1w6CfXg
26.10.2014 • Views
Share Embed Flag

1w6CfXg

1w6CfXg

1w6CfXg

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
valtterihellgre

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

6<br />

2014<br />

Kai Vettenranta:<br />

Huoli virkamiesten<br />

sananvapaudesta<br />

Nyt saa jo riittää<br />

Uutta osaamista

Vain<br />

2€/kk<br />

Lapsen<br />

TAPATURMAVAKUUTUS<br />

Hanki nyt Ifistä lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla<br />

maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös harrastukset, aina<br />

ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen lähimmästä Ifistä, tai vielä<br />

10 % edullisemmin osoitteesta<br />

lapsenturva.fi<br />

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.<br />

010 19 19 19<br />

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

Kaduilla tuulee<br />

Facebookiin pukkasi koko ajan uutta herkkutatin kuvaa. Näin se<br />

syyskuu vierähti alta pois ja sivu vaihtui allakassa lokakuuksi.<br />

Työpaikoilla ei tarvitse almanakkaa vilkuilla.<br />

Väki tuntee nahoissaan, että syysmyrskyt<br />

puhaltavat. Kyllä minä mieleni pahoitan, kun<br />

luen uutisia ja ajattelen nuorisoamme. Lähes päivittäin<br />

YT-neuvottelut aloitetaan jossain yrityksessä,<br />

tuotanto loppuu Suomessa ja laput laitetaan luukuille.<br />

Moni ei saa tehdä sitä työtä, johon on saanut<br />

koulutuksen ja pitkä virkasuhdekin on menneestä<br />

maailmasta. Eläkkeeseen tarvitaan tuloja, joten eläkeuudistuskaan<br />

ei lämmitä jos ei ole työpaikkaa.<br />

Nuoret ja vähän varttuneemmat jäsenet yllättivät<br />

minut totaalisesti, kun juttelin järjestötoiminnan<br />

peruskurssilaisten kanssa viestinnästä. Olemme ajatelleet,<br />

että suuntaamme viestintää voimakkaammin<br />

sähköisiin kanaviin. Kun kysyin kuinka moni seuraa<br />

nettisivujamme tai SOME-päivityksiämme nousi ainoastaan<br />

muutama lapanen rivistä ylös. Kuulemma<br />

työnantaja on marinoinut väen niin, että viestien<br />

läpäisy on lähes mahdotonta muuten kuin suoralla<br />

sähköpostilla ja valmiiksi pureskeltuna. Väsyminen<br />

PORA-pyöritysten mukanaan tuomiin tuolileikkeihin<br />

ja säästötalkoisiin on uuvuttanut porukkaa kipurajan<br />

kynnykselle.<br />

Totuus kuitenkin tulla tupsahtaa lasten ja imeväisten<br />

suusta. Hesari kysyi lapsilta, mitä tarkoittaa<br />

sana organisaatiouudistus. Jessika vastasi, että se<br />

on remppa, joku pieni sisustustemppu. Leo taasen<br />

tuumasi, että organisaatiouudistuksessa muutetaan<br />

vaikkapa seinän muotoja mutkikkaiksi. Hänen<br />

mielestä se olisi kivaa. Väkisinkin suupielet<br />

vetäytyivät vinoon hymyyn. Onhan näitä sisutustemppuja<br />

ja mutkikkaita muotoja tehty kiitettävällä<br />

tahdilla. Suomi on tässäkin asiassa<br />

EU:n paras eli mallimaa uudistusten tehtailussa.<br />

Kukapa kysyisi perään, että miten<br />

on käynyt innovoinnin ja työtyytyväisyyden.<br />

Rakenteita muuttamalla kun ei ratkota arkityön tavallisia<br />

ongelmia. Sille kuuluisalle epämukavuusalueelle<br />

voisi jopa työnantaja joutua, jos ryhdyttäisiin<br />

arkityön kehittämiseen.<br />

Professori Alf Rehn kirjoittaa kirjassa Vaaralliset<br />

ideat: ”Kultakalat ovat luultavasti onnellisia.<br />

Niillä ei ole paljon muistia eikä kovin suuria vaatimuksia.<br />

Ne eivät myöskään kyseenalaista paljoakaan,<br />

vaan ne hyväksyvät asiat sellaisenaan. Me<br />

kaikki tunnem me jonkun tällaisen ihmisen. Jonkun<br />

joka vain ui läpi elämänsä miettimättä tai murehtimatta<br />

kovin paljon”.<br />

Ovatko kultakalat juuri niitä ihmisiä, joita johtajat<br />

haluavat riviinsä. Meidän porukka kyllä ajattelee,<br />

kyseenalaistaa, eikä niele asioita pureskelematta.<br />

Tästä osoituksena on jäsenistä kummunnut<br />

ajatus järjestää marssi, joka toteutuu nyt marraskuussa.<br />

