Lue opettajankoulutuslaitoksen johtaja Heimo Nupponen ... - Rauma
Lue opettajankoulutuslaitoksen johtaja Heimo Nupponen ... - Rauma
Lue opettajankoulutuslaitoksen johtaja Heimo Nupponen ... - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ta osoittaa pieneltä osalta yhdessä vuoden 2006 veteraanikeräyksen ennätystuloksen<br />
kanssa arvostuksen olemassaoloa.<br />
Mikä muu on rakentanut itsenäisyyttämme ja isänmaatamme, tätä Suomea,<br />
suomaata, kuten eräät tulkinnat sanan alkuperästä toteavat? Mitä tarkoittavat<br />
nämä varmaan kaikissa itsenäisyyspäiväpuheissa esiintyvät sanat? Eri ihmisille<br />
ne varmaan tarkoittavat eri asioita. Kaikki tunnemme Adolf Ehrnroothin<br />
toteamuksen, tämä on hyvä maa, tätä kannatti puolustaa. Ruotsalaiset ovat<br />
tavallaan panneet paremmaksi ja osuneet naulan kantaan, kun he kutsuvat<br />
maatamme hienoksi maaksi, Finland. Olin äskettäin keskustelussa, jossa eräs<br />
keskustelija asetti kyseenalaiseksi sanan isänmaa. Ei hän kyllä oikein osannut<br />
perustella, kun kysyin, mitä pahaa siinä sanassa on. Toki on niin, ettei maatalousyhteiskunnan<br />
tapaan maa siirry enää samassa määrin ja samalla tavalla<br />
isältä pojalle tai tyttärelle. Entä sana äidinkieli, onko sekin vanhentunut? Pitääkö<br />
ne nyky-yhteiskunnassa sitoa sukupuoleen vai pitäisikö niistä luopua.<br />
Eivät kuitenkaan oikein istu suomenkieleen vastaavat ilmaisut ilman sukupuolta:<br />
vanhempainmaa, vanhempainkieli, varsinkin kun vanhemmilla on yhä<br />
useammin eri kotimaa ja eri kieli. Eiköhän edelleen käytetä näitä ilmaisuja,<br />
varsinkin kun muissakin kielissä puhutaan isänmaasta: fatherland, Vaterland,<br />
mu isamaa. Tuskin tämä sana on suomalaista keksintöä.<br />
Mitä nykyihminen sitten tarkoittaa sanoilla isänmaa ja itsenäisyys ja mihin<br />
asioihin hän ne liittää? Lähdin selvittämään sitä kysymällä asiaa eri sukupolviin<br />
kuuluvilta ihmisiltä. Vanhin henkilö oli Suomen valtion ikäinen ja nuorimmat<br />
<strong>Rauma</strong>n normaalikoulun ensimmäisen luokan oppilaita. Väliin mahtui<br />
kolmannen ja kuudennen luokan oppilaita ja hieman yli 20-vuotiaita nuoria.<br />
Veteraani korosti sitä, että sota yhdisti kansan, joka oli vasta kaksi vuosikymmentä<br />
aikaisemmin ollut syvästi jakautunut. Hän piti kansalaissotaa häpeäpilkkuna.<br />
Hän myös totesi tyypillistä olleen sekä viime sotien edeltävälle<br />
että välittömästi sitä seuranneelle ajalle, että tapahtuman läpikäyneet eivät<br />
juuri halunneet kertoa niistä. Velvollisuus oli täytetty, mitä sitä kertomaan ja<br />
kertaamaan. Aika usein esitetty väite veteraanien halveksunnasta – mitäs menitte<br />
– ei hänen mukaansa pidä paikkaansa. Ei arvostettu, ei liioin halveksittukaan,<br />
oli hänen arvionsa. Samantapaista viestiä tuo Tuomas Gerdt, Mannerheim-ristin<br />
ritari, joka ainoana ritarina osallistuu tänään Tasavallan Presidentin<br />
juhlavastaanotolle.<br />
Nuoret, joita puhutin, olivat kolmesta hyvinkin erilaisesta perheestä. Heidän<br />
piti ensin kirjoittaa, mitä sanat isänmaa ja itsenäisyys tuovat heille mieleen.<br />
Kuudelta nuorelta tuli 84 vastausta, siis hyvin monipuolisia asioita. Vastauksissa<br />
esiintyi Suomen historian merkkihenkilöitä (Maanerheim, Ryti, Kekkonen),<br />
lähisanoja (kotimaa, synnyinmaa), Suomen lippua ja vaakunaa koskevia<br />
sanoja, sotaan, maanpuolustukseen ja rauhaan liittyviä sanoja sekä ilmaston ja<br />
elinympäristön kuvausta. Aika usein sanonnan alkuun liitettiin sana oma (oma<br />
2
Change language