Talousarvio_2006.pdf - Jakobstad
Talousarvio_2006.pdf - Jakobstad
Talousarvio_2006.pdf - Jakobstad
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
SISÄLTÖ<br />
JOHDANTO 1<br />
MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 16<br />
TULOSLASKELMA 17<br />
RAHOITUSLASKELMA 18<br />
TULOSLASKELMA (LIIKELAITOKSISTA MERKITÄÄN AINOASTAAN TUOTTO) 19<br />
KÄYTTÖTALOUS 20<br />
KAUPUNGINHALLITUS 20<br />
KESKUSVAALILAUTAKUNTA 33<br />
TARKASTUSLAUTAKUNTA 34<br />
TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO 35<br />
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 43<br />
YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 45<br />
SOSIAALILAUTAKUNTA 48<br />
PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 67<br />
KULTTUURILAUTAKUNTA 85<br />
LIIKUNTALAUTAKUNTA 95<br />
TEKNINEN LAUTAKUNTA 99<br />
LIIKELAITOKSET 109<br />
PIETARSAAREN VESI 110<br />
SATAMAHALLITUS 119<br />
ENERGIALAITOS 124<br />
INVESTOINNIT 135
JOHDANTO<br />
Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan<br />
kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 §:n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään<br />
talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman<br />
vuoden (suunnittelukausi). <strong>Talousarvio</strong>vuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi.<br />
Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin<br />
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.<br />
<strong>Talousarvio</strong>ssa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on 1.1.2001 voimaan<br />
tulleen Kuntalain 65 §:n mom. 2:n muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä,<br />
joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli/alijäämä) ja talousarvion<br />
laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän<br />
kattamisvelvollisuus).<br />
Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä<br />
toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden<br />
saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. <strong>Talousarvio</strong>n, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen<br />
rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset.<br />
TALOUDELLINEN TAUSTA<br />
Yleinen taloudellinen tilanne<br />
Valtiovarainministeriö julkisti suhdanne-ennusteensa heinäkuun lopussa. Ministeriö<br />
laski kuluvan vuoden tuotannon kasvuennustetta kahteen prosenttiin. Myös muut ennuslaitokset<br />
ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita keväällä esitetyistä paperiteollisuuden<br />
työseisokkien johdosta. Kokonaistuotannon kasvu on kuitenkin vauhdittumassa<br />
loppuvuodesta. Tänä vuonna kansantuote kasvaa noin 2 prosenttia.<br />
Näkemykset ensi vuoden talouskehityksestä eroavat julkisuudessa esitettyjen arvioiden<br />
mukaan, mutta yleisesti ottaen tuotannon kasvun arvioidaan olevan tätä vuotta nopeampaa<br />
jo senkin vuoksi, että vertailutaso on tänä vuonna alhainen. Kokonaistuotanto kasvaa<br />
vuonna 2006 valtiovarainministeriön ennusteen mukaan runsaat kolme prosenttia.<br />
Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut Suomessa edelleen hidasta joskin hieman nopeutumassa.<br />
Kotimaiset inflaatiopaineet ovat olleet toistaiseksi melko vähäiset muun<br />
muassa kaupan lisääntyneen kilpailun johdosta. Toteutettu alkoholijuomaveron alennus<br />
laski osaltaan kuluttajahintoja. Korkotason lievä aleneminen on myös vaikuttanut samaan<br />
suuntaan. Kuluttajahintaindeksiä on nostanut tänä vuonna öljyn kallistuminen.<br />
Kuluttajahintaindeksi kohoaa keskimäärin prosentin tänä vuonna. Ensi vuonna kuluttajahintaindeksin<br />
ennustetaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 1,5 %. Inflaatio<br />
nopeutuu varsinkin, jos kustannuspaineet alkavat purkautua ja korkotaso nousee.<br />
Työttömyysaste on ollut viime vuosina yhdeksän prosentin tuntumassa. Valtiovarainministeriö<br />
arvioi työttömyysasteen alenevan kuluvana vuonna kahdeksaan prosenttiin.<br />
Hallituksen yksi keskeinen tavoite, eli työllisyysasteen kohoaminen, on toteutunut hyvin<br />
hitaasti. Työllisyysasteen on tänä vuonna arvioitu kohoavan 68 prosenttiin. Työttömyysasteen<br />
arvioidaan pienenevän vuonna 2006 puolisen prosenttiyksikköä. Työllisyyden<br />
kohoaminen riippuu palvelualojen työllistämismahdollisuuksien ohella myös<br />
muiden yritysten kysyntänäkymistä ja kannattavuuskehityksestä.<br />
1
KUNTIEN TALOUSTILANNE<br />
Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli 1,3<br />
miljardia euroa vuonna 2004 ja heikkeni edellisvuodesta 277 miljoonalla eurolla, eli<br />
17,5 prosenttia. Vuosikate kattoi poistoista vain 79 prosenttia, vuotta aikaisemmin 98<br />
prosenttia. Myös lainakanta ja nettovelka kasvoivat voimakkaasti, lainakanta 18 prosenttia<br />
ja nettovelka 46 prosenttia. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä oli 142<br />
ja kasvoi yli kaksinkertaiseksi edellisestä vuodesta. Rahoitusosuudet ja myyntitulot vähenivät<br />
17 prosentilla. Tämä lisäsi lainanoton ja kassavarojen käyttöä investointien rahoittamiseen.<br />
Vuonna 2006 kunnallisveron tilitysten arvioidaan lisääntyvän runsaat kolme prosenttia.<br />
Veropohja kasvaa palkkasumman kasvun myötä juuri tämän verran. Ensi vuodeksi<br />
kunnallisverotuksessa ei ole odotettavissa taloudellisesti kovin merkittäviä veroperustemuutoksia,<br />
joskin esimerkiksi sairasvakuutuksen rahoitukseen liittyvä päivärahamaksun<br />
vähennyskelpoisuus pienentää jonkin verran kuntien verotuloja. Samaan suuntaan<br />
vaikuttaa metsäverouudistus. Toisaalta vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vähennyskelpoisuuden<br />
muuttuminen lisää kuntien verotuloja. Kuntien valtionosuudet ovat viime<br />
vuosina kasvaneet nopeasti. Pääosan kasvusta selittävät verovähennysten kompensaatiot,<br />
joita on toteutettu vuosina 2003–2005. Tänä vuonna kuntien tuloslaskelman mukaiset<br />
käyttötalouden valtionosuudet ovat 5,14 miljardia euroa. Vuonna 2006 vastaavat<br />
valtionosuudet ovat 5,51 miljardia euroa. Kasvu selittyy muun muassa työmarkkinatukiuudistukseen<br />
ja sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyvillä kompensaatioilla,<br />
indeksikorotuksella, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksella sekä<br />
eräillä panostuksilla kansallisiin terveys- ja sosiaalihankkeisiin.<br />
Pietarsaaren taloustilanne<br />
Työllisyys<br />
Työttömyys on pysynyt Pietarsaaressa ja sen seudulla suunnilleen ennallaan vuoden 2004<br />
vastaavaan aikaan verrattuna. Työttömyys oli Pietarsaaressa 9,0 % syyskuussa 2005 sen<br />
oltua vastaavaan aikaan 8,8 % vuonna 2004, ja seutukunnalla 6,2 % vastaavan luvun oltua<br />
vuotta aikaisemmin 6,3 %. Pietarsaaressa oli työttömiä yhteensä 829 syyskuussa 2005, ja<br />
heistä 101 oli alle 25-vuotiaita ja 245 pitkäaikaistyötöntä. Kaupunki suhtautuu vakavasti<br />
rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan<br />
työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.<br />
Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,9 milj. euroa (brutto)<br />
työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden<br />
2006 aikana, jos siihen työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi osoittautuu olevan<br />
tarvetta.<br />
2
20,0<br />
18,0<br />
16,0<br />
14,0<br />
12,0<br />
10,0<br />
8,0<br />
6,0<br />
4,0<br />
2,0<br />
0,0<br />
Arbetslösa arbetssökande i <strong>Jakobstad</strong> i %<br />
Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, %<br />
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12<br />
2005<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
Väestönkehitys<br />
Melkein 10 vuoden ajan vähentyneen väkimäärän jälkeen kaupungin asukkaiden määrä<br />
lisääntyi 36 henkilöllä vuonna 2004. Pietarsaaren asukasmäärä oli 31.12.2004 19.467.<br />
Syntyvien enemmyys on vuosisadan vaihteen jälkeen lähes lakannut (+ 22 henkilöä v.<br />
2004). Kokonaismuuttonetto, joka muodostuu sekä maan sisäisestä että maiden välisestä<br />
muutosta, ja joka tavallisesti on ollut negatiivinen, oli vuonna 2004 positiivinen nettomuuton<br />
selvän lisäyksen (+ 73 henkilöä) vuoksi. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu<br />
monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, mutta alueiden välinen<br />
muutto riippuu paljolti koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen tarjonnasta. Siksi kaupungin<br />
panostukset yhä offensiivisempaan elinkeinopolitiikkaan, mm. seudun muiden<br />
kuntien kanssa yhteistyössä aluekeskusohjelman välityksellä, ovat äärimmäisen tärkeitä<br />
alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samassa tarkoituksessa kaupungin on voitava<br />
tarjota laadukkaita kuntapalveluja, joista kaukokatseinen asunto- ja tonttipolitiikka<br />
on kärkipäässä. Elokuuhun 2005 mennessä väestönkehitys osoittaa 28 henkilön lisäystä<br />
(elok. 2004: + 12). Tammikuusta elokuuhun 2005 ulottuvalla jaksolla syntyneitä oli 131,<br />
kun vastaava luku oli 137 vuonna 2004.<br />
3
1000<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
0<br />
-200<br />
-400<br />
1984<br />
1985<br />
Befolkningsförändring i <strong>Jakobstad</strong> Väestönmuutos Pietarsaaressa<br />
1984-2004<br />
1986<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA 2006–2008<br />
Tulokehitys<br />
syntyneet födda<br />
kuolleet döda<br />
kuntien välinen<br />
tulomuutto<br />
inflyttning<br />
kuntien välinen<br />
lähtömuutto<br />
utflyttning<br />
kokonaismuutos<br />
totalförändring<br />
Verotulot<br />
Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotulo-osuudesta ja kiinteistöverosta.<br />
Tuloveron, siis ansiotuloista maksettavan veron, arvioidaan lisääntyvän 3 % vuodesta<br />
2005 vuoteen 2006 ja yhtä paljon myös suunnittelukaudella eli palkkojen lisäyksen verran.<br />
Tulovero on laskettu 19,25 %:iin korotetun veroäyrin pohjalta koko suunnittelukaudella.<br />
Lisäksi on huomioitu 0,7 milj. euron menetys vuonna 2006 kevään 2005 paperialan<br />
työselkkauksen vuoksi. Kiinteistövero on pidetty suunnittelukaudella ennallaan lukuun<br />
ottamatta voimalaitosten kiinteistöveroa, joka on laskettu 2,5 %:n veroäyrin mukaan vuodesta<br />
2006 lähtien.<br />
Yritysten tulokset vaikuttavat suoraan yhteisöveron kehitykseen, ja Pietarsaaressa siihen<br />
vaikuttaa paljolti UPM-Kymmenen kehitys. Vaikka UPM-Kymmenen tuloksen odotetaan<br />
parantuvan tulevina vuosina, se näkyy kaupungin yhteisöverossa vasta parin vuoden kuluttua.<br />
Kaupungin vuoden 2006 yhteisövero-osuus lasketaan kahden viimeksi toimitetun<br />
verotuksen, siis vuosien 2003 ja 2004 verotuksen keskiarvona. Vuoden 2006 yhteisöveroa<br />
on vähennetty UPM-Kymmenen viime vuosina huonontuneen tuloksen vuoksi vuoden<br />
2005 talousarvion 5,5 milj. eurosta 4,5 milj. euroon vuonna 2006, ja sen jälkeen sitä<br />
on lisätty 3,3 % vuonna 2007 ja 4 % vuonna 2008 Kuntaliiton laatiman ennusteen mukaan.<br />
4
Pietarsaaren verotulot vuonna 2006 arvioidaan yhteensä 58,4 milj. euroksi, ja kunnallisveron<br />
osuus siitä 87,4 %:ksi eli 51 milj. euroksi, yhteisöveron osuus 7,7 %:ksi eli 4,5<br />
milj. euroksi ja kiinteistöveron osuus 4,9 %:ksi eli 2,8 milj. euroksi.<br />
70 000<br />
60 000<br />
50 000<br />
40 000<br />
30 000<br />
20 000<br />
10 000<br />
0<br />
BS-2001-TP<br />
BS-2002-TP<br />
BS-2003-TP<br />
BS-2004-TP<br />
BU-2005-TA<br />
Progn.2005<br />
BU-2006-TA<br />
EP-2007-TS<br />
EP-2008-TS<br />
Kommunalskatt-Kunnallisvero Samfundsskatt-Yhteisövero Fastighetsskatt-Kiinteistövero<br />
Valtionosuudet<br />
Vuoden 2006 valtionosuuksiin tehdään 2,4 %:n indeksitarkistus, joka on 75 % todellisesta<br />
kustannuskehityksestä. Lisäksi maksetaan vuoden 2006 osuus valtion ja kuntien välisestä<br />
kustannusjaon tarkistuksesta eri yksikköhintojen korotuksena. Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän<br />
uudistuksen ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.1.2006. Sen seurauksena<br />
otetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden uutena määräytymisperusteena<br />
käyttöön vammaiskerroin. Lisäksi erillinen lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä<br />
korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella.<br />
Opetus- ja kulttuuritoimessa pelkistetään perusopetuksen valtionosuuden perusteena käytettävien<br />
yksikköhintojen laskentatapaa ja muutetaan yksikköhinnan eri määräytymistekijöiden<br />
painoarvoa. Kunnan kouluverkko, eli koulujen lukumäärä ja koko otetaan yksikköhinnassa<br />
jatkossa huomioon vain harvimmin asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa.<br />
Uutena perusopetuksen valtionosuuden porrastusperusteena otetaan käyttöön vieraskielisten<br />
oppilaiden määrä. Kirjastojen osalta luovutaan valtionosuuden perusteena käytettävien<br />
yksikköhintojen laskemisesta asutusrakenneryhmittäin ja siirrytään yhteen yksikköhintaan.<br />
Vapaata sivistystyötä koskeva lakimuutosehdotus on valmisteltu erikseen talousarviolakina.<br />
Siihen sisältyy ehdotus kansalaisopistojen asutusrakenneryhmityksen poistamisesta.<br />
Myös verontasauksen laskennassa tapahtuu muutamia muutoksia. Voimalaitoskunnissa<br />
tasauksessa käytetään voimalaitosprosentin sijasta yleistä kiinteistöveroprosenttia.<br />
5
Työmarkkinatukiuudistuksesta johtuvien menetysten kompensoimiseksi tasausrajaa nostetaan<br />
yhdellä prosenttiyksiköllä. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen aiheuttamien<br />
veromenetysten kompensoimiseksi tasausrajaa korotetaan vielä 0,5 prosenttiyksikköä ja<br />
tasausvähennyksen 40 prosentin raja muutetaan 37 prosentiksi.<br />
BS-04-TP BU-05-TA BU-06-TA EP-07-TS EP-08-TS<br />
Skatteinkomster totalt-Verotulot yhteensä 55 587 56 211 58 397 60 800 62 588<br />
* Kommunalskatt-Kunnallisvero 46 459 47 911 51 047 53 300 54 899<br />
* Samfundsskatt-Yhteisövero 6 492 5 500 4 500 4 650 4 840<br />
* Fastighetsskatt-Kiinteistövero 2 636 2 800 2 850 2 850 2 850<br />
Statsandelar totalt-Valtionosuudet yhteensä<br />
17 775 18 538 22 167 23 020 24 295<br />
* Skatteutjämning-Verontasaus -3 952 -3 956 -2 807 -2 874 -2 943<br />
* Statsandelar-Valtionosuudet 21 727 22 494 24 974 25 894 27 238<br />
Skattefinansiering-Verorahoitus 73 362 74 749 80 564 83 820 86 884<br />
Työmarkkinatukiuudistus<br />
Hallituksen tavoitteena on uudistaa työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta. Ehdotus<br />
sisältää kuntien kannalta kaksi merkittävää muutosta. Täysin uutena tehtävänä kuntien<br />
on osallistuttava työmarkkinatuen rahoitukseen. Kunnat rahoittaisivat puolet työmarkkinatuesta,<br />
jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille. Valtion ja kuntien välinen rahoitusosuus<br />
lasketaan kuntakohtaisesti. Tällä hetkellä valtio vastaa kokonaisuudessaan työmarkkinatuen<br />
rahoituksesta. Tarkoitus on, että uudistuksista aiheutuvat lisäkustannukset<br />
kompensoidaan kunnille siten, että uudistus olisi kuntien kannalta kustannusneutraali.<br />
Kustannusneutraalisuus on tavoitteena sekä valtion ja kuntien kesken että kuntien keskinäisessä<br />
kustannusten uusjaossa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2006. Tässä<br />
yhteydessä on tarkoitus muuttaa työttömyysturvalakia siten, että velvollisuus osallistua<br />
kuntouttavaan työtoimintaan laajennetaan koskemaan myös 25 vuotta täyttäneitä työmarkkinatukeen<br />
oikeutettuja. Kunnille tuleva korvaus kuntouttavan työtoiminnan toimintapäiviltä<br />
on 10.09 euroa /päivä. Korvaukseen ei tiettävästi ole tulossa korotusta.<br />
Työmarkkinatuen rahoitusta muutetaan siten, että työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivisesti<br />
saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikustannukset jaetaan tasan kuntien ja valtion<br />
kesken. Aktiivitoimiin osallistuvan tuen saajan kustannuksista vastaisi kuitenkin valtio.<br />
Jos tuen saaja kieltäytyy aktiivitoimista, hän menettää työmarkkinatuen ja saa siltä<br />
ajalta toimeentulotukea. Tammikuun 2005 tilaston perusteella olisi kaupungin osuus yli<br />
500 päivää passiivistä tukea saaneiden kustannuksista 519.000 euroa.<br />
6
Toimeentulotuen rahoitusta ja rakennetta on tarkoitus muuttaa siten, että toimeentulotuki<br />
irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä ja toimeentulotukeen määritellään normitettu osuus,<br />
jonka kustannukset jakautuvat tasan valtion ja kuntien kesken. Myös toimeentulotukimenoihin<br />
tuleva valtionosuus lasketaan kuntakohtaisesti.<br />
Työmarkkinatuki rahoitetaan uuden normitetun toimeentulotuen menoihin perustuvan<br />
valtionosuuden lisäksi myös lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ja<br />
korottamalla verontasauksen tasausrajaa yhdellä prosenttiyksiköllä. Lopullinen kuntakohtainen<br />
tasaus tehdään yleisen valtionosuuden kautta.<br />
Syksyllä 2004 alkanutta yhteispalveluhanke Introa laajennetaan aluehankkeeksi, jolle laaditaan<br />
kiinteät toimintamuodot. TE-keskus ja alueen kunnat rahoittavat hankkeen puoliksi<br />
kumpikin.<br />
Matalapalkkatuki<br />
Hallitus on esittänyt lakia työnantajalle maksettavasta tilapäisestä matalapalkkatuesta<br />
vuosiksi 2006–2010. Ehdotuksen mukaan työnantajalla on oikeus matalapalkkatukeen,<br />
jos hän on palkannut 55 vuotta täyttäneen työntekijän, jonka kuukausipalkka kokoaikatyöstä<br />
on 900–2 000 euroa. Pietarsaaren osalta tuki on 250.000 euroa ja se on huomioitu<br />
talousarviossa.<br />
Toimintatuotot ja kustannukset<br />
Toimintatuotot lisääntyvät 3,6 % vuonna 2006. Osa tästä lisäykset johtuu normitetun toimeentulotuen<br />
valtionosuuden kirjaamisesta käyttötuottoihin ja matalapalkkatukeen. Myös<br />
liikelaitosten tuotot lisääntyvät.<br />
Toimintakustannukset lisääntyvät 5,4 % vuonna 2006. Osa tästä lisäyksestä on työmarkkinatuen<br />
kustannuksia. Lisäksi kasvavat terveydenhuoltokustannukset 1,3 milj. euroa<br />
vuoden 2005 talousarvioon verrattuna ja myös sosiaalitoimessa ja päivähoito- ja koulutustoimessa<br />
on suuria kustannuslisäyksiä. Myös energialaitoksen ostoenergian kustannukset<br />
lisääntyvät päästökaupan vuoksi.<br />
Vuoden 2006 talousarvio ja vuosien 2006–2008 taloussuunnitelma rakentuvat seuraaville<br />
olettamuksille/lähtökohdille:<br />
• palkkakustannukset lisääntyvät 2,5 % (ei opettajat)<br />
• opettajien palkkakustannusten arvioidaan kasvavan 4,5 % (kehys 3,1 %)<br />
• henkilösivukulut kasvavat 0,39 % (ei opettajat)<br />
• opettajien henkilösivukulut lisääntyvät 0,8 %<br />
• valtionosuuksiin tehdään 2,4 %:n inflaatiotarkistus (75 % täydestä summasta).<br />
Lisäksi maksetaan vuoden 2006 osuus kustannusten tarkistuksesta. Rahoitus ja<br />
valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäinen vaihe tulee voimaan<br />
1.1.2006 lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudessa otetaan käyttöön<br />
vammais- ja lastensuojelukerroin (korvaa entisen lastensuojelun suurten<br />
kustannusten tasoitusrahaston). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti<br />
on 33,32 vuonna 2006. Perusopetuksen<br />
7
valtionosuudessa tapahtuu huomattavia muutoksia oppilaskohtaisen yksikköhinnan<br />
laskennassa. Lisäksi otetaan käyttöön uusi tekijä, joka on äidinkieleltään<br />
vieraskielisten oppilaiden määrä. Kirjastojen ja kansalaisopistojen yksikköhinnoissa<br />
luovutaan asutusrakenteeseen perustuvasta ryhmittelystä ja lisäksi yleiskulttuurin<br />
valtionosuutta pienennetään. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien<br />
tasausta muutetaan siten, että voimalaitoskunnissa käytetään tasausta laskettaessa<br />
yleistä kiinteistöveroprosenttia voimalaitosprosenttimäärän sijasta.<br />
Lisäksi tarkistetaan tasausrajaa 91,5 %:iin (ennen 90 %) ja tasausvähennys on<br />
37 % (ennen 40 %) tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista.<br />
• kunnallisveron arvioidaan lisääntyvän 3 % verrattuna vuoden 2005 odotettuun<br />
tulokseen. Lisäksi on huomioitu tuloveroprosentin korotus 0,75 %:lla 19,25<br />
%:iin. Tuon lisäyksen lisäksi on huomioitu myös 0,7 milj. euron otaksuttu menetys<br />
paperiselkkauksen vuoksi. Yhteisöveron odotetaan vähenevän 18 % verrattuna<br />
vuoden 2005 talousarvioon. Kaupungin osuuden laskentavuodet ovat<br />
nyt 2003 ja 2004, joten UPM:n vuoden 2003 tulos vaikuttaa yhä. Kiinteistöverotuloja<br />
on vähennetty 0,1 milj. euroa vuonna 2004 toteutuneen kiinteistöveron<br />
pohjalta, mutta lisäksi on huomioitu voimalaitosten kiinteistöveroäyrin korotus<br />
2,5 %:iin, mikä lisää kiinteistöveroa 150.000 eurolla.<br />
• talous- ja henkilöstöhallintoa ja asiainhallintaa koskeva organisaationmuutos on<br />
huomioitu, samoin talouspäällikön palkkaaminen rahatoimistoon. Lisäksi on<br />
huomioitu hankkeenvetäjän palkkaaminen hankkeeseen Elävä kaksikielisyys.<br />
Määrärahojen muutokset ovat yhteensä 0,43 milj. euroa, ja ne on siirretty sosiaalilautakunnalta,<br />
päivähoito- ja koulutuslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta<br />
kaupunginhallitukselle<br />
• 900–2000 euroa kuukaudessa ansaitseville 55 vuotta täyttäneille maksettava<br />
matalapalkkatuki on huomioitu. Kokonaistuki on Pietarsaaren osalta 250.000<br />
vuositasolla.<br />
• Malmin terveydenhuoltoalue on ilmoittanut alustavasti, että kaupungin maksuosuudet<br />
olisivat 21,9 milj. euroa, mutta Vaasan sairaanhoitopiirin osalta on<br />
maksuosuuksista tehty arvio<br />
• lastensuojelurahaston lakkauttaminen, jonka nettovaikutus vähentää käyttötalousarvion<br />
tuloja 0,285 milj. euroa<br />
• työmarkkinatuki lisää käyttömenoja 519.000<br />
• normitettuun toimeentuloturvaan saadaan menokohtaista valtionosuutta<br />
(436.000), joka on 50 % maksetusta toimeentulotuesta<br />
• sosiaalilautakunnalle oli kehyksessä myönnetty määräraha kolmea uutta virkaa<br />
varten. <strong>Talousarvio</strong>ehdotuksessa on 2 virkaa lastensuojeluhankkeen ”Tukea<br />
lapsiperheen arkeen” (Fantti-hanke) jatkamiseen. Kotipalveluhenkilöstön työaikojen<br />
muuttaminen siten, että lounas nautitaan omalla ajalla, vapauttaisi voimavaroja<br />
3–4 henkilötyövuotta vastaavasti<br />
• koska Jungmanin koulu selviytyy kasvavan oppilasmäärän vuoksi toiminnasta<br />
yksikköhinnan rajoissa, ei vierailta kunnilta peritä ylimääräistä maksua (päivähoito-<br />
ja koulutuslautakunnan tulot vähenevät 0,247 milj. euroa)<br />
• päivähoito- ja koulutuslautakunnan talousarvioehdotukseen sisältyvät sekä koulurakenteiden<br />
muutokset että ruokapalvelun tehostaminen<br />
• tekninen lautakunta sai kehykseen 0,1 milj. euron lisämäärärahan kiinteistöjen<br />
pienehköön kunnossapitoon<br />
• liikelaitosten tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta<br />
• kauden aikana jatketaan hallinnon ja palvelutuotannon tehostamista. Kunta- ja<br />
palvelurakenteen uudistamisen lopullinen tulos tulee selviämään suunnitelmakaudella.<br />
8
Määrärahoihin on lisäksi tehty seuraavat leikkaukset:<br />
• Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen määrärahaa on vähennetty<br />
0,05 milj. euroa<br />
• Sosiaalilautakunnan määrärahaa on vähennetty 0,045 milj. eurolla (Kårkulla)<br />
• Päivähoito- ja koulutuslautakunnan määrärahaa on korotettu 20.000 euroa (sisäinen<br />
vuokra)<br />
• Liikuntalautakunnan nettomäärärahaa on vähennetty 6000 euroa netto<br />
• Teknisen lautakunnan määrärahaa on vähennetty 0,15 milj. euroa. Tekninen lautakunta<br />
ottaa kantaa leikkauskohteisiin talousarvion hyväksymisen jälkeen. Lisäksi<br />
on huomioitu korjaukset, jotka johtuvat siitä, ettei Pursisalmen ja Choraeuksen<br />
kouluilla ole vuokralaisia 1.8.2006 lukien.<br />
• Kaupunginhallitus pienensi omaa määrärahaansa 0,094 milj. eurolla käsitellessään<br />
asiaa.<br />
Investoinnit<br />
Lautakuntien talousarvioehdotuksien nettoinvestoinnit olivat määrältään 14,4 milj. euroa<br />
vuonna 2006. Nykyisessä ehdotuksessa ovat nettoinvestoinnit 11,99 milj. euroa. Kaupungin<br />
omat nettoinvestoinnit ovat 7,5 milj. euroa, ja niistä ruotsinkielisen lukion 3,7 milj.<br />
euron netto on suurin menoerä. Kunnallistekniikkaan investoidaan lisäksi 1,75 milj. euroa<br />
ja linja-autoasemaan 0,6 milj. euroa, ja talo-osasto saa 1,1 milj. euroa kunnossapitoinvestointeihin.<br />
Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 4,49 milj. euroa vuonna 2006. Vuonna<br />
2007 ovat nettoinvestoinnit 11,84 milj. euroa, ja vuonna 2008 ne ovat 10,0 milj. euroa.<br />
Vuosikate on 4,7 milj. euroa vuonna 2006, 5,8 milj. euroa vuonna 2007 ja 6,1 milj. euroa<br />
vuonna 2008, mikä investointien suuruuden huomioiden johtaa velkakantaan, joka on<br />
60,5 milj. euroa, eli 3.107 euroa asukasta kohden sen oltua 2.585 euroa asukasta kohden<br />
vuonna 2006. Kaupunki maksaa korkokustannuksina 1,9 milj. euroa vuonna 2008 nykyisellä<br />
korkotasolla.<br />
9
PIETARSAARI – TULEVAISUUDEN KAUPUNKI<br />
Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelma vuosiksi 2004–2015<br />
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.3.2004 Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelman<br />
vuosiksi 2004–2015. Eri lautakunnat ovat laatineet vuoden 2004 aikana osastrategiansa,<br />
jotka perustuvat kaupungin strategiasuunnitelmalle. Nuo osastrategiat ovat muodostaneet<br />
niiden tavoitteiden perustan, jotka eri lautakunnat ovat vahvistaneet omalle toimialalleen,<br />
vaikka niitä ei vielä ole hyväksytty lautakunnissa.<br />
Kaupungin toiminta-ajatus rakentuu niille asioille strategiatyön aikana esiin tulleille asioille<br />
ja kaupungin historialle ja sen perinteille.<br />
PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS<br />
Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki,<br />
joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun<br />
sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa<br />
kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme<br />
ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme – usko, toivo ja<br />
rakkaus.<br />
PIETARSAAREN KAUPUNGIN VISIO VUODEKSI 2015<br />
PIETARSAARI - TULEVAISUUDEN KAUPUNKI<br />
Pietarsaari<br />
- on houkutteleva teollisuus-, merenranta- ja puutarhakaupunki, jossa on maan parhaat<br />
palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi<br />
- on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla<br />
- on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki<br />
- on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset<br />
verkostot.<br />
Pietarsaaren kaupungin visiossa vuodeksi 2015 konkretisoidaan 10 strategista tavoitetta:<br />
1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita<br />
Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti (lyhyet<br />
odotusajat) sekä tehokkaasti (toimiva palvelu). Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen<br />
on kustannustehokasta. Kaupungilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja se voi tuottaa<br />
palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa, yksityisenä ostopalveluna tai kolmannen<br />
sektorin tuottamana. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden<br />
tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaiden joukossa.<br />
10
2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet<br />
Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten<br />
yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella<br />
on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa<br />
yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina.<br />
Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen<br />
elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen<br />
jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa.<br />
Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö<br />
ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta.<br />
3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus- ja kulttuurikaupunki<br />
Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää.<br />
Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatko-opinnoissa<br />
sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa.<br />
Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä<br />
ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun<br />
elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen.<br />
Toisen asteen koulutus on vahvistunut ja kehittynyt. <strong>Jakobstad</strong>s gymnasiumin ja musiikkikoulutuksen<br />
yhteistyö on tiivistä ja lukioiden yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa<br />
on lisääntynyt ja kehittynyt. Lukioiden mahdollisuudet erikoistua houkuttelevat opiskelijoita<br />
muualta maasta.<br />
Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Vaasassa toimivat<br />
kuntayhtymät. Ammatillinen koulutus tukee seudun elinkeinorakennetta. Pietarsaaressa<br />
järjestettävä ammattikorkeakoulutasoinen koulutus on vahvistunut ja monipuolistunut.<br />
Kaksikielinen ammattikorkeakoulukoulutus on laajentunut myös veneteollisuuden alalle<br />
aikaisempien matkailu-, kansainvälisen kaupan - ja turkisalan lisäksi. Suomenruotsalainen<br />
musiikkikoulutus on keskittynyt Pietarsaareen.<br />
Yliopistotasoinen opiskelu on mahdollista runsaan suomen- ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan<br />
ansiosta. Päävastuun tästä koulutuksesta kantavat Åbo Akademi ja Kokkolan<br />
yliopistokeskus. Åbo Akademin barnpedagogiska institutionen vahvistaa Pietarsaaren<br />
asemaa korkeakoulukaupunkina.<br />
Pietarsaaren pitkät perinteet aikuiskoulutuksen osalta jatkuvat ja niitä on kehitetty elinikäisen<br />
oppimisen periaatteen mukaisesti.<br />
Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa<br />
heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri<br />
seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen<br />
kehittymiseen ja lisääntymiseen.<br />
11
4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille<br />
Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja<br />
vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä<br />
ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja<br />
muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa.<br />
5. Pietarsaaren talous on tasapainossa<br />
Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna<br />
pystyy rahoittamaan toimintansa ja investointinsa omin varoin.<br />
Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot<br />
ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin<br />
nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus<br />
on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin<br />
vaikutuksesta.<br />
Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti<br />
suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet<br />
toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti<br />
vähenevät.<br />
6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut<br />
ja osaava henkilöstö<br />
Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä.<br />
Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden<br />
saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön<br />
hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä<br />
työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa.<br />
Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen<br />
ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää<br />
edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille on<br />
kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia<br />
on kuvaavaa kaupungin työpaikoille.<br />
7. Pietarsaaren imago on myönteinen<br />
Pietarsaari on koonnut voimansa muovatakseen toimintaympäristöään asukkaidensa ja<br />
yksityisen elinkeinoelämän tarpeiden mukaan siten, että on edelleenkin houkuttelevampaa<br />
ja mielekkäämpää toimia ja asua Pietarsaaressa verrattuna muihin paikkakuntiin. Pietarsaari<br />
toimii tietoisesti näin luodakseen hyvää tahtoa (goodwill), ja edesauttaakseen sitä,<br />
että yleinen mielikuva Pietarsaaresta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on<br />
myönteinen. Yksi parhaimmista yhteisistä nimittäjistä on tässä yhteydessä läheisyys.<br />
12
8. Pietarsaari toimii seudun keskuspaikkana yhteistyössä muiden kuntien kanssa<br />
Pietarsaari on seudun luonnollinen keskuspaikka. Pietarsaari on yhdessä seudun muiden<br />
kuntien kanssa saanut aikaan seudullisen strategian siitä, mitkä asiat hoidetaan yhteistyössä<br />
niin, että koko seutu menestyy. Muilta osin kukin kunta tekee omat ratkaisunsa ja<br />
päättää siitä miten se palvelunsa järjestää.<br />
Pietarsaaren seudun menestys riippuu tietoisuudesta, että kunnilla on ”kohtalonyhteys”,<br />
näkemys siitä, että yhteistyö on onnistumisen edellytys. Seudulle on luotu yhteistyöverkosto,<br />
joka tunnistaa ja sopii yhteisistä hankkeista. Pietarsaarella on merkittävä rooli<br />
hankkeiden tunnetuksi tekemisessä ja toteuttamisessa.<br />
9. Pietarsaari tukee yrittäjyyttä ja vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä<br />
Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen tapahtuu pääosin elinkeinokeskus<br />
Concordian kautta. Poikkeuksena tästä ovat yhtä kuntaa koskevat asiat, jotka liittyvät yritysten<br />
toimitiloihin, maapolitiikkaan ja suoriin yritystukiin.<br />
Alueen koulutustarjontaa on monipuolistettu siten, että se vastaa paremmin elinkeinoelämän<br />
tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on hedelmällistä. Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen<br />
ja yliopistojen kanssa on tärkeää.<br />
Vene- ja muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat yhdessä metsäteollisuuden kanssa<br />
alueen keihäänkärjet. Pietarsaari toimii aktiivisesti myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan<br />
tukemisessa ja kehittämisessä.<br />
10. Pietarsaari toimii aktiivisesti erilaisissa verkostoissa.<br />
Verkostoissa toimimisessa on kysymys informaatiosta, kehittämisestä ja edunvalvonnasta.<br />
Ulkoisten verkostojen osalta on tehty verkostokartoitus. Verkostokartoitus on analyysi<br />
siitä, mikä ja minkälainen kontaktiverkko on koko kaupungin näkökulmasta. Verkostokartoitus<br />
on saatettu organisaatiossa kaikkien tietoon. Verkostokartoitus helpottaa kaupungin<br />
edunvalvontaa mm. eri viranomaisiin.<br />
Pietarsaaren kaupungille on laadittu konsernistrategia ja – tavoitteet. Konsernistrategiassa<br />
määritellään pelisäännöt, ohjausjärjestelmä ja tavoitteet niiden kuntayhtymien ja yhtiöiden<br />
osalta, joissa kaupunki on mukana. Konsernistrategiassa määritellään myös ne tavoitteet,<br />
joita kaupungilla on ulkoisen verkostojen osalta.<br />
13
PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT<br />
Kriittisten menestystekijöiden määrittely<br />
Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. Ne ovat<br />
asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation<br />
menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla<br />
pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään.<br />
Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava,<br />
jotta se etenee vision suuntaan.<br />
Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus,<br />
uudistuminen, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous.<br />
Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla:<br />
Vaikuttavuus (kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma)<br />
Vaikuttavuus tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia.<br />
Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt<br />
kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat.<br />
Uudistuminen (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma)<br />
Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla,<br />
jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä<br />
olevilla resursseilla.<br />
Prosessit ja rakenteet (organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma)<br />
Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä<br />
ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin<br />
vaikuttavuustuloksissa?<br />
Resurssit ja talous(resurssien hallinnan ja talouden näkökulma)<br />
Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten<br />
päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään<br />
parannuksiin vaikuttavuustuloksissa?<br />
14
Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palveluiden saatavuus ja<br />
laatu<br />
2. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys<br />
ja turvallisuus<br />
3. Aktiivinen elinkeinopolitiikka<br />
4. Seudullinen kilpailukyvyn<br />
parantaminen<br />
5. Myönteinen ulkoinen kuva<br />
6. Tiivis yhdyskuntarakenne<br />
UUDISTUMINEN<br />
7. Tavoitteellinen johtajuus<br />
8. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö<br />
9. Palvelujärjestelmien uudistaminen<br />
VISIO JA TOI-<br />
MINTA-AJATUS<br />
PROSESSIT JA RAKENTEET<br />
10. Tehokas ja tarkoituksenmukainen<br />
organisaatio<br />
11. Sujuva päätöksentekoprosessi<br />
RESURSSIT JA TALOUS<br />
12. Tasapainoinen talous<br />
13. Onnistunut henkilöstön rekrytointi<br />
14. Omistajaohjaus<br />
Tulevan suunnitelmakauden 2006–2008 tavoitteiden yksityiskohtaisempi esittely on itse kunkin lautakunnan<br />
kohdalla.<br />
15
MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA<br />
16
EXTERNA UTGIFTER O Bokslut Budget Budget<br />
INKOMSTER -1000 EURO- 2004 2005 2006<br />
ULKOISET MENOT JA TULOT Tilinpäätös <strong>Talousarvio</strong> <strong>Talousarvio</strong><br />
STADSSTYRELSEN UTG - MENOT 6 410 7 479 8 124<br />
KAUPUNGINHALLITUS INK - TULOT 1 300 1 287 1 486<br />
NETTO 5 110 6 193 6 638<br />
CENTRALVALNÄMNDEN UTG - MENOT 79 0 45<br />
KESKUSVAALILAUTAKUNTA INK - TULOT 27 0 0<br />
NETTO 53 0 45<br />
REVISORER UTG - MENOT 21 25 25<br />
TILINTARKASTAJAT INK - TULOT 0 0 0<br />
NETTO 21 25 25<br />
HÄLSO-O SJUKVÅRD UTG - MENOT 27 287 27 400 28 720<br />
TERVEYDEN- JA INK - TULOT 0 0 0<br />
SAIRAANHOITO NETTO 27 287 27 400 28 720<br />
MELLERSTA Ö:BOTTENS o<br />
J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK UTG - MENOT 1 516 1 475 1 741<br />
KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN INK - TULOT 102 0 0<br />
ALUEEN PELASTUSLAITOS NETTO 1 414 1 475 1 741<br />
MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN UTG - MENOT 380 389 404<br />
YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKU INK - TULOT 137 109 113<br />
NETTO 242 280 290<br />
SOCIALNÄMNDEN UTG - MENOT 17 494 17 718 18 276<br />
SOSIAALILAUTAKUNTA INK - TULOT 3 295 2 822 2 833<br />
NETTO 14 199 14 896 15 444<br />
DAGVÅRDS- O<br />
UTBILDNINGSNÄMNDEN UTG - MENOT 28 287 28 566 29 481<br />
PÄIVÄHOITO- JA INK - TULOT 2 691 2 473 2 363<br />
KOULUTUSLAUTAKUNTA NETTO 25 597 26 093 27 117<br />
KULTURNÄMNDEN UTG - MENOT 1 819 1 945 1 882<br />
KULTTUURI- INK - TULOT 110 74 74<br />
LAUTAKUNTA NETTO 1 709 1 871 1 808<br />
IDROTTSNÄMNDEN UTG - MENOT 1 385 1 796 2 211<br />
URHEILULAUTAKUNTA INK - TULOT 463 565 589<br />
NETTO 922 1 231 1 621<br />
TEKNISKA NÄMNDEN UTG - MENOT 12 123 12 247 12 111<br />
TEKNINEN LAUTAKUNTA INK - TULOT 11 525 12 694 12 474<br />
NETTO 598 - 447 - 363<br />
TOTALT UTG - MENOT 96 903 99 041 103 020<br />
YHTEENSÄ INK - TULOT 19 650 20 023 19 933<br />
NETTO 77 253 79 018 83 087<br />
JAKOBSTADS VATTEN UTG - MENOT 2 743 2 961 3 234<br />
PIETARSAAREN VESI INK - TULOT 4 410 4 707 5 064<br />
NETTO -1 668 - 1 746 - 1 830<br />
HAMNSTYRELSEN UTG - MENOT 838 974 1 012<br />
SATAMAHALLITUS INK - TULOT 1 996 2 041 2 167<br />
NETTO -1 158 - 1 067 - 1 155<br />
ENERGIVERKS STYRELSEN UTG - MENOT 12 822 12 892 14 784<br />
ENERGIALAITOKSEN HALLITUS INK - TULOT 19 070 18 530 19 759<br />
NETTO -6 248 - 5 638 - 4 975<br />
UTG - MENOT 113 306 115 868 122 050<br />
TOTALT-YHTEENSÄ INK - TULOT 45 126 45 301 46 923<br />
NETTO 68 180 70 567 75 127
TULOSLASKELMA<br />
17
RESULTATRÄKNINGSDEL-TULOSLASKELMA (1 000 EURO)<br />
BS-04 Stfm Stfm<br />
Bu-2005-Ta<br />
2005 BU-2006-TA EP-2007-TS<br />
Tp-04 KV Kaup.valt.<br />
EP-2008-<br />
TS<br />
Verksamhetens intäkter-Toimintatulot 45 126 45 301 46 923 47 788 48 381<br />
Verksamhetens kostnader-Toimintakulut - 113 305 - 115 868 - 122 050 - 124 850 - 127 935<br />
Verksamhetens netto-Toiminnan netto - 68 179 - 70 566 - 75 127 - 77 062 - 79 554<br />
varav/josta: Hälso o sjukvård-Terveyden-ja sairaanhoito - 27 287 - 27 400 - 28 720 - 29 457 - 30 218<br />
Socialväsendet-Sosiaalitoimi - 14 199 - 14 896 - 15 444 - 15 931 - 16 434<br />
Dagvårds- o utbildningsväsendet-Päivähoito- ja koulutustoi - 25 597 - 26 093 - 27 117 - 27 577 - 28 265<br />
Tekniska verket-Tekninen virasto - 598 447 363 168 - 17<br />
Övriga-Muut - 9 573 - 11 076 - 12 168 - 12 358 - 12 554<br />
<strong>Jakobstad</strong>s Vatten-Pietarsaaren Vesi 1 668 1 746 1 830 1 822 1 842<br />
Energiverket-Energialaitos 6 248 5 638 4 975 4 922 4 638<br />
Hamnen-Satama 1 158 1 067 1 155 1 350 1 453<br />
VERKSAMHETSBIDRAG-TOIMINTAKATE - 68 179 - 70 566 - 75 127 - 77 062 - 79 554<br />
Skatteinkomster-Verotulot 55 587 56 211 58 397 60 800 62 588<br />
Statsandelar-Valtionosuudet 17 775 18 538 22 167 23 020 24 295<br />
Skattefinansiering-Verorahoitus 73 362 74 749 80 564 83 820 86 884<br />
Ränteintäkter-Korkotuotot 67 100 100 100 100<br />
Övriga finansiella intäkter-Muut rahoitustuotot 813 550 550 550 550<br />
Räntekostnader-Korkokulut - 1 095 - 1 194 - 1 349 - 1 601 - 1 883<br />
Övriga finansiella kostnader-Muut rahoituskulut - 49 - 20 - 20 - 20 - 20<br />
Skadefonden-Vahinkorahasto<br />
ÅRSBIDRAG-VUOSIKATE 4 921 3 619 4 718 5 787 6 076<br />
Avskrivningar på anläggningstillgångar- - 5 529 - 5 531 - 5 756 - 5 969 - 6 168<br />
Käyttöomaisuuden poistot<br />
Extra ordinära intäkter-Satunnaiset tuotot 680<br />
Extra ordinära kostnader-Satunnaiset kulut<br />
RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT-<br />
TILIKAUDEN TULOS - 608 - 1 232 - 1 038 - 182 - 92<br />
Ökn/minskn. av fonder-Rahastojen lisäys/vähennys 5<br />
RÄK.PERIODENS ÖVER/UNDERSKOTT-<br />
TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ - 603 - 1 232 - 1 038 - 182 - 92<br />
Förändring verksamhetsnetto-Toimintakatteen muutos 5,02 % 3,50 % 6,46 % 2,58 % 3,23 %<br />
Förändring skattefinansiering-Verorahoituksen muutos 1,13 % 1,89 % 7,78 % 4,04 % 3,66 %<br />
Årsbidrag euro/inv-Vuosikate euro/asukas 253 186 242 297 312<br />
Årsbidrag (Hela landet)-Vuosikate (Koko maa) 211*<br />
Årsbidrag i % av avskrivningar J:stad-P:saari 89 % 65 % 82 % 97 % 99 %<br />
Vuosikate % poistoista Hela landet-koko maa 79%*
RAHOITUSLASKELMA<br />
18
FINANSIERINGSKALKYL - RAHOITUSLASKELMA (1 000 EURO)<br />
BS-2004 2005 Bu-2006-Ta EP-2007-TS EP-2008-TS<br />
TP BU-TA Stfm-Kv<br />
DEN EGENTLIGA VERKSAMHETENS OCH INVESTERINGARNAS KASSAFLÖDE -<br />
VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA<br />
Årsbidrag-Vuosikate 4 921 3 619 4 718 5 787 6 076<br />
Extraordinära poster-Satunnaiset erät 680<br />
Korrektivposter(Försäljningsvinster/förluster på anläggningstillg.)-Korjauserät<br />
(Käyttöomaisuuden myyntivoitot/tappiot) -327<br />
Korrektivposter (Avsättningar för pensioner)-Korjauserät(Eläkevaraus) -152<br />
Korrektivposter (Avsättningar för avstjälpningsplats)-<br />
Internt tillförda medel-Tulorahoitus 4 442 4 299 4 718 5 787 6 076<br />
Investeringar i AT-KO investoinnit -11 375 -12 115 -13 325 -12 138 -10 247<br />
Finansieringsandelar för anläggningstillångar -Rahoitusosuudet KO inv.menoihin 208 1 289 1 362 294 200<br />
Försäljningsinkomster AT - KO:n myyntitulot 347 70<br />
Investeringar - netto - Investoinnit -10 820 -10 756 -11 963 -11 844 -10 047<br />
A NETTOKASSAFLÖDE FÖR DEN EGENT.VERKSAMH. O INVEST. - -6 377 -6 457 -7 245 -6 058 -3 971<br />
A VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA<br />
FINANSIERINGENS KASSAFLÖDE -RAHOITUKSEN KASSAVIRTA<br />
Utlåning-Antolainat 26 24 24 24 24<br />
Minskning av utlåning-Antolainojen vähennys 26 24 24 24 24<br />
Ökning av utlåning-Antolainojen lisäys<br />
Förändringar av lånebestånd-Lainakannan muutos 3 629 6 083 6 792 6 122 4 035<br />
Ökning långfristiga lån-Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 000 10 455 12 428 12 899 11 967<br />
Minskning långfristiga lån-Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 371 -4 372 -5 636 -6 777 -7 932<br />
Förändring av eget kapital - Oman pääoman muutos<br />
Övriga förändringar av likviditeten 1 703 350 428 -88 -88<br />
B FINANSIERINGENS NETTOKASSAFLÖDE - RAHOITUKSEN NETTOKASSAVIRTA 5 358 6 457 7 245 6 058 3 971<br />
A+B FÖRÄNDRINGAR I KASSAMEDEL - KASSAVAROJEN MUUTOS -1 019 0 0 0 0<br />
Skuldbörda-Lainakanta 37 502 43 505 50 298 56 420 60 455<br />
Euro/invånare-Euro/asukas 1 926 2 235 2 584 2 898 3 106<br />
Hela landet-Koko maa euro/asukas 1172*<br />
Investeringars inkomstfinansiering J:stad-P:saari 45 % 34 % 39 % 49 % 60 %<br />
Invest. tulorahoitus % Hela landet -Koko maa<br />
Investeringar netto/inv J:stad-P:saari 574 556 615 608 516<br />
Investoinnit netto/asukas (Hela landet-Koko maa) 386*
TULOSLASKELMA (Liikelaitoksista merkitään ainoastaan tuotto)<br />
19
RESULTATRÄKNINGSDEL-TULOSLASKELMA (1 000 EURO)<br />
Affärsverken endast i form av avkastningen - Liikelaitoksista merkitään ainoastaan tuotto<br />
BS-TP BS-TP BS-TP BU-TA Stfm-Kv EP-TS EP-TS<br />
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008<br />
Verksamhetens intäkter-Toimintatulot 10 818 12 040 19 650 20 023 19 933 20 664 21 418<br />
Verksamhetens kostnader-Toimintakulut - 82 253 - 85 126 - 96 903 -99 041 - 103 020 - 105 819 - 108 905<br />
Verksamhetens netto-Toiminnan netto - 71 435 - 73 086 - 77 253 - 79 018 - 83 087 - 85 156 - 87 487<br />
varav/josta: Hälso o sjukvård-Terveyden-ja sairaanhoito - 24 747 - 26 073 - 27 287 -27 400 - 28 720 - 29 457 - 30 218<br />
Socialväsendet-Sosiaalitoimi - 11 231 - 11 945 - 14 199 -14 896 - 15 444 - 15 931 - 16 434<br />
Utbildningsväsendet-Koulutustoimi - 19 661 - 20 477 - 25 597 -26 093 - 27 117 - 27 577 - 28 265<br />
Tekniska verket-Tekninen virasto - 7 550 - 6 748 - 598 447 363 168 - 17<br />
Övriga-Muut - 8 246 - 7 844 - 9 573 -11 076 - 12 168 - 12 358 - 12 554<br />
J:stads Vatten-P:saaren Vesi 0 0 0 0 0 0 0<br />
Energiverket-Energialaitos 0 0 0 0 0 0 0<br />
Hamnen-Satama 0 0 0 0 0 0 0<br />
VERKSAMHETSBIDRAG-TOIMINTAKATE - 71 435 - 73 086 - 77 253 - 79 018 - 83 087 - 85 156 - 87 487<br />
Skatteinkomster-Verotulot 56 889 56 923 55 587 56 211 58 397 60 800 62 588<br />
Statsandelar-Valtionosuudet 16 255 15 618 17 775 18 538 22 167 23 020 24 295<br />
Skattefinansiering-Verorahoitus 73 144 72 541 73 362 74 749 80 564 83 820 86 884<br />
Ränteintäkter-Korkotuotot 247 87 154 226 216 216 216<br />
Övriga finansiella intäkter-Muut rahoitustuotot 602 521 763 550 550 550 550<br />
<strong>Jakobstad</strong>s Vatten-Pietarsaaren Vesi avkastn-tuotto 672 672 672 672 672 672 672<br />
Energiverkets avkastning-Energialaitoksen tuotto 514 514 514 514 514 514 514<br />
Hamnens avkastning-Satamalaitoksen tuotto 131 131 131 131 131 131 131<br />
Räntekostnader-Korkokulut - 988 - 985 - 1 186 -1 204 - 1 361 - 1 593 - 1 853<br />
Övriga finansiella kostnader-Muut rahoituskulut - 18 - 14 - 37 -20 - 20 - 20 - 20<br />
ÅRSBIDRAG-VUOSIKATE 2 869 382 - 2 879 - 3 399 - 1 821 - 865 - 394<br />
Avskrivningar på anläggningstillgångar- - 2 437 - 2 723 - 2 816 -3 073 - 3 193 - 3 165 - 3 289<br />
Käyttöomaisuuden poistot<br />
RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT-<br />
TILIKAUDEN TULOS 432 - 2 342 - 5 695 - 6 472 - 5 014 - 4 030 - 3 683<br />
Ökn/minskn. av fonder-Rahastojen lisäys/vähennys 5<br />
RÄK.PERIODENS ÖVER/UNDERSKOTT-<br />
TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 437 - 2 342 - 5 695 - 6 472 - 5 014 - 4 030 - 3 683<br />
Årsbidrag/inv-Vuosikate/asukas 147 20 -148 -175 -94 -44 -20
KÄYTTÖTALOUS<br />
KAUPUNGINHALLITUS<br />
Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson<br />
• Hallinto- ja talousasiat<br />
Asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle<br />
Kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu<br />
<strong>Talousarvio</strong>n ja -suunnitelman valmistelu ja toimeenpano<br />
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta<br />
Arkistointitoiminta<br />
Kuluttajaneuvonta<br />
• Henkilöstöasiat<br />
• Tietotekniikkastrategia<br />
• Asuntoasiat<br />
• Edunvalvontapalvelut<br />
• Kehittämisyksikkö<br />
KAUPUNGINKANSLIA<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, valmistelu- ja<br />
toimeenpanotehtävistä, avustaa kaupunginjohtajaa ja huolehtii asiahallinnosta. Kaupunginkansliaan<br />
kuuluvat myös kaupunginlakimies, keskusarkisto, kaupungin kielenkääntäjät, puhelinvaihde ja offset.<br />
Yleisen edunvalvonnan, velkaneuvonnan, kuluttajaneuvonnan ja sosiaaliasiamiehen toiminnat kuuluvat<br />
myös kaupunginkansliaan.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS<br />
Ensisijaisesti sosiaalikeskuksen, päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen viraston asiainhallinnan yhteensovittaminen<br />
toteutetaan 1.10.2005 lähtien.<br />
TAVOITE<br />
Kaupunginkanslian tavoitteena on vastata laadukkaasta asiainhallinnasta, joka on nopeaa, joustavaa ja<br />
kustannustehokasta siten, että saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumispäivänä, että se<br />
valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä<br />
määräajassa) ja päätös tehdään kaupunginvaltuustossa 1 vuoden kuluessa.<br />
20
RAHATOIMISTO<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET<br />
Päivähoito- ja koulutusviraston ja sosiaalikeskuksen talouspäälliköt siirtyivät syksyllä 2005 hyväksytyllä<br />
johtosääntömuutoksella rahatoimistoon. Samalla perustettiin myös yksi talouspäällikön virka, jonka<br />
haltija ainakin aluksi työskentelee lähinnä teknisellä sektorilla. Myös kolme kirjanpitäjää siirrettiin teknisestä<br />
virastosta rahatoimistoon. Vuonna 2006 tullaan edelleen kiinnittämään erityistä huomiota sähköisen<br />
laskujenkäsittelyn toteuttamiseen ja hankintatoimintojen kehittämiseen. Tämä työ tehdään yhdessä<br />
eri hallintokuntien ja varsinkin kehittämisyksikön kanssa.<br />
UUDISTUMINEN<br />
7. Tulospainotteinen johtajuus<br />
Tavoite Tavoitetaso 2006 Arviointi (Tilinpäätös 2006)<br />
Toteutuma/toimenpide<br />
Osavuosiraporttien kehittäminen Kaikkien yksiköiden osavuosiraportteihin<br />
sisältyy<br />
myös tavoiteseuranta<br />
Henkilöstön kanssa käydään vuosittain<br />
kehityskeskustelut<br />
1 kerta / vuosi / työntekijä<br />
PROSESSIT JA RAKENTEET<br />
10. Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio<br />
Tavoite Tavoitetaso 2005 Arviointi (Tilinpäätös 2006)<br />
Toteutuma/toimenpide<br />
Sähköisen laskujenkäsittelyn käyttöönotto<br />
Vähintään 90 % kaupungin<br />
toimintayksiköistä<br />
käsittelee laskuja sähköisesti<br />
21
HENKILÖSTÖASIAT 2006–2008<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
Kaupungin henkilöstötoimisto haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilöstösuhteet<br />
ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään<br />
tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet.<br />
TOIMINTATAVOITTEET<br />
Yleinen henkilöstöpoliittinen toiminta:<br />
- noudattaa kaupungin henkilöstöstrategian periaatteita;<br />
- käsittelee henkilöstöasiat johdonmukaisesti ja suunnitelman mukaan<br />
- pitää yllä aktiivista yhteistyötä työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken<br />
- pyrkii hyödyntämään olemassa olevat henkilöstövarat yhteisymmärryksessä<br />
- pyrkii kohottamaan henkilöstön työmotivaatiota<br />
- harjoittaa oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkapolitiikkaa.<br />
Työsuojelu:<br />
- kaikki kaupungin työntekijät voivat tehdä työtään ergonomisesti oikein ja turvallisesti terveellisessä ja<br />
viihtyisässä työympäristössä<br />
- jokainen tuntee työpaikkansa vaaratekijät siten, että ne voidaan vähimmäistää<br />
- työterveyshuollon ehkäisevä toiminta ja sairaanhoito edistävät henkilöstön terveyttä<br />
Tyky-toiminta = henkilöstön työkyvyn ylläpitämistoimintaa. Toiminta perustuu valtuuston hyväksymään<br />
Tyky-ohjelmaan ja vuotuiseen Tyky-suunnitelmaan.<br />
- Sairaudesta ja tapaturmista johtuva poissaolo vähimmäistetään.<br />
- Työpaikkojen sosiaaliset suhteet ovat kunnossa ja työntekijöiden työkyky on hyvä (terveys, toimintakyky,<br />
osaaminen ja motivaatio).<br />
- Luodaan pysyvä asennemuutos siten, että tykystä muodostuu osa tavanomaista toimintaa.<br />
Henkilöstökoulutus:<br />
∗ Henkilöstötoimisto johtaa kaupungin työntekijöiden henkilöstökoulutusta. Kaupungin kehittämisosasto<br />
avustaa suunnittelussa, hankinnoissa ja järjestelyissä.<br />
∗ Kaikki työntekijät osallistuvat henkilöstökoulutukseen vähintään joka toinen vuosi.<br />
∗ Koulutuksen avulla tahdotaan<br />
- kehittää henkilöstön ammattitaitoa, työkykyä ja työmotivaatiota<br />
- lisätä työntekijöiden valmiutta palvelun laadun parantamiseen<br />
- kannustaa työntekijöitä kehittämään omaa ja työyhteisönsä työtä<br />
- lisätä poliitikkojen ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta.<br />
Työllistämistoiminta:<br />
- Suurin osa määrärahasta käytetään työllistämiseen kunnallisella työllistämistuella.<br />
- Yhteispalveluhanke Introa, joka alkoi syksyllä 2004, laajennetaan seudulliseksi hankkeeksi, jonka on<br />
tarkoitus saada vakiintuneet muodot. TE-keskus ja alueen kunnat jakavat hankkeen rahoituksen puoliksi.<br />
- Työllisyystilanteen muuttuessa huomattavasti kaupungilla on oltava mahdollisuus muuttaa joustavasti<br />
työllistämistoimintaansa.<br />
22
Kestävän kehityksen toimintatavoite<br />
Henkilöstötoimiston panostukset kestävään kehitykseen koskevat lähinnä sosiaalisesti kestävää kehitystä.<br />
Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on mm. hyvän terveyden ja yleisen viihtyvyyden sekä hyvien ihmissuhteiden<br />
vaaliminen.<br />
TUNNUSLUVUT<br />
Kaupungin työntekijöitä 31.12. (henkilötyövuodet)<br />
Vuosi Määrä<br />
2000 1114<br />
2001 1114<br />
2002 1114<br />
2003 1128<br />
2004 1098<br />
Sairauspoissaolot ja tapaturmat<br />
Vuosi Sair.poissa- Sair.poissaolop. Tapa- Tapat., Tapat. taajuus*<br />
olopäiviä keskim./työnt. turmia korvausp. Pietarsaari Muut kunnat<br />
2000 14622 12,2 35 346 12 20<br />
2001 14878 12,1 33 732 13 20<br />
2002 14023 11,3 43 688 14 13<br />
2003 14918 11,7 37 658 13<br />
2004 15633 12,5 45 462 15<br />
*tapaturmia/miljoona työtuntia<br />
Työttömiä<br />
Vuosi/kk Määrä % Naisia Nuoria Pitkäai- Kaupungin työllistämisyht.<br />
kaistyött. kustannukset, netto/vuosi<br />
1999/6 1309 14,2 720 213 380 286 920 €<br />
2000/6 1213 12,9 677 194 396 347 951 €<br />
2001/6 1012 10,8 575 133 313 385 755 €<br />
2002/6 958 10,1 534 118 312 430 255 €<br />
2003/6 876 9,4 507 118 249 485 769 €<br />
2004/6 862 9,2 487 109 239 548 685 €<br />
2005/6 860 9,3 461 102 234 531.850 € (talousarvio)<br />
Keskushallinnon organisaatiomuutos muuttaa henkilöstötoimiston työntekijämäärää 1.10.2005 lukien (+<br />
5). Yhtään työllistämismäärärahaan sidottua työntekijää ei ole huomioitu.<br />
23
TP03 TP 04 TA 05 TA 06 TS 07<br />
Henkilötyövuodet<br />
9,7 9,7 9,7 14,7 14,7<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palveluiden saatavuus ja laatu<br />
Tavoite- 2006 Tavoitetaso 2006 Arviointi (Tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari -<br />
Toteutuma/Toimenpide<br />
Palkkaohjelman käytön<br />
tehostaminen<br />
Työsuojelun kehityssuunnitelmat<br />
* Selvästi parempi henkilöstötilinpäätös<br />
* Johdon raportoinnin kehittäminen<br />
* Työhönottoon liittyvien atktoimintojen<br />
kehittäminen<br />
* Palkkojen käsittelyyn liittyvien<br />
toiminta tapojen tehostaminen<br />
Kaikilla kaupungin työpaikoilla on<br />
omat työsuojelun kehittämissuunnitelmat,<br />
jotka on tehty riskien kartoituksen<br />
pohjalta<br />
TIETOTEKNIIKKASTRATEGIA<br />
Henkilöstövarat<br />
Pietarsaaren kaupungin tietotekniikasta kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa tietotekniikkapäällikkö osana<br />
henkilöstötoimistoa. Tietoteknisten ratkaisujen kehitystyön pääpainoalueena vuonna 2006 on tietotekniikkapalveluiden<br />
käyttövarmuuden takaaminen. Kriittiset laite- ja henkilöresurssit kartoitetaan.<br />
Samalla arvioidaan uudelleen perustietotekniikan ylläpidon rakenteet, tavoitteet ja haasteet.<br />
Tietotekniikkayksikkö tekee yhteistyötä lähialueiden oppilaitosten kanssa. Tietotekniikan opiskelijat<br />
voivat hakeutua työharjoittelijoiksi suorittaakseen opinnäytetöitä. Yhteistyötä tehdään myös työvoimaviranomaisten<br />
kanssa.<br />
Tietotekniikan kehittämisessä ja ylläpidossa tukeudutaan edelleen ostopalveluihin sekä työsuhteisiin.<br />
Koulutus<br />
Tietotekniikkayksikkö järjestää yhdessä arbiksen ja työväenopiston kanssa kohdennettuja tietotekniikkakoulutuksia<br />
eri henkilöstöryhmille koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutuksesta vastaavat arbis ja<br />
työväenopisto sekä sovellusohjelmien toimittajat.<br />
Henkilöstöä kannustetaan myös omaehtoiseen tietotekniikkakoulutukseen.<br />
24
Ohjelmistot<br />
Ohjelmistojen ajanmukaisuutta ylläpidetään. Työasemien ja palvelimien ohjelmistoina käytetään vakioituja<br />
ratkaisuja. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjelmistojen käytettävyyteen laiterikkojen ja häiriötilojen<br />
yhteydessä ja pyritään mahdollisimman vikasietoiseen kokonaisuuteen.<br />
Laitteistot ja ohjelmistolisenssit<br />
Tietotekniikkayksikkö tukee muita hallintoyksikköjä tarkoituksenmukaisten laitteistojen hankinnassa.<br />
Hankinnoissa hyödynnetään eri yhteisöjen mm. kuntien ja kuntayhtymien tarjoamia yhteishankintoja.<br />
Yhdessä käyttöpaikassa riittämättömäksi todetun laitteen elinkaarta pyritään jatkamaan etsimällä sille<br />
tarkoituksenmukainen käyttöpaikka.<br />
Tietoverkot<br />
Kaupungin tietoverkkoja kehitetään ja ylläpidetään siten, että kaupungin yksiköt saavat käyttöönsä tarkoituksenmukaiset<br />
ja tietoturvalliset tietoverkkoyhteydet.<br />
Yhteistyö<br />
Seutukunnallisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena<br />
on, että tietotekniikka tukee alueellista yhteistyötä.<br />
ASUNTOASIAT<br />
TOIMINTA-ALA: Asuntoasiat<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Suorittaa ne tehtävät, jotka asuntolainsäädäntö on määrännyt kunnalle, esim.:<br />
- välitää vuokra-asuntoja sosiaalisin perustein<br />
- hyväksyä korkotukilainoja ja muita tukia asumiseen sekä myöntää lainojen maksuhelpotuksia<br />
- valvoa valtion lainojen ja tukien käyttöä<br />
- antaa yleistä neuvontaa asuntoasioissa<br />
- seurata asunto-olojen kehitystä kaupungissa<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:<br />
Asuntotoimisto muuttaa/on muuttanut toisiin pienempiin tiloihin.<br />
25
Stratagiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
Asuntojen saatavuus ja kysyntä<br />
Tavoite 2006<br />
Kriteeri/Mittari<br />
Asuntojen kysyntä ja tarjonta<br />
tasapainossa<br />
Vuokra-asumisen arvostus<br />
Houkuttelevat vuokratalot<br />
Tavoitetaso<br />
Ei tyhjiä asuntoja<br />
Pitkäaikaiset asukkaat<br />
Asukkaiden osallistuminen<br />
asukasdemokratiaan<br />
Lisääntynyt viihtyvyys<br />
Omistajien panokset vuokratalojen<br />
ylläpitoon. Kaikki asuntoalueet<br />
tasavertaisiksi<br />
Arviointi<br />
RESURSSIT JA TALOUS<br />
Kaupungin omat asunnot ja toimiston henkilökunta<br />
Tavoite 2006<br />
Kriteeri/Mittari<br />
Kaupungin oman asuntokannan<br />
jatkuva ylläpito<br />
Jokaiselle kaupungin asukkaalle<br />
kohtuullinen asunto. Asuntojen<br />
hankinta vaikeasti sijoitettaville<br />
asunnonhakijoille<br />
Riittävä henkilökuntavahvuus<br />
Tavoitetaso<br />
Hyvässä kunnossa olevat ja<br />
viihtyisät vuokra-asunnot<br />
Pienentynyt asunnottomien<br />
määrä<br />
Sairaslomasijainen<br />
Arviointi<br />
26
Tunnusluvut<br />
Valtionlainoittamat vuokra-asunnot<br />
TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008<br />
Vapautuvat asunnot 218 353 270 290 270 270<br />
Tyhjät asunnot 0 22 25 40 15 25<br />
Asunnonhakijat 481 576 390 390 400 400<br />
alle 25 vuotiaat 65 83 80 80 80 80<br />
eläkeläiset 51 51 50 48 46 45<br />
Asunnonvaihtajat 54 71 65 68 68 65<br />
Puutteellisesti asuvat ja<br />
asunnottomat<br />
14 14 10 18 10 15<br />
BS 2002 BS 2003 BS 2004 BU 2005 BU 2006 EP 2007 EP 2008<br />
Vertailu muihin<br />
Työvuodet<br />
(pakollinen)<br />
2 2 2,01 1,7 1,6 1,6 1,6<br />
KULUTTAJANEUVONTA<br />
Toiminta sisältää talous- ja velkaneuvonnan viidelle kunnalle, kuluttajaneuvonnan omalle kunnalle<br />
sekä sosiaaliasianaistoiminnan kolmelle kunnalle.<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
Kaikkien kolmen toiminnan perimmäisenä tarkoituksena on antaa kyseisissä asioissa ennaltaehkäiseviä<br />
neuvoja ja ohjeita kuntalaisille. Todellisuudessa tämä ei toteudu, vaan kuntalaiset pyytävät apua vasta<br />
kun todellisia ongelmia on jo syntynyt.<br />
Valtiovalta kustantaa täysin talous- ja velkaneuvonnan.<br />
TOIMINTATAVOITTEET<br />
Toimintatavoitteena on aina ollut mahdollisimman kattavan ja hyvän avun antaminen. Siihen kuuluu<br />
myös se, ettei asiakkaan tarvitse odottaa liian kauan.<br />
Työmäärätavoitteista ei voi esittää etukäteen mitään tarkkoja lukuja. Kuntalaisethan sen määräävät, joskin<br />
asiakasmäärä on ollut melko samantasoinen koko toiminnan olemassaoloajan.<br />
27
Tulevan vuoden työpainetta talous-ja velkaneuvonnan osalta lisää velvoite, jonka mukaan pitää ehtiä<br />
antamaan enemmän ennaltaehkäisevää taloudenhoitoon liittyvää neuvontaa. Se tulee tapahtumaan oppilaitoksissa,<br />
järjestöissä ym. vastaavissa.<br />
TUNNUSLUVUT<br />
Kuluttajaneuvonnassa näkyy aika hyvin vallitseva suhdanne. Kolmen viime vuoden asiamäärästä voidaan<br />
päätellä, että kuntalaisilla ei ole mennyt ihan huonosti. Kauppaa on tehty ja palveluja ostettu.<br />
2002 2003 2004<br />
Asiakkaita 464 490 548<br />
Talous- ja velkanevonnassa päätä ei ole näkyvissä. Uudet asiakkaat tulevat vieläkin 1980–90-luvun<br />
vaihteen järjestelemättömien velkojen kanssa. Pienen osan kohdalla on kyse tämän vuosituhannen aikaisesta<br />
ylivelkaantumisesta..<br />
2002 2003 2004<br />
Uusia asiakkaita 61 67 85<br />
Asiakastapaamisia 219 289 370<br />
Sosiaaliasiamiestoiminnassa on lukumäärältään vähän yhteydenottoja, mutta tapaukset ovat sitten sisällöltään<br />
sitäkin raskaampia.<br />
2002 2003 2004<br />
Tapauksia 20 15 18<br />
EDUNVALVONTAPALVELUT<br />
Edunvalvonnan (holhoustoimen) palveluilla pyritään auttamaan henkilöitä, jotka eivät esimerkiksi vajaavaltaisuuden,<br />
vaikean sairauden, poissaolon tai korkean iän vuoksi voi itse hoitaa taloudellisia asioitaan.<br />
Tällainen henkilö voi saada avukseen edunvalvojan.<br />
Henkilöä, jonka etuja valvotaan, kutsutaan päämieheksi ja kunnan virkaholhoojaa yleiseksi edunvalvojaksi.<br />
Pietarsaaren kaupungin yleisen edunvalvontatoimiston päämieskanta kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna<br />
2002 päämiehiä oli 75, vuoden 2003 lopussa 95, vuoden 2004 lopussa 112 ja vuoden 2005 lokakuussa<br />
päämiehiä on 130. Työntekijöitä on 2.<br />
KEHITTÄMISYKSIKKÖ<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
Kehittämisyksiköllä on yleinen hallinnollinen vastuu kaupungin organisaation seuraavista alueista riippumatta<br />
siitä, mikä sektori hoitaa toimeenpanon:<br />
28
• Liikenne<br />
• Hankinta<br />
• Hankkeet<br />
• Ulkoisen imagon luominen<br />
• Ulkoinen viestintä<br />
• Hallinnon kehittäminen<br />
• Henkilöstön ja luottamushenkilöiden kouluttaminen<br />
Matkailu- ja viestintäosasto vastaa kaupungin matkailutiedotuksesta ja matkailun kehittämisestä sekä yhteistyöstä<br />
alueellisten ja kansallisten matkailujärjestöjen kanssa. Osasto vastaa viestintähenkilöstön kanssa<br />
myös infopisteen toiminnasta.<br />
TOIMINTATAVOITTEET<br />
Liikenne<br />
Vippari-liikenne tarjoaa kaikille mahdollisuuden kutsuohjatun palveluliikenteen käyttämiseen kaupunkitaajaman<br />
alueella. Pitkällä aikavälillä liikennettä lisätään aikataulullisesti ja sen resursseja vahvistetaan siten,<br />
että työmatkoja voidaan tehdä yhä enemmän Vippari-busseilla.<br />
Seutulippua markkinoidaan ja sen käyttöaluetta laajennetaan käsittämään koko entisen Vaasan läänin: siitä<br />
tulee Pohjanmaan seutulippu. Vanhaa seutulippua käytetään uuden kanssa rinnan.<br />
Syöttöliikenne Kruunupyyhyn jatkuu. Liikenteen tarkoitus on parantaa liikkuvuutta ja edistää yrityselämän<br />
etuja.<br />
Syöttöliikennettä Pännäisiin pidetään yllä lääninhallituksen kanssa yhteistyössä.<br />
Kaupunki valvoo jatkuvasti valtion viranomaisiin nähden liikennettä ja koko logistiikkaa koskevia lainsäädäntö-,<br />
talous- ja muita ajankohtaisia asioita.<br />
Liikenteen osalta on yleistavoitteena taata Pietarsaaren kaupungin logistiikan hyvin toimivat, kattavat, monipuoliset<br />
ja taloudellisesti puollettavissa olevat ratkaisut.<br />
Hankkeet<br />
Vastuu kaupungin osallistumisesta kaupunginhallituksen tai kaupunginjohtajan päättämiin hankkeisiin.<br />
Ehdotusten tekeminen kaupunginjohtajalle uusista hankkeista, joihin kaupunki voisi osallistua.<br />
Ulkoisen imagon luominen<br />
Kaupungin imagon parantaminen osallistumalla messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja muihin sellaisiin<br />
tilaisuuksiin, joissa kaupunki voi tulla näkyvästi esille.<br />
Kaupunki pyrkii eri alojen yhteisöjen jäsenyyteen luomalla eri alojen verkostoa voidakseen sekä osallistua<br />
mahdollisiin EU-hankkeisiin että muihin yhteistyömuotoihin.<br />
Ulkoinen viestintä<br />
Infopisteen, Lähi-TV:n ja muiden sisäisten ja ulkoisten tiedotuskanavien kautta parannetaan kuntalaisille<br />
suunnattua viestintää ja helpotetaan ja kannustetaan osallistumista yhteisiin asioihin.<br />
Hallinnon kehittäminen<br />
Hallintoa ja hallinnollisia toimintavälineitä kehitetään ja tehostetaan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan<br />
antamien ohjeiden mukaan.<br />
Yhteistyössä kaupungin laitosten ja virastojen kanssa pyritään oma-aloitteisesti pelkistämään toimintatapoja<br />
ja saamaan prosessi nopeaksi, oikeusturvalliseksi ja selkeäksi.<br />
Kaupungin hallintorakenne on saatava sellaiseksi, että valmistelu ja toimeenpano palvelevat kuntalaisia<br />
ja elinkeinoelämää nopeasti ja tehokkaasti ja demokratian kannalta läpinäkyvästi. Tavoitteena on, että<br />
tehokas hallinto tuottaa palvelutuotannolle suuremman osuuden kokonaistaloudellisesta ”kakusta”.<br />
29
Henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutus<br />
Luottamushenkilöille annetaan vuoden mittaan tilaisuus saada hallintoon, lakitieteeseen, talouteen ja<br />
muihin aiheisiin liittyvää koulutusta. Koulutusta antavat sekä kaupungin omat virkamiehet että ulkopuoliset<br />
kouluttajat.<br />
Henkilöstön pitää saada jonkinlaista koulutusta vähintään kerran vuodessa. Koulutus järjestetään mikäli<br />
mahdollista Pietarsaareen. Hallinnossa olevaa tietoa on hyödynnettävä siten, että sitä siirretään edelleen,<br />
kun se on perusteltua.<br />
Erityiskoulutusta järjestetään hallintokuntien oman kiintiön rajoissa.<br />
Tavoitteena on kehittää henkilöstön ammattitaitoa, työkykyä ja työmotivaatiota tehokkaalla koulutuksella<br />
yhteistyössä muiden hallintokuntien, erityisesti henkilöstötoimiston kanssa. Tällä tavoin kohenee<br />
työntekijöiden valmius parantaa palvelulaatua, ja heitä kannustetaan kehittämään omaa ja työyhteisönsä<br />
työtä. Imagoa parantava vaikutus on huomattava.<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palveluiden saatavuus ja laatu<br />
Tavoite 2006 Tavoitetaso Arviointi (Tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari<br />
Toteutuma/Toimenpide<br />
Osallistuminen kaupungin hankkeisiin<br />
Henkilöstön ja luottamushenkilöiden<br />
koulutus/pätevöittäminen<br />
Joukkoliikenne<br />
Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan<br />
ohjeiden mukainen<br />
Henkilöstön ja luottamushenkilöiden<br />
pitäminen kehityksen tasalla<br />
sopivalla koulutuksella ja<br />
seminaareilla<br />
Syöttöliikenne kaikkiin juna- ja<br />
lentoyhteyksiin<br />
(Pännäinen ja Kruunupyy).<br />
30 000 matkustajaa VIP-linjalla<br />
vuonna 2006<br />
Matkailu- ja viestintäosasto<br />
Toimistossa kävijöiden lisäys<br />
25 prosentilla<br />
Nykyisen palvelutason säilyttäminen<br />
30
Suoritteet/ tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08<br />
Kehittämisyksikkö 230 820 232 694<br />
Koulutusyksikkö 39 625 24 200<br />
Joukkoliikenne 300 000 336 500<br />
Matkailutoimisto 219950 219038<br />
Infopiste 53684 54051<br />
Työvuodet 6,9 7,3<br />
pakollinen<br />
Perustelut:<br />
Matkailuasiamies työskenteli osa-aikaisesti (60 %) v. 2005. Kokoaikaiselle eläkkeelle jäännin jälkeen lienee<br />
palkattu uusi työntekijä kokopäivätoimiseksi.<br />
MATKAILUTOIMISTO<br />
• vastaa viestintätoiminnasta ja kokonaisvaltaisesta markkinoinnista toimialallaan<br />
• harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa<br />
• tehostaa yhteistyötä 7 sillan saariston jäsenkuntien ja -matkailuyritysten kanssa<br />
• edistää markkinointia, verkostoitumista ja tuotekehitystä yhteistyössä kunnan matkailuyhdistysten<br />
kanssa<br />
• osallistuu erilaisiin myyntitilaisuuksiin, messuihin jne.<br />
INFO-PISTE<br />
• toimii kunnallisena neuvontapisteenä<br />
• opastaa kaupungin hallintoa koskevissa asioissa ja helpottaa siten muiden virastojen ja yksiköiden<br />
työpainetta ja kiirettä<br />
• huolehtii kaupunkiin juuri muuttaneille suunnatusta viestinnästä<br />
• parantaa kuntalaisten tietoja esim. käyttämällä teksti-ilmoittelua ja kaupunki-infolähetyksiä Pietarsaaren<br />
TV:ssä.<br />
31
KAUPUNGINHALLITUS<br />
1000 euro<br />
Tilinpäätös-04<br />
<strong>Talousarvio</strong>-05<br />
Lautakunnan ehdotus-06<br />
<strong>Talousarvio</strong>-06<br />
Menot 6 410 7 479 8 096 8 124<br />
Tulot 1 300 1 287 1 236 1 486<br />
Netto 5 110 6 193 6 860 6 638<br />
32
KESKUSVAALILAUTAKUNTA<br />
Vuonna 2006 pidetään presidentinvaalit.<br />
Vuonna 2007 pidetään eduskuntavaalit, vuonna 2008 kunnallisvaalit ja vuonna 2009 EU-vaalit.<br />
