukolämmön suhteen. Energiankulutuksen lisääntyessä jatkuvasti ei varman toimituksen 

ja parhaan mahdollisen palvelun saaminen halvimpaan hintaan ole mahdollista. 

Kilpailukykyinen hinta perustuu myös kaukokatseisuudelle. Se merkitsee mm. sitä, että toimimme 

paikallisena suhdannetasaajana energianhintaan nähden. Kun markkinahinta nousee voimakkaasti, 

se ei kohdistu asiakkaisiimme yhtä ankarasti, ja vakaa energianhinta vaikuttaa myönteisesti 

elinkeinoelämän investointihalukkuuteen. 

TOIMINTA JA TALOUS 

Monipuolinen hankintarakenne turvaa sähkönsaannin ja takaa kilpailukykyisen hinnan. Siksi on 

jo pitemmän aikaa investoitu eri tuotantolaitoksiin sähkön omavaraisuusasteen lisäämiseksi, ja se 

on nykyään yli 100 prosenttia. 

Tuotantokapasiteettiin kuuluu monia eri voimalaitostyyppejä, joilla on eri kustannusrakenne ja 

jotka käyttävät eri polttoaineita. Tuo monipuolisuus varmistaa sähkön ja lämmön tuotannon eri 

kuormitustilanteissa ja samalla on helpompi valvoa käytettävissä olevaa energiamäärää ja hintaa 

markkinoihin nähden. Oma energiamme tuotetaan tällä hetkellä pääasiassa turpeella, hiilellä, vedellä, 

bioenergialla, ydinvoimalla, kaasulla, öljyllä, jätteellä ja tuulivoimalla. 

Myös kaukolämpölaitoksiin on tehty suuria panostuksia, ja nykyään Alholmens Kraft vastaa lähes 

kaikesta kaukolämmön tuotannosta. Käyttökatkojen ja seisokkien aikana ajetaan omilla laitoksilla. 

Toimitusvarmuuden, kilpailukyvyn ja saatavuuden turvaamiseksi on tehtävä myös jatkuvasti uusia 

investointeja ja uusittava laitoksia. Pyrimme investoimaan suhteessa suunnitelmapoistoihin, 

mutta eri seikoista johtuen luvut vaihtelevat hiukan vuodesta toiseen. 

Yritämme myös pitää sähkön ja kaukolämmön hinnat koko maan keskitasoa huokeampina, ja tästä 

huolimatta tavoitteenamme ovat positiiviset tulokset. 

Eri viranomaiset valvovat jatkuvasti toimintaamme, ja nykyään asetetaan suuria vaatimuksia sille, 

että sähkön hintakilpailu toimii, ja siirron tuotto on kohtuullinen, ts. siirtohintoja on tarkistettava, 

jos ne ovat liian kalliit. Tehokkuutta vaaditaan myös parannettavaksi joka vuosi ja samalla asetetaan 

myös korvausvelvollisuus, jos asiakkaat jäävät ilman virtaa sallittua pitemmäksi ajaksi. 

124

Sähkömarkkinalain mukaan on jokainen toiminnanosa myös tarkastettava erikseen, eli tulos- ja 

taselaskelmat on tehtävä erikseen sähkönmyynnistä, verkkotoiminnasta ja muusta toiminnasta. 

Kuitenkin on todettu, että Suomen sähköverkko on vanha, ja verkon kunnossapitoa ja peruskorjausta 

tarvitaan koko ajan. Myös uusinvestointien tarve lisääntyy tuntuvasti lähivuosina. 

Verkkoinvestoinnit turvataan parhaiten siirrosta saatavalla riittävällä tuotolla ja siten, ettei toimintaan 

kohdistettua valvontaa lisätä perusteettomasti nykyisestään. Päinvastoin nyt olisi pysähdyttävä 

miettimään, voitaisiinko valvonta saada tämänhetkistä joustavammaksi ja helpommaksi. 

Päästökauppa ohjaa sähkömarkkinoita jo kuluvana vuonna ja tulee luultavasti vaikuttamaan myös 

vuoteen 2006. Hiilidioksidin hinta on nykyään 23 €/tonni, mikä puolestaan vaikuttaa sähkönhintaan 

noin 0,7 sentillä/kWh. 

Talousarvio on laadittu tällä hetkellä käytettävissä olevien lukujen perusteella ja ne voivat muuttua 

ennen vuoden alkua. Kaukolämpöön vaikuttavat myös päästöoikeudet, ja ostohintaa on korotettu 

hiukan vuodesta 2005. Sähkön ostohinta voi myös vaihdella melko paljon, ja talousarvio on 

laadittu lokakuussa 2005 vallinneen hinnan mukaan. Sähkön hintaa korotetaan vuoden alusta sähkökaupan 

tasapainottamiseksi. Kaukolämmön hinnantarkistus ei ole ajankohtainen tällä hetkellä, 

mutta jos hiilidioksidin hinta vaikuttaa vielä sen hintaan, on myyntihintaa tarkistettava. 