Marraskuuta odotellessa. Syksy, pimeys,<br />

kaupungin valot ja Jari Sillanpää eetterissä ”kaduilla<br />

tuulee, asfaltti kiiltää…” ■<br />

Hannele Lotsari-Coffeng<br />

hannele.lotsari@spjl.fi<br />

twitter.com/SPJL_PO<br />

facebook.com/SPJLPoliisiOikeus<br />

P&O 6/2014<br />

3

SISÄLTÖ<br />

6/2014<br />

16<br />

8<br />

Kansijuttu:<br />

Asiantuntijat ovat yksimielisiä<br />

virkamiehen sananvapaudesta.<br />

Osaamista ja ammattitaitoa:<br />

Selkä seinää vasten ................................................................. 8<br />

Toteutuuko työturvallisuus yhteispartioinnissa? ................ 24<br />

Kansikuva: Pekka Mäkinen<br />

Jäsenten eduksi:<br />

Pääluottamusmiehet ............................................................. 20<br />

Monta kysymystä eläkeuudistuksesta ................................. 12<br />

85. vuosikerta<br />

Julkaisija<br />

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto<br />

Toimitus<br />

Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki<br />

toimitus@spjl.fi<br />

www.spjl.fi<br />

Päätoimittaja<br />

viestintäpäällikkö<br />

Hannele Lotsari-Coffeng<br />

040 940 2065<br />

hannele.lotsari@spjl.fi<br />

Viestintäassistentti/valokuvaaja<br />

Katja Almgren<br />

09 3484 2428<br />

katja.almgren@spjl.fi<br />

Osoitteenmuutokset<br />

Jäsenrekisterisihteeri<br />

Anne Rakka<br />

p. 09 3484 2424<br />

Taitto<br />

Kaaripiste Oy<br />

Paino<br />

ScanWeb Oy, Kouvola<br />

p. 05 884 040<br />

ISSN 1238-5387<br />

Aikakausmedian jäsen<br />

Ilmoitukset<br />

Olli-Pekka Duk<br />

p. 050 378 3932<br />

ollipekka.duk@gmail.com<br />

Viestintätoimikunta<br />

Pekka Heikkinen<br />

Nina Juurakko-Vesikko<br />

Pirkko Kauppinen<br />

Henna Kelloniemi<br />

Ilari Kulmanen<br />

Mika Nygård<br />

Mikko Salokannel<br />

Eero J. Savolainen<br />

Yrjö Suhonen<br />

Anne Syrjänen<br />

Lehti nro 7/2014 ilmestyy viikolla 46<br />

(aineistot viimeistään 20.10.2014)<br />

Lehti nro 8/2014 ilmestyy viikolla 51<br />

(aineistot viimeistään 24.11.2014)<br />

Muistamiset sähköpostilla<br />

osoitteeseen: toimitus@spjl.fi.<br />

Jäsenterveiset julkaistaan enintään<br />

3 kuukautta tapahtuman jälkeen.<br />

Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla<br />

osoitteeseen: toimitus@spjl.fi.<br />

Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä,<br />

valikoida ja olla julkaisematta tekstejä.<br />

Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta<br />

l ähete tystä materiaalista.<br />

Materiaalia ei palauteta.<br />

4 P&O 6/2014

”Saavutettu<br />

eläkeneuvotteluratkaisu<br />

käynnistää<br />

sosiaali- ja terveysministeriössä<br />

lainvalmistelun..” s. 12<br />

14<br />

Jokaisessa numerossa:<br />

Pääkirjoitus .............................................................................. 3<br />

Puheenjohtajan terveiset ........................................................ 6<br />

Luottamustehtävissä ............................................................. 14<br />

Rouva Kokkonen ................................................................... 28<br />

Repen kynästä ....................................................................... 29<br />

Muistamiset ........................................................................... 32<br />

Pulmakulma ........................................................................... 33<br />

Lyhyesti ................................................................................. 34<br />

Tässä numerossa:<br />

Nyt saa jo riittää .....................................................................16<br />

Monimutkaistuva toimintaympäristö<br />

vaatii uutta osaamista ............................................................18<br />

Näköaisti kovassa käytössä ...................................................22<br />

