Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Rauma
22.10.2014 • Views
Share Embed Flag

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Rauma

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Rauma

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Rauma

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
rauma.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

Joukkoliikenne

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

Joukkoliikenne<br />

<strong>Rauma</strong> 2005

<strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />

TEKNINEN VIRASTO<br />

Kaupungintalo, Kanalinranta 3<br />

PL 104<br />

26101 <strong>Rauma</strong><br />

Puhelinvaihde (02) 834 11

TIIVISTELMÄ<br />

Suunnitelmassa on selvitetty maakunnan joukkoliikenteen liikenteellistä ja<br />

fyysistä nykytilaa sekä liikennemuodon toimintaympäristöä väestön, palvelujen<br />

ja liikenneverkkojen sijoittumisen ja työmatkaliikenteen suuntautumisen<br />

osalta. <strong>Satakunnan</strong> joukkoliikenteen päätavoitteina ovat liikennemuodon palvelutason<br />

ja toimintaedellytysten paraneminen, kuljetusten kustannustehokkuuden<br />

lisääntyminen ja itsekannattavan liikenteen määrän kasvaminen.<br />

Maakunnan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteena on saavuttaa potentiaalisilla<br />

yhteysväleillä korkeatasoinen palvelutaso erityisesti työ- ja opiskelumatkoilla<br />

ja muualla vähintään peruspalvelutaso kaikilla matkoilla. Joukkoliikenteellä<br />

on Satakunnassa parhaimmat toimintaedellytykset <strong>Rauma</strong>n, Porin<br />

ja Huittisten muodostaman kehityskolmion vaikutusalueella.<br />

Joukkoliikenteen organisoinnissa jokaiseen seutukuntaan esitetään oman<br />

henkilöliikennelogistikon palkkaamista. Henkilöliikennelogistikkojen palkkaaminen<br />

ja Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulipun kytkeminen osaksi <strong>Satakunnan</strong><br />

seutulippua selkeyttää, vahvistaa ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia <strong>Satakunnan</strong><br />

seutulipputyöryhmän toiminnalle. Seudullinen joukkoliikenteen organisointi<br />

täsmentyy myös, kun kuntiin perustetaan kuljetustyöryhmiä vastaamaan<br />

kunnan sisäisten liikenteiden ja kuljetuspalvelujen kehittämisestä. Organisoinnin<br />

kehittyminen luo paremmat toimintaedellytykset myös seudulliselle<br />

matkojenyhdistelylle ja matkapalvelukeskuksen toiminnalle. Matkojenyhdistelyn<br />

käynnistäminen katsotaan maakunnallisesti niin tärkeäksi toimenpiteeksi,<br />

että se esitetään sisällytettävän liikennejärjestelmäsuunnitelmasta<br />

tehtävään aiesopimukseen yhdessä henkilöliikennelogistikkojen palkkaamisen<br />

ja Meri-Pori - Harjavalta -laatukäytävän kehittämisen kanssa.<br />

Liikenteellisesti muutamille yhteysväleille esitetään palvelutasotavoitteiden<br />

mukaisia lisävuoroja, jotka palvelevat ensisijaisesti työmatkaliikenteen tarpeita.<br />

Toisaalta maakunnan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet eivät aseta<br />

esteitä Länsi-Suomen lääninhallituksen ostoliikenteen vaikuttavuustutkimuksessa<br />

esitettäville kuormitukseltaan heikkojen vuorojen supistamisille.<br />

Kertyneet säästöt tulee säilyttää Satakunnassa ja suunnata palvelutasotavoitteita<br />

tukevien liikenteiden ostamiseen. <strong>Rauma</strong>lla paikallisliikenteeseen<br />

esitetään yksityiskohtaisemman suunnitelman laatimista, jossa tutkitaan<br />

mahdollisuutta muuttaa ainakin hiljaisina aikoina liikenteen hoitomallia esim.<br />

enemmän kutsuohjaukseen perustuvaan tai cityliikennetyyppiseen liikenteeseen<br />

sekä tutkitaan uusien edullisten matkalippujen käyttöönottamisen vaikutuksia.<br />

Muuten lippujärjestelmiin esitetään seutulippuun rinnakkaisia tuotteita<br />

”ei niin säännöllisille aktiivikäyttäjille” ja juna- ja bussiliikenteeseen yhteiskäyttöisiä<br />

lippuja sekä toivotaan kuntien näyttävän työnantajina mallia<br />

työsuhdelipun käyttöönottamisessa, jos järjestelmä saadaan valtakunnallisesti<br />

lanseerattua. Informaatiojärjestelmissä korostetaan yhteisaikataulujen<br />

sekä sähköisten ja pysäkkikohtaisten aikataulujen merkitystä.<br />

Joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi terminaaliverkon<br />

muodostuminen sekä korostetaan laatukäytävien kehittämistä<br />

ja joukkoliikenteen parempaa huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa,<br />

kunnossapidossa ja perustiepidon toimenpiteissä.<br />

Henkilöjunaliikenteessä kehittämisen painopisteenä esitetään säilytettävän<br />

Pori-Harjavalta-Kokemäki-Tampere -yhteyttä. Selvityksen toimenpiteillä tavoitellaan<br />

”taajamajunakonseptin” kehittymistä, IC-junavuorojen kasvua sekä<br />

ostoliikenteen muuttumista itsekannattavaksi liikenteeksi. <strong>Rauma</strong>n radan<br />

henkilöliikenteelle ei ainakaan tällä hetkellä löydy potentiaalia, mutta sen tarvetta<br />

tulee seurata pitemmällä aikajänteellä.

ESIPUHE<br />

Satakunnassa käynnistettiin maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />

laatiminen vuoden 2005 alussa. Maakuntakaavan perusselvityksiin kuuluva<br />

liikennejärjestelmäsuunnitelma etenee tiiviissä vuorovaikutuksessa<br />

maakuntasuunnittelun kanssa. Suunnittelutyön tavoitteena on määritellä liikennejärjestelmän<br />

kehittämisstrategia, jota toteuttamalla tuetaan maakunnan<br />

aluerakenteen ja toimintojen kehittämistavoitteita. Tavoitteena on myös<br />

sopia liikennejärjestelmän eri osa-alueita edustavien kehittämistoimenpiteiden<br />

priorisoinnista.<br />

Joukkoliikenteen osaselvityksen tavoitteena on määritellä liikennemuodolle<br />

maakunnalliset päätavoitteet sekä yksilöidä ja priorisoida liikennemuodon<br />

tärkeäksi katsotut kehittämistoimenpiteet matkustajanäkökulmiin ja joukkoliikenteen<br />

toimintaedellytyksiin perustuen. Kehittämistoimenpiteiden tavoitteena<br />

on edistää osaltaan maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisstrategian<br />

toteutumista. Osaa joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteistä esitetään sisällytettäväksi<br />

liikennejärjestelmäsuunnitelmasta laadittavaan aiesopimukseen.<br />

Joukkoliikenneselvitystä ohjanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat<br />

henkilöt:<br />

− Aarno Oksanen, puheenjohtaja Euran kunta<br />

− Jukka Moilanen Satakuntaliitto<br />

− Hannu Lahtinen <strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />

− Ulla Räihä <strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />

− Leila Nieminen <strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />

− Martti Jalkanen Kokemäen kaupunki<br />

− Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus<br />

− Pekka Liimatainen Tiehallinto, Turun tiepiiri<br />

− Markus Salmi Tiehallinto, Turun tiepiiri<br />

− Peter Ulmanen Linja-autoliitto<br />

− Jyrki Vuorjoki Karvian kunta<br />

− Katariina Koivisto Vampulan kunta<br />

− Mikko Kalli Eurajoen kunta<br />

− Arja Aalto Ratahallintokeskus<br />

− Martti Kerosuo Ratahallintokeskus<br />

− Petri Mononen, SatLJS-koord. Insinööritoimisto Liidea Oy<br />

Selvityksen konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työn<br />

suorittamisesta ovat vastanneet projektipäällikkö Reijo Vaaralan johdolla<br />

Marko Mäenpää, Laura Väyrynen, Henriika Weiste, Toni Joensuu ja Anu<br />

Eloranta.<br />

<strong>Rauma</strong>, syyskuu 2005

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 7<br />

Sisältö<br />

1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 9<br />

1.1 Liikenteellinen sijainti 9<br />

1.2 Väestö 9<br />

1.3 Maankäyttö 10<br />

1.4 Työmatkaliikenne 11<br />

2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE 14<br />

2.1 Joukkoliikenteen organisointi 14<br />

2.2 Joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutaso 15<br />

2.2.1 Maakunnan sisäinen linja-autoliikenne 15<br />

2.2.2 Liikennetarjonta maakunnan ulkopuolelle 17<br />

2.2.3 Porin paikallisliikenne 21<br />

2.2.4 <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenne 22<br />

2.2.5 Satakunnassa toimivat asiointi- ja palveluliikenteet 25<br />

2.2.6 Junaliikenne 26<br />

2.2.7 Lentoliikenne 27<br />

2.3 Joukkoliikenteen terminaaliverkko 28<br />

2.4 Lippujärjestelmät 31<br />

2.5 Informaatiojärjestelmät 32<br />

3 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS 33<br />

3.1 Liikenteen ostaminen 33<br />

3.1.1 Valtio 33<br />

3.1.2 Kunnat 35<br />

3.2 Lipputuki 37<br />

3.2.1 Seutuliput 37<br />

3.2.2 Kaupunkiliput 38<br />

3.2.3 Kelan kuljetuskustannukset 38<br />

3.2.4 Joukkoliikenteen infrastruktuurin rahoitus 39<br />

3.2.5 Yhteenveto joukkoliikenteen kokonaisrahoituksesta 41<br />

4 PÄÄTAVOITTEET 42<br />

4.1 Liikennejärjestelmän päätavoitteet 42<br />

4.2 Joukkoliikenteen päätavoitteet 42<br />

5 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 45<br />

5.1 Kolmitasoinen palvelutasomäärittely 45<br />

5.2 Julkisen liikenteen peruspalvelutaso 46<br />

5.3 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Satakunnassa 47<br />

5.4 Palvelutasotavoitteet vs. nykytila 48

8 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

6 TOIMENPIDE-ESITYKSET 52<br />

6.1 Liikennetarjonnan muutokset 52<br />

6.1.1 Seutu- ja kaukoliikenne 52<br />

6.1.2 Paikallisliikenne 54<br />

6.1.3 Junaliikenne 56<br />

6.2 Joukkoliikenteen organisoinnin kehittäminen 57<br />

6.2.1 Joukkoliikenteen seudullisen yhteistyön kehittäminen 57<br />

6.2.2 Joukkoliikenneyhteistyön lisääminen kunnissa 58<br />

6.2.3 Kuntien henkilökuljetussuunnitelmien laatiminen 59<br />

6.3 Matkojenyhdistelyn kehittäminen 59<br />

6.4 Joukkoliikenteen rahoitus 61<br />

6.5 Lippujärjestelmien kehittäminen 61<br />

6.6 Informaatiojärjestelmien kehittäminen 62<br />

6.7 Infrastruktuurin kehittäminen 63<br />

6.8 Maankäytön ja joukkoliikenteen välisen vuorovaikutuksen<br />

kehittäminen 68<br />

7 KEHITTÄMISOHJELMA 69

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 9<br />

SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />

1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />

1.1 Liikenteellinen sijainti<br />

Suunnittelualueena toimii <strong>Satakunnan</strong> maakunta ja siihen kuuluvat 26 kuntaa.<br />

Maakunnassa on kolme seutukuntaa, joita ovat Pohjois-<strong>Satakunnan</strong><br />

seutukunta, Porin seutukunta ja <strong>Rauma</strong>n seutukunta. Maantieteellisesti<br />

suunnittelualue rajautuu lännessä Pohjanlahteen, pohjoisessa Pohjanmaan<br />

ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin, idässä Pirkanmaan maakuntaan ja etelässä<br />

Varsinais-Suomen maakuntaan.<br />

Liikenteellisesti maakunnan pääväyliä ovat valtatiet 2, 8, 11, 12 ja 23, joista<br />

valtatie 8 on mahdollisesti tulossa valtakunnalliseen runkoverkkoon ja joista<br />

valtatie 2 toimii <strong>Satakunnan</strong> tärkeimpänä tieyhteytenä pääkaupunkiseudulle.<br />

Edellä mainittujen lisäksi joukkoliikenteelle tärkeitä tieyhteyksiä ovat kantatiet<br />

41 ja 43 sekä seututie 204. Tampereelta on rautatieyhteys Poriin ja<br />

<strong>Rauma</strong>lle ja Porissa on lentokenttä. Lisäksi Turun ja Tampereen lentokentät<br />

ovat alle sadan kilometrin päässä alueen reunakunnista.<br />

1.2 Väestö<br />

Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutukunnassa asui 31.12.2003 noin 27 000 asukasta<br />

ja seutukunnan keskuksena toimii reilun 13 000 asukkaan Kankaanpään<br />

kaupunki. Porin seutukunnassa asui noin 139 000 asukasta ja sen keskuksena<br />

toimii reilun 76 000 asukkaan Porin kaupunki. <strong>Rauma</strong>n seutukunnassa<br />

asui noin 67 000 asukasta ja seutukunnan keskus on reilun 36 000 asukkaan<br />

<strong>Rauma</strong>n kaupunki. Koko maakunnan väkiluku oli 31.12.2003 yhteensä<br />

noin 231 000 asukasta.<br />

Kuva 1. Suunnittelualueen kunnat<br />

ja liikenneväylät vuoden<br />

2005 alussa sekä väkiluku<br />

vuoden 2003 lopussa<br />

(Lähde: Satakuntaliitto ja<br />

Tilastokeskus).

10 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />

1.3 Maankäyttö<br />

Joukkoliikenteelle suosiollinen maankäyttö on tiivistä ja yhtenäistä, missä<br />

asuminen, palvelut ja työpaikat sijoittuvat olemassa olevien joukkoliikenteen<br />

reittien varsille. Taajamien ulkopuolella nauhamainen asutus tukee parhaiten<br />

joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.<br />

Porin ja <strong>Rauma</strong>n kaupungeissa väestötiheys on maakunnan muita alueita<br />

tiiviimpää. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta <strong>Rauma</strong>lla suurimmat<br />

asuinalueet sijoittuvat kuitenkin niin lähelle keskustaa, työpaikkoja ja<br />

palveluita, että itsekannattavalle joukkoliikenteelle ei synny parasta mahdollista<br />

potentiaalia ottaen huomioon viime vuosina tapahtuneen henkilöautojen<br />

käytön ja kevyen liikenteen suosion kasvamisen. Porissa tilanne on <strong>Rauma</strong>a<br />

parempi, mutta sielläkin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä heikentävät<br />

pientalovaltaisuus, aluerakenteen hajaantuminen laajalle alueelle, laaja ja<br />

yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto sekä tiheimmin asuttujen alueiden sijoittuminen<br />

suhteellisen lähelle työ- ja opiskelupaikkoja ja palvelukeskittymiä.<br />

Kuntakeskusten ulkopuolella nauhamaista asutusta löytyy pitkin Kokemäenjoen<br />

vartta Kokemäen ja Meri-Porin välillä. Porin ja Ulvilan välillä maankäyttö<br />

on tiivistä ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet toimivalle joukkoliikenteelle. Myös<br />

Pyhäjärven koillispuolella välillä Eura-Säkylä on maankäyttö nauhamaista ja<br />

melko tiivistä. Porin ja <strong>Rauma</strong>n välillä asutus on keskittynyt eniten kuntakeskuksiin<br />

ja merkittävää nauhamaista asutusta on havaittavissa vain <strong>Rauma</strong>n<br />

ja Eurajoen välillä.<br />

Johtopäätöksiä<br />

Porin ja <strong>Rauma</strong>n seutukunnissa<br />

on erotettavissa nauhamainen<br />

aluerakenne <strong>Rauma</strong>n ja Porin, Kokemäenjokilaakson<br />

sekä Huittisen<br />

ja <strong>Rauma</strong>n ympärillä. Pohjois-Satakunnassa<br />

maankäyttö sijoittuu<br />

voimakkaasti kuntakeskuksien läheisyyksiin.<br />

Maankäyttö tarjoaa parhaimmat<br />

toimintaedellytykset joukkoliikenteelle<br />

Porin kaupungissa sekä Kokemäenjoenlaakson<br />

kuntien ja<br />

<strong>Rauma</strong>n ja Porin välisissä liikenteissä.<br />

Maankäytön ohella joukkoliikenteen<br />

toimintaedellytyksiin vaikuttavat<br />

kuntien välinen työmatkaliikenne,<br />

tieverkko sekä yhteydet<br />

maakunnan ulkopuolelle.<br />

Kuva 2. Suunnittelualueen<br />

asukastiheys.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 11<br />

SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />

1.4 Työmatkaliikenne<br />

Maakunnan sisällä tehdään eniten työmatkoja oman kunnan ulkopuolelle<br />

Poriin ja Ulvilaan, joissa molemmissa löytyy yli 3000 ulkopaikkakuntalaisen<br />

työpaikka. Yli 2000 ulkopaikkakuntalaista käy työssä <strong>Rauma</strong>lla, yli 1000 Harjavallassa,<br />

Ulvilassa ja Eurassa sekä yli 500 Nakkilassa, Kankaanpäässä,<br />

Eurajoella, Säkylässä, Kokemäellä ja Huittisissa. Työssäkäyntiä Eurajoella<br />

selittää Olkiluodon ydinvoimalaitos. Maakunnan sisällä melkein 3000 ulvilalaista<br />

ja porilaista sekä yli 1000 noormarkkulaista, raumalaista, eurajokelaista<br />

ja nakkilalaista käy työssä toisessa <strong>Satakunnan</strong> maakuntaan kuuluvassa<br />

kunnassa.<br />

Suurin osa kuntien välisistä työmatkoista tehdään <strong>Rauma</strong>n, Porin ja Huittisten<br />

muodostaman ”kehityskolmion” sisällä. Tosin <strong>Rauma</strong>-Huittinen välillä<br />

pendelöidään muita kehityskolmion yhteyksiä vähemmän. Kuvassa 3 on havainnollistettu<br />

kehityskolmion sisäisiä työmatkavirtoja. Tarkastelussa ovat<br />

mukana työmatkaliikkuminen väleillä Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta-Kokemäki-Huittinen,<br />

Huittinen-Köyliö-Eura-Lappi-<strong>Rauma</strong> ja <strong>Rauma</strong>-Eurajoki-Luvia-<br />

Pori. Lisäksi kehityskolmion kunnissa käy työssä muista <strong>Satakunnan</strong> kunnista<br />

yli 3 200 henkilöä, mutta vain yli 1600 kehityskolmion kuntien asukkaista<br />

käy työssä muissa <strong>Satakunnan</strong> kunnissa. Kehityskolmion vaikutusalueelle<br />

sijoittuvat myös Säkylä ja Kiukainen ja <strong>Rauma</strong>n eteläpuolella maakunnan ulkopuoliset<br />

kunnat Pyhäranta ja Laitila.<br />

Kuva 3. Pendelöinti <strong>Rauma</strong>-Pori-Huittinen muodostaman ”kehityskolmion” sisällä.<br />

Kuvassa on esitetty työmatkavirrat väleillä Pori-<strong>Rauma</strong>, Pori-Huittinen ja<br />

<strong>Rauma</strong>-Huittinen.

12 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />

Maakuntarajat ylittävä työmatkaliikenne<br />

Satakuntalaisia käy työssä maakunnan ulkopuolella yhteensä noin 4 100<br />

(3 100) henkilöä. Satakunnassa käy alueen ulkopuolelta töissä yhtensä noin<br />

6 200 (4 400) henkilöä. ”Nettotyössäkäynti” on maakunnan eduksi noin<br />

2 100 henkilöä. Sulkujen lukuarvot kuvaavat kehityskolmion vastaavia lukuarvoja.<br />

Satakunnasta käydään eniten työssä Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla,<br />

Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Kuntatasolla eniten käydään työssä Helsingissä<br />

(noin 850 henkilöä), Turussa (730), Tampereella (690), Laitilassa<br />

(340), Espoossa (330), Vammalassa (310), Uudessakaupungissa (240),<br />

Vantaalla (220) ja Äetsässä (150). Vastaavasti Satakuntaan tehdään eniten<br />

työmatkoja Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta, Uudeltamaalta, Pohjanmaalta<br />

ja Kanta-Hämeestä. Kuntatasolla eniten henkilöitä käy työssä Satakunnassa<br />

Turusta (noin 500 henkilöä), Pyhärannasta (370), Tampereelta (370),<br />

Vammalasta (320), Helsingistä (250), Laitilasta (230), Äetsästä (210) ja Espoosta<br />

(100). Tärkeimmät työssäkäyntivirrat ovat Helsingin, Tampereen ja<br />

Turun lisäksi Huittinen-Vammala, Huittinen-Äestä, <strong>Rauma</strong>-Laitila, <strong>Rauma</strong>-<br />

Pyhäranta ja <strong>Rauma</strong>-Uusikaupunki.<br />

Taulukko 1. Työssäkäyntivirrat <strong>Satakunnan</strong> maakuntarajojen yli 31.12.2003 (Lähde:<br />

Satakuntaliitto).<br />

Varsinais- Pirkanmamamaa<br />

Häme Suomi<br />

Uusi-<br />

Pohjan-<br />

Kanta- Muu<br />

Suomi<br />

Satakunnasta 2 140 1 710 1 566 250 203 307<br />

Satakuntaan 1 848 1 281 468 165 82 257<br />

Taulukko 2. Tärkeimmät työssäkäyntivirrat maakuntarajojen yli eri kuntien välillä<br />

(Lähde: Satakuntaliitto).<br />

Kunnasta Kuntaan yht. Kuntaan Kunnasta yht.<br />

Huittinen Vammala 133 Huittinen Vammala 139<br />

Äetsä 92 Äetsä 139<br />

Pori Helsinki 330 Pori Turku 147<br />

Tampere 232 Tampere 118<br />

Turku 207 Helsinki 111<br />

Espoo 125 <strong>Rauma</strong> Pyhäranta 342<br />

Vantaa 92 Laitila 161<br />

<strong>Rauma</strong> Turku 209 Turku 147<br />

Laitila 207 Uusikaupunki 124<br />

Helsinki 166<br />

Uusikaupunki 160<br />

Pyhäranta 125<br />

Johtopäätöksiä<br />

Kuntien rajojen ylittävässä työmatkaliikkumisessa korostuu maankäytön tapaan<br />

<strong>Rauma</strong>n, Porin ja Huittisten muodostaman ”kehityskolmion” vaikutus.<br />

Kokemäenjoen varressa ja <strong>Rauma</strong>-Pori -välillä joukkoliikenteen toimintaedellytykset<br />

ovat suhteellisen hyvät. Pitkät työmatkat eivät synnytä yhtä paljon<br />

päivittäistä työmatkaliikennettä työ- ja kotipaikkakuntien välillä kuin lyhyet<br />

työmatkat. Kuitenkin on tärkeää, että myös pitkille työmatkoille järjestetään<br />

sujuvat joukkoliikenneyhteydet kuten esim. kehityskolmion kunnista pääkaupunkiseudulle,<br />

Turkuun tai Tampereelle sekä maakuntarajan läheisyydessä<br />

Pyhärannan ja <strong>Rauma</strong>n sekä mahdollisesti Laitilan ja <strong>Rauma</strong>n sekä Huittisten<br />

ja Vammalan väleillä.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 13<br />

SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />

Taulukko 3 <strong>Satakunnan</strong> maakunnan työssäkäynti vuoden 2002 lopussa (Lähde:<br />

Satakuntaliitto).