Investointeja tehdään suunnilleen entiseen tahtiin, mutta kaukolämmön laajennukseen panostetaan 

vielä enemmän. Tällä hetkellä kaukolämpöliittymiin kohdistuu kova paine, joka johtuu varmaankin 

paljolti öljyn kalliista hinnasta. 

Kriittinen menestystekijä 

Arviointikriteeri Tavoitetaso 2006 Arvionti 

Palvelutaso 

Toimitusvarmuus Tilasto, kesk.lkm/kul. < 5h/kul/vuosi 

Sähkönlaatu Mittaus, EN50160 Täyttää normeja 

Kaukolämmönlaatu Mittaus, normien muk. Täyttää normeja 

Tehokkuus, siirto Energiamarkkinavirasto Teh.luku > 0,9 

Energiamäärä/GWh 

siirto Raportteja > 3 % 

kaukolämpö Raportteja > 1 % 

125

Kriittinen menestystekijä 

Arviontikriteeri Tavoitetaso 2006 Arvionti 

Talous 

Sijoitetun pääoman sallittu 

Energiamarkkinavirasto < 4,55 % 

tuotto 

Tilikauden ylijäämä Kirjanpito Tilikauden ylijäämän tulee 

kattaa käyttökustannukset, 

investoinnit ja tuotto kaupungille 

Sähkönhinta, yhteensä 

Omakotitalo 5000 kWh Energiamarkkinavirasto Maan keskiarvoa parempi 

Sähkölämpötalo 20000 

kWh Energiamarkkinavirasto Maan keskiarvoa parempi 

Kaukolämmön hinta 

Omakotitalo 20000 

kWh Energiateollisuus r.y Maan keskiarvoa parempi 

Kerrostalo 225000 kWh Energiateollisuus r.y Maan keskiarvoa parempi 

126

JAKOBSTADS ENERGIVERK 

PIETARSAAREN ENERGIALAITOS 

RESULTATRÄKNING EL- OCH FJÄRRVÄRME- 

VERKSAMHETEN 

TULOSLASKELMA SÄHKÖ- JA KAUKOLÄMPÖ- 

TOIMINTA Budget/Talousarvio Budget/Talousarvio Budget/Talousarvio 

2006 2007 2008 

Försäljningsintäkter - Myyntituotot 

Elförsäljning - Sähkön myynti 13 442 580,00 13 711 431,60 13 985 660,23 

Värmeförsäljning - Lämmön myynti 4 734 714,00 5 029 408,28 5 129 996,45 

Övr.försäljning - Muu myynti 506 000,00 508 000,00 508 000,00 

OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO 18 683 294,00 19 248 839,88 19 623 656,68 

Tillverkning för eget bruk - Valmistus omaan käyttöön 1 076 060,91 1 108 342,74 1 141 593,02 

Rörelsens övr. int.-Toiminnan muut tuotot 0,00 0,00 0,00 

Kostnader-Kulut 

Elinköp-Sähkön osto -8 882 198,00 -9 148 663,94 -9 423 123,86 

Värmeinköp/bränsleinköp – Lämmön-/polttoaineostot 

-2 964 400,00 -3 260 840,00 -3 586 924,00 

Material/förnödenheter - Aineet/tarvikkeet -273 800,00 -282 014,00 -290 474,42 

Lagerförändring - Varastojen muutos 0,00 0,00 0,00 

Främmande tjänster - Vieraat palvelut -125 740,00 -129 512,20 -133 397,57 

Personalkostnader - Henkilöstökulut 

Löner/arvoden - Palkat/palkkiot -1 660 372,57 -1 710 183,75 -1 761 489,26 

Personalbikostnader - Henkilösivukulut 

Pensionskostnader - Eläkekulut -417 620,09 -430 148,69 -443 053,15 

Övriga personalbikostn. - Muut henkilösivukulut -127 848,69 -131 684,15 -135 634,68 

Avskrivningar-Poistot 

Avskrivning enl. plan - Suunnitelman muk.poistot -1 567 891,40 -1 567 891,40 -1 567 891,40 

Övriga rörelsekostnader - Liiketoiminnan muut kulut -332 520,00 -342 495,60 -352 770,47 

0,00 0,00 0,00 

Kostnader totalt-Kulut yht. -16 352 390,75 -17 003 433,73 -17 694 758,80 

RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT- 3 406 964,16 3 353 748,89 3 070 490,90 

LIIKEYLIJÄÄMÄ/-ALIJÄÄMÄ 

Finansiella int. och kostnader - Rahoitus tuotot/kulut 

Ränteint. Av kommun - Korkotuotot kunnalta 12 000,00 12 000,00 12 000,00 

Övr. finansiella int.- Muut rahoitustulot 50 200,00 51 640,00 53 123,20 

Övr. finansiella kostn.- Muut rahoituskulut -12 500,00 -12 875,00 -13 261,25 

Avkastning till staden-Tuotto kaupungille -513 944,00 -513 944,00 -513 944,00 

ÖVER/UNDERSKOTT FÖRE EXTRA ORD. POS- 

TER 2 942 720,16 2 890 569,89 2 608 408,85 

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 

Extraord. int. o. kostn. - Satunnaiset. tuotot ja kulut 

Övriga int. och kostnader - Muut tuotot ja kulut 0,00 0,00 0,00 

Inkomstskatter-Tuloverot -85 000,00 -85 000,00 -85 000,00 

RÄKENSKAPSPERIODENS VINST/FÖRLUST 2 857 720,16 2 805 569,89 2 523 408,85 

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 

127



RESULTATRÄKNING ELVERKSAMHETEN Budget/Talousarvio Budget/Talousarvio Budget/Talousarvio 