Sananvapautta kieli keskellä suuta ...................................... 26<br />

Information på svenska:<br />

Alice Utriainen kan skratta åt sig själv .................................30<br />

Kuva: Katja Almgren<br />

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto<br />

Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p. 09 3484 2420<br />

Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p. 09 3484 2433<br />

Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p. 09 3484 2428<br />

Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla 31.12.2014 asti<br />

Anita Heino, talouspäällikkö, p. 09 3484 2422<br />

Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p. 09 3484 2432<br />

Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p. 09 3484 2426<br />

Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/OM, p. 09 3484 2427<br />

Pekka Lassila, pääluottamusmies/SM, p. 09 3484 2430<br />

Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p. 09 3484 2429<br />

Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p. 09 3484 2431<br />

Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p. 09 3484 2424<br />

Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p. 09 3484 2421<br />

Rita Ridanpää, lakimies, p. 09 3484 2425<br />

Jaana Tynjälä, talousassistentti, p. 09 3484 2423<br />

Toimiston faksi: 09 3484 2410, p. 09 3484 2400,<br />

puhelinpäivystys klo 9.00–15.00, spjl@spjl.fi,<br />

Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki<br />

Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja<br />

puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle<br />

tai liiton jäsenrekisteriin!<br />

P&O 6/2014<br />

5

Päättäjät ovat<br />

halunneet korvata<br />

määrän kokemuksella.<br />

Yrjö Suhonen<br />

yrjo.suhonen@spjl.fi<br />

twitter.com/SPJL_PO<br />

facebook.com/SPJLPoliisiOikeus<br />

6 P&O 6/2014

7 000 poliisia<br />

Seuraavan hallituskauden puolivälissä poliisien määrä tulee olemaan noin<br />

7 000. Lähivuosien aikana valmistuvien määrä on vain puolet poistumasta.<br />

Tämä ei kuitenkaan näytä huolestuttavan sen enempää poliitikkoja kuin<br />

poliisijohtoakaan. Tiukkaa tekee, mutta kyllä me pärjätään. Tällä hokemalla<br />

edellä mainitut tahot valavat uskoa sisäisen turvallisuuden tason säilymiseen.<br />