KESKUSVAALILAUTAKUNTA<br />
1000 euro<br />
Tilinpäätös-04<br />
<strong>Talousarvio</strong>-05<br />
Lautakunnan<br />
ehdotus-06<br />
<strong>Talousarvio</strong>-06<br />
Menot 79 0 45 45<br />
Tulot 27 0 0 0<br />
Netto 53 0 45 45<br />
33
TARKASTUSLAUTAKUNTA<br />
Tarkastuslautakunta toimittaa tilintarkastuksen, ja lisäksi käytetään JHTT-yhteisöltä ostettuja palveluja.<br />
Kaupunginvaltuusto on valinnut 21.6.2005 kokouksessaan Ab Vist Oy:n tarkastusyhteisöksi toimintakaudeksi<br />
2005–2008.<br />
TARKASTUSLAUTAKUNTA<br />
1000 euro<br />
Tilinpäätös-04<br />
<strong>Talousarvio</strong>-05<br />
Lautakunnan<br />
ehdotus-06<br />
<strong>Talousarvio</strong>-06<br />
Menot 21 25 25 25<br />
Tulot 0 0 0 0<br />
Netto 21 25 25 25<br />
34
TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
Malmin terveydenhuoltoalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa Pietarsaaren seudun väestölle laadukkaita<br />
ja kustannustehokkaita palveluja – ehkäisevää terveydenhoitoa, ihmisläheistä ja joustavaa perusterveydenhuoltoa,<br />
kiireellistä ja elektiivistä erikoissairaanhoitoa sekä ympäristöterveydenhuoltoa.<br />
Yleiset tavoitteet<br />
Painopiste on toiminnan yhdentämisessä, jotta voidaan luoda tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita<br />
hoitoketjuja tehokkaan hoidon ja väestön tarpeita vastaavien palvelujen tuottamiseksi.<br />
Yleistä toiminnasta<br />
Integraatiota perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen välillä syvennetään. Hoitoketjujen<br />
suunnitteluun ja toteutukseen panostetaan kaikilla hoidon portailla. Effica-sairauskertomusjärjestelmän<br />
yhteiskäyttöä kehitetään edelleen. Laatutyö on yksi niistä alueista, joilla integraatiolla on<br />
mahdollisuus parantaa hoitoa ja edelleen edistää integraatiota muilla alueilla.<br />
Useissa toimipisteissä tilat ovat ahtaat ja/tai epätarkoituksenmukaiset. Toimintojen integroinnin seurauksena<br />
ei ole odotettavissa tilojen mainittavaa vapautumista. Asematien sairausvastaanoton valmistuminen<br />
mennee syksyyn 2006.<br />
Lääkärityövoimasta on vajetta useammalla erikoisalalla. Ulkopuolisten lääkäripäivystäjien käyttäminen<br />
on välttämätöntä MTHA:n toiminnan katkeamattomuuden kannalta.<br />
Lääkärit voivat suorittaa perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen eli ns. europalvelun kokonaan<br />
MTHA:n palveluksessa samoin kuin yleislääketieteen erikoislääkärin tutkintoon vaadittavat palvelut.<br />
Myös joidenkin muiden erikoisalojen koulutusten osiota voidaan suorittaa MTHA:lla. Yhteistyö lääkärien<br />
erikoistumisopinnoissa Uumajan yliopiston kanssa jatkuu.<br />
Henkilökunnalle järjestetään mahdollisuus koulutukseen valtakunnallisten suositusten mukaan.<br />
MTHA:n yhteistä valmiussuunnitelmaa valmistellaan työryhmän toimesta.<br />
Työntekijäkohtainen työn vaativuuden arviointi suoritetaan vuoden 2006 aikana.<br />
Päivystys<br />
Toiminnallisesti terveyskeskuksen ja sairaalan päivystykset ovat vielä etäällä toisistaan, vaikka eivät<br />
kuitenkaan niin kaukana kuin vuoden 2005 alussa. Päivystyksen kehittämistä toteutetaan projektilla, joka<br />
päättyy vuoden 2006 lopussa. Tavoitteena on toiminnallisesti yksi yhtenäinen yksikkö, jonka sisällä<br />
terveyskeskuksen ja sairaalan päivystävät lääkärit toimivat saumattomasti yhteen. Muun henkilökunnan<br />
toiminta tulee olla vähintään yhtä saumatonta. Kiinteä osa päivystystä on asiantunteva puhelinneuvonta<br />
vuorokauden kaikkina tunteina.<br />
35
Päivystystoiminnan integroinnilla pyritään parantamaan palvelua niille potilaille, jotka todella ovat päivystyksen<br />
tarpeessa. Päivystyspalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa tavoitellaan muutaman vuoden kuluessa<br />
valtakunnallisia keskiarvoja. Toiminnallisten muutosten yhtenä tavoitteena on, että arki-iltojen<br />
terveyskeskuspäivystykseen tarvitaan vain yksi lääkäri. Sairaalan lääkäreiden päivystysjärjestelyihin ei<br />
ole suunniteltu muutoksia.<br />
Etupäivystyksen lisäksi sairaalan päivystystoimintaan kuuluu konservatiivisten alojen (sisätaudit, keuhkosairaudet<br />
ja neurologia), kirurgian, gynekologian ja synnytysten, lastentautien ja anestesiologian takapäivystys.<br />
Takapäivystäjät toimivat kotoa käsin ollen etupäivystäjän ja osastojen tavoitettavissa konsultaatiota<br />
varten sekä kiertävät osastot viikonloppuisin. Psykiatrian takapäivystys toimii yhteisenä rinkinä<br />
Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kanssa.<br />
Terveyskeskuksen vastaanottotoiminnat<br />
Palvelujen tarjonnan lisäämistä hidastaa lääkärivaje. Pääterveysasemalla toiminnan optimaalista järjestämistä<br />
vaikeuttaa tilanahtaus. Asematien sairausvastaanoton valmistuminen helpottanee jonkin verran<br />
tilanahtautta. Lääkärien päivystystoimintaa siirretään illasta virka-ajalle. Hoitajien puhelinneuvontaa ja<br />
vastaanottotoimintaa kehitetään koulutuksen ja työjärjestelyjen avulla. Ajanvaraustoimintaa yhdenmukaistetaan.<br />
Erikoisvastaanottojen haasteena on edelleen integraation syventäminen sairaalan vastaavien toimintojen<br />
kanssa. Terveyttä edistävä työ nostetaan valtakunnallisesti yhdeksi terveydenhuollon painopistealueeksi<br />
tuleviksi vuosiksi.<br />
Kotisairaanhoidossa jatketaan yhteistyötä ja yhteistä projektia kuntien sosiaalityön kanssa. Vanhusten<br />
muistitestauksia tehdään lääkärin valvonnan alaisuudessa. Hyvä yhteistyö omaisten ja kotisairaanhoidon<br />
välillä parantaa hoidon laatua. Kotisairaalatoimintaa voidaan ryhtyä suunnittelemaan, kun siihen saadaan<br />
kytkettyä riittävästi lääkärityövoimaa.<br />
Lasten- ja äitiysneuvolatoiminta jatkuu hyviksi todettujen periaatteiden mukaisesti. Ennalta ehkäisevän<br />
työn osuus pidetään riittävänä ja yhteistyötahojen kanssa hiotaan sopivia menettelytapoja eri tilanteisiin.<br />
Lääkärin työpanos neuvolatoiminnassa on määrällisesti rajallinen. Lastenlääkärin ja gynekologin asiantuntemuksen<br />
käyttämistä neuvolatoiminnassa selvitetään.<br />
Kouluterveydenhuollon haasteet ovat hyvin moninaiset ja näyttävät lisääntyvän lasten ja nuorten pahoinvoinnin<br />
kasvaessa. Terveydenhoitajien työpaineet ovat suuret. Lääkärityön osuus on valitettavan<br />
vähäinen lääkäripulasta johtuen.<br />
Terveyskeskuksen vuodeosastot<br />
Geriatrian ja yleislääketieteen osastoilla 6–8 potilaiden vaihtuvuus lisääntyy, toiminta on jo muuttanut<br />
luonnettaan. Pitkäaikaispotilaiden osuus on hoitopäivistä vähentynyt. Tilalle on tullut lyhyempiä ja<br />
huomattavasti intensiivisempiä hoitojaksoja, monisairaita vanhuksia, jotka vaativat paljon lisätutkimuksia<br />
ja kuntoutusta. Osastojen fyysiset rakenteet ovat käyneet vanhanaikaisiksi ja hoitoa vaikeuttaviksi.<br />
36
Sisätaudit, keuhkosairaudet<br />
Lääkärivirkojen täyttöaste on hiukan vajaa. Maha-suolikanavan tähystystoimintaan tarvitaan mahdollisesti<br />
ulkopuolista ostopalvelua. Nefrologin konsultaatioita ostetaan entiseen tapaan, ja reumatologin<br />
konsultaatioiden ostamista selvitellään.<br />
Osastopotilaiden hoitoisuusaste näyttää koko ajan nousevan. Poliklinikkatoimintaa vaikeuttavat tilojen<br />
hajanaisuus ja vastaanottohuoneiden puute. Kardiologisen toiminnan osuus kasvaa niin lääkäreillä kuin<br />
itsenäistä vastaanottoa pitävillä sairaanhoitajillakin. Dialyysitoiminnan tarve kasvaa väestön ikääntyessä<br />
ja diabeteksen yleistyessä. Päivystys sitoo paljon lääkärityövoimaa.<br />
Keuhkopoliklinikan suoritemäärät alenevat edellisestä vuodesta, koska toinen erikoislääkäreistä on äitiyslomalla.<br />
Toiminnan painopiste on polikliinisessa työssä. Hoitoketjuja kehitetään, allergologiset tutkimukset<br />
ja siedätyshoidot keskitetään yhteen paikkaan. Osastolle tavoitellaan ainakin yhtä laatuvaatimukset<br />
täyttävää eristyshuonetta infektiopotilaiden hoitoa varten.<br />
Kirurgia, anestesia ja leikkaukset, silmä- ja korvataudit<br />
Lääkärimiehityksen uskotaan pysyvän hyvänä lukuun ottamatta ortopediaa, jossa viran täyttäminen<br />
näyttää mahdottomalta. Koko maassa on lukuisia avoinna olevia ortopedien virkoja. Ortopedinen toiminta<br />
on siten epävarmaa, mutta palveluja ostetaan tarjonnan mukaan. Leikkausten kokonaismäärä pysyy<br />
jokseenkin samana ja poliklinikkakäyntien määrän odotetaan kasvavan hiukan verrattuna vuoteen<br />
2005. Sairaanhoitajia koulutetaan itsenäiseen vastaanottotoimintaan, ja näin voidaan edistää järkevää<br />
työnjakoa.<br />
Päiväkirurgiassa tavoitellaan yhtä suurta toimenpidemäärää kuin vuonna 2005, mutta päiväkirurgisesti<br />
hoidettavia potilasryhmiä pyritään lisäämään. Kaikista leikkauksista noin kolmasosa tehdään päiväkirurgisesti.<br />
Päiväkirurgia on pelkästään elektiivistä toimintaa, joten sen suunniteltu sulkeminen lomaaikoina<br />
on hyvin perusteltavissa.<br />
Leikkaustoimintaa jatketaan viidessä salissa. Anestesiologit kehittävät ja laajentavat kipupoliklinikan<br />
toimintaa.<br />
Etenkin kesällä vuosilomien aikaan kirurgien ja anestesiologien päivystysrasite on suuri. Päivystystaakan<br />
helpottamiseksi joudutaan käyttämään ulkopuolisia päivystäjiä, jotta ei rikota virkaehtosopimuksen<br />
määräyksiä.<br />
Silmälääkäri jatkaa leikkaustoimintaa ostopalveluna. Korvalääkärin osa-aikavapaa jatkuu alkusyksyyn<br />
2006 saakka, minkä vuoksi jonotusajat pitenevät.<br />
Neurologia, kuntoutus<br />
Neurologian yksikkö jatkaa hoidonporrastukseen perustuvaa yhteistyötä terveyskeskusten, läheisten<br />
keskussairaaloiden ja yliopistollisen sairaalan kanssa. Hoitoketjutyötä jatketaan ja tavoitteena ovat paikalliset<br />
hoitoketjut esim. aivoverenkiertohäiriöitä tai dementiaa sairastaville potilaille. Neurofysiologinen<br />
konsultaatiotoiminta jatkuu. Neurologisten potilaiden hoidossa on erittäin tärkeää ottaa<br />
huomioon myös lähiomaiset.<br />
37
Moniammatillinen kuntoutustoiminta palvelee koko Vaasan sairaanhoitopiiriä, osaston hoitopäivistä<br />
noin 2/3 ja päiväkuntoutuksesta noin 1/3 myydään MTHA:n ulkopuolisille kunnille. Toiminnan laajuudessa<br />
ei tapahdu juurikaan muutoksia, mutta aktiivista markkinointia jatketaan. Kaikki MTHA:n omat<br />
kuntoutusresurssit pyritään saamaan yhteiseen yksikköön. Yhteistyötä lisätään sekä osastojen 6–8 että<br />
kotisairaanhoidon kanssa. Yksi lähivuosien tärkeimpiä tavoitteita on kotikuntoutukseen sopivien toimintamallien<br />
kehittäminen. Päiväkuntoutuksessa yhteistyö psykiatrian yksikön kanssa on merkityksellistä<br />
ehkäisevää työtä, koska mielenterveydelliset ongelmat ovat tavallinen työkyvyttömyyden syy. Yhteistyön<br />
ja työnjaon selkeyttäminen sekä omassa organisaatiossa että eri ulkopuolisten toimijoiden kesken<br />
parantaa kuntoutuspalvelujen saatavuutta ja tehokkuutta tulevaisuudessa. Fysiatrian poliklinikan toiminnan<br />
kehittämistä ja etenkin terveyskeskuksiin suuntautuvan konsultaatiopalvelun laajentamista hidastaa<br />
lääkärityövoiman vaje.<br />
Naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit<br />
Synnytystoiminnan turvallisuutta parannetaan laitehankinnoilla, joista osa on jo tehty ja osa on tarkoitus<br />
hankkia vuonna 2006. Kivunlievitykseen soveltuva amme on otettu äsken käyttöön. Synnyttäjille ja heidän<br />
perheilleen tarjottavan hoidon laadun kohentamiseksi toivotaan osastolle lisää perhehuoneita. Puhtaasti<br />
lääketieteelliset perustelut löytyvät sille, että osastolla pitäisi olla enemmän yhden hengen huoneita.<br />
Esim. infektio- ja syöpäpotilaat tarvitsevat usein yhden hengen huoneen.<br />
Naistentautien poliklinikan tilat ovat erittäin huonot etenkin salassapitovelvollisuuden kannalta. Poliklinikan<br />
saneeraus ja laajennus toteutetaan vuonna 2006.<br />
Avoinna oleva lastentautien ylilääkärin virka pyritään täyttämään. Lastenyksikön toiminnalla tyydytetään<br />
alueen lapsipotilaiden sekä akuutti että elektiivinen erikoissairaanhoidon tarve. Hoitoketjuja kehitetään<br />
yhdessä perusterveydenhuollon edustajien kanssa ja yhteistyötä parannetaan erityisesti syömishäiriö-<br />
ja keuhkopoliklinikan kanssa. Perhekeskeisen hoitotyön avulla parannetaan hoidon jatkuvuutta sekä<br />
omassa organisaatiossa että eri tahojen välillä.<br />
Lastenneurologin ja foniatrin konsultaatiokäyntejä jatketaan.<br />
Psykiatria<br />
Psykiatrian resurssien täysimittainen hyödyntäminen ei onnistu tilanahtauden vuoksi. Lääkärimiehitys<br />
on minimaalinen rekrytoinnista huolimatta. Rekrytointia on tehostettava pitkäjänteisesti, koska useita<br />
työntekijöitä siirtyy eläkkeelle lähivuosina. Toiminnassa painotetaan integraation syventämistä muiden<br />
MTHA:n toimijoiden kanssa toteuttamalla rajoja ylittäviä projekteja ja koulutuksia. Paikalliselle psykogeriatriselle<br />
hoitoyksikölle on ilmeinen tarve, joten sen toteuttamista on syytä pohtia.<br />
Psykiatrisen hoitokodin mahdollinen siirtäminen Pietarsaaren kaupungin toiminnaksi on selvitettävä.<br />
Lasten- ja nuorisopsykiatriset palvelut jatkuvat entiseen tapaan. Syömishäiriöpoliklinikan potilaat ja<br />
käynnit ovat lisääntyneet hieman vuonna 2005 ja kysyntä pysynee yhtä suurena myös vuonna 2006. Osa<br />
potilaista tarvitsee osastohoitoa. Yhteistyö lastenosaston samoin kuin monien muidenkin yhteistyötahojen<br />
kanssa on välttämätöntä hyvien tulosten saamiseksi.<br />
38
Työterveyshuolto<br />
Työterveyshuollon toimintaa säädellään hyvin tarkasti omassa lainsäädännössään. Työ kohdentuu sekä<br />
työympäristöön että yksilöön ja työtä tehdään yhteistoimintana työnantajan, työntekijän ja työsuojeluorganisaation<br />
edustajien kanssa. Hyvällä työterveyshuollolla voidaan vähentää ja jopa ehkäistä tulevaisuuden<br />
sairastuvuutta.<br />
Tilat ovat hajanaiset ja ahtaat, eri vaihtoehtoja selvitetään. Nykyiset asiakkaat pyritään säilyttämään ja<br />
toimintaa laajennetaan voimavarojen mukaan.<br />
MTHA tuottaa lakisääteisen työterveyshuollon ja myös sairaanhoidon omalle henkilökunnalleen. Tähän<br />
liittyvä lääkärin työpanos ostetaan yksityislääkäreiltä. Työterveyshuollon oman henkilökunnan työterveyshuolto<br />
ja siihen kuuluva sairaanhoito pitäisi järjestää ostopalveluna.<br />
Hammashuolto<br />
Kysyntää vastaavien palvelumäärien tuottaminen ei onnistu, koska hammaslääkäreistä on pulaa. Pula<br />
saattaa jopa pahentua vuoden 2006 aikana ennen kuin lisääntyneen koulutuksen positiiviset vaikutukset<br />
mahdollisesti alkavat näkyä myös MTHA:lla. Palveluja annetaan väestölle resurssien puitteissa, perustuen<br />
yleisesti hyväksyttyihin ja vaikuttaviin hammaslääketieteellisiin toimintatapoihin hoitotakuusäännösten<br />
mukaisesti. Perushoidon lisäksi tarjotaan rajoitetusti erikoishammashoitoa. Kutsujärjestelmää<br />
kehitetään. Keskeinen tavoite on suun terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen.<br />
Ympäristöterveydenhuolto<br />
Toiminta jatkuu edellisten vuosien tapaan. Henkilöstöresurssit ovat vakaat ja tuotettavien palvelujen<br />
määrät pysynevät edellisen vuoden tasolla. Selvitykset mahdollisen alueellisen yhteisen yksikön perustamisesta<br />
jatkuvat.<br />
Lääketieteelliset palveluyksiköt<br />
Röntgenosastolla jatketaan intensiivisesti koko toiminnan digitalisointia. Suoradigitaalisen natiivikuvauslaitteen<br />
hankinta nähdään välttämättömänä askeleena eteenpäin. Filmittömään aikakauteen siirtyminen<br />
edellyttää myös muita laite- ja ohjelmistohankintoja. Laatutyö on sädeturvallisuuden kannalta<br />
tärkeää sekä potilaille että henkilökunnalle. Tutkimusmäärien odotetaan kasvavan jonkin verran.<br />
Laboratoriossakin oletetaan tutkimusmäärien kasvavan hiukan. Toiminnan perustavoitteet ovat korkea<br />
laatu, nopea ja ammattitaitoinen palvelu sekä kilpailukykyiset hinnat. Laatukäsikirja on valmistumassa,<br />
potilasohjeita uusitaan vuonna 2006 ja mahdollisuuksien mukaan uusitaan myös asiakaskysely. Osa laitteistosta<br />
on uusittava lähivuosina.<br />
Lääkekeskus palvelee MTHA:n lisäksi alueen vanhainkoteja ja paikallista Folkhälsan-yksikköä. Toimintaa<br />
määrittävät useat erilaiset viranomaisten määräykset. Lääkehankinnoissa tehdään yhteistyötä<br />
yliopistollisen sairaalan johdolla. Laatuvaatimukset ja työturvallisuusmääräykset aiheuttavat jatkuvaa<br />
kouluttautumistarvetta.<br />
39
MTHA:n psykologitoiminnot yhdistyvät vuoden 2006 alusta. Yhdistymisen myötä psykologit pystyvät<br />
paremmin vastaamaan heille asetettuihin monipuolisiin tietotaitovaatimuksiin. Yhdistynyt toiminta on<br />
tehokkaampaa ja houkuttelevampaa. Eläkkeelle siirtymiset antavat lähivuosina uusia rekrytointihaasteita.<br />
Koulupsykologien puute lisää työpaineita MTHA:n psykologeille. Yksi ratkaisumalli voisi olla resurssien<br />
ja toiminnan siirtäminen kunnilta MTHA:lle.<br />
Myös sosiaalityöntekijät muodostavat oman yhteisen yksikkönsä vuoden 2006 alusta. Sosiaalityöntekijät<br />
auttavat potilaita ja heidän omaisiaan sosiaalisissa, yhteiskunnallisissa ja psykososiaalisissa kysymyksissä<br />
sekä toimivat konsultteina henkilökunnalle näissä asioissa. Kaksi sosiaalityöntekijää toimii<br />
potilasasiamiehenä.<br />
Palveluyksiköt<br />
Jatketaan selvitystyötä, jonka tavoitteena on hallinnon keskittäminen Vanhaan sairaalaan. Tämä tarkoittaa<br />
koko talousosaston ja muutaman muun työntekijän siirtymistä sinne. Kaupungilta vapautuvien,<br />
päiväkotikäytössä olleiden, paviljonkien käyttömahdollisuuksia selvitetään.<br />
TAVOITTEET<br />
Perusterveydenhuolto<br />
- ihmisläheinen ja joustava perusterveydenhuolto ja ehkäisevä terveydenhoito<br />
- laadukas kiireellinen ja suunniteltu geriatrinen sairaanhoito<br />
- toimivien hoitoketjujen kehittäminen MTHA:lla sekä yhteistyössä muiden hoitoalan toimijoiden<br />
kanssa<br />
- edellytysten luominen päivystyskäyntien siirtämiselle päiväaikaan<br />
- ehkäisevän ja järjestelmällisen suu- ja hammashoidon turvaaminen hoitotakuun puitteissa<br />
Erikoissairaanhoito<br />
- kehittää laadukasta potilaskeskeistä erikoissairaanhoitoa väestön tarpeiden mukaisesti kehittää<br />
toimivia hoitoketjuja MTHA:lla sekä yhteistyössä muiden hoitoalan toimijoiden kanssa<br />
- turvata nykyisten erikoisalojen ja päivystyksen toimintakyky myönnetyissä puitteissa<br />
- jatkaa vuodeosastohoidosta avohoitoon siirtymistä<br />
Lääkinnälliset palveluyksiköt<br />
- laadukkaiden, joustavien ja kustannustehokkaiden lääkinnällisten palvelujen kehittäminen<br />
Muut palveluyksiköt<br />
Tietotekniikkatoiminnot ovat keskeisessä asemassa ja niitä kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa.<br />
Haavoittuvuuden vähentämiseksi ja käyttöturvallisuuden parantamiseksi osasto pyrkii tiiviiseen yhteistyöhön<br />
paikallisten tietotekniikkayritysten sekä hoitoalan ohjelmista vastaavan TietoEnatorin kanssa.<br />
Sairaalan ja terveyskeskuksen huolto- ja kunnossapitotoiminnot yhdistetään.<br />
40
Hallinto<br />
Hallinto- ja talousosasto kehittää talousarviovuoden aikana hallinnon toimintoja ja taloushallintoa, jotta<br />
saatavilla on merkityksellistä, nopeaa ja virheetöntä tietoa, joka mahdollistaa toiminnan tehokkaan johdon<br />
ja ohjauksen.<br />
Eräs henkilöstöhallinnon lähivuosien suurista haasteista on sovittaa yhteen perusterveydenhuollon ja<br />
erikoissairaanhoidon menettelytavat, rutiinit ja periaatteet sekä luoda edistyksellinen ja laadukas henkilöstöpolitiikka,<br />
jonka ansiosta terveyskeskus ja sairaala ovat houkutteleva työpaikka vastaisuudessakin.<br />
Malmin terveydenhuoltoalue<br />
<strong>Talousarvio</strong> 2006 Suoritteet Euroa<br />
Päivystys ja aluevastaanotto<br />
88 000 5 480 747<br />
Geriatria 18 950 4 320 571<br />
Sisätaudit ja keuhkotaudit<br />
8 840 2 687 789<br />
Kirurgia, leikk. ja anest.,<br />
silmä, korva 8 404 3 237 657<br />
Neurologia ja kuntoutus 2 904 1 112 564<br />
Gynekologia ja synn., pediatria<br />
4 365 1 388 188<br />
Psykiatria 8 373 1 149 263<br />
Hammashuolto 15 800 1 287 384<br />
Sairaankuljetus 1 450 214 716<br />
Kuntoutuspalveluyksikkö 20 606 588 556<br />
Ympäristöterveydenhuolto<br />
19 467 397 610<br />
TA-2006 TA 2005 TA 2004<br />
Malmin THA 21 865 045 21 313 711<br />
Vaasan sairaanhoitop. 7 104 379 6 652 719<br />
Muuta 6 552 6 559<br />
Yhteensä 28 975 976 27 972 989 27 286 793<br />
Toiminnan supistus -255 976 -572 989<br />
Yhteensä 28 720 000 27 400 000 27 286 793<br />
41
KUNTAYHTYMÄT: TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO<br />
1000 euro<br />
Lautakunnan<br />
Tilinpäätös-04 <strong>Talousarvio</strong>-05 ehdotus-06<br />
<strong>Talousarvio</strong>-06<br />
Menot 27 287 27 400 28 880 28 720<br />
Tulot 0 0 0 0<br />
Netto 27 287 27 400 28 880 28 720<br />
42
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS<br />
Pelastusjohtaja: Kari Koskela<br />
• Pelastustoiminta<br />
• Palonehkäisytyö<br />
• Neuvonta ja valistus<br />
• Sairaankuljetuspalvelut<br />
• Öljyntorjunta<br />
Toiminnan yleisperusteet:<br />
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen toiminta-alueena on Kannuksen, Kokkolan<br />
ja Pietarsaaren kaupungit sekä Halsuan, Himangan, Kaustisen, Kruunupyyn, Kälviän, Lestijärven, Lohtajan,<br />
Luodon Perhon, Toholammin, Ullavan ja Vetelin kunnat. Pelastustoimen toiminta-ajatuksena on<br />
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen palo- ja henkilöturvallisuudesta vastaaminen lainsäädännön,<br />
johtosäännön ja toimintasäännön mukaisesti.<br />
Pelastustoimi on yhteiskunnan perusturvan olennainen osa. Pelastustoimeen kuuluvat ennakoiva palontorjunta<br />
sekä sammutus- ja muut toimenpiteet tulipalon sattuessa.<br />
Pelastustoimeen kuuluvat myös onnettomuudesta, katastrofista tai muusta niihin verrattavasta tapahtumasta<br />
tai luonnontapahtumasta aiheutuvat toimenpiteet, jotka suoritetaan ihmisten, eläinten tai omaisuuden<br />
pelastamiseksi ja joista pelastustoimen viranomaiset voivat tarkoituksenmukaisesti huolehtia.<br />
Lisäksi pelastuslaitos voi huolehtia terveydenhuoltoviranomaisten toimeksiannosta sairaankuljetustoiminnasta.<br />
Tavoitteet:<br />
Pelastuslaitoksen toiminnan tavoitteena on tehokkaan, hyvin varustetun ja hyvin koulutetun organisaation<br />
avulla luoda edellytykset Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen asukkaiden hengen ja omaisuuden<br />
turvaamiseen. Tämä toteutetaan toisaalta aktiivisen ennakoivan toiminnan avulla, johon kuuluvat<br />
neuvonta, valistus, palotekninen neuvonta ja valvonta, palotarkastustoiminta ja vaarallisten aineiden<br />
käytön sekä varastoinnin valvonta, toisaalta ns. operatiivisen toiminnan avulla, joka muodostuu sammutus-<br />
ja pelastustyöstä, sairaankuljetustoiminnasta, öljynvahinko-toiminnasta, jälkivahinkotorjunnasta ja<br />
avustustoiminnasta.<br />
Talous ja hallinto:<br />
Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Kokkolan kaupunki. Pelastuslaitos on itsenäinen tulosyksikkö<br />
Kokkolan kaupungin kirjanpidossa. Sopijakunnat jakavat hallinnon, viranomaistoiminnan ja yhteisten<br />
tilojen kustannukset asukasluvun suhteessa. Sairaankuljetuksen menot ja tulot kohdennetaan<br />
kuntakohtaisesti toiminnasta huolehtivalle palokunnalle. Hallinto ohjaa pelastustoimen kustannukset<br />
kunnille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.<br />
43
Syynä vuoden 2006 talousarvion huomattavaan kasvuun vuoden 2005 talousarvioon nähden on lähinnä<br />
se, että henkilöstökustannuksiin on vuoden 2005 talousarvioon varattu liian vähän varoja, mikä näkyy<br />
sekä vuoden 2004 tilinpäätösluvuista että vuoden 2005 osavuosiraportista. Lisäsyynä ovat myös palkantarkistukset,<br />
jotka on päätetty tehdä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun pelastusalueen keskinäisen<br />
palkkatason yhtenäistämisen seurauksena.<br />
Suoritteet:<br />
TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008<br />
Pelastustoimi 426 400 400 400 400<br />
Sairaankuljetuksia 2659 2500 2500 2500 2500<br />
Palotarkastukset<br />
447 500 500 500 500<br />
rek.<br />
Palokunnan sisäinen<br />
1214 740 740 740 740<br />
koulutus (h)<br />
Pro-Centerin koulutus,<br />
287 400 400 400 400<br />
(kpl)<br />
Tiedotustoiminta<br />
1053 2000 1000 1000 1000<br />
(kpl)<br />
Henkilökunta, (vak.) 35 36 36 36 36<br />
(työsop.) 2 2 2 2 2<br />
KESKIPOHJMAAN ja<br />
P:SAAREN ALUEEN<br />
PELASTUSLAITOS<br />
1000 euro<br />
Tilinpäätös-04<br />
<strong>Talousarvio</strong>-05<br />
Lautakunnan<br />
ehdotus-06<br />
<strong>Talousarvio</strong>-06<br />
Menot 1 516 1 475 1 791 1 741<br />
Tulot 102 0 0 0<br />
Netto 1 414 1 475 1 791 1 741<br />
44
YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA<br />
Ympäristönsuojelupäällikkö: Bertil Hällis<br />
Rakennustarkastaja: Rolf Nilsson<br />
TOIMINTA-ALUE: Ympäristönsuojelu<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Ympäristö- ja rakennuslautakunta on kunnallinen ympäristölupaviranomainen ja Pietarsaaren kunnallinen<br />
ympäristönsuojeluviranomainen sekä luonnonsuojeluviranomainen, ja sille on annettu koordinoiva asema<br />
kaupungin kestävässä kehityksessä ja Agenda 21-prosessissa. Lisäksi ympäristönsuojelun velvollisuus on<br />
antaa asiantuntevaa tietoa ympäristökysymyksissä, suorittaa tai koordinoida ympäristötutkimusta, antaa<br />
toimialueeseensa kuuluvia lausuntoja sekä tiedottaa ympäristöasioista.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:<br />
Käynnissä oleva ympäristölainsäädännön ja -asetuksen ylimenokauden muutos, joka astui voimaan vuonna<br />
2000, sekä siitä johtuvat päätökset ja säännökset tulevat edelleen leimaamaan toimintaa, koska ne velvoittavat<br />
kunnallista ympäristönsuojeluviranomaista alati uusiin tehtäviin. Selvä organisaatiomuutos tapahtui<br />
kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan ja rakennuslautakunnan liittämisellä yhteiseksi ympäristö- ja rakennuslautakunnaksi.<br />
Lautakunnan kokousten määrä muuttui, ympäristönsuojelun osalta, aikaisemmasta<br />
7:stä 12 kokoukseen vuodessa. Ympäristönsuojelutoimiston ja rakennusvalvontatoimiston yhteisten toimintojen<br />
yhteensovittaminen jatkuu.<br />
Kaupunginhallitus päätti selvityttää alueellisen ympäristöyhteistyön mahdollisuudet.<br />
Sitovat tavoitteet valtuustolle:<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Prosessit ja rakenteet<br />
Tavoite- 2006 Tavoitetaso Arviointi (Tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari<br />
Toteutuma/Toimenpide<br />
Lupa- ja ilmoitusasioiden käsittely- 3 kk / 4 kk / 5 kk<br />
aika<br />
Tunnusluvut TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007<br />
Nettokustannus/asukas (€/asukas) 5,5 6 6<br />
Työvuodet * 2 2 2 2 2 2 2<br />
* Selvitä mahdolliset työvuosien lukumäärien muutokset.<br />
45
TOIMINTA-ALUE: Rakennusvalvontatoimisto<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Toiminta-ajatus on palvella ja ohjata rakentajia sekä suunnittelussa että rakentamisessa lupakäsittelyn ja<br />
valvonnan avulla sekä siten varmistaa, että kaupunkiympäristö on asukkaille ja työntekijöille turvallinen,<br />
terveellinen ja viihtyisä.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET:<br />
Suurin toimintaympäristön muutos on, että rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta on yhdistetty ympäristö-<br />
ja rakennuslautakunnaksi.<br />
Strategiasunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palvelun saatavuus ja laatu<br />
Tavoite 2006<br />
Kriteeri / Mittari<br />
Asiakaskysely:<br />
Tyytyväiset asiakkaat<br />
PROSESSIT JA RAKENTEET<br />
Tavoitetaso<br />
Asiakaskysely on tehtävä<br />
vuoden 2006 aikana.<br />
Arviointi (Tilinpäätös) Toteutuma/toimenpide<br />
4. Sujuva päätöksentekoprosessi<br />
Tavoite - 2006<br />
Arviointi (Tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso Toteutuma/Toimenpide<br />
Lupien käsittelyajat keskimäärin<br />
3 kk / 2 kk / 1,5 kk<br />
RESURSSIT JA TALOUS<br />
5. Tasapainoinen talous<br />
Tavoite - 2006<br />
Arviointi (Tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso Toteutuma/Toimenpide<br />
Asiakkaiden osuus kustannusten kattamiseen<br />
viiden vuoden aikajaksolla<br />
35 % / 45 % / 90 %<br />
46
Suoritteet/Tunnusluvut:<br />
Suoritteet/ tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08<br />
Myös vertailu muihin<br />
Määrätavoitteet:<br />
MYÖNNETYT<br />
rakennusluvat 233 257 313 200 200 210 200<br />
rakennustarkastajan luvat +<br />
muut päätökset 439 452 557 550 500 500 500<br />
ilmoitusasiat 20 31 18 15 15 15 17<br />
valmistuneet asunnot 33 65 86 45 40 45 40<br />
tarkastukset 651 605 869 600 600 600 600<br />
Työvuodet<br />
pakollinen 5 5 5 5 5 5 5<br />
Kestävän kehityksen toimintatavoitteet:<br />
Yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa sekä pyytämällä lausunnot ennen lupakäsittelyä<br />
ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaisilta.<br />
YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA<br />
1000 euro<br />
Tilinpäätös-04<br />
<strong>Talousarvio</strong>-05<br />
Lautakunnan ehdotus-06<br />
<strong>Talousarvio</strong>-06<br />
Menot 380 389 404 404<br />
Tulot 137 109 113 113<br />
Netto 242 280 290 290<br />
47
SOSIAALILAUTAKUNTA<br />
Sosiaalijohtaja: Peter Granholm<br />
Sosiaalisektorin hallinto<br />
Vanhus- ja vammaishuolto<br />
Toimeentuloturva<br />
Muu sosiaalitoiminta<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
Pietarsaaren kaupungin sosiaalitoimi työskentelee asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi.<br />
Ennaltaehkäisevä työmme tukee ja auttaa yksilöä toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden. ylläpitämisessä.<br />
Vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa osallistumme aktiivisesti elinympäristön kehittämiseen.<br />
Palvelumme tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti (strategiaryhmän ehdotus 18.5.2005)<br />
Visio<br />
Pietarsaari tarjoaa maan parhaat sosiaalipalvelut kaikissa elämän vaiheissa. Palvelun lähtökohtana on<br />
kaupungin toiminta-idea, Usko, Toivo ja Rakkaus.<br />
Palvelut perustuvat yksilön tarpeisiin ja antavat virikkeitä aktiiviseen osallistumiseen.<br />
Visiomme on kattava ja oikeantasoinen palveluverkosto.<br />
Sosiaalinen huolenpito huomioi erityisesti vähäosaiset.<br />
Sosiaalikeskuksen strategiset päämäärät<br />
1. Maan parhaat sosiaalipalvelut. Palvelu on kustannustehokasta ja laadukasta.<br />
2. Nykyaikainen ja houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. Hyvä työilmapiiri.<br />
3. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa luo kattavan ja oikeantasoisen palveluverkoston.<br />
4. Ennaltaehkäisevä työ hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden luomiseksi kaupunkilaisille.<br />
5. Kaupunkilaisten tarpeita vastaavat yksilölliset sosiaalipalvelut.<br />
6. Kaupunkilaisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen itsenäiseen elämään.<br />
Sosiaalikeskus täyttää tehtävänsä lainsäädännön ja johtosääntöjen mukaisesti sekä noudattaa valtuuston<br />
vahvistamaa talousarviota ja -suunnitelmaa.<br />
Sosiaalikeskus antaa hyvää ja asiantuntevaa palvelua omilla toimialoillaan ja hoitaa toimialojaan taloudellisesti<br />
ja ympäristöllisesti kestävällä ja tehokkaalla tavalla. Peruspalveluja ja palvelulaatua kehitetään<br />
jatkuvasti.<br />
Sosiaalikeskuksen tuottamia palveluja täydentävät kuntayhtymät, valtion ja yksityiset palvelut, kolmas<br />
sektori ja paljolti myös omaisten ja läheisten tekemä työ. Pyrkimyksenä on, että palvelun tuottaa se taho,<br />
joka pystyy tekemään sen kustannustaloudellisesti palvelutason huonontumatta, ja kehittää peruspalveluja<br />
ja palvelun laatua ja sovittaa palvelu monessa tapauksessa lisääntyvään tarpeeseen.<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on luotava tehokkaita ja toimivia hoitoketjuja ja hoidon tarkoituksenmukainen<br />
tasorakenne ja käytettävä tehokkaasti uutta tekniikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja<br />
kehitetään väestövastuuperiaatteen mukaan ja ruotsin- ja suomenkielinen palvelu taataan. Palvelu- ja<br />
hoitosuhteen jatkuvuus varmistetaan siten, että vakituisten työpaikkojen määrä lisääntyy koko ajan mm.<br />
vanhushuollossa Vanhuspoliittisen ohjelman mukaisesti.<br />
48
Palvelujärjestelmän arvioinnin osana on vahvistettava sosiaalilautakunnan asemaa ja tehostettava sen<br />
toimintaa.<br />
Sosiaalikeskuksen toiminta on henkilöstöpainotteista. Suuri osa talousarviosta ohjautuu oman henkilöstön<br />
palkkoihin tai kuntayhtymien toimintaan tai yhdistyksiltä ja yksityisiltä yrityksiltä ostettuihin palveluihin<br />
sisältyviin henkilöstökustannuksiin. Siksi on tärkeää panostaa henkilöstöön ja sen toimintaedellytyksiin.<br />
Henkilöstön koulutukseen on myös panostettava, jotta toiminta voidaan hoitaa ammattitaitoisesti.<br />
Voidaksemme saavuttaa tavoitteemme asiaan paneutuneesti tarvitaan riittävästi henkilöstöä,<br />
ja sitä, että henkilöstöä motivoidaan mm. palkkauksella. Sosiaalihuollon palkkataso on tällä hetkellä<br />
alimpia kaikista julkisen alan työntekijöistä suhteessa henkilöstön koulutukseen ja tehtäviin.<br />
Toimivan ja kattavan palveluverkon luomiseksi kohtuullisin kustannuksin on tarpeen käydä läpi koko<br />
toiminta toimialoittain. Uusi vanhuspoliittinen ohjelma on laadittu vuosiksi 2003–2015. Lapsipoliittinen<br />
tavoiteohjelma laaditaan vuosina 2004–2005. Vammais- ja päihdepoliittinen ohjelma laaditaan, jos<br />
saadaan lisäresursseja. Muuta toimintaa koskeva ohjelma laaditaan seuraavana vuonna. Ohjelmat voidaan<br />
sitten koota hyvinvointipoliittiseksi ohjelmaksi yhdessä kaupungin ja aluekeskuskuntien hyvinvointipoliittisen<br />
toiminnan kanssa.<br />
Lähikuntien ja -kaupunkien kanssa tehtävää yhteistyötä korostetaan. Pietarsaaren sosiaalikeskus osallistuu<br />
aktiivisti SONetBOTNIAan [De Österbottniska landskapens kompetenscenter inom det sociala området<br />
(Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus)], joka suunnittelee alueen sosiaalihuollon<br />
yhteistoimintaa ja kehittämistä. Sosiaalijohtaja osallistuu johtoryhmään ja toimi SONetBOTNIAn johtoryhmän<br />
puheenjohtajana 2002–2005. SONetBOTNIAn toiminta liittyy sosiaalihuollon kansalliseen kehittämishankkeeseen.<br />
Hankkeen tavoitteena on taata sosiaalipalvelun saanti koko maassa ja parantaa sosiaalihuollon<br />
laatua. Se tehdään antamalla riittävät henkilöstöresurssit, parantamalla osaamista ja työoloja.<br />
Työskentelytapoja kehitetään, samoin toiminnan ohjausta ja valvontaa. Sosiaalijohtaja toimii Pohjanmaan<br />
maakuntien kehittämishankkeen alueellisen ohjausryhmän puheenjohtajana ja osallistuu alueen<br />
edustajana kehittämisohjelman kansalliseen johtoryhmään. Hankkeen painopisteenä on hoidontarpeen<br />
nopeampi arviointi vanhushuollossa, sosiaalihuollon henkilöstön lakisääteinen jatkokoulutus, sosiaalihuollon<br />
alueellinen yhteistyö ja palvelurakenteen kehittäminen ja uudistaminen.<br />
Suomenruotsalainen osaamiskeskus on tehnyt aloitteen aluekehittäjän palkkaamisesta hankemuotoisesti<br />
Pohjanmaan ruotsinkielisille ja kaksikielisille kunnille ja kaupungeille 2005–2007. Sosiaalijohtaja osallistuu<br />
hankkeen johtoryhmään.<br />