TULOSLASKELMA SÄHKÖTOIMINTA 2006 2007 2008 


Elförsäljning - Sähkön myynti 13 442 580,00 13 711 431,60 13 985 660,23 

Värmeförsäljning - Lämmön myynti 



Tillverkning för eget bruk - Valmistus omaan käyttöön 

741 188,89 763 424,56 786 327,29 

Rörelsens övr. int. - Toiminnan muut tuotot 

Kostnader-Kulut 

Elinköp - Sähkön osto -8 882 198,00 -9 148 663,94 -9 423 123,86 

Värmeinköp/bränsleinköp - Lämmön-/polttoaineostot 





Löner/arvoden - Palkat/palkkiot -1 230 775,07 -1 267 698,32 -1 305 729,27 



Övriga personalbikostn. - Muut henkilösivukulut 

-94 769,68 -97 612,77 -100 541,15 

Avskrivningar-Poistot 

Avskrivning enl. plan - Suunnitelman 

muk.poistot -925 508,58 -925 508,58 -925 508,58 

Övriga rörelsekostnader - Liiketoiminnan muut kulut 

-272 198,00 -280 363,94 -288 774,86 

Kostnader totalt-Kulut yht. -12 049 801,61 -12 383 530,40 -12 727 271,06 

RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT- 2 636 967,28 2 594 325,76 2 547 716,47 



Ränteint. Av kommun - Korkotuot. Kunnalta 12 000,00 12 000,00 12 000,00 

Övr. finansiella int. - Muut rahoitustulot 48 000,00 49 440,00 50 923,20 

Övr. finansiella kostn. - Muut rahoituskulut -11 500,00 -11 845,00 -12 200,35 

Avkastning till staden - Tuotto kaupungille -134 064,00 -134 064,00 -134 064,00 

ÖVER/UNDERSKOTT FÖRE EXTRA ORD. 

POSTER 2 551 403,28 2 509 856,76 2 464 375,32 

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA 

ERIÄ 

Extraord. int. o. kostn. - Satunnaiset tuotot ja kulut 


Inkomstskatter - Tuloverot -85 000,00 -85 000,00 -85 000,00 

RÄKENSKAPSPERIODENS VINST/FÖRLUST 2 466 403,28 2 424 856,76 2 379 375,32 


128



RESULTATRÄKNING FJÄRRVÄRMEVERKSAMHE- 

TEN Budget/Talousarvio Budget/Talousarvio Budget/Talousarvio 

TULOSLASKELMA KAUKOLÄMPÖTOIMINTA 2006 2007 2008 


Elförsäljning - Sähkön myynti 

Värmeförsäljning - Lämmön myynti 4 734 714,00 5 029 408,28 5 129 996,45 



Tillverkning för eget bruk - Valmistus omaan käyttöön 334 872,02 344 918,18 355 265,73 

Rörelsens övr. int. - Toiminnan muut tuotot 

Kostnader - Kulut 

Elinköp-Sähkön osto 

Värmeinköp/bränsleinköp – Lämmön-/polttoaineostot -2 964 400,00 -3 260 840,00 -3 586 924,00 





Löner/arvoden - Palkat/palkkiot -429 597,50 -442 485,43 -455 759,99 



Övriga personalbikostn. - Muut henkilösivukulut -33 079,01 -34 071,38 -35 093,52 

Avskrivningar - Poistot 

Avskrivning enl. plan - Suunnitelman muk.poistot -642 382,82 -642 382,82 -642 382,82 

Övriga rörelsekostnader - Liiketoiminnan muut kulut -60 322,00 -62 131,66 -63 995,61 

Kostnader totalt - Kulut yht. -4 302 589,14 -4 619 903,33 -4 967 487,74 

RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT - 769 996,88 759 423,13 522 774,43 



Ränteint. Av kommun – Korkotuotot kunnalta 

Övr. finansiella int. - Muut rahoitustuotot 2 200,00 2 200,00 2 200,00 

Övr. finansiella kostn. - Muut rahoituskulut -1 000,00 -1 030,00 -1 060,90 

Avkastning till staden - Tuotto kaupungille -379 880,00 -379 880,00 -379 880,00 

ÖVER/UNDERSKOTT FÖRE EXTRA ORD. POSTER 391 316,88 380 713,13 144 033,53 

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 

Extraord. int. o. kostn. - Satunnaiset tuotot ja kulut 


Inkomstskatter - Tuloverot 

RÄKENSKAPSPERIODENS VINST/FÖRLUST 391 316,88 380 713,13 144 033,53 


129


TULOSLASKELMA SÄHKÖ- JA KAUKOLÄMPÖTOIMINTA 

€ 

Talousarv. Tilinpäät. Talousarv. 