14 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

2.1 Joukkoliikenteen organisointi<br />

Joukkoliikenteen organisoinnissa voidaan erottaa sekä maakunnallinen taso<br />

että kuntataso.<br />

Maakunnallinen taso<br />

Satakunnassa on kaksi seutulippualuetta: <strong>Satakunnan</strong> ja Pohjois-<strong>Satakunnan</strong><br />

seutulippu. Käytännössä Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippujärjestelmä on<br />

muotoutunut koko maakuntaa koskevaksi, koska Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippuryhmä<br />

ei ole pitänyt omia kokouksia, vaan seutulippua koskevat asiat on<br />

hoidettu <strong>Satakunnan</strong> seutulipputyöryhmän kokouksissa.<br />

<strong>Satakunnan</strong> seutulipussa on mukana 23 kuntaa ja 30 bussiyrittäjää. Kunnista<br />

Karvia, Lavia, Köyliö, Kodisjoki ja Vampula eivät kuulu <strong>Satakunnan</strong><br />

seutulippuun, mutta näistä Karvia ja Lavia kuuluvat Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippuun.<br />

Lisäksi Huittinen, Jämijärvi ja Kiikoinen kuuluvat Tampereen läntiseen<br />

seutulippuun. Huittinen kuuluu myös Vammalan seutulippuun. Maakunnan<br />

ulkopuolelta <strong>Satakunnan</strong> seutulippuun kuuluvat Pyhäranta ja Laitila.<br />

<strong>Satakunnan</strong> seutulipputyöryhmissä ovat edustettuina kuntien lisäksi Linja-autoliiton,<br />

kahden bussiyrittäjän, Oy Matkahuolto Ab:n, Länsi-Suomen lääninhallituksen<br />

ja Satakuntaliiton edustajat. Seutulipputyöryhmä seuraa, valvoo<br />

ja kehittää seutulippujärjestelmää. Seutulipputyöryhmälle on seutulippusopimuksessa<br />

kirjattu seuraavia tehtäviä:<br />

1. Seurata ja valvoa sopimuksen toteuttamista<br />

2. Tehdä sopijapuolille esityksiä seutulippujärjestelmän tiedottamisesta<br />

3. Tehdä sopijapuolille esityksiä seutulippujärjestelmän kehittämiseksi<br />

4. Laatia yhteenveto voimassa olevista maksuosuuksista ja toimittaa selvittäjälle<br />

maksuosuuksia koskevat tiedot<br />

5. Päättää uusien kuntien ja yritysten mukaantulosta<br />

6. Valita tarvittaessa erillinen 4-6 henkilön jaosto valmistelemaan työryhmälle<br />

esitettäviä asioita, toteuttamaan työryhmän tekemiä päätöksiä ja<br />

hoitamaan työryhmän jaostolle osoittamia muita tehtäviä<br />

7. Sopia seutulippujärjestelmän ylläpidosta aiheutuvista kuluista mukana<br />

olevien kuntien kesken<br />

8. Hoitaa muut tarpeelliset seutulippujärjestelmää koskevat asiat.<br />

Seutulippujärjestelmää säätelee seutulippusopimuksen lisäksi sopimus <strong>Satakunnan</strong><br />

kuntien seutulippujärjestelmän selvityksestä (clearing-sopimus).<br />

Seutulipputyöryhmä kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. <strong>Satakunnan</strong><br />

seutulipputyöryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä toimivat suurimman<br />

kunnan eli Porin kaupungin edustajat. Kunnissa seutulipputyöryhmän<br />

edustajana toimii tehtävään nimetty viranhaltija, joka voi olla kunnanjohtaja,<br />

kunnansihteeri, koulutoimenjohtaja, kaupunginlakimies, elinkeinoasiamies,<br />

liikenneinsinööri, teknisen viraston suunnittelija jne.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 15<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

Kuntataso<br />

Yleisesti kunnissa joukkoliikenteen hoito-organisaatioon ei ole kiinnitetty erityistä<br />

huomiota. Kunnissa ei yleensä toimi erikseen nimettyjä kuljetustyöryhmiä<br />

tai muita vastaavia ryhmiä, jotka vastaisivat yhdessä kuntien sisäisen liikenteen<br />

ja sisäisten kuljetuspalvelujen kehittämisestä ja koordinoisivat hallintokuntien<br />

kuljetuksia. Tosin yhteistyötä tehdään hallintokuntien välillä eri<br />

laajuuksissa, mutta toimintatapoja ei ole tarkkaan määritelty tai suunniteltu.<br />

Näin kuljetusten järjestämisessä ei voida hyödyntää kaikkia synergiaetuja<br />

hallintokuntien välillä. Yleisesti koulu- ja sosiaalitoimet ostavat omat kuljetuksensa<br />

ja tekniset toimet ostavat mahdollista linjaliikennettä täydentävää<br />

liikennettä hiljaisina aikoina. Kuntien ns. joukkoliikennevastaavana toimii<br />

yleensä seutulipputyöryhmään nimetty henkilö.<br />

Porin kaupungissa lienee maakunnan kehittynein kuntakohtainen joukkoliikenteen<br />

organisointimalli. Kaupungissa toimii joukkoliikennetoimikunta, joukkoliikennetyöryhmä<br />

ja palveluliikennetyöryhmä. Muualla Satakunnassa <strong>Rauma</strong>n<br />

kaupungissa toimii palveluliikenteen ympärille rakennettu kuljetustyöryhmä,<br />

jossa ovat edustettuina koulu- ja sosiaalitoimi sekä joukkoliikenteen<br />

vastuuhenkilö. Huittisissa koululautakunta vastaa palveluliikenteen hoidosta.<br />

Vuoden 2004 alussa valmistuneessa POLIS-Joukkoliikennesuunnitelmassa<br />

tehtiin esitys Karhukuntien joukkoliikennetyöryhmän perustamisesta, henkilöliikennelogistikon<br />

palkkaamisesta ja kuljetustyöryhmien perustamisesta<br />

kuntiin. Toistaiseksi toimenpiteitä ei ole toteutettu.<br />

2.2 Joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutaso<br />

Joukkoliikenteen tarjontaa käsitellään erikseen linja-autoliikenteen, junaliikenteen<br />

ja lentoliikenteen osilta. Maakunnan sisäisessä liikenteessä on linjaautoliikenteellä<br />

merkittävin rooli. Linja-autoliikennettä tarkastellaan erikseen<br />

maakunnan sisäisen ja maakunnasta ulospäin suuntautuvan liikenteiden<br />

osilta sekä Porin ja <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteiden osilta. <strong>Rauma</strong>n paikallisliikennettä<br />

käsitellään maakunnallista tasoa tarkempana kokonaisuutena.<br />

2.2.1 Maakunnan sisäinen linja-autoliikenne<br />

Pori-Ulvila-Nakkila-<br />

Harjavalta-Kokemäki<br />

Maakunnassa linja-autoliikenteellä on paras palvelutaso Kokemäenjoen varrella<br />

välillä Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta-Kokemäki. Vakiovuorot palvelevat<br />

kuntakeskusten ja maankäytön tihentymien liikennetarpeita ja pikavuorot pitempiä<br />

yhteysvälejä. Vakiovuorot ajavat pääsääntöisesti Kokemäenjoen<br />

vartta liikennetarjonnan painottuessa Porin ja Ulvilan sekä Harjavallan ja Kokemäen<br />

väleillä joen eteläpuolelle ja Ulvilan ja Harjavallan välillä joen pohjoispuolelle.<br />

Pikavuorot käyttävät valtatietä 2 reittinään ja ajavat aina Porin ja<br />

Harjavallan keskustojen ja osaksi Kokemäen keskustan kautta. Ulvilassa ja<br />

Nakkilassa sekä osaksi Kokemäellä pikavuoropysäkit sijaitsevat ydinkeskustan<br />

ulkopuolella valtatien 2 tiehaarassa. Kokemäenjoen varrella joukkoliikenteellä<br />

on toimivat työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet Porin suuntaan.<br />

Myös Porista on hyvät mahdollisuudet tehdä vastaavia matkoja Ulvilaan<br />

ja Harjavaltaan sekä soveltuvin osin työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaaajanmatkoja<br />

Nakkilaan ja Kokemäelle.

16 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

Välillä Pori-Luvia-Eurajoki-<strong>Rauma</strong> ajettavat bussivuorot soveltuvat melko hyvin<br />

työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen tekemiseen etenkin Poriin<br />

suuntautuvassa liikenteessä. Vastaavia matkoja on mahdollista tehdä<br />

soveltuvin osin myös <strong>Rauma</strong>n suuntaan. Vakiovuorot ajavat kuntakeskusten<br />

kautta, mutta pikavuorot pysähtyvät Porin ja <strong>Rauma</strong>n keskustoja lukuun ottamatta<br />

vain valtatien 8 pikavuoropysäkeillä.<br />

Välillä Kankaanpää-Pomarkku-Noormarkku-Pori on mahdollista tehdä työ-,<br />

opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoja molempiin suuntiin. Etenkin Noormarkusta<br />

on seudullisesti hyvät yhteydet Porin suuntaan. Vakiovuorot ajavat<br />

pääsääntöisesti kuntakeskusten kautta, mutta pikavuorot pysähtyvät Porin ja<br />

Kankaanpään keskustoja lukuun ottamatta vain valtatien 23 pikavuoropysäkeillä.<br />

Huittisten ja Porin välillä kulkee paljon pikavuoroja ja muutamia vakiovuoroja,<br />

jotka yhdessä mahdollistavat lähinnä opiskelu- ja asiointimatkojen tekemisen<br />

Poriin. Porin suunnasta tulevilla vuoroilla on mahdollista tehdä työja<br />

asiointimatkoja Huittisiin. Huittisten ja <strong>Rauma</strong>n välillä ajettavat pikavuorot<br />

ja muutamat vakiovuorot soveltuvat asiointimatkoille <strong>Rauma</strong>lle ja työ- ja asiointimatkoille<br />

Huittisiin. Eurasta ja Lapista on mahdollista tehdä työ- ja asiointimatkoja<br />

sekä Huittisiin että <strong>Rauma</strong>lle. Eurasta on lisäksi pikavuoroyhteydet<br />

Harjavallan, Kokemäen ja Säkylän suuntiin. Vuorojen avulla Eurasta<br />

on mahdollista tehdä työ- ja asiointimatkoja Kokemäelle ja Kokemäeltä asiointimatkoja<br />

Euraan. Euran ja Säkylän välillä on mahdollista tehdä työ-,<br />

opiskelu- ja asiointimatkoja molempiin suuntiin. Eurasta on mahdollista tehdä<br />

työ-, opiskelu- ja asiointimatkoja Harjavaltaan ja Harjavallasta työ- ja asiointimatkoja<br />

Euraan.<br />

Valtatien 43 ja seututien 204 kautta ajetaan suurin osa Turun ja Porin välisestä<br />

pikavuoroliikenteestä. Tästä hyötyvät myös reitin varrella sijaitsevat<br />

Säkylä, Eura ja Kiukainen. Valtatien 41 kautta ajetaan suuri osa Turun ja<br />

Tampereen välisestä pikavuoroliikenteestä ja tästä hyötyvät reitin varrella sijaitsevat<br />

Huittinen ja Vampula.<br />

Pori-Luvia-<br />

Eurajoki-<strong>Rauma</strong><br />

Pori-Noormarkku-<br />

Pomarkku-<br />

Kankaanpää<br />

Pori-Huittinen,<br />

Huittinen-<strong>Rauma</strong>,<br />

Eura-Säkylä<br />

Eura-Harjavalta<br />

Muut joukkoliikenteen<br />

runkoreitit<br />

Joukkoliikenteen runkoreittien ulkopuolella ajetaan pääsääntöisesti koulukuljetuksia<br />

ja asiointiliikenteen vuoroja. Vähiten vuorotarjontaa on pienimmissä<br />

kunnissa, kuten Kodisjoella ja Köyliössä. Myös Siikaisissa ja Merikarvialla<br />

joukkoliikenteen vuorotarjonta on vähäistä eikä joukkoliikenteen käyttö<br />

ole sujuvaa työ-, koulu- ja asiointimatkojen tekemiseen.<br />

Kesällä maakunnan sisäinen vuorotarjonta on huomattavasti vähäisempää<br />

kuin talvella, koska kysyntä heikkenee mm. koulujen ja työpaikkojen kesälomien<br />

sekä kevyelle liikenteelle suotuisempien sääolojen takia. Tosin joukkoliikenteen<br />

runkoreiteillä vuorotarjonta on melko hyvä myös kesällä, mutta<br />

runkoreittien ulkopuolella liikennepalvelut ovat osin puutteellisia tai ne puuttuvat<br />

lähes kokonaan.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 17<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

2.2.2 Liikennetarjonta maakunnan ulkopuolelle<br />

Linja-autoliikenne maakunnan ulkopuolelle hoidetaan pääsääntöisesti pikavuoroliikenteellä.<br />

Vakiovuoroilla on merkittävä rooli vain yhteysväleillä <strong>Rauma</strong>-Turku,<br />

<strong>Rauma</strong>-Uusikaupunki ja Kankaanpää-Tampere.<br />

Huittinen pikavuoroliikenteen solmukohta<br />

Huittinen toimii pikavuoroliikenteessä maakunnan ulkopuolelle suuntautuvan<br />

liikenteen merkittävänä solmupaikkana. Kaupunki sijaitsee logistisesti Porista,<br />

<strong>Rauma</strong>lta ja Kankaanpäästä Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle kulkevien<br />

pikavuorojen reittien varsilla, jonne bussiyrittäjät ovat itse rakentaneet<br />

eri suunnista tuleville pikavuoroille järjestettyjä vaihtoja. Järjestettyjen vaihtojen<br />

avulla pikavuoroliikenteelle saadaan kattava liikenneverkko eri puolilta<br />

Satakuntaa Poriin, <strong>Rauma</strong>lle, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle suuntautuville<br />

matkoille. Vain Porin ja Turun välillä kulkevat pikavuorot käyttävät pääreittinään<br />

joko valtatietä 8 tai Harjavallan, Euran ja Säkylän kautta kulkevaa<br />

reittiä. Tosin Turun ja Porin välillä ajetaan myös Huittisten kautta järjestettyjä<br />

vaihtoja hyödyntäen.<br />

Kuva 4. Maakunnan ulkopuolelle suuntautuva pikavuoroliikenne.<br />

Parhaimmat yhteydet maakunnan ulkopuolelle on Kokemäenjoen varrella<br />

olevista kunnista erityisesti Helsingin suuntaan. Lisäksi valtatien 12 varren<br />

kunnista on kohtalaiset yhteydet Helsingin ja Turun suuntiin sekä kantatien<br />

43 ja seututien 204 varren kunnista Turun suuntaan. Tampereelle on hyvät<br />

yhteydet Huittisista ja kohtalaiset yhteydet valtatien 11 varren kunnista, Kankaanpäästä<br />

ja Jämijärveltä. Pyhärannan, Laitilan ja Uudenkaupungin suuntiin<br />

on parhaimmat yhteydet <strong>Rauma</strong>lta.

18 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

Maakunnan reuna-alueilla työmatkaliikenteen tärkeillä yhteysväleillä Huittinen-Vammala,<br />

Huittinen-Äetsä, <strong>Rauma</strong>-Pyhäranta, <strong>Rauma</strong>-Laitila ja <strong>Rauma</strong>-<br />

Uusikaupunki on mahdollista tehdä työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaaajanmatkoja<br />

yhteysvälien molempiin suuntiin. Laitilasta <strong>Rauma</strong>lle sekä Huittisista<br />

Vammalaan ja Äetsään on myös erinomaiset mahdollisuudet tehdä<br />

joukkoliikenteellä kaikkia edellä kuvattuja matkoja. Osa Laitilan sekä suurin<br />

osa Vammalan ja Äetsän kautta kulkevista vuoroista pikavuoroliikenenttä.<br />

Taulukko 3.<br />

Bussiliikenteen palvelutaso merkittävimpiin kohteisiin <strong>Satakunnan</strong><br />

maakunnan ulkopuolella.<br />

Kuntaan/ Mistä kunnista on bussiyhteydet<br />

Mihin kuntiin on bussiyhteys<br />

kunnasta työmatka opiskelumatka asiointimatka työmatka opiskelumatka asiointimatka<br />

Helsinki Harjavalta,<br />

Huittinen,<br />

Pori, Ulvila<br />

Harjavalta,<br />

Huittinen<br />

Turku<br />

Tampere<br />

Huittinen,<br />

Vampula<br />

Huittinen,<br />

Kiikoinen,<br />

Pori<br />

Eura, Harjavalta,<br />

Huittinen,<br />

Kokemäki,<br />

Lappi, Pori,<br />

<strong>Rauma</strong>, Ulvila<br />

Eura, Harjavalta,<br />

Huittinen,<br />

Kiukainen,<br />

Pori,<br />

<strong>Rauma</strong>, Säkylä,<br />

Ulvila,<br />

Vampula<br />

Honkajoki,<br />

Huittinen,<br />

Jämijärvi,<br />

Kankaanpää,<br />

Lavia<br />

Eura, Harjavalta,<br />

Huittinen,<br />

Kokemäki,<br />

Lappi,<br />

Pori, <strong>Rauma</strong>,<br />

Ulvila<br />

Eura, Eurajoki,<br />

Harjavalta,<br />

Huittinen,<br />

Kiukainen,<br />

Pori,<br />

<strong>Rauma</strong>, Säkylä,<br />

Ulvila,<br />

Vampula<br />

Huittinen,<br />

Jämijärvi,<br />

Kankaanpää,<br />

Kiikoinen,<br />

Pori,<br />

Vampula<br />

Eura, Harjavalta,<br />

Kiukainen,<br />

<strong>Rauma</strong>,<br />

Säkylä,<br />

Vampula<br />

Huittinen,<br />

Vampula<br />

Eura, Harjavalta,<br />

Huittinen,<br />

Kiukainen,<br />

Pori,<br />

<strong>Rauma</strong>, Säkylä,<br />

Ulvila,<br />

Vampula<br />

Huittinen,<br />

Vampula<br />

Eura, Harjavalta,<br />

Huittinen,<br />

Kokemäki,<br />

Lappi, Pori,<br />

<strong>Rauma</strong>, Ulvila<br />

Eura, Eurajoki,<br />

Harjavalta,<br />

Huittinen,<br />

Kiukainen, Pori,<br />

<strong>Rauma</strong>,<br />

Säkylä, Ulvila,<br />

Vampula<br />

Huittinen, Jämijärvi,<br />

Kankaanpää,<br />

Kiukainen,<br />

Pori,<br />

Vampula<br />

Vaasa Pori Pori, Ulvila Huittinen, Pori,<br />

Vampula<br />

Pyhäranta <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong><br />

Laitila <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> Eurajoki, Luvia,<br />

Pori, <strong>Rauma</strong><br />

Uusikaupunki <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong>

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 19<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

Taulukko 4. <strong>Satakunnan</strong> maakunnan sisäiset vuoromäärät sekä vuoromäärät Helsinkiin,<br />

Tampereelle ja Turkuun.<br />

Mihin<br />

Pohjois-Satakunta<br />

Porin seutukunta<br />

Pohjois-Satakunta<br />

Mistä<br />

Honkajoki<br />

Jämijärvi<br />

Kankaanpää<br />

Karvia<br />

Kiikoinen<br />

Lavia<br />

Siikainen<br />

Harjavalta<br />

Huittinen<br />

Kokemäki<br />

Luvia<br />

Merikarvia<br />

Nakkila<br />

Noormarkku<br />

Pomarkku<br />

Pori<br />

Ulvila<br />

Vampula<br />

Honkajoki 12/7/3/4 3/2/-/- 1/1/-/- 2/2/-/1 1/1/-/- 1/1/-/- 5/4/3/3 6/5/3/3 5/5/3/3 1/1/-/-<br />

Jämijärvi 7/4/3/4<br />

Kankaanpää 11/6/2/3 8/5/4/3 4/3/1/1 3/3/1/1 4/4/1/3 1/-/-/- 3/3/2/2 1/-/-/- 17/12/7/4 17/12/7/6 17/12/7/6 1/1/-/-<br />

Karvia 4/3/1/1 4/3/1/1/ 4/4/1/- 2/2/1/1 3/3/1/1<br />

Kiikoinen 1/1/-/- 3/3/1/1 4/3/1/1 3/3/2/2 4,2/4,2/2/2 1/1/-/-<br />

Lavia 2/2/-/1 6/5/3/2 4/3/2/2 1/0,4/-/- 2/1/-/- 1/1/-/-<br />

Siikainen 1/-/-/- 1/-/-/- 2/-/-/- 1/1/-/- 2/1/-/- 1/1/-/-<br />

Harjavalta 17/16/14/15 22/14/11/8 18/10/7/4 45/36/31/28 45/37/31/28 1/-/-/-<br />

Muut <strong>Rauma</strong>n seutukunta<br />

Porin seutukunta<br />

1/1/-/- 3/3/1/1 3/3/2/2 21/18/16/16 8/6/5/5 18/17/16/16 18/17/16/16 16/11/9/8<br />

Huittinen<br />

Kokemäki 22/14/11/8 10/6/5/5 15/8/6/3 20/13/11/8 18/16/14/11 1/-/-/-<br />

Luvia 19/13/7/5<br />

Merikarvia 1/-/-/- 3/-/-/- 2/1/2/- 4/3/3/1<br />

Nakkila 19/10/7/4 1/-/-/- 16/8/6/3 28/16/7/4 21/15/7/4 1/-/-/-<br />

Noormarkku 5/4/2/2 16/12/5/7 1/1/1/2 1/0,4/-/- 2/1/-/- 3/3/2/- 17/12/6/7 32/23/12/8<br />

Pomarkku 6/4/2/2 16/12/5/7 3/3/1/1 2/-/-/- 18/13/7/6 18/13/7/6<br />

Pori 5/4/2/2 16/12/6/7 2/2/1/1 4/4/2/2 3/1/-/- 2/1/-/- 43/34/29/28 16/15/14/16 21/13/11/8 21/16/6/8 4/4/3/1 27/16/7/4 31/23/11/9 17/12/6/7 83/66/51/28 1/-/-/-<br />

Ulvila 43/34/29/28 15/15/14/16 19/13/11/9 21/14/4/4 91/74/61/29<br />

Vampula 1/1/-/- 1/1/-/- 1/1/-/- 1/1/-/- 15/11/9/8<br />

Eura 9/9/8/8 10/10/9/10 5/5/4/4 10/10/9/9 10/10/9/9<br />

Eurajoki 2/2/-/- 1/1/-/- 1/1/-/- 13/12/7/5 18/16/10/8<br />

Olkiluoto<br />

Kiukainen 11/11/9/9 1/1/-/- 1/1/-/- 10/9/8/8 9/9/9/9<br />

Kodisjoki<br />

Köyliö 2/-/-/-<br />

Lappi 10/10/9/10 5/5/4/4<br />

<strong>Rauma</strong> 2/2/-/- 11/11/9/10 6/6/4/4 13/12/7/5 18/16/10/8<br />

Säkylä 10/9/8/8 2,2/-/-/- 3/-/-/- 2/-/-/- 11/9/8/8<br />

Helsinki 1/1/1/1 1/1/1/1 17/17/16/16 24/24/21/21 5/5/5/5 18/18/16/17 17/17/16/16<br />

Tampere 1/1/-/1 6/3/3/3 8/5/4/4 4/4/2/2 2/2/1/1 15/14/12/11 3/3/2/1 7/7/7/7<br />

Turku 1/1/-/- 1/1/-/- 1/1/-/- 1/1/-/- 9/9/8/8 12/10/10/9 13/13/11/12 9/9/8/8 12/10/9/8<br />

Mihin<br />

<strong>Rauma</strong>n seutukunta<br />

Muut<br />

Muut <strong>Rauma</strong>n seutukunta<br />

Porin seutukunta<br />

Pohjois-Satakunta<br />

Mistä<br />

Eura<br />

Eurajoki<br />

Olkiluoto<br />

Kiukainen<br />

Kodisjoki<br />

Köyliö<br />

Lappi<br />

<strong>Rauma</strong><br />

Säkylä<br />

Helsinki<br />

Tampere<br />

Turku<br />

Honkajoki 1/1/-/1 1/1/-/-<br />

Jämijärvi 7/4/3/3<br />

Kankaanpää 1/1/1/2 8/5/3/5 1/1/-/-<br />

Karvia<br />

Kiikoinen 1/1/1/2 4/4/2/2 1/1/-/-<br />

Lavia 1/1/-/1 1/1/-/-<br />

Siikainen<br />

Harjavalta 9/9/8/8 2/2/-/- 11/11/8/8 2/2/-/- 11/9/8/8 15/15/14/16 9/9/8/8<br />

Huittinen 8/8/8/9 1/1/-/- 1/1/-/- 2/-/-/- 8/8/8/9 9/9/8/9 3,2/-/-/- 24/24/21/24 15/14/10/11 12/10/9/8<br />

Kokemäki 5/5/4/4 1/1/-/- 1/1/-/- 5/5/4/4 6/6/4/4 4/-/-/- 5/5/5/5<br />

Luvia 15/15/8/6 15/15/7/6<br />

Merikarvia<br />

Nakkila 2/-/-/-<br />

Noormarkku<br />

Pomarkku<br />

Pori 9/9/8/8 20/18/11/9 9/9/8/8 20/18/11/9 11/9/8/8 16/16/14/18 4/4/2/2 13/13/11/14<br />

Ulvila 9/9/8/8 8/8/7/7 15/15/14/16 9/9/8/8<br />

Vampula 1/-/-/- 2/-/-/- 7/7/5/5 12/10/9/8<br />

Eura 9/9/7/7 13/12/12/13 16/14/12/14 11/10/8/10 6/6/5/6 2/2/3/4 9/9/8/8<br />

Eurajoki 5/5/-/- 2/2/-/- 19/18/6/5 3/3/3/3<br />

Olkiluoto 7/7/-/- 16/15/4/4<br />

Kiukainen 9/9/8/8 2/2/-/- 2/2/-/- 1/1/1/1 9/9/8/8<br />

Kodisjoki 4/-/-/-<br />

Köyliö 6/-/-/-<br />

Lappi 18/16/13/16 24/16/12/13 2/1/-/- 6/6/5/6 2/2/3/4<br />

<strong>Rauma</strong> 18/16/13/16 16/14/7/5 9/9/2/2 2/2/-/- 4/-/-/- 24/17/13/16 2/1/-/3 6/6/5/8 2/2/3/4 19/14/12/16<br />

Säkylä 12/10/8/9 3/2/1/1 5/-/-/- 2/1/-/- 2/1/-/1 1/1/1/1 9/9/8/8<br />

Helsinki 3/3/3/5 4/4/4/6 5/5/4/6 1/1/1/1<br />

Tampere 3/3/3/3 3/3/3/3 3/3/3/3<br />

Turku 9/9/8/8 3/3/3/3 9/9/7/8 21/16/14/17 9/9/8/8<br />

3/2/-/- = vuoromäärät: M-P+/M-P++/La/Su<br />

= 100

20 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

Kuva 5. <strong>Satakunnan</strong> kuntien väliset vuoromäärät talviarkena 2005.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 21<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

2.2.3 Porin paikallisliikenne<br />

Porin paikallisliikennettä on käsitelty yksityiskohtaisesti kesäkuussa 2005<br />

valmistuneessa Porin joukkoliikennesuunnitelmassa 2005–2009 (Porin kaupungin<br />

suunnittelusarja C56/2005).<br />

Paikallisliikenteen alue on koko kaupunkialue Meri-Pori ja maaseutualueet<br />

mukaan luettuna. Syksyllä 2005 aletaan Porin paikallisliikennettä ajaa yhdeksällä<br />

kaupunkilinjalla, kuudella Meri-Pori -linjalla, 14 maaseutulinjalla ja<br />

yhdellä palvelulinjalla. Kaupunkilinjat ovat keskustan ylittäviä heilurilinjoja ja<br />

muut Kauppatorille päättyviä linjoja. Paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2004<br />

yhteensä 2 miljoonaa matkaa.<br />

Porissa kaikilla kaupunkialueilla on mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä<br />

työ-, opiskelu- ja asiointimatkoihin. Keskeisillä kaupunkialueilla ja Meri-Porissa<br />

asuvilla on hyvät joukkoliikenteen yhteydet, jotka tarjoavat potentiaalisen<br />

vaihtoehdon muiden kulkumuotojen käytölle. Liikennöinti aloitetaan arkipäivisin<br />

klo 6:00–7:00 ja lopetetaan aikaisintaan klo 22:00 kerrostaloalueilla ja<br />

20:00 pientaloalueilla. Lauantaisin liikennöidään vähintään klo 8:00–22:00 ja<br />

sunnuntaina klo 10:00–18:00 välisinä aikoina. Perjantaina ja lauantaina ajetaan<br />

kerrostaloalueilla muutamilla vuoroilla yöliikennettä. Hiljaisina aikoina<br />

linjasto mukautuu kysyntään palvelutasotavoitteiden sallimissa puitteissa,<br />

mutta linjojen reittejä ajetaan selkeyden vuoksi asuinalueilta keskustaan<br />

mahdollisimman paljon arkipäivien reittien kaltaisesti.<br />

Kuva 6. Porin kaupunkialueen uusi paikallisliikenteen linjasto talviarkina.