-luvulla poliisien määrä liukuu alas<br />

2010runsaalla 800 viralla. Esimerkin omaisesti<br />

tällä poliisimäärällä pyöritettäisiin vuoden ja<br />

vuorokauden ympäri lähes 70 poliisipartiota. Jokaiselle<br />

poliisilaitokselle tämä tarkoittaisi melkein seitsemän<br />

partion lisäystä. Itse kukin voi miettiä, mitä se<br />

tarkoittaisi poliisitehtävien hoitamiselle.<br />

Päättäjät ovat sen sijaan halunneet korvata määrän<br />

kokemuksella. Pari vuotta sitten poistettiin poliisin<br />

oma erityinen eläkemalli. Tuleva eläkeuudistus<br />

nostaa eläkeikää entisestään, myös poliiseilla. Jatkossa<br />

poliisin eri tehtävissä tullaan näkemään reilusti<br />

yli 60-vuotiaita miehiä ja naisia. Edellyttäen tietenkin,<br />

että he jaksavat uuteen tavoitteeseen saakka. Jää<br />

nähtäväksi, kuinka hyvin virkavuosien tuomalla kokemuksella<br />

paikataan resurssivähenemän aiheuttamaa<br />

aukkoa.<br />

Havaintojeni mukaan ikä ei tuo pelkästään hyvää<br />

tullessaan. Toiminnot hidastuvat, tulee erilaisia vaivoja,<br />

ehkä sairauslomia ja muita iästä johtuvia poissaoloja.<br />

Varsinkin, jos ikääntyneelle työntekijälle mahdollistetaan<br />

jatkossa enemmän henkilökohtaisia joustoja<br />

työaikaan. Tämä ei kuitenkaan mahdollista lisähenkilöstön<br />

palkkaamista. Ei, koska tulevien vuosien<br />

kehykset ovat nykyistäkin heikommat.<br />

Mihin 7000 poliisia sitten tulee riittämään? Luulisi,<br />

että päättäjillä on ollut tästä selkeä kuva jo vuosia<br />

sitten. Siis silloin, kun nykyiset koulutusmäärät<br />

laskettiin tasolle, joka johtaa tähän resurssimonttuun.<br />

Tarkkaavaiset ovat varmasti havainneet sen tarmon,<br />

jolla Poliisihallitus sulassa sovussa poliitikkojen<br />

kanssa on pyrkinyt vähentämään poliisin tehtäviä.<br />

Arvaan, että heitä harmittaa perustuslain 124 §:n<br />

asettamat rajoitteet. Tästä olen paasannut riittävästi<br />

matkan varrella, ei nyt enempää.<br />

Viimeisen kolmen vuoden aikana valmistuneista<br />

uusista poliiseista neljäsosa on turhautettu pakottamalla<br />

heidät työttömyyteen, toisen viranomaisen<br />

palvelukseen tai yksityiselle sektorille. Elokuussa alkanut<br />

uusimuotoinen ammattikorkeakoulutasoinen<br />

koulutus tulee varmuudella madaltamaan kynnystä<br />

jättää tämä rapistuva organisaatio.<br />

Kiinnostavia työtarjouksia entistä paremmin koulutetulle<br />

poliisille tulee sieltä, minne poliisin tehtävätkin<br />

siirretään. Jos olisin yrittäjä yksityisellä turvaalalla,<br />

kyllä minun palvelukseeni kelpaisi valtion<br />

100 000 eurolla kouluttama turvallisuuden huippuammattilainen,<br />

jonka luotettavuuskin on jo valintavaiheessa<br />

tarkasti selvitetty. Eikä mitään hintalappua<br />

ole tässä paketissa, kuten ei yleensäkään lahjassa.<br />

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto jatkaa taistelua<br />

edellä kuvattua hulluutta vastaan. Se tulee näkymään<br />

tämän syksyn aikana niin eduskunnassa kuin katukuvassakin.<br />

Meidän tehtävämme on ylläpitää keskustelua.<br />

Välillä se vaikuttaa kylläkin synkältä yksinpuhelulta.<br />

■<br />

P&O 6/2014<br />

7

8 P&O 6/2014<br />

Alusta alkaen on työnantajan edustajien ja työntekijöiden<br />

välinen kommunikointi ollut melko hyvää ja helppoa.<br />

Paikallisella tasolla työntekijän ääni kuuluu melko hyvin.<br />

Meillä on omassa työyhteisössä YT-toimikunta, työsuojelutoimikunta<br />

ja TYHY-ryhmä, joiden jäsenten kautta<br />

työntekijät voivat tuoda ja tuovat esille kehitysehdotuksia<br />

ja epäkohtia. Ryhmien työntekijäjäsenet ovat myös tehneet<br />

työntekijöille erilaisia kyselyjä, kertoo Vettenranta.

Selkä<br />

seinää<br />

vasten<br />

Teksti: Hannele Lotsari-Coffeng • Kuvat: Pekka Mäkinen<br />

Työnantajat astuvat liian usein virkamiehen<br />

varpaille pyrkiessään vaikuttamaan<br />

työntekijänsä antamiin lausuntoihin tai<br />

haastatteluihin. Tiedon hallitseminen on<br />

vallankäyttöä ja yksittäinen virkamies on selkä<br />

seinää vasten antaessaan mediahaastattelua.<br />

Epävarmuus omista oikeuksista ja pelko<br />

mahdollisista seurauksista estää monia<br />

avaamasta suutaan.<br />

P&O 6/2014<br />

9

Kai Vettenranta työskentelee uudessa työyhteisössä Kuopion hätäkeskuksessa, joka aloitti toimintansa alle kaksi vuotta sitten (joulukuussa<br />

2012).<br />

un keväällä kerroin päivystäjä-<br />

puhelumäärän kasvusta<br />

-Kkohtaisen<br />

P&O-lehden artikkelissa ”Työntekijöiden<br />

hyvinvointi on kovilla hätäkeskuksissa”,<br />

sain ”lunta tupaan”, kertoo Kai Vettenranta<br />

Kuopion Hätäkeskuksesta.<br />

Sananvapauteen liittyen on lunta tupaan<br />

tullut vuosien varrella monille virkamiehille<br />

valtionhallinnossa. Kaikkien tuntema<br />

nettipoliisi Marko (Fobba) Forss<br />

kertoi, että hänkin on saanut ”kurkkuharjaa”<br />

muutaman kerran liittyen julkiseen<br />

kommentointiin.<br />

Läpinäkyvyyden vaade ja sosiaalisen<br />

median antamat mahdollisuudet tuottaa<br />

julkisesti mielipiteitä ovat iso muutos vanhemman<br />

sukupolven kasvateille ja jäykähköille<br />

valtionhallinnon organisaatioille.<br />

Sananvapauteen liittyvää keskustelua<br />

tulisikin käydä organisaatioissa rakentavassa<br />

hengessä ja ihmisten perusoikeuksia<br />

kunnioittaen.<br />

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että Hätäkeskuslaitoksen<br />