2006 31.12.2004 2005 

Myyntituotot 

Sähkön myynti 13 442 580,00 13 174 682,21 12 662 277,00 

Lämmön myynti 4 734 714,00 4 290 948,34 4 396 333,00 

Muu myynti 506 000,00 594 024,40 491 000,00 

LIIKEVAIHTO 18 683 294,00 18 059 654,95 17 549 610,00 

Valmistus omaan käyttöön 1 076 060,91 1 010 285,88 980 437,38 

Toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 0,00 

Tarvikkeet/palvelut 

Sähkön osto -8 882 198,00 -7 364 291,32 -7 564 935,00 

Lämmön/polttoaineostot -2 964 400,00 -2 672 529,96 -2 577 481,00 

Aineet/tarvikkeet -273 800,00 -272 310,69 -263 000,00 

Varastojen muutos 0,00 -26 271,29 0,00 

Vieraat palvelut -125 740,00 -67 618,34 -90 200,00 

Henkilöstökulut 

Palkat/palkkiot -1 660 372,57 -1 523 136,50 -1 547 272,71 

Henkilösivukulut 

Eläkekulut -417 620,09 -373 050,36 -389 183,71 

Muut henkilösivukulut -127 848,69 -112 273,58 -114 905,23 

Poistot 

Suunnitelman muk.poistot -1 567 891,40 -1 513 948,94 -1 424 585,86 

Liiketoiminnan muut kulut -332 520,00 -282 116,62 -345 445,00 

LIIKEYLIJÄÄMÄ/-ALIJÄÄMÄ 3 406 964,16 4 862 393,23 4 213 038,87 

Rahoitustuotot/kulut 

Korkotuot. kunnalta 12 000,00 92 768,07 10 000,00 

Muut rahoitustuotot 50 200,00 50 358,27 54 500,00 

Muut rahoituskulut -12 500,00 -11 754,20 -12 100,00 

Tuotto kaupungille -513 944,00 -513 944,00 -513 944,00 

YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAI- 

SIA ERIÄ 2 942 720,16 4 479 821,37 3 751 494,87 

Satunnaiset tuotot ja kulut 

Muut tuotot 0,00 0,00 0,00 

Tuloverot -85 000,00 -128 276,38 -198 300,00 

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 857 720,16 4 351 544,99 3 553 194,87 

130


€ 

TULOSLASKELMA SÄHKÖTOIMINTA Talousarv. Tilinpäät. Talousarv. 

2006 31.12.2004 2005 

Myyntituotot 

Sähkön myynti 13 442 580,00 13 174 682,21 12 662 277,00 

Muu myynti 503 000,00 509 142,22 490 000,00 

LIIKEVAIHTO 13 945 580,00 13 683 824,43 13 152 277,00 

Valmistus omaan käyttöön 741 188,89 671 742,70 672 425,50 



Sähkön osto -8 882 198,00 -7 364 291,32 -7 564 935,00 


Varastojen muutos 0,00 -42 458,04 0,00 



Palkat/palkkiot -1 230 775,07 -1 093 084,86 -1 118 687,93 


Eläkekulut -309 520,28 -268 447,04 -281 341,46 


Poistot 

Suunnitelman muk. poistot -925 508,58 -966 408,09 -929 623,69 


LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 636 967,28 4 092 348,69 3 258 944,88 


Korkotuot. kunnalta 12 000,00 92 768,07 10 000,00 


Muut rahoituskulut -11 500,00 -11 029,91 -11 100,00 


YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAI- 

SIA ERIÄ 2 551 403,28 4 087 949,66 3 169 218,88 

Satunnaiset tuot. ja kulut 

Muut tuotot 0,00 0,00 0,00 

Tuloverot -85 000,00 -128 276,38 -198 300,00 

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 466 403,28 3 959 673,28 2 970 918,88 

131


TULOSLASKELMA KAUKOLÄMPÖTOIMINTA 

€ 

Talousarv. Tilinpäät. Talousarv. 

2006 31.12.2004 2005 

Myyntituotot 

Lämmön myynti 4 734 714,00 4 290 948,34 4 396 333,00 

Muu myynti 3 000,00 84 882,18 1 000,00 

LIIKEVAIHTO 4 737 714,00 4 375 830,52 4 397 333,00 

Valmistus omaan käyttöön 334 872,02 338 543,18 308 011,88 



Lämmön/polttoaineostot -2 964 400,00 -2 672 529,96 -2 577 481,00 


Varastojen muutos 0,00 16 186,75 0,00 



Palkat/palkkiot -429 597,50 -430 051,64 -428 584,78 


Eläkekulut -108 099,81 -104 603,32 -107 842,25 


Poistot 

Suunnitelman muk. poistot -642 382,82 -547 540,85 -494 962,17 


LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 769 996,88 770 044,54 954 093,99 


Korkotuot. kunnalta 0,00 0,00 0,00 


Muut rahoituskulut -1 000,00 -724,29 -1 000,00 


YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA 

ERIÄ 391 316,88 391 871,71 582 275,99 


Muut tuotot 0,00 0,00 0,00 

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 391 316,88 391 871,71 582 275,99 

132


TULOSLASKELMA SÄHKÖTOIMINTA Talousarv. Talousarv. Talousarv. 