Aluekeskusohjelmaan sisältyy vuodesta 2004 lähtien hyvinvointipoliittinen osa. Tavoitteena on laatia<br />
alueen hyvinvointipoliittinen ohjelma. Ohjelman osahankkeisiin kuuluu mm. Connecting Sulubaa –hanke,<br />
joka auttaa nuoria opinnoissa ja työnsaannissa, ja yhteispalvelukeskus Intro yhteistyössä mm. työvoimatoimiston,<br />
kaupungin ja sosiaalikeskuksen kanssa erityisongelmaisia työntekijöitä koskevan toiminnan<br />
avustamiseksi ja rahoittamiseksi. Sosiaalijohtaja on aluekeskusohjelman hyvinvointiosan ohjausryhmän<br />
puheenjohtaja. Ohjausryhmä tekee myös ehdotuksia kuntainvälisestä sosiaalialan yhteistyöstä.<br />
Laatutakuuta kehitetään Pietarsaaressa siten, että sosiaalihuollon henkilöstö on syksystä 2001 jaettu laaturyhmiin,<br />
jotka kehittävät ja arvioivat toimintaa jatkuvasti. Panostuksia tehdään esiin tuleville ongelma-alueille.<br />
49
Sosiaalihuollon kansallisessa kehittämishankkeessa korostetaan johtajuuskoulutusta. Sosiaalikeskuksen<br />
päälliköt osallistuivat vuonna 2003 kaupungin järjestämään johtajuuskoulutukseen. Sosiaalijohtaja on<br />
osallistunut kuntaliiton johtajuuskoulutukseen (Kunta-Jet) 2003–2005.<br />
Sosiaalikeskus osallistuu kaupungin strategiatyöhön. Koko sosiaalikeskuksen strategia laadittiin vuonna<br />
2004–2005. Eri toimialojen strategiat laaditaan kunkin alan poliittisten ohjelmien laadinnan yhteydessä.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET<br />
Ikärakenteen muutokset<br />
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 65–74-vuotiaiden määrä lisääntyy Pietarsaaressa 1852:sta<br />
2111 henkilöön vuosina 2005–2010. Yli 75-vuotiaiden määrä nousee 1753:sta 1809:ään, erityisesti vanhemmissa<br />
ikäryhmissä. Kaupungin väestöstä kuuluu huomattavasti suurempi osa vanhempiin ikäryhmiin<br />
kuin muualla maassa keskimäärin. Muihin ikäryhmiin kuuluvien määrä vähenee hiukan.<br />
Kuten tunnusluvut osoittavat, Pietarsaaressa on enemmän yli 75-vuotiaiden ikäryhmän (8,6 % vrt. 7,1 %<br />
koko maassa 31.12.2003) ja eniten hoitoa vaativan yli 85-vuotiaiden ikäryhmän (2,1 %, vrt. 1,6 %<br />
maassa keskimäärin 31.12.2004) asukkaita kuin maassamme keskimäärin. Kaupungin kotipalvelun,<br />
palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaiden keski-iät ovat 81, 84 ja 82 vuotta. Pietarsaaren sosiaalihuollon<br />
kustannusten pitäisi siksi olla suuremmat kuin maassa keskimäärin lähinnä näissä ikäryhmissä.<br />
Vuonna 2003 Pietarsaaren sosiaalihuolto maksoi 1022 euroa/as., vrt. 1043 euroa/as. koko maassa keskimäärin.<br />
Vanhushuollon ikäindeksitarkistetun tilaston (vanhushuollon kustannukset painotetaan 50<br />
%:iin sosiaalihuollon kustannuksista) mukaan ovat Pietarsaaren sosiaalihuollon kustannukset 12 % alle<br />
maamme keskitason (2003). Jos mielitään päästä maan parhaalle palvelutasolle vuonna 2015, on syytä<br />
kohdistaa lisää voimavaroja mm. vanhushuoltoon.<br />
STM (Sosiaali- ja terveysministeriö) on pitänyt sosiaalihuollon resurssien jakoa koskevissa suosituksissaan<br />
lähtökohtana sitä, että kuntien, jotka ovat maassamme keskitason alapuolella sosiaalihuollon resursseissa<br />
(esim. kotipalveluissa) olisi saatava lisäresursseja, jotta voitaisiin taata yhtäläisen oikeudenmukainen<br />
ja laadukas sosiaalihuolto koko maassa.<br />
Nykyisten linjausten mukaan on 10 %:n yli 75-vuotiaista saatava palvelua joko palveluasumisessa, vanhainkodissa<br />
tai vuodeosastolla. 90 %:n vanhuksista on tarkoitus asua kotonaan. Suuri osa heistä saa<br />
kunnallista kotipalvelua (15–20 % yli 75-vuotiaiden talouksista). Pienempi osa (1,5–2 % yli 65-vuotiaista)<br />
saa omaishoidontukea. Näiden hoito- ja tukimuotojen tarve lisääntyy sitä mukaa kuin vanhusten<br />
määrä lisääntyy Pietarsaaressa.<br />
Vanhushuollon laitoshoidon henkilöstötiheyssuositukset ovat esimerkkinä hyvästä tasosta: 0,8 hoitohenkilöstöä/hoidettava,<br />
keskimääräisestä: 0,5–0,6 ja välttävästä tai heikosta, jos henkilöstötaajuus on sitä<br />
pienempi. Tehostetussa palveluasumisessa ovat suositukset n. 0,1 laitoshoitoa pienemmät. Kaupungin<br />
hoitoyksiköt täyttävät tällä hetkellä henkilöstömitoituksessa ainoastaan keskimääräisen hoidon kriteerit.<br />
50
Uudet valtiolliset sosiaalihuollon laatua parantavat normit tuovat myös kunnille paineita lisähenkilöstön<br />
palkkaamiseen. Normeja (suosituksia) on tullut mm. vanhushuoltoon ja päihdehuoltoon. Lisävoimavarojen<br />
tarve kasvaa useilla sosiaalikeskuksen toimialoilla, mm. vanhushuollossa, lastensuojelussa ja päihdehuollossa.<br />
Vanhushuollossa tarve kasvaa ikääntyvän väestön vuoksi, mutta myös siksi, että valtio ja kunnat pyrkivät<br />
parantamaan hoidon laatua. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen ja hallitusohjelman mukaan<br />
koko maassa tarvitaan 6600 hoitajaa vanhushuoltoon viimeistään v. 2007; useimmat heistä avohuoltoon<br />
(kotipalveluun), jotta hoidon laatu saadaan tyydyttäväksi. Pietarsaaren osalta tämä merkitsisi 25 uutta<br />
työntekijää vanhushuoltoon vuoteen 2008 mennessä niiden 2-3:n työntekijän lisäksi, jotka vanhuspoliittisen<br />
ohjelman mukaan tarvitaan vuosittain lisää kotipalveluun ikääntyvän väestön vuoksi, jotta laatu<br />
voidaan pitää nykyisellään.<br />
STM:n mukaan valtion lisäämät tulo- ja menoarviomäärärahat parantavat kuntien mahdollisuuksia taata<br />
asukkaiden hyvinvointipalvelut. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että kunnatkin osoittavat enemmän<br />
talousarviomäärärahoja hyvinvointipalveluihinsa. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin<br />
kunnille maksettavaksi valtionosuudeksi ehdotetaan 3 943 miljoonaa euroa vuonna 2006. Summa on<br />
noin 270 miljoonaa euroa (7,4 %) suurempi kuin vuoden 2005 tulo- ja menoarviossa.<br />
STM:n ja hallituksen tulo- ja menoarvioon perustuvat muutokset ja uusi lainsäädäntö<br />
STM:n vuoden 2006 tulo- ja menoarvioesityksessä on omaishoidon vähimmäistukea korotettu nykyisestä<br />
233 eurosta/kk 300 euroon/kk. Tämä lisää kaupungin kustannuksia n. 54.000 euroa, jos kaupunki pitäytyy<br />
nykyisissä periaatteissaan tarjota tukea kaikille lautakunnan vähimmäistukivaatimuksen täyttäville.<br />
Vaihtoehtona on poistaa tuki 15–20 henkilöltä. STM asettaa lisäksi 600 euron vähimmäistuen (aikaisemmin<br />
233 euroa) omaishoitajille, jotka jäävät työstä kotiin hoitamaan läheistään saattohoidossa. Tämän<br />
vaikutusta sosiaalikeskuksen talousarvioon on vaikea arvioida. Omaishoidon ja myös perhehoidon<br />
vähimmäistuki tullaan myös liittämään palkka- ja hintaindeksiin, mistä koituu myös kustannuksia kunnille.<br />
Rikosten sovittelu tulee lakisääteiseksi 1.3.2006 lukien. Kuntien on järjestettävä sovittelu, siihen tarvitaan<br />
henkilöstöä. Kaupunginhallitus edellyttää alueellisen ratkaisun hakemista.<br />
Asiakkaiden 7 %:n omavastuuosuus toimeentulotukeen liittyvistä asumiskustannuksista poistetaan.<br />
Muutos tulee voimaan 1.9.2006. Hallituksen esityksen mukaan tämä lisäisi kustannuksia 40 miljoonalla<br />
vuositasolla, joten Pietarsaaren osuus olisi n. 160.000 euroa. Olemme maan keskitason alapuolella toimeentulotuessa,<br />
joten summa on todennäköisesti hieman pienempi. Lisäys on n. 40.000 euroa ensi vuoden<br />
4 kuukaudelta. Toimeentulotukimenojen indeksitarkistus lisää valtion menoja n. 46,3 miljoonaa euroa.<br />
Sosiaalikeskus ei ole voinut huomioida lisäyksiä ja indeksitarkistuksia omassa talousarvioehdotuksessaan.<br />
Vammaisten työkeskusten ym. verotonta vähimmäiskorvausta korotetaan 9:stä 12:een euroon päivässä.<br />
Tämä merkitsee n. 20.000 euron lisätarvetta Pietarsaaren osalta, jos korvausta korotetaan. (Suurin lisäys<br />
menee Kårkullan yksiköiden kautta, mutta myös oman Toimintakeskuksemme ja ahkeruusrahajärjestelmämme<br />
kautta). Ei ole voitu huomioida sosiaalikeskuksen talousarvioehdotuksessa.<br />
Pitkäaikaistyöttömät voivat saada kuntoutusrahaa siltä ajalta kun ovat päihdehuollon laitoshoidossa.<br />
Tämä lisää pitkäaikaistyöttömien laitoshoitoon hakeutumisen todennäköisyyttä; oma osuus esim. Pixneklinikalla<br />
on nykyään 26 euroa/päivä ja se voitaisiin nyt maksaa kuntoutusrahalla.<br />
51
Kunnat tullaan pakottamaan maksamaan puolet niiden passiivisesta työmarkkinatuesta, jotka ovat olleet<br />
työttömiä yli 500 päivää. Uudistus tulee voimaan 1.1.2006. Tarkempaa tietoa julkaistaan vasta<br />
7.10.2005. Jos työmarkkinatuki on aktiivista, ts. työnhakija on toimenpiteellä, maksaa Kela kaiken nykyisen<br />
järjestelmän mukaan. Tarkoitus on, että kuntia kannustetaan saamaan pitkäaikaistyöttömät toimenpiteelle<br />
sen sijaan, että he saavat toimeentulonsa iän ikuisesti työmarkkinatuesta. Kaupungilla on n.<br />
108 henkilöä työmarkkinatuella, ja kustannukset ovat 21.000 € kuukaudessa tällä hetkellä. Kaupungin<br />
kustannukset lisääntyvät tämän mukaan ensi vuonna n. 252.000 euroa. Valtio tulee kuitenkin jakamaan<br />
normitetun toimeentulotuen kuntien kanssa maksamalla lääninhallituksen kautta 50 % tuesta kunnille.<br />
Toimeentulotuen määrä vähennetään samalla valtionosuuksista. Kokonaisuudessaan uudistus ei aiheuta<br />
lisää kustannuksia kunnille STM:n mukaan.<br />
Kuntien valtionosuusjärjestelmää tarkistettaessa tarkistetaan eräitä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien<br />
määräytymisperusteita. Vaikeavammaisten palvelukustannukset korvataan uudella vammaiskertoimella<br />
ja lastensuojelukustannukset uudella lastensuojelukertoimella. Lastensuojelu-kerroin<br />
korvaa suurten lastensuojelukustannusten tasausjärjestelmän.<br />
Uusi lakiehdotus. Sosiaalihuoltolain 1.3.2006 voimaan tulevat muutokset merkitsevät hoitotakuun asteittaista<br />
voimaantuloa myös sosiaalihuollossa. Kiireisissä tapauksissa on sosiaalihuoltopalvelujen tarve<br />
selvitettävä välittömästi. Yli 80-vuotiaat ja Kelan erityishoitoavustukseen oikeutetut saavat ajan hoidontarpeen<br />
arviointiin viimeistään 7 arkipäivää yhteydenoton jälkeen (HE 95/2005). Tämä lisää vanhushoidon<br />
ja vammaishuollon selvityspalvelujen tarvetta.<br />
Sosiaalihuollon pakollista henkilöstökoulutusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.2005. Sosiaalikeskus<br />
ei ole voinut varata määrärahaa uuden lain edellyttämiin lisäkustannuksiin. Tarve on 0,16<br />
milj. euron paikkeilla vuodessa.<br />
Toimintaympäristön muutosten seuraukset<br />
Koska hoitorakenteita pyritään aktiivisesti muuttamaan siten, että asiakkaita hoidetaan sosiaalihuollon<br />
edullisemmassa palvelussa terveydenhuollon hoitopaikkojen sijasta, ja koska yhteiskunnassa, ikärakenteessa<br />
ja lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, lisääntyy toiminta useilla sosiaalikeskuksen toimialoilla<br />
mm. vanhus- ja vammaishuollossa, lastensuojelussa ja päihdehuollossa. Ainut toiminta, jonka ala<br />
on supistunut viime vuosina on toimeentulotuki, ja tuo johtuu työttömyyden jatkuvasta vähenemisestä.<br />
Myös tuossa kohden valtio tulee ensi vuonna pakottamaan kuntia siirtämään itselleen suuren osan työttömyyskustannuksista.<br />
Jos sosiaalikeskus aikoo selviytyä toiminnasta lisäämättä henkilöstömäärää olennaisesti, on toimintaa<br />
tehostettava. Toiminnan tehostamissuunnitelmia on laadittu mm. kotipalveluun, vammaishuoltoon, lastensuojeluun<br />
ja päihdehuoltoon. Valitettavasti tehostaminen merkitsee esim. kotipalvelussa palvelun<br />
huonontumista asiakkaan kannalta. Vanhuspoliittinen ohjelma (2003) edellyttää 3 uuden viran perustamista<br />
vanhushuoltoon vuodessa, jotta palvelutaso ja henkilöstövahvuus voidaan pitää vanhusväestönryhmien<br />
lisäystä vastaavana. Henkilöstövoimavaroja kohdistetaan lähinnä avohuoltoon.<br />
Vuonna 2004 vanhushuolto sai tästä huolimatta ainoastaan yhden uuden toimen ja v. 2005<br />
ei yhtään säästötoimien vuoksi. Vuoden 2006 talousarvioehdotukseen ei ole merkitty yhtään uutta<br />
virkaa vanhushuoltoon säästötoimien vuoksi.<br />
Kotipalvelu. Henkilöstön tehokkaaseen työaikaan pyritään tekemään muutoksia siten, että lounas nautitaan<br />
omalla ajalla. Kotipalveluvirkojen sisältöä on muutettu lautakunnan päätöksellä syksyllä 2005 siten,<br />
että siivous tehdään ainoastaan 1 kerran kuukaudessa, eikä kotipalveluhenkilöstö pese enää ikkunoita.<br />
Kotipalveluhenkilöstö ei enää tee asiakkaiden ostoksia, vaan tavarat kuljetetaan kotiin myymälöiden<br />
toimesta, mikä maksaa asiakkaille. Päiväkohtainen asiakaskäyntien enimmäismäärä vahvistetaan, mikä<br />
aiheuttaa sen, että usein kotipalvelua tarvitseville asiakkaille tarjotaan sen sijasta paikka palveluasumisesta.<br />
52
Ennakoivia kotipalvelukäyntejä koskeva hanke, joka kohdistui yli 75-vuotiaisiin, jatkuu tavanomaisena<br />
toimintana.<br />
Laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa sosiaalikeskus noudattaa vanhuspoliittista ohjelmaa,<br />
jonka mukaan yhtään uutta paikkaa ei tarvita ennen vuotta 2015. Tähän pääsemiseksi vaaditaan<br />
suuria avohuoltopanostuksia.<br />
Vammaishuolto. Sosiaalikeskus tutkii mahdollisuudet kotiuttaa psykiatrisen pitkäaikaishoidon asiakkaita<br />
laadullisesti yhtä hyviin hoitomuotoihin, jotka ovat huokeampia. Kaupunki on aikaisemmin kotiuttanut<br />
suuren osan Huutoniemen entisistä potilaista, ja sillä on vähän paikkoja siellä. Kaupungilla on siksi<br />
hyvin pienet psykiatrisen erikoissairaanhoidon pitkäaikaishoitokustannukset. Hoidon rakennemuutosten<br />
vuoksi vammaishuoltoon tarvitaan kevyempää palveluasumista.<br />
Toimeentuloturva. Intro eli yhteispalvelukeskus työvoimatoimiston kanssa yhteistyössä vähentää pitkäaikaistyöttömien<br />
määrää. Connecting Sulubaa –hanke (2005–2007) estää nuorten syrjäytymistä ja ehkäisee<br />
työttömyyttä. Kaupungilla on jo nykyisellään pienet toimeentulotukikustannukset.<br />
Lastensuojelu. Tue lapsiperheen arkea –hanke muuttuu tavanomaiseksi toiminnaksi. Ehkäisevät toimenpiteet<br />
säästävät pitkällä aikavälillä laitoshoidon lastensuojelukustannuksia samalla kun paikalliset<br />
palvelut paranevat. Lastensuojelukustannukset ovat jo nyt huomattavasti pienemmät kuin koko maassa<br />
keskimäärin (vrt. suoritteet).<br />
Päihdehuolto. A-klinikan päiväkeskushanke antaa A-klinikan henkilöstölle mahdollisuuden keskittyä<br />
tukevaan asiakastyöhön ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Kaupunki on jo aikaisemmin ryhtynyt panostamaan<br />
avohuoltoon ja sen vuoksi laitoshoidon ja päihteidenkäyttäjien sairaanhoitokustannukset ovat<br />
hyvin pienet.<br />
Talous- ja hallintouudistuksen aiheuttamat muutokset<br />
Uudistus merkitsee sosiaalikeskukselle hallinto-osaston lakkaamista ja osaston henkilöstön siirtymistä<br />
keskushallintoon ja sosiaalikeskuksen muille osastoille. Jotkin hallinto-osaston työt siirtyvät myös sosiaalijohtajalle<br />
ja osastopäälliköille, joiden työmäärä lisääntynee.<br />
Strategiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:<br />
Sosiaalikeskuksen kriittiset menestystekijät perustuvat kaupungin kriittisiin menestystekijöihin<br />
sosiaalihuollon näkökulmasta tarkasteltuna:<br />
VAIKUTTAVUUS ( tulos)<br />
1. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet luovat hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta kaupungin asukkaille.<br />
2. Asukkaiden tarpeisiin pohjautuva yksilöllinen sosiaalinen palvelu kannustaa aktiiviseen osallisuuteen.<br />
3. Palvelun on edistettävä asukkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia itsenäiseen elämään.<br />
UUDISTUMINEN ( työssä, henkilöstö)<br />
4. Näkyvä ja tavoitteellinen johtajuus<br />
5. Motivoitunut, aktiivinen ja osaava henkilöstö<br />
6. Palvelutoimintojen jatkuva kehittäminen<br />
7. Hyvä ja innostava työympäristö<br />
PROSESSIT JA RAKENTEET<br />
(organisaation suorituskyky, toimivuus )<br />
8. Toimiva ja luova organisaatio<br />
9. Joustava päätösprosessi<br />
10. Selkeä palvelurakenne<br />
11. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa luo kattavan palveluverkon, jossa on oikea tasorakenne<br />
53
RESURSSIT JA TALOUS<br />
(voimavarojen käyttö strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi)<br />
12. Kustannustehokkuus suhteessa laadukkuuteen<br />
13. Oikea henkilöstömitoitus<br />
14. Tehokas henkilöstönhankinta<br />
15. Taloudelliset voimavarat oikeassa suhteessa tavoitteisiin.<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palvelun saatavuus ja laatu<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari<br />
Toteutuma/toimenpide<br />
Tyytyväiset asiakkaat/ Asiakaskyselyt<br />
90 % tyytyväisiä 2005<br />
95 % tyytyväisiä 2010<br />
98 % tyytyväisiä 2015<br />
RESURSSIT - TALOUS<br />
15. Taloudelliset resurssit oikeassa suhteessa tavoitteisiin (sosiaalilautakunta)<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari<br />
Toteutuma/toimenpide<br />
Tavoitteiden on oltava tasapainossa<br />
käytettävissä olevien taloudellisten<br />
voimavarojen kanssa<br />
Vertailu indeksitarkistettuun (ikä,<br />
Kela-vammaisedut, työttömyysaste)<br />
resurssienjakoon ja hoitotasoon<br />
- koko maan keskiarvoon<br />
- kaupunkikuntien keskiarvoon<br />
- Pohjanmaan maakuntaan<br />
Noudattaa lainsäädäntöä<br />
2006<br />
Noudattaa valtiollisia<br />
suosituksia odotusajoista<br />
ja henkilöstömitoituksesta<br />
2010.<br />
Noudattaa valtiollisia<br />
suosituksia hyvän hoidon<br />
tavoitetasosta 2015<br />
54
Suoritteet:<br />
Suoritteet/tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08<br />
Sosiaalisektorin nettomenot Pietarsaaressa:<br />
euroa/asukas 966 1022<br />
Myös vertailu muihin<br />
- koko maa ( ei ikäindeksitarkistusta) 998 1043<br />
- Pietarsaari indeksitarkistettu ( 50 %<br />
vanhushuolto = 12 % alle muu maa) 918<br />
Työvuodet (173,5) 188,8 183,15 180,25 179,71 184,21 186,21<br />
Kotipalvelukustannukset/euroa/asukas<br />
(indeksitarkistus yli 75 v. mukaan) 81<br />
Myös vertailu muihin<br />
- koko maa 80<br />
Vanhushuollon laitoshoito/euroa/as.<br />
(indeksitarkistus yli 75 v. mukaan) 102<br />
Myös vertailu muihin<br />
- koko maa 110<br />
Omaishoidontuki/euroa/as. 14,71<br />
Myös vertailu muihin<br />
- koko maa 15,78<br />
Toimeentulotuki/euroa/as. brutto 62 58 55<br />
Myös vertailu muihin<br />
- koko maa<br />
- kaupunkikunnat<br />
93<br />
117<br />
94<br />
115<br />
88<br />
107<br />
Lastensuojelu: lapsia ja nuoria sijaishuollossa<br />
% 0-17-vuotiaista<br />
Myös vertailu muihin 0,7 0,7 0,8<br />
- koko maa<br />
- kaupunkikunnat<br />
1<br />
1,3<br />
1<br />
1,3<br />
1,1<br />
1,4<br />
MAHDOLLISET PERUSTELUT:<br />
Ks. osastojen tekstit<br />
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTATAVOITTEET.<br />
Ks. osastojen tekstit<br />
55
TOIMINTA-ALA : Vanhus- ja vammaishuolto<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Vanhus- ja vammaishuolto pyrkii turvaamaan määrättyjen taloudellisten kehysten rajoissa vanhusten ja<br />
vammaisten edellytykset elää mielekästä elämää omien voimavarojensa mukaan.<br />
Vanhus- ja vammaishuollossa asetetaan etusijalle avohuoltopanostukset lähtökohtana tukea apua tarvitsevia<br />
heidän päivittäisissä elämäntilanteissaan ja huomioida heidän oikeutensa valita haluamansa hoitoja<br />
palvelumalli.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET:<br />
Hallintouudistuksen myötä siirtyy kaksi kanslistin toimea (työaika 50 %), ja yksi kanslistin toimi (työaika<br />
100 %) palveluosastolle.<br />
Vanhushuolto:<br />
Palvelujen pitää olla yksilön tarpeisiin pohjautuvia ja aktiiviseen osallistumiseen kannustavia. Hoito- ja<br />
hoivapanostuksia suunniteltaessa on tavoitteena saavuttaa kattava palveluverkosto ja oikeanlainen tasorakenne<br />
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.<br />
- Omaishoidontukea voidaan maksaa henkilölle, joka hoitaa omaistaan kotona. Maksaminen on kunnan<br />
vapaaehtoinen tukimuoto ja vuonna 2005 myönnetään omaishoidontukea kolmen maksuluokan mukaan.<br />
Lakiehdotuksen mukaan alinta korvausluokkaan korotettaisiin 300 €:oon/kuukausi vuodesta 2006 lähtien.<br />
Mikäli lakiesitys hyväksytään, myönnetään Pietarsaaressa omaishoidontukea kahden maksuluokan<br />
mukaan vuodesta 2006 lähtien.<br />
Kotipalvelun henkilöstöjärjestelyt:<br />
- Vuonna 2004 siirrettiin yksi lähihoitajan toimi kotipalvelusta Koivurinteen vanhainkotiin.<br />
- Sosiaalilautakunta on ostanut kotipalveluja Folkhälsanilta ruotsinkielisille asiakkaille. Ostosopimus<br />
päättyi 31.12.2004, ja kotipalvelun yksi lähihoitajan toimi jäi näin ollen täyttämättä.<br />
- Kotipalvelusta siirretään 1.1.2006 lukien yksi lähihoitajan toimi Koivurinteen vanhainkotiin.<br />
Koska kotipalvelukäyntien määrä on jälleen nousussa samalla kun henkilöstöä on vähennetty ja siirretty<br />
kotipalvelusta Koivurinteen vanhainkotiin, on toiminnan rakennetta muutettava siten, että hoivan- ja<br />
hoidontarve etusijaistetaan avohuollossa. Tämä tehdään tämänhetkisten suunnitelmien mukaan seuraavasti:<br />
- Siivous tehdään enintään 1 kerran kuukaudessa, lukuun ottamatta niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat siivousta<br />
useammin terveydellisistä syistä ja henkilöitä, jotka saavat ohjausta jokapäiväisissä askareissa<br />
sekä sotainvalideja.<br />
- Kotipalveluhenkilöstö ei pese ikkunoita.<br />
- Kaupassakäynti lopetetaan, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka saavat ohjausta jokapäiväisissä askareissa.<br />
- Vahvistetaan käyntien enimmäismäärä kotipalveluasiakkaiden luona; jonka jälkeen muut hoitomuodot<br />
tulevat ajankohtaisiksi esim. palvelu- tai laitosasuminen.<br />
Kolmannella sektorilla on kotipalvelutarjontaa täydentävä tärkeä osa.<br />
- Annan kammari ylläpitää ainoastaan ystäväpalvelu-toimintaa 1.10.2005 lähtien.<br />
- Dementianeuvonta ja hankkeen omaishoitajille päivätoiminnan muodossa tarjoama vapaa-aika on ollut<br />
hyvin merkityksellistä. Tämä tukitoimi on ennaltaehkäisevä ja siirtänee monessa tapauksessa palvelutai<br />
laitosasumistarvetta tuonnemmaksi. Hanke päättyy vuoden 2005 lopussa ja Pietarsaari jää tuolloin<br />
ilman dementianeuvojaa. Muut Pietarsaaren seudun kunnat ovat järjestäneet dementianeuvonnan omassa<br />
sosiaali- tai sairaanhoitoyksikössään.<br />
56
- Panostus henkilöstön osaamiseen oppisopimusten muodossa: kaksi henkilöä valmistuu lähihoitajaksi<br />
joulukuussa 2005.<br />
Koivurinteen vanhainkoti / Aurinkorinne:<br />
- Valtiollisiin suosituksiin verrattuna Koivurinteen vanhainkodin hoitajamitoitus on nyt miinus kolme<br />
hoitajaa ja Aurinkorinteen miinus yksi hoitaja. 1.1.2006 lukien siirretään kotipalvelusta yksi lähihoitajan<br />
toimi Aurinkorinteeseen ja siellä päästään valtiollisten suositusten tasolle.<br />
- Koivurinteen vanhainkodin / Aurinkorinteen ja Ida ja Emil –kodin tilat ovat nyt tarkoitusta vastaavat.<br />
Vuoden 2004 lopusta lähtien on kaikilla hoitoyksiköillä ollut lakisääteinen velvollisuus laatia turvallisuussuunnitelma.<br />
Koivurinteen vanhainkodin / Aurinkorinteen / Ida & Emilin selvitys on valmis sikäli, että puuttuu ainoastaan<br />
teknisen viraston lausunto. Asiakirjat osoittavat, että kaikkiin edellä mainittuihin yksiköihin on<br />
luultavasti asennettava sprinklerit.<br />
Sama koskee Svedenin palvelukotia ja Viivi & Wilhelmiä.<br />
- Panostus henkilöstön osaamiseen oppisopimusten muodossa; kaksi henkilöä valmistuu lähihoitajiksi<br />
joulukuussa 2005.<br />
Vammaishuolto:<br />
Osa kuljetuspalveluasiakkaista siirrettiin 1.1.2005 lukien Vippari-liikenteelle. Tämä toimenpide on<br />
osoittautunut hyväksi. Kuljetuspalvelumatkojen käytön seuranta on tehostunut. Näin on pystytty paljolti<br />
estämään matkojen väärinkäyttö ja päästy taloudellisiin säästöihin.<br />
Vipparia käyttävien kuljetuspalveluasiakkaiden keskuudessa on tehty kyselytutkimus. Tulos on 3,63 asteikolla<br />
1–5. Niinpä voidaan päätellä, että suurin osa matkustajista on tyytyväinen Vipparin käyttöön<br />
kuljetusvälineenä.<br />
Vaikeavammaisilla, jotka eivät tarvitse jatkuvaa laitoshoitoa, on vammaispalvelulain mukainen subjektiivinen<br />
oikeus palveluasumiseen. Omassa kodissa palveluasumiseen oikeutettujen määrä on kasvanut<br />
huomattavasti. Kotipalvelu hoitaa n. 50 % näistä asiakkaista. Muilla on oma henkilöstö.<br />
Vammaishuollossa tarvitaan nuorten asumispaikkoja. Nuo nuoret ovat usein lievästi kehitysvammaisia,<br />
joilla on psyykkisiä ongelmia. Tarvitaan asumismuotoa, jossa on henkilöstöä ympäri vuorokauden ja<br />
henkilöstöä, jolla on kahden alan erityisosaamista.<br />
Keva-koti on kehitysvammaisten palveluasuntola. Vuosina 2004–2005 on koko henkilöstölle opetettu<br />
viittomakieltä ja myös asiakkaat ovat osallistuneet opetukseen. Viittomakieltä käytetään asumisessa<br />
päivittäin.<br />
Sijaishoitoa käytetään 100-prosenttisesti, ja se on omaisten kannalta hyvin tärkeä tukimuoto. Sijaishoitoa<br />
on kehitettävä edelleen.<br />
Vielä puuttuu asumisvalmennusyksikkö ja tukiasumista, joka voisi mielellään olla Keva-kodin yhteydessä.<br />
Keva-kodin turvallisuussuunnitelma on tehty, ja sinne on saatava sprinklerit.<br />
- Panostuksia henkilöstön osaamiseen oppisopimusten kautta on meneillään: kaksi lähihoitajaa saa tutkintonsa<br />
valmiiksi joulukuussa 2005.<br />
57
Strategiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palveluiden saatavuus ja laatu<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari<br />
Toteutuma/toimenpide<br />
- Palvelun hyvä laatu vanhus- ja vammaishuollon<br />
asiakkaille<br />
- Hyvä palveluhenki asiakkaita<br />
kohtaan<br />
- Mittari: asiakaspalaute/subjektiivinen - Palveluntarjonta vastaa kysyntää<br />
arviointi<br />
Vanhushuolto:<br />
- Avohuolto, saada kotipalvelua - viikon kuluessa<br />
- Palveluasuminen, saada asunto - 2 kuukauden kuluessa<br />
Vammaishuolto:<br />
Odotusaika palvelun saamiseen<br />
Asia käsitellään kuukauden<br />
kuluessa<br />
15 Taloudelliset resurssit oikeassa<br />
suhteessa tavoitteisiin (sosiaalikeskus)<br />
Vanhushuolto/nettohinta:<br />
- Kotipalvelu/käynti 18,37 €<br />
Laitoshoito/vuorokausi:<br />
- Koivurinteen vanhainkoti<br />
- Aurinkorinne<br />
- Folkhälsan, ostopalvelut<br />
Palveluasuminen: Ida & Emil<br />
90,28 €<br />
108,50 €<br />
106,45 €<br />
30,42 €<br />
Herman-talon päiväkeskus / käynti 40,99 €<br />
Vammaishuolto/nettohinta:<br />
Palveluasuminen, Keva-koti / vuorokausi 142,05 €<br />
Työkeskus/Toimintakeskus 56,55 €<br />
Avoin suojatyö 35,48 €<br />
58
Suoritteet:<br />
Suoritteet /tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08<br />
Myös vertailu muihin<br />
Kotipalvelu, käyntejä 111.245 110.371 107.545 105.000 110.000 110.000 110.000<br />
Hoitopäiviä, laitoshoito<br />
-henkilöstömitoitus, Koivurinteen vanh.k.<br />
-henkilöstömitoitus, Aurinkorinne<br />
26.541<br />
0,58<br />
0,69<br />
24.847<br />
0,58<br />
0,69<br />
26.588<br />
0,60<br />
0,73<br />
29.200<br />
0,60<br />
0,73<br />
28.105<br />
0,60<br />
0,76<br />
28.105 28.105<br />
Hoitopäiviä, laitoshoito, Folkhälsan 0 0 9.505 9.855 9.855 9.855 9.855<br />
Herman-talon päiväkeskus, käyntejä 4.407 4.000 3.844 4.200 4.200 4.200 4.200<br />
Vanhusten palvelukodit, paikkoja<br />
- yhdistyspohjaiset<br />
- yksityiset<br />
- kunnalliset<br />
104<br />
27<br />
15<br />
5.626<br />
53<br />
27<br />
15<br />
7.331<br />
53<br />
27<br />
15<br />
7.923<br />
53<br />
27<br />
15<br />
8.435<br />
53<br />
27<br />
15<br />
8.500<br />
53<br />
27<br />
15<br />
8.500<br />
53<br />
27<br />
15<br />
8.500<br />
Suojatyö, työkeskus, päiviä, Kårkulla<br />
Suojatyö, teollisuuskeskus, päiviä, Kårkulla 2.858 3.253 2.576 3.250 3.250 3.250 3.250<br />
Suojatyö, työkeskus, päiviä, Toimintakeskus<br />
2.132 1.926 2.274 2.250 2.300 2.300 2.300<br />
Avoin suojatyö 5.549 6.007 6.271 6.000 6.100 6.100 6.100<br />
Kehitysvammaiset, laitoshoito 7 5 5 5 4 4 4<br />
Vertailu muihin<br />
Vanhusten kodinhoitoapu,<br />
% 65-74-vuotiaista<br />
Pietarsaari<br />
Koko maa<br />
Vanhusten kodinhoitoapu,<br />
% 75-84-vuotiaista<br />
Pietarsaari<br />
Koko maa<br />
Vanhusten kodinhoitoapu,<br />
% yli 85-vuotiaista<br />
Pietarsaari<br />
Koko maa<br />
Omaishoidontuki,<br />
‰ väestöstä<br />
Pietarsaari<br />
Koko maa<br />
Vammaispalvelulain (380/87) mukaista<br />
palvelua ja tukea saavia,<br />
‰ väestöstä<br />
Pietarsaari<br />
Koko maa<br />
16,8<br />
17,9<br />
48,4<br />
48,1<br />
34,8<br />
34<br />
7,2<br />
5<br />
17,8<br />
17,4<br />
21,8<br />
17,7<br />
49,30<br />
48,30<br />
28,4<br />
34<br />
5,4<br />
5,30<br />
20,1<br />
18,1<br />
16,5<br />
51,5<br />
31,9<br />
6,3<br />
20,7<br />
Työvuodet 146,4 158,9 154,1 153,5 156,25 159,25 161,25<br />
MAHDOLLISET PERUSTELUT:<br />
* Hallinto-osasto on lakannut v. 2005, kanslistit siirretään palveluosastolle 2 kpl á 50 %, 1 kpl 100 %.<br />
* 2006 1 avustaja 78,43 %, Toimintakeskus<br />
* 2007 1 lähihoitaja 100 %, kotipalvelu<br />
* 2007 2 sairaanhoitajaa 100 %, Koivurinteen vanhainkoti / Aurinkorinne<br />
* 2008 1 lähihoitaja 100 %, kotipalvelu<br />
* 2008 1 sairaanhoitaja 100 % Koivurinteen vanhainkoti / Aurinkorinne<br />
59
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTATAVOITE:<br />
- Ks. toiminta-ajatus edellä<br />
- Toiminnan pitkän aikavälin suunnittelu<br />
- Tietoinen panostus palvelutuotannon vastuun ja kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön laajentamiseen<br />
- Henkilöstöhuolto ja TYKY yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa<br />
- Suuntautuminen oman työn kehittämiseen ja vastuun lisäämiseen siitä<br />
- Panostus avohuoltoon varhaisen laitossijoituksen välttämiseksi<br />
- Pyrkimys normalisointiin: oma asunto ja työpaikka avoimilta työmarkkinoilta ovat myös vammaisen<br />
oikeus.<br />
- Vanhus- ja vammaishuollon laatuun panostaminen jatkuu vuonna 2005. Jotta tässä onnistuttaisiin, on<br />
sekä henkilöstön että johdon sitouduttava eri yksiköiden laatukulttuurin kehittämistyöhön. Painopiste<br />
on toiminnan kehittämisessä siten, että myös asiakkaiden odotukset huomioidaan.<br />
- Jätteiden ja ongelmajätteiden lajittelu.<br />
TOIMALA: Toimeentuloturva<br />
Toimeentuloturvaan sisältyvät toimeentulotuki, pakolaisten toimeentulotuki, ehkäisevä toimeentulotuki<br />
ja elatusturva.<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Toimeentuloturva on lakisääteinen.<br />
Toimeentulotuki on taloudellinen tukimuoto, jota käytetään, kun henkilö tai perhe ei voi hankkia elatustaan<br />
muulla tavalla. Tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.<br />
Toimeentulotuen avulla turvataan perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön<br />
toimeentulo.<br />
Ennalta ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta<br />
ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.<br />
Elatustuen tarkoituksena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET:<br />
STAKESin vuoden 2004 ennakkotilaston mukaan toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä väheni<br />
4 % vuodesta 2003. Myös toimeentulotuen bruttomenot vähenivät 6 %. Saman tilaston mukaan väheni<br />
Pietarsaaressa toimeentulotukea saavien talouksien määrä 680:stä (v. 2003) 642:een vuonna 2004. Ensimmäisen<br />
puolen vuoden aikana toimeentulotuen tarve väheni edelleen.<br />
TE-keskuksen tilaston mukaan Pietarsaaren työttömyysaste oli 10,2 % heinäkuussa 2004 (10,3 % 2003).<br />
Vuonna 2006 tehtävistä normitarkistuksista, talouksien huomioon otettavien tulojen rajojen muutoksista<br />
ja siitä huolimatta, että toimeentulotukea laskettaessa ei enää vähennetä 7 %:n omavastuusta asumiskustannuksista,<br />
ehdotetaan, että määrärahaa vähennetään ensi vuoden talousarviossa.<br />
Kaupungin talousarviokehysten vuoksi ei vuoteen 2006 voida merkitä mitään uusia toimintamuotoja,<br />
eikä ennaltaehkäisevän toimeentulotuen määräraha tule olemaan suositusten mukainen 3,3 % toimeentulotuen<br />
kokonaismäärästä.<br />
Varsinaisen toimeentulotuen määrärahan vähentämisen vuoksi lisääntyy kuitenkin ennaltaehkäisevän<br />
toimeentulotuen prosentuaalinen osuus ensi vuonna.<br />
60
Useat hankkeet ovat lisänneet nuorten ja työttömien työllistymistä. Kaupungin toimeentulotukimenot<br />
ovat pienet muuhun maahan verrattuna. Asukaskohtaiset bruttomenot olivat Pietarsaaressa 55 € vuonna<br />
2004 ja koko maan keskiarvo oli 88 € (STAKESin ennakkotilasto 2004).<br />
Lasten elatustuen tarve on ollut hiukan pienempi vuonna 2005 kuin vuonna 2004, eikä vuodeksi 2006<br />
ole odotettavissa suuria muutoksia. Elatusapua ei arvioida indeksitarkistettavan vuonna 2006.<br />
Strategiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palvelun saatavuus ja laatu<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (Tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari<br />
Toteutuma/toimenpide<br />
Hyvä palvelu<br />
Tyytyväiset asiakkaat<br />
Hyvä saavutettavuus, nopea ja tasapuolinen<br />
asioiden käsittely<br />
Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen<br />
määrärahan lisääminen (3,3 % toimeentulotukimäärärahasta).<br />
Lainsäädännön ja valtiollisten<br />
suositusten noudattaminen.<br />
Palvelutaso, joka<br />
vastaa maan keskitasoa ja<br />
vastaavien kuntien toimintaa<br />
2,5% vuonna 2006<br />
3,3% vuonna 2008<br />
Jatkuva seuranta<br />
Asiakaspalaute<br />
Vertailu koko maahan ja vastaaviin<br />
kuntiin<br />
61
Suoritteet:<br />
TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08<br />
Suoritteet/Tunnusluvut<br />
Toimeentulotukea saaneita henkilöitä 1043 1080 1093 1250 1250 1250 1200<br />
Toimeentulotukea saaneita talouksia 724 683 642 750 750 750 700<br />
Toimeentulotuki asiakasta kohden 62,47 58,35 55 59 59 59 58<br />
Lasten elatustuki 391 389 353 400 400 400 400<br />
Myös vertailu muihin<br />
Toimeentulotukea saaneita perheitä/tapauksia<br />
% asukasmäärästä:<br />
Pietarsaari<br />
Koko maa<br />
Henkilötyövuodet<br />
3,7<br />
5,7<br />
3,5<br />
5,6<br />
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA<br />
Toimintaa seurataan jatkuvasti, jotta henkilöstön panostukset ja työtavat vastaavat tavoitetta. Erityisen<br />
tärkeänä pidetään sosiaalityötä, korjaavaa ja ennalta ehkäisevää. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämishankkeet<br />
ovat ajankohtaisia.<br />
TOIMIALA: Muu sosiaalihuolto<br />
Muuhun sosiaalihuoltoon luetaan päihdehuolto, lastensuojelu ja muu toiminta.<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Kunta on lain mukaan velvollinen järjestämään päihdehuollon ja lastensuojelun siten, että ne vastaavat<br />
paikkakunnan tarvetta.<br />
Sosiaalityöhön on oltava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä.<br />
Sekä päihdehuollossa että lastensuojelussa on tavoitteena työskennellä ehkäisevästi, puuttua asioihin<br />
varhaisessa vaiheessa ja antaa oikeaa hoitoa oikeassa paikassa. Tehokas työ edellyttää toimialojen välistä<br />
yhteistyötä.<br />
62
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET:<br />
Päihdehuolto<br />
Päihteiden käyttö on lisääntynyt veron alentamisen vuoksi. Seurausvaikutusten vähentämiseksi ja negatiivisen<br />
kustannuskehityksen estämiseksi on A-klinikan työn entistä enemmän keskityttävä ehkäisevään<br />
