1w6CfXg

More documents

Recommendations

Info

Kai Vettenranta työskentelee uudessa työyhteisössä Kuopion hätäkeskuksessa, joka aloitti toimintansa alle kaksi vuotta sitten (joulukuussa 2012). un keväällä kerroin päivystäjä- puhelumäärän kasvusta -Kkohtaisen P&O-lehden artikkelissa ”Työntekijöiden hyvinvointi on kovilla hätäkeskuksissa”, sain ”lunta tupaan”, kertoo Kai Vettenranta Kuopion Hätäkeskuksesta. Sananvapauteen liittyen on lunta tupaan tullut vuosien varrella monille virkamiehille valtionhallinnossa. Kaikkien tuntema nettipoliisi Marko (Fobba) Forss kertoi, että hänkin on saanut ”kurkkuharjaa” muutaman kerran liittyen julkiseen kommentointiin. Läpinäkyvyyden vaade ja sosiaalisen median antamat mahdollisuudet tuottaa julkisesti mielipiteitä ovat iso muutos vanhemman sukupolven kasvateille ja jäykähköille valtionhallinnon organisaatioille. Sananvapauteen liittyvää keskustelua tulisikin käydä organisaatioissa rakentavassa hengessä ja ihmisten perusoikeuksia kunnioittaen. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että Hätäkeskuslaitoksen sisäinen avoimuus on selvästi lisääntymässä. – Mielestäni ongelmana on kuitenkin viestinnän yksisuuntaisuus. Meillä ei ole esimerkiksi henkilöstölle viestintäkanavaa, jossa keskustelua voisi käydä, Vettenranta sanoo. Keväällä Vettenranta kirjoitti blogitekstin, jossa hän pyrki avaamaan P&O -artikkelin aiheuttamaa ristiriitatilannetta ja teki kehitysehdotuksenkin liittyen organisaation sisäiseen viestintään. – Villakoiran ytimen purevaa blogikirjoitusta ei viestintämme suostunut julkaisemaan. Minulle kerrottiin, että henkilöstön kehitysehdotukset ohjataan hätäkeskuksessa tuomaan esille valtakunnallisen YT-elimen henkilöstöedustajien kautta. Tämä on mielestäni liian jäykkä menetelmä, toteaa Vettenranta. Nojausta lojaliteettivelvoitteeseen Usein liikutaan harmaalla alueella, kun organisaatiot antavat tiukkoja viestintäohjeistuksia henkilöstölle. Lausunnonantajat on määritelty tarkoin ja muiden oletetaan pysyvän hiljaa. – Meidänkin kotisivuilla on erään päällikön blogikirjoitus, jossa hän painottaa lojaliteettiperiaatetta. Aiemmin blogi oli kotisivujen etusivulla ja julkaisuajankohta liittyy Hätäkeskuslaitoksen muutosvaiheen kuumimpaan aikaan. Osa henkilöstöstä piti blogia asiattomana, kertoo Vettenranta. Asiantuntijat ovat yksimielisiä virkamiehen sananvapaudesta ja asiasta on myös korkeimman hallinto-oikeuden selkeä näkemys. Tulkinnanvaraista on, missä menee lojaliteettivelvoitteen raja. Lain mukaan haastattelun saa antaa työpaikan kannalta kiusallisestakin asiasta. – Luonnollisesti ihmiset toivovat, että jokin pykälä sanoisi selkeästi, mitä saa ja voi sanoa. Sellaista pykälää ei lainsäädännössä kuitenkaan ole, toteaa lakimies Rita Ridanpää. Lojaliteettivelvollisuuden sisältöä ei voida täsmällisesti määritellä, kuten ei myöskään sen rajoja suhteessa sananvapauteen. Lähtökohtana on sananvapaus, joka ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Helsingin hovioikeuden vihkiäisissä maaliskuussa 2011 Tuija Brax totesi puheessaan, että sananvapaus kuuluu myös virkamiehille. Virkamiehillä on oikeus julkisuudessa lausua kantansa asioista, jotka liittyvät heidän toimialaansa. Virkamiehen sananvapauden käyttöä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentti, jonka mukaan virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. LÄHDESUOJA estää viranomaisia saamasta selville, kuka on antanut toimittajalle tai tiedotusvälineelle tietoja. Suomessa asiasta on säädöksiä laissa sananvapauden käyttämisestä joukkotiedotusvälineissä sekä oikeudenkäymiskaaressa ja pakkokeinolaissa. 10 P&O 6/2014
”Asianmukaisuuden vaatimus ei estä rankkaakaan arvostelua.” Lisäksi tulee huomioida virkamieslain 17 §:n mukainen vaitiolovelvollisuus, jonka sisältö määräytyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) ja muissa laeissa säädetyn mukaisesti. Asianmukaisuuden vaatimus ei estä rankkaakaan arvostelua, mutta sillekin on tietyt rajat. – Tosiasioita ei tarvitse kätkeä. Niistä pitää ja saa kirjoittaa tai antaa haastattelun, kunhan muistaa asiallisuuden ja asianmukaisuuden vaatimukset, Ridanpää täsmentää. Tietoja julkistaessa ei saa menetellä sopimattomasti; esimerkiksi kirjoittelu ei saa olla sellaista, jolla pyritään pelkästään selkeästi vahingoittamaan työnantajaa. Virkamiehen tulee myös muistaa hyvä kielenkäyttö ja se, että liian karkeat ja kärjistetyt ilmaisut ylittävät sopivuuden rajan. – Mitään tarkkoja määreitä tähän ei kuitenkaan