sisäinen avoimuus on selvästi<br />

lisääntymässä.<br />

– Mielestäni ongelmana on kuitenkin<br />

viestinnän yksisuuntaisuus. Meillä ei ole<br />

esimerkiksi henkilöstölle viestintäkanavaa,<br />

jossa keskustelua voisi käydä, Vettenranta<br />

sanoo.<br />

Keväällä Vettenranta kirjoitti blogitekstin,<br />

jossa hän pyrki avaamaan P&O<br />

-artikkelin aiheuttamaa ristiriitatilannetta<br />

ja teki kehitysehdotuksenkin liittyen organisaation<br />

sisäiseen viestintään.<br />

– Villakoiran ytimen purevaa blogikirjoitusta<br />

ei viestintämme suostunut julkaisemaan.<br />

Minulle kerrottiin, että henkilöstön<br />

kehitysehdotukset ohjataan hätäkeskuksessa<br />

tuomaan esille valtakunnallisen<br />

YT-elimen henkilöstöedustajien kautta.<br />

Tämä on mielestäni liian jäykkä menetelmä,<br />

toteaa Vettenranta.<br />

Nojausta<br />

lojaliteettivelvoitteeseen<br />

Usein liikutaan harmaalla alueella, kun organisaatiot<br />

antavat tiukkoja viestintäohjeistuksia<br />

henkilöstölle. Lausunnonantajat<br />

on määritelty tarkoin ja muiden oletetaan<br />

pysyvän hiljaa.<br />

– Meidänkin kotisivuilla on erään päällikön<br />

blogikirjoitus, jossa hän painottaa lojaliteettiperiaatetta.<br />

Aiemmin blogi oli kotisivujen<br />

etusivulla ja julkaisuajankohta liittyy<br />

Hätäkeskuslaitoksen muutosvaiheen<br />

kuumimpaan aikaan. Osa henkilöstöstä<br />

piti blogia asiattomana, kertoo Vettenranta.<br />

Asiantuntijat ovat yksimielisiä virkamiehen<br />

sananvapaudesta ja asiasta on<br />

myös korkeimman hallinto-oikeuden selkeä<br />

näkemys. Tulkinnanvaraista on, missä<br />

menee lojaliteettivelvoitteen raja. Lain<br />

mukaan haastattelun saa antaa työpaikan<br />

kannalta kiusallisestakin asiasta.<br />

– Luonnollisesti ihmiset toivovat, että<br />

jokin pykälä sanoisi selkeästi, mitä saa ja<br />

voi sanoa. Sellaista pykälää ei lainsäädännössä<br />

kuitenkaan ole, toteaa lakimies Rita<br />

Ridanpää.<br />

Lojaliteettivelvollisuuden sisältöä ei<br />

voida täsmällisesti määritellä, kuten ei<br />

myöskään sen rajoja suhteessa sananvapauteen.<br />

Lähtökohtana on sananvapaus,<br />

joka ei kuitenkaan ole rajoittamaton.<br />

Helsingin hovioikeuden vihkiäisissä<br />

maaliskuussa 2011 Tuija Brax totesi puheessaan,<br />

että sananvapaus kuuluu myös<br />

virkamiehille. Virkamiehillä on oikeus julkisuudessa<br />

lausua kantansa asioista, jotka<br />

liittyvät heidän toimialaansa. Virkamiehen<br />

sananvapauden käyttöä arvioitaessa on<br />

kuitenkin otettava huomioon valtion virkamieslain<br />

14 §:n 2 momentti, jonka mukaan<br />

virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa<br />

ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.<br />

LÄHDESUOJA estää viranomaisia saamasta selville, kuka on antanut toimittajalle<br />

tai tiedotusvälineelle tietoja.<br />

Suomessa asiasta on säädöksiä laissa sananvapauden käyttämisestä joukkotiedotusvälineissä<br />

sekä oikeudenkäymiskaaressa ja pakkokeinolaissa.<br />

10 P&O 6/2014

”Asianmukaisuuden<br />

vaatimus ei estä<br />

rankkaakaan<br />

arvostelua.”<br />

Lisäksi tulee huomioida virkamieslain<br />

17 §:n mukainen vaitiolovelvollisuus,<br />

jonka sisältö määräytyy viranomaisten<br />

toiminnan julkisuudesta annetun lain<br />

(621/1999) ja muissa laeissa säädetyn<br />

mukaisesti.<br />