työhön ja varhaiseen asiaanpuuttumiseen. Tavoitteena on ollut hoitaa asiakkaat mikäli mahdollista kotipaikkakunnalla,<br />
ja kehitys on viime vuosina kulkenut ajanvaraukseen perustuvaan työskentelyyn asiakkaiden<br />
kanssa. Kaupungin olisi saatava päiväkeskus pitkäaikaiskäyttäjien kuntoutukseen, jotta saataisiin<br />
riittävästi vastaanottoaikoja uusille asiakasryhmille, kuten naisille ja nuorille. Kaupunki voi hakea valtion<br />
hankevaroja kahdeksi vuodeksi päiväkeskustoiminnan aloittamiseen. Toiminnan kustannukset on<br />
huomioitu talousarviossa, ja kaupungin osuus olisi 25 % kustannuksista. Jos hankevarat saadaan, alkaisi<br />
hanke 1.9.2006. Vuoden 2006 talousarvioehdotukseen on kaupungin osuus, (25 %) ts. 7.000 € , otettu<br />
laitoshoidosta.<br />
A-klinikalla kävi vuonna 2004 yhteensä 476 henkilöä, joista 54 tuli sopimuskunnista. Käyntejä oli 8118,<br />
eli hiukan edellisvuotta vähemmän ajanvarauksen ja henkilöstön pitkähkön sairauspoissaolon vuoksi.<br />
Kalliimman laitoshoidon tarve päihdehuollossa on ollut huomattavasti pienempi vuonna 2005 kuin<br />
vuonna 2004, mutta enemmän päihteidenkäyttäjiä oleskellut KAN-kodin, Samarian ja vastaavantyyppisissä<br />
hoitokodeissa.<br />
Lastensuojelu<br />
Lastensuojelukustannukset kasvavat edelleen. Valtakunnan tasolla on sijaishuollossa olevien lasten<br />
määrä lisääntynyt 2–5 % vuodessa. Kehitys kulkee kevyemmistä perhesijoituksista laitoshoitoon. Tämän<br />
suunnan katkaisemiseksi ja vanhempien auttamiseksi huolehtimaan lapsistaan on syksyllä 2003 alkanut<br />
ehkäisevä lastensuojeluhanke, Tukea lapsiperheen arkeen, johon on saatu valtion hankeavustusta.<br />
Toukokuun alkuun mennessä oli Tukea lapsiperheen arkeen työskennellyt 38 perheen ja 90 lapsen kanssa,<br />
järjestänyt paikallista koulutusta 174 henkilölle ja aloittanut avoimen päiväkotitoiminnan suomenkielisille<br />
perheille. Useiden sektoreiden yhteishankkeena toiminut hanke on koettu hyvin myönteisenä,<br />
ja sitä esitetään jatkettavaksi kunnan toimesta. Lapsiperheiden kotipalvelu on vähentynyt, kun tarve<br />
vanhushuollossa on lisääntynyt, ja monet kunnat ovat siirtäneet perhetyöntekijöitä lapsiperheisiin ja lastensuojeluun.<br />
Perhetyön jatkamiseen tarvittavat kustannukset on merkitty talousarvioehdotukseen.<br />
Huostaan otettujen lasten määrä on vähentynyt Pietarsaaressa 32 lapsesta (v. 2004) 28 lapseen<br />
(1.9.2005). Hoitovuorokausia oli yhteensä 13.296/2004; 11.990/2003. Avohuollon tukitoimet ovat lisääntyneet<br />
272:sta /2003 286:een/2004. Kaupungilla on koko maan keskiarvoa vähemmän sijoituksia ja<br />
enemmän avohuoltoa.<br />
Lastensuojelun suurten kustannusten tasausrahasto poistetaan sosiaalilautakunnan talousarviosta ja korvataan<br />
valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä lastensuojelukertoimella. Kaupunginhallitus päätti, että<br />
avotukitoimien lisääminen koulu- ja sosiaalitoimen yhteistyöllä on edelleenkin ajankohtaista laitoshoidon<br />
vähentämiseksi.<br />
Sovittelutoiminta muuttuu pakolliseksi 1.3.2006, mutta sen vastuutaho on epäselvä. Toimintaan ei siksi<br />
ole varattu varoja.<br />
Muu sosiaalihuolto<br />
Hallinto-osaston toiminta päättyy hallintouudistuksen vuoksi, ja tehtävät jaetaan osastojen kesken. Sosiaaliosastolle<br />
siirretään vahtimestari, 2,8 kanslistia ja osastopäällikkö.<br />
Sosiaalityöntekijöitä on 7, ja työn määrä yhtä sosiaalityöntekijää kohden on suuri. Kaikki sosiaalityöntekijät<br />
työskentelevät toimeentulotuki-, lastensuojelu- ja sosiaalityössä ja hoitavat niiden lisäksi omia<br />
erikoistehtäviä.<br />
63
Johtava sosiaalityöntekijä vastaa toimeentulotuesta, yksi hoitaa yhteistyötä poliisin kanssa, yksi toimii<br />
lastenvalvojan sijaisena, kahdella on vastuu pakolaisasioista. Valtiolliset suositukset ovat edelleen 1 sosiaalityöntekijä<br />
2000 asukasta kohden. Lisäksi pitäisi olla riittävästi kansliahenkilöstöä rutiinitehtäviin.<br />
Strategiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palvelun saatavuus ja laatu<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (Tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari<br />
Toteutuma/toimenpide<br />
Hyvä saavutettavuus<br />
Asiakkaiden hyvä ja tasapuolinen kohtelu<br />
Panostus ennaltaehkäisevään hoitoon,<br />
avohuoltoon ja tarvittaessa hoitoon tarkoituksenmukaisella<br />
hoitopaikalla.<br />
Jatkuva seuranta<br />
Asiakaspalaute<br />
Lainsäädännön ja valtiollisten<br />
suositusten noudattaminen.<br />
Sijoitus, joka on maan keskitasoa<br />
ja verrattavissa vastaaviin<br />
kuntiin.<br />
Vertailu koko maahan ja vastaaviin<br />
kuntiin<br />
64
Suoritteet:<br />
Suoritteet /Tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08<br />
A-klinikka:<br />
Käyntejä 8570 8424 8118 9000 8500 8500 8500<br />
Hoidettavia (Pietarsaari)<br />
Päihdehuollon kuntoutuslaitokset<br />
403<br />
203<br />
428<br />
204<br />
422<br />
324<br />
370<br />
200<br />
410<br />
200<br />
410<br />
200<br />
410<br />
200<br />
Lastensuojelu:<br />
Lapsia ja nuoria avohuollossa<br />
Sijoitettuja lapsia ja nuoria<br />
Vertailu muihin<br />
292<br />
39<br />
272<br />
42<br />
286<br />
43<br />
280<br />
40<br />
280<br />
40<br />
280<br />
40<br />
280<br />
40<br />
Päihdehuolto:<br />
Asiakkaita A-klinkalla ja nuorisoasemilla<br />
‰ asukasmäärästä<br />
Pietarsaari<br />
Koko maa<br />
22,7<br />
9,0<br />
22,1<br />
9,0<br />
21,7<br />
Lastensuojelu:<br />
Sijaishuoltossa olevien osuus/0-17-<br />
v./%<br />
Pietarsaari<br />
Pohjanmaa<br />
Koko maa<br />
0,7<br />
0,6<br />
1,0<br />
0,7<br />
0,4<br />
1,0<br />
0,8<br />
0,4<br />
1,1<br />
Lastensuojelulapsia ja nuoria henkilöitä<br />
avohuollossa/0-17-vuot./%<br />
Pietarsaari<br />
Pohjanmaa<br />
Koko maa<br />
6,4<br />
3,9<br />
5,1<br />
6,8<br />
3,6<br />
5,4<br />
Työvuodet*<br />
(pakollinen) 13,1 14,9 14,55 14,55 21,46 22,96 22,96<br />
MAHDOLLISET PERUSTELUT:<br />
- Työvuosien lisäys v. 2006 johtuu siitä, että hankkeena tehty lastensuojelutyö jatkuu pienemmällä henkilöstöllä<br />
kaupungin omana toimintana. Kehystalousarvion kaksi tointa kolmesta siirretään lastensuojeluun.<br />
- Kaupungin osuus päihdehuollon hanketyöntekijästä, ½ toiminnanjohtajaa varataan 1.9.2006 lähtien,<br />
jos kaupunki saa hankevaroja päiväkeskukselle.<br />
- Hallintouudistuksen vuoksi siirretään 4,80 työvuotta hallinto-osastolta sosiaaliosastolle.<br />
65
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTATAVOITTEET:<br />
Ennalta ehkäisevän työn jatkuva kehittäminen ja mahdollisuus puuttua varhaisessa vaiheessa asioihin<br />
syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti vaaravyöhykkeessä olevien ryhmien tilanteen parantamiseksi,<br />
mikä merkitsee sitä, että meneillään oleva Tukea lapsiperheen arkeen –hanke jatkuu lastensuojeluun<br />
kuuluvana perhetyönä.<br />
Päiväkeskustoimintaan haetaan hankevaroja A-klinikan ennaltaehkäisevän työn mahdollistamiseksi, ja<br />
kunnan osuus varataan talousarvioon.<br />
Henkilöstöä on oltava tarpeeksi ja tehtävät on jaettava tarkoituksen- ja oikeudenmukaisesti. Sosiaalityöntekijät<br />
tarvitsevat jatkuvasti koulutusta ja työnohjausta jaksaakseen työskennellä vaativassa asiakastyössä.<br />
Sektoreiden välistä yhteistyötä on kehitettävä siten, että yhteiskunnan tarjoamia voimavaroja<br />
käytetään enimmilleen.<br />
SOSIAALILAUTAKUNTA<br />
1000 euro<br />
Tilinpäätös-04<br />
<strong>Talousarvio</strong>-05<br />
Lautakunnan<br />
ehdotus-06<br />
<strong>Talousarvio</strong>-06<br />
Menot 17 494 17 718 18 321 18 276<br />
Tulot 3 295 2 822 2 833 2 833<br />
Netto 14 199 14 896 15 489 15 444<br />
66
PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA<br />
Virastopäällikkö/koulutoimenjohtaja:Terhi Päivärinta<br />
Koulutusvirasto<br />
Päivähoito<br />
Peruskoulutus<br />
II-asteen koulutus<br />
Aikuiskoulutus<br />
Nuorisotoiminta<br />
TOIMINTA-ALUE: hallinto, päivähoito, esiopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta,<br />
perusopetus, lukiokoulutus<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Pietarsaaren koulutustoimen tehtävänä on kaikilla asteilla huolehtia korkeatasoisesta ja persoonallisuutta<br />
kehittävästä sivistyksestä, joka antaa oppilaalle valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa,<br />
työelämässä, jatko-opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tätä toteutetaan tarjoamalla<br />
monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja virikkeellisen kaupunkiympäristön<br />
rikasta kulttuuritarjontaa, tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä<br />
yhteyksiä hyödyntäen.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET:<br />
Yleistä<br />
Valtioneuvosto on hyväksynyt koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman<br />
(kesu) vuosille 2003–2008. Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on koulutuksen perusturvan<br />
toteutumisen varmistaminen. Tavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen, ja<br />
tätä kautta koulutuksellisten perusoikeuksien toteutuminen kaikille ihmisille kaikilla koulutusjärjestelmän<br />
tasoilla.<br />
Yhtenä osana kehittämissuunnitelmaa ovat valtioneuvoston tavoitteet koulutusjärjestelmän kehittämisestä,<br />
joista seuraavassa lyhyt yhteenveto:<br />
Kehittämissuunnitelmassa olevat valtakunnalliset tavoitteet tulevat konkretisoitumaan päivähoito- ja<br />
koulutustoimen strategiatyössä vuonna 2006.<br />
67
Esiopetus:<br />
Velvollisuus esiopetuksen järjestämiseen sekä lapsen oikeus maksuttomaan esiopetukseen tulivat voimaan<br />
1.8.2001, jolloin myös uudistettu opetussuunnitelma otettiin käyttöön. Kuusivuotiaiden ikäluokasta<br />
94 % oli vuonna 2002 esiopetuksessa. Esiopetuksen lapset ovat tulleet kuljetusedun piiriin 1.8.2004<br />
alkaen.<br />
Kehittämissuunnitelman mukaan esiopetuksen laatua tullaan arvioimaan ja valmistellaan eduskunnan<br />
edellyttämä selonteko esiopetusuudistuksen vaikutuksien ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.<br />
Perusopetus:<br />
Opetuksen järjestäjillä on mahdollisuus päättää lainsäädännön puitteissa opetuksen järjestämisestä<br />
ja organisoinnista sekä koulutusta tasapainottavista ja hallintokunnat ylittävistä toimenpiteistä<br />
palvelurakenteidensa erityistarpeiden mukaisesti.<br />
Kehittämissuunnitelman mukaan arvioidaan perustuslaissa ja perusopetuslaissa säädettyjen oppilaan<br />
oikeuksien, koulutuksen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja tuloksellisuutta. Selvitetään<br />
koulun työaikojen muutostarvetta sekä pyritään edistämään opettajien kokonaistyöaikaa koskevia<br />
ratkaisuja. Lainsäädäntöä ja rahoitusta muutetaan niin, että ne tukevat alueellista koulutustarjontaa ja<br />
oppilaitosten välistä yhteistyötä ottaen huomioon molempien kieliryhmien tarpeet.<br />
Opetussuunnitelmien toimeenpano<br />
Perusopetuksen uusi tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet otetaan asteittain käyttöön 1.8.2006<br />
mennessä. Uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaan elämänhallintataitojen ja oppimaan oppimisen taitojen<br />
kehittämistä. Uudet opetussuunnitelmat vahvistavat entisestään koulutuksen perusturvaa ja antavat<br />
paremman perustan koulutuksen arvioinnille.<br />
Opetussuunnitelman perusteet uudistetaan niin, että ne muodostavat johdonmukaisesti etenevän ja yhtenäisen<br />
kokonaisuuden ja tukevat entistä paremmin oppilaiden oppimista ja kasvua ja ovat selkeä perusta<br />
koulutuksen monipuoliselle arvioinnille.<br />
Perusopetuksen tavoitteiden saavuttaminen<br />
OECD:n Pisa-tutkimuksen (2002) tulokset osoittavat, että suomalainen koulutusjärjestelmä on onnistunut<br />
varmistamaan hyvän suoritustason saavuttamisen yhdenvertaisesti koko ikäluokan opetuksessa. Arviointitutkimukset<br />
osoittavat, että sekä koulujen välillä että koulujen sisällä oppimistulokset vaihtelevat<br />
myös Suomessa. Tulevaisuuden haasteena on tutkia koulujen toimintaympäristöjen vuorovaikutusta ja<br />
sitä, miten nämä välittyvät oppilaiden oppimiseen ja kasvuun. Lisäksi on tarpeen selvittää tyttöjen ja<br />
poikien oppimiseroja.<br />
Laaditaan perusopetuksessa hyvän opetuksen ja tuloksellisesti toimivan koulun laatusuositukset. Vahvistetaan<br />
lähikouluperiaatetta. Suunnataan voimavaroja heikoimmin menestyville kouluille. Tuetaan sosiaalisen<br />
periytyvyyden kierteen ehkäisyä ja syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen ja tukitoimien<br />
kehittämistä. Tavoitteena on estää koulujen eriarvoistumista.<br />
Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tehostamiseksi kehitetään oppilashuoltoa<br />
sekä opinto-ohjausta koskevaa lainsäädäntöä. Moniammatillista yhteistyötä sekä kodin, koulun ja ympäröivän<br />
yhteisön vuorovaikutusta kehitetään.<br />
68
Opetuksen kehittäminen<br />
Opetuksessa kehitetään joustavia ja luovia pedagogisia toimintatapoja ja -kulttuuria. Opetuksen järjestäjiä<br />
kannustetaan alueelliseen yhteistyöhön opetuksen ja sen tukipalvelujen kehittämisessä sekä erityisosaamista<br />
tai moniammatillista osaamista vaativien tehtävien hoitamisessa. Yhteistoiminnan kehittäminen<br />
on erityisen tärkeää syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, oppilashuoltotyössä ja erityisopetuksessa.<br />
Ala- ja yläasteen rajan poistuminen lainsäädännössä on mahdollistanut yhtenäisen perusopetuksen toteuttamisen.<br />
Myönteisistä kokemuksista huolimatta yhtenäistä peruskoulua koskevia hankkeita ja ratkaisuja<br />
ei ole juurikaan tehty.<br />
Perusopetuksen 1.–2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetuksessa oleville oppilaille<br />
tarjotaan aamu- ja iltapäivätoimintaa vuoden 2004 syksystä alkaen.<br />
Tuetaan ja kehitetään joustavia koulutusratkaisuja vuosiluokat 1-9 muodostavan perusopetuksen edistämiseksi.<br />
Opettajankoulutuksessa tulee ottaa huomioon yhtenäisen peruskoulun toiminnassa tarpeellisten<br />
tietojen ja taitojen kehittäminen.<br />
Tehdään tarvittavat lainsäädännön muutokset, jotta voidaan käynnistää esi- ja perusopetuksen laadun<br />
ja tukipalvelujen kehittämishanke ja tukea seutukunnittaisten opetuksen resurssiverkostojen muodostumista.<br />
Erityisopetus ja tukiopetus<br />
Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen määrä sekä oppilaiden integroiminen yleisopetukseen on lisääntynyt.<br />
Kolmannes erityisoppilaista sai opetusta joko kokonaan tai osittain muun opetuksen yhteydessä.<br />
Osa-aikaista erityisopetusta sai pojista 20 % ja tytöistä noin 10 %. Opinnoissa tilapäisesti jälkeen<br />
jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Oppilaan oikeus erityisopetukseen<br />
ja tukiopetukseen toteutuu vaihtelevasti.<br />
Arvioidaan erityisopetuksen ja tukiopetuksen toteutumista ja laaditaan toimenpideohjelma tukemaan<br />
oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja opetusjärjestelyjen kehittämistä. Selvitetään<br />
sairaalaopetusta koskevien säädösten uudistamistarve.<br />
Koulutuksen kansainvälistyminen<br />
Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisen yhteistyön painoarvo koulutuksen kehittämisessä kasvaa.<br />
Koulutuskysymykset Euroopan unionissa kuuluvat pääosin kansalliseen päätösvaltaan.<br />
Laaditaan strategia yleissivistävän koulutuksen kansainvälisen yhteistyön painopistealueista. Osallistutaan<br />
OECD:n Pisa-hankkeeseen siltä osin kuin se tuottaa kansallisiin tietotarpeisiin nähden lisäarvoa.<br />
69
Toisen asteen koulutus:<br />
Toisen asteen koulutuksen kehittäminen<br />
Toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta sekä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Toisen<br />
asteen koulutuksen kehittämisen lähtökohtana ovat väestön, työelämän ja alueiden tarpeet sekä tavoite<br />
koko ikäluokan kouluttamisesta toisella asteella.<br />
Väestön ikärakenteen muutokset sekä muuttoliike aiheuttavat muutoksia toisen asteen koulutuksen kysynnässä.<br />
Tulevaisuuden koulutustarpeita tulee ennakoida. Tavoitteena on laadukkaiden ja mahdollisimman<br />
monipuolisten koulutuspalvelujen tarjoaminen maan kaikissa osissa.<br />
Lisätään lukioiden ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä erityisesti yhteisen opintotarjonnan,<br />
yhteisten opinto-ohjelmien sekä oppilaitosten alueellisen koulutustarjonnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.<br />
Edistetään lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista ammatillisen perustutkinnon ohella. Tavoitteena<br />
on laajentaa ylioppilastutkinnon suorittajien määrä 10 %:iin ammatillisen perustutkinnon<br />
suorittavista.<br />
Lukiokoulutus:<br />
Lukiokoulutuksen uusi tuntijako ja uudet opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön 1.8.2005 mennessä.<br />
Opetussuunnitelman perusteissa määritellään ylioppilastutkinnon pohjana olevien pakollisten ja<br />
syventävien kurssien keskeinen sisältö, mikä lisää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja parantaa oikeusturvaa.<br />
Vuosina 2003–2007 on käynnissä ylioppilastutkinnon rakennekokeilu.<br />
Tuetaan opetussuunnitelman toimeenpanoa tuottamalla palveluita, jotka tukevat käytännön työtä ja<br />
toimintatapojen kehittämistä sekä hyvien käytänteiden levittämistä.<br />
Vuosittain noin 54 % peruskoulun päättäjistä aloittaa jatko-opinnot lukiokoulutuksessa. Osalla näistä<br />
opiskelijoista on vaikeuksia selvitä lukiokoulutuksen vaatimustason mukaisista opinnoista. Opinto-ohjauksen<br />
laatua ja saavutettavuutta parannetaan.<br />
Erityisopetuksen tarve selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Lukion<br />
opiskelijahuoltoa tehostetaan opiskelijoiden psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin<br />
edistämiseksi.<br />
Alueellisessa väestörakenteessa tapahtuvat muutokset aiheuttavat muutoksia myös lukiokouluverkossa.<br />
Jotta lukiokoulutuspalveluja olisi jatkossakin alueellisesti tarjolla, tulee koulutuksen järjestäjien ennakoida<br />
tässä vaiheessa muuttuva tilanne. Laissa säädetty koulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoite ei ole<br />
lisännyt merkittävästi yhteistyötä.<br />
Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä lisäämään lukioiden välistä yhteistä opintotarjontaa sekä alueellisen<br />
koulutustarjonnan suunnittelua yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja muiden oppilaitosten<br />
kanssa ja laajennetaan verkko-opetuksen käyttöä.<br />
(Lähde: Koulutus ja tutkimus 2003–2008, kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö)<br />
70
TOIMINTA-ALUE: Hallinto<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:<br />
1.1.2005 alkaen siirtyi päivähoito osaksi koulutuslautakunnan toimintaa. Samalla koulutuslautakunta<br />
muuttui päivähoito- ja koulutuslautakunnaksi. Ensimmäistä toimintavuotta on leimannut hallinnon yhteen<br />
hiominen. Vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi on perustettu päivähoidon ja perusopetuksen johtoryhmä,<br />
joka viikoittain käsittelee sektorin yhteisiä asioita.<br />
1.10.2005 alkaen toteutetaan kaupungissa taloushallinnon ja hallinnon yhteensovittaminen. Hallintomme<br />
osalta se tarkoittaa sitä, että palkanlaskijat (2) siirtyvät henkilöstötoimistoon ja talouspäällikkö hallinnollisesti<br />
rahatoimistoon. Samanaikaisesti ruokapalveluosasto (2 henkilöä) siirtyy päivähoito- ja koulutusvirastoon.<br />
Asianhallinnon osalta ainakin 50 % yhden työntekijän työpanoksesta siirtyy keskushallintoon.<br />
TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007<br />
Työvuodet * 8 8 8 12,5 11 11<br />
* Päivähoidon hallinnon henkilöstö 2005 alkaen mukana<br />
TOIMINTA-ALUE: esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, lukiokoulutus<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:<br />
Esiopetus on vakiinnuttanut toimintatapansa ja opetus järjestetään pääsääntöisesti kouluissa. Suomenkielisen<br />
koulutoimen osalta ainoastaan kielikylvyn ja Ruusulehdon koulun oppilaaksiottoalueen esiopetus<br />
järjestetään päiväkodeissa (Marjala ja Permo). Ruotsinkielisen koulutoimen osalta esiopetusta annetaan<br />
Bonäsin, Lagmanin ja Kyrkostrandin kouluissa sekä päiväkodeissa. Koulujen esiopetuksen henkilöstön<br />
työsuhteita on ryhdytty vakinaistamaan.<br />
Koulujen esiopetuksen opettajat on toiminnan alusta alkaen otettu määräaikaisiin työsuhteisiin, koska<br />
koululaitoksessa ei ole ollut esiopettajien virkoja. Lukuvuodesta 2005–2006 alkaen on näitä työsuhteita<br />
alettu vakinaistaa. Kaikki koulujen esiopetuksen opettajat ovat siirtyneet tehtäviinsä sisäisen hakumenettelyn<br />
kautta lastentarhanopettajien viroista, joista he ovat olleet virkavapaalla. Vakinaistamalla työsuhteet<br />
koulun esiopetuksessa voidaan vastaavasti virkavapauksia hoitaneiden työsuhteita päivähoidon<br />
puolella vakinaistaa.<br />
Päiväkodeissa esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat.<br />
1.8.2004 alkaen on kunnilla ollut mahdollisuus saada valtionapua koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa<br />
varten. Toiminta koskee 1.–2. vuosiluokkien ja erityisopetuksen oppilaita. Pietarsaaressa toimintaa<br />
järjestetään siten, että koulutoimi vastaa itse aamutoiminnasta ja toimintaa järjestetään kaikilla<br />
alakouluilla. Iltapäivätoiminnan osalta koulutoimi avustaa seurakuntia ja Folkhälsania, jotka vastaavat<br />
toiminnasta. Koulutoimi vastaa itse Kyrkostrandin iltapäiväkerhosta.<br />
Koulutoimen osalta ei ole palkattu erillistä henkilökuntaa aamu- ja iltapäivätoimintaa varten, vaan käytännön<br />
toiminnasta vastaavat koulunkäyntiavustajat, joiden työaikaa on voitu pidentää lähemmäs kokopäivätyötä.<br />
71
Perusopetuksen osalta on otettu käyttöön uudet opetussuunnitelmat 1.8.2005 alkaen luokilla 3–9. Vuoden<br />
2005 lopussa Pietarsaaren kouluverkkoa pohtinut työryhmä antoi ehdotuksensa päivähoito- ja koulutuslautakunnalle.<br />
Mikäli ehdotus toteutetaan 1.8.2006 lukien, merkitsee se koulujen vähenemistä asteittain.<br />
1.8.2006 alkaen sijoitetaan vuosiluokkien 1–6 (5) kielikylpyopetus kokonaisuudessaan Ristikarin<br />
kiinteistöön yhdessä ns. yleisopetuksen kanssa, ja Pursisalmen koulun oppilaat siirtyvät osaksi Etelänummen<br />
koulua. Nordmanin koulu suljetaan viimeistään kesäkuussa 2010. Kiinteistö siirtyy asteittain<br />
päivähoidolle, jos tiloja on tyhjillään.<br />
Lukioiden (Pietarsaaren lukio ja <strong>Jakobstad</strong>s gymnasium) osalta on viime vuosien aikana ollut havaittavissa<br />
oppilasmäärän laskua. Valtakunnallisten tavoitteiden suuntaisesti on toisen asteen koulutuksen eri<br />
yksikköjen lisättävä yhteistyötä ja luotava opiskelijoille mahdollisuus tehdä valintoja useammista oppilaitoksista.<br />
Lukion osalta uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2005 alkaen.<br />
<strong>Jakobstad</strong>s gymnasiumin peruskorjaus aloitetaan syksyllä 2005 ja tarkoituksena on päästä uusiin ja uudistettuihin<br />
tiloihin syyslukukaudesta 2007 alkaen. Peruskorjauksen ajaksi on vuokrattu opetusta varten<br />
korvaavat tilat Strengbergin kiinteistöstä.<br />
TUNNUSLUVUT:<br />
Esiopetuksen oppilasmäärä<br />
ruotsinkieliset<br />
suomenkieliset<br />
Perusopetuksen oppilasmäärä<br />
ruotsinkieliset<br />
suomenkieliset<br />
Aamu- ja iltapäivätoiminta<br />
ruotsinkieliset<br />
suomenkieliset<br />
Lukiokoulutus<br />
<strong>Jakobstad</strong>s gymnasium<br />
Pietarsaaren lukio<br />
Työvuodet *<br />
TP 2002<br />
(lv. 01-02)<br />
166<br />
99<br />
1287<br />
1027<br />
325<br />
190<br />
TP 2003<br />
(lv. 02-03)<br />
162<br />
107<br />
1327<br />
999<br />
320<br />
195<br />
TP 2004<br />
(lv. 03-04)<br />
142<br />
96<br />
1362<br />
1003<br />
309<br />
175<br />
TA 2005<br />
(lv. 04-05)<br />
141<br />
98<br />
1375<br />
992<br />
110<br />
53<br />
267<br />
160<br />
261 268,5 270<br />
TA 2006<br />
(lv. 05-06)<br />
149<br />
84<br />
1367<br />
989<br />
111<br />
57<br />
276<br />
158<br />
TS 2007<br />
(lv. 06-07)<br />
108<br />
88<br />
1361<br />
948<br />
112<br />
51<br />
280<br />
165<br />
TS 2008<br />
(lv. 07-08)<br />
135<br />
81<br />
1321<br />
901<br />
Kustannukset € / oppilas<br />
TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008<br />
Grundskolan<br />
Perusopetus<br />
4341<br />
4554<br />
4392<br />
4794<br />
4610<br />
5000<br />
4805<br />
5068<br />
5110<br />
5396<br />
Jungmans<br />
Harjaantumisopetus<br />
20094<br />
22750<br />
19790<br />
27108<br />
19436<br />
24526<br />
20073<br />
30460<br />
21688<br />
25551<br />
Språkbadsskolan/kielikylpykoulu 4 480<br />
<strong>Jakobstad</strong>s gymnasium<br />
Pietarsaaren lukio<br />
Förskolan<br />
Esiopetus<br />
4392<br />
4339<br />
3246<br />
4261<br />
4623<br />
4608<br />
3335<br />
3751<br />
4727<br />
5024<br />
3789<br />
4590<br />
4807<br />
4832<br />
4106<br />
4740<br />
5241<br />
4969<br />
4302<br />
4143<br />
72
Vertailu muihin:<br />
Peruskoulu yhteensä (Pietarsaari)<br />
Yksikköhinta<br />
4600<br />
4496<br />
4762<br />
4763<br />
4953<br />
4909<br />
5109<br />
5135<br />
5432<br />
Lukio yhteensä (Pietarsaari)<br />
Yksikköhinta<br />
4372<br />
3751<br />
4617<br />
3940<br />
4855<br />
4113<br />
4816<br />
4386<br />
5139<br />
Esiopetus yhteensä (Pietarsaari)<br />
Yksikkö hinta<br />
3627<br />
3822<br />
3497<br />
4074<br />
4118<br />
4320<br />
4354<br />
4673<br />
4237<br />
Tavoitteet, jotka ovat sitovia valtuuston nähden:<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palveluiden laatu ja saatavuus<br />
Tavoite 2006<br />
Kriteeri / Mittari<br />
Oppilaat jatkavat toisen asteen<br />
oppilaitoksessa.<br />
Tavoitetaso: 98 %<br />
Opettajat ovat päteviä.<br />
Tavoitetaso: 95 %<br />
Tavoitetaso<br />
(min /real / max)<br />
90 % / 95 % / 100%<br />
90 % / 95% / 100%<br />
Arviointi (tilinpäätös)<br />
Toteutuma / Toimenpide<br />
2. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys ja turvallisuus<br />
Huoltajien kanssa käydään<br />
vuosittain arviointikeskustelut<br />
Tavoitetaso: 80 % 65 % / 85% / 98%<br />
73
UUDISTUMINEN<br />
7. Tavoitteellinen johtajuus<br />
Tavoite 2006<br />
Tavoitetaso<br />
Kriteeri / Mittari<br />
(min / real / max)<br />
Arviointi (tilinpäätös)<br />
Toteutuma / Toimenpide<br />
Kehityskeskustelut<br />
Tavoitetaso: 100 %<br />
1 kerta / vuosi / työntekijä<br />
8. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö<br />
Opettajat osallistuvat ainekohtaiseen<br />
koulutukseen<br />
Tavoitetaso: 50 %<br />
jokainen opettaja joka toinen<br />
vuosi<br />
PROSESSIT JA RAKENTEET<br />
10. Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio<br />
Tavoite 2006<br />
Tavoitetaso<br />
Kriteeri / Mittari<br />
(min / real / max)<br />
Arviointi (tilinpäätös)<br />
Toteutuma / Toimenpide<br />
Toimiva hallinto uudessa<br />
päivähoito- ja koulutusvirastossa<br />
Tehtävien ja vastuualueiden<br />
uudelleenjako<br />
<strong>Talousarvio</strong>prosessin kehittäminen<br />
vuorovaikutteisemmaksi<br />
<strong>Talousarvio</strong>n seurannan menetelmien<br />
kehittäminen<br />
Prosessinkuvaus<br />
Johdon raportointiohjelman<br />
käyttöönotto<br />
74
RESURSSIT JA TALOUS<br />
13. Onnistunut henkilöstöpolitiikka ja henkilöstörekrytointi<br />
Tavoite 2006<br />
Kriteeri / Mittari<br />
Tavoitetaso<br />
(min / real / max)<br />
Arviointi (tilinpäätös)<br />
Toteutuma / Toimenpide<br />
Kelpoiset hakijat / paikka<br />
Tavoitetaso 2006: 10 3 / 10 / 50<br />
TOIMINTA-ALUE: Päivähoito<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Päivähoito muodostaa tärkeän osan Pietarsaaren kaupungin kehittämistyössä tarjoamalla lapsiperheille<br />
monipuolista ja laadukasta päivähoitoa.<br />
Tämä saavutetaan siten että<br />
- päivähoidossa myötävaikutetaan siihen, että Pietarsaaressa asuvat lapset saavat tarkoituksenmukaisen<br />
lapsuuden yhdistämällä leikki, oppiminen ja huolenpito toimivaksi kokonaisuudeksi<br />
- vanhempien toiveet täytetään mahdollisuuksien mukaan päivähoitopaikan sijainnin, laadun ym.<br />
suhteen<br />
- tarjotaan henkilöstölle hyvät työskentelyolosuhteet ja keinot, joiden avulla viihdytään työssä<br />
sekä tarjotaan riittävästi haasteita.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET:<br />
Malmin päiväkoti lakkautetaan 1.8.2006 alkaen. Kaksi pienten lasten osastoa, jotka ovat jäljellä olevassa<br />
rakennuksessa, siirretään. Päivähoidon kustannuksia vuokratilojen osalta pyritään vähentämään myös<br />
perhepäivähoidossa. Koulu- ja päiväkotikeittiöiden uuden keittiömitoituksen on laskettu säästävän kustannuksia<br />
jo tämän vuoden aikana. Valtion taholta on esitetty päivähoitomaksujen korottamista ja muutoksen<br />
on arvioitu lisäävän tuloja.<br />
Läntisten kaupunginosien päivähoitotilojen suunnittelu tulee aloittaa toden teolla tänä vuonna, että pysytään<br />
aikataulussa.<br />
Lastentarhanopettajainkoulutuslaitos (BI) on tärkeä koulutusyksikkö Pietarsaaressa, ja kaupunginhallitus<br />
haluaa edistää aktiivista yhteistyötä kaupungin päivähoitoyksikön/päiväkotien ja BI:n välillä.<br />
75
Muutokset strategiasuunnitelman mukaan sitovia valtuustoon nähden:<br />
UUDISTUMINEN<br />
8. Aktiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (Tilinpäätös)<br />
Kriteeri / mittari<br />
Toteutuma / toimenpide<br />
Koko henkilöstön koulutussuunnitelma 100 %<br />
Koulutuspäiviä / henkilö / vuosi 2/3/5 päivää ammatillista<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
2. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys ja turvallisuus<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Toteutuma (Tilinpäätös)<br />
Kriteeri / Mittari<br />
Toteutuma / toimenpide<br />
Henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat<br />
jokaiselle päivähoidon lapselle 80/90/100 %<br />
Toteutuma kirjallisesti päiväkodeittain<br />
Tavoitetaso 90 %<br />
Tunnusluvut:<br />
Suoritteet / tunnusluvut TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08<br />
Hoitopäivät, päiväkodit 97723 94430 97059 99000 98000<br />
Hoitopäivät, perhepäivähoito 41385 38730 36465 43000 36000<br />
Nettohinta / kokopäivä, päiväkodit 42,84 43,57 45,43 42,56 48,65<br />
Nettohinta / kokopäivä, perhepäivähoito 32,86 32,70 35,13 44,92 39,95<br />
0-6 vuotiaat 31.12 1551 1504 1479<br />
% 0-6 vuotiaat päivähoidossa 51,7% 54,0% 55,4%<br />
Vertailu koko maahan 48<br />
Työvuodet 216,3% 216,7 216,8 208,2 200<br />
pakollinen<br />
76
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTATAVOITTEET:<br />
Lasten kasvattaminen ympäristötietoisiksi aikuisiksi on luonnollinen osa päivähoidon kasvatustavoitteita.<br />
Päivähoito yrittää mahdollisuuksien rajoissa edistää uudelleenkäyttöä mm. kompostoimalla ruuantähteitä<br />
ja käyttämällä uusiokäyttöön sopivia tarvikkeita.<br />
Useissa päiväkodeissa käytetään ruuanlaitossa ekologisesti viljeltyjä raaka-aineita mikäli se on taloudellisesti<br />
mahdollista ja päiväkoti valmistaa itse ruuan.<br />
TOIMINTA-ALA: Pietarsaaren seudun musiikkiopisto<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Musiikkiopiston peruskoulutus:<br />
- antaa musiikin peruskoulutusta<br />
- antaa valmiudet ammattiin tähtääviin opintoihin<br />
- järjestää kaupungin kulttuurielämää rikastuttavaa toimintaa<br />
- toimia yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin muiden kulttuuritahojen<br />
kanssa.<br />
TOIMINTA:<br />
Musiikkiopiston peruskoulutus käsittää perustason ja opistotason. Lisäksi musiikkiopistossa on aikuisosasto<br />
sekä avoin osasto, jossa voi opiskella musiikkia omalla kustannuksella.<br />
Toiminnan painopiste on klassisen musiikin solistisessa opetuksessa, jota täydentää monipuolinen yhtyeopetus.<br />
Oppilaitoksella on lapsikuoro, kaksi puhallinorkesteria, jousiorkesteri ja erilaisia kamarimusiikkikokoonpanoja.<br />
Musiikkileikkikoulun ja musiikkiverstaan lisäksi kokoontuu viikoittain myös vauvarytmiikkaryhmä.<br />
Viime vuosina voimakkaasti kehittynyt pop/jazz-osasto on oppilaitoksen toiminnan<br />
olennainen osa. Osaston yhteydessä toimii useita oppilasyhtyeitä.<br />
Musiikkiopiston toimialueeseen kuuluvat Pietarsaari sekä sen lähikunnat Uusikaarlepyy, Pedersöre,<br />
Luoto ja Kruunupyy, joista kaikki ovat edustettuina musiikkiopiston johtokunnassa. Lähikunnat osallistuvat<br />
opiston perusopetuksen kustannusten jakamiseen kunkin kunnan oppilasmäärän mukaisesti. Oppilaitoksen<br />
n. 500 oppilaasta on n. 130 lähikunnista.<br />
VUODEN 2006 PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET<br />
Vuoden 2006 keskeisimpiä tavoitteista on sekä oppilasaineksen että koulutuksen laadun parantaminen.<br />
Viime vuosina on ollut vaikea löytää muusikkoja mataliin jousi- ja puhallinsoittimiin. Tästä on kärsinyt<br />
ennen kaikkea orkesteri- ja yhtyetoiminta. Opiston tulee nyt kanavoida voimavarat siten, että oppilaat<br />
voitaisiin jakaa tasaisemmin kaikkien soitinten kesken. Viulu ja piano ovat nykyisin hallitsevia. Päiväkodeissa<br />
ja kouluissa annettava valistus ja tarkoin harkittu soitinesittely musiikki-verstaissa ovat erittäin<br />
tärkeitä tässä työssä. Pietarsaaren ulkopuolella asuvat harvinaisten orkesterisoitinten opettajat tulee kytkeä<br />
opistoon matkakulujen lisääntymisestä huolimatta, jotta harvasoittimisten ryhmien opetusta voidaan<br />
ajan mittaan lisätä ja siten saada lisää oppilaita.<br />
Musiikkiopiston tarkoituksena on tarjota palvelua jäsenkunnille myös vuonna 2006 talouden sallimissa<br />
rajoissa. Osa teoriaopetuksesta ja solistisesta opetuksesta ja konserttitoiminnasta siirretään jäsenkuntiin<br />
kun oppilasmäärä on tarpeeksi suuri ja siirtäminen siten perusteltua.<br />
77
Oppilaidenhankintaprosessin eräänä keinona tulee musiikkiopiston toiminnasta tehdä näkyvämpää ja<br />
ulospäinsuuntautuneempaa. Tavoitteet voidaan määritellä yleisesti seuraaviksi:<br />
- kehittää opetuksen laatua<br />
- luoda edellytykset oppilaiden menestyksekkäille, monipuolisille ja elämänmyönteisille musiikkiopinnoille<br />
- herättää lasten ja nuorten kiinnostus musiikkkiopintoihin<br />
- luoda oppilaille mahdollisuuksia esiintymiseen sekä kansallisiin tapahtumiin osallistumiseen<br />
- kehittää opiston organisaatiorakennetta vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia.<br />
INVESTOINNIT<br />
Vuoden 2006 investointivarat kohdistetaan lähinnä musiikkileikkikouluun ja soittimien ja nuottien hankintaan.<br />
Musiikkiopiston AV-välineitä on päivitettävä ja täydennettävä.<br />
TOIMINTA-ALA: Ruotsinkielinen työväenopisto<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Työväenopiston on luotava oppimisympäristöjä, ja siten oltava kehittämässä kurssilaisten yleissivistystä,<br />
kulttuuritietoutta, yksilöllistä vastuuta ja hyvinvointia. Opisto tarjoaa mielekästä ja vireää vapaaajantoimintaa<br />
eri kohderyhmille. Opiston toiminnan taiteellinen osa (kuvataide, musiikki, tanssi) pyrkii<br />
herättämään osallistujien harrastuneisuutta ja kehittämään arvostelukykyä sekä antamaan elämyksiä. Eri<br />
tietopohjaisissa aineissa (kielet, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet) opisto pyrkii lisäämään osallistujien<br />