2006 2006 2006 

siirto sähkö muu toiminta 

Myyntituotot 

Sähkön myynti 5 725 729,00 7 716 851,00 0,00 

Muu toiminta 0,00 0,00 503 000,00 

LIIKEVAIHTO 5 725 729,00 7 716 851,00 503 000,00 

Valmistus omaan käyttöön 741 188,89 0,00 0,00 

Toiminnan muut tuotot 0,00 0,00 0,00 


Sähkön osto -1 591 290,00 -7 290 908,00 0,00 


Varastojen muutos 0,00 0,00 0,00 



Palkat/palkkiot -1 036 008,65 -120 854,52 -73 911,90 


Eläkekulut -260 439,14 -30 455,34 -18 625,80 


Poistot 

Suunnitelman muk. poistot -908 789,41 -16 719,17 0,00 


LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 282 480,02 134 539,17 219 948,09 


Korkotuot. kunnalta 12 000,00 0,00 0,00 

Muut rahoitustuotot 38 400,00 9 600,00 0,00 

Muut rahoituskulut -6 900,00 -4 600,00 0,00 

Tuotto kaupungille -134 064,00 0,00 0,00 

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA 

ERIÄ 2 191 916,02 139 539,17 219 948,09 


Muut tuotot 0,00 0,00 0,00 

Tuloverot -36 550,00 -48 450,00 0,00 

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 155 366,02 91 089,17 219 948,09 

133


RAHOITUSLASKELMA 2006 

VAROJEN LÄHTEET 

Tulorahoitus 

Liikeylijäämä/-alijäämä 3 406 964,16 

Poistot 1 567 891,40 

Korkotuotot 62 200,00 

Muu tulorahoitus 0,00 

Pääomarahoitus 

Liittymismaksujen lisäys 340 000,00 

5 037 055,56 

340 000,00 

Yhteensä (A) 5 377 055,56 

VAROJEN KÄYTTÖ 

Voitonjako 

Tuotto kaupungille 513 944,00 

Verot 85 000,00 

Muut rahoituskulut 12 500,00 

Investoinnit 

Rakennukset/rakennelmat 0,00 

Sähkönjakeluverkosto 877 847,30 

Kaukolämpöverkko/kattilat 825 012,00 

Koneet ja kalust. sähkö/kaukol. 126 000,00 

Osakkeet 560 000,00 

611 444,00 

2 388 859,30 

Yhteensä (B) 3 000 303,30 

Yhteensä (A-B) 2 376 752,26 

134

INVESTOINNIT 

135

INVESTERINGAR - INVESTOINNIT (1000 EURO) 

Kust.arvio 

2005 2006 2007 2008 

Budget- 

Talousarvio 

Stfm budget- Stfm:s ep- 

Kv:n Kv:n ts 

talousarvio 

Stfm:s ep- 

Kv:n ts 

STADSSTYRELSEN - KAUPUNGINHALLITUS 

Utg/Menot Stadshuset - Kaupungintalo 2 400 1 000 

Ink/Tulot Försäljn storgatan 10 - Isokatu 10:n myynti 450 

Utg/Menot Busstation - Linja-autoasema 550 500 

Utg/Menot Övriga värdepapper - Muut arvopaperit 37 35 35 35 

Utg/Menot Centralsjukhuset - Keskussairaala 23 23 23 23 

Utg/Menot J:stads sjukhus - P:saaren sairaala 428 0 0 

RÄDDNINGSNÄMNDEN - PELASTUSLAUTAKUNTA 

Utg/Menot Lösegendom - Irtaimisto 311 85 214 105 

Ink/Tulot 59 34 94 0 

SOCIALNÄMNDEN- SOSIAALILAUTAKUNTA 

Utg/Menot Lösegendom - Irtaimisto 60 

Utg/Menot Björkbacka kök renovering - Koivur. keittiön p 250 0 0 

UTBILDNINGSNÄMNDEN - KOULUTUSLAUTAKUNTA 

Planering av daghem, skolor o renovering 

av kök i västra stadsdelen - Päiväkodin, 

koulujen suunnittelu ja keittiöiden 

Utg/Menot peruskorjaukset kaupungin länsiosassa 1 300 0 

Utg/Menot 

Ink/Tulot 

Gymnasiets sanering - ruotsink. lukion perus k 67 

980 

4 000 

980 

Utg/Menot Optima Samkommun/kuntayhtymä 26 5 5 5 

Utg/Menot Keski-pohjanmaan koulutuskuntayhtymä 18 8 8 8 

Utg/Menot SvÖ:bottens förb. för utbildn o kultur 41 41 41 41 

Utg/Menot Övriga samkommuner Utb. - Muut kuntayhtymät Koul. 