voida antaa. Kannattaa muistaa terve järki. Annettujen asiatietojen tulee olla oikeita ja ne pitää pystyä näyttämään toteen, Ridanpää sanoo. Eri asia on virkamiehen esittämät omat mielipiteet ja kannanotot; niitä ei voida jakaa tosiin ja epätosiin. Näiden asiallisuuden arvioinnissa tulee mietittäväksi se, onko sopivuuden raja ylitetty. Tällöin tulee arvioitavaksi se, miten asia on esitetty, millaista kieltä on käytetty ja olisiko asia voitu esittää sopivammalla tavalla. Esitetyn kritiikin tulee siis aina olla perusteltua ja asiallista. Huoli virkamiesten sananvapaudesta – Mielestäni virkamiesten sananvapaus on lain tasolla riittävä. Ongelmia voi syntyä virastojen tekemästä lain tulkinnasta, Vettenranta toteaa. Viimeisen puolen vuoden aikana on luettu SPJL:n jäsenten ulostuloja niin mediasta kuin sosiaalisen median kanavista. Poliisiylijohtaja Paatero totesi MTV Uutisille elokuussa, kun 11 tarinaa poliisin arjesta oli julkaistu SPJL:n nettisivuilla, että sisäistä keskustelua poliisilaitoksessa käydään ja ongelmat tuodaan siellä esille. Paatero ei pitänyt Facebookia tai muuta sosiaalista mediaa oikeana paikkana tilanteen tuulettamiseen. Liiton FB:ssa asiaa kommentoitiin runsaasti ja eräs kirjoittaja totesi seuraavasti: keskustelua on yritetty, mutta se on ollut nihkeää ja tuloksetonta. Siksi poliisit tulivat tarinoineen ulos voimalla elokuussa. Organisaatioiden johto ja viestintä eivät pidä näistä ”sooloilevista” virkamiehistä. – Hätäkeskuslaitoksessa ei ole tapana tiedottaa ulos keskeneräisistä asioista. Näinhän sanoi Teemu Hassinen YLE:n haastattelussa syyskuussa. Tämä ajattelutapa on ajoittain ollut ongelma. Jos työntekijä kertoo ulos sisäisistä asioista, muutoksista tai epäkohdista ojennetaan hänet ruotuun pikimmiten, Vettenranta kertoo. Julkisen sanan neuvosto (JNS) antoi myös harvinaisen julkilausumansa kesäkuussa 2013 liittyen sananvapauteen. JSN on huolissaan siitä, että haastatteluja on alettu kontrolloida sopimattomalla tavalla. JNS:n puheenjohtaja Risto Uimonen sanoi, että suomalaisilla työpaikoilla tukitaan suita perusoikeuksia loukkaavalla tavalla. Kyse on hänen mukaansa hiljaisesta vaikuttamisesta ja pelon ilmapiirin levittämisestä. Toimittajat manaavat, että esimiehet ovat kieltäneet virkamiehiä puhumasta ja usein sanomiset täytyy tarkistuttaa ylemmillä virkamiehillä. Toisinaan taas julkisista päätöksistä on vaikea saada tietoa, vaikka asiakirjat ovat julkisia. Kysymys on sensuurista ja vääränlaisesta vallankäytöstä. Suurelle yleisölle halutaan antaa kaunisteltu kuva asioista. Niko Simola totesi 3/2014 P&O–lehden haastattelussa, että ammattiliitto on ehdottomasti valmis puuttumaan myös perusoikeuksien rajoittamisyrityksiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on puoltanut varsin laajaa työntekijän sananvapautta. Sananvapaus katsotaan usein laajemmaksi julkisen viranomaisen palveluksessa, jos toiminta rahoitetaan verorahoilla ja sillä palvellaan kansalaisia. Virkamies ei saa paljastaa ihmisten yksityisyyteen liittyviä asioita. Työnantajalla ei ole oikeutta rajoittaa haastatteluiden antamista ja kommentteja organisaation asioista, jotka koskevat esimerkiksi resurssipulaa, työturvallisuutta ja tasa-arvoa. Haastattelutilanteissa toimittajalle voi vaikeista asioita kertoa myös lähdesuojan turvin. Tästä tulee aina sopia erikseen toimittajan kanssa, jolloin asioista kerrotaan nimettömänä. – Vaikka antaakin kritiikkiä, niin aina pitää muistaa korrekti kielenkäyttö. On oikeustapauksia, joissa on katsottu raskauttavaksi halventava puheenparsi, muistuttaa Ridanpää. ■ P&O 6/2014 11
Page 1 and 2: 6 2014 Kai Vettenranta: Huoli virka
Page 3 and 4: Kaduilla tuulee Facebookiin pukkasi
Page 5 and 6: ”Saavutettu eläkeneuvotteluratka
Page 7 and 8: 7 000 poliisia Seuraavan hallituska
Page 9: Selkä seinää vasten Teksti: Hann
Page 13 and 14: Lyhyesti Jatkossakin eläke on sit
Page 15 and 16: ”Toivottavasti minuun uskallettai
Page 17 and 18: Käräjäoikeuden henkilökunta jä
Page 19 and 20: Vesa Muttilainen kertoo, että kats
Page 21 and 22: Vuorotteluvapaan yläikärajasta Vu
Page 23 and 24: tuu nykyisin syvemmälle sarveiskal
Page 25 and 26: Toimiminen virkamiehenä virkavastu
Page 27 and 28: ”Työyhteisöissä ylläpidetää
Page 29 and 30: P&O ilmoitusmyynti Olli-Pekka Duk p
Page 31 and 32: Alice Utriainen kan skratta åt sig
Page 33 and 34: PULMAKULMA Uudistunut pulmasivu PII
Page 35 and 36: oli viime vuonna suomalaisen keskim

1w6CfXg

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?