tietoja. Kuntoliikunnassa painotetaan osallistujien terveyden ja kunnon ylläpitämistä ja parantamista.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET:<br />
Syyslukukaudesta 2005 lähtien syyslukukauteen 2006 asti opiston opetusta annetaan enimmäkseen<br />
Strengbergin kiinteistössä. Saman ajan kanslia toimii kaupungintalossa koulutusviraston yhteydessä.<br />
Odotettavissa on valtionosuusuudistus. Nykyinen järjestelmä, jossa valtionosuus on myönnetty asutusrakenneryhmien<br />
mukaan, on suosinut Pietarsaarta erittäin paljon. Jos tästä järjestelmästä luovutaan ja<br />
kaikki kunnat saavat saman valtionosuuden, Pietarsaaren valtionosuus pienenee. Siksi oppituntien määrä<br />
olisi syytä pitää suurena.<br />
Strategiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet<br />
Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Arviointimenetelmä Tavoitetaso<br />
(min./real./maks.)<br />
Palvelut ja laatu Tyytyväiset kurssilaiset Säännöllinen melko hyvä / oikein<br />
kurssinarviointi hyvä / erinomainen<br />
Vaikuttavuus pystyä pitämään kurssitilasto 8.500/8.700/9.000<br />
8.700 oppituntia kirjanpito<br />
talousarvion rajoissa<br />
palvella 5.700 kurssitilasto 5.500/5.700/6.000<br />
kurssilaista<br />
78
Suoritteet/tunnusluvut TP 02 TP 03 TP 04 TA 05 TA 06 TS 07 TS 08<br />
Määrätavoitteet<br />
Oppitunteja 9.145 9.028 9.297 9.000 8.700 8.700 8.700<br />
Osallistujia 6.237 6.482 6.022 6.000 5.700 5.700 5.700<br />
Työvuodet (vakinaiset+tuntiopettajat)<br />
4 4 4 (19) 4 (19) 4 (19) 4 (19) 4 (19)<br />
Toimintatavoite: Kestävä kehitys:<br />
Opistolla ei ole kestävään kehitykseen liittyvää varsinaista kurssitoimintaa, mutta kansliassa ja muussakin<br />
toiminnassa noudatetaan hyvin ympäristöystävällistä työskentelytapaa. Paperia, mappeja ja muita<br />
konttoritarvikkeita ja huonekaluja käytetään mahdollisimman paljon uudestaan. Kaikki jäte lajitellaan.<br />
Koneet suljetaan, kun niitä ei käytetä. Tarpeettomia hankintoja ei tehdä.<br />
TOIMINTA-ALA: Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Työväenopisto on ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia<br />
omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle elinikäisen oppimisen periaattein.<br />
(Laki)<br />
Edellä olevan toteuttamiseksi opisto järjestää taide- (musiikki, kuvataide, tanssi, baletti), taito- (tekstiilityöt,<br />
keramiikka, puutyöt, askartelu), kieli- (mm. suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä, italia,<br />
espanja, japani, viittomakieli) ja liikunta-aineiden omaehtoista koulutusta; liikunnan ja terveystiedon<br />
avulla pyritään ylläpitämään kaupunkilaisten kuntoa ja ennaltaehkäisemään sairauksia.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2006:<br />
Ammatillisen lisäkoulutuksen lainsäädännön muuttumisen jälkeen kansalais-/työväenopistoilla on vain<br />
harvoissa tapauksissa mahdollisuus saada ko. rahoitusta tulevaisuudessa.<br />
Opisto teki Optiman kanssa yhteistyösopimuksen ns. NOSTE-ohjelman toteuttamisesta alueellamme,<br />
mutta käytännön toimet ovat olemattomat pääsopijan eli Optiman taholta.<br />
Strategiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:<br />
Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Arviointimenetelmä Tavoitetaso<br />
(min/reaali/max)<br />
Palveluiden saatavuus ja laatu Tyytyväiset kurssilaiset Säännöllinen<br />
kurssiarviointi<br />
tyydyttävä/hyvä/erinomainen<br />
Vaikuttavuus Opetuksen (5200 tunnin)Kurssitilastot 5000/5200/5500<br />
järjestäminen talous- Talousseuranta<br />
arvion puitteissa<br />
Kurssilaisten palvelu Kurssitilastot 2300/2500/2800<br />
( 2500 osallistujaa)<br />
79
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Opistopalveluiden saatavuus<br />
ja laatu<br />
Tavoite - 2006<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso Arviointi (Tilinpäätös 2006)<br />
Asiakastyytyväisyys 75 %<br />
* Kuntakyselyt/ Omat oppilaskyselyt<br />
Vertailu suhteessa koko maahan<br />
* Valtakunnalliset tilastot<br />
Laatukriteerit<br />
* Valtakunnalliset tilastot<br />
Maan ylin neljännes<br />
Enemmän kuin lakisääteinen<br />
5. Myönteinen ulkoinen kuva<br />
opistosta<br />
Asukaskysely kuntakyselyn 95 %<br />
yhteydessä<br />
Kaupunkiin muuttavien 75 %<br />
tavoittaminen<br />
UUDISTUMINEN<br />
8. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö<br />
Työilmapiirikartoitus 95 %<br />
Henkilöstökoulutuksen määrä<br />
ja kohdentaminen<br />
Ammatillisesti suuntautunut: 2 pv/v<br />
Muu koulutus: joka vuosi<br />
9. Palvelujärjestelmien uudistaminen<br />
Bench marking<br />
Maan ylin neljännes<br />
TUNNUSLUVUT:<br />
TP 02 TP 03 TP 04 TA 05 TA 06 TS 07 TS 08<br />
Määrätavoitteet<br />
Oppitunteja 1 819 1 718 1 557<br />
Osallistujia 2 701 2 768 2 443 2 800 2 700 2 700 2 700<br />
Tuntia 5 187 5 594 5 184 6 100 5 500 5 500 5 500<br />
Käyttötalous<br />
Toimintamenot 310 271 298 862 339554 361 599 374 344 382 000 390 000<br />
Tulot 43 505 63 385 63 500 65 000 65 000<br />
Netto 231 957 298 449 299 044 310 844 317 000 325 000<br />
Työvuodet (vakinaiset +<br />
tuntiopettajat)<br />
14 14 14 14 14 14 14<br />
80
KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEIDEN HUOMIOINNIN SEURANTA:<br />
Opisto käyttää kierrätyspaperista tehtyjä kirjekuoria, saniteettipaperit ovat kierrätyspaperia, kaksipuolista<br />
kopiointia on lisätty, sähköpostitoimintoja ja sähköistä viestintää lisätty; sähköä pyritään säästämään<br />
kehottamalla lamppujen sammutukseen oppituntien jälkeen, käytetään pitkäikäisiä eco-lamppuja.<br />
Kestävän kehityksen periaatteita on opetettu opiskelijoille mm. tekstiili- ja kotitalouskursseilla eri asioiden<br />
yhteydessä.<br />
TOIMINTA-ALA: Nuorisotyö<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
Pietarsaaren nuorisotoimen tehtävänä on luoda edellytykset nuorisotoimen järjestämiseen. Toimivan<br />
nuorisotilan ylläpitäminen ja toiminnan järjestäminen sekä nuorisotilassa että kouluilla mahdollistavat<br />
nuoren itsenäisen kasvun ja auttavat nuorta saavuttamaan tarvittavat kansalaisvalmiudet tiellä aikuisuuteen.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS<br />
Nuorisotoimi ja sen nuorisojaosto toimivat koulutusviraston ja päivähoito- ja koulutuslautakunnan alaisuudessa.<br />
Toimintaympäristö on ollut hyvä. Toimintapaikkoina ovat Tupakkamakasiinin lisäksi kaupungin<br />
yläasteet (Etelänummen, Pursisalmen ja Oxhamnin koulut). Kesän kerhotoiminta järjestetään Fanta<br />
Seassa. Erityisnuoriso-ohjaajan virkavapauden ajan työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tehty<br />
lähinnä Connecting Sulubaa -projektin kautta. Yläasteilla toimiessaan nuoriso-ohjaajat työskentelevät<br />
projektissa mukana olevien nuorten kanssa. Nuorten yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet paranevat<br />
nuorisovaltuuston myötä. Nuorisovaltuustoon valitaan 14 nuorta ja ensimmäinen kaksivuotinen toimikausi<br />
on vuosina 2006–2007. Nuorisovaltuusto on hallinnollisesti nuorisotoimen alaisuudessa, mutta<br />
saanee oman budjetin toiminnalleen kaupunginhallitukselta.<br />
81
Tavoitteet, jotka ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden:<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palveluiden saatavuus ja<br />
laatu<br />
Tavoite<br />
Kriteeri/mittari<br />
Kesän kerhotoimintaa riittävästi<br />
1-3 luokkalaisille<br />
Tupakkamakasiinilla on riittävästi<br />
ohjattua kerhotoimintaa<br />
1-9. luokkien oppilaille<br />
Saadaan kontakti 80 % 13–<br />
16 v. nuoriin<br />
2. Asukkaiden osallisuus,<br />
viihtyvyys ja turvallisuus<br />
Tavoitetaso<br />
Max. 20 lasta toiminnan ulkopuolella<br />
90 % vanhemmista tyytyväisiä<br />
järjestelyihin<br />
Ohjattuja kerhoja toimii vähintään<br />
6 kpl<br />
Kaikki 7. luokat vierailevat<br />
Tupakkamakasiinilla.<br />
Arviointi (tilinpäätös) – toteutuma<br />
(toimenpide)<br />
Toiminnan ulkopuolelle jäävien lasten<br />
määrä<br />
Vanhempien tyytyväisyys kerhotoimintaa<br />
kohtaan<br />
Toiminnassa mukana olleiden määrä ja<br />
heidän sekä vanhempien tyytyväisyys<br />
toimintaan<br />
Koululuokkien vierailuiden toteutuminen<br />
ja niistä saatu palaute<br />
Tavoite<br />
Kriteeri/mittari<br />
Rohkaista nuoria aktiiviseen<br />
kansalaisuuteen<br />
Kannustaa ja ohjata nuoria<br />
tavoitteelliseen (harrastus)<br />
toimintaan<br />
Tavoitetaso<br />
Nuorisotoimisto on mukana<br />
yhdessä osallisuuteen kannustavassa<br />
toiminnossa vuoden<br />
aikana<br />
Kannustetaan nuoria tavoitteellisuuteen<br />
esim. Avarttitoiminnan<br />
kautta<br />
Arviointi (tilinpäätös) – toteutuma<br />
(toimenpide)<br />
Toiminnon onnistuminen, nuorten<br />
osallistuminen toimintoon<br />
Avartti-toiminta kaupungissa on kehittynyt<br />
ja laajentunut<br />
82
5. Myönteinen ulkoinen<br />
kuva<br />
Tavoite<br />
Kriteeri/mittari<br />
Tupakkamakasiinin ja nuorisotoimen<br />
työkentän ja siihen<br />
liittyvien kysymysten<br />
tekeminen tunnetuksi kaupungissa<br />
Koulujen ja nuorisotoimen<br />
yhteistyön kehittäminen<br />
Tavoitetaso<br />
Nuorisotoimintaan ja -<br />
toimialaan liittyvät kysymykset<br />
ovat esillä paikallisessa<br />
mediassa väh. 4 kertaa<br />
vuoden aikana<br />
Nuorisotyöntekijät vierailevat<br />
yläasteiden vanhempainilloissa<br />
Kouluilla tunnetaan nuorisotoimen<br />
toiminnot ja pelisäännöt<br />
Arviointi (tilinpäätös) – toteutuma<br />
(toimenpide)<br />
Mediassa käsitellyt kysymykset ja niiden<br />
määrä.<br />
Nuorisotyöntekijöiden vierailut ja niistä<br />
saatu palaute.<br />
Tiedottaminen, yhteistyö<br />
UUDISTUMINEN<br />
9. Palvelujärjestelmien<br />
uudistaminen<br />
Tavoite<br />
Kriteeri/mittari<br />
Nuorisotoimessa panostetaan<br />
toimintojen arviointiin<br />
ja kehittämiseen<br />
Tavoitetaso<br />
Kerhot / muut toiminnot arvioidaan<br />
niiden aloittamisen<br />
jälkeen. Arvioinnin pohjalta<br />
päätetään toimintojen kehittämisestä/jatkamisesta/lopettamisesta.<br />
Arviointi (tilinpäätös) – toteutuma<br />
(toimenpide)<br />
Nuorisotoimen toimintoja ja toimintasuunnitelman<br />
toteutumista on arvioitu<br />
vuoden aikana vähintään kahdesti ja<br />
arviointien pohjalta on tehty tarvittavat<br />
toimenpiteet.<br />
Suoritteet/ TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08<br />
tunnusluvut<br />
Myös vertailu muihin<br />
Ryhmäkoko / ohjattu kerho /<br />
Tupis 12,5 hlö 13 hlö 12 hlö 13 hlö 13 hlö<br />
/ryhmä / ryhmä / ryhmä / ryhmä / ryhmä<br />
Kävijämäärä/mittausviikko/ 557 900 855 900 900<br />
Tupis (4 vko) (6 vko) (6 vko) (6 vko) (6 vko)<br />
Työvuodet<br />
7,4<br />
(+2) 7,5 (+2 8,6 8 8<br />
Sulubaa<br />
Sulubaa)<br />
83
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTATAVOITTEET<br />
Ekologiset näkökohdat<br />
Kaikessa toiminnassa huomioidaan ympäristökysymykset. Tupakkamakasiinilla huolehditaan sekä paperinkeräyksestä<br />
että jätteiden lajittelusta.<br />
Sosiaaliset näkökohdat<br />
Työilmapiiri on erityishuomion kohteena. Hyvässä työyhteisössä on helppo työskennellä ja henkilökunta<br />
jaksaa panostaa tärkeään työhönsä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorisotalolla tarjotaan nuorelle<br />
mahdollisuus aikuiskontaktiin ja tuetaan nuorta tarvittaessa hänen itsenäistymisprosessissaan.<br />
PÄIVÄHOITO-<br />
JA KOULU-<br />
TUSLAUTA-<br />
KUNTA<br />
1000 euro<br />
Tilinpäätös-04 <strong>Talousarvio</strong>-05<br />
Lautakunnan<br />
ehdotus-06<br />
<strong>Talousarvio</strong>-06<br />
Menot 28 287 28 566 29 461 29 481<br />
Tulot 2 691 2 473 2 363 2 363<br />
Netto 25 597 26 093 27 098 27 117<br />
84
KULTTUURILAUTAKUNTA<br />
Virastopäällikkö: Guy Björklund<br />
Kulttuuritoimisto<br />
Kaupunginkirjasto<br />
Kaupunginmuseo<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Kulttuurilautakunta johtaa ja kehittää kaupungin yleistä kulttuuritoimintaa ja sen kirjasto- ja museotointa.<br />
Lautakunta luo Pietarsaareen edellytykset monipuoliselle ja rikkaalle kulttuurielämälle, joka pohjautuu<br />
paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin. Lautakunta vaalii paikallisia perinteitä<br />
ja huolehtii kansallisten juhlien viettämisestä arvokkaasti. Lautakunta vastaa teknisen lautakunnan<br />
ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan kanssa yhteistyössä kaupungin kulttuurisen ja historiallisen<br />
perinnön huomioimisesta kaavoituksessa ja rakennustoiminnassa.<br />
Kulttuurilautakunta toimii yhteistyössä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa.<br />
TOIMIALA: 001 Yleinen kulttuuritoiminta<br />
Kulttuuritoimisto hoitaa/hallinnoi: Koulupuiston ulkonäyttämöä, Vanhansataman juhlapaikkaa, Tupakkamakasiinin<br />
taideateljeeta, Viktor Sundin tupaa.<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
Edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa Pietarsaaressa ja järjestää taiteen perusopetusmahdollisuuksia<br />
kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaisesti.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET<br />
Kulttuuritoimiston kansliatilat ovat nykyään Isokatu 4:n toisessa kerroksessa. Tiloja tarvitaan museon<br />
omaan toimintaan, ja kulttuuritoimisto tulee siksi muuttamaan saman rakennuksen muihin tiloihin.<br />
Puolet kulttuuritoimiston henkilöstöstä uusiutui tänä vuonna ja uuden kanslistin/kulttuurivirkailijan perehdyttäminen<br />
vaatii aikansa.<br />
85
PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET<br />
Tavoitteet ovat pitkälti samat kuin viimeksi kuluneina talousarviovuosina: ylläpitää ja kehittää kaupungin<br />
kulttuuripalveluja, täydentää nykyistä kulttuuritarjontaa vastaamaan kohderyhmien tarpeita, vaalia<br />
perinteitä, mutta tarjota myös kaupunkilaisia kiinnostavaa nykyhetken kulttuuria, toimia yhteistyössä<br />
kaupungin muiden kulttuurilaitosten ja yhdistysten, järjestöjen sekä naapurikuntien kanssa.<br />
Runeberginviikko, kaupungin kulttuuriviikko, on suurin ja eniten voimavaroja vaativa tapahtuma. Ensi<br />
vuonna alkaa myös Fredrika Runebergin vuoteen 2007 ajoittuvan 200-vuotisjuhlavuoden suunnittelu, ja<br />
tämä koskee tietysti myös Pietarsaarta.<br />
Muu toiminta: Kuljetukset kulttuuritapahtumiin, teattereihin ja konsertteihin / Lasten ja nuorten taidekasvatus,<br />
satubaletti ja taidekurssit / Avustukset paikallisille kulttuurinharjoittajille / Sähköinen tapahtumakalenteri<br />
/ Uusien ”tunnelimaalausten” suunnittelu / Kulttuuritoimiston kotisivun suunnittelu.<br />
1. Palvelun saatavuus ja laatu<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (tilinpäätös) -<br />
Kriteeri/Mittari<br />
Lisätä virtuaalisen tapahtumakalenterin<br />
käyttöä kaupungin kotisivulla<br />
Saada useammat kulttuuritapahtumien<br />
järjestäjät<br />
merkitsemään tapahtumansa<br />
kalenteriin<br />
Saada lehdistö ja radio<br />
käyttämään tietoja omissa<br />
viikkokalentereissaan<br />
Toteutuma/toimenpide<br />
Rekisteröityneiden käyttäjien<br />
määrä<br />
Merkittyjen tapahtumien määrä<br />
Tapahtumien näkyvyys viestimien<br />
ohjelmasivuilla<br />
Järjestää kulttuuriohjelmaa lapsille<br />
sekä syys- että talvilomaviikoilla<br />
Lasten ja nuorten kurssitoimintaa:<br />
satubaletti, taide- ym. kursseja<br />
Järjestää yksi ohjelma<br />
kummallekin kieliryhmälle<br />
molemmilla lomilla<br />
Täydet kurssit<br />
Tyydyttävä tapahtumien osallistujamäärä<br />
Osallistujamäärä<br />
Säilyttää Runeberginviikon tasokkuus<br />
ja kiinnostavuus<br />
Laadukas ohjelma: jotain<br />
sekä nuorille että vanhoille<br />
Tyytyväiset osallistujat ja hyvä<br />
palaute<br />
TOIMIALA: 002 Kirjastotoiminta (kirjasto- ja tietopalvelut)<br />
86
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Kaupunginkirjaston on toimittava ajanmukaisena tietoyhteiskunnan yleisenä kirjastona siten, että fyysiset ja<br />
virtuaaliset (verkko-) palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteinen kulttuuri- ja sivistystehtävä yhdistyy<br />
ajanmukaiseen tiedonvälitys- ja neuvontatehtävään.<br />
Toiminta perustuu voimassa olevaan kirjastolakiin (904/1998) ja kirjastoasetukseen 1078/1998.<br />
Kirjasto toimii tapaamispaikkana, jossa ihmiset voivat itse etsiä tietoa, löytää tapoja uudistumiseen,<br />
saada uusia lukuelämyksiä ja tutustua laajaan mediakulttuurin tarjontaan. Kirjasto laitoksena vaikuttaa<br />
myönteisten arvojen edistämiseen ja kannustaa ihmisiä lähdekriittiseen ajatteluun.<br />
Visio:<br />
Kirjasto keskipisteessä.<br />
Kaupungin paras tietokanava, missä asiakas on kuningas, tieto demokraattista ja lukemisen vapaus<br />
taattu.<br />
Kaupunginkirjastomme on kuuluttava Suomen yleisten kirjastojen parempiin ja kaksikielisten kirjastojen<br />
parhaisiin.<br />
Kehitys tieto- ja informaatioyhteiskuntaa kohti asettaa uusia vaatimuksia henkilöstön työoloille ja kirjaston<br />
varustetasolle. Samalla monikulttuurinen yhteiskunta tuottaa uusia työmuotoja. Päätöksentekijöiden<br />
tietoisuus kirjaston keskeisestä asemasta tässä uutta luovassa kehityksessä on vahva ja tulee<br />
vahvistumaan.<br />
Kirjastoon panostetaan tietoisesti koko ajan.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET:<br />
– Kirjaston virtuaalista puolta kehitetään: asiakasyhteyksillä verkon kautta, tietoverkkoyhteistyöllä, Internet-sivuilla<br />
ja Internet-portaaleilla<br />
– Uudentyyppinenä kirjastoaineisto, jossa digitaalinen materiaali, tietokannat, sähköiset kirjat ja lomakkeet tulevat<br />
yhä tärkeämmiksi.<br />
– Paikallisissa kirjastokäynneissä lisääntyy opiskeluhuoneiden, lukunurkkausten, ryhmähuoneiden ja<br />
tutkijanhuoneiden tarve. Internetiin liitettyjen asiakaspäätteiden määrää lisätään.<br />
– Asiakaslähtöinen kokoelmien aihesanahakemisto avaa uusia väyliä kokoelmiin ja tekee löytämisen<br />
helpommaksi (sekä paikallisesti että Internetin kautta).<br />
– Alueellisia ja/tai koko maata käsittäviä lisenssejä tarvitaan useiden kirjastotietokantojen käyttöön<br />
– Itsepalvelutoimintoja voidaan lisätä lainauksessa. Kaukolainausta digitalisoidaan lisää.<br />
– Laitoskirjastotoiminta organisoidaan uudelleen. Uusia etsivän toiminnan haasteita.<br />
– koulusektorille suunnatun kirjastopalvelun yhteistyömuotoja tarkistetaan.<br />
– Kaupunginhallitus päätti, että lautakunta tutkii mahdollisuuden perustaa kahvinurkkaus kaupunginkirjastoon.<br />
87
Kaupunginkirjaston kirja- ja aineistonvalintaperiaatteet:<br />
Yhteiskuntamme eri käyttäjäryhmien kirjasto- ja tietopalvelujen paikallisiin tarpeisiin pyritään vastaamaan<br />
tasapuolisesti. Sosiaalinen, kulttuurinen ja kielellinen rakenne huomioidaan kirjaston aineistokannan<br />
kokoamisessa. Yksittäisen käyttäjän elinikäisen oppimisen ja henkilökohtaisen kehittymisen tarpeet<br />
yhä monikulttuurisemmassa ja joukkotiedotusvälineiden hallitsemassa tietoyhteiskunnassa otetaan huomioon.<br />
Kirjasto suhtautuu puolueettomasti erilaisiin moraalisiin, poliittisiin, uskonnollisiin ja sosiaalisiin asioihin<br />
ja pyrkii hankkimaan mahdollisimman tasapuolisesti eri aatesuuntauksia ja elämänkatsomuksia<br />
edustavaa kirjallisuutta. Aineistonvalinnoilla kirjasto tahtoo edistää yhteiskunnallisia ja inhimillisiä perusarvoja<br />
kuten rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, suvaitsevuutta vähemmistöjä kohtaan ja luonnonja<br />
ympäristönhoitoa. Kirjasto ei puutu yksittäisen ihmisen kirjavalintoihin, vaan jokainen saa vapaasti<br />
valita kirjaston kokoelmista haluamansa, kunhan laina-aikoja noudatetaan.<br />
Edellä mainitut periaatteet sävyttävät myös kaupunginkirjaston kehitysvisiota 2004–2015.<br />
Lukemisen edistäminen – toimenpiteitä lukuhalun herättämiseksi<br />
Lukemisen edistäminen kuuluu kirjaston perustehtäviin.<br />
Koko vuoden jatkuu keskeytymätön lukemista edistävä työ, jota tehdään kirjahankinnoissa, asiakaspalvelussa<br />
ja kokoelmien parissa tehtävänä työnä. Kirjailijavierailut ja näyttelyt, teemapäivät ja PR-viikot<br />
(mainittakoon, että kaupunginkirjaston henkilöstö osallistuu Runeberginviikon suunnitteluun ja järjestämiseen)<br />
muodostavat tämän työn kohokohtia. Erään kirjallisuuspiirin, ääneenlukuryhmän ja kirjoittajaryhmän<br />
toiminnasta suuri osa sijoittuu kirjastoon, mitä on pidettävä hyvin myönteisenä.<br />
Lukemista edistävä toimintamme tulee kohdistumaan myös ikääntyneempään asiakaspiiriimme ja kiinnittämään<br />
huomiota varsinkin kierrätyskantamme hoitamiseen kaupungin eri hoitokodeissa.<br />
Kouluikäisille lapsille suunnatun kirjastotoiminnan suunnitelmiin kuuluu:<br />
Pärmtoppen – Paras kansi, joka on kirjallisuuskasvatukseen liittyvä lukemista edistävä hanke, joka<br />
suunnataan vuosikurssin 5 ruotsinkielisille oppilaille ja vuosikurssin 4 suomenkielisille oppilaille.<br />
Vuoden 2006 talousarvioanomuksissa on myös optio siihen, että jos koulusektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä<br />
saada käyttöön lisäresursseja, voidaan toteuttaa hanke nimeltä Sökpasset, joka on suunnattu<br />
opettajille ja kirjastonhoitajille, jotka haluavat työskennellä aktiivisti oppilaiden lukemisen ja tiedonhaun<br />
parissa.<br />
88
Strategiasuunnitelman mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palvelun saatavuus ja laatu<br />
Vielä enemmän aktiivisia lainaajia<br />
prosentteina kaupungin asukkaista<br />
(KP: minimi 45 %)<br />
Paljon fyysisiä kirjastokäyntejä /<br />
asukasmäärä<br />
(KP: minimi 10)<br />
Riittävästi hankittuja kirjoja ja<br />
AV-aineistoa<br />
(Kp: minimi 9.700 kpl/vuosi)<br />
TAVOITETASO<br />
55 %<br />
realistinen<br />
15<br />
maksimi<br />
8.500–9.700<br />
minimi<br />
ARVIOINTI (tilinpäätös)<br />
UUDISTUMINEN<br />
8. Aktiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö<br />
Tarpeeksi henkilöstöä riittävän hyvin<br />
määriteltyihin tehtäviin. Henkilöstö<br />
osallistuu aktiivisti henkilöstönkoulutukseen.<br />
Kun henkilöstöllä on mahdollisuus<br />
osallistua kirjaston eri kehittämishankkeisiin,<br />
osaaminen, työmotivaatio<br />
ja ammattiylpeys kasvavat.<br />
Henkilöstön kehittäminen on kirjaston<br />
kehittymisen tärkeä edellytys<br />
Realistinen tavoitetaso<br />
seuraavasti:<br />
Viihtyvyys työpaikalla<br />
ja kaupungin keskiarvoa<br />
vastaava tai hiukan<br />
parempi koulutus<br />
Uusia rakenteita ja uutta<br />
sisältöä ja toimintatapoja:<br />
- Lainaukseen ja tietokoneistukseen<br />
- Yhteistyöhankkeet<br />
(paikalliset, alueelliset,<br />
kansalliset, kansainväliset)<br />
89
9. Palvelutoimintojen uudistaminen<br />
Kirjaston tietokoneistuksen aktiivi<br />
uudistaminen ja asiakkaiden käyttöön<br />
tarkoitettujen tietokoneiden<br />
määrän lisääminen mahdollistaa<br />
vuorovaikutteisten palvelumuotojen<br />
lisäämisen ja antaa enemmän valmiuksia<br />
itsepalvelutoimintoihin.<br />
(KP: Internetiin liitettyjen asiakaspäätteiden<br />
tarve arvioidaan n. 1:ksi /<br />
1000 as.)<br />
Realistinen tavoite on<br />
seuraava:<br />
Vanhat tietokoneet (v:lta<br />
1999 ja vanhemmat)<br />
vaihdetaan uusiin.<br />
Kirjallisuuden näkyväistäminen<br />
nettikirjastossa +<br />
aktiivinen suhdetoiminta<br />
lukemisen ja kirjallisuuteen<br />
tutustumisen edistämiseksi<br />
Joitakin uusia tietokoneita<br />
hankitaan erityisesti asiakkaiden<br />
(itsepalvelu)<br />
käyttöön.<br />
PROSESSIT JA RAKENTEET<br />
10. Tehokas ja tarkoituksenmukainen<br />
organisaatio<br />
Eräänlainen tehokkuus ja kannattavuusindeksi<br />
voidaan laskea seuraavan<br />
yhtälön mukaan:<br />
henkilöstökustannukset + aineistohankintakustannukset<br />
/ fyysiset<br />
käynnit + kokonaislainaus<br />
realistinen<br />
Vrt. tilasto 2004:<br />
Pietarsaari 1,26<br />
Pohjanmaa 1,24<br />
Länsi-Suomen lääni 0,99<br />
Koko maa 0,98<br />
Monia käyntejä aukiolotuntia kohden:<br />
Vrt. tilasto 2004:<br />
Pietarsaari 71,07<br />
Pohjanmaa 26,40<br />
Länsi-Suomen lääni 39,47<br />
Koko maa 45,24<br />
maksimi<br />
90
VOIMAVARAT JA TALOUS<br />
12. Tasapainoinen talous<br />
Kaupungin kirjastotoimi tarjoaa<br />
kunnan käyttökustannusten vaatimattomalla<br />
osalla peruspalvelua,<br />
joka täyttää lain vaatimukset kunnan<br />
järjestämistä kirjasto- ja tietopalveluista.<br />
Verkostoajattelun ja yhteistyön<br />
kautta on kaupungissa syntynyt<br />
monia synergiavaikutuksia. Kaupunginkirjasto<br />
kehittyy, toimii ja<br />
on olemassa ja sitä tarvitaan lasten<br />
ja nuorten tulevaisuuden kaupungissa,<br />
koulukaupungissa, puutarhakaupungissa<br />
ja teollisuuskaupungissa<br />
tässä ja nyt ja vastedes.<br />
realistinen<br />
Kirjastoon panostetaan<br />
aktiivisti.<br />
KP =Kirjastopoliittinen ohjelma (ISBN 952-442-202-6)<br />
Tilasto = virallinen tilasto osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi<br />
SUORITTEET/TUNNUSLUVUT:<br />
TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008<br />
LAINAUS<br />
LAINAAJIA<br />
373838<br />
10462<br />
371428<br />
10398<br />
387130<br />
10314<br />
400000<br />
10800<br />
400000<br />
10800<br />
400000<br />
10800<br />
400000<br />
10800<br />
KIRJASTOKÄYNTEJÄ<br />
(fyysisiä)<br />
253036<br />
67536<br />
261138<br />
50684<br />
246528<br />
49586<br />
300000<br />
80000<br />
300000<br />
85000<br />
300000<br />
85000<br />
300000<br />
85000<br />
INTERNET-KÄYNTEJÄ<br />
kirjaston kotisivulla<br />
Vertailu<br />
Lainoja/asukas:<br />
- Pietarsaari<br />
- koko maa<br />
- kaksikielinen kunta A, n.<br />
19,15<br />
20,68<br />
19,25<br />
18,16<br />
19,09<br />
20,93<br />
19,75<br />
18,34<br />
19,92<br />
21,13<br />
20,09<br />
18,09<br />
45.000 as.<br />
- kaksikielinen kunta B, n.<br />
16.000 as.<br />
Vertailu<br />
Kirjastokäyntejä/asukas:<br />
- Pietarsaari<br />
- koko maa<br />
- kaksikielinen kunta A, n.<br />
12,96<br />
12,76<br />
11,59<br />
11,02<br />
13,42<br />
12,72<br />
11,55<br />
11,07<br />
12,69<br />
12,84<br />
11,51<br />
11,00<br />
45.000 as.<br />
- kaksikielinen kunta B, n.<br />
16.000 as.<br />
Työvuodet * 19,7 20,2 20,2 20 20 20 20<br />
* Valtakunnallisten laatusuositusten mukaan kirjaston henkilöstövahvuuden tulee olla vähintään yksi<br />
työvuosi / 1000 asukasta<br />
91
Perustelut:<br />
Jotta käyttäjille voitaisiin tarjota laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluja, on välttämätöntä, että käytettävissä<br />
on tarpeeksi suuret henkilöstöresurssit.<br />
Kauno- ja ammattikirjallisuuden saatavanapito kuuluvat edelleen kirjaston ydintoimintaan.<br />
Kaksikielisyys kuuluu kaupunginkirjastoon, ja se maksaa melkoisesti varastonpitona ja ”kaksinkertaisina”<br />
hankintoina, kun monet nimikkeet on hankittava yhdenmukaisina sekä suomeksi että ruotsiksi. Alalla<br />
käytettävissä olevien teknisen apuvälineiden ansiosta toiminta voidaan kuitenkin pitää sekä asiakasystävällisenä<br />
että suhteellisen kustannustehokkaana.<br />
Kirjastotoiminnalle on yleisesti luonteenomaista yhteistyö ja lähiverkottuminen. Siksi tullaan edelleen<br />
osallistumaan kirjastoverkon kehittämiseen paikallisesti ja alueellisesti ja jatkamaan yhteisen Fredrikatietokannan<br />
kehittämistä samalla, kun osallistutaan kirjastoverkon kehittämiseen kansallisella tasolla ja<br />
parannetaan yhteyksiä eri kirjastoyksiköihin ja tietokantoihin, mikä voi tulla merkitsemään osallistumista<br />
myös valtakunnallisiin viitetietopalveluihin.<br />
Kestävän kehityksen toimintatavoite:<br />
Kirjaston toimintaan sisältyy kestävän kehityksen ajatus. Kirjastossa kävijöillä on käytettävissään kirjakokoelmia<br />
ja AV-aineistoa, joita säilytetään kotiin lainattaviksi tai paikan päällä tutkisteltaviksi, mikä<br />
on eräänlaista kierrätystä. Kirjaston kokoelmien kautta leviää lisäksi tieto kestävästä kehityksestä. Painettujen<br />
tai sähköisten tietolähteiden keskittäminen yhteen paikkaan, kaupunginkirjastoon, mahdollistaa<br />
hankittujen resurssien tehokkaan käytön.<br />
Sosiaalisuus: kirjasto on puolueeton, avoin ja kaikkien käytettävissä oleva paikka. Toiminta ulottuu<br />
myös kirjaston seinien ulkopuolelle. Kirjaston toiminnan perusta on kestävä ja pysynee sellaisena myös<br />
vastaisuudessa.<br />
Toimintatavoitteisiin sisältyy myös kirjekuorien ja pakkausmateriaalin uudelleenkäyttö ja poistetun aineiston<br />
tehokas lähdelajittelu.<br />
TOIMIALA: 003 Museotoiminta<br />
Hoitaa ja hallinnoi: kaupunginmuseota Malmin talossa (Isokatu 2), kansliaa ja arkistoa (Isokatu 4),<br />
näyttelyhallia Tupakkamakasiinissa (Jaakonkatu 9), Tupakkamuseota (pakkauslaatikoissa), Westmaninmuorin<br />
tupaa (Visasmäellä), Runebergintupaa (Itärannantiellä), ja tuulimyllyä (Vestersundinkylässä).<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
Kerätä, säilyttää ja tutkia kaupungin henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä ja tiedottaa siitä.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET<br />
Museon esinevarasto voitiin suunnitellusti muuttaa Kaarilahdenhalliin vuoden 2005 aikana. Tupakkamuseon<br />
muutosta Tupakkamakasiiniin on tehtävä selvitys vuoden 2006 aikana.<br />
Investointisuunnitelman 2005–2007 mukaan Nygårdin verstaan kunnostustyöt aloitetaan v. 2007.<br />
Suunnitelma tehdään vuoden 2008 aikana taloussuunnitelman 2006–2008 mukaisesti.<br />
92
TOIMINTATAVOITTEET<br />
Osatavoitteet:<br />
Hallinnolliset:<br />
- kunnostaa Otto Malmin katu 3:n Nygårdin verstas tilapäisten näyttelyjen tiloiksi<br />
- aloittaa Isokatu 4:n toisen kerroksen kunnostustyöt vuoden 2006 aikana<br />
- siirtää Tupakkamuseo Tupakkamakasiiniin ja pyrkiä korottamaan Tupakkamuseon asemaa valtakunnalliseksi<br />
tupakkamuseoksi, joka esittelee tupakanvalmistusta, -käyttöä, -markkinointia<br />
ym. Suomessa<br />
- luoda museolle tiedottavat kotisivut kaupungin kotisivuille.<br />
Kävijämäärä:<br />
- lisätä yksityisten kävijöiden ja ryhmien määrää kiinnostavien näyttelyjen ja tapahtumien ja erikoisopastusten<br />
avulla<br />
- arvioida museon näyttelytoiminnan kyselyjä tekemällä<br />
- perustaa suomenkielinen museokerho (ruotsinkielinen alkoi toimia syksyllä 2005)<br />
Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 2004<br />
kävijöitä 13 084 9 683 8 805 12 045 11473 11014<br />
ryhmiä 202 270 384 275 215<br />
Strategiasuunnitelman mukaiset sitovat tavoitteet valtuustoon nähden:<br />
Vaikuttavuus<br />
1. Palvelun saatavuus ja laatu<br />
Tavoite 2006 Tavoitetaso Arviointi<br />
Lisätä kävijämäärää ja tavoitteellista<br />
toimintaa (museokerhot,<br />
erikoisopastukset)<br />
13 000 kävijää<br />
270 ryhmiä<br />
Kävijäkyselyt<br />
Näyttelymäärä<br />
Vuotuiset arvioinnit<br />
RESURSSIT JA TALOUS<br />
12. Tasapainoinen talous<br />
Tavoite<br />
(Talous/ tehokkuus)<br />
Jatkaa museotoiminnan<br />
keskittämistä<br />
Lisätä tuloja<br />
Tavoitetaso<br />
Säilyttää talousarvioja<br />
valtionosuustaso<br />
Lisätä myyntiä museopuodin<br />
avulla<br />
Arviointi<br />
Tilinpäätös 2005<br />
Tunnusluvut:<br />
TA 2002 TA 2003 TA 2004 TA 2005 TS 2006 TS 2007<br />
Työvuodet 8 8 8 8 8 8<br />
93
Perustelut:<br />
Museolla on edessään Tupakkamuseon muutto Tupakkamakasiiniin, jossa museo asetetaan näytteille.<br />
Esineiden puhdistus ja muutto aiheuttavat museolle lisäkustannuksia.<br />
Kestävän kehityksen toimintatavoite:<br />
Museo lajittelee jätteet yleisen käytännön mukaan ja sillä on ollut erityinen astia paperia varten jo useita<br />
vuosia. Museoiden etiikkaan kuuluu itsestään selvästi ajatus eri aineiston ja esineiden säilyttämisestä ja<br />
kierrätyksestä.<br />
KULTTUURILAUTAKUNTA<br />
1000 euro<br />
Tilinpäätös-04<br />
<strong>Talousarvio</strong>-05<br />
Lautakunnan<br />
ehdotus-06<br />
<strong>Talousarvio</strong>-06<br />
Menot 1 819 1 945 1 882 1 882<br />
Tulot 110 74 74 74<br />
Netto 1 709 1 871 1 808 1 808<br />
94
LIIKUNTALAUTAKUNTA<br />
Liikunnanjohtaja: Tove Jansson-Lähteenmäki<br />
TOIMINTA-ALA:<br />
Liikuntalautakunnan toiminta-alaan kuuluvat liikuntatoimisto, uimahalli, urheilutalo, Fanta Sea-puisto,<br />
Tellushalli, keskusurheilukenttä, ulkoilureitit ja sora- ja ruohokentät. Toiminta järjestetään yhteistyössä<br />
kaupungin eri toimialojen ja paikallisten urheiluseurojen kanssa.<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
Tavoitteena on taata kuntalaisten mahdollisuudet päivittäiseen liikuntaan ja kuntoiluun turvallisessa,<br />
kaksikielisessä ympäristössä, johon pääsee helposti.<br />
1 KUNTOLIIKUNTA<br />
- liikuntalaitosten ja ulkoilualueita ylläpidetään ja kehitetään siten, että ne vastaavat seurojen<br />
ja kuntalaisten tarpeita<br />
- voimavaroja jaettaessa avustuksina ja tukina kiinnitetään huomiota toiminnan laajuuteen,<br />
junioritoimintaan ja liikuntamuodon yhteisölliseen merkitykseen.<br />
- järjestäytynyttä seuratoimintaa edistetään.<br />
2 KILPA- JA HUIPPU-URHEILU<br />
- liikuntalaitoksia ylläpidetään tavalla, joka mahdollistaa kilpa- ja huippu-urheilun<br />
- erityistä huomiota kiinnitetään seuroihin, jotka saavuttavat ansiokkaasti huipputuloksia kansallisella<br />
ja kansainvälisellä tasolla.<br />
3 TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA<br />
- yhteistyötä muiden liikunnanjärjestäjien kanssa kehitetään monipuolisen terveysliikuntatarjonnan<br />
aikaansaamiseksi<br />
- terveyttä edistävästä liikunnasta tiedotetaan.<br />
4 ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA<br />
Kunnan olisi taattava kaikille ikääntyneille ja eri erityisryhmille mahdollisuus käyttää päivittäin<br />
kautta vuoden liikenneväyliä ja liikuntapaikkoja, jotka ovat helposti saavutettavia ja turvallisia<br />
ja jotka houkuttelevat liikkumiseen. Varsinkin ikääntyneiden ja erityisryhmien, kuten liikuntarajoitteisten<br />
tai kuulo-, näkö- tai muuten vammaisten päivittäinen liikunta riippuu ratkaisevasti<br />
siitä, että lähiympäristössä on teitä ja paikkoja, joissa he voivat liikkua turvallisesti ja esteettömästi.<br />
5. KOULULIIKUNTA<br />
Koululiikunnan tarve on huomioitava siten, että koululaisilla on mahdollisuus monipuoliseen<br />
liikuntaan, harjoitteluun ja ulkoilun harrastamiseen.<br />
95
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET<br />
1. Liikuntalaitosten liikuntatarjonnan jatkuva kehittäminen.<br />
- eri ikäryhmille suunnatun liikunta- ja urheilutarjonnan kehittäminen<br />
- määräaikaiset hankkeet<br />
2. Teknisen viraston ja liikuntatoimiston yhteistyö käydään läpi ja asiakaspalvelun parantamiseksi<br />
tehdään kehittämisehdotuksia.<br />
- laitokset ja materiaaliresurssit käydään läpi ja liikuntalaitosten<br />
pitkän aikavälin suunnitelmat päivitetään.<br />
3. Fanta Sea –puisto kuuluu vuodesta 2006 lähtien liikuntalautakunnan alaisuuteen.<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palvelun saatavuus ja laatu<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari (min./real./maks.) Toteutuma/toimenpide<br />
Liikunnan aseman vahvistaminen<br />
Pietarsaaressa ja sen seudulla<br />
Kaupungin liikuntalaitosten käyttöaste<br />
60 % / 85 % / 100<br />
%<br />
2. Asukkaiden osallistuminen, viihtyvyys<br />
ja turvallisuus<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari (min./real./maks.) Toteutuma/toimenpide<br />