22 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

2.2.4 <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenne<br />

Linjasto<br />

<strong>Rauma</strong>n paikallisliikennettä hoidetaan ostoliikenteenä viidellä eri linjalla. Lisäksi<br />

muutamilla linjoilla ajetaan koulupäivinä sataman suunnassa normaalien<br />

reittien jälkeen lenkki opiskelupaikkojen läheisyyksissä. Sunnuntaina<br />

ajetaan ainoastaan talviaikataulun mukaista ostoliikennettä.<br />

Paikallisliikenteen linjastolle ovat tyypillisiä lenkit, jotka lisäävät linjaston peittoa,<br />

mutta pidentävät matka-aikoja. Linjat kulkevat keskustan sekä Merirauman,<br />

Kourujärven, Kortelan, Uotilan ja Sorkan/Kappelinluhdan väleillä. Muutama<br />

Olkiluodon vuoro kulkee Sorkan kautta ja osa Kourujärven vuoroista<br />

ajetaan lauantaisin ja sunnuntaisin Monnan hautausmaalle. Koulupäivinä<br />

ajetaan yksi vuoro Haapasaareen. <strong>Rauma</strong>n aluesairaalaan on suorat yhteydet<br />

keskustasta ja Uotilan suunnasta sekä hyvät vaihtoyhteydet kaikilta multa<br />

linjoilta.<br />

Paikallisliikennettä täydentävät valtateitä 8 ja 12 pitkin ajettavat vakio- ja pikavuorot<br />

sekä Kodisjoen suunnassa Vasaraisen tai Vermuntilan kautta ajettavat<br />

vakiovuorot. Kokonaan seutuliikenteen varassa olevia alueita ovat mm.<br />

Tiilivuori, Luostarinkylä, Unaja, Kulamaa, Anttila ja Voiluoto. Muutamat maaseudun<br />

vakiovuorot ajetaan myös Nihattulan, Vasaraisten ja Monnan kautta.<br />

Maaseudun vakiovuorot jatkavat sataman eteläpuolella olevalle teollisuusalueelle.<br />

Taulukko 5. <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen linjasto.<br />

<strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteessä on monia hyviä ominaisuuksia: linjasto on melko<br />

kattava ja ulottuu kaikille merkittävimmille asuntoalueille, kävelymatkat<br />

pysäkeille ovat keskeisillä asuntoalueilla kohtalaisen lyhyitä ja maankäyttö<br />

on melko tiivistä ja nauhamaista. Liikenteessä on myös käytössä edullisia<br />

kausi- ja sarjakortteja. Paikallisliikenteen toimintaedellytykset eivät ole kuitenkaan<br />

parhaimmat mahdolliset, koska etäisyydet asuinalueilta keskustaan<br />

ja palveluihin ovat lyhyitä. Kaupungin asukkaista noin puolet asuu alle kahden<br />

ja yli kaksi kolmasosaa alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta.<br />

Vain reilu kymmenesosa asukkaista asuu yli viiden kilometrin etäisyydellä<br />

keskustasta. Lisäksi paikallisliikenteen korkeat kertalippujen asiakashinnat,<br />

suhteellisen kattava kevyen liikenteen verkko sekä henkilöautojen hyvät pysäköintimahdollisuudet<br />

keskustassa heikentävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.<br />

Liikennöintiaika<br />

Vuoroväli (min) Lähtöjä (kpl<br />

M-P+ M-P++ La M-P+ M-P++ La talvi/kesä)<br />

Linja<br />

ruuhka muu aika M-P La<br />

Savila-Syvärauma-<br />

Merirauma 7:00-17:40 7:30-17:40 8:30-17:40 30 30 60 60 44/22 20/12<br />

Savila-Parolaho-<br />

Kourujärvi 7:25-18:10 8:00-18:10 9:00-18:10 30 30 60 60 44/22 20/12<br />

Savila-Sampaala-<br />

Kortela 7:15-17:42 8:30-17:42 8:30-13:42 30-60 60 60 60 26/20 12/12<br />

Savila-Uotila 7:05-18:10 9:00-18:10 9:00-14:10 30-60 60 60 60 28/20 12/13<br />

Savila-Sorkka 7:30-16:25 7:35-16:25 9:30-15:00 30-60 60 yli 60 60 20/6 12/0<br />

Savila-<br />

Kappelinluhta 7:30-16:25 - 9:30-15:15 60 60 - 60 16/0 12/0<br />

Sunnuntaisin kutsuliikenne

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 23<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

Kuva 7. <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen reittikartta, väestöntiheys sekä 2, 3 ja 5 kilometrin<br />

etäisyydet Savilankadun pysäkistä.

24 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

Palvelutaso<br />

Keskeisiltä kaupunkialueilta on mahdollista käydä paikallisliikenteellä keskustassa<br />

koulussa ja asioilla sekä talvella myös työssä. Kesällä koulujen kesälomien<br />

aikana työmatkat onnistuvat paikallisliikenteen avulla ainoastaan<br />

Merirauman ja Sorkan suunnista. Muualla liikennöinti aloitetaan vasta klo 8<br />

jälkeen ja Kappelinluhdan linjaa ei ajeta kesällä lainkaan.<br />

Paikallisliikenteessä ei ajeta iltaliikennettä, ja viimeiset vuorot lähtevät keskustasta<br />

noin klo 18:00. Lauantaisin on kaikilta keskeisiltä kaupunkialueilta<br />

mahdollista käydä keskustassa asioimassa ja soveltuvin osin myös työssä.<br />

Kesällä lauantailiikennettä ei ajeta Sorkan eikä Kappelinluhdan suunnille.<br />

Sunnuntaisin ajetaan kutsuliikennettä.<br />

Yksittäisten vuorojen avulla on mahdollista tehdä koulumatkoja keskustaan<br />

Nihattulan, Haapasaaren, Monnan ja Vasaraisten suunnilta. Lisäksi talvella<br />

on Monnasta keskustaan kaksi asiointivuoroa viikossa sekä lauantai-iltapäivisin<br />

kolme edestakaista vuoroa. Kesällä perjantai-iltapäivisin ajetaan Monnaan<br />

kolme edestakaista vuoroa. Lauantaisin kaikki Kourujärvelle ajettavat<br />

vuorot kulkevat myös Monnaan. Kalasataman eteläpuolisella teollisuusalueella<br />

on mahdollista käydä töissä arkipäivinä, jos työt alkavat klo 8 ja loppuvat<br />

noin klo 16.<br />

Tunnuslukuja<br />

Vuonna 2004 <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteessä tehtiin noin 100 000 matkaa ja<br />

ajettiin noin 220 000 linjakilometriä. Ajokilometriä kohti tehtiin vain noin 0,45<br />

matkaa, mikä osoittaa, ettei liikennettä voida hoitaa itsekannattavasti. Liikenteen<br />

ostamiseen käytettiin nettorahaa vuonna 2004 noin 268 000 €. Yksittäisistä<br />

linjoista on Merirauman yhteys selkeästi paras.<br />

Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat vähentyneet tasaisesti viimeisten<br />

vuosien aikana. Ajokilometrien vähentäminen vuoden 2002 jälkeen ei yksinään<br />

selitä matkustajamäärien alenemaa, koska vastaavaa kehitystä on<br />

esiintynyt myös valtakunnallisesti, tosin hieman maltillisempana. Osasyinä<br />

matkustajien vähenemiseen voidaan pitää henkilöautoilun kasvua ja kevyen<br />

liikenteen suosion kasvua. Lisäksi kertalippujen kallis hinnoittelu ei houkuttele<br />

tekemään matkoja bussilla ainakaan lyhyillä matkoilla.<br />

Taulukko 6. <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen tilastoja vuodelta 2004 (Lähde: <strong>Rauma</strong>n<br />

kaupunki).<br />

matkustajamäärät<br />

matkustajat/ nettohinta bruttohinta nettohinta/<br />

Linja<br />

ajokilometrit<br />

km (€) (€) matkustaja<br />

Merirauma 45 090 32 808 0,73 52 585 113 511 1,60<br />

Parolaho 50 597 23 732 0,47 59 008 103 370 2,49<br />

Kortela 41 937 18 348 0,44 48 908 82 766 2,67<br />

Uotila 44 205 19 656 0,44 51 553 85 583 2,62<br />

Kappelinluhta-<br />

Sorkka 35 434 4 975 0,14 41 324 50 044 8,31<br />

kutsuliikenne 2 983 318 0,11 14 520 15 232 45,66<br />

YHT. 220 246 99 837 267 898 450 506

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 25<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

350 000<br />

300 000<br />

312 943<br />

312 338<br />

313 033<br />

263 496<br />

250 000<br />

220 246<br />

km/kpl<br />

200 000<br />

150 000<br />

100 000<br />

170 243<br />

154 840<br />

144 367<br />

130 000<br />

99 800<br />

50 000<br />

0<br />

ajo-km<br />

matkat<br />

2000 2001 2002 2003 2004 vu<br />

Kuva 8. <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen tilastoja vuosilta 2000–2004 (Lähde: <strong>Rauma</strong>n<br />

kaupunki).<br />

Paikallisliikenteen lisäksi <strong>Rauma</strong>lla toimii palveluliikenne. Vuonna 2004 palveluliikenteellä<br />

tehtiin noin 3 100 matkaa ja ajettiin noin 43 000 km. Palveluliikenteen<br />

nettohinta oli noin 36 000 € ja bruttohinta noin 44 000 €.<br />

Johtopäätöksiä<br />

Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat tarjontaan ja palvelutasoon suhteutettuna<br />

erittäin pieniä ja liikenteen hoitaminen on yhteiskunnalle kallista.<br />

Lisäksi maankäytön sijoittuminen tiiviisti kaupunkikeskustan ympärille ja korkeatasoiset<br />

kevyen liikenteen järjestelyt ohjaavat raumalaisia mieluummin<br />

kävelemään ja pyöräilemään kuin käyttämään bussia.<br />

Paikallisliikenteen kehittämistä enemmän kysyntää vastaavaksi tulee harkita<br />

ja pohtia mahdollisuuksia kehittää joukkoliikennettä vuorovaikutuksessa kevyen<br />

liikenteen kehittämisen kanssa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden houkutteleminen<br />

nousemaan edes ajoittain busseihin on helpompaa kuin henkilöautojen<br />

käyttäjien houkutteleminen bussimatkustajiksi. Paikallisliikenteen<br />

tunnusluvut kertovat, että hiljaisina aikoina paikallisliikenteessä ei ole juuri<br />

lainkaan käyttäjiä. Tästä syystä jatkossa liikenteen hoitaminen voisi rakentua<br />

esim. siten, että työ- ja opiskelumatkat hoidettaisiin kiinteillä, aikataulutetuilla<br />

reiteillä ja muu osa liikenteestä hoidettaisiin kutsuohjattuna tai cityliikennetyyppisenä<br />

liikenteenä. Myös uusien matkalippujen kuten edullisen hiljaisen<br />

ajan taksan tai kertamatkojen ilmaisvaihtojen tai -paluukyytien käyttöönottamista<br />

tulee harkita. Kehittämistoimenpiteistä on kerrottu enemmän kohdassa<br />

6 Toimenpide-esitykset.<br />

2.2.5 Satakunnassa toimivat asiointi- ja palveluliikenteet<br />

Satakunnassa toimii palveluliikenne Porissa, <strong>Rauma</strong>lla, Ulvilassa ja Huittisissa.<br />

Porissa, <strong>Rauma</strong>lla ja Huittisissa palveluliikenne toimii pääsääntöisesti<br />

keskustan lähettyvillä, mutta Ulvilassa palveluliikenne toimii alueilla, jonne ei<br />

ole muita joukkoliikenteen palveluja.<br />

Asiointiliikennettä järjestetään jossain laajuudessa haja-alueiden liikennepalvelujen<br />

tarjoamiseen ainakin Porissa, Ulvilassa, Noormarkussa, Luvialla,<br />

Pomarkussa, Jämijärvellä, Eurassa, Honkajoella, Kiukaisissa, Lapissa ja La-

26 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

vialla. Kuljetuksia järjestetään yleensä 1–2 kertaa viikossa ja asiakas maksaa<br />

kuljetuksista omavastuuosuuden. Noormarkussa ja Lapissa asiointiliikenne<br />

hoidetaan kutsutakseilla ja muissa kunnissa kuljetukset hoidetaan<br />

pääsääntöisesti vakioreittejä pitkin ajettavilla takseilla tai pikkubusseilla. Erilliset<br />

koulukuljetukset eivät yleensä ole kaikille avointa liikennettä, mutta Luvialla,<br />

Kiikoisissa ja Kokemäellä ainakin osa kuljetuksista on mitoitettu niin,<br />

että niitä voivat käyttää myös muut kuin koululaiset.<br />

2.2.6 Junaliikenne<br />

Tampereelta ajetaan Kokemäen ja Harjavallan kautta Poriin sekä henkilöettä<br />

tavaraliikennettä. Kokemäeltä <strong>Rauma</strong>lle ja Kankaanpäästä Parkanoon<br />

kulkee ainoastaan tavaraliikennettä. <strong>Rauma</strong>lta on Kokemäen asemalle henkilöliikenteelle<br />

junabussiyhteys.<br />

Tampereen ja Porin välisellä rataosuudella liikennöitävät junat ovat kaikki<br />

taajamajunia lukuun ottamatta yhtä molempiin suuntiin ajettavaa InterCityvuoroa.<br />

Kokemäeltä <strong>Rauma</strong>lle ajetaan junabussivuoroja. Arkipäivinä Porin<br />

junavuorojen kokonaisvuoromäärä on molemmat suunnat yhteen laskettuna<br />

12 ja <strong>Rauma</strong>n junabussien vuoromäärä 9. Lauantaina kulkee molemmissa<br />

suunnissa yhteen laskettuna 11 Porin junaa ja 8 <strong>Rauma</strong>n junabussia. Sunnuntaina<br />

vastaavat luvut ovat Porin osalta 8 ja <strong>Rauma</strong>n osalta 7. Matka-aika<br />

Tampereelta Poriin vaihtelee 1:25–1:41 välillä ja Tampereelta <strong>Rauma</strong>lle<br />

2:08–2:35 välillä. Matka-aika on samaa luokkaa busseilla suorilla pikavuoroilla.<br />

Junilla tai junabusseilla on mahdollista tehdä työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan<br />

matkoja Porista, Harjavallasta ja Kokemäeltä sekä soveltuvin osin<br />

<strong>Rauma</strong>lta Tampereelle. Tampereen suunnasta junavuorot soveltuvat vastaaviin<br />

matkoihin hieman heikommin. <strong>Rauma</strong>n ja Tampereen väliset junabussimatkat<br />

soveltuvat asiointimatkojen tekoon. Tampereella on vaihtomahdollisuus<br />

Helsinkiin tai Helsingistä. Matka-aika Tampereen ja Helsingin välillä on<br />

1:27–1:53. Lisäksi vaihto Tampereella lisää kokonaismatka-aikaa noin 20<br />

minuuttia.<br />

Tampereelle suuntautuvien junavuorojen lähtöajat porrastuvat hyvin linja-autojen<br />

lähtöaikojen kanssa. Kilpailevat liikennemuodot täydentävät toisiaan ja<br />

muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden Porin ja <strong>Rauma</strong>n seutukunnista<br />

Tampereelle suuntautuville matkoille.<br />

Taulukko 7. <strong>Satakunnan</strong> maakunnan henkilöliikenteen rautatieasemien aikataulut<br />

(Lähde: VR Oy:n kotisivut 4.5.2005).<br />

Asema M-P M-L M-S M-S L M-P,S* M-S<br />

Helsinki** 5:30 7:04 10:04 14:04 16:20 17:04 20:04<br />

Tampere 7:15 9:15 12:15 16:15 18:31 19:02 22:05<br />

Kokemäki 8:23 10:20 13:20 17:23 19:36 20:04 23:10<br />

Harjavalta 8:31 10:28 13:28 17:31 19:47 20:12 23:18<br />

Pori 8:48 10:48 13:48 17:48 20:03 20:28 23:34<br />

<strong>Rauma</strong>*** - 11:50 14:50 18:25 - 21:10 -<br />

*InterCity<br />

** Vaihtoyhteys<br />

***Junabussi<br />

Asema M-L* M-L M-S M-S M-S M-S<br />

<strong>Rauma</strong>*** - 6:25 9:25 12:25 15:25 18:30<br />

Pori 5:30 7:13 10:13 13:13 16:13 19:13<br />

Harjavalta 5:46 7:32 10:32 13:32 16:32 19:32<br />

Kokemäki 5:54 7:40 10:40 13:40 16:40 19:40<br />

Tampere 6:55 8:45 11:45 14:45 17:45 20:54<br />

Helsinki** 8:30 10:30 13:56 16:56 19:56 22:56<br />

*InterCity<br />

** Vaihtoyhteys<br />

***Junabussi

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 27<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

2.2.7 Lentoliikenne<br />

<strong>Satakunnan</strong> ainoa lentokenttä sijaitsee<br />

Porissa. Porista lennetään<br />

säännöllisiä reittilentoja Helsinkiin.<br />

Liikenteestä vastaa Finn-<br />

Comm Airlines, joka toimii läheisessä<br />

yhteistyössä Finnairin<br />

kanssa. Järjestelmä mahdollistaa<br />

Porin lennoille sujuvan matkaketjun<br />

ja hinnoittelun Helsinki-<br />

Vantaa lentoasemalta esim.<br />

Finnairin jatkolennoille.<br />

Reittilentojen lisäksi Porin kentältä<br />

lennettiin vuonna 2005 yhteensä<br />

19 charter-lentoa eri puolilla<br />

maailmaa sijaitseviin lomakohteisiin<br />

ja säännöllisesti kaksi<br />

kertaa viikossa YK-joukkojen<br />

huoltolentoja.<br />

Muita Satakuntaa palvelevia henkilöliikenteen<br />

lentokenttiä ovat<br />

Turun ja Tampereen lentokentät,<br />

jotka sijaitsevat noin 50 kilometrin<br />

etäisyydellä maakunnan reuna-alueilta.<br />

Molemmilta lentokentiltä<br />

on useita säännöllisiä<br />

vuoroja Helsinkiin ja ulkomaille.<br />

Satakunnassa sadan kilometrin<br />

säteellä Porin lentokentästä asuu<br />

yhteensä 228 000, Tampereen<br />

lentokentästä 168 000 ja Turun<br />

lentokentästä 126 000 henkilöä.<br />

<strong>Satakunnan</strong> joukkoliikennejärjestelmässä<br />

lentoliikenteen rooli on<br />

pitkälle muita liikennemuotoja<br />

täydentävä. Lentäen on kuitenkin<br />

mahdollista päästä arkiaamuisin<br />

pääkaupunkiseudulle esim. klo 7,<br />

8 ja 9 jälkeen ja paluuvuoroja<br />

lähtee klo 16, 17, 20 ja 23 jälkeen.<br />

Kuva 9.<br />

<strong>Satakunnan</strong> väestön määrä eri etäisyyksiltä Porin sekä<br />

Tampere-Pirkkalan ja Turun lentoasemilta.<br />

Taulukko 8. Helsinki-Pori lentoliikenteen aikataulut keväällä 2005 (Lähde: Finnair Oy:n kotisivut 4.5.2005).<br />

M-P L M-P M-P L M-P,S M-P L M-P<br />

Pori 6:00 6:20 7:30 8:15 9:00 14:40 17:00 17:30 18:15<br />

Helsinki 6:30 7:05 8:15 9:00 9:45 15:30 17:45 18:15 19:00<br />

M-P M-P,S M-P S M-P M-P,S M-P,S<br />

Helsinki 7:20 13:40 16:00 16:30 17:20 20:10 23:40<br />

Pori 8:00 14:25 16:45 17:15 18:00 20:55 0:15

28 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

2.3 Joukkoliikenteen terminaaliverkko<br />

Matkakeskus<br />

Joukkoliikenteen terminaaliverkossa edustaa matkakeskus hierarkiassa korkeinta<br />

tasoa. Matkakeskus yhdistää Suomen joukkoliikenteen toimivaksi,<br />

selkeäksi ja esteettömäksi liikkumiskokonaisuudeksi, josta matkustaja saa<br />

kaiken tarvitseman palvelun junalla, bussilla tai paikallisliikenteen välineillä<br />

matkustettaessa. Aikataulut, lipunmyynti ja muut palvelut löytyvät samasta<br />

paikasta vaivattomasti.<br />

Pori kuuluu <strong>Satakunnan</strong> ainoana terminaalina liikenne- ja viestintäministeriön<br />

maanlaajuiseen 23 kehitettävän matkakeskuksen verkkoon. Porissa matkakeskusta<br />

on kehitetty erillisten asemien välisenä yhteistyönä. Linja-autoasema<br />

valmistui matkakeskusmaiseksi syksyllä 2003, kun aseman terminaalirakennuksen<br />

tasoa parannettiin viihtyvyyden, informaation ja esteettömyyden<br />

osilta, rahtiasema siirtyi samaan rakennukseen muiden terminaalitoimintojen<br />

kanssa ja informaatiossa siirryttiin sähköisiin näyttötauluihin. Lisäksi<br />

piha-alueella ja aseman ympäristössä tehtiin laajoja liikennejärjestelyjä,<br />

parannettiin varusteiden ja informaation tasoa sekä henkilöautojen ja polkupyörien<br />

pysäköimismahdollisuuksia. Rautatieaseman ilmettä ja informaatiojärjestelmää<br />

parannettiin vuonna 2004, kun asemalle tuli mm. matkakeskuksen<br />

logo, iso informaatiotaulu rakennuksen ulkopuolelle ja linja-autojen aikatauluinformaatiot.<br />

Linja-autoasemarakennus on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7:00–<br />

18:00. Rautatieasema on avoinna maanantaista perjantaihin klo 6:45–19:15,<br />

lauantaisin 6:45–16:10 ja sunnuntaisin 9:45–19:15.<br />

Linja-autoasemat<br />

Satakunnassa on linja-autoasemat <strong>Rauma</strong>lla, Eurassa, Huittisissa ja Kankaanpäässä.<br />

<strong>Rauma</strong>n linja-autoasema hoitaa myös Kodisjoen rahtipalvelut<br />

ja Porin matkakeskus Ulvilan, Noormarkun ja Luvian rahtipalvelut. <strong>Rauma</strong>n<br />

linja-autoaseman pihajärjestelyt ovat uusia ja toimivia. Muilta linja-autoasemilta<br />

puuttuvat mm. korotetut laiturit. Terminaalirakennuksissa myydään lippuja,<br />

jaetaan informaatiota perinteisillä tavoilla ja niissä on Euraa lukuun ottamatta<br />

hyvät odotustilat kahvilavarustuksineen. Aukioloajat rajoittuvat maanantaista<br />

perjantaihin maksimissaan klo 6:30–18:00 välisiin aikoihin.<br />

Kuva 10. <strong>Rauma</strong>n linja-autoaseman pihajärjestelyt ovat uusia ja toimivia.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 29<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

Juna-asemat<br />

Satakunnassa on henkilöliikenteen juna-asemat Porin matkakeskuksen lisäksi<br />

Harjavallassa ja Kokemäellä. Harjavallan asemarakennus on auki<br />

maanantaista perjantaihin klo 7:15–11:30 ja 12:45–14:15 välisinä aikoina.<br />

Kokemäen asemarakennus ei ole matkustajien käytössä. Asemat ovat valaistuja<br />

ja niissä on korotetut laiturit. Kokemäen laiturialueella on myös odotuskatoksia.<br />

Aikatauluista jaetaan informaatiota perinteisellä tavalla. Kokemäen<br />

juna-asemalla on myös <strong>Rauma</strong>n junabussiliikenteen aikataulut (ks.<br />

kuva 11).<br />

Kuva 11. Kuvissa ylhäällä Harjavallan ja alhaalla Kokemäen juna-asemat.<br />

Matkahuollon asiamiespisteet<br />

Päätoimenaan toisen toimialan yrittäjät hoitavat Matkahuollon asiamiespisteissä<br />

sivutoimisesti linja-autoliikenteen rahtia, lipunmyyntiä ja muita joukkoliikenteeseen<br />

liittyviä toimintoja. Asiamiespisteiden palveluvarustus, pysäkkijärjestelyt,<br />

palvelutaso, aukioloajat ja yleinen näkyminen vaihtelevat paljon.<br />

Parhaimmillaan asiamiespisteet muistuttavat pihajärjestelyiltään ja toiminnoiltaan<br />

linja-autoasemaa, mutta matalimmalla profiililla toimivia toimipisteitä<br />

on vaikeaa tai jopa mahdotonta erottaa muusta ympäristöstä. Joissakin paikoissa<br />

on esim. linja-autojen aikataulut selkeästi näkyvillä ja saatavilla, mutta<br />

joissakin paikoissa ainoa linja-autoliikenteestä muistuttava asia on asiamiestarra.<br />

Satakunnassa Harjavallan ja Kokemäen asiamiespisteet vastaavat<br />

toiminnoiltaan linja-autoasemia.<br />

Yleisesti linja-autoliikenteen asiamiespisteverkosto vaatii selvää profiilin nostoa.<br />

Tällä hetkellä joukkoliikenteen käyttäjä ei voi olla varma Matkahuoltoasiamiestarran<br />

takaa löytyvästä palvelutason ja -varustuksen laadusta.

30 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

Linja-autopysäkit<br />

Yleisillä teillä olevat linja-autopysäkit kuuluvat Tiehallinnon ja kaduilla kuntien<br />

rakennettavaksi, hoidettavaksi ja ylläpidettäväksi. Pysäkkien taso ja varustus<br />

vaihtelevat erittäin paljon niiden merkittävyyden, käytön, sijainnin tai<br />

jonkin muun syyn vuoksi. Osalla käytetyimmistä pysäkeistä on katokset, joiden<br />

laatutasossa on eroavaisuuksia. Korotettuja odotustiloja esiintyy vain<br />

paikoittain taajamien läheisyydessä. Pysäkkikohtainen informaatio on harvinaista,<br />

mutta joissakin katoksellisissa pysäkeissä ovat bussiyrittäjät kiinnittäneet<br />

yhteysväliensä aikataulut kiinni katoksiin. Polkupyörätelineet tai henkilöautojen<br />

saatto- ja liityntäyhteydet ovat suhteellisen harvinaisia.<br />

Tiehallinto ja suurimmat kunnat ovat viime vuosien aikana alkaneet kehittää<br />

jonkin verran pysäkkien varustelutasoa. Esimerkiksi polkupyörien pysäköintimahdollisuuksiin<br />

on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Paljon on vielä<br />

kuitenkin tehtävää.<br />

Kuva 12.<br />

Esimerkki korkeatasoisesta pysäkkiympäristöstä, Lappi TL. Ylhäällä vasemmalla pysäkki <strong>Rauma</strong>n<br />

suuntaan ja oikealla pysäkki Euran suuntaan. Alhaalla opastus valtatieltä 12 liityntäpysäköintialueelle.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 31<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

2.4 Lippujärjestelmät<br />

Linja-autoliikenne<br />

Maakunnan tärkein lipputuote on seutulippu, joka oikeuttaa 30 vuorokauden<br />

aikana matkustamaan rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa<br />

ja vaihtamaan maksutta vuorosta toiseen. Kelan koulumatkatukeen oikeutetuilla<br />

lukio- tai ammatillisia opintoja harjoittavilla opiskelijoilla on käytössään<br />

oma seutulippu. Koulumatkatukea voidaan maksaa, jos opiskelumatkan yhdensuuntainen<br />

matka on vähintään 10 kilometriä ja matkakustannukset ylittävät<br />

54 euroa kuukaudessa.<br />

Seutulippujen lisäksi linja-autoliikenteessä on käytössä muita Matkahuollon<br />

lipputuotteita. Myös bussiyrittäjillä voi olla omia lipputuotteita. Porin ja <strong>Rauma</strong>n<br />

paikallisliikenteissä on käytössä edullisia kausi- tai matkamääriin perustuvia<br />

kaupunkilippuja, joita kaupungit tukevat ja joihin valtio sääntöjensä puitteissa<br />

myöntää avustusta.<br />

Liikenne- ja viestintäministeriö vahvistaa 44 matkan sarjalippujen hinnat.<br />

Muiden lippujen hinnoille ei ole lakisääteisiä velvoitteita. Kunnat määrittävät<br />

seutulipuille hinnat ja maksavat hinnanalennuksesta valtionapukelpoista tukea<br />

lippujen käytön mukaan. Matkahuollosta on saatavissa erilaisia alennuslippuja<br />

yli 80 km pituisille matkoille. Myös bussiyrityksillä on mahdollisuus antaa<br />

matkalipuista omia alennuksia.<br />

Kuva 13. Seutulippu on merkittävin<br />

lipputuote maakunnan sisäisessä<br />

liikenteessä.<br />

(Lähde: www.pori.fi)<br />

Junaliikenne<br />

Junaliikenteessä matka- ja paikkaliput hinnoitellaan yhdeksi yhdensuuntaiseksi<br />

junalipuksi. Etukäteen ostettaessa istumapaikka sisältyy lipun hintaan<br />

Pendolino-, InterCity- ja pikajunissa. Mahdolliset alennukset lasketaan koko<br />

junalipun hinnasta. Tampereelta Poriin liikennöitävässä taajamajunassa<br />

myydään matkalippuja ilman paikkavarausta.<br />

Junien lippujärjestelmissä on käytössä erilaisia alennuksia.<br />

Lentoliikenne<br />

Suomessa Golden Air tekee tiivistä yhteistyötä Finnairin kanssa. Lentolippujen<br />

myynti hoidetaan Finnairin ja matkatoimiston kautta ympäri maata. Myös<br />

lentoliikenteessä on käytössä erilaisia alennus- ja bonusjärjestelmiä. Porin<br />

lennoilla on käytössä Finnair Plus -pistejärjestelmä.

32 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />

2.5 Informaatiojärjestelmät<br />

Kaikilla bussiyrittäjillä on käytössä omat aikataulukirjat tai -vihkot, jotka laaditaan<br />

yleensä kerran tai kaksi vuodessa. Porin seudulla on myös alueen yhteinen<br />

seutuliikenteen aikataulukirja. VR Osakeyhtiön aikatauluvihkoissa on<br />

esitetty junien lähtö- ja saapumisaikataulujen lisäksi myös junatyypit ja tarjolla<br />

olevat palvelut. Pori-Tampere-Helsinki -junaliikenteestä on olemassa oma<br />

taskuaikataulu, jonka voi saada esim. rautatieaseman lipunmyyntitiskiltä tai<br />

matkatoimistoista. Helsinki-Pori lentoliikenteestä on oma taskuaikataulu, jota<br />

jaetaan mm. lentoasemalla ja matkatoimistoissa. Porin lennot esiintyvät<br />

myös Finnairin aikataulukirjassa.<br />

Joukkoliikenneyrittäjien aikataulut ovat pääsääntöisesti saatavilla internetissä.<br />

Kaikilla kulkumuodolla löytyy internetistä myös hakupalvelin, josta voi tarkastella<br />

eri paikkakuntien välistä joukkoliikenteen tarjontaa. Bussien ja junien<br />

aikataulut löytyvät myös tekstitelevisiosta. Erityisesti linja-autoliikenteessä aikataulukausien<br />

muuttuessa uusista aikatauluista ilmoitetaan seudun sanomalehdissä.<br />

Liikenne- ja viestintäministeriön rakentama ja tarjoama Matka.fi -reitinhakupalvelu<br />

ei toistaiseksi sisällä <strong>Satakunnan</strong> paikallisliikenteen tietoja, koska<br />

alueen aikataulutietoja ei vielä saada riittävissä määrin digitaalisessa muodossa.<br />

Hyödyllisiä osoitteita<br />

aikatauluhauille:<br />

Linja-autoliikenne:<br />

www.matkahuolto.fi<br />

(Aikataulut)<br />

www.expressbus.com<br />

(Aikataulut)<br />

www.seutulippu.com<br />

www.pori.fi/liikenne/<br />

Junaliikenne:<br />

www.vr.fi (Aikataulut ja<br />

hinnat)<br />

Lentoliikenne:<br />

www.finnair.fi (Aikataulut<br />

ja varaukset)<br />

www.lento.net<br />

(Golden Air)<br />

Reitinhakupalvelin:<br />

www.matka.fi<br />

Pysäkki-informaatio<br />

Pysäkki-informaation määrä ja taso on kirjavaa. Monilla merkittävillä ja katoksilla<br />

varustetuilla pysäkeillä on liikennöitsijöiden asettamat ja ajan tasalla<br />

pitämät vuoroliikenteen aikataulut. Pysäkkikohtaista informaatiota ei ole<br />

muualla kuin terminaaleissa ja aikatauluihin merkityillä pysäkeillä. Sähköisessä<br />

muodossa olevaa informaatiota on vain Porin Matkakeskuksessa (linja-autoasemalla<br />

ja rautatieasemalla) ja Kauppatorilla.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 33<br />

JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />

3 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />

3.1 Liikenteen ostaminen<br />

3.1.1 Valtio<br />

milj. km<br />

35,0<br />

30,0<br />

25,0<br />

20,0<br />

15,0<br />

Satakunnassa ajettiin linja-autoliikennettä vuonna 2004 yhteensä 11,3 miljoonaa<br />

kilometriä, joka on noin 11,2 % koko Länsi-Suomen läänin joukkoliikenteestä.<br />

<strong>Satakunnan</strong> joukkoliikenteestä lääninhallituksen ostoliikenteen<br />

osuus oli noin 8,8 %. Kuntien välillä ajettavan itsekannattavan linjaliikenteen<br />

osuus oli 63,7 %, kaupunkien paikallisliikenteen osuus 24,8 % ja muiden<br />

kuntien ostoliikenteen osuus 2,7 %. Satakunnassa ostoliikenteen suhteellinen<br />

osuus on pieni verrattuna koko Länsi-Suomen lääniin. Useassa Länsi-<br />

Suomen maakunnassa ostoliikenteen suhteellinen osuus koko liikenteestä<br />

on kaksin- tai jopa kolminkertainen Satakuntaan verrattuna.<br />

Muiden kuntien ostoliikenne<br />

Paikallisliikennelupakaupunkien<br />

osto- ja linjaliikenne<br />

Läänin ostoliikenne<br />

Linjaliikenne<br />

10,0<br />

5,0<br />

0,0<br />

Varsinais-<br />

Suomi<br />

Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-<br />

Pohjanmaa<br />

Pohjanmaa<br />

Keski-<br />

Pohjanmaa<br />

Kuva 14. Linja-autoliikenteen ajosuoritteet ja ostoliikenteen määrä Länsi-Suomen<br />

läänissä vuonna 2004 (Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus).<br />

Satakunnassa ostetaan eniten liikennettä Porissa ja <strong>Rauma</strong>lla. Ajokilometreissä<br />

mitattuna eniten ostoliikennettä ajetaan <strong>Rauma</strong>lla, Huittisissa, Kokemäellä<br />

ja Kankaanpäässä.

34 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />

Taulukko 9. <strong>Satakunnan</strong> lääninhallituksen ostoliikenteen ajokilometrit, vuorojen<br />

määrät ja kustannukset kunnittain vuonna 2004. (Lähde: LSLH)<br />

Paikallisliikenne<br />

Ajokilometrit<br />

Vuoromäärät<br />

Kustan-<br />

Kunta<br />

Talviarki Kesäarki La Su nukset<br />

Eura 53 579 12 14 2 6 27 363<br />

Eurajoki 40 113 7 7 18 133<br />

Harjavalta 7 754 5 4 7 054<br />

Honkajoki 42 451 20 10 2 42 829<br />

Huittinen 94 683 19 6 2 54 839<br />

Jämijärvi 6 818 2 1 624<br />

Kankaanpää 87 356 22 12 2 56 197<br />

Karvia 8 299 2 2 2 6 958<br />

Kiikoinen 10 010 4 5 154<br />

Kiukainen 20 227 4 4 9 487<br />

Kodisjoki 4 792 4 2 5 205<br />

Kokemäki 88 196 13 18 4 6 31 843<br />

Kullaa 36 420 13 8 27 408<br />

Köyliö 31 274 8 8 2 6 25 139<br />

Lappi 40 167 9 9 2 6 25 154<br />

Lavia 53 393 19 8 2 39 184<br />

Luvia 0 0<br />

Merikarvia 58 610 16 19 6 22 219<br />

Nakkila 2 444 1 2 310<br />

Noormarkku 49 280 16 15 8 33 457<br />

Pomarkku 20 261 8 8 2 23 103<br />

Pori 80 268 26 28 8 70 366<br />

<strong>Rauma</strong> 100 706 29 37 6 6 90 117<br />

Siikainen 52 642 16 11 33 749<br />

Säkylä 12 672 5 6 002<br />

Ulvila 31 278 10 6 13 714<br />

Vampula 24 777 7 4 2 15 112<br />

Yhteensä* 1 058 470 127 99 22 6 693 722<br />

Satakunnassa ajetaan paikallisliikennettä Porissa ja <strong>Rauma</strong>lla sekä pienimuotoisesti<br />

Huittisissa. Myös Ulvilan kaupunki ostaa omalla alueellaan Porin<br />

seudun paikallisliikenteen lauantaivuoroista noin kolmanneksen sekä osan<br />

arkipäivien ilta- ja kesäajan liikenteestä. Missään <strong>Satakunnan</strong> alueella kysyntä<br />

ei mahdollista paikallisliikenteen hoitamista itsekannattavasti ja riittävän<br />

palvelutason varmistaminen edellyttää liikenteen ostamista. <strong>Rauma</strong>lla<br />

tulee harkita paikallisliikenteen kehittämistä enemmän kysyntää vastaavaksi<br />

ja pohtia mahdollisuuksia kehittää joukkoliikennettä vuorovaikutuksessa kevyen<br />

liikenteen kehittämisen kanssa. Jatkossa liikenteen hoitaminen voisi<br />

rakentua esim. siten, että työ- ja opiskelumatkat hoidettaisiin kiinteillä, aikataulutetuilla<br />

reiteillä ja muu osa liikenteestä hoidettaisiin kutsuohjattuna tai cityliikennetyyppisenä<br />

liikenteenä.<br />

Satakunnassa paikallisliikenteen ostoliikenteen osuus on suhteellisesti paljon<br />

suurempi kuin Länsi-Suomen läänissä keskimäärin. Paikallisliikenteen<br />

ajosuoritteesta on <strong>Rauma</strong>lla kaikki, Porissa yli kolmannes ja Huittisissa kolme<br />

neljäsosaa ostoliikennettä. Matkustajamääriin verrattuna Porin ostoliikenteen<br />

osuus ei ole yhtä suuri, koska ostot keskittyvät maaseutuliikenteeseen,<br />

jossa matkat ovat pitkiä ja matkustajamäärät pienempiä kuin kaupunkiliiken-

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 35<br />

JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />

teessä. Huittisissa toimiva Huitsikka on ns. kaupunkibussi, kaikille avoin palveluliikennemuoto,<br />

joka on suunnattu erityisesti liikuntarajoitteisille.<br />

Taulukko 10. <strong>Satakunnan</strong> paikallisliikenne vuonna 2004 (Lähde: LSLH).<br />

Suoritteet yhteensä<br />

Ostoliikenne<br />

Kunta<br />

Ajokm Matkustajat Ajokm % Matkustajat %<br />

Huittinen 42 203 11 630 77,4 47,0<br />

Pori 2 525 000 2 002 000 36,5 23,2<br />

<strong>Rauma</strong> 220 246 99 837 100,0 100,0<br />

Ulvila<br />

ei konsultin tiedossa<br />

yhteensä 2 787 449 2 113 467 43,6 27,4<br />

Länsi-Suomi yht. 9 126 026 7 506 022 27,6 13,1<br />

Junaliikenne<br />

Pori-Tampere-välisestä junaliikenteestä suurin osa on ostoliikennettä lukuun<br />

ottamatta kahta InterCity -vuoroa. <strong>Rauma</strong>n ja Kokemäen välisistä junabussivuoroista<br />

ovat kaikki ostoliikennettä lukuun ottamatta <strong>Rauma</strong>lta klo 15:25 ja<br />

Kokemäeltä klo 17:25 lähteviä vuoroja.<br />

Pori-Tampere -välin junaliikenne on kasvanut viime vuosina, etenkin sen jälkeen<br />

kun Nokia otettiin käyttöön uutena asemapaikkana. Liikenteen kasvun<br />

odotetaan edelleen jatkuvan. Junatyyppien osalta ei ole tulossa radikaaleja<br />

muutoksia lähiaikoina, mutta VALI 2006 (= Valtakunnallinen liikennejärjestelmä)<br />

käyttöön ottaminen saattaa tuoda mukanaan myös muutoksia.<br />

VR Osakeyhtiössä ei pidetä henkilöliikenteen aloittamista välille <strong>Rauma</strong> –<br />

Kokemäki potentiaalisena. Myöskään Ratahallintokeskus ei kaavaile uusien<br />

henkilöliikenneyhteyksien käynnistämisiä.<br />

Lentoliikenne<br />

Valtion budjettivaroista ei osteta lentoliikennettä Satakuntaan. Säännöllisestä<br />

reittiliikenteestä vastaa tällä hetkellä ruotsalaisomisteinen Golden Air.<br />

Maaliikennepalveluista huolehtii yksityinen Huolto-Mikko Oy.<br />

3.1.2 Kunnat<br />

Kuntien joukkoliikenteen rahoitusta tarkastellaan tässä yhteydessä vuoden<br />

2003 henkilökuljetusten kustannuksista. Tämän jälkeen 1.1.2005 on Kullaan<br />

kunta yhdistynyt Ulvilan kaupunkiin ja Punkalaidun Pirkanmaan maakuntaan.<br />

<strong>Satakunnan</strong> kunnissa käytetään vuodessa henkilökuljetusmenoihin keskimäärin<br />

50,67 euroa asukasta kohti. Eniten rahaa asukasta kohti käytetään<br />

Lavialla ja vähiten Kodisjoella. Kuljetuskustannuksia ei voida suoraan vertailla<br />

keskenään, koska kustannuksiin vaikuttaa keskeisesti se palvelutaso, mikä<br />

kuntalaisille tarjotaan. Palvelutaso eroaa eri kunnissa merkittävästi toisistaan.<br />

Kuljetuskustannuksiin vaikuttavat oleellisesti myös kunnan koko,<br />

maankäytön, opiskelupaikkojen ja palvelujen sijoittuminen, joukkoliikenteen<br />

runkoreittien sijoittuminen, kunnan kuljetusjärjestelmän tehokkuus, yhteistyö<br />

eri hallintokuntien kanssa kuljetusten hoidossa jne.

36 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />

Vuonna 2003 <strong>Satakunnan</strong> kunnat käyttivät liikennepalvelujen hankintaan yhteensä<br />

noin 11,7 miljoonaa euroa. Tästä avoimen joukkoliikenteen osuus oli<br />

2,5 M€ (21,0 %), opetustoimen kuljetusten osuus 6,2 M€ (53,1 %) ja sosiaalitoimen<br />

kuljetusten osuus 3,0 M€ (26,0 %). Satakunnassa kuntien kuljetuskustannukset<br />

suhteessa asukaslukuun olivat keskimääräistä pienemmät verrattuna<br />

muihin Länsi-Suomen maakuntiin. Vain Keski-Pohjanmaan maakunnassa<br />

vastaavat kustannukset olivat pienempiä.<br />

Taulukko 11. Kuntien joukkoliikenteen rahoitus vuonna 2003.<br />

Joukkoliikenteen rahoitus vuonna 2003 (€) Kust. /<br />

Kunta<br />

Joukkoliikenne<br />

Opetustoimi<br />

Sosiaalitoimi<br />

Kuljetukset<br />

yhteensä<br />

asukas<br />

(€)<br />

Eura 13 595 421 890 268 530 704 015 75,13<br />

Eurajoki 15 544 164 257 69 283 249 084 43,14<br />

Harjavalta 9 893 180 329 129 013 319 235 41,26<br />

Honkajoki 71 305 107 953 31 359 210 617 101,11<br />

Huittinen 77 893 450 469 175 767 704 129 77,39<br />

Jämijärvi 2 521 89 324 36 397 128 242 57,10<br />

Kankaanpää 0 393 458 0 393 458 30,78<br />

Karvia 8 253 151 104 38 962 198 319 68,06<br />

Kiikoinen 94 65 413 8 961 74 468 56,63<br />

Kiukainen 4 173 218 925 31 170 254 268 74,61<br />

Kodisjoki 0 6 597 2 850 9 447 18,24<br />

Kokemäki 25 247 347 700 204 784 577 731 68,32<br />

Kullaa 1 228 73 094 22 026 96 348 60,18<br />

Köyliö 0 123 100 0 123 100 41,69<br />

Lappi 4 454 72 819 11 219 88 492 27,35<br />

Lavia 5 500 279 795 0 285 295 127,08<br />

Luvia 0 123 418 64 807 188 225 57,58<br />

Merikarvia 7 127 189 352 51 996 248 475 67,96<br />

Nakkila 0 146 755 0 146 755 24,70<br />

Noormarkku 7 793 142 898 143 840 294 531 48,07<br />

Pomarkku 9 769 151 832 57 639 219 240 84,49<br />

Pori 1 929 504 1 185 093 973 086 4 087 683 53,65<br />

<strong>Rauma</strong> 214 455 554 368 457 189 1 226 012 33,25<br />

Siikainen 2 000 71 700 52 500 126 200 67,63<br />

Säkylä 2 951 147 455 24 214 174 620 35,33<br />

Ulvila 38 964 296 896 152 836 488 697 39,80<br />

Vampula 4 408 61 194 33 328 98 930 56,43<br />

Satakunta yhteensä 2 456 672 6 217 188 3 041 756 11 715 616 50,67<br />

Palveluliikenne<br />

Kankaanpäässä, Porissa, <strong>Rauma</strong>lla ja Ulvilassa on valtio tukenut palveluliikennettä<br />

kaksi vuotta käynnistämisavustuksella. Porissa ja <strong>Rauma</strong>lla on palveluliikenne<br />

myöhemmin integroitu paikallisliikenteeseen, ja näin valtionavustusta<br />

on voitu jatkaa kokeilun päättymisen jälkeen. Vuonna 2004 neljän<br />

kunnan palveluliikenteen matkustajamäärä oli yhteensä noin 18 700 henkilöä,<br />

ajokilometrejä kertyi noin 113 000 ja nettokustannukset olivat noin 170<br />

000 euroa.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 37<br />

JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />

3.2 Lipputuki<br />

3.2.1 Seutuliput<br />

Seutulippuihin kohdistuvasta lippusubventiosta kunnat maksavat 52 % ja<br />

valtio Länsi-Suomen lääninhallituksen lipunalennuskiintiöistä 48 %. Lääninhallituksen<br />

lipputukea ei makseta kertalipuille eikä erityisryhmien kuten esimerkiksi<br />

veteraanilippujen alennuksille. Mainittakoon, että veteraanit ovat<br />

saaneet kulkea ilmaiseksi <strong>Satakunnan</strong> seutuliikenteessä 1.2.2004 alkaen.<br />

<strong>Satakunnan</strong> seutulippu<br />

<strong>Satakunnan</strong> seutulipun kustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä noin<br />

345 000 €. Yhtä matkaa tuettiin keskimäärin 1,25 eurolla. Seutulippuja ostettiin<br />

7 941 kpl ja niillä tehtiin yhteensä 275 623 matkaa eli keskimäärin 35<br />

matkaa yhtä seutulippua kohti. Suhteellisesti eniten asukasta kohti käytettiin<br />

seutulippuun rahaa Luvialla, Pomarkussa ja Eurajoella.<br />

Taulukko 12 <strong>Satakunnan</strong> seutulipun kustannukset suunnittelualueen kunnissa<br />

vuonna 2004.<br />

Myynti<br />

(kpl)<br />

Matkat<br />

(kpl)<br />

Matkat/<br />

lippu (kpl)<br />

Asiakashinta<br />

(€)<br />

Kustannukset (€)<br />

Yht.<br />

/asukas<br />

Kunta<br />

v. 2005<br />

Eura 127 4 141 33 80 6 266 0,67<br />

Eurajoki 616 21 195 34 60 21 574 3,74<br />

Harjavalta 442 14 925 34 55 19 925 2,57<br />

Honkajoki 30 1 091 36 60 2 377 1,14<br />

Huittinen 95 3 261 34 85 6 605 0,73<br />

Jämijärvi 20 582 29 60 1 671 0,74<br />

Kankaanpää 235 8 571 36 70 22 983 1,80<br />

Kiikoinen 4 100 25 100 75 0,06<br />

Kiukainen 26 1 476 57 80 4 231 1,24<br />

Kokemäki 83 3 249 39 95 3 516 0,42<br />

Kullaa 56 2 212 40 2 589 1,62<br />

Lappi 146 4 279 29 55 2 220 0,69<br />

Luvia 664 24 095 36 55 26 928 8,24<br />

Merikarvia 101 2 609 26 70 5 893 1,61<br />

Nakkila 418 13 547 32 55 10 419 1,75<br />

Noormarkku 484 16 664 34 55 12 098 1,97<br />

Pomarkku 231 7 881 34 60 9 728 3,75<br />

Pori<br />

<strong>Rauma</strong><br />

1 038<br />

474<br />

37 601<br />

16 644<br />

36<br />

35<br />

55<br />

60<br />

779<br />

579<br />

27 976<br />

19 309<br />

36<br />

33<br />

70<br />

85<br />

88 763<br />

66 754<br />

1,17<br />

1,81<br />

Siikainen 11 218 20 70 231 0,12<br />

Säkylä 78 2 241 29 75 3 959 0,80<br />

Ulvila 1 204 41 756 35 55 26 196 2,13<br />

Yhteensä 7 941 275 623 35 345 002 1,47

38 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />

Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippu<br />

Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippualueeseen kuuluu seitsemän kuntaa. Seutulipun<br />

kustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä noin 2 800 € ja lippuja ostettiin<br />

vain 79 kappaletta.<br />

Taulukko 13. Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulipun kustannukset vuonna 2004.<br />

Myynti<br />

(kpl)<br />

Matkat<br />

(kpl)<br />

Matkat/<br />

lippu (kpl)<br />

Asiakashinta<br />

(€)<br />

Kustannukset (€)<br />

Kunta<br />

Yht. /asukas<br />

Honkajoki 7 129 18 51 5 0,00<br />

Jämijärvi 42 1 076 26 51 693 0,31<br />

Kankaanpää 6 238 40 51 399 0,03<br />

Karvia 1 12 12 51 0 0,00<br />

Kiikoinen 3 93 31 51 23 0,02<br />

Lavia 19 619 33 51 1 706 0,76<br />

Siikainen 1 21 21 60 10 0,01<br />

Yhteensä 79 2 188 28 2 836 0,11<br />

Taulukoissa 12 ja 13 ei ole mukana Kelan maksamaa koulumatkatukea lukio-opintoja<br />

tai ammatillisia opintoja harjoittaville opiskelijoille. Toisin sanoen<br />

ns. opiskelijaseutulippujen kustannukset eivät ole tarkasteluissa mukana.<br />

3.2.2 Kaupunkiliput<br />

Porin ja <strong>Rauma</strong>n kaupungit tukevat kaupunkilippuja. Porissa kaupunkilippuja<br />

ostettiin vuonna 2004 yhteensä 20 058 kappaletta, ja niillä tehtiin yhteensä<br />

858 817 matkaa eli keskimäärin 43 matkaa yhtä lippua kohti. Kaupunkilipun<br />

nettokustannukset yhteiskunnalle olivat Porissa yhteensä 558 660 euroa.<br />

<strong>Rauma</strong>lla kaupunkilippuja ostettiin vuonna 2004 yhteensä 91 kappaletta, joilla<br />

tehtiin yhteensä 3 625 matkaa eli keskimäärin 40 matkaa yhtä lippua kohti.<br />

Kaupunkilipun nettokustannukset yhteiskunnalle olivat 1 573 euroa.<br />

Porin paikallisliikenteessä on käytössä myös ns. taksakatto, ilmainen vaihtooikeus<br />

kertalipuissa, veteraanilippu ja perhelippu. Porin kaupunki tukee näitä<br />

lipputuotteita noin puolella miljoonalla eurolla vuodessa, eikä tuki ole valtionapukelpoista.<br />

Selvästi suurin tuki kohdistuu taksakattoon, johon esimerkiksi<br />

vuonna 2004 käytettiin rahaa 441 316 €.<br />

3.2.3 Kelan kuljetuskustannukset<br />

Kela kustansi vuonna 2004 sairausvakuutuslain perusteella <strong>Satakunnan</strong><br />

kunnissa noin 29 400 henkilön matkoja. Kelan kustantamia matkoja tehtiin<br />

kaiken kaikkiaan noin 200 700 kpl ja sairausvakuutuksen mukaisten korvausten<br />

määrä oli yhteensä 7 278 000 euroa. Noin kymmenesosa (10,9 %)<br />

matkoista oli ambulanssimatkoja, ja niiden korvaus oli 39,3 % kaikista korvauksista.<br />

Kela korvasi sairausvakuutuslain perusteella maksettavista matkoista<br />

86,8 %.<br />

Vuonna 2004 SVL-kuljetusten korvausten saajia oli 3,0 % enemmän kuin<br />

edellisenä vuonna. Kuntakohtaisesti muutokset matkakorvausten saajien<br />

määrissä olivat enintään 15 %. Muutokset korostuvat pienissä kunnissa,<br />

koska niissä on vähemmän kuljetuksia. Koko maassa korvausten saajien<br />

määrä kasvoi 1,7 % eli hieman Satakuntaa vähemmän.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 39<br />

JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />

Taulukko 14. Kelan matkakorvaukset kunnittain vuonna 2004.<br />

Korvauksen saajat Kustannukset Yhdensuuntaiset matkat<br />

Korvaukset<br />

Osuus<br />

Ambulanssimatkojen<br />

Lukumäärä<br />

1000 €<br />

Yht.<br />

Korvaus<br />

väestöstä<br />

100 kpl<br />

%<br />

1 000 €<br />

%<br />

osuus %<br />

Ambulanssikorvausten<br />

osuus %<br />

kpl/<br />

100 as.<br />

Kunta<br />

Eura 1 562 16,7 560 489 36,7 87,3 127 7,7 135,9<br />

Eurajoki 553 9,6 140 122 33,8 87,3 45 8,0 78,2<br />

Harjavalta 901 11,6 227 201 58,3 88,4 45 18,3 57,9<br />

Honkajoki 607 29,1 217 185 27,2 85,5 47 5,0 224,5<br />

Huittinen 1 647 18,1 494 418 31,2 84,6 110 8,0 120,6<br />

Jämijärvi 563 25,1 176 149 21,4 84,3 41 4,0 180,7<br />

Kankaanpää 2 268 17,7 687 584 34,2 85,0 151 8,8 118,2<br />

Karvia 909 31,2 361 315 25,0 87,4 62 4,7 213,4<br />

Kiikoinen 325 24,7 145 125 22,7 86,0 34 3,2 257,6<br />

Kiukainen 477 14,0 161 145 38,1 89,9 47 7,8 137,4<br />

Kodisjoki 55 10,6 15 13 30,3 83,2 5 5,1 102,1<br />

Kokemäki 1 361 16,1 454 402 38,4 88,5 117 7,7 138,7<br />

Köyliö 597 20,2 176 147 32,7 83,7 43 5,5 144,6<br />

Lappi 360 11,1 91 78 33,8 85,7 30 6,6 92,1<br />

Lavia 593 26,4 211 181 35,0 85,9 43 6,6 192,7<br />

Luvia 257 7,9 52 45 47,3 86,1 11 15,0 33,0<br />

Merikarvia 929 25,4 339 297 35,4 87,6 68 7,1 185,3<br />

Nakkila 565 9,5 143 130 54,0 90,5 34 14,7 56,6<br />

Noormarkku 649 10,6 187 164 43,0 87,8 47 11,7 75,9<br />

Pomarkku 383 14,8 99 86 48,6 87,3 23 11,5 89,8<br />

Pori 7 229 9,5 1 684 1 496 55,5 88,9 386 21,2 50,6<br />

<strong>Rauma</strong> 3 755 10,2 832 695 33,7 83,5 260 10,2 70,5<br />

Siikainen 476 25,5 206 179 26,4 87,2 45 4,7 238,6<br />

Säkylä 968 19,6 343 296 27,2 86,3 82 5,4 165,7<br />

Ulvila 1 078 8,8 281 251 45,9 89,2 82 12,8 66,7<br />

Vampula 359 20,5 101 85 40,7 84,4 24 7,9 137,1<br />

yhteensä 29 426 12,8 8 381 7 278 39,3 86,8 2 007 10,9 87,4<br />

3.2.4 Joukkoliikenteen infrastruktuurin rahoitus<br />

Linja-autoliikenne<br />

Yleensä kunnissa ei ole varattu erillistä rahoitusta joukkoliikenteen<br />

infrastruktuurin kehittämiseen, johon kuuluvat mm. pysäkkien<br />

kunnostaminen tai rakentaminen ja joukkoliikenteen etuisuusjärjestelyjen<br />

toteuttaminen. Toimenpiteet sisältyvät normaalisti muun liikenneympäristön<br />

kehittämiseen, hoitoon tai kunnossapitämiseen. Porin kaupungissa on<br />

varattu erillinen määräraha myös joukkoliikenneinfrastruktuurin<br />

kehittämiseen. 50 000 euron vuotuinen määräraha on tarkoitettu<br />

joukkoliikenteen edellyttämiin rakentamistoimenpiteisiin kuten<br />

sadekatoksien, kääntöpaikkojen, laitureiden ja pysäkki-informaation<br />

rakentamiseen.<br />

Turun tiepiirin tienpidon toimintalinjojen mukaan joukkoliikenteen toimintaedellytysten<br />

parantamiseen käytetään keskimäärin 140 000 €/vuosi. Rahoitus<br />

kohdistuu uusien korkeatasoisten pysäkkien ja pysäkkikatosten rakentamiseen<br />

sekä tarveselvityksessä todettujen muiden yksittäisten pysäkkien<br />

rakentamiseen ja joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamiseen. Tämän lisäksi<br />

inventoidaan pysäkkejä alueurakoiden lähtötiedoksi. Muu joukkoliikenteen<br />

rahoitus sisältyy hankkeiden erillisrahoitukseen.

40 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />

Lisäksi tiepiirissä on käytössä noin 50 000 € seudullista rahoitusta vuodessa<br />

linja-autopysäkkien pienimuotoista kehittämistä varten. Rahoitus kohdistetaan<br />

liikennejärjestelmäsuunnitelmissa todettujen kehittämistarpeiden tai pysäkkialoitteiden<br />

perusteella. Rahoituksella korjataan ja parannetaan yksittäisiä<br />

peruspysäkkejä, joilla on merkitystä seudun liikenteelle (nousijamäärä,<br />

koulupysäkki tms.) ja jotka samalla voivat parantaa liikenneturvallisuutta.<br />

Toimenpiteet voivat olla pysäkkilevityksen rakentamista, pysäkin siirtoa, korotetun<br />

odotustilan rakentamista, näkemien raivaamista, kevytväylän yhdistämistä<br />

pysäkkiin, katoksen rakentamista, levityksen päällystämistä, aikataulukehyksen<br />

laittamista jne.<br />

Yleisten teiden kustannusvastuu valtion ja kuntien kesken<br />

Tiehallinto uusi vuonna 2001 yhdessä Kuntaliiton kanssa ohjeen yleisten teiden<br />

kustannusvastuusta valtion ja kuntien kesken. Uusitun ohjeen periaatteena<br />

on, että kustannusvastuu ratkaistaan ensisijaisesti verkon luokittelulla<br />

ja että yleisen tien kustannuksista vastaa valtio. Kuntien vapaaehtoinen osallistuminen<br />

erityisesti rakentamiskustannuksiin on edelleen mahdollista (tielaki<br />

95§), mutta kunnossapidosta vastaa yleensä valtio. Uuden suosituksen<br />

mukaiseen kustannusvastuuseen on siirrytty vuoden 2004 loppuun mennessä.<br />

Yleisten teiden pysäkkialueiden ja pysäkkikatosten toteuttamisesta ja kunnossapidosta<br />

vastaa tiepiiri. Kunnat voivat edelleen rahoittaa ja rakentaa<br />

yleisten teiden pysäkkejä ja ylläpitää niitä varsinkin, jos ne vaativat pysäkeiltä<br />

korkeaa tasoa esim. sadekatosten osalta. Kuitenkin kunnossapitovastuu<br />

yleisten teiden osalta kuuluu Tiehallinnolle. Kaduilla pysäkkien kehittämis-,<br />

rakentamis- ja kunnossapitovastuu kuuluu kunnille.<br />

Junaliikenne<br />

Ratahallintokeskus käyttää vuosittain rahaa mm. informaatiojärjestelmien,<br />

liikenteen ohjauksen, kunnossapidon sekä asemien kiinteistöjen hoitoon ja<br />

kehittämiseen. Kunnossapitoon kuuluvat mm. sähkö- ja turvalaitteet. VR<br />

Osakeyhtiö vastaa liikennöinnin kustannuksista. Laajempaan infrastruktuurin<br />

kehittämiseen varataan oma rahoitus valtion budjetista.<br />

Lentoliikenne<br />

Ilmailulaitos vastaa infrastruktuurinsa rahoituksesta itsenäisesti. Suurissa<br />

hankkeissa käytetään monikantarahoitusta, joissa on useita rahoittajaosapuolia.<br />

Esim. Porin lentoaseman kiitotien kustannuksiin osallistuivat Ilmailulaitoksen<br />

lisäksi Porin kaupunki ja TE-keskus.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 41<br />

JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />

3.2.5 Yhteenveto joukkoliikenteen kokonaisrahoituksesta<br />

Satakunnassa käytetään joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin rahaa yhteensä<br />

noin 21 miljoonaa euroa vuodessa, josta yli puolet (56 %) tulee kunnilta.<br />

Kela rahoittaa joukkoliikenteestä noin 34 % ja Länsi-Suomen lääninhallitus<br />

noin 9 %. Turun tiepiirin joukkoliikenteen infrastruktuuriin kohdistama<br />

rahoitus koko tiepiirin alueella on noin prosentin koko joukkoliikenteen rahoituksesta.<br />

Tiepiirin rahoituksessa ei ole mukana joukkoliikenteen erillisrahoitusta<br />

saavat hankkeet kuten esim. laatukäytävien toteuttamista. Laskelmissa<br />

ei myöskään ole mukana Kelan maksamia keskiasteen oppilaiden koulumatkatukia<br />

eikä kuntoutusmatkakorvauksia, eikä asiakkaiden maksamia osuuksia<br />

joukkoliikenteen käyttämisestä.<br />

9 % 1 % Kunnat<br />

34 %<br />

56 %<br />

Kela<br />

Lääni<br />

Tiepiiri<br />

3 %<br />

2 %<br />

3 %<br />

0 %<br />

1 %<br />

12 %<br />

Kunnat, joukkoliikenne<br />

(sis. ostoliikenteen ja lipputuet)<br />

Kunnat, opetustoimi<br />

Kunnat, sosiaalitoimi<br />

34 %<br />

30 %<br />

Kela, SV-kuljetukset<br />

Lääni, runkoliikenne<br />

Lääni, seutu- ja kaupunkilipputuet<br />

Paikallisliikenteen tuki<br />

15 %<br />

Kuva 15. Joukkoliikenteen kustannusten jakautuminen eri rahoittajille ja rahoitus<br />

Satakunnassa v. 2004. Kuntien tiedot ovat vuodelta 2003.<br />

Yleensä seudullisesti ja maakunnallisesti seurataan vain seutu- ja kaupunkilippuihin<br />

liittyviä asioita, jotka muodostavat kustannuksista vain noin kaksi<br />

prosenttia. Valtaosa kuntien kuljetuskustannuksista muodostuu opetustoimen<br />

kustannuksista. Pääosa eli noin 80–90 % kuntien joukkoliikenteen<br />

kustannuksista syntyy sellaisten liikennepalvelujen järjestämisestä, joita ei<br />

seurata seudullisesti lainkaan.

42 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

PÄÄTAVOITTEET<br />

4 PÄÄTAVOITTEET<br />

4.1 Liikennejärjestelmän päätavoitteet<br />

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä on asettanut <strong>Satakunnan</strong><br />

liikennestrategialle 2020 seuraavat päätavoitteet:<br />

”Liikennejärjestelmää suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena kiinteässä<br />

vuorovaikutuksessa maankäytön suunnittelun kanssa kaikilla kaavatasoilla.<br />

Kansainvälisten ja muualle Suomeen suuntautuvien liikenneyhteyksien (radat,<br />

päätiet ja vesiväylät) kehittämismahdollisuudet ja kehittäminen turvataan<br />

kaikin maakunnassa käytettävissä olevin maankäytön ja liikennejärjestelmän<br />

kehittämisen keinoin. Maakunnan satamien, tie- ja ratayhteyksien sekä laivaväylien<br />

nykyisten käyttömahdollisuuksien turvaamiseen varaudutaan ja<br />

edelleen niiden kehittämiseen sillä oletuksella, että kuljetuksista aikaisempaa<br />

suurempi osa siirtyy tulevaisuudessa raiteille ja vesille. Niin ikään varaudutaan<br />

myös siihen, että raideliikenteen henkilökuljetukset lisääntyvät.<br />

Erityistä huomiota kiinnitetään eri liikennemuotojen ja kuljetusmuotojen kehittämiseen<br />

siten, että ratkaisut palvelevat <strong>Satakunnan</strong> elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä,<br />

asukkaiden tarpeita ja yhdyskuntarakenteen tasapuolista,<br />

tasapainoista ja edullista kehittymistä.<br />

Eri liikennemuotojen yhteistyö, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytykset<br />

nostetaan keskeiselle sijalle. Toimintaedellytyksiä tuetaan<br />

maankäytön suunnittelussa kaikilla kaavatasoilla rakennetta eheyttämällä ja<br />

tiivistämällä.<br />

Alueiden käytön suunnittelussa kiinnitetään huomiota kuljetustarpeen vähentämiseen,<br />

liikennejärjestelmien toimivuuteen, liikenneturvallisuuteen ja ympäristöhaittojen,<br />

kuten melun ja pohjavesien pilaantumisriskin vähentämiseen<br />

sekä ihmisten terveyden, elinolojen ja viihtyvyyden parantamiseen.”<br />

4.2 Joukkoliikenteen päätavoitteet<br />

Joukkoliikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena<br />

Matkaketjujen toimivuutta eri liikennemuotojen välillä edistetään joukkoliikenteen<br />

solmupisteitä, informaatiota ja esteettömyyttä parantamalla sekä<br />

lippujärjestelmiä kehittämällä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämisen<br />

vuorovaikutteisuuteen panostetaan kaupunkiseuduilla ja merkittävimmillä<br />

pysäkeillä.<br />

Joukkoliikenteen kehittämisellä edistetään maakunnan kehittymistä työssäkäyntialueena.<br />

Joukkoliikenteen kehittämisessä varaudutaan raideliikenteen<br />

kasvuun.<br />

Lentoliikenteessä tavoitellaan nykyisten palvelujen säilyvyyttä kuntien, kauppakamarien,<br />

ja lentoliikennettä käyttävien yritysten yhteistyöllä.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 43<br />

PÄÄTAVOITTEET<br />

Joukkoliikennepalvelut suunnitellaan käyttäjille<br />

Joukkoliikennepalvelujen suunnittelun lähtökohta on asukkaiden tarpeet, jotka<br />

otetaan huomioon kysynnän ja rahoituksen mahdollistamissa puitteissa.<br />

Kunnat määrittelevät joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet omilta osiltaan<br />

ottaen huomioon valtakunnan, maakunnan ja seudun tasolla asetetut tavoitteet.<br />

Tavoitteena on, että Satakunnassa voi ainakin kuntakeskuksissa asua<br />

ja hoitaa perusliikkumistarpeet ilman henkilöautoa.<br />

Kuntakeskusten välisten yhteyksien kehittämisessä painopisteenä ovat työja<br />

opiskelumatkojen toimivuus. Kuntakeskusten ulkopuolella joukkoliikenteen<br />

toimivuus varmistetaan tarkoituksenmukaisilla tavoilla.<br />

Maankäytön ja joukkoliikenteen välistä vuorovaikutusta lisätään<br />

Joukkoliikenteen tarpeet otetaan huomioon maakäytön suunnittelussa kaikilla<br />

kaavatasoilla. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja kustannustehokkuus<br />

turvataan tiivistämällä mahdollisuuksien mukaan rakennetta olemassa<br />

olevien liikennepalvelujen läheisyydessä.<br />

Kuljetuspalveluita tehostetaan<br />

Henkilökuljetusjärjestelmää tehostetaan ja kuljetusten päällekkäisyyksiä karsitaan.<br />

Tavoitteena on, että samassa liikennevälineessä voidaan mahdollisuuksien<br />

mukaan palvella samaan aikaan useita erilaisia matkustustarpeita<br />

riittävän hyvällä palvelutasolla. Lakisääteisiä kuljetuksia ohjataan kaikille<br />

avoimeen joukkoliikenteeseen ja matkoja ketjutetaan siten, että lakisääteisissä<br />

kuljetuksissa hyödynnetään täysimääräisesti olemassa olevaa runkoliikenneverkkoa.<br />

Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä henkilökuljetuksia järjestävien<br />

tahojen välillä sekä matkapalvelukeskusta yhdistelemään kuljetuksia.<br />

Lippujärjestelmiä rakennetaan entistä houkuttelevammiksi<br />

Joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi ja itsekannattavan liikenteen toimintaedellytysten<br />

parantamiseksi joukkoliikenteen käyttäjille tarjotaan edullisia,<br />

monipuolisia ja helppokäyttöisiä lippujärjestelmiä. Kaikella toiminnalla pyritään<br />

edistämään myös lippujen maksutekniikoiden eteenpäin viemistä.<br />

Seutulippu pidetään hinnoittelun avulla kilpailukykyisenä ja tuotetta kehitetään<br />

palvelemaan entistä laajempia käyttäjäryhmiä. Yhteiskäyttöiset lipputuotteet<br />

juna- ja bussiliikenteessä otetaan käyttöön heti, kun se on teknisesti<br />

mahdollista. Kaupunkiliikenteen lippujärjestelmiä kehitetään palvelemaan nykyistä<br />

laajempia käyttäjäryhmiä.<br />

Informaatio on kattavaa<br />

Joukkoliikenteen informaatiota jaetaan yhdenmukaisella tavalla säännöllisesti<br />

ja monipuolisesti eri tiedostuskanavia hyödyntäen. Tiedottamisessa<br />

hyödynnetään sekä perinteisiä että sähköisiä aikatauluja. Joukkoliikenteestä<br />

jaetaan tietoa myös pysäkeillä, terminaaleissa ja kulkuvälineissä.<br />

Tavoitteena on, että yksikään joukkoliikennematka ei jää tekemättä puutteellisen<br />

informaation takia.

44 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

PÄÄTAVOITTEET<br />

Joukkoliikenteen fyysistä toimintaympäristöä kehitetään<br />

Satakuntaan muodostetaan selkeä joukkoliikenteen terminaaliverkko, joka<br />

ottaa huomioon myös tulevan Matkapalvelukeskuksen (MPK) toimintaedellytykset<br />

yhdistellä kuljetuksia mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteeseen.<br />

Jokaisessa kunnassa tulee olla vähintään yksi korkeatasoinen terminaali<br />

tai terminaalimainen pysäkki, jossa on tasokkaat informaatiopalvelut<br />

sekä toimivat liityntä- ja saattoliikenteen palvelut. Joukkoliikenteen tärkeimpien<br />

pysäkkien perusvarustuksen tulee olla asianmukainen.<br />

Seudun joukkoliikenteen laatukäytäviä kehitetään fyysisesti ja liikenteellisesti<br />

korkeatasoisina väylinä. Teknisten järjestelmien kehittyessä tutkitaan mahdollisuutta<br />

hyödyntää joukkoliikenteen etuisuusjärjestelmissä erilaisia paikannus-<br />

ja hallintajärjestelmiä.<br />

Joukkoliikenneyhteistyötä lisätään<br />

Joukkoliikenteen seudullista yhteistyötä parannetaan kehittämällä j<strong>Satakunnan</strong><br />

seutulipputyöryhmän työskentelyä ja palkkaamalla seudulle henkilöliikennelogistikko<br />

hoitamaan joukkoliikenneasioita.<br />

Kuntatasolla hallintokunnat tiivistävät yhteistyötään kuljetusten järjestämisessä.<br />

Tavoitteeksi asetetaan, että jokaisessa kunnassa toimii kunnan sisäisistä<br />

kuljetuksista vastaava ja niitä koordinoiva henkilökuljetustyöryhmä, jossa<br />

ovat edustettuina kaikki kunnassa henkilö- tai pientavarakuljetuksia järjestävät<br />

tahot. Kunnissa tulee myös toimia oma kuljetusvastaava.<br />

Joukkoliikenteen rahoitus tukee tavoitteiden toteutumista<br />

Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa joukkoliikenteestä hoidetaan<br />

lipputuloperusteisena. Rahoitusta suunnataan ensisijaisesti säännöllistä<br />

matkustamista houkuttelevien lippujärjestelmien tukemiseen. Liikenteen ostamisessa<br />

painopiste on asetettuja palvelutasotavoitteita toteuttavien yhteyksien<br />

ostamisessa sekä useita eri käyttäjäryhmiä palvelevien liikennepalvelujen,<br />

kuten palveluliikenteiden hankinnassa. Liikenteen ostamisen lähtökohta<br />

on matkustajien tarve ja vain sellaista liikennettä ostetaan, jossa on käyttäjiä.<br />

Joukkoliikenteen rahoitus on maltillista ja etukäteen tulevia tarpeita sekä<br />

muutoksia tiedostavaa.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 45<br />

JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />

5 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />

5.1 Kolmitasoinen palvelutasomäärittely<br />

Liikennejärjestelmän palvelutaso voidaan määritellä kolmitasoisena. Joukkoliikenteen<br />

näkökulmasta kolmitasoinen palvelutasomäärittely voisi tarkoittaa<br />

seuraavaa:<br />

Minimipalvelutaso mahdollistaa yhteiskunnan perusturvallisuuden edellyttämän<br />

välttämättömän liikkumisen. Tämä taso toteutuu kaikkialla ja kaikkina<br />

ajankohtina. Julkisen liikenteen osalta minimipalvelutaso tarkoittaa erityislainsäädännössä<br />

määriteltyjen julkisen vallan velvollisuuksina olevien henkilökuljetusten<br />

hoitamista.<br />

Peruspalvelutasossa tavoitteena on tyydyttää ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet.<br />

Tässä tasossa toteutuvat kohtuulliset liikkumismahdollisuudet<br />

vähintään yhdellä kulkumuodolla.<br />

Tavoitetasossa on kysymys muihin kulkumuotoihin nähden kilpailukykyisistä<br />

julkisen liikenteen yhteyksistä. Korkealaatuisella ja kattavammalla julkisen<br />

liikenteen järjestelmällä halutaan joukkoliikenteeseen houkutella myös<br />

uusia käyttäjiä. Tavoitetasoa toteutetaan lähinnä kaupunkiseuduilla.<br />

Kuva 16. Liikennejärjestelmän palvelutasot (LVM A 3/2003).<br />

Eri palvelutasoihin edetään seuraavassa järjestyksessä:<br />

1. Minimitaso on aina saavutettava<br />

2. Peruspalvelutaso pyritään saavuttamaan seuraavaksi<br />

3. Tavoitetasoon voidaan pyrkiä, kun peruspalvelutaso on pääosin saavutettu<br />

Joukkoliikenteessä minimipalvelutaso toteutuu koko maassa jo nyt. Liikenneja<br />

viestintäministeriön työryhmä on tehnyt esityksen valtakunnallisesti yhtenäisestä<br />

julkisen liikenteen peruspalvelutasosta. Tämän tason saavuttaminen<br />

edellyttää Satakunnassa joiltakin osin parannuksia nykyiseen joukkoliikennejärjestelmään.<br />

Pääosin valtakunnallinen peruspalvelutaso kuitenkin<br />

ylittyy Satakunnassa.

46 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />

5.2 Julkisen liikenteen peruspalvelutaso<br />

<strong>Satakunnan</strong> maakunnan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelyssä<br />

on yhdeksi lähtökohdaksi otettu liikenne- ja viestintäministeriön asettaman<br />

julkisen liikenteen peruspalvelutasoa tutkineen työryhmän ”Julkisen<br />

liikenteen peruspalvelutaso (LVM 7/2005)” -selvityksen keskeiset tulokset.<br />

Selvityksessä on tuotu esille muun muassa seuraavia tavoitteita peruspalvelutasoisten<br />

joukkoliikenneyhteyksien osalta:<br />

Kattavan alueellisen liikenneverkon turvaaminen<br />

Runkoliikenteen verkosta pääosa on lipputulojen varassa toimivaa liikennettä.<br />

Runkoliikenteen verkon turvaamisen kannalta tärkeintä on vahvistaa lipputuloilla<br />

toimivan liikenteen toimintaedellytyksiä. Tehokkaimmat keinot tässä<br />

ovat matkustamisen tukeminen (lippujärjestelmät) sekä kuljetusten mahdollisimman<br />

tehokas yhdistely olevaan runkoliikenteeseen. Liikenteen ostoilla<br />

täydennetään lipputuloilla harjoitettavan liikenteen verkkoa ja varmistetaan<br />

peruspalvelutason toteutuminen käyttäjäryhmittäin.<br />

Opiskeluyhteydet<br />

Jos kunnassa ei ole lukiota ja/tai muuta toisen asteen oppilaitosta, järjestetään<br />

julkisen liikenteen yhteys lähikunnan oppilaitokseen. Lisäksi muihin<br />

alueellisesti merkittäviin oppilaitoksiin järjestetään kouluvuoden aikana opiskelijoita<br />

palvelevia yhteyksiä.<br />

Kouluvuoden aikana järjestetään alueen kuntakeskuksista keskuskaupunkiin<br />

suuntautuvia työssäkäyntiyhteyksiä täydentäen opiskelijoita palvelevat yhteydet<br />

tärkeimpiin oppilaitoksiin. Menoyhteys järjestetään aamulla kello 8:ksi<br />

tai 9:ksi ja paluuyhteys joko klo 14:n tai 15:n jälkeen.<br />

Työssäkäyntiyhteydet<br />

Vähimmäistavoite on järjestää ympäri vuoden arkipäivisin vähintään työssäkäyntiyhteys,<br />

joka on perillä aamulla ennen klo 8 (tai klo 7) ja paluuyhteys,<br />

joka lähtee klo 16–17 (tai 15–17) välillä. Vähimmäistavoite tulee toteuttaa<br />

vähintään kunnissa joiden välillä on yli 100 pendelöijää ja joiden kuntakeskusten<br />

välinen matka kestää julkisessa liikenteessä alle tunnin. Työssäkäyntiyhteyksissä<br />

otetaan huomioon mahdollisista paikkakunta-kohtaisista eroista<br />

johtuvat erityispiirteet työssäkäyntiajoissa.<br />

Kuntaparin välisten pendelöijien lukumäärän ja kysynnän kasvaessa parannetaan<br />

työssäkäyntiyhteyksien tarjontaa niin, että tarjolla on useita yhteyksiä<br />

sekä aamulla että iltapäivällä. Kaupunkiseuduilla naapurikunnista keskuskaupunkiin<br />

julkisilla liikenteellä tulevia työssäkävijöitä palvellaan suorilla, tärkeimpiin<br />

työpaikkoihin jatkavilla yhteyksillä kysynnän mukaan.<br />

Peruspalvelutason<br />

määrittely<br />

Kuntakeskusten ja<br />

muiden isojen taajamien<br />

välisessä liikenteessä<br />

turvataan työ-,<br />

opiskelu ja liityntämatkojen<br />

tarpeita palvelevat<br />

yhteydet sekä asiointimahdollisuudet<br />

kuntakeskuksista ja<br />

merkittävimmistä taajamista<br />

alueen keskuskaupunkiin<br />

ja seutukunnallisesti<br />

tärkeisiin<br />

palvelukeskuksiin.<br />

Julkisen liikenteen palvelut<br />

muodostavat<br />

kattavan alueellisen<br />

liikenneverkon.<br />

Seutukuntien ja kuntien<br />

sisäisessä liikenteessä<br />

järjestetään peruspalveluihin<br />

liittyvät<br />

kuljetukset kustannustehokkaasti<br />

ja turvallisesti<br />

sekä tarjotaan<br />

riittävät asiointiyhteydet<br />

autottomille kuntalaisille.<br />

Määritetty julkisen liikenteen<br />

peruspalvelutaso<br />

on tavoite, ei subjektiivinen<br />

oikeus. Yhteiskunta<br />

hankkii vain<br />

sellaisia julkisen liikenteen<br />

palveluja, joille<br />

on käyttäjiä.<br />

Pitkämatkaiset (keskuskaupunkeihin suuntautuvat) asiointiyhteydet<br />

Arkisin järjestetään kuntakeskuksista keskuskaupunkiin tai muuhun seudullisesti<br />

merkittävään palvelukeskukseen asiointiyhteys päivittäin. Perillä oloaika<br />

on 1–4 tuntia.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 47<br />

JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />

Julkisen liikenteen matkaketjujen kehittäminen<br />

Julkisella liikenteellä tehtävät matkaketjut mahdollistetaan turvaamalla vähintään<br />

kuntakeskusten yhteydet valtakunnalliseen busseilla, junilla ja lentokoneilla<br />

hoidettuun kaukoliikenteen verkkoon. Jokaisesta kuntakeskuksesta tulee<br />

olla mahdollisuus saavuttaa julkisella liikenteellä pitempimatkainen yhteys<br />

(kaukoliikenteen bussivuoro, juna tai lentoyhteys) arkipäivisin ja lisäksi<br />

viikonloppuisin vähintään perjantai-iltaisin ja sunnuntai-iltaisin tai maanantaiaamuisin.<br />

Liityntäyhteydet järjestetään matkapalvelukeskuksen välittämänä<br />

kutsujoukkoliikenteenä silloin, kun käyttäjämäärät eivät riitä säännöllisillä aikatauluilla<br />

ja reiteillä liikennöitävien liityntäyhteyksien ylläpitämiseen.<br />

5.3 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Satakunnassa<br />

Joukkoliikenteen maakunnalliset palvelutasotavoitteet koskevat kuntakeskusten<br />

välistä liikennettä, seutukuntien välistä liikennettä sekä liikennettä<br />

Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Maakunnan reuna-alueilla palvelutasotavoitteet<br />

koskevat myös lähialueen kuntiin suuntautuvaa liikennettä. Näin<br />

esimerkiksi Satakunnasta Pyhärantaan, Laitilaan, Uuteenkaupunkiin, Äetsään<br />

ja Vammalaan suuntautuvat liikenteet ovat tarkasteluissa mukana. Olkiluotoa<br />

käsitellään kuntakeskuksena.<br />

Palvelutasotavoitteet on määritelty matkatyypeittäin erikseen työ-, opiskelu-,<br />

asiointi- ja vapaa-ajan matkoille. Työ- ja opiskelumatkojen toimivuus on erittäin<br />

merkittävä niiden kuntien välillä, joiden välillä tapahtuu paljon työmatkaliikkumista.<br />

Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti Satakunnassa asetetaan<br />

peruspalvelutason toteutuminen tavoitteeksi niiden kuntaparien välillä,<br />

joilla on yli 100 pendelöijää. Peruspalvelutaso pyritään vielä ylittämään niiden<br />

kuntaparien välillä, joilla on yli 300 pendelöijää.<br />

Työssäkäyntiyhteydet (ympäri vuoden)<br />

− Kuntien välillä on yli 300 pendelöijää, parempi taso (= T, viittaus taulukkoon<br />

17 sivulla 50)<br />

− työmatkayhteydet järjestetään vähintään aamulla klo 7, 8 ja 9 alkaville<br />

työajoille ja paluuyhteydet iltapäivällä klo 16, 17 ja 18 jälkeen<br />

− Kuntien välillä on yli 100 pendelöijää, perustaso (= t)<br />

− työmatkayhteydet järjestetään vähintään aamulla klo 8 (tai 7) alkavalle<br />

työajalle ja paluuyhteys klo 16 tai 17 jälkeen<br />

Opiskeluyhteydet (kouluvuoden aikana)<br />

Jos kunnassa ei ole lukiota ja/tai muuta toisen asteen oppilaitosta, järjestetään<br />

julkisen liikenteen yhteys lähikunnan oppilaitokseen. Opiskeluyhteys<br />

järjestetään alueellisesti merkittäviin oppilaitoksiin.<br />

− Kuntien välillä on yli 300 pendelöijää, parempi taso (= O)<br />

− opiskeluyhteydet järjestetään vähintään aamulla klo 8 ja 9 alkaville<br />

kouluajoille ja paluuyhteydet klo 14, 15 ja 16 jälkeen<br />

− Kuntien välillä on yli 100 pendelöijää, perustaso (= o)<br />

− opiskeluyhteys järjestetään vähintään aamulla klo 8 tai 9 ja iltapäivällä<br />

paluukuljetus klo 14 tai 15 jälkeen<br />

Asiointiyhteydet (ympäri vuoden, asiointiaika perillä 1–4 tuntia)<br />

− Parempi taso (= A), jokaisena arkipäivänä järjestetään kuntakeskuksista<br />

johonkin seudun keskuskaupunkiin (Pori, <strong>Rauma</strong>, Kankaanpää) vähintään<br />

kaksi edestakaista yhteyttä viikossa<br />

− Perustaso (= a), jokaisena arkipäivänä järjestetään kuntakeskuksista johonkin<br />

seudun keskuskaupunkiin vähintään yksi edestakainen yhteys

48 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />

Matkaketjut<br />

− Kuntakeskuksista on edestakainen yhteys valtakunnalliseen busseilla,<br />

junilla tai lentokoneilla hoidettuun kaukoliikenteen verkkoon arkipäivisin,<br />

perjantai- ja sunnuntai-iltaisin tai maanantaiaamuisin<br />

− Jos kuntakeskuksesta ei ole yhteyttä valtakunnalliseen kaukoliikenteen<br />

verkkoon, tulee sellainen järjestää johonkin seuraavista kaupungeista:<br />

Pori, <strong>Rauma</strong>, Kankaanpää, Kokemäki, Eura tai Huittinen. Käytännössä<br />

tämä tarkoittaa arkipäivisin edestakaista yhteyttä muista kuntakeskuksista<br />

johonkin ko. kaupungeista. Kaupungista tulee myös olla perjantaiiltana<br />

yhteys kuntakeskukseen ja paluuyhteys kuntakeskukseen sunnuntai-iltana<br />

tai erittäin aikaisin maanantaiaamuna. Näin esim. opiskelijat<br />

voivat käyttää julkista liikennettä viikonloppuna kotipaikkakunnalla käydessään.<br />

Kelan korvaamat kuljetukset<br />

Maakunnallisen joukkoliikenneverkon tulee muodostaa rungon pitkämatkaisille<br />

Kelan kuljetuksille. Tämän varmistamiseksi Kelan maksamia kuljetuksia<br />

tulee yhdistellä mahdollisimman tehokkaasti runkoliikenteellä hoidettaviksi.<br />

Kelan maksamien kuljetusten yhdistely runkoliikenteeseen vaatii matkapalvelukeskusten<br />

verkon kehittämistä sekä riittäviä, pitkämatkaisia runkoliikenteen<br />

palveluja täydennettynä syöttöliikenteellä.<br />

Runkoliikenteen hyödynnettävyyttä Kelan korvaamissa kuljetuksissa parannetaan<br />

viemällä tärkeimmät maakunnista keskuskaupunkeihin tulevat, Kelan<br />

matkojen matkaketjun runko-osan muodostavat vuorot, suoraan perille kohteeseen,<br />

kuten keskus- tai aluesairaaloihin tai kuntoutuslaitoksiin. Lisäksi tulee<br />

kehittää runkoliikenteen esteettömyyttä. Vaihtojen sujuvuutta ja turvallisuutta<br />

tulee parantaa siten, että liikennevälineestä toiseen vaihdettaessa<br />

vaihto tapahtuu suoraan ovelta ovelle, eikä matkustajan tarvitse jäädä vaihtotilanteessa<br />

yksin.<br />

5.4 Palvelutasotavoitteet vs. nykytila<br />

Vertailun tarkastelutapa<br />

<strong>Satakunnan</strong> maakunnan linja-autoliikenteen vuorotarjontaa selvitettiin Oy<br />

Matkahuolto Ab:n kotisivuilla olevan aikatauluhaun avulla. Tarkastelussa<br />

otettiin huomioon ainoastaan kuntakeskusten välisiä yhteyksiä palvelevat<br />

vuorot. Ns. tiehaara-vuorot sisältyivät tarkasteluun, jos näistä oli kohtuullinen<br />

kävelymatka kuntakeskuksiin.<br />

Bussivuorojen soveltuvuutta työ-, opiskelu- ja asiointimatkojen tekemiseen<br />

sekä yhteyksien toimivuutta valtakunnalliseen kaukoliikenteen verkkoon<br />

(matkaketjut) tarkasteltiin palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Työ- ja opiskelumatkoissa<br />

tuli parempi taso kyseeseen (työmatkoissa T ja opiskelumatkoissa<br />

O), jos kuntien välillä oli yli 300 pendelöijää. Tavoitteena oli perustaso<br />

(t tai o), jos kuntien välillä oli yli 100 pendelöijää. Työ- ja opiskelumatkoissa<br />

otettiin huomioon vain ne vuorot, jotka ovat perillä kohteessa korkeintaan<br />

tuntia ennen tarkasteltavaa tasatuntia tai viimeistään tasatunteina (esim. yhteys<br />

klo 8:ksi toteutuu, jos vuoro on perillä klo 7:00–8:00 välillä), ja jotka lähtevät<br />

kohteesta aikaisintaan tarkasteltavina tasatunteina tai enintään tunnin<br />

yli tasatunnin (esim. yhteys klo 16 jälkeen toteutuu, jos vuoro lähtee<br />

kohteesta klo 16:00–17:00 välillä).

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 49<br />

JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />

Asiointiliikenteessä tarkasteltiin matkoja seutukuntien keskuskuntiin, joita<br />

ovat Pori, <strong>Rauma</strong> ja Kankaanpää. Kaikista kunnista tulee palvelutasotavoitteiden<br />

mukaan olla arkipäivisin asiointiyhteys johonkin näistä kaupungeista.<br />

Matkaketjujen toimivuudessa tarkasteltiin maakunnan liikenteellisten keskuskuntien<br />

lisäksi matkoja Kokemäkeen, Huittisiin ja Euraan.<br />

Kuva 15. Kuntaparit, joiden välillä pendelöinti ylittää suuntaansa 100 tai 300.

50 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />

Taulukko 17. Nykyisten vuorojen soveltuminen erityyppisten matkojen tekemiseen. Tarkastelussa ovat<br />

mukana kuntaparit, joiden välillä pendelöinti on yli 100 sekä Poriin, <strong>Rauma</strong>lle, Kankaanpäähän,<br />

Kokemäelle, Euraan ja Huittisiin suuntautuvat liikenteet (yhteys kaukoliikenteen<br />

verkkoon).<br />

Porin seutukunta <strong>Rauma</strong>n seutukunta Muut<br />

KANKAANPÄÄ<br />

Harjavalta<br />

Huittinen<br />

Kokemäki<br />

Luvia<br />

Nakkila<br />

Noormarkku<br />

Mistä<br />

Honkajoki tOAM a - oAM - - o<br />

Jämijärvi oAM - - - - - oa<br />

KANKAANPÄÄ oAM - tOAM - - oA<br />

Karvia OaM - - oAM - -<br />

Kiikoinen aM oAM - - - - ta<br />

Lavia aM oAM - - - - o<br />

Siikainen - - - - - -<br />

Harjavalta - tOAM tOAM tOA tOAM tAM oa tOA oA<br />

Huittinen aM oAM oAM oAM AM tOA tOA toA<br />

Kokemäki - toA toAM tOAM AM oAM oA<br />

Luvia - - - TOAM - tOAM<br />

Merikarvia - - - aM - -<br />

Nakkila - OA - oAM tOAM tOA - -<br />

Noormarkku toAM - - TOAM - -<br />

Pomarkku tOAM - - tOAM - -<br />

PORI tOAM TOA toAM toAM tOA tOA tOA TOA tAM tOA tOAM tOA ta oA<br />

Ulvila - TOA toAM toAM tOA TOAM tAM - tOA oA<br />

Vampula - oAM - - - - A toA<br />

Eura - toAM tAM oAM OAM toA oa oA<br />

Eurajoki - - a TOAM - toa tOAM a<br />

Olkiluoto - - - - - oa toAM<br />

Kiukainen - toA - a oAM tAM oaM oA<br />

Kodisjoki - - - - - o<br />

Köyliö - - - - - - o<br />

Lappi - toAM AM - toAM tOAM oA<br />

RAUMA - toAM tAM TOAM toAM TOA toa oA oA<br />

Säkylä - o o oAM toAM oM oA<br />

Helsinki oA oA a A A a A<br />

Tampere A tOA a<br />

Turku toA oA oA oA toA a tOA toA<br />

Työssäkäyntiyhteydet (yhteydet ympäri vuoden):<br />

T: Yhteys perillä klo 7, 8 ja 9 ja paluu klo 16, 17 ja 18<br />

t: Yhteys perillä klo 7 tai 8 ja paluu klo 16 tai 17<br />

Opiskeluyhteydet (yhteydet kouluvuoden aikana):<br />

O: Yhteys perillä klo 8 ja 9 ja paluu klo 14, 15 ja 16<br />

o: Yhteys perillä klo 8 tai 9 ja paluu klo 14 tai 15<br />

Asiointiyhteydet keskuskuntiin (yhteydet ympäri vuoden, asiointiaika perillä 1–4 h):<br />

A: Joka arkipäivä 2 edestakaista asiointiyhteyttä<br />

a: Arkipäivinä edestakainen asiointiyhteys<br />

Matkaketjut (M): Edestakainen yhteys valtakunnalliseen busseilla, junilla tai lentokoneilla hoidettuun kaukoliikenteen verkkoon arkipäivisin, perjantai- ja<br />

sunnuntai-iltaisin tai maanantai aamuisin. Yhteyksiä on tarkasteltu suunnittelualueen keskuskuntiin.<br />

Mukana yhteydet, jotka ovat perillä aikaisintaan tunti ennen tarkasteltavaa tasatuntia ja viimeistään tasatuntina<br />

Mukana yhteydet, jotka lähtevät periltä aikaisintaan tarkasteltavana tasatuntina ja viimeistään tunti yli tasatunnin<br />

Pohjois-Satakunta<br />

Porin seutukunta<br />

<strong>Rauma</strong>n seutukunta<br />

Muut<br />

= 100

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 51<br />

JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />

Joukkoliikenteen palvelutasopuutteet asetettuihin tavoitteisiin verrattuna<br />

Asetettuihin palvelutasotavoitteisiin verrattuna kuntakeskusten välisissä liikenteissä<br />

on seuraavia yhteyspuutteita:<br />

Työmatkayhteydet<br />

− <strong>Rauma</strong>lta puuttuu yhteys Olkiluotoon klo 7:ksi ja 9:ksi sekä paluuyhteys<br />

klo 18<br />

− Porista puutuu yhteys Harjavaltaan klo 7:ksi<br />

− Jämijärveltä puuttuu yhteys Kankaanpäähän kesällä klo 8:ksi tai ympäri<br />

vuoden klo 7:ksi<br />

− Harjavallasta puuttuu yhteys Poriin klo 7:ksi<br />

− Merikarvialta puuttuu yhteys Poriin kesällä klo 8:ksi tai ympäri vuoden<br />

klo 7:ksi<br />

− Nakkilasta puuttuu yhteys Harjavaltaan kesällä klo 8:ksi tai ympäri vuoden<br />

klo 7:ksi<br />

− Eurasta puuttuu yhteys <strong>Rauma</strong>lle kesällä klo 8:ksi tai ympäri vuoden<br />

klo 7:ksi<br />

− Köyliöstä puuttuu yhteys Euraan klo 7:ksi tai 8:ksi ja Eurasta Köyliöön klo<br />

16 tai 17 jälkeen<br />

− Köyliöstä puuttuu yhteys Säkylään kesällä klo 8:ksi ja Säkylästä Köyliöön<br />

klo 16 jälkeen<br />

− Lapista puuttuu yhteys <strong>Rauma</strong>lle kesällä klo 8:ksi<br />

− Porista puuttuu yhteys Noormarkkuun kesällä klo 8:ksi<br />

Opiskelumatkayhteydet<br />

− Porista puuttuu yhteys Merikarvialle talvella klo 14 tai 15 jälkeen<br />

− Köyliöstä puuttuu yhteys Euraan klo 8:ksi tai 9:ksi ja Eurasta Köyliöön<br />

klo 14 tai 15<br />

Asiointimatkayhteydet<br />

- Porista puuttuu kesällä paluuyhteys Siikaisiin<br />

- Köyliöstä puuttuu edestakainen asiointiyhteys <strong>Rauma</strong>lle (Köyliö th:sta<br />

on hyvät yhteydet, mutta etäisyys kuntakeskukseen on noin 4 km)<br />

- Kodisjoelta puuttuu edestakainen asiointiyhteys <strong>Rauma</strong>lle (nykyään 1<br />

yhteys 2 kertaa viikossa)<br />

Matkaketjut<br />

− Siikaisista puuttuu yhteys Poriin maanantaiaamuisin (ensimmäinen vuoro<br />

Porissa klo 10:15) ja paluuvuoro perjantai-iltaisin<br />

− Kodisjoelta puuttuu yhteys kesällä <strong>Rauma</strong>lle maanantaiaamuisin ja paluu<br />

perjantai-iltaisin.<br />

− Köyliöstä puuttuu yhteys kesällä <strong>Rauma</strong>lle maanantaiaamuisin ja paluu<br />

perjantai-iltaisin (Köyliö th:sta on hyvät yhteydet, mutta etäisyys kuntakeskukseen<br />

on noin 4 km)<br />

Nakkilan ja Köyliön osalta asetetut tavoitteet täyttyvät, mikäli hyväksytään<br />

kävelymatka Nakkilasta valtatien 2 pikavuoropysäkille ja Köyliöstä valtatien<br />

12 pysäkille. Toisaalta suurin osa Kiikoisten, Euran ja Lapin liikenteestä sekä<br />

osa yhteysväleillä Pori-Harjavalta-Kokemäki, Huittinen-Kokemäki, Pori-<br />

Noormarkku-Pomarkku-Kankaanpää ja <strong>Rauma</strong>-Eurajoki ajettavista liikenteistä<br />

hoidetaan pikavuorojen avulla.

52 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

6 TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

6.1 Liikennetarjonnan muutokset<br />

6.1.1 Seutu- ja kaukoliikenne<br />

Liikennetarjonnan lisäykset<br />

Seutu- ja kaukoliikenteeseen kohdistuvat liikennetarjonnan lisäystarpeet perustuvat<br />

todettujen palvelutasopuutteiden korjaamiseen. Uudet yhteystarpeet<br />

on määritelty nykyisen vuorotarjonnan mukaisille reiteille. Tämän vuoksi<br />

esim. yhteystarve Eurasta <strong>Rauma</strong>lle on määritelty Säkylä-<strong>Rauma</strong> -yhteystarpeeksi.<br />

Käytäntö poikkeaa Länsi-Suomen lääninhallituksen ostoliikenteen<br />

vaikuttavuusselvityksen mallista, jossa em. toimenpide on/olisi kohdistettu<br />

suoraan Euran ja <strong>Rauma</strong>n väliseksi yhteystarpeeksi. Toimenpide-ehdotusten<br />

toivotaan johtavan liikenteiden käynnistämiseen sekä lääninhallituksen ja<br />

bussiyrittäjien keskinäiseen liikenteen hoitomalleista sopimiseen.<br />

Toimenpiteiden priorisoinnissa on katsottu tärkeimmäksi työmatkayhteyksien<br />

puutteiden korjaaminen. Erityisesti potentiaalisia työmatkayhteyksiä halutaan<br />

kehittää. Siksi tavoitetason puutteiden korjaaminen katsotaan perustason<br />

puutteiden korjaamista tärkeämmäksi, vaikka se poikkeaa LVM:n peruspalvelutasotyöryhmän<br />

näkemyksistä. Satakunnassa tavoitetason puutteita on<br />

vähemmän ja ne sijoittuvat kaikki <strong>Rauma</strong>n, Porin ja Huittisten muodostamalle<br />

”kehityskolmiolle” eli alueelle, joka on nykytilan kuvauksessa todettu olevan<br />

maakäytön ja työmatkaliikenteen kannalta joukkoliikenteen kehittämisen<br />

potentiaalisin kohde. Kehityskolmion liikenteen kehittäminen edistää myös<br />

maakuntakaavaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista. Työmatkayhteyksien<br />

jälkeen tärkeintä on opiskelumatkapuutteiden korjaaminen ja vasta sitten tulevat<br />

asiointimatkojen ja matkaketjujen puutteiden korjaaminen. Matkatyyppien<br />

sisäisen järjestyksen määrää yhteysvälien pendelöijien määrä.<br />

Tässä maakuntaselvityksessä ei esitetä seuraavia POLIS-Joukkoliikenneselvityksessä<br />

tarpeelliseksi katsottuja liikennetarjonnan lisäyksiä:<br />

− M-P 06:25 Harjavalta-<strong>Rauma</strong><br />

− M-P++ 07:00 Niemenkylä-Pori klo 7:00 (POLIS-Joukkoliikennesuunnitelmassa<br />

esitetty mahdollisena yhteystarpeena)<br />

− M-P++ 16:15 Pori-Niemenkylä (mahdollinen yhteystarve)<br />

− M-P 04:05 pika Pori-Helsinki (mahdollinen yhteystarve)<br />

− M-P 05:45 Pori-Turku (mahdollinen yhteystarve)<br />

Poikkeamat POLISjoukkoliikenneselvityksen<br />

kanssa<br />

Harjavallan ja <strong>Rauma</strong>n välinen yhteystarve ei ole maakunnallisessa toimenpidelistassa<br />

mukana, koska Harjavallasta käy <strong>Rauma</strong>lla työssä vain 31 henkilöä<br />

ja vuoro menisi päällekkäin koulupäivinä klo 7:15 Lapista <strong>Rauma</strong>lle<br />

ajettavan vakiovuoron kanssa. Porin ja Niemenkylän välinen yhteystarve ei<br />

ole kuntakeskusten välinen yhteyspuute. Porista Helsinkiin klo 8:ksi ajettavaa<br />

yhteyttä ei katsota välttämättömäksi, koska Porista Helsinkiin ajettava<br />

pikavuoro on perillä klo 7:20 ja rautatieyhteys Porista Tampereen kautta<br />

Helsinkiin on perillä klo 8:30. Samoin Porista Turkuun ajettavaa vuoro jätetään<br />

pois toimenpidelistalta, koska Porista ajettavat pikavuoroyhteydet ovat<br />

perillä Turussa klo 8:15 ja 8:20.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 53<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

Poikkeamat Länsi-<br />

Suomen lääninhallituksen<br />

ostoliikenteen<br />

vaikuttavuusselvityksen<br />

kanssa<br />

Lääninhallituksen ostoliikenteen vaikuttavuusselvityksessä on esitetty myös<br />

seuraavia liikennetarjonnan lisäyksiä, joita ei ole kuitenkaan katsottu maakunnallisessa<br />

selvityksessä tarpeellisiksi:<br />

− M-P++ 16–17 Pori-Pomarkku, työmatkayhteyden paluuvuoro<br />

− M-P 16–17 Harjavalta-Kiukainen, työmatkayhteyden paluuvuoro<br />

− M-P 16–17 Eura-Lappi, työmatkayhteyden paluuvuoro<br />

− M-P 16–17 Kankaanpää-Jämijärvi, työmatkayhteyden paluuvuoro<br />

Työmatkayhteydet illalla eivät ole mukana maakunnallisessa tarkastelussa,<br />

koska kaikilla yhteysväleillä lähtee nykyisin vuoro tunnin sisällä<br />

klo 17 jälkeen. Tarkasteltavilla yhteysväleillä on 100–300 pendelöijää, ja tällöin<br />

maakunnallinen vähimmäistavoite on yksi työmatkayhteys suuntaansa.<br />

LSLH:n ostoliikenteen vaikuttavuusselvityksessä on yhteystarpeet määritelty<br />

perustason toteutumisen perusteella. Seuraavat yhteysvälitarpeet eivät<br />

esiinny ostoliikenneselvityksessä, koska yhteysväleillä toteutuu jo nyt perustaso,<br />

mutta maakunnallisesti niissä tavoitellaan parempaa tasoa: Pori-<br />

Harjavalta klo 7:ksi, Kokemäki-Pori klo 7:ksi sekä Kankaanpää-Pori klo 7:ksi.<br />

Lisäksi ostoliikenneselvityksessä ei ole huomioitu POLIS-selvityksessä asetettuja<br />

yhteystarpeita Helsinki-Pori klo 8:ksi ja vuoroja <strong>Rauma</strong>n ja Olkiluodon<br />

välillä. Asiointimatkoja ostoliikenneselvityksessä on tarkasteltu karkealla tasolla,<br />

eikä selvityksessä nähty tarpeellisena esittää niihin korjauksia <strong>Satakunnan</strong><br />

alueelle.<br />

Taulukko 18. Liikenteellisten toimenpiteiden priorisointilista.<br />

Peruste<br />

Liikenteellinen toimenpide<br />

päivä yhteysväli esitys uudesta yhteydestä<br />

Työmatka M-P <strong>Rauma</strong>-Olkiluoto<br />

Yhteys <strong>Rauma</strong>lta Olkiluotoon klo 7:ksi ja 9:ksi sekä paluuyhteys<br />

Olkiluodosta klo 18<br />

M-P Pori-Harjavalta Yhteys Porista Harjavaltaan klo 7:ksi*** (vakiovuoro)<br />

M-P Kokemäki-Pori<br />

Yhteys Harjavallasta Poriin klo 7:ksi. Vuoro esitetään ajettavaksi<br />

Kokemäeltä nykyisten vuorojen tapaan<br />

M-P++ Lappi-<strong>Rauma</strong><br />

Yhteys Lapista <strong>Rauma</strong>lle klo 8:ksi**<br />

M-P++ Pori-Harjavalta<br />

Yhteys Nakkilasta Harjavaltaan klo 8:ksi** (vakiovuoro). Vuoro esitetään<br />

ajettavaksi nykyisten vuorojen tapaan Porista<br />

M-P++ Pori-Kankaanpää<br />

Yhteys Porista Noormarkkuun klo 8:ksi**. Vuoro esitetään ajettavaksi<br />

Kankaanpäähän nykyisten vuorojen tapaan<br />

M-P++ Kankaanpää-Pori<br />

Yhteys Kankaanpäästä Poriin klo 7:ksi*** ja paluuyhteys klo 16**:<br />

Korkeatasoiset yhteydet seutukeskusten välillä<br />

M-P Voitoinen-Säkylä<br />

Yhteys Köyliöstä Säkylään kesällä klo 8:ksi** ja paluu Säkylästä ympäri<br />

vuoden klo 16**. Vuoro esitetään ajettavaksi Voitoisista (Köyliö)<br />

nykyisten vuorojen tapaan<br />

M-P Köyliö-Eura* Yhteys Köyliöstä Euraan klo 8:ksi** ja paluu Eurasta klo 16**<br />

M-P++ Säkylä-<strong>Rauma</strong><br />

Yhteys Eurasta <strong>Rauma</strong>lle klo 8:ksi**. Vuoro esitetään ajettavaksi<br />

nykyisten vuorojen tapaan Säkylästä<br />

M-P++ Ikaalinen-Kankaanpää<br />

Yhteys Jämijärveltä Kankanpäähän klo 8:ksi**. Yhteys esitetään<br />

ajettavaksi nykyisten vuorojen tapaan Ikaalisista<br />

M-P++ Merikarvia-Pori<br />

Yhteys Merikarvialta Poriin klo 8:ksi**<br />

M-P Helsinki-Pori Pikavuoro Helsingistä Poriin klo 8:ksi***<br />

Opiskelumatka M-P+ Merikarvia-Pori Paluuyhteys Porista Merikarvialle klo 15**<br />

Asiointimatka M-P++ Siikainen-Pori Paluuyhteys Porista Siikaisiin klo 12:25 tai MPK hoitaa<br />

M-P Köyliö-<strong>Rauma</strong> Edestakainen asiointiyhteys Köyliöstä <strong>Rauma</strong>lle tai MPK hoitaa<br />

M-P Kodisjoki-<strong>Rauma</strong> Edestakainen asiointiyhteys Kodisjoelta <strong>Rauma</strong>lle tai MPK hoitaa<br />

Matkaketjut Puutteita seuraavilla yhteysväleillä:<br />

Siikainen-Pori**, Kodisjoki-<br />

<strong>Rauma</strong>** ja Köyliö-Huittinen**<br />

Kaikki yhteyspuutteet jätetään MPK:n hoidettaviksi<br />

* toimenpide hoitaa samalla puutteet opiskelumatkayhteyksissä **mukana LSLH:n ostoliikenteen vaikuttavuusselvityksessä<br />

= perustaso ***otettu POLIS-selvityksestä, mutta ei täytä maakunnan palvelutasotavoitteita<br />

= tavoitetaso

54 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

Liikennetarjonnan supistaminen<br />

MAAKUNTAAN ASETETUT JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET EIVÄT<br />

ASETA RAJOITUKSIA LSLH:N OSTOLIIKENTEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYKSESSÄ<br />

ESITETTYJEN LINJA-AUTOLIIKENTEEN VUOROJEN LAKKAUTTAMISILLE. Vuorojen<br />

lakkauttamiset ovat perusteltuja heikkojen kuormituslukujen vuoksi.<br />

LIIKENTEEN SUPISTAMISISTA TULEVAT SÄÄSTÖT TULEE SÄILYTTÄÄ SATAKUNNAS-<br />

SA JA SUUNNATA PALVELUTASOTAVOITTEITA TUKEVIEN LIIKENTEIDEN OSTAMI-<br />

SEEN (KS. LIIKENNETARJONNAN LISÄYKSET SIVULLA 52).<br />

Taulukko 19.<br />

Länsi-Suomen lääninhallituksen ostoliikenteen vaikuttavuusselvityksessä<br />

esitetään seuraavia Satakuntaa koskevia vuoroja lakkautettavaksi<br />

ajopäivä lähtöaika yhteysväli<br />

L<br />

15:25 Loimaa - Huittinen<br />

L<br />

7:25 Huittinen LAS - Loimaa<br />

Ti<br />

13:00 Siikainen - Merikarvia<br />

Ti<br />

10:20 Siikainen - Merikarvia<br />

P+ 10:20 Siikainen - Merikarvia<br />

P++ 15:10 Pomarkku - Honkajoki<br />

P++ 14:20 Siikainen - Merikarvia<br />

L* 7:20 Kokemäki - Vammala<br />

L* 10:30 Vammala - Kokemäki<br />

M-P++ 8:00 Särkkä - Kuivalahti - <strong>Rauma</strong><br />

To+++ 7:50 Kankaanpää - Honkajoki<br />

To<br />

12:55 Honkajoki - Kankaanpää<br />

M-P* 13:00 Pori - Levanpelto<br />

M-P* 13:55 Levanpelto - Pori<br />

M-P* 8:45 Levanpelto - Pori<br />

P+++ 10:20 Siikainen - Merikarvia<br />

P+++ 11:35 Siikainen - Merikarvia<br />

*kesäajan liikenteen lakkauttaminen<br />

6.1.2 Paikallisliikenne<br />

Toimenpide 1; Porin paikallisliikenteen kehittäminen<br />

PORIN PAIKALLISLIIKENNETTÄ TULEE KEHITTÄÄ KESÄKUUSSA 2005 VALMISTU-<br />

NEEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN MUKAISESTI. Suunnitelmassa määriteltiin<br />

paikallisliikenteen palvelutasotavoitteet, karsittiin palvelutasotavoitteiden<br />

ulkopuolisia kannattamattomia vuoroja, selkeytettiin kaupunkilinjojen reittejä,<br />

muutettiin linjastoa yhdenmukaiseksi eri liikennöintiaikoina sekä tehtiin esityksiä<br />

lippujärjestelmän kehittämiseksi.<br />

Toimenpide 2; <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen kehittäminen<br />

RAUMAN PAIKALLISLIIKENNETTÄ TULEE KEHITTÄÄ ENEMMÄN KYSYNTÄÄ VASTAA-<br />

VAKSi JA POHTIA MAHDOLLISUUKSIA KEHITTÄÄ JOUKKOLIIKENNETTÄ VUOROVAI-<br />

KUTUKSESSA KEVYEN LIIKENTEEN KEHITTÄMISEN KANSSA.<br />

Toimiva paikallisliikenne edellyttää, että työ- ja opiskelumatkat hoidetaan<br />

myös jatkossa kiinteillä, aikataulutetuilla reiteillä. Muina aikoina TULEE HARKI-<br />

TA ALHAISTEN KÄYTTÄJÄMÄÄRIEN VUOKSI MAHDOLLISUUTTA MUUTTAA PAIKALLIS-<br />

LIIKENTEEN HOITOTAPAA. Lisäksi TULEE HARKITA UUSIEN MATKALIPPUJEN KUTEN

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 55<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

<strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen<br />

kehittämisen etenemispolku<br />

1. Paikallisliikennesuunnitelman<br />

laatiminen<br />

− matkustajahaastattelu;<br />

profiililaskennat<br />

− vaihtoehtoisten liikenteen<br />

hoitomallien<br />

vertailu<br />

− lippujärjestelmien<br />

kehittämismahdollisuudet<br />

− vaikutus- ja kustannustarkastelu<br />

2. Päätös nykyisen ostoliikenteen<br />

jatkamisesta<br />

tai kestosta<br />

…ja jos katsotaan<br />

tarpeelliseksi<br />

3. Uuden liikenteen kilpailuttaminen<br />

ottaen huomioon<br />

tarvittavat valmisteluajat<br />

4. Uusien lipputuotteiden<br />

käynnistäminen<br />

EDULLISEN HILJAISEN AJAN TAKSAN TAI KERTAMATKOJEN ILMAISVAIHTOJEN TAI -<br />

PALUUKYYTIEN KÄYTTÖÖNOTTAMISTA.<br />

Tutkimisen arvoisia paikallisliikenteen hoitomalleja voisivat hiljaisina aikoina<br />

olla enemmän kutsuohjaukseen perustuva tai cityliikennetyyppinen liikenne.<br />

Kutsuohjatun liikenteen tapauksessa tulee tutkia reittisidonnaisen tai kokonaan<br />

kutsuihin perustuvan liikenteen eroja.<br />

Suomessa ei ole paljon kokemuksia cityliikenteestä. Oulussa cityliikenne<br />

otettaneen käyttöön vuonna 2006 kolmella neljän kilometrin pituisella keskustaan<br />

päättyvällä linjalla. Linjoilla on ydinkeskustassa kilometrin matkalla<br />

yhteinen reitti, jossa aikataulujen porrastus mahdollistaa 10 minuutin vuorovälillä<br />

ajamisen. Linjojen ajoaika päätepysäkiltä keskustaan ja takaisin päätepysäkille<br />

on 30 minuuttia. Liikenne on suunniteltu ensisijaisesti lyhyiden<br />

matkojen tekemiseen kuten liityntämatkoihin keskustassa, asiointimatkoihin<br />

kaupallisten toimintojen välillä, keskustan lähellä olevilta asuntoalueilta tehtäviin<br />

työ-, koulu- ja asiointimatkoille sekä liityntämatkoihin keskustan lähellä<br />

olevilta henkilöautojen pysäköintialueilta keskustaan. Pysäkkeinä toimivat<br />

reitin varrella olevat joukkoliikenteen pysäkit sekä cityliikenteen omat pysäkit,<br />

jotka voivat sijaita myös kävelykaduilla tai kevyen liikenteen väylillä. On<br />

suunniteltu, että Oulun cityliikenteessä kelpaisivat kaikki matkaliput ja lyhyille<br />

satunnaismatkoille otettaisiin käyttöön myös muita edullisia lipputuotteita.<br />

<strong>Rauma</strong>n kaupunkikeskustan aluerakenne on tiivis ja suosii lyhyiden matkojen<br />

tekemistä. CITYLIIKENTEELLÄ VOISI OLLA PAREMMAT TOIMINTAEDELLYTYK-<br />

SET NORMAALIIN PAIKALLISLIIKENTEESEEN VERRATTUNA JOUSTAVAMPIEN REITTI-<br />

EN JA KALUSTON VUOKSI. Kaupunkikuvallisestikin esim. Oulun kaltainen cityliikenne<br />

voisi olla piristys. Cityliikenteen avulla paikallisliikenteeseen voidaan<br />

saada nykyisten käyttäjien lisäksi uusia käyttäjiä. Tärkeää on liikenteen<br />

synkronisoiminen työ- ja opiskelumatkojen liikenteen kanssa mm. kalustossa<br />

ja liikennöintiajoissa. On kuitenkin selvää, että itsekannattavasti cityliikennekään<br />

ei tule <strong>Rauma</strong>lla toimimaan.<br />

Kuva 16. ”Cityliikennettä maailmalla”. Vasemmalla Italian Firenze ja oikealla Unkarin Budapest.

56 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

6.1.3 Junaliikenne<br />

HENKILÖJUNALIIKENTEESSÄ ON PARAS POTENTIAALI JOKIVARREN JUNALIIKEN-<br />

TEEN ELI PORI-HARJAVALTA-KOKEMÄKI-TAMPERE -YHTEYDEN KEHITTÄMISESSÄ.<br />

−<br />

Pori-Harjavalta-Kokemäki-Tampere -junayhteyden kehittämistoimenpiteitä<br />

ovat:<br />

1. KEHITETÄÄN MATKAKETJUJEN TOIMIVUUTTA JA LIITYNTÄLIIKENTEITÄ<br />

− turvataan <strong>Rauma</strong>n ja Kokemäen junabussiliikenteen toiminta myös<br />

jatkossa ostamalla liikennettä tarvittavilta osin<br />

− huolehditaan, että kuljetusten yhdistämisessä matkapalvelukeskus<br />

yhdistelee runkokuljetuksia mahdollisuuksien mukaan myös junilla<br />

hoidettaviksi. Vastaavaa toimintamallia esitetään käytettävän myös<br />

linja-autoliikenteessä.<br />

− lisätään Porin, Harjavallan ja Kokemäen juna- ja linja-autoterminaaleissa<br />

kaikesta joukkoliikenteestä ja taksiliikenteestä jaettavaa informaatiota<br />

parannetaan Porissa ja Harjavallassa juna- ja linja-autoliikenteen<br />

terminaalien välistä opastusta erityisesti kevyen liikenteen osalta<br />

2. OTETAAN JUNA- JA BUSSILIIKENTEESSÄ YHTEISKÄYTTÖISET LIPUT KÄYTTÖÖN<br />

JA VAIKUTETAAN OPEROIJIEN MIELENKIINTOON ASIAN VALMISTELUSSA<br />

3. HUOLEHDITAAN, ETTEI JUNAVUOROJEN KANSSA SYNNY PÄÄLLEKKÄISIÄ LINJA-<br />

AUTOLIIKENTEEN VUOROJA<br />

Toimenpiteillä tavoitellaan ”taajamajunakonseptin” kehittymistä, IC-junavuorojen<br />

kasvua sekä ostoliikenteen muuttumista itsekannattavaksi liikenteeksi.<br />

<strong>Rauma</strong>n radan henkilöliikenne<br />

<strong>Rauma</strong>n radalla ajetaan nykyisin vain tavaraliikennettä. Radalla olisi mahdollista<br />

ajaa myös henkilöliikennettä ilman infrastruktuuriin kohdistuvia toimenpiteitä.<br />

VR Osakeyhtiö ei kuitenkaan pidä potentiaalisena junaliikenteen<br />

käynnistämistä <strong>Rauma</strong>n ja Kokemäen välille eikä myöskään Ratahallintokeskuksessa<br />

katsota järkeväksi aloittaa uusia junaliikenneyhteyksiä millään yhteyksillä,<br />

ei edes <strong>Rauma</strong>-Kokemäki -yhteysvälillä.<br />

Tällä hetkellä pääosa <strong>Rauma</strong>n ja Kokemäen välisestä linja-autoliikenteestä<br />

(junabussiliikenne) on ostoliikennettä. Liikenteen siirtäminen junille ei poista<br />

tarvetta bussivuorojen ostamiseen, koska bussien reitit kulkevat eri paikoissa<br />

ja busseilla on junien syöttöliikenteen ohella rooli junaliikenteelle saavuttamattomien<br />

alueiden työ- ja opiskelumatkojen hoitamisessa. Lisäksi junaliikenteen<br />

käynnistäminen voi synnyttää tarvetta ostaa liityntäliikennettä <strong>Rauma</strong>-Kokemäki<br />

-yhteysvälin juna-asemille.<br />

LVM:n keväällä 2005 tilaaman ”Henkilöjunaliikenteen ostamisen yhteiskuntataloudellinen<br />

kannattavuus” -selvityksessä todetaan: sisämaan yöjunaliikenteen<br />

ostaminen ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa; OSTOVUOROJEN<br />

LISÄÄMINEN EI OLE YHTEISKUNTATALOUDELLISESTI KANNATTAVAA; kiskobussiliikenteen<br />

ostaminen on yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa; sekä olemassa<br />

oleva liikenne kannattaa suurimmaksi osaksi säilyttää.<br />

MAAKUNNAN KANNALTA ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ RAUMAN RADAN HENKILÖLIIKENTEEN<br />

TARVETTA TULEE SEURATA PITEMMÄLLÄ AIKAJÄNTEELLÄ.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 57<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

6.2 Joukkoliikenteen organisoinnin kehittäminen<br />

6.2.1 Joukkoliikenteen seudullisen yhteistyön kehittäminen<br />

Toimenpide 1; <strong>Satakunnan</strong> seutulipputyöryhmän toiminnan kehittäminen<br />

ja henkilöliikennelogistikkojen palkkaaminen<br />

SATAKUNNAN SEUTULIPPUTYÖRYHMÄN TOIMINTAA TULEE VAHVISTAA JA SEL-<br />

KEYTTÄÄ. Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippua tulee tarkastella osana <strong>Satakunnan</strong><br />

seutulippua. JOS KUNNAT HALUAVAT ERIHINTAISIA SEUTULIPPUJA, TULEE<br />

JÄRJESTELMÄÄN MUODOSTAA HINTAVYÖHYKKEITÄ. <strong>Satakunnan</strong> seutulippuun<br />

tulee kutsua osallisiksi myös Köyliön, Kodisjoen ja Vampulan kunnat, jotta<br />

kaikki maakunnan kunnat olisivat järjestelmässä mukana ja kaikilla maakunnan<br />

asukkailla olisi mahdollista tehdä edullisia joukkoliikennematkoja.<br />

JOKAISEEN KOLMEEN SEUTUKUNTAAN TULEE PALKATA KUNTIEN YHTEINEN HENKI-<br />

LÖLIIKENNELOGISTIKKO. Porin seutukunnassa on Karhukuntiin henkilöliikennelogistikon<br />

palkkaamisesta sovittu jo seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />

yhteydessä. RAUMAN SEUTUKUNTA VOI TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ ESIMERKIKSI<br />

PYHÄRANNAN JA LAITILAN KANSSA SEKÄ MAHDOLLISESTI MYÖS UUDENKAUPUN-<br />

GIN KANSSA. Henkilön toimenkuvaan tulee kuulua mm. seuraavia asioita:<br />

− koordinoida seudullisia kuljetuksia<br />

− koota ja ylläpitää seudun kuljetustarvetietoja<br />

− kehittää alueen joukkoliikennepalveluja yhteistyössä kuntien, lääninhallituksen<br />

ja operoijien kanssa<br />

− suunnitella seudullisia kuljetuksia<br />

− huolehtia matkapalvelukeskuksen (MPK) käynnistämiseen liittyvistä tehtävistä<br />

− kehittää lippujärjestelmiä, pysäkkijärjestelmiä ja tiedottamista<br />

− huolehtia yhteydenpidosta sidosryhmiin<br />

− toimia seutulipputyöryhmän sihteerinä<br />

− valmistella ja teettää kuljetuksiin liittyviä asiakaskyselyjä ja haastatteluja<br />

− osallistua tarpeen vaatiessa kuntien kuljetustyöryhmien kokouksiin<br />

Henkilöliikennelogistikkojen palkkaaminen ei ainakaan ensivaiheessa edellytä<br />

seutukuntakohtaisten joukkoliikennetyöryhmien perustamista. Karhukuntiin<br />

sellainen voidaan perustaa POLIS-joukkoliikenneselvityksen perusteella.<br />

Muuten SEUDUN JOUKKOLIIKENNEASIAT TULEE KÄYDÄ LÄPI SATAKUNNAN SEU-<br />

TULIPPUTYÖRYHMÄSSÄ. Tämän vuoksi <strong>Satakunnan</strong> seutulipputyöryhmässä<br />

tulee henkilöliikennelogistikkojen esitysten pohjalta käsitellä seutukunnittain<br />

myös seuraavia asioita:<br />

− tarvetta kilpailuttaa liikenteitä yhdessä tai useammassa kunnassa<br />

− edesauttaa ja seurata joukkoliikennettä koskevien toimenpiteiden toteutumista<br />

− tehdä esityksiä seudun joukkoliikennejärjestelmää ja joukkoliikenteen<br />

toimintaympäristöä kehittävistä toimenpiteistä<br />

− seurata kuljetuspalvelujen käyttöä<br />

− kehittää joukkoliikenteen tiedottamista<br />

TEHOSTUNEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN KAUTTA ON MAHDOLLISTA SÄÄSTÄÄ NO-<br />

PEASTI HENKILÖLIIKENNELOGISTIKKOJEN PALKKAKUSTANNUKSET. Opetus- ja sosiaalitoimien<br />

kuljetuksiin käytettiin vuonna 2003 rahoitusta Porin seutukun-

58 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

nassa 5,39 M€, <strong>Rauma</strong>n seutukunnassa 2,57 M€ ja Pohjois-Satakunnassa<br />

1,33 M€. Lähitulevaisuudessa kuljetuskustannusten odotetaan edelleen kasvavan<br />

mm. lisääntyvien vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten vuoksi.<br />

Esimerkiksi noin 1-3 % SÄÄSTÖ NYKYISESTÄ ALUEELLA KÄYTETTÄVÄSTÄ OPE-<br />

TUS- JA SOSIAALITOIMIEN KULJETUSRAHOITUKSESTA RIITTÄÄ KATTAMAAN HENKI-<br />

LÖLIIKENNELOGISTIKKOJEN PALKKAKUSTANNUKSET. Lisäksi logistikoilla on rooli<br />

matkapalvelukeskuksen toiminnassa.<br />

Toimenpide 2; Yhteistyö Kelan kanssa<br />

Kolmannes <strong>Satakunnan</strong> henkilökuljetusjärjestelmän kustannuksista on Kelan<br />

rahoittamia kuljetuksia. Suurin osa sairausvakuutuksen mukaisista kuljetuksista<br />

on sellaisia, jotka ovat jossain muodossa yhdistettävissä muihin henkilökuljetuksiin.<br />

KELAN TULEE OLLA ALUSTA SAAKKA MUKANA MAAKUNNAN MATKAPALVELUKES-<br />

KUKSEEN KAAVAILTUJEN KULJETUSTEN YHDISTELYISSÄ.<br />

6.2.2 Joukkoliikenneyhteistyön lisääminen kunnissa<br />

Toimenpide 1; Kuntien kuljetustyöryhmien perustaminen<br />

KAIKKIIN KUNTIIN TULEE PERUSTAA KUNNAN KULJETUSTYÖRYHMÄ. Kuljetustyöryhmässä<br />

tulee olla edustettuna kaikki kunnassa henkilö- ja pientavarakuljetuksia<br />

järjestävät tahot eli opetus-, sosiaali- ja teknisen toimien kuljetuksista<br />

vastaavat edustajat.<br />

Kunnan kuljetustyöryhmän tehtävinä ovat:<br />

− vastata kunnan sisäisen liikenteen ja kunnan sisäisten kuljetuspalveluiden<br />

kehittämisestä<br />

− koordinoida eri hallintokuntien kuljetuksia<br />

− pitää kuljetustarvetiedostoa ajan tasalla<br />

− suunnitella kuljetuksia<br />

− kilpailuttaa liikenteitä<br />

− kehittää kunnan kuljetusten tiedottamista<br />

− seurata matkustamisen ja kuljetuspalveluiden käyttöä<br />

− valmistella ja teettää kuljetuksiin liittyviä asiakaskyselyjä ja haastatteluja<br />

yhteistyössä seudun henkilöliikennelogistikon kanssa<br />

− valmistella kuntaa koskevia lausuntoja joukkoliikenteestä<br />

− jakaa joukkoliikenteeseen liittyvää osaamista eri hallintokunnille<br />

Seudun henkilöliikennelogistikko tarjoaa kuljetustyöryhmille asiantuntijapalveluja<br />

ja tuo tietoa seudun kuljetuksista hyödynnettäviksi kuntiin. Henkilöliikennelogistikko<br />

ei kuitenkaan kanna vastuuta yksittäisten kuntien sisäisistä<br />

kuljetuksista, mutta voi tarpeen vaatiessa esim. osallistua kuntien kuljetustyöryhmien<br />

kokouksiin.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 59<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

Toimenpide 2; Kuntien kuljetusvastaavan nimeäminen<br />

KAIKKIIN KUNTIIN TULEE NIMETÄ KUNNAN KULJETUSVASTAAVA, jonka tehtäviä<br />

ovat:<br />

− toimia kunnan kuljetustyöryhmän sihteerinä<br />

−<br />

−<br />

toimia kunnan edustajana satakunnan seutulipputyöryhmässä<br />

kerätä tietoa kaikista kunnan henkilökuljetuksista ja joukkoliikennepalveluiden<br />

tarjonnasta<br />

6.2.3 Kuntien henkilökuljetussuunnitelmien laatiminen<br />

KAIKKIIN KUNTIIN TULEE LAATIA HENKILÖKULJETUSSUUNNITELMAT JA JO OLEMAS-<br />

SA OLEVIA SUUNNITELMIA TULEE PÄIVITTÄÄ TARPEEN MUKAAN. Henkilökuljetussuunnitelmissa<br />

määritellään kuntien sisäisen liikenteen palvelutasotavoitteet<br />

sekä tarkennetaan tarvittavilta osin kuntien välisen liikenteen palvelutasotavoitteita.<br />

Liikenteen kehittämistoimenpiteet määritellään asetettujen palvelutasotavoitteiden<br />

perusteella. Henkilökuljetussuunnitelmien tavoitteita ovat<br />

kuntien kuljetusten asiakasryhmien määrittely, liikenteen palvelutasopuutteiden<br />

korjaaminen, liikennepalvelujen päällekkäisyyksien karsiminen sekä uusien<br />

kuljetuspalvelutuotteiden kehittäminen. Kuljetukset pyritään järjestämään<br />

kustannustehokkaasti. SUUNNITELMAT TULEE LAATIA YHTEISTYÖSSÄ LII-<br />

KENTEENHARJOITTAJIEN JA LUPAVIRANOMAISTEN KANSSA.<br />

HENKILÖKULJETUSSUUNNITELMAT KANNATTAA LAATIA MAHDOLLISUUKSIEN MU-<br />

KAAN KUNTIEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ. YHTEISTYÖLLE LÖYTYY PERUSTEITA, JOS<br />

KUNNILLA ON YHTEINEN KOULUPIIRI, YHTEINEN YLÄASTE, YHTEISTOIMINTAA SOSI-<br />

AALI- JA TERVEYSPALVELUISSA TAI MUITA YHTEISIÄ INTRESSEJÄ KULJETUSTEN<br />

JÄRJESTÄMISISSÄ.<br />

6.3 Matkojenyhdistelyn kehittäminen<br />

Määritelmä<br />

Matkapalvelukeskuksella (MPK) tarkoitetaan toimintapaikkaa, jossa otetaan<br />

vastaan asiakkailta tulevia kuljetustilauksia ja josta asiakkaat ohjataan käyttämään<br />

heidän tarpeisiinsa soveltuvaa linja- tai ostoliikennettä taikka jossa<br />

tilaukset yhdistellään tai reititetään ja josta yhdistämällä tai ketjuttamalla syntyvät<br />

liikennekokonaisuudet välitetään kutsujoukkoliikenteenä tai muutoin<br />

ajettavaksi. MPK ohjaa asiakkaat käyttämään heidän tarpeisiinsa soveltuvaa<br />

linja-, osto- tai muuta liikennettä ja muodostaa tilauksista yhdistelykuljetukset<br />

ja matkaketjut. MPK:n avulla voidaan lisätä esteettömiä kulkumahdollisuuksia,<br />

järkiperäistää yhteistyöllä yhteiskunnan maksettavaksi tai korvattavaksi<br />

kuuluvia kuljetuksia ja saada aikaan yhteiskunnalle kustannussäästöjä. Matkapalvelukeskuksesta<br />

on käytetty aikaisemmin myös nimityksiä matkojenyhdistelykeskus<br />

(MYK) ja kuljetuspalvelukeskus (KPK).<br />

Tavoite<br />

Seudullisen yhteistyön yhtenä tavoitteena on matkojenyhdistelyn kehittäminen<br />

Satakunnassa. MATKOJENYHDISTELYN TAVOITTEENA ON AIKAANSAADA YH-<br />

TEISKUNNALLE JA KULJETUSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE TALOUDELLISIA JA LAA-<br />

DULLISIA HYÖTYJÄ NYKYISEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄÄN VERRATTUNA. Järjes-

60 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

telmän tarkoitus on yhdistellä, ketjuttaa ja ohjata matkustajia erilaisiin kuljetuspalveluihin<br />

yhdistelemällä samaan aikaan ja samaan suuntaan suuntautuvia<br />

yhteiskunnan korvaamia matkoja. Tällöin voidaan saavuttaa kustannussäästöjä,<br />

jotka perustuvat matkojen yhdistelymahdollisuuksiin, kuljetuspalvelujen<br />

tarkoituksenmukaiseen toteutukseen sekä joiltakin osin kilpailutuksen<br />

kautta saavutettavaan pienempään yksikkökustannukseen.<br />

Tavoitteena on, että MATKOJENYHDISTELYN AVULLA VOIDAAN TAATA KAIKILLE IH-<br />

MISILLE LIIKKUMISPALVELUJA RIIPPUMATTA ASIAKKAAN KYVYISTÄ KÄYTTÄÄ NOR-<br />

MAALIA JOUKKOLIIKENNETTÄ. Matkojenyhdistelyn lähtökohtana on yksilölliset<br />

tarpeet huomioiva palvelu. Keskittämällä palveluja voidaan tarjota tasa-arvoiset<br />

palvelut kaikille kuljetuspalvelujen käyttäjille. Matkojenyhdistelyn avulla<br />

voidaan tarjota julkisessa liikenteessä parempaa palvelutasoa myös niille<br />

alueille, joilla normaaleilla joukkoliikennepalveluilla ei ole toimintaedellytyksiä.<br />

Kuljetusten yhdistelyllä ja ketjuttamisella voidaan edesauttaa joukkoliikennepalvelujen<br />

säilymistä myös harvaan asutuilla alueilla.<br />

Toimenpide 1; Matkojenyhdistelyn tarve- ja kehittämisselvityksen laatiminen<br />

MATKOJENYHDISTELYN VALMISTELUVAIHEESSA TULEE LAATIA MATKOJENYHDIS-<br />

TELYN ALOITTAMISEEN TÄHTÄÄVÄ TARVE- JA KEHITTÄMISSELVITYS, jonka laatimiseen<br />

osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kaikki tahot, joiden ennakoidaan<br />

tulevan mukaan matkojenyhdistelyyn. Tarve- ja kehittämisselvitys laaditaan<br />

LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN JOHDOLLA.<br />

Tarve- ja kehittämisselvityksen tavoitteena on TUOTTAA KUNTIIN JA LÄÄNIN-<br />

HALLITUKSEEN TIETOA MATKOJENYHDISTELYYN LIITTYVÄN PÄÄTÖKSENTEON POH-<br />

JAKSI. Tarve- ja kehittämisselvityksessä haetaan vastauksia mm. seuraaviin<br />

kysymyksiin:<br />

− Mitkä ovat matkojenyhdistelyn kustannukset, säästöt ja kokonaistaloudellisuus<br />

läänin eri kunnissa?<br />

−<br />

−<br />

Mitkä ovat matkojenyhdistelyn tarpeet läänin eri kunnissa?<br />

Mitkä ovat yhteiskunnan kannalta optimaalisen aluejaon tärkeimmät tekijät?<br />

TARVE- JA KEHITTÄMISSELVITYKSESSÄ TULEE TEHDÄ MYÖS ERILAISTEN MPK-<br />

ALUEJAKOVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI. Lisäksi tarveselvityksessä esitetään, mitä<br />

toimenpiteitä suositusten toteuttaminen edellyttää ja miten matkojenyhdistelyn<br />

toteuttamisessa olisi tarkoituksenmukaista edetä.<br />

Toimenpide 2; Tarveselvityksen mukaisten jatkotoimenpiteiden toteuttaminen<br />

Jatkotoimenpiteet tulee yksilöidä matkojenyhdistelyn tarve- ja kehittämisselvityksessä<br />

(ks. toimenpide 1).

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 61<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

6.4 Joukkoliikenteen rahoitus<br />

Joukkoliikenteen rahoituksen lähtökohtana on, että MAHDOLLISIMMAN SUURI<br />

OSA LIIKENTEESTÄ TULEE PYSTYÄ HOITAMAAN LIPPUTULOPERUSTEISESTI.<br />

Rahoituksen kohdentamisessa tulee noudattaa seuraavia periaatteita:<br />

−<br />

−<br />

−<br />

−<br />

Kuntien ja valtion rahoitus kohdennetaan ensisijaisesti lippujärjestelmien<br />

tukemiseen<br />

Valtionrahoitus kohdennetaan lipputuen lisäksi palvelutasotavoitteiden<br />

mukaisten yhteyksien ostamiseen, ja liikennepalveluja ostetaan vain asetettujen<br />

maakunnallisten palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Ostoliikenteen<br />

rahoitus kohdennetaan ensisijaisesti potentiaalisten työmatkayhteyksien<br />

kehittämiseen ja peruspalvelutasoisten yhteyksien turvaamiseen<br />

koko maakunnassa. Liikenteiden ostamisen perusteena on oltava riittävä<br />

käyttäjäpotentiaali. Uudesta liikenteestä tiedotetaan tehokkaasti.<br />

Kunnat varaavat joukkoliikennerahaa myös tiedottamisen kehittämiseen<br />

Tiehallinto ja kunnat kehittävät yhteistyössä joukkoliikenteen infrastruktuuria<br />

toimenpideohjelman mukaisesti<br />

6.5 Lippujärjestelmien kehittäminen<br />

KUNTIEN TULEE VARATA LIPPUJÄRJESTELMIEN TUKEMISEEN VUOSITTAIN RAHOI-<br />

TUS, joka mahdollistaa erityisesti vakiomatkustajille soveltuvien lipputuotteiden<br />

asiakashintojen pitämisen houkuttelevalla tasolla. LIPPUJÄRJESTELMIEN<br />

VALTAKUNNALLISTA KEHITTÄMISTÄ TULEE SEURATA JA SATAKUNNAN TULEE OLLA<br />

ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA UUSIEN JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTOSSA.<br />

Lippujärjestelmän kehittämisessä tulee toimia seuraavasti:<br />

−<br />

−<br />

−<br />

−<br />

−<br />

Säilytetään seutulipun asiakashinta alhaalla<br />

− lyhyemmille tai oman seutukunnan sisäisille matkoille voidaan tarpeen<br />

vaatiessa rakentaa eri hintavyöhykkeitä. Näin esim. Pohjois-<br />

<strong>Satakunnan</strong> seutulippu voidaan liittää <strong>Satakunnan</strong> seutulippuun.<br />

− Lippujen hinnoittelussa otetaan huomioon, että Kela ei korvaa lukiotai<br />

ammatillisia opintoja harjoittavien opiskelijoiden yli 10 kilometrin<br />

pituisiakaan matkoja, jos lipun hinta on alle 54 euroa<br />

Tarjotaan Porin ja <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteissä edullisia lipputuotteita<br />

− Porin paikallisliikenteen lippujärjestelmää kehitetään Porin joukkoliikennesuunnitelman<br />

2005–2009 mukaisesti<br />

− <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen lippujärjestelmän kehittämiseksi tehdään<br />

suunnitelma, jossa selvitetään myös paikallisliikenteen hoitomallin<br />

kehittämistä. Lippujärjestelmässä tutkittavia asioita ovat kertalippujen<br />

ilmaisvaihdot ja -paluukyydit, edulliset hiljaisen ajan liput, nykyistä<br />

pitkäaikaisempi kausilippu sekä erityisryhmille kohdennetut liput.<br />

Otetaan juna- ja bussiliikenteessä käyttöön yhteiskäyttöiset liput ja vaikutetaan<br />

operoijien mielenkiintoon asian valmistelussa<br />

Otetaan seutulippuun käyttöön rinnakkaistuote, joka soveltuu ”ei niin<br />

säännöllisille aktiivikäyttäjille” ja lomakuukausina vakiokäyttäjille. Lippumallina<br />

voisi toimia esim. 30 päivää/90 päivää. Hinnoittelussa tulee huolehtia<br />

siitä, että nykyinen seutulippu säilyy houkuttelevimpana tuotteena<br />

Esitetään kuntien näyttävän työnantajina mallia työsuhdelipun käyttöönottamisessa,<br />

jos järjestelmä saadaan valtakunnallisesti lanseerattua

62 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

6.6 Informaatiojärjestelmien kehittäminen<br />

<strong>Satakunnan</strong> joukkoliikenteen informaatiota tulee kehittää seuraavilla tavoilla:<br />

−<br />

−<br />

−<br />

−<br />

−<br />

−<br />

Laaditaan <strong>Rauma</strong>n ja Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippualueille oma yhteisaikataulu.<br />

Porin seutukunnassa on jo käytössä yhteisaikataulu.<br />

− yhteisaikataulussa esitetään koko vuoden aikataulut. Vaihtoehtoisesti<br />

kesä- ja talviaikataulukausille voidaan laatia omat aikataulunsa<br />

− yhteisaikataulut jaetaan jokaiseen kotitalouteen<br />

Toteutetaan sähköinen informaationäyttö seuraaviin paikkoihin:<br />

− <strong>Rauma</strong>n, Huittisten, Kankaanpään ja Euran linja-autoasemille sekä<br />

Harjavallan ja Kokemäen Matkahuollon asiamiespisteisiin<br />

− kaikille terminaalimaisille pysäkeille (ks. kuva 21 sivulla 67)<br />

− Porin paikallisliikenteessä Pääterveysaseman, Liisantorin, Keskusaukion<br />

ja Korkeakoulun pysäkeille<br />

− Ulvilassa <strong>Satakunnan</strong>kadun ja/tai Siltakadun pysäkille<br />

Toteutetaan pysäkkikohtainen informaatio kaikille muille toteuttamisohjelmaan<br />

merkityille pysäkeille (ks. kuva 21 sivulla 67)<br />

Huolehditaan siitä, että <strong>Satakunnan</strong> joukkoliikenteen aikataulut viedään<br />

riittävässä laajuudessa digitaaliseen muotoon, jotta liikenne- ja viestintäministeriön<br />

rakentamaa ja tarjoamaa www.Matka.fi –reitinhakupalvelua<br />

voidaan hyödyntää täysimääräisesti<br />

Tarjotaan Porin matkakeskuksessa (linja-auto- ja juna-asemat), Porin<br />

lentoasemalla ja kaikilla linja-autoasemilla informaatiota myös audiovisuaalisessa<br />

muodossa<br />

Otetaan kulkuvälineissä käyttöön selkeät linjanumerot ja/tai tekstit<br />

Kuva 17. Porin Kauppatorin sähköinen informaationäyttö.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 63<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

6.7 Infrastruktuurin kehittäminen<br />

Toimenpide 1; Joukkoliikenteen terminaaliverkon rakentaminen<br />

SATAKUNTAAN TULEE RAKENTAA JOUKKOLIIKENTEELLE TERMINAALIVERKKO, jossa<br />

lähtökohtana tulee olla jokaiseen kuntaan vähintään yhden korkeatasoisen<br />

terminaalin tai terminaalimaisen pysäkin toteutuminen.<br />

Maakunnallinen terminaaliverkko voidaan saavuttaa esim. seuraavia toimenpideryhmiä<br />

kehittämällä:<br />

1. Valtakunnallisen matkakeskuskonseptin kehityksen tukeminen<br />

− Satakunnassa ainoa matkakeskus sijaitsee Porissa. Erillisten asemien<br />

välisenä yhteistyönä kehitetty Matkakeskus on valmis. Infojärjestelmää<br />

on täydennetty Kauppatorille kesällä 2004.<br />

2. Linja-autoaseman tai rautatieaseman kehittäminen<br />

− terminaalien kehittäminen edellyttää aina yksityiskohtaisemman<br />

suunnitelman laatimista<br />

− Satakunnassa linja-autoasemat sijaitsevat <strong>Rauma</strong>lla, Huittisissa,<br />

Kankaanpäässä ja Eurassa. Harjavallan ja Kokemäen asiamiespisteet<br />

voidaan rinnastaa linja-autoasemin.<br />

3. Terminaalimaisen pysäkin rakentaminen saatto- ja liityntäyhteyksin (ks.<br />

kuva 18)<br />

4. Terminaalimainen pysäkin rakentaminen<br />

5. Joukkoliikenteen kehittäminen taajamajärjestelyin<br />

6. Muu pysäkkitoimenpide<br />

Linja-autoasemien ja rautatieasemien kehittäminen vaatii aina yksityiskohtaisemman<br />

suunnitelman laatimista. Tarkasteluissa tulee ainakin olla laituriyhteydet,<br />

matkaketjujen toimivuus, informaation kehittäminen, esteettömyys,<br />

terminaalin ja piha-alueen palveluvarustus sekä rahtiliikenteen toimivuus.<br />

Terminaalimaisen pysäkin minimivaatimuksena tulee olla korkeatasoinen<br />

katos, korotettu odotustila, pysäkkikohtainen aikatauluinformaatio mielellään<br />

sähköisenä sekä kevyen liikenteen pysäköintimahdollisuus. Lisäksi merkittävimmillä<br />

pysäkeillä tulee olla mahdollisuus henkilöautojen saatto- ja liityntäyhteyksille.<br />

Jokainen terminaalimainen pysäkki tulee myös mitoittaa siten,<br />

että MPK:n yhdistämät kuljetukset runkokuljetuksille toimivat sujuvasti.<br />

Joukkoliikenteen kehittäminen taajamajärjestelyin tulee kyseeseen erityisesti<br />

pienissä taajamissa, joissa toimivat joukkoliikennejärjestelyt edellyttävät<br />

koko liikenneympäristön kehittämistä. Tarkasteluissa tulee olla mm. liittymäjärjestelyt,<br />

kevyen liikenteen järjestelyt ja ympäristön kehittäminen. Tilanne<br />

on tavanomainen Matkahuolto-asiamiespisteiden liikenneympäristöjen<br />

kehittämisissä.<br />

Muita pysäkkitoimenpiteitä ovat esimerkiksi hyvätasoisen pysäkkikatoksen<br />

toteuttaminen, matkustajille korotetun odotustilan rakentaminen, pysäkkilevikkeen<br />

laajentaminen tai pysäkin uudelleen muotoilu jne. Pysäkeillä tulee<br />

olla myös pysäkkikohtainen aikataulu, penkki, roskis sekä mielellään valaistus<br />

ja polkupyörien pysäköintimahdollisuus.

64 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

Kuva 18. Terminaalimainen pysäkki saatto- ja liityntäyhteyksin.<br />

Kuva 19.<br />

Esimerkkejä kuntakeskuksista, joissa joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittäminen on perusteltua<br />

taajamajärjestelyin. Ylhäällä vasemmalla Luvia ja oikealla Jämijärvi. Alhaalla vasemmalla<br />

Karvia ja oikealla Säkylä.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 65<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

Laatukäytävien<br />

suunnittelutilanne<br />

Satakunnassa<br />

Valtatie 8 <strong>Rauma</strong>-Pori<br />

Yhteysvälille on tehty<br />

laatukäytäväselvitys<br />

vuonna 2002, mutta selvitykseen<br />

ei sisältynyt<br />

toimenpideselvityksiä<br />

yhdellekään pysäkille.<br />

Pysäkkitoimenpiteiden<br />

toteutuminen edellyttää<br />

joko toimenpideselvitysten<br />

tai tie- ja rakennussuunnitelmien<br />

laatimista.<br />

Valtatie 2 Pori-Harjavalta<br />

Valtatielle 2 välille Pori-<br />

Helsinki on valmistunut<br />

rakennussuunnitelma pikavuoropysäkkien<br />

kehittämiseksi<br />

vuonna 2004.<br />

<strong>Satakunnan</strong> alueella<br />

suunnitelmat koskevat<br />

Ulvilan (Friitalan), Nakkilan<br />

ja Kokemäen (Peipohjan)<br />

pikavuoropysäkkejä.<br />

Muille laatukäytäville ei<br />

ole laadittu suunnitelmia.<br />

Erinäisiä kehittämistoimenpiteitä<br />

on aikaisemmin<br />

tuotu esille<br />

mm. Turun tiepiirin tarveselvityksessä<br />

(2001),<br />

POLIS-Joukkoliikenneselvityksessä<br />

(2004) ja<br />

Porin joukkoliikennesuunnitelmasa<br />

2005-<br />

2009 (2005)<br />

Toimenpide 2; Linja-autoliikenteen asiamiespisteverkoston kehittäminen<br />

TERMINAALIVERKON KEHITTÄMISESTÄ TULEE LAATIA SELVITYS VALTAKUNNAN TA-<br />

SOLLA, JOSSA YHTENÄ KESKEISENÄ ASIANA TULEE OLLA LINJA-AUTOLIIKENTEEN<br />

ASIAMIESPISTEVERKOSTON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN TUTKIMINEN YHTEIS-<br />

TYÖSSÄ ERI SIDOSRYHMIEN KANSSA. Tarkastelussa tulee olla mm. asiakaspalvelu,<br />

palveluvarustus, aukioloajat, informaatio, matkaketjujen toimivuus sekä<br />

piha- ja pysäkkijärjestelyt. Asiamiespisteverkoston kehittäminen kuuluu toimenpideryhmään<br />

joukkoliikenteen kehittäminen taajamajärjestelyin.<br />

SATAKUNTA ON POTENTIAALINEN KOHDE TOIMIMAAN VALTAKUNNALLISEN SUUN-<br />

NITELMAN YHTENÄ PILOTTIALUEENA, koska maakunnassa on paljon pieniä kuntia<br />

ja esimerkiksi nykyisen asiamiespisteverkoston taso on erittäin kirjava ja<br />

kaipaa kehittämistä.<br />

Toimenpide 3; Laatukäytävien kehittäminen<br />

Laatukäytävä on joukkoliikenteen kehittämiseen omaksuttu käsite. Laatukäytävät<br />

ovat joukkoliikennetarjonnan pääväyliä, joilla on paljon matkustajia ja<br />

joiden houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä liikenne- ja matkustusympäristöä<br />

korkeatasoiseksi ja sujuvaksi.<br />

Satakunnassa joukkoliikenteen laatukäytäviä ovat:<br />

− valtatie 2 välillä Pori-Harjavalta (työmatkaliikenteen käytävä)<br />

− valtatien 2 rinnakkaisväylä välillä Pori-Harjavalta (työmatkaliikenteen<br />

käytävä)<br />

− välillä Pori-Ulvila yhteys kulkee Kokemäenjoen eteläpuolella<br />

− välillä Ulvila-Harjavalta yhteys kulkee Kokemäenjoen pohjoispuolella<br />

− valtatie 8 välillä <strong>Rauma</strong>-Eurajoki-Luvia-Pori (työmatkaliikenteen käytävä)<br />

− Luvian kohdalla laatukäytävä tekee poikkeaman kuntakeskuksessa<br />

− valtatien 2 rinnakkaisväylä välillä Meri-Pori - Pori (taajamakäytävä)<br />

− valtatie 12 välillä Huittinen-Vammala<br />

LAATUKÄYTÄVIEN KEHITTÄMINEN TULEE KÄYNNISTÄÄ LAATIMALLA LAATUKÄYTÄ-<br />

VÄSELVITYS, jonka tulee sisältää mm. seuraavia asioita:<br />

−<br />

−<br />

−<br />

−<br />

joukkoliikenteen etuisuustarpeet ja -mahdollisuudet liittymissä ja liikennevaloissa<br />

sekä joukkoliikennekaistojen hyödyt ja toteuttamismahdollisuudet<br />

laatukäytävien terminaalien ja pysäkkien priorisointi nousijamäärien ja<br />

toiminnallisen merkityksen perusteella. Toiminnalliseen merkitykseen<br />

vaikuttaa mm. koulujen, työpaikkojen tai aktiviteettien sijainti suhteessa<br />

pysäkkiin.<br />

merkittävimpien terminaalien ja pysäkkien nykytilanteen inventointi sekä<br />

kehittämistarpeiden, kustannusarvioiden ja vastuutahojen määrittäminen<br />

valituille pysäkeille toimenpideselvityksen laatiminen<br />

− toiminnallisten asioiden, kuten katoksen, odotustilan, polkupyörien<br />

pysäköinnin ja henkilöautojen saatto- ja liityntäpysäkkien karkean sijoittumisen<br />

määrittäminen<br />

− vaikutustarkastelut

66 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

Toimenpide 4; Perusasioiden kuntoon laittaminen<br />

Joukkoliikenteen perusasioiden kuntoon laittaminen edellyttää, että:<br />

−<br />

−<br />

−<br />

joukkoliikenteen reitit ja pysäkit hoidetaan ja pidetään kunnossa<br />

tienrakennus-, kadunparannus- tai muissa rakennushankkeissa laitetaan<br />

samalla myös pysäkkien levikkeet ja matkustajien odotustilat kuntoon.<br />

Tyypillinen esimerkki on esim. teiden päällystystyöt (ks. kuva 20)<br />

pieniä pysäkkitoimenpiteitä tehdään ilman suunnitelmia maastokatselmusten<br />

tai saatujen palautteiden avulla. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla<br />

mm. pysäkkikylttien uusiminen, aikatauluinformaation asettaminen, polkupyöräpysäköinnin<br />

rakentaminen, pysäkkikatokseen tai odotustilaan<br />

paikalla tehtävät korjaukset ja näkemien raivaaminen.<br />

Kuva 20.<br />

Ylhäällä on esimerkki Kankaanpäässä kantatiellä 44 joukkoliikenteen huonosta huomioon<br />

ottamisesta päällystystöiden yhteydessä. Alhaalla on esimerkki joukkoliikenteen hyvästä<br />

huomioon ottamisesta perusparannushankkeen yhteydessä Karvialla Saran kohdalla.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 67<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

Kuva 21.<br />

Esitys <strong>Satakunnan</strong> pysäkki- ja terminaaliympäristön kehittämisestä.<br />

Toimenpiteet edellyttävät tarkempien suunnitelmien laatimista.

68 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

6.8 Maankäytön ja joukkoliikenteen välisen vuorovaikutuksen<br />

kehittäminen<br />

Joukkoliikenteen toimintaedellytysten perusratkaisut tehdään määriteltäessä<br />

uusien alueiden, palveluiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijoittelua kaavatasoilla.<br />

Tämän vuoksi kaikilla kaavatasoilla tulee kaavoitusprosessiin kytkeä<br />

mukaan joukkoliikenteen asiantuntemus. Tällä tavoin varmistetaan, ettei<br />

kunnissa tai muissa organisaatioissa tehdä ainakaan tiedon puutteen vuoksi<br />

joukkoliikenteen kannalta huonoja ratkaisuja. Myöhemmin kaavoituksessa<br />

tehtyjä ratkaisuja on vaikeaa korjata ja ratkaisuista saattaa aiheutua joukkoliikenteen<br />

huonon palvelutason lisäksi yhteiskunnalle suuria kustannuksia<br />

lakisääteisten tai peruspalvelutasoisten kuljetusten järjestämisessä.

<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 69<br />

KEHITTÄMISOHJELMA<br />

7 KEHITTÄMISOHJELMA<br />

Kehittämisohjelmaan on kerätty joukkoliikenteen kannalta tärkeimmäksi katsotut<br />

toimenpiteet maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistä koskevaa<br />

aiesopimusta ja toteuttamisohjelmaa varten. Toimenpiteille on määritelty<br />

vastuutahot sekä käynnistämisestä vastaavat tahot. Toimenpideohjelmassa<br />

otetaan kantaa myös siihen, mihin hankkeisiin eri osapuolien halutaan sitoutuvan<br />

liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksessa.<br />

Taulukko 20.<br />

<strong>Satakunnan</strong> joukkoliikenteen kehittämisessä tärkeimmiksi katsotut toimenpiteet.<br />

Vaihe Toimenpide Aikataulu Vastuutahot Käynnistämisvastuu<br />

Suunnittelu<br />

Toteuttaminen<br />

Kuntien henkilökuljetussuunnitelmien laatiminen<br />

2005- Kunnat, lääninhallitus Kunnat<br />

Matkojenyhdistelyn tarve- ja kehittämisselvityksen<br />

2005–2006 Lääninhallitus, kunnat Lääninhallitus<br />

laatiminen<br />

Matkojenyhdistelyn toteuttamissuunnitelman 2006–2007 Lääninhallitus, kunnat Lääninhallitus<br />

laatiminen tarveselvityksen pohjalta<br />

<strong>Rauma</strong>n paikallisliikennesuunnitelman laatimineninhallitus<br />

2006 <strong>Rauma</strong>n kaupunki, lää-<br />

<strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />

<strong>Rauma</strong>n ja Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> yhdistelmäaikataulujen<br />

2006- kunnat, liikennöitsijät Seutulipputyöryhmä<br />

laatiminen<br />

Seutulipun kehittäminen;<br />

2006–2008 kunnat lääninhallitus Seutulipputyöryhmä<br />

- edellyttää pienen suunnitelman laatimista<br />

Laatukäytäväselvityksen laatiminen välille Meri-Pori<br />

- Harjavalta, rinnakaistie<br />

2006–2007 Tiehallinto, kunnat, operoijat<br />

Tiehallinto<br />

Sähköisten (ja mahdollisesti reaaliaikaisen) informaatiojärjestelmien<br />

2007–2008 kunnat, lääninhallitus, Seutulipputyöryhmä<br />

suunnitteleminen<br />

operoijat<br />

Porin paikallisliikenteen uuden linjaston käyttöönottaminen<br />

2005 Porin kaupunki Porin kaupunki<br />

Kuntien kuljetustyöryhmien perustaminen 2005–2006 kunnat kunnat<br />

Henkilöliikennelogistikkojen palkkaaminen Porin,<br />

2005–2007 kunnat Porin, <strong>Rauma</strong>n ja Kan-<br />

<strong>Rauma</strong>n ja P-<strong>Satakunnan</strong> seutukuntiin<br />

kaanpään kaupungit<br />

Porin paikallisliikenteeseen uusien lipputuotteiden<br />

2005–2009 Porin kaupunki Porin kaupunki<br />

käyttöönottaminen<br />

<strong>Rauma</strong>n ja Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> yhdistelmäaikataulujen<br />

2006- kunnat, liikennöitsijät Seutulipputyöryhmä<br />

käyttöönottaminen<br />

<strong>Rauma</strong>n paikallisliikennesuunnitelman toteuttaminenninhallitus<br />

2006–2008 <strong>Rauma</strong>n kaupunki, lää-<br />

<strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />

- liikenteen hoitomalli ja lippujärjestelmät<br />

Seutulipun kehittämisratkaisujen toteuttaminen;<br />

2006–2008 kunnat lääninhallitus Seutulipputyöryhmä<br />

rinnakkaistuotteiden käyttöönottaminen<br />

Yhteiskäyttöiset liput juna- ja bussiliikenteeseen;<br />

tavoite 2006 kunnat, lääninhallitus Seutulipputyöryhmä<br />

edellyttää valtakunnallista päätöstä<br />

alkaen<br />

Liikennetarjonnan lisääminen työmatkaliikenteessä<br />

tavoitetasoon pääsemiseksi<br />

Kuormitukseltaan heikkojen vuorojen supistaminen<br />

(LSLH:n ostoliikenneselvitys)<br />

Matkojenyhdistelyn käynnistäminen ja matkapalvelukeskuksen<br />

(MPK) perustaminen<br />

Liikennetarjonnan lisääminen työ- ja opiskeluliikenteessä<br />

perustasoon pääsemiseksi<br />

Sähköisten (ja mahdollisesti reaaliaikaisen) informaatiojärjestelmien<br />

toteuttaminen<br />

Laatukäytävän Meri-Pori - Harjavalta toteuttaminen,<br />

valtatien 2 pikavuoropysäkit<br />

Laatukäytävän Meri-Pori - Harjavalta toteuttaminen,<br />

rinnakkaistie<br />

2007<br />

mennessä<br />

Lääninhallitus<br />

Lääninhallitus<br />

2007–2008 Lääninhallitus, kunnat Lääninhallitus<br />

2010<br />

mennessä<br />

Lääninhallitus<br />

Lääninhallitus<br />

2010 kunnat, lääninhallitus, Seutulipputyöryhmä<br />

mennessä operoijat<br />

2008–2009 Tiehallinto Tiehallinto<br />

2009-2010 Tiehallinto Tiehallinto<br />

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa aiesopimukseen esitettävä hanke

70 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

KEHITTÄMISOHJELMA

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!