6 1 2 2 

MUSEINÄMNDEN - MUSEOLAUTAKUNTA 

Utg/Menot "Nygårdska verkstaden" -Nygårdin verstas 440

Ink/Tulot 132 

IDROTTSNÄMNDEN-LIIKUNTALAUTAKUNTA 

Förbättr. av friluftsomr./leder - ulk.alueiden/- 

Utg/Menot reittien kunnostus 17 

TEKNISKA NÄMNDEN - TEKNINEN LAUTAKUNTA 

Husbyggnad (underhållande invest.) - Talonrakennus 

Utg/Menot (kunnossapitävät inv.) 5 000 900 1 100 1 100 1 100 

Utg/Menot Jakobsgatan 33 grundren. - Jaakonkatu 33 peruskorjaus 0 0 

Utg/Menot Stadshusets parkering - Kaupungintalon paikoitusalue 0 0 200 

Utg/Menot Bussstation-Linja-autoasema 600 

Kulturnämnden: Nygårds verkstad - 

Utg/Menot Kulttuurilautak.: Nygårdin verstas 440 0 0 20 

Ink/Tulot 132 0 

Utg/Menot 

Utg/Menot 

Socialnämnden: Björkbacka köksrenovering- 

Sos.lautakunta Koivurinteen keittiöremontti 0 50 200 

Dagvård o utbildn: Bambi barnträdgård 

planering-Päivähoito ja koulutus: Bambi 

päiväkoti suunnittelu 30 

Dagvård o utbildn: Lagmans skola skolgård- 

Päivähoito ja koulutus: Laagmannin koulun 

piha 96 

Utg/Menot 

Ink/Tulot 46 

Utg/Menot 

Dagvård och utbildn: Sv.Gymnasiet- 

Päivähoito ja koulutus: Ruotsinkiel. lukio 8 955 1 400 4 830 2 725 

Ink/Tulot 1 082 

Utg/Menot Ansl. av Gymnasiets yttre omr. till 

Skolparken-Ruots. lukion ulkoalueiden 

liittäminen Koulupuistoon 

265

Utg/Menot 

Räddningsverket: Brandstation planering- 

Pelastuslaitos: Paloaseman suunnittelu 15 25 

Utg/Menot Mätning och markanv. Mark köp o försäljning- 200 200 200 200 

Ink/Tulot Mittaus ja maankäyttö: maan osto ja myynti 200 200 200 200 

Utg/Menot Komtek - Kunn.tekn. 1 102 1 500 1 500 1 500 

Utg/Menot * Nybyggnad-Uudisrakentaminen 357 

Utg/Menot * Saneringar-Saneeraukset 646 

Utg/Menot * Övrigt-Muut 497 

Utg/Menot Västra Ringvägen-Läntinen rengastie 0 250 296 298 

Utg/Menot Östanpåvikens restaurering-Itälänlahden kun n 200 0 60 120 

Ink/Tulot 

STADEN-KAUPUNKI 

UTGIFTER-MENOT 8 652 8 836 6 548 3 857 

INKOMSTER-TULOT 1 689 1 362 294 200 

NETTO 6 963 7 474 6 254 3 657 

JAKOBSTADS VATTEN-PIETARSAAREN VESI 1 000 1 500 1 500 1 500 

Utg/Menot * Nybyggnad-Uudisrakentaminen 357 

Utg/Menot * Saneringar-Saneeraukset 646 

Utg/Menot * Övrigt-Muut 497 

ENERGIVERKSSTYRELSEN - ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 2 389 2 590 2 590 

Investeringar i el-anläggningar-investoinnit 

Utg/Menot 

sähkölaitteisiin 

969 990 990 

Investeringar i fjärrvärmeanläggningarinvestoinnit 

kaukolämpölaitteisiin 

Utg/Menot 

1 454 860 1 040 1 040 

Utg/Menot Aktier - Osakkeet 560 560 560 560 

HAMNSTYRELSEN - SATAMAHALLITUS 

Infrastrukturinvesteringar i hamnområdetinvestoinnit 

satama-alueen infrastruktuuriin 

Utg/Menot 

450 600

Utg/Menot Kajförlängng -Laiturinpid. 4 000 1 500 2 300 

Ink/Tulot 0 

Ink/Tulot Inkomster - Tulot 0 50 

AFFÄRSVERKEN TOTALT -LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 

UTGIFTER-MENOT 3 464 4 489 5 590 6 390 

INKOMSTER-TULOT 50 0 0 0 

NETTO 3 414 4 489 5 590 6 390 

TOTALT STADEN +AFFÄRSVERKEN-YHTEENSÄ KAUPUNKI + LIIKELAITOKSET 

SUMMA INVESTERINGAR(externa) - INVESTOINNIT YHTEENSÄ(ulkoiset) 

Summa utgifter - Menot yhteensä 12 115 13 325 12 138 10 247 

Summa inkomster - Tulot yhteensä 1 739 1 362 294 200 

Netto utgifter - Nettomenot 10 376 11 963 11 844 10 047

INVESTOINNIT 


Muut arvopaperit: Vuotuinen määräraha sallii kaupunginhallituksen harjoittaa ulospäin suuntautuvaa 

elinkeinopolitiikkaa. Osa määrärahasta, 0,025 milj. euroa, käytetään kaupungin vuokratalojen 

osakepääoman korotukseen, jotta tulevat kunnostustyöt voitaisiin tehdä ja pitää vuokrat kohtuullisina. 

Vaasan keskussairaala: Keskussairaalan laajennuksen ja perusparannuksen III vaihe. 

Pietarsaaren sairaala: Pietarsaaren sairaalan lunastaminen on huomioitu kokonaisuudessaan vuoden 

2004 tilinpäätöksen saatavissa ja veloissa. 

PELASTUSLAUTAKUNTA 

Pelastuslautakunta on anonut mm. seuraavia investointeja vuodeksi 2006: hydrauliikkatyökaluja 

(15.000), paineilmakompressori (26.000), tarkastusauto (25.000) ja johtoauto (netto 0) ja 

kalusteita Palokunnantalon kahvioon (5000). Vuonna 2007: ensivasteauto (netto 0), sammutusauto 

(menot 180.000, tulot 60.000) ja sammutusvene (14.000). Vuonna 2008 sairaankuljetusauto 

(105.000). Talousarvioehdotukseen on vuodeksi 2006 merkitty johtoauto, tarkastusauto 

ja paineilmakompressori. Vuodeksi 2007 on varattu ensivasteauto ja sammutusauto ja vuodeksi 

2008 sairaankuljetusauto. 


Kaikki kiinteistöinvestoinnit ovat teknisen lautakunnan kohdassa. 

KOULUTUSLAUTAKUNTA 


Norra Svenska Österbottens Yrkesläroanstalter 

Kaupungin osuus suunnittelukustannuksista. 

Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä 

Kaupungin osuus peruspääoman korotuksesta, joka tehdään korkeakoulukampuksen – Chydeniusinstituutin 

tilojen osarahoitusta varten. Peruspääoman korotus on yhteensä 900.000 euroa jaettuna 

seitsemäksi vuodeksi. Kaupungin osuus on 13,94 %. 

Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur 

Kaupungin osuus peruspääoman korotuksesta Svenska yrkesinstitutetin Vanhassa Vaasassa sijaitsevan 

rakennuksen ja Palosaaren Svenska yrkeshögskolanin kiinteistön perusparannukseen 

vuosina 2005–2008. 

139




Vuodeksi 2006 on varattu 0,017 milj. euroa ulkoilualueiden/-reittien parannukseen. 


Talonrakennus 

Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito on jälkeenjäänyttä. Vuosiksi 2006–2008 on varattu 1,1 milj. 

euroa. 

Jaakonkatu 33:n peruskorjaus on siirretty taloussuunnitelman ulkopuolelle. 

Kaupungintalon paikoitus on siirretty vuoteen 2008. 

Linja-autoasema rakennetaan vuonna 2006. 

Kulttuurilautakunta on anonut teknisen lautakunnan kautta määrärahaa Nygårdin verstaan peruskorjaukseen 

(0,44 milj.). Hyväksytyssä taloussuunnitelmassa peruskorjaus oli merkitty vuosiin 

2007–2008. Avustuksena saataneen 0,13 milj. euroa. Suunnittelumääräraha on varattu tässä 

ehdotuksessa vuodeksi 2008. 

Hyväksytyn taloussuunnitelman mukaisesti suunnitellaan Koivurinteen keittiön peruskorjaus 

vuonna 2007 ja kunnostus tehdään vuonna 2008. 

Bambin päiväkodin suunnitteluun on varattu 30.000 vuodeksi 2006. Jakelukeittiön lupa päättyy 

31.12.2007. 

Lagmanin koulun pihaa varten on varattu 0,096 milj. euron menoerä vuodeksi 2006. Ulkoinen 

rahoitus on 0,046 milj. euroa, joten kaupungin osuus on nettona 0,05 milj. euroa. Hankkeen tavoitteena 

on suunnitella ja rakentaa kaupungin paras koulupiha yhteistuumin opettajien ja oppilaiden 

kesken perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Koulupihan on määrä 

toimia opetuksellisena voimavarana ja myös mallina Pietarsaaren ja muun Suomen muille koulupihoille. 

Ruotsinkielinen lukio: Lukion peruskorjaus toteutetaan vuosina 2005–2007. Sen kokonaiskustannukset 

arvioidaan 8,95 milj. euroksi, johon sisältyvät myös koulupuutarhan henkilöstön sosiaalitilat. 

Valtionosuuksista on vuodeksi 2006 otettu mukaan jugendrakennukselle hyväksytty 0,543 

milj. euron ja vuonna 1959 rakennetun osan 0,478 milj. euron valtionosuus ja 0,06 milj. euroa, 

joka tullaan saamaan avustuksena Schaumanin rahastosta koulupuiston henkilöstölle rakennettaviin 

sosiaalitiloihin. 

140

Vuodeksi 2007 on varattu 0,265 milj. euron määräraha lukiota ympäröivien ulkoalueiden kunnostamiseen 

ja liittämiseen Koulupuistoon. 

Suunnittelumäärärahaksi paloasemaa varten on varattu 15.000 vuodeksi 2006 ja 25.000 vuodeksi 

2007. Suunnittelu alkaa syksyllä 2006, jolloin pitäisi olla tehtynä valtion päätös siitä, kenen 

alaisuuteen pelastustoiminta kuuluu. 

Mittaus ja maankäyttö 

Aktiivista maapolitiikkaa korostetaan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin kuuluvana tulevana 

kolmivuotiskautena. Maanhankintamäärärahoja perustellaan sillä, että Pirilöstä tarvitaan raakamaata 

teollisuuden tarpeisiin, ja sillä, että yksityisten omistamaa tonttivarantoa voitaisiin vähentää 

kaava-alueella: 0,2 milj. euroa sekä meno- että tulopuolelle. Kv:n päätöksen mukaan maaalueiden 

osto ja myynti on tasapainotettava 5–10 vuoden jaksolla. Tästä määrärahasta voidaan 

käyttää 15.000 euroa viher- tai tonttialueiden ostoon kaupungingeodeetin päätöksellä kaupunginvaltuuston 

aikaisemmin vahvistamien periaatteiden mukaan. 

Kunnallistekniikka 

Juoksevia investointeja varten on varattu 1,5 milj. euron määräraha vuosiksi 2006–2008. Tekninen 

lautakunta vahvistaa kunnallisteknisten investointien (nk. juoksevien investointien) määrärahan 

yksityiskohtaisen käyttösuunnitelman valtuuston vahvistettua talousarvion. Määrärahasta 

käytettäisiin vuonna 2006 n. 0,36 milj. euroa uudisrakentamiseen, 0,65 milj. euroa peruskorjauksiin 

ja 0,5 milj. euroa muihin investointeihin. 

Läntinen rengastie rakennetaan vuosina 2006–2008. 

Itälänlahden kunnostus 

Tavoitteena on parantaa lahden virkistysarvoa. Kokonaiskustannusarvio on 0,37 milj. euroa. Kiinteistöomistajat 

vastaavat 0,04 milj. eurosta, kaupunki 0,19 milj. eurosta ja ympäristökeskus 0,14 

milj. eurosta. Kaupungin osuus on varattu vuosiksi 2007–2008. 

PIETARSAAREN VESI 

Viraston yhteensä 1,5 milj. euron investointimäärärahan alustava käyttösuunnitelma on laadittu. 

Investointien painopiste tulee edelleen olemaan johtoverkon saneeraamisessa. Viraston hallitus 

vahvistaa yksityiskohtaisemman käyttösuunnitelman valtuuston myönnettyä määrärahan. 

ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 

Investointeja tehdään suunnilleen entiseen tahtiin, mutta kaukolämmön laajennukseen panostetaan 

entistä enemmän. Nykyisin kaukolämpöliittymien rakentamiseen kohdistuu suuri paine, mikä 

johtuu ehkä paljolti öljyn kalliista hinnasta. 

Perhonjoen osakepääomakorotus tehdään laaditun rahoitussuunnitelman mukaan, ellei suuria 

muutoksia tapahdu. 

141

SATAMAHALLITUS 

Sataman asema sekä liikelaitoksena kilpailumarkkinoilla että elinkeinopoliittisena välineenä 

heikkenee, elleivät investoinnit vastaa kuljetusmarkkinoiden asiakkaiden tarpeita. Mitään itsestään 

selviä tavaravirtoja ei ole, vaan kustannukset ja tehokkuus ratkaisevat valittavan kuljetusvälineen 

tai sen, mitä satamaa käytetään. Satamalaitos kilpailee infrastruktuurillaan kaikkien muiden 

satamien ja kuljetusjärjestelmien kanssa. Siksi on levottomuutta herättävää, ellei pystytä 

osoittamaan, että riittävä osuus tuloista kanavoituu takaisiin laitureihin, varastoalueisiin ja teihin 

tehtyinä investointeina. Kuluvana suunnitelmakautena kilpailijamme ovat investoineet moninkertaisesti 

kapasiteettiin ja kehittämiseen Pietarsaaren satamaan verrattuna. Liikennekuva on muuttunut 

tuontivoittoiseksi ja käsittelypinnoille ja laitureiden kestävyydelle asetetaan suurempia vaatimuksia. 

Tuonti kuluttaa infrastruktuuria vientiä enemmän. Kasvua varten ei ole myöskään infrastruktuurista 

valmiutta, ts. kapasiteettia. Siksi laiturin pidentäminen ja kulkusyvyyden ruoppaaminen 

9 metriin on välttämätöntä. Mainittakoon, että useimmilla kilpailijoilla on 9 metrin syvyyden 

laiturit, jotka ovat pituudeltaan pikemminkin kilometreissä kuin metreissä mitattavia. Meillä 

on 302 metriä laituria, jossa on vastaava kulkusyvyys. 

Jos tahdotaan, että asiakkaat, yhteistyökumppanit ja viranomaiset pitävät meidän satamaamme tulevaisuuden 

mahdollisuuksien satamana, on korkea aika laajentaa sen infrastruktuuria kilpailukyvyn 

ja kehittymisedellytysten varmistamiseksi. 

142

Talousarvio_2006.pdf - Jakobstad

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?