Kaikenikäiset tyytyväiset asiakkaat 85 % Kyselytutkimus Urheilutalossa<br />
Yhteistyötä seurojen kanssa lisätään<br />
- parempi yhteydenpito kolmannen<br />
sektorin kanssa ja talkoohengen jatkuminen<br />
Kaikki seurat<br />
osallistuvat kerran<br />
vuodessa liikuntalautakunnan<br />
järjestämiin<br />
kokouksiin<br />
96
UUDISTUMINEN<br />
9. Palvelutoimintojen uudistaminen<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari (min./real./maks.) Toteutuma/toimenpide<br />
Liikuntalaitosten välisen tietoverkon kehittäminen<br />
- s-posti ja Internet Keskuskentälle 100 %<br />
Nettiohjelma liikuntapaikkojen ja -laitosten varausta<br />
varten<br />
Toteuttaminen yhdessä kaupungin muiden toimielinten<br />
kanssa. Varaukset Internetin kautta. Varaukset<br />
koko ajan ajan tasalla. 100 %<br />
PROSESSIT JA RAKENTEET<br />
10. Tehokas ja tarkoituksenmukainen<br />
organisaatio<br />
Tavoite - 2006 Tavoitetaso Arviointi (tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari (min./real./maks.) Toteutuma/toimenpide<br />
Liikuntapaikkojen ja –laitosten yksityiskohtainen<br />
kunnostamissuunnitelma<br />
- kattavan suunnitelman laatiminen<br />
yhteistyössä käyttäjien ja teknisen viraston<br />
kanssa 100 %<br />
Suoritteet/ Tunnusluvut TP-01 TP-02 TP-03 TA-04 TA-05 TS-06 TS-07<br />
Myös vertailu muihin<br />
Uimahalli<br />
Asiakasmäärä<br />
Euro<br />
Fanta Sea<br />
Asiakasmäärä<br />
Euro<br />
Tellus<br />
Asiakasmäärä<br />
Euro<br />
Salibandysali<br />
Asiakasmäärä<br />
Euro<br />
Tanssisali, Pingis-,<br />
Spinning-sali €<br />
asiakasmärä<br />
75 000<br />
125 000<br />
60 000<br />
58 333<br />
45 000<br />
26 000<br />
0<br />
0<br />
56 173<br />
63 473<br />
7 468<br />
6 322<br />
105 654<br />
360 000<br />
35 016<br />
63 000<br />
18 227<br />
41 500<br />
2 355<br />
1848<br />
Työvuodet 8,5 8,55 10,55 10,60 10,6 10,6 10,6<br />
*) Keskuskentän nurmen kulumisen välttämiseksi rajoitetaan käyttöoikeutta 6.5.–9.6. siten, että silloin sillä voidaan pelata ainoastaan<br />
otteluita ja 10.6.–30.8. kenttää voidaan käyttää 10–12 tuntia viikossa. Myös useimpien muiden kenttien käyttöaikaa<br />
rajoitetaan kesällä 8–15 tuntiin viikossa.<br />
97<br />
148 000<br />
445 000<br />
31 169<br />
47 091<br />
14 216<br />
9 343<br />
120 000<br />
400 000<br />
8 775<br />
20 583<br />
60 000<br />
80 000<br />
14 000<br />
25 000<br />
125 000<br />
400 000<br />
9 000<br />
21 000<br />
60 000<br />
85 000<br />
14 000<br />
25 000<br />
125 000<br />
400 000<br />
9 000<br />
21 000<br />
60 000<br />
85 000<br />
14 000<br />
25 000<br />
h/år<br />
3 000<br />
2 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
Jalkapallokentät käyt. h. * 1060 1100 1200 1200<br />
Yleisurheilu käyt. h* 178 150 150 150<br />
Erikoisurh. ilmoit/ h 646 /160 650/160 800/200 800/200
PERUSPALVELUN ARVIOINTIMITTARI, JATKOVALMISTELUA KOSKEVA EHDOTUS<br />
INDIKAATTORIT<br />
URHEILU- JA LIIKUNTAPALVELUT<br />
LIIKUNNAN KÄYTTÖKUSTANNUKSET<br />
112,48 euroa/as. (2196 644 €/19 467 as.)<br />
SISÄLIIKUNTAPAIKAT<br />
0, 87 m 2 / as. (16 965 m 2 /19 467 as.)<br />
TUKEA SAAVIEN URHEILU- JA LIIKUNTASEUROJEN MÄÄRÄ: 25 seuraa/ 37 000 € v. 2004<br />
LIIKUNTALAUTAKUNTA<br />
1000 euro<br />
Tilinpäätös-04<br />
<strong>Talousarvio</strong>-05<br />
Lautakunnan ehdotus-06<br />
<strong>Talousarvio</strong>-06<br />
Menot 1 385 1 796 2 206 2 211<br />
Tulot 463 565 579 589<br />
Netto 922 1 231 1 627 1 621<br />
98
TEKNINEN LAUTAKUNTA<br />
Virastopäällikkö: Heimo Toiviainen<br />
Tekninen hallinto<br />
Kaupunki ja talonsuunnittelu<br />
Talo-osasto<br />
Mittausosasto<br />
Kunnallistekniikka<br />
TOIMINTA-ALUE: Tekninen virasto<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Tekninen virasto<br />
- valmistelee kaupungin maa- ja kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisen<br />
edellytysten turvaamiseksi.<br />
- hallinnoi, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta<br />
kuten katuja, kevyen liikenteen väyliä, puistoja ja venesatamia sekä hallinnon, koulutuksen, kulttuurin,<br />
lastenhoidon ja vanhustenhuollon, urheilun, yhdyskuntatekniikan ym. tarpeisiin käytettäviä laitoksia<br />
ja rakennuksia sekä hoitaa metsäomaisuutta.<br />
- hoitaa kaupunkiympäristöä herkkätuntoisesti siten, että se kehittyy tasapainoiseksi kokonaisuudeksi<br />
- kehittää kaupungin julkisia tiloja (paikkoja ja rakennuksia) ja yhdyskuntatekniikkaa siten, että ne<br />
edistävät elinvoimaista kaupunkielämää<br />
Tämä tehdään yhteistyössä kaikkien kaupungin hallinnossa toimivien kanssa, yksityisten kansalaisten<br />
kanssa sekä erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten yhteisöjen kanssa.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:<br />
Tekninen virasto tehostaa toimintojaan. Toiminnan ja talouden johtamista, suunnittelua, ohjausta ja valvontaa<br />
yksinkertaistetaan ja tehostetaan mm. siten, että yksikkökustannukset, kustannusten ja tuottojen<br />
jakautuminen, resurssien kohdentuminen, tavoiteltavat tuotantomäärät ja tavoiteltava laatu määritellään<br />
tärkeimmille tuotteille ja palveluille. Aloitetaan tuote- ja palvelukohtaisen, johtamista palvelevan taloushallinnon<br />
suunnittelu. Kustannustehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä lisätään. Toimintojen tehostaminen<br />
tehdään omien laatu- ja kehittämistyötapojen avulla yhdessä henkilöstön kanssa ja teknisen viraston<br />
strategian mukaisesti.<br />
99
Strategian mukaiset valtuustoa kohtaan sitovat tavoitteet:<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
Palveluiden saatavuus ja laatu<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi / Tilinpäätös 2006<br />
Teknisen viraston eri tuotteiden ja palveluiden<br />
asiakastyytyväisyys.<br />
Uutta asiakastyytyväisyyden<br />
mittausjärjestelmää<br />
käytetään ensimmäisen kerran.<br />
Saadaan perustietoa,<br />
jota hyödynnetään kehittämistyössä.<br />
Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi / Tilinpäätös 2006<br />
Seudun kuntien kanssa yhteiset teknisen Yksi kehittämishanke<br />
sektorin kehittämishankkeet<br />
käynnissä.<br />
UUDISTUMINEN<br />
Tuotanto- ja palveluprosessien uudistaminen ja jatkuva kehittäminen<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi / Tilinpäätös 2006<br />
Prosessien kehittämisryhmien toimintaraportit<br />
Kaikki kehittämisryhmät<br />
raportoivat onnistuneista<br />
toimintojen järkeistämis-, ja<br />
tehostamistoimenpiteistä.<br />
Tuotteistaminen suurimmaksi<br />
osaksi valmis.<br />
TUNNUSLUVUT:<br />
TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007<br />
Työvuodet 239 233 206,6 196,1 207 207 200<br />
100
TOIMINTA-ALUE: 001 Tekninen hallinto<br />
Toiminta-alue käsittää teknisen hallinnon ja teknisen lautakunnan. Vuoden 2005 aikana siirrettiin kanslian<br />
kolme kirjanpitäjää rahatoimistoon, kaksi palkanlaskijaa henkilöstötoimiston palkkaosastolle, yksi<br />
kanslisti keskushallintoon ja pysäköinninvalvonta teknisen viraston kunnallistekniselle osastolle. Hallintopäällikön<br />
virka lakkautettiin.<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Tekninen hallinto<br />
- tuottaa hallinnollisia tukipalveluja viraston muille osastoille<br />
- hoitaa ja kehittää ulkoista ja sisäistä tiedotusta.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:<br />
Kaupungin hallinnon keskittämisestä on tehty päätös ja keskittäminen toteutettiin 1.10.2005 lähtien, jolloin<br />
myös teknisen viraston hallinto lakkautettiin osastona ja muutettiin toiminta-alueeksi tekninen hallinto.<br />
Muutokset on huomioitu budjetoinnissa.<br />
Strategian mukaiset valtuustoa kohtaan sitovat tavoitteet:<br />
PROSESSIT JA RAKENTEET<br />
Sujuva päätöksentekoprosessi<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi/Tilinpäätös 2006<br />
Asioiden käsittelyaika<br />
Erityyppisten asioiden käsittelyajoille<br />
on laadittu<br />
realistiset tavoitteet.<br />
TUNNUSLUVUT:<br />
TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008<br />
Työvuodet 14,6 11,7 10,4 11 3 3 3<br />
101
TOIMINTA-ALUE: 002 Kaupunkisuunnittelu<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Kaavoitusosasto<br />
- valmistelee kaupungin kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisen<br />
edellytysten turvaamiseksi siten, että kaupunkirakenne pysyy kiinteänä<br />
- huolehtii kaavoituksen, neuvonnan, koulutuksen, valvonnan ja viranomaislausuntojen avulla<br />
kaupunkirakentamisen ja kaupunkikuvan laadusta siten, että rakentaminen edistää yksilön hyvinvointia<br />
ja johtaa kanssakäymistä edistävään ja esteettisesti korkeatasoiseen yhdyskuntaan.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:<br />
Pietarsaaren väestön ikärakenne vaatii, että suunnittelussa joudutaan kasvavassa määrin ottamaan huomioon<br />
ympäristön laatu ”seniorinäkökulmasta”, esimerkiksi kaupungin keskeisten osien suunnittelussa.<br />
Strategiasuunnitelman valtuuston nähden sitovat tavoitteet:<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
Yhdyskunnan kehityksen edellyttämä suunnittelun taso<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi/Tilinpäätös 2006<br />
Tavoitteen mukaisten suunnitelmien<br />
valmistuminen luottamusmieselinten<br />
käsittelyä varten (lautak:t, kh,<br />
valtuusto)<br />
Yleiskaavan tarkistusehdotus<br />
voidaan käsitellä<br />
valtuustossa.<br />
Keskustasuunnitelman<br />
päivittämistyö aloitetaan.<br />
TUNNUSLUVUT:<br />
TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008<br />
Työvuodet 5 5 4,8 5 5 5 5<br />
102
TOIMINTA-ALUE: 003 Talo-osasto<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Talo-osasto<br />
- toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on mahdollisimman<br />
tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa rakennuksissa tai vuokratiloissa<br />
- rakennuttaa, suunnittelee, isännöi, pitää kunnossa ja siivoaa kaupungin toimitilat ja rakennukset<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:<br />
Vuoden 2006 budjettiin sisältyy kiinteistömassan kasvu uudella linja-autoasemalla. Budjettivuoden aikana<br />
toteutetaan <strong>Jakobstad</strong>s gymnasiumin saneeraus ja lisärakentaminen.<br />
Kehitystyö kiinteistönhoidon ja kunnossapitävien investointien toiminnoissa jatkuu. Gymnasiumin toiminta<br />
on rakennustöiden ajaksi siirretty Strengbergin kiinteistöstä vuokrattuihin tiloihin, mikä lisää<br />
käyttömenoja 113 400 €.<br />
Tämän lisäksi jatkuu talo-osastolla kaikkien toimintojen tehostamisen sekä kustannustietoisuuden ja<br />
kustannusennustamisen kehitystyö.<br />
Strategian mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:<br />
UUDISTUMINEN<br />
Pitävät suunnittelun, tuotannon ja palveluiden toteuttamisen aikataulut<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi / Tilinpäätös 2006<br />
Aikatauluseuranta:<br />
Hyväksytty / toteutunut<br />
90 % sisällöstä<br />
PROSESSIT JA RAKENTEET<br />
Investointihankkeiden budjettikuri<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi / Tilinpäätös 2006<br />
Hyväksytyt tavoitehinta-arviot Tavoitehinta-arvio pitää 100<br />
%<br />
103
RESURSSIT JA TALOUS<br />
Optimaalinen kiinteistöjen käyttöaste<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi / Tilinpäätös 2006<br />
Käyttöasteen seuranta 90 %<br />
Kriittinen menestystekijä:<br />
Omaisuuden kunto- ja käyttöarvon säilyminen<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi / Tilinpäätös 2006<br />
Ennakoiva pitkän tähtäyksen kiinteistönhoito-ohjelma<br />
Hoito-ohjelma käytössä:<br />
v. 2008<br />
TUNNUSLUVUT:<br />
Talo-osaston kiinteistökanta<br />
TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TS 2006 TS 2007 TS 2008<br />
Asuinrakennukset<br />
Hoitorakennukset<br />
Konttorirakennukset<br />
Museo- ja yleiset rak.<br />
Opetusrakennukset<br />
Maatalousrak.<br />
Muut rakennukset<br />
Yhteensä :<br />
1 688 m 2<br />
10 673 m 2<br />
12 339 m 2<br />
7 576 m 2<br />
43 497 m 2<br />
390 m 2<br />
13 586 m 2<br />
89 749 m 2 1 688 m 2<br />
12 463 m 2<br />
12 339 m 2<br />
7 576 m 2<br />
43 497 m 2<br />
390 m 2<br />
13 586 m 2<br />
91 539 m 2 1 688 m 2<br />
12 463 m 2<br />
12 690 m 2<br />
7 576 m 2<br />
43 497 m 2<br />
390 m 2<br />
13 586 m 2<br />
91 890 m 2 1 688 m 2<br />
12 463 m 2<br />
12 690 m 2<br />
7 576 m 2<br />
43 497 m 2<br />
390 m 2<br />
13 586 m 2<br />
91 890 m 2 1 688 m 2<br />
12 463 m 2<br />
12 090 m 2<br />
7 576 m 2<br />
45 000 m 2<br />
390 m 2<br />
13 586 m 2<br />
92 793 m 2 1 688 m 2<br />
12 463 m 2<br />
12 090 m 2<br />
7 576 m 2<br />
45 000 m 2<br />
390 m 2<br />
13 586 m 2<br />
92 793 m 2 1 688 m 2<br />
12 463 m 2<br />
12 090 m 2<br />
7 576 m 2<br />
45 000 m 2<br />
390 m 2<br />
13 586 m 2<br />
92 793 m 2<br />
Työvuodet 98 96,9 96,3 101 100 99 99<br />
TOIMINTA-ALUE: 004 Mittaus ja maankäyttö<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Mittausosasto<br />
- valmistelee kaupungin maapoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisen edellytysten<br />
turvaamiseksi.<br />
- kehittää ja ylläpitää kaupungin paikkatietojärjestelmää<br />
- pitää kaupungin kiinteistörekisteriä<br />
- hoitaa ja kehittää asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostusta<br />
- hallinnoi kaupungin maaomaisuutta, hoitaa maanhankintaa ja maanluovutusta sekä kaupungin omistamia<br />
metsiä monikäyttösuunnitelman mukaisesti<br />
104
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:<br />
Valtion ja kaupunkien kiinteistörekisterit on yhdistetty (UKTJkii-projekti) vuoden 2005 aikana ja uusi<br />
järjestelmä on nyt käytössä. Paikkatietojärjestelmän kehittäminen ja ylläpito sitovat merkittävän osan<br />
osaston resursseista.<br />
Strategian mukaiset valtuustoa kohtaan sitovat tavoitteet:<br />
RESURSSIT JA TALOUS<br />
Maapolitiikan tase positiivinen pitkällä aikavälillä<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi / Tilinpäätös 2006<br />
Tulojen suhde menoihin<br />
Maanmyyntitulot ja tarkasteluvuoden<br />
uusien vuokrasopimusten<br />
pääomitetut (4<br />
%) tulot yhteensä ylittävät<br />
maanostomenot 5-10 vuoden<br />
tarkastelujaksolla.<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
AKTIIVINEN MAAPOLITIIKKA: Asumiselle ja yritystoiminnalle tarjolla tarvittava<br />
määrä tontteja<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi / Tilinpäätös 2006<br />
Raakamaan hankinta<br />
Raakamaata hankitaan<br />
10–15 ha viiden vuoden<br />
kuluessa, 2–3 ha vuodessa<br />
105
TUNNUSLUVUT:<br />
TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008<br />
Myyty maata 1000 euroa 41 68 281 200 200 200 200<br />
ostettu maata 1000 euroa 224 501 589 200 200 200 200<br />
puunmyyntitulot 1000 euroa 112 86 86 80 70 70 70<br />
rekisteröity tontteja kpl<br />
67<br />
81<br />
118<br />
70<br />
70<br />
70<br />
70<br />
rekisteröity yleisiä alueita kpl<br />
Vertailu muihin<br />
Työvuodet<br />
1 16 14 20 20 20 20<br />
17 17,8 18 17 17 17 17<br />
TOIMINTA-ALUE: 005 Kunnallistekninen osasto<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Kunnallistekninen osasto<br />
- rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupungin kadut, kevyen liikenteen<br />
väylät, torit ja muut yleiset alueet, puistot ja viheralueet, venesatamat sekä urheilu- ja virkistyslaitokset<br />
- tuottaa ja kehittää myös teknisen viraston muun palveluntuotannon tarpeisiin tukipalveluja<br />
kuten materiaali-, korjaamo, kone- ja kuljetuspalveluja<br />
- hallinnoi pysäköinninvalvontaa<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:<br />
Fanta Sea ei enää kuulu kunnallistekniikan budjettiin. Vuonna 2005 oli varattu sisäinen vuokra<br />
Fanta Seasta. Urheilu- ja liikunta-alueilla on yksi työntekijä enemmän kuin ennen. Tellushallin<br />
kunnossapito ja valvonta kuuluu kunnallistekniselle osastolle ja itse kiinteistöä hoitaa talo-osasto.<br />
Pysäköinninvalvonta on siirtynyt teknisestä hallinnosta kunnallistekniselle osastolle.<br />
106
Strategian mukaiset valtuustoa kohtaan sitovat tavoitteet:<br />
PROSESSIT JA RAKENTEET<br />
Tehokas ja taloudellinen organisaatio<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi / Tilinpäätös 2006<br />
Katujen kunnossapidon ja puistojen<br />
hoidon kustannukset / asukas<br />
Kerätään hintatietoa eri<br />
tuotteille. Kehittämisryhmät<br />
toimivat<br />
Investointihankkeiden budjettikuri<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi/Tilinpäätös 2006<br />
Hyväksytyt tavoitehinta-arviot<br />
Kallioleikkaukset ovat<br />
suunnittelijan tiedossa.<br />
UUDISTUMINEN<br />
Pitävät suunnittelun, tuotannon ja palveluiden toteuttamisen aikataulut<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso 2006 Arviointi/Tilinpäätös 2006<br />
Aikatauluseuranta:<br />
hyväksytty / toteutunut<br />
Investointien seurannassa<br />
raportoidaan lautakunnalle<br />
aikatauluarvio.<br />
TUNNUSLUVUT:<br />
TP 2002 TP 2003 TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008<br />
Työvuodet 75 74 73,3 74 72,73 72,93 72,93<br />
Tuntipalkkaisia v. 2006: 12+5,65+7,5+16+11,52, vakinaisia kausityöntekijöitä 14,52<br />
Kuukausipalkkaisia v.2003: 2,8+5+5<br />
(Ei mukana henkilötyövuosissa: tilapäisiä kausityöntekijöitä 3+1, työllistettyjä 4, siviilipalvelustyöntekijä<br />
1)<br />
107
TEKNINEN LAUTAKUNTA<br />
1000 euro<br />
Tilinpäätös-04<br />
<strong>Talousarvio</strong>-05<br />
Lautakunnan<br />
ehdotus-06<br />
<strong>Talousarvio</strong>-06<br />
Menot 12 123 12 247 12 278 12 111<br />
Tulot 11 525 12 694 12 642 12 474<br />
Netto 598 -447 -364 -363<br />
108
LIIKELAITOKSET<br />
109
PIETARSAAREN VESI<br />
Pietarsaaren Veden hallitus<br />
Johtaja Markku Kaksonen<br />
TOIMINTA-AJATUS:<br />
Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin liittyviä<br />
palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen toimintaansa yhdyskunnan muun<br />
kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti.<br />
Omalla toiminta-alueellamme huolehdimme vesihuollosta kaikissa olosuhteissa. Palvelemme kuitenkin<br />
myös oman toiminta-alueemme ulkopuolella olevia asiakkaita ja muita vesihuoltolaitoksia<br />
erilaisissa vesihuollon ratkaisuissa.<br />
Toimimme kunnallisena liikelaitoksena, jolle kaupunginvaltuusto ja laitoksen hallitus asettavat<br />
toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:<br />
Vuosi 2006 tulee olemaan laitoksen neljäs toimintavuosi kunnallisena liikelaitoksena. Kovin merkittäviä<br />
muutoksia emme odota tapahtuvan ulkoisessa toimintaympäristössämme. Jatkamme laitoksen<br />
toiminnan ja talouden puitteiden sekä myös organisaatiomme kehittämistä kyetäksemme<br />
vastaamaan tuleviin haasteisiimme.<br />
Jäteveden käsittelyämme koskevan luvan ehtojen tarkistaminen on tätä kirjoitettaessa edelleenkin<br />
viranomaisen käsittelyssä. Typpipäästöjen vähentämisvaatimusten tiukentaminen lisää investointipainetta<br />
n. 3–4 milj. eurolla parin vuoden ajan viranomaispäätöksen tultua voimaan. Puhdistusprosessia<br />
on täydennettävä ja puhdistuslaitosta laajennettava tuntuvasti, jotta typpiyhdisteitä voitaisiin<br />
poistaa.<br />
Veden ja jäteveden laskutettavissa määrissä ei ole näköpiirissä suuria muutoksia. Yhteistyö naapurikuntien<br />
vesi- ja viemärilaitosten kanssa jatkuu pääpiirtein entiseen malliin.<br />
110
TOIMINTATAVOITTEET:<br />
Strategian mukaiset ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:<br />
VAIKUTTAVUUS (Asiakkaan näkökulma)<br />
Vesihuoltopalvelun saatavuus ja laatu<br />
Arviointikriteeri / -mittari Tavoitetaso 2006 Toteutuma / Toimenpide<br />
Asiakastyytyväisyys<br />
Asiakastyytyväisyyden mittausjärjestelmän<br />
testaus ja käyttöönotto<br />
UUDISTUMINEN (Henkilöstön ja työyhteisön näkökulma)<br />
Tuotanto- ja palveluprosessien uudistaminen<br />
Arviointikriteeri / -mittari Tavoitetaso 2006 Toteutuma / Toimenpide<br />
Kehittämisryhmän raportti<br />
Asiakasprosessit on kuvattu ja<br />
kehittämistyö jatkuu<br />
PROSESSIT JA RAKENTEET (Organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma)<br />
Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio<br />
Arviointikriteeri / -mittari Tavoitetaso 2006 Toteutuma / Toimenpide<br />
Palvelujen tuotantokustannukset<br />
ja hinnat<br />
Keskitaso kokoluokan laitosten<br />
vertailussa<br />
RESURSSIT JA TALOUS (Resurssien ja talouden hallinnan näkökulma)<br />
Tasapainoinen talous<br />
Arviointikriteeri / -mittari Tavoitetaso 2006 Toteutuma / Toimenpide<br />
Omarahoitus<br />
Velkaantuminen laskusuunnassa<br />
111
TOIMINTA JA TALOUS:<br />
Tuotot ja kulut:<br />
Myyntituottojen budjetoinnin lähtökohtana olevia vesimääriä on tässä tarkistettu hieman viime<br />
vuosien tulosten perusteella. Veden perusmaksu- ja käyttömaksutuloissa ei ole huomioitu suurempia<br />
hintojen tarkistuksia. Perusmaksua kohdennetaan enemmän suurempiin kiinteistöihin.<br />
Veden käyttömaksu pysyy ennallaan eli asiakkaan maksama verollinen hinta on edelleenkin 1,45<br />
euroa/m 3 . Jäteveden perusmaksu- ja käyttömaksutuloissa on huomioitu jonkin verran tuntuvammat<br />
korotukset. Perusmaksu kaksinkertaistuu ja käyttömaksun verollinen hinta nousee 0,20 euroa/m<br />
3 (13,7 %) eli 1,65 euroon/m 3 .<br />
Toimintakulujen budjetoinnissa lähtökohtana on ollut nykyinen henkilöstö ja olemassa olevat vakanssit.<br />
Tilaa organisaation kehittämiselle on jonkin verran budjetoitu johtoverkkojen ylläpitoon,<br />
jossa kehittämistarve tällä hetkellä on suuri.<br />
Omistajan laitokselle asettama tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta eli 671 789 € vuodessa.<br />
Vaatimus on laitoksen liikevaihtoon nähden suhteellisen kova (2002–2004 toteutuneesta vaihdosta<br />
15–18 %). Laitoksen on tämän lisäksi tuloillaan katettava sekä toimintamenonsa että investointimenonsa.<br />
Laitoksella on pakostakin edessään varsin mittavat investoinnit. Sekä vesijohtoverkon että viemäriverkon<br />
toimintakunnon turvaaminen edellyttää toimenpiteitä. Vaatimus jäteveden sisältämien<br />
typpiyhdisteiden vähentämisestä lisää toteutuessaan investointipaineita, luokkaa 3–4 milj. euroa<br />
parin vuoden aikana viranomaisen päätöksen voimaantulosta.<br />
Investointitarpeet tuntien kaupunginvaltuusto korotti taannoisella kehyspäätöksellään laitoksen<br />
juokseviin investointeihin tarkoitetun määrärahan 1,5 milj. euroon vuodesta 2006. Kyseessä on<br />
investointitason nosto pidemmäksi ajaksi.<br />
Päätös saattaa laitoksen rahoitusmielessä uuteen tilanteeseen. Kun käyttökuluja ei juuri voida vähentää,<br />
on tarkasteluun otettava laitoksen maksutulot ja/tai tingittävä omistajan laitokselle asettamasta<br />
tuottovaatimuksesta. Tällöin voimme muistaa, että veden tai jäteveden käyttömaksun hinnankorotus<br />
0,122 euroa/m 3 tuo noin 150 000 euron vuotuisen maksutuoton lisän.<br />
Laitoksen alustavat tulos- ja rahoituslaskelmat seuraavat ohessa.<br />
Kaupunginhallitus päätti, että tuottovaatimuksessa pysytään.<br />
Investoinnit:<br />
Alustava investointimäärärahan käyttösuunnitelma on esitetty seuraavassa (1 000 euroa). Pääpaino<br />
laitoksen investoinneissa tulee edelleenkin olemaan johtoverkkojen saneerauksessa. Yksityiskohtaisen<br />
käyttösuunnitelman vahvistaa laitoksen hallitus valtuuston myönnettyä määrärahan.<br />
TP2002 TP2003 TP2004 TA2005 TA2006 TS2007 TS2008<br />
Uudisrakentam. 731 404 713 527 400 400<br />
Saneeraus 318 1 164 287 718 800 800<br />
Puhdistamot ym. 26 382 125 250 250<br />
Ajoneuvot ym. 28 130 50 50<br />
Netto 1 188 1 103 1 950 1 000 1 500 1 500 1 500<br />
112
Tunnusluvut:<br />
Laskutettu vesi, 1 000 m3/a<br />
- oma alue<br />
- muut laitokset<br />
Laskutettu jätevesi, 1 000 m 3 /a<br />
- oma alue<br />
- muut laitokset<br />
Vesijohtoverkon pituus, m<br />
Viemäriverkon pituus, m<br />
Vesimaksu, €/m 3<br />
Käyttömaksu<br />
Vertailumaksu<br />
Käyttömaksun keskiarvo maassa<br />
Vertailumaksun keskiarvo<br />
maassa<br />
Jätevesimaksu, €/m 3<br />
Käyttömaksu<br />
Vertailumaksu<br />
Käyttömaksun keskiarvo maassa<br />
Vertailumaksun keskiarvo<br />
maassa<br />
TP2002 TP2003 TP2004 TA2005 TA2006 TS2007 TS2008<br />
1 511<br />
157<br />
1 428<br />
735<br />
189<br />
023<br />
183<br />
596<br />
1,44<br />
1,51<br />
0,96<br />
1,26<br />
1,24<br />
1,24<br />
1,41<br />
1,60<br />
1 486<br />
162<br />
1 406<br />
713<br />
191<br />
269<br />
186<br />
505<br />
1,44<br />
1,51<br />
0,99<br />
1,33<br />
1,24<br />
1,24<br />
1,46<br />
1,70<br />
1 506<br />
169<br />
1 436<br />
802<br />
192<br />
248<br />
190<br />
163<br />
1,45<br />
1,67<br />
1,01<br />
1,35<br />
1,45<br />
1,67<br />
1,48<br />
1,74<br />
1 550<br />
175<br />
1 500<br />
800<br />
1,45<br />
1,67<br />
1,03<br />
1,40<br />
1,45<br />
1,67<br />
1,57<br />
1,85<br />
1 520<br />
175<br />
1 450<br />
800<br />
1,45<br />
1,67<br />
1,65<br />
n. 1,95<br />
1 520<br />
175<br />
1 450<br />
800<br />
1,45<br />
1,67<br />
1,65<br />
n. 1,95<br />
Työvuodet, kpl (*) 18,9 27,9 29,7 30 30 30 30<br />
* Resurssien jako teknisen viraston ja Pietarsaaren Veden välillä 2003 alussa<br />
1 520<br />
175<br />
1 450<br />
800<br />
1,45<br />
1,67<br />
1,65<br />
n. 1,95<br />
113
SATAMAHALLITUS<br />
Satamanjohtaja Kristian Hällis<br />
TOIMINTA-ALUE: Pietarsaaren satama<br />
TOIMINTA-AJATUS: markkinoida, tarjota ja kehittää palveluja elinkeinoelämän tarpeiden<br />
pohjalta satamatoiminnan ja kuljetusten rajoissa<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET<br />
Puunjalostusteollisuuden työmarkkinaselkkauksen 2005 seuraukset varjostavat myös vuoden<br />
2006 toimintaa. Uusia kuljetusreittejä ja uusia logistisia ratkaisuja tutkittiin ja otettiin myös käyttöön,<br />
mikä ilmenee edelleen kuljetusmarkkinoiden rauhattomuutena.<br />
Suomen mekaaninen puunjalostusteollisuus on vaiheessa, jossa tuotanto vähenee ja sen myötä sahatavaran<br />
vienti sataman kautta. Lisäksi on havaittavissa sahatavaroiden viennin keskittyminen<br />
satamiin, joilla on suurempi saapumistiheys ja siten tasaisempi tavaravirta sekä Euroopan että<br />
muiden mantereiden määräsatamiin. Sahatavaroiden jalostusaste on myös noussut niin, että kuljetus<br />
tehdään konteissa. Tässä yhteydessä varsinaisten konttien sukkulointi on tärkeässä osassa sikäli,<br />
että kannattavuus riippuu siitä, kuljetetaanko tavaroita mennen tullen. Tässä kohden emme<br />
ole kilpailukykyisiä, vaan tuo toiminta on keskittynyt Etelä-Suomen satamiin. Myös sataman infrastruktuuriin<br />
olisi tarpeen investoida melkoisesti, jotta perusedellytykset kilpailuun tässä yhteydessä<br />
olisivat olemassa.<br />
Tällä hetkellä Pietarsaaren UPM:n uuden linjan tuottaman selluloosan määrän lisääntymisestä<br />
menee melko suuri osa kotimaisille paperitehtaille. Suuntaus näyttää jatkuvan suunnitelmakaudella,<br />
mikä ei ole pelkästään myönteistä sataman kannalta. Niinpä se selluloosa, joka on tarkoitettu<br />
kotimaiseen paperintuotantoon, kulkee rautateitse ja rekkakuljetuksina satama-alueen selluloosavarastoista.<br />
Tästä satama ei voi saada tuloja tavaramaksuina, kuten laiturin kautta tapahtuvasta<br />
viennistä. Kuitenkin on otettu käyttöön maksu, jolla katetaan sataman rautatien ja ratapihan kulumista<br />
ja investointeja. Sataman kannalta olisi tietenkin parempi, jos vienti tapahtuisi sataman<br />
kautta.<br />
Puunjalostusteollisuuden raaka-ainetuonnin volyymi on kasvanut nopeassa tahdissa. Tämä johtuu<br />
osaksi kotimaisen raaka-aineen hintakuvasta ja osaksi kasvavan selluloosantuotannon aiheuttamasta<br />
kysynnän lisääntymisestä. Jotta tätä laajenevaa tavarasektoria pystyttäisiin käsittelemään,<br />
ovat investoinnit laiturin pidentämiseen ja vähintään 9 metrin kulkusyvyyteen ja varastoterminaalin<br />
tarvitsemaan tilaan välttämättömiä, jos on tavoitteena on säilyttää tavaravirta ja lisätä sitä ja<br />
pysyä muihin kuljetusmuotoihin nähden kilpailukykyisenä.<br />
Myös polttohakkeen ja hiilen osuus energiatuotannossa näyttää lisääntyvän huomattavasti. Niiden<br />
tuonti vaatii myös infrastruktuurin parannuksia tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tässä yhteydessä<br />
on Laukonlaiturin pidennys avainasemassa.<br />
119
Satamille on viime vuosina annettu monia uusia viranomaisluonteisia tehtäviä. Nuo tehtävät perustuvat<br />
uusiin kansallisiin lakeihin, jotka velvoittavat satamien omistajia ympäristö-, turvallisuus-<br />
ja työsuojeluasioissa ennen kuulumattomissa määrin. Tuo kehitys tulee jatkumaan lähitulevaisuudessa.<br />
Organisaation sovittaminen tuohon todellisuuteen siten, ettei sataman liiketoiminta<br />
kärsi, on tehtävä viivyttelemättä. Useimmat kilpailevat satamat ovat paljon pidemmällä tuossa<br />
prosessissa.<br />
Toimintatavoite: Kestävä kehitys<br />
Ympäristön huomioon ottava toiminta kaikilla tasoilla, mahdollinen sertifiointi v. 2007. Satamaalueen<br />
ja sen välittömän lähiympäristön liikenneturvallisuudesta on huolehdittava kaikilta osin siten,<br />
että turmavaara vähimmäistetään. Toteuttaminen: 2006–2009.<br />
PROSESSIT JA RAKEN-<br />
TEET<br />
10. Tarkoituksenmukainen organisaatio<br />
Tavoite - 2006<br />
Arviointi (Tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso Toteutuma/Toimenpide<br />
Palvelujen tuontantokustannukset<br />
Keskitasoa kilpailijoihin<br />
verrattuna<br />
Bench-marking<br />
Kuukausittain/osavuosiraportti<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
1. Palvelun saatavuus ja laatu<br />
Tavoite - 2006<br />
Arviointi (Tilinpäätös)<br />
Kriteeri/Mittari Tavoitetaso Toteutuma/Toimenpide<br />
Asiakaspalaute<br />
Liikennesuunnittelu ja turvallisuustaso<br />
Tavaroiden läpikulku<br />
90 % asiakkaista tyytyväisiä<br />
Asiakaskysely<br />
Liikennesuunnitelma hyväksyttmointi<br />
Jatkuva seuranta, riskien mini-<br />
Turvasuunnitelma toteutettu<br />
Harjoitukset<br />
uuden auditoinnin mukaan<br />
1 580 miljoonaa tonnia Kuukausittain/tilinpäätös<br />
120
TUNNUSLUVUT<br />
Suoritteet/ TP-02 TP-03 TP-04 TA-05 TA-06 TS-07 TS-08<br />
tunnusluvut<br />
Myös vertailu muihin<br />
Suhteellinen volyyminkasvu<br />
edellisvuoteen<br />
verrattuna 5 % 5 % 8 % 9 % 9 %<br />
Käyttökate 53 % 53 % 54 % 54 % 55 %<br />
Työvuodet<br />
pakollinen 7 7 7 7 8 8<br />
121
TULOSLASKELMA<br />
SATAMA TP TP TA TPs TA TA TS TS<br />
2002 2003 2004 2004 2005 2006 2007 2008<br />
MYYNTITUOTOT 1 712 269 1 717 129 1 841 590 1 996 210 2 041 000 2 167 000 2 398 000 2 518 000<br />
* Tavaramaksut 1 105 654 1 119 460 1 228 590 1 330 517 1 400 000 1 552 000 1 680 000 1 745 000<br />
* Satamamaksut 282 802 283 911 290 000 309 536 293 000 310 000 330 000 345 000<br />
* -Muut maksut 142 008 154 495 144 000 172 577 160 000 178 000 180 000 200 000<br />
* Vuokrat 99 561 105 889 99 000 124 938 97 000 100 000 123 000 123 000<br />
* Myyntitulot muilta 82 245 53 374 75 000 58 642 77 000 20 000 70 000 85 000<br />
* Tuet ja avustukset 0 6 000<br />
* Muut 0 5 000 8 000 7 000 15 000 20 000<br />
KULUT YHTEENSÄ 806 361 845 898 899 930 838 392 974 000 1 012 000 1 048 000 1 065 500<br />
* Henkilöstömenot 379 830 375 626 385 000 384 114 365 000 395 000 425000 432 000<br />
** Palkat 290 481 284 771 292 700 290 500 300 000 315 000 320 000<br />
**Sivukustannukset 89 349 90 855 92 300 93 613 95 000 110 000 112 000<br />
* Tarvikkeet 56 087 67 979 35 000 73 689 60 000 50 000 55 000 60 000<br />
* Palvelujen ostot 349 770 365 247 460 000 351 792 505 000 517 000 520 000 525 000<br />
* Vuokrat 12 445 16 266 17 000 16 470 26 000 27 000 28 000 28 500<br />
* Muut menot 8 229 20 780 2 930 12 328 18 000 23 000 20000 20 000<br />
POISTOT 333 271 383 620 334 000 361 836 345 000 340 000 361 000 361 000<br />
LIIKEVOITTO 572 637 487 611 607 660 795 983 722 000 815 000 989 000 1 091 500<br />
SIIRTO KAUPUNGILLE 213 329 225 428 247 352 197 287 249 352 221 352 197 352 197 352<br />
* Tuottovaatimus 131 352 131 352 131 352 131 352 131 352 131 352 131 352 131 352<br />
* Korko kaupungille 81 977 94 076 116 000 65 935 118 000 90 000 66 000 66 000<br />
TILIKAUDEN YLI-<br />
/ALIJÄÄMÄ 359 308 262 182 360 308 598 696 472 648 593 648 791 648 894 148<br />
122
SATAMALAITOS TP-2002 TP-2003 TP-2004 TA-2005 TA-2006 TS-2007 TS-2008<br />
VARSINAISEN TOIMINNAN<br />
JA INVESTOINTIEN KASSA-<br />
VIRTA<br />
Tulorahoitus 692 579 645 802 911 672 817 648 978 648 1 152 648 1 255 148<br />
Liikeylijäämä 572 637 487 611 774 959 722 000 815 000 989 000 1 091 500<br />
Poistot 333 271 383 620 334 000 345 000 361 000 361 000 361 000<br />
Rahoitustuotot ja -kulut -213 329 -225 428 -197 287 -249 352 -197 352 -197 352 -197 352<br />
Investoinnit -1 090 896 -115 074 -207 942 -400 000 -600 000 -1 500 000 -2 300 000<br />
Käyttöomaisuusinvestoinnit -1 314 400 -115 074 -207 942 -450 000 -600 000 -1 500 000 -2 300 000<br />
Rahoitusosuudet investointimenoihin 223 504 50 000<br />
Käyttöomaisuuden myyntitulot<br />
Nettokassavirta -398 317 530 728 703 730 417 648 378 648 -347 352 -1 044 852<br />
Rahoitustoiminnan kassavirta<br />
Lainakannan muutokset 390 278 -490 000 -500 000 -400 000 400 000 1 300 000 2 100 000<br />
Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys 600 000 -400 000 600 000 1 500 000 2 300 000<br />
Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys<br />
-155 109 -470 000 -470 000 -200 000 -200 000 -200 000<br />
Lyhytaikaisten lainojen muutos -54 613 -20 000 -30 000<br />
Muut maksuvalmiuden muutokset 17 025 -34 306 0<br />
Lyhytaikaisten saamisten muutokset 17 025 -58 910<br />
Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta<br />
Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos 24 603<br />
Voittovarojen käyttöönotto<br />
Rahoitustoiminnan nettokassavirta 407 303 -524 306 -500 000 -400 000 400 000 1 300 000 2 100 000<br />
Kassavarojen muutos 8 985 6 422 203 729 17 648 778 648 952 648 1 055 148<br />
Kassa 01.01 12 017 21 002<br />
Kassa 31.12. 21 002 27 425<br />
Muutos 8 985 6 422<br />
123
ENERGIALAITOKSEN HALLITUS<br />
ENERGIALAITOS<br />
Toimitusjohtaja Ole Vikström<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
Pietarsaaren energialaitos on toiminut vuodesta 1993 lähtien liikelaitoksena, joka Pietarsaaren<br />
kaupunki omistaa 100-prosenttisesti.<br />
Energialaitos jakelee nykyään sähköenergiaa Pietarsaaren kaupungin ja lähikuntien alueelle ja<br />
kaukolämpöä kaupungin alueella. Se tarjoaa paikallista asiantuntevaa palvelua ja pyrkii toimittamaan<br />
edullista ja häiriötöntä sähköä ja kaukolämpöä soveltamalla yleisiä liiketalouden periaatteita.<br />
Varma toimitus ja kilpailukykyinen hinta ovat sidoksissa toisiinsa. Pyrkimyksenä ei ole myydä<br />
markkinoiden edullisinta energiaa. Tiedämme, että hinnoittelun on oltava sellainen, että se sallii<br />
uusinvestoinnit sekä materiaaliin että osaamiseen. Uskomme, että asiakkaamme ovat laatutietoisia<br />
myös sähkön ja kaukolämmön suhteen. Energiankulutuksen lisääntyessä jatkuvasti ei varman toimituksen<br />
ja parhaan mahdollisen palvelun saaminen halvimpaan hintaan ole mahdollista.<br />
Kilpailukykyinen hinta perustuu myös kaukokatseisuudelle. Se merkitsee mm. sitä, että toimimme<br />
paikallisena suhdannetasaajana energianhintaan nähden. Kun markkinahinta nousee voimakkaasti,<br />
se ei kohdistu asiakkaisiimme yhtä ankarasti, ja vakaa energianhinta vaikuttaa myönteisesti<br />
elinkeinoelämän investointihalukkuuteen.<br />
TOIMINTA JA TALOUS<br />
Monipuolinen hankintarakenne turvaa sähkönsaannin ja takaa kilpailukykyisen hinnan. Siksi on<br />
jo pitemmän aikaa investoitu eri tuotantolaitoksiin sähkön omavaraisuusasteen lisäämiseksi, ja se<br />
on nykyään yli 100 prosenttia.<br />
Tuotantokapasiteettiin kuuluu monia eri voimalaitostyyppejä, joilla on eri kustannusrakenne ja<br />
jotka käyttävät eri polttoaineita. Tuo monipuolisuus varmistaa sähkön ja lämmön tuotannon eri<br />
kuormitustilanteissa ja samalla on helpompi valvoa käytettävissä olevaa energiamäärää ja hintaa<br />
markkinoihin nähden. Oma energiamme tuotetaan tällä hetkellä pääasiassa turpeella, hiilellä, vedellä,<br />
bioenergialla, ydinvoimalla, kaasulla, öljyllä, jätteellä ja tuulivoimalla.<br />
Myös kaukolämpölaitoksiin on tehty suuria panostuksia, ja nykyään Alholmens Kraft vastaa lähes<br />
kaikesta kaukolämmön tuotannosta. Käyttökatkojen ja seisokkien aikana ajetaan omilla laitoksilla.<br />
Toimitusvarmuuden, kilpailukyvyn ja saatavuuden turvaamiseksi on tehtävä myös jatkuvasti uusia<br />
investointeja ja uusittava laitoksia. Pyrimme investoimaan suhteessa suunnitelmapoistoihin,<br />
mutta eri seikoista johtuen luvut vaihtelevat hiukan vuodesta toiseen.<br />
Yritämme myös pitää sähkön ja kaukolämmön hinnat koko maan keskitasoa huokeampina, ja tästä<br />
huolimatta tavoitteenamme ovat positiiviset tulokset.<br />
Eri viranomaiset valvovat jatkuvasti toimintaamme, ja nykyään asetetaan suuria vaatimuksia sille,<br />
että sähkön hintakilpailu toimii, ja siirron tuotto on kohtuullinen, ts. siirtohintoja on tarkistettava,<br />
jos ne ovat liian kalliit. Tehokkuutta vaaditaan myös parannettavaksi joka vuosi ja samalla asetetaan<br />
myös korvausvelvollisuus, jos asiakkaat jäävät ilman virtaa sallittua pitemmäksi ajaksi.<br />
124
Sähkömarkkinalain mukaan on jokainen toiminnanosa myös tarkastettava erikseen, eli tulos- ja<br />
taselaskelmat on tehtävä erikseen sähkönmyynnistä, verkkotoiminnasta ja muusta toiminnasta.<br />
Kuitenkin on todettu, että Suomen sähköverkko on vanha, ja verkon kunnossapitoa ja peruskorjausta<br />
tarvitaan koko ajan. Myös uusinvestointien tarve lisääntyy tuntuvasti lähivuosina.<br />
Verkkoinvestoinnit turvataan parhaiten siirrosta saatavalla riittävällä tuotolla ja siten, ettei toimintaan<br />
kohdistettua valvontaa lisätä perusteettomasti nykyisestään. Päinvastoin nyt olisi pysähdyttävä<br />
miettimään, voitaisiinko valvonta saada tämänhetkistä joustavammaksi ja helpommaksi.<br />
Päästökauppa ohjaa sähkömarkkinoita jo kuluvana vuonna ja tulee luultavasti vaikuttamaan myös<br />
vuoteen 2006. Hiilidioksidin hinta on nykyään 23 €/tonni, mikä puolestaan vaikuttaa sähkönhintaan<br />
noin 0,7 sentillä/kWh.<br />
<strong>Talousarvio</strong> on laadittu tällä hetkellä käytettävissä olevien lukujen perusteella ja ne voivat muuttua<br />
ennen vuoden alkua. Kaukolämpöön vaikuttavat myös päästöoikeudet, ja ostohintaa on korotettu<br />
hiukan vuodesta 2005. Sähkön ostohinta voi myös vaihdella melko paljon, ja talousarvio on<br />
laadittu lokakuussa 2005 vallinneen hinnan mukaan. Sähkön hintaa korotetaan vuoden alusta sähkökaupan<br />
tasapainottamiseksi. Kaukolämmön hinnantarkistus ei ole ajankohtainen tällä hetkellä,<br />
mutta jos hiilidioksidin hinta vaikuttaa vielä sen hintaan, on myyntihintaa tarkistettava.<br />
Investointeja tehdään suunnilleen entiseen tahtiin, mutta kaukolämmön laajennukseen panostetaan<br />
vielä enemmän. Tällä hetkellä kaukolämpöliittymiin kohdistuu kova paine, joka johtuu varmaankin<br />
paljolti öljyn kalliista hinnasta.<br />
Kriittinen menestystekijä<br />
Arviointikriteeri Tavoitetaso 2006 Arvionti<br />
Palvelutaso<br />
Toimitusvarmuus Tilasto, kesk.lkm/kul. < 5h/kul/vuosi<br />
Sähkönlaatu Mittaus, EN50160 Täyttää normeja<br />
Kaukolämmönlaatu Mittaus, normien muk. Täyttää normeja<br />
Tehokkuus, siirto Energiamarkkinavirasto Teh.luku > 0,9<br />
Energiamäärä/GWh<br />
siirto Raportteja > 3 %<br />
kaukolämpö Raportteja > 1 %<br />
125
Kriittinen menestystekijä<br />
Arviontikriteeri Tavoitetaso 2006 Arvionti<br />
Talous<br />
Sijoitetun pääoman sallittu<br />
Energiamarkkinavirasto < 4,55 %<br />
tuotto<br />
Tilikauden ylijäämä Kirjanpito Tilikauden ylijäämän tulee<br />
kattaa käyttökustannukset,<br />
investoinnit ja tuotto kaupungille<br />
Sähkönhinta, yhteensä<br />
Omakotitalo 5000 kWh Energiamarkkinavirasto Maan keskiarvoa parempi<br />
Sähkölämpötalo 20000<br />
kWh Energiamarkkinavirasto Maan keskiarvoa parempi<br />
Kaukolämmön hinta<br />
Omakotitalo 20000<br />
kWh Energiateollisuus r.y Maan keskiarvoa parempi<br />
Kerrostalo 225000 kWh Energiateollisuus r.y Maan keskiarvoa parempi<br />
126
JAKOBSTADS ENERGIVERK<br />
PIETARSAAREN ENERGIALAITOS<br />
RESULTATRÄKNING EL- OCH FJÄRRVÄRME-<br />
VERKSAMHETEN<br />
TULOSLASKELMA SÄHKÖ- JA KAUKOLÄMPÖ-<br />
TOIMINTA Budget/<strong>Talousarvio</strong> Budget/<strong>Talousarvio</strong> Budget/<strong>Talousarvio</strong><br />
2006 2007 2008<br />
Försäljningsintäkter - Myyntituotot<br />
Elförsäljning - Sähkön myynti 13 442 580,00 13 711 431,60 13 985 660,23<br />
Värmeförsäljning - Lämmön myynti 4 734 714,00 5 029 408,28 5 129 996,45<br />
Övr.försäljning - Muu myynti 506 000,00 508 000,00 508 000,00<br />
OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO 18 683 294,00 19 248 839,88 19 623 656,68<br />
Tillverkning för eget bruk - Valmistus omaan käyttöön 1 076 060,91 1 108 342,74 1 141 593,02<br />
Rörelsens övr. int.-Toiminnan muut tuotot 0,00 0,00 0,00<br />
Kostnader-Kulut<br />
Elinköp-Sähkön osto -8 882 198,00 -9 148 663,94 -9 423 123,86<br />
Värmeinköp/bränsleinköp – Lämmön-/polttoaineostot<br />
-2 964 400,00 -3 260 840,00 -3 586 924,00<br />
Material/förnödenheter - Aineet/tarvikkeet -273 800,00 -282 014,00 -290 474,42<br />
Lagerförändring - Varastojen muutos 0,00 0,00 0,00<br />
Främmande tjänster - Vieraat palvelut -125 740,00 -129 512,20 -133 397,57<br />
Personalkostnader - Henkilöstökulut<br />
Löner/arvoden - Palkat/palkkiot -1 660 372,57 -1 710 183,75 -1 761 489,26<br />
Personalbikostnader - Henkilösivukulut<br />
Pensionskostnader - Eläkekulut -417 620,09 -430 148,69 -443 053,15<br />
Övriga personalbikostn. - Muut henkilösivukulut -127 848,69 -131 684,15 -135 634,68<br />
Avskrivningar-Poistot<br />
Avskrivning enl. plan - Suunnitelman muk.poistot -1 567 891,40 -1 567 891,40 -1 567 891,40<br />
Övriga rörelsekostnader - Liiketoiminnan muut kulut -332 520,00 -342 495,60 -352 770,47<br />
0,00 0,00 0,00<br />
Kostnader totalt-Kulut yht. -16 352 390,75 -17 003 433,73 -17 694 758,80<br />
RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT- 3 406 964,16 3 353 748,89 3 070 490,90<br />
LIIKEYLIJÄÄMÄ/-ALIJÄÄMÄ<br />
Finansiella int. och kostnader - Rahoitus tuotot/kulut<br />
Ränteint. Av kommun - Korkotuotot kunnalta 12 000,00 12 000,00 12 000,00<br />
Övr. finansiella int.- Muut rahoitustulot 50 200,00 51 640,00 53 123,20<br />
Övr. finansiella kostn.- Muut rahoituskulut -12 500,00 -12 875,00 -13 261,25<br />
Avkastning till staden-Tuotto kaupungille -513 944,00 -513 944,00 -513 944,00<br />
ÖVER/UNDERSKOTT FÖRE EXTRA ORD. POS-<br />
TER 2 942 720,16 2 890 569,89 2 608 408,85<br />
YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ<br />
Extraord. int. o. kostn. - Satunnaiset. tuotot ja kulut<br />
Övriga int. och kostnader - Muut tuotot ja kulut 0,00 0,00 0,00<br />
Inkomstskatter-Tuloverot -85 000,00 -85 000,00 -85 000,00<br />
RÄKENSKAPSPERIODENS VINST/FÖRLUST 2 857 720,16 2 805 569,89 2 523 408,85<br />
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ<br />
127
JAKOBSTADS ENERGIVERK<br />
PIETARSAAREN ENERGIALAITOS<br />
RESULTATRÄKNING ELVERKSAMHETEN Budget/<strong>Talousarvio</strong> Budget/<strong>Talousarvio</strong> Budget/<strong>Talousarvio</strong><br />
TULOSLASKELMA SÄHKÖTOIMINTA 2006 2007 2008<br />
Försäljningsintäkter - Myyntituotot<br />
Elförsäljning - Sähkön myynti 13 442 580,00 13 711 431,60 13 985 660,23<br />
Värmeförsäljning - Lämmön myynti<br />
Övr.försäljning - Muu myynti 503 000,00 503 000,00 503 000,00<br />
OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO 13 945 580,00 14 214 431,60 14 488 660,23<br />
Tillverkning för eget bruk - Valmistus omaan käyttöön<br />
741 188,89 763 424,56 786 327,29<br />
Rörelsens övr. int. - Toiminnan muut tuotot<br />
Kostnader-Kulut<br />
Elinköp - Sähkön osto -8 882 198,00 -9 148 663,94 -9 423 123,86<br />
Värmeinköp/bränsleinköp - Lämmön-/polttoaineostot<br />
Material/förnödenheter - Aineet/tarvikkeet -231 800,00 -238 754,00 -245 916,62<br />
Lagerförändring - Varastojen muutos 0,00 0,00 0,00<br />
Främmande tjänster - Vieraat palvelut -103 032,00 -106 122,96 -109 306,65<br />
Personalkostnader - Henkilöstökulut<br />
Löner/arvoden - Palkat/palkkiot -1 230 775,07 -1 267 698,32 -1 305 729,27<br />
Personalbikostnader - Henkilösivukulut<br />
Pensionskostnader - Eläkekulut -309 520,28 -318 805,89 -328 370,07<br />
Övriga personalbikostn. - Muut henkilösivukulut<br />
-94 769,68 -97 612,77 -100 541,15<br />
Avskrivningar-Poistot<br />
Avskrivning enl. plan - Suunnitelman<br />
muk.poistot -925 508,58 -925 508,58 -925 508,58<br />
Övriga rörelsekostnader - Liiketoiminnan muut kulut<br />
-272 198,00 -280 363,94 -288 774,86<br />
Kostnader totalt-Kulut yht. -12 049 801,61 -12 383 530,40 -12 727 271,06<br />
RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT- 2 636 967,28 2 594 325,76 2 547 716,47<br />
LIIKEYLIJÄÄMÄ/-ALIJÄÄMÄ<br />
Finansiella int. och kostnader - Rahoitus tuotot/kulut<br />
Ränteint. Av kommun - Korkotuot. Kunnalta 12 000,00 12 000,00 12 000,00<br />
Övr. finansiella int. - Muut rahoitustulot 48 000,00 49 440,00 50 923,20<br />
Övr. finansiella kostn. - Muut rahoituskulut -11 500,00 -11 845,00 -12 200,35<br />
Avkastning till staden - Tuotto kaupungille -134 064,00 -134 064,00 -134 064,00<br />
ÖVER/UNDERSKOTT FÖRE EXTRA ORD.<br />
POSTER 2 551 403,28 2 509 856,76 2 464 375,32<br />
YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA<br />
ERIÄ<br />
Extraord. int. o. kostn. - Satunnaiset tuotot ja kulut<br />
Övriga int. och kostnader - Muut tuotot ja kulut 0,00 0,00 0,00<br />
Inkomstskatter - Tuloverot -85 000,00 -85 000,00 -85 000,00<br />
RÄKENSKAPSPERIODENS VINST/FÖRLUST 2 466 403,28 2 424 856,76 2 379 375,32<br />
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ<br />
128
JAKOBSTADS ENERGIVERK<br />
PIETARSAAREN ENERGIALAITOS<br />
RESULTATRÄKNING FJÄRRVÄRMEVERKSAMHE-<br />
TEN Budget/<strong>Talousarvio</strong> Budget/<strong>Talousarvio</strong> Budget/<strong>Talousarvio</strong><br />
TULOSLASKELMA KAUKOLÄMPÖTOIMINTA 2006 2007 2008<br />
Försäljningsintäkter - Myyntituotot<br />
Elförsäljning - Sähkön myynti<br />
Värmeförsäljning - Lämmön myynti 4 734 714,00 5 029 408,28 5 129 996,45<br />
Övr.försäljning - Muu myynti 3 000,00 5 000,00 5 000,00<br />
OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO 4 737 714,00 5 034 408,28 5 134 996,45<br />
Tillverkning för eget bruk - Valmistus omaan käyttöön 334 872,02 344 918,18 355 265,73<br />
Rörelsens övr. int. - Toiminnan muut tuotot<br />
Kostnader - Kulut<br />
Elinköp-Sähkön osto<br />
Värmeinköp/bränsleinköp – Lämmön-/polttoaineostot -2 964 400,00 -3 260 840,00 -3 586 924,00<br />
Material/förnödenheter - Aineet/tarvikkeet -42 000,00 -43 260,00 -44 557,80<br />
Lagerförändring - Varastojen muutos 0,00 0,00 0,00<br />
Främmande tjänster - Vieraat palvelut -22 708,00 -23 389,24 -24 090,92<br />
Personalkostnader - Henkilöstökulut<br />
Löner/arvoden - Palkat/palkkiot -429 597,50 -442 485,43 -455 759,99<br />
Personalbikostnader - Henkilösivukulut<br />
Pensionskostnader - Eläkekulut -108 099,81 -111 342,80 -114 683,09<br />
Övriga personalbikostn. - Muut henkilösivukulut -33 079,01 -34 071,38 -35 093,52<br />
Avskrivningar - Poistot<br />
Avskrivning enl. plan - Suunnitelman muk.poistot -642 382,82 -642 382,82 -642 382,82<br />
Övriga rörelsekostnader - Liiketoiminnan muut kulut -60 322,00 -62 131,66 -63 995,61<br />
Kostnader totalt - Kulut yht. -4 302 589,14 -4 619 903,33 -4 967 487,74<br />
RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT - 769 996,88 759 423,13 522 774,43<br />
LIIKEYLIJÄÄMÄ/-ALIJÄÄMÄ<br />
Finansiella int. och kostnader - Rahoitus tuotot/kulut<br />
Ränteint. Av kommun – Korkotuotot kunnalta<br />
Övr. finansiella int. - Muut rahoitustuotot 2 200,00 2 200,00 2 200,00<br />
Övr. finansiella kostn. - Muut rahoituskulut -1 000,00 -1 030,00 -1 060,90<br />
Avkastning till staden - Tuotto kaupungille -379 880,00 -379 880,00 -379 880,00<br />
ÖVER/UNDERSKOTT FÖRE EXTRA ORD. POSTER 391 316,88 380 713,13 144 033,53<br />
YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ<br />
Extraord. int. o. kostn. - Satunnaiset tuotot ja kulut<br />
Övriga int. och kostnader - Muut tuotot ja kulut 0,00 0,00 0,00<br />
Inkomstskatter - Tuloverot<br />
RÄKENSKAPSPERIODENS VINST/FÖRLUST 391 316,88 380 713,13 144 033,53<br />
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ<br />
129
PIETARSAAREN ENERGIALAITOS<br />
TULOSLASKELMA SÄHKÖ- JA KAUKOLÄMPÖTOIMINTA<br />
€<br />
Talousarv. Tilinpäät. Talousarv.<br />
2006 31.12.2004 2005<br />
Myyntituotot<br />
Sähkön myynti 13 442 580,00 13 174 682,21 12 662 277,00<br />
Lämmön myynti 4 734 714,00 4 290 948,34 4 396 333,00<br />
Muu myynti 506 000,00 594 024,40 491 000,00<br />
LIIKEVAIHTO 18 683 294,00 18 059 654,95 17 549 610,00<br />
Valmistus omaan käyttöön 1 076 060,91 1 010 285,88 980 437,38<br />
Toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 0,00<br />
Tarvikkeet/palvelut<br />
Sähkön osto -8 882 198,00 -7 364 291,32 -7 564 935,00<br />
Lämmön/polttoaineostot -2 964 400,00 -2 672 529,96 -2 577 481,00<br />
Aineet/tarvikkeet -273 800,00 -272 310,69 -263 000,00<br />
Varastojen muutos 0,00 -26 271,29 0,00<br />
Vieraat palvelut -125 740,00 -67 618,34 -90 200,00<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat/palkkiot -1 660 372,57 -1 523 136,50 -1 547 272,71<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -417 620,09 -373 050,36 -389 183,71<br />
Muut henkilösivukulut -127 848,69 -112 273,58 -114 905,23<br />
Poistot<br />
Suunnitelman muk.poistot -1 567 891,40 -1 513 948,94 -1 424 585,86<br />
Liiketoiminnan muut kulut -332 520,00 -282 116,62 -345 445,00<br />
LIIKEYLIJÄÄMÄ/-ALIJÄÄMÄ 3 406 964,16 4 862 393,23 4 213 038,87<br />
Rahoitustuotot/kulut<br />
Korkotuot. kunnalta 12 000,00 92 768,07 10 000,00<br />
Muut rahoitustuotot 50 200,00 50 358,27 54 500,00<br />
Muut rahoituskulut -12 500,00 -11 754,20 -12 100,00<br />
Tuotto kaupungille -513 944,00 -513 944,00 -513 944,00<br />
YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAI-<br />
SIA ERIÄ 2 942 720,16 4 479 821,37 3 751 494,87<br />
Satunnaiset tuotot ja kulut<br />
Muut tuotot 0,00 0,00 0,00<br />
Tuloverot -85 000,00 -128 276,38 -198 300,00<br />
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 857 720,16 4 351 544,99 3 553 194,87<br />
130
PIETARSAAREN ENERGIALAITOS<br />
€<br />
TULOSLASKELMA SÄHKÖTOIMINTA Talousarv. Tilinpäät. Talousarv.<br />
2006 31.12.2004 2005<br />
Myyntituotot<br />
Sähkön myynti 13 442 580,00 13 174 682,21 12 662 277,00<br />
Muu myynti 503 000,00 509 142,22 490 000,00<br />
LIIKEVAIHTO 13 945 580,00 13 683 824,43 13 152 277,00<br />
Valmistus omaan käyttöön 741 188,89 671 742,70 672 425,50<br />
Toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 0,00<br />
Tarvikkeet/palvelut<br />
Sähkön osto -8 882 198,00 -7 364 291,32 -7 564 935,00<br />
Aineet/tarvikkeet -231 800,00 -169 987,05 -228 000,00<br />
Varastojen muutos 0,00 -42 458,04 0,00<br />
Vieraat palvelut -103 032,00 -52 850,04 -75 332,00<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat/palkkiot -1 230 775,07 -1 093 084,86 -1 118 687,93<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -309 520,28 -268 447,04 -281 341,46<br />
Muut henkilösivukulut -94 769,68 -80 135,24 -83 071,54<br />
Poistot<br />
Suunnitelman muk. poistot -925 508,58 -966 408,09 -929 623,69<br />
Liiketoiminnan muut kulut -272 198,00 -225 556,76 -284 766,00<br />
LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 636 967,28 4 092 348,69 3 258 944,88<br />
Rahoitustuotot/kulut<br />
Korkotuot. kunnalta 12 000,00 92 768,07 10 000,00<br />
Muut rahoitustuotot 48 000,00 47 926,81 45 000,00<br />
Muut rahoituskulut -11 500,00 -11 029,91 -11 100,00<br />
Tuotto kaupungille -134 064,00 -134 064,00 -133 626,00<br />
YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAI-<br />
SIA ERIÄ 2 551 403,28 4 087 949,66 3 169 218,88<br />
Satunnaiset tuot. ja kulut<br />
Muut tuotot 0,00 0,00 0,00<br />
Tuloverot -85 000,00 -128 276,38 -198 300,00<br />
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 466 403,28 3 959 673,28 2 970 918,88<br />
131
PIETARSAAREN ENERGIALAITOS<br />
TULOSLASKELMA KAUKOLÄMPÖTOIMINTA<br />
€<br />
Talousarv. Tilinpäät. Talousarv.<br />
2006 31.12.2004 2005<br />
Myyntituotot<br />
Lämmön myynti 4 734 714,00 4 290 948,34 4 396 333,00<br />
Muu myynti 3 000,00 84 882,18 1 000,00<br />
LIIKEVAIHTO 4 737 714,00 4 375 830,52 4 397 333,00<br />
Valmistus omaan käyttöön 334 872,02 338 543,18 308 011,88<br />
Toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 0,00<br />
Tarvikkeet/palvelut<br />
Lämmön/polttoaineostot -2 964 400,00 -2 672 529,96 -2 577 481,00<br />
Aineet/tarvikkeet -42 000,00 -102 323,64 -35 000,00<br />
Varastojen muutos 0,00 16 186,75 0,00<br />
Vieraat palvelut -22 708,00 -14 768,30 -14 868,00<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat/palkkiot -429 597,50 -430 051,64 -428 584,78<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -108 099,81 -104 603,32 -107 842,25<br />
Muut henkilösivukulut -33 079,01 -32 138,34 -31 833,69<br />
Poistot<br />
Suunnitelman muk. poistot -642 382,82 -547 540,85 -494 962,17<br />
Liiketoiminnan muut kulut -60 322,00 -56 559,86 -60 679,00<br />
LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 769 996,88 770 044,54 954 093,99<br />
Rahoitustuotot/kulut<br />
Korkotuot. kunnalta 0,00 0,00 0,00<br />
Muut rahoitustuotot 2 200,00 2 431,46 9 500,00<br />
Muut rahoituskulut -1 000,00 -724,29 -1 000,00<br />
Tuotto kaupungille -379 880,00 -379 880,00 -380 318,00<br />
YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA<br />
ERIÄ 391 316,88 391 871,71 582 275,99<br />
Satunnaiset tuot. ja kulut<br />
Muut tuotot 0,00 0,00 0,00<br />
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 391 316,88 391 871,71 582 275,99<br />
132
PIETARSAAREN ENERGIALAITOS<br />
TULOSLASKELMA SÄHKÖTOIMINTA Talousarv. Talousarv. Talousarv.<br />
2006 2006 2006<br />
siirto sähkö muu toiminta<br />
Myyntituotot<br />
Sähkön myynti 5 725 729,00 7 716 851,00 0,00<br />
Muu toiminta 0,00 0,00 503 000,00<br />
LIIKEVAIHTO 5 725 729,00 7 716 851,00 503 000,00<br />
Valmistus omaan käyttöön 741 188,89 0,00 0,00<br />
Toiminnan muut tuotot 0,00 0,00 0,00<br />
Tarvikkeet/palvelut<br />
Sähkön osto -1 591 290,00 -7 290 908,00 0,00<br />
Aineet/tarvikkeet -83 000,00 -1 500,00 -147 300,00<br />
Varastojen muutos 0,00 0,00 0,00<br />
Vieraat palvelut -61 819,20 -30 909,60 -10 303,20<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat/palkkiot -1 036 008,65 -120 854,52 -73 911,90<br />
Henkilösivukulut<br />
Eläkekulut -260 439,14 -30 455,34 -18 625,80<br />
Muut henkilösivukulut -79 772,67 -9 305,80 -5 691,21<br />
Poistot<br />
Suunnitelman muk. poistot -908 789,41 -16 719,17 0,00<br />
Liiketoiminnan muut kulut -163 318,80 -81 659,40 -27 219,80<br />
LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 282 480,02 134 539,17 219 948,09<br />
Rahoitustuotot/kulut<br />
Korkotuot. kunnalta 12 000,00 0,00 0,00<br />
Muut rahoitustuotot 38 400,00 9 600,00 0,00<br />
Muut rahoituskulut -6 900,00 -4 600,00 0,00<br />
Tuotto kaupungille -134 064,00 0,00 0,00<br />
YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA<br />
ERIÄ 2 191 916,02 139 539,17 219 948,09<br />
Satunnaiset tuot. ja kulut<br />
Muut tuotot 0,00 0,00 0,00<br />
Tuloverot -36 550,00 -48 450,00 0,00<br />
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 155 366,02 91 089,17 219 948,09<br />
133
PIETARSAAREN ENERGIALAITOS<br />
RAHOITUSLASKELMA 2006<br />
VAROJEN LÄHTEET<br />
Tulorahoitus<br />
Liikeylijäämä/-alijäämä 3 406 964,16<br />
Poistot 1 567 891,40<br />
Korkotuotot 62 200,00<br />
Muu tulorahoitus 0,00<br />
Pääomarahoitus<br />
Liittymismaksujen lisäys 340 000,00<br />
5 037 055,56<br />
340 000,00<br />
Yhteensä (A) 5 377 055,56<br />
VAROJEN KÄYTTÖ<br />
Voitonjako<br />
Tuotto kaupungille 513 944,00<br />
Verot 85 000,00<br />
Muut rahoituskulut 12 500,00<br />
Investoinnit<br />
Rakennukset/rakennelmat 0,00<br />
Sähkönjakeluverkosto 877 847,30<br />
Kaukolämpöverkko/kattilat 825 012,00<br />
Koneet ja kalust. sähkö/kaukol. 126 000,00<br />
Osakkeet 560 000,00<br />
611 444,00<br />
2 388 859,30<br />
Yhteensä (B) 3 000 303,30<br />
Yhteensä (A-B) 2 376 752,26<br />
134
INVESTOINNIT<br />
135
INVESTERINGAR - INVESTOINNIT (1000 EURO)<br />
Kust.arvio<br />
2005 2006 2007 2008<br />
Budget-<br />
<strong>Talousarvio</strong><br />
Stfm budget- Stfm:s ep-<br />
Kv:n Kv:n ts<br />
talousarvio<br />
Stfm:s ep-<br />
Kv:n ts<br />
STADSSTYRELSEN - KAUPUNGINHALLITUS<br />
Utg/Menot Stadshuset - Kaupungintalo 2 400 1 000<br />
Ink/Tulot Försäljn storgatan 10 - Isokatu 10:n myynti 450<br />
Utg/Menot Busstation - Linja-autoasema 550 500<br />
Utg/Menot Övriga värdepapper - Muut arvopaperit 37 35 35 35<br />
Utg/Menot Centralsjukhuset - Keskussairaala 23 23 23 23<br />
Utg/Menot J:stads sjukhus - P:saaren sairaala 428 0 0<br />
RÄDDNINGSNÄMNDEN - PELASTUSLAUTAKUNTA<br />
Utg/Menot Lösegendom - Irtaimisto 311 85 214 105<br />
Ink/Tulot 59 34 94 0<br />
SOCIALNÄMNDEN- SOSIAALILAUTAKUNTA<br />
Utg/Menot Lösegendom - Irtaimisto 60<br />
Utg/Menot Björkbacka kök renovering - Koivur. keittiön p 250 0 0<br />
UTBILDNINGSNÄMNDEN - KOULUTUSLAUTAKUNTA<br />
Planering av daghem, skolor o renovering<br />
av kök i västra stadsdelen - Päiväkodin,<br />
koulujen suunnittelu ja keittiöiden<br />
Utg/Menot peruskorjaukset kaupungin länsiosassa 1 300 0<br />
Utg/Menot<br />
Ink/Tulot<br />
Gymnasiets sanering - ruotsink. lukion perus k 67<br />
980<br />
4 000<br />
980<br />
Utg/Menot Optima Samkommun/kuntayhtymä 26 5 5 5<br />
Utg/Menot Keski-pohjanmaan koulutuskuntayhtymä 18 8 8 8<br />
Utg/Menot SvÖ:bottens förb. för utbildn o kultur 41 41 41 41<br />
Utg/Menot Övriga samkommuner Utb. - Muut kuntayhtymät Koul.<br />
6 1 2 2<br />
MUSEINÄMNDEN - MUSEOLAUTAKUNTA<br />
Utg/Menot "Nygårdska verkstaden" -Nygårdin verstas 440
Ink/Tulot 132<br />
IDROTTSNÄMNDEN-LIIKUNTALAUTAKUNTA<br />
Förbättr. av friluftsomr./leder - ulk.alueiden/-<br />
Utg/Menot reittien kunnostus 17<br />
TEKNISKA NÄMNDEN - TEKNINEN LAUTAKUNTA<br />
Husbyggnad (underhållande invest.) - Talonrakennus<br />
Utg/Menot (kunnossapitävät inv.) 5 000 900 1 100 1 100 1 100<br />
Utg/Menot Jakobsgatan 33 grundren. - Jaakonkatu 33 peruskorjaus 0 0<br />
Utg/Menot Stadshusets parkering - Kaupungintalon paikoitusalue 0 0 200<br />
Utg/Menot Bussstation-Linja-autoasema 600<br />
Kulturnämnden: Nygårds verkstad -<br />
Utg/Menot Kulttuurilautak.: Nygårdin verstas 440 0 0 20<br />
Ink/Tulot 132 0<br />
Utg/Menot<br />
Utg/Menot<br />
Socialnämnden: Björkbacka köksrenovering-<br />
Sos.lautakunta Koivurinteen keittiöremontti 0 50 200<br />
Dagvård o utbildn: Bambi barnträdgård<br />
planering-Päivähoito ja koulutus: Bambi<br />
päiväkoti suunnittelu 30<br />
Dagvård o utbildn: Lagmans skola skolgård-<br />
Päivähoito ja koulutus: Laagmannin koulun<br />
piha 96<br />
Utg/Menot<br />
Ink/Tulot 46<br />
Utg/Menot<br />
Dagvård och utbildn: Sv.Gymnasiet-<br />
Päivähoito ja koulutus: Ruotsinkiel. lukio 8 955 1 400 4 830 2 725<br />
Ink/Tulot 1 082<br />
Utg/Menot Ansl. av Gymnasiets yttre omr. till<br />
Skolparken-Ruots. lukion ulkoalueiden<br />
liittäminen Koulupuistoon<br />
265
Utg/Menot<br />
Räddningsverket: Brandstation planering-<br />
Pelastuslaitos: Paloaseman suunnittelu 15 25<br />
Utg/Menot Mätning och markanv. Mark köp o försäljning- 200 200 200 200<br />
Ink/Tulot Mittaus ja maankäyttö: maan osto ja myynti 200 200 200 200<br />
Utg/Menot Komtek - Kunn.tekn. 1 102 1 500 1 500 1 500<br />
Utg/Menot * Nybyggnad-Uudisrakentaminen 357<br />
Utg/Menot * Saneringar-Saneeraukset 646<br />
Utg/Menot * Övrigt-Muut 497<br />
Utg/Menot Västra Ringvägen-Läntinen rengastie 0 250 296 298<br />
Utg/Menot Östanpåvikens restaurering-Itälänlahden kun n 200 0 60 120<br />
Ink/Tulot<br />
STADEN-KAUPUNKI<br />
UTGIFTER-MENOT 8 652 8 836 6 548 3 857<br />
INKOMSTER-TULOT 1 689 1 362 294 200<br />
NETTO 6 963 7 474 6 254 3 657<br />
JAKOBSTADS VATTEN-PIETARSAAREN VESI 1 000 1 500 1 500 1 500<br />
Utg/Menot * Nybyggnad-Uudisrakentaminen 357<br />
Utg/Menot * Saneringar-Saneeraukset 646<br />
Utg/Menot * Övrigt-Muut 497<br />
ENERGIVERKSSTYRELSEN - ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 2 389 2 590 2 590<br />
Investeringar i el-anläggningar-investoinnit<br />
Utg/Menot<br />
sähkölaitteisiin<br />
969 990 990<br />
Investeringar i fjärrvärmeanläggningarinvestoinnit<br />
kaukolämpölaitteisiin<br />
Utg/Menot<br />
1 454 860 1 040 1 040<br />
Utg/Menot Aktier - Osakkeet 560 560 560 560<br />
HAMNSTYRELSEN - SATAMAHALLITUS<br />
Infrastrukturinvesteringar i hamnområdetinvestoinnit<br />
satama-alueen infrastruktuuriin<br />
Utg/Menot<br />
450 600
Utg/Menot Kajförlängng -Laiturinpid. 4 000 1 500 2 300<br />
Ink/Tulot 0<br />
Ink/Tulot Inkomster - Tulot 0 50<br />
AFFÄRSVERKEN TOTALT -LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ<br />
UTGIFTER-MENOT 3 464 4 489 5 590 6 390<br />
INKOMSTER-TULOT 50 0 0 0<br />
NETTO 3 414 4 489 5 590 6 390<br />
TOTALT STADEN +AFFÄRSVERKEN-YHTEENSÄ KAUPUNKI + LIIKELAITOKSET<br />
SUMMA INVESTERINGAR(externa) - INVESTOINNIT YHTEENSÄ(ulkoiset)<br />
Summa utgifter - Menot yhteensä 12 115 13 325 12 138 10 247<br />
Summa inkomster - Tulot yhteensä 1 739 1 362 294 200<br />
Netto utgifter - Nettomenot 10 376 11 963 11 844 10 047
INVESTOINNIT<br />
KAUPUNGINHALLITUS<br />
Muut arvopaperit: Vuotuinen määräraha sallii kaupunginhallituksen harjoittaa ulospäin suuntautuvaa<br />
elinkeinopolitiikkaa. Osa määrärahasta, 0,025 milj. euroa, käytetään kaupungin vuokratalojen<br />
osakepääoman korotukseen, jotta tulevat kunnostustyöt voitaisiin tehdä ja pitää vuokrat kohtuullisina.<br />
Vaasan keskussairaala: Keskussairaalan laajennuksen ja perusparannuksen III vaihe.<br />
Pietarsaaren sairaala: Pietarsaaren sairaalan lunastaminen on huomioitu kokonaisuudessaan vuoden<br />
2004 tilinpäätöksen saatavissa ja veloissa.<br />
PELASTUSLAUTAKUNTA<br />
Pelastuslautakunta on anonut mm. seuraavia investointeja vuodeksi 2006: hydrauliikkatyökaluja<br />
(15.000), paineilmakompressori (26.000), tarkastusauto (25.000) ja johtoauto (netto 0) ja<br />
kalusteita Palokunnantalon kahvioon (5000). Vuonna 2007: ensivasteauto (netto 0), sammutusauto<br />
(menot 180.000, tulot 60.000) ja sammutusvene (14.000). Vuonna 2008 sairaankuljetusauto<br />
(105.000). <strong>Talousarvio</strong>ehdotukseen on vuodeksi 2006 merkitty johtoauto, tarkastusauto<br />
ja paineilmakompressori. Vuodeksi 2007 on varattu ensivasteauto ja sammutusauto ja vuodeksi<br />
2008 sairaankuljetusauto.<br />
SOSIAALILAUTAKUNTA<br />
Kaikki kiinteistöinvestoinnit ovat teknisen lautakunnan kohdassa.<br />
KOULUTUSLAUTAKUNTA<br />
Kaikki kiinteistöinvestoinnit ovat teknisen lautakunnan kohdassa.<br />
Norra Svenska Österbottens Yrkesläroanstalter<br />
Kaupungin osuus suunnittelukustannuksista.<br />
Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä<br />
Kaupungin osuus peruspääoman korotuksesta, joka tehdään korkeakoulukampuksen – Chydeniusinstituutin<br />
tilojen osarahoitusta varten. Peruspääoman korotus on yhteensä 900.000 euroa jaettuna<br />
seitsemäksi vuodeksi. Kaupungin osuus on 13,94 %.<br />
Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur<br />
Kaupungin osuus peruspääoman korotuksesta Svenska yrkesinstitutetin Vanhassa Vaasassa sijaitsevan<br />
rakennuksen ja Palosaaren Svenska yrkeshögskolanin kiinteistön perusparannukseen<br />
vuosina 2005–2008.<br />
139
KULTTUURILAUTAKUNTA<br />
Kaikki kiinteistöinvestoinnit ovat teknisen lautakunnan kohdassa.<br />
LIIKUNTALAUTAKUNTA<br />
Vuodeksi 2006 on varattu 0,017 milj. euroa ulkoilualueiden/-reittien parannukseen.<br />
TEKNINEN LAUTAKUNTA<br />
Talonrakennus<br />
Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito on jälkeenjäänyttä. Vuosiksi 2006–2008 on varattu 1,1 milj.<br />
euroa.<br />
Jaakonkatu 33:n peruskorjaus on siirretty taloussuunnitelman ulkopuolelle.<br />
Kaupungintalon paikoitus on siirretty vuoteen 2008.<br />
Linja-autoasema rakennetaan vuonna 2006.<br />
Kulttuurilautakunta on anonut teknisen lautakunnan kautta määrärahaa Nygårdin verstaan peruskorjaukseen<br />
(0,44 milj.). Hyväksytyssä taloussuunnitelmassa peruskorjaus oli merkitty vuosiin<br />
2007–2008. Avustuksena saataneen 0,13 milj. euroa. Suunnittelumääräraha on varattu tässä<br />
ehdotuksessa vuodeksi 2008.<br />
Hyväksytyn taloussuunnitelman mukaisesti suunnitellaan Koivurinteen keittiön peruskorjaus<br />
vuonna 2007 ja kunnostus tehdään vuonna 2008.<br />
Bambin päiväkodin suunnitteluun on varattu 30.000 vuodeksi 2006. Jakelukeittiön lupa päättyy<br />
31.12.2007.<br />
Lagmanin koulun pihaa varten on varattu 0,096 milj. euron menoerä vuodeksi 2006. Ulkoinen<br />
rahoitus on 0,046 milj. euroa, joten kaupungin osuus on nettona 0,05 milj. euroa. Hankkeen tavoitteena<br />
on suunnitella ja rakentaa kaupungin paras koulupiha yhteistuumin opettajien ja oppilaiden<br />
kesken perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Koulupihan on määrä<br />
toimia opetuksellisena voimavarana ja myös mallina Pietarsaaren ja muun Suomen muille koulupihoille.<br />
Ruotsinkielinen lukio: Lukion peruskorjaus toteutetaan vuosina 2005–2007. Sen kokonaiskustannukset<br />
arvioidaan 8,95 milj. euroksi, johon sisältyvät myös koulupuutarhan henkilöstön sosiaalitilat.<br />
Valtionosuuksista on vuodeksi 2006 otettu mukaan jugendrakennukselle hyväksytty 0,543<br />
milj. euron ja vuonna 1959 rakennetun osan 0,478 milj. euron valtionosuus ja 0,06 milj. euroa,<br />
joka tullaan saamaan avustuksena Schaumanin rahastosta koulupuiston henkilöstölle rakennettaviin<br />
sosiaalitiloihin.<br />
140
Vuodeksi 2007 on varattu 0,265 milj. euron määräraha lukiota ympäröivien ulkoalueiden kunnostamiseen<br />
ja liittämiseen Koulupuistoon.<br />
Suunnittelumäärärahaksi paloasemaa varten on varattu 15.000 vuodeksi 2006 ja 25.000 vuodeksi<br />
2007. Suunnittelu alkaa syksyllä 2006, jolloin pitäisi olla tehtynä valtion päätös siitä, kenen<br />
alaisuuteen pelastustoiminta kuuluu.<br />
Mittaus ja maankäyttö<br />
Aktiivista maapolitiikkaa korostetaan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin kuuluvana tulevana<br />
kolmivuotiskautena. Maanhankintamäärärahoja perustellaan sillä, että Pirilöstä tarvitaan raakamaata<br />
teollisuuden tarpeisiin, ja sillä, että yksityisten omistamaa tonttivarantoa voitaisiin vähentää<br />
kaava-alueella: 0,2 milj. euroa sekä meno- että tulopuolelle. Kv:n päätöksen mukaan maaalueiden<br />
osto ja myynti on tasapainotettava 5–10 vuoden jaksolla. Tästä määrärahasta voidaan<br />
käyttää 15.000 euroa viher- tai tonttialueiden ostoon kaupungingeodeetin päätöksellä kaupunginvaltuuston<br />
aikaisemmin vahvistamien periaatteiden mukaan.<br />
Kunnallistekniikka<br />
Juoksevia investointeja varten on varattu 1,5 milj. euron määräraha vuosiksi 2006–2008. Tekninen<br />
lautakunta vahvistaa kunnallisteknisten investointien (nk. juoksevien investointien) määrärahan<br />
yksityiskohtaisen käyttösuunnitelman valtuuston vahvistettua talousarvion. Määrärahasta<br />
käytettäisiin vuonna 2006 n. 0,36 milj. euroa uudisrakentamiseen, 0,65 milj. euroa peruskorjauksiin<br />
ja 0,5 milj. euroa muihin investointeihin.<br />
Läntinen rengastie rakennetaan vuosina 2006–2008.<br />
Itälänlahden kunnostus<br />
Tavoitteena on parantaa lahden virkistysarvoa. Kokonaiskustannusarvio on 0,37 milj. euroa. Kiinteistöomistajat<br />
vastaavat 0,04 milj. eurosta, kaupunki 0,19 milj. eurosta ja ympäristökeskus 0,14<br />
milj. eurosta. Kaupungin osuus on varattu vuosiksi 2007–2008.<br />
PIETARSAAREN VESI<br />
Viraston yhteensä 1,5 milj. euron investointimäärärahan alustava käyttösuunnitelma on laadittu.<br />
Investointien painopiste tulee edelleen olemaan johtoverkon saneeraamisessa. Viraston hallitus<br />
vahvistaa yksityiskohtaisemman käyttösuunnitelman valtuuston myönnettyä määrärahan.<br />
ENERGIALAITOKSEN HALLITUS<br />
Investointeja tehdään suunnilleen entiseen tahtiin, mutta kaukolämmön laajennukseen panostetaan<br />
entistä enemmän. Nykyisin kaukolämpöliittymien rakentamiseen kohdistuu suuri paine, mikä<br />
johtuu ehkä paljolti öljyn kalliista hinnasta.<br />
Perhonjoen osakepääomakorotus tehdään laaditun rahoitussuunnitelman mukaan, ellei suuria<br />
muutoksia tapahdu.<br />
141
SATAMAHALLITUS<br />
Sataman asema sekä liikelaitoksena kilpailumarkkinoilla että elinkeinopoliittisena välineenä<br />
heikkenee, elleivät investoinnit vastaa kuljetusmarkkinoiden asiakkaiden tarpeita. Mitään itsestään<br />
selviä tavaravirtoja ei ole, vaan kustannukset ja tehokkuus ratkaisevat valittavan kuljetusvälineen<br />
tai sen, mitä satamaa käytetään. Satamalaitos kilpailee infrastruktuurillaan kaikkien muiden<br />
satamien ja kuljetusjärjestelmien kanssa. Siksi on levottomuutta herättävää, ellei pystytä<br />
osoittamaan, että riittävä osuus tuloista kanavoituu takaisiin laitureihin, varastoalueisiin ja teihin<br />
tehtyinä investointeina. Kuluvana suunnitelmakautena kilpailijamme ovat investoineet moninkertaisesti<br />
kapasiteettiin ja kehittämiseen Pietarsaaren satamaan verrattuna. Liikennekuva on muuttunut<br />
tuontivoittoiseksi ja käsittelypinnoille ja laitureiden kestävyydelle asetetaan suurempia vaatimuksia.<br />
Tuonti kuluttaa infrastruktuuria vientiä enemmän. Kasvua varten ei ole myöskään infrastruktuurista<br />
valmiutta, ts. kapasiteettia. Siksi laiturin pidentäminen ja kulkusyvyyden ruoppaaminen<br />
9 metriin on välttämätöntä. Mainittakoon, että useimmilla kilpailijoilla on 9 metrin syvyyden<br />
laiturit, jotka ovat pituudeltaan pikemminkin kilometreissä kuin metreissä mitattavia. Meillä<br />
on 302 metriä laituria, jossa on vastaava kulkusyvyys.<br />
Jos tahdotaan, että asiakkaat, yhteistyökumppanit ja viranomaiset pitävät meidän satamaamme tulevaisuuden<br />
mahdollisuuksien satamana, on korkea aika laajentaa sen infrastruktuuria kilpailukyvyn<br />
ja kehittymisedellytysten varmistamiseksi.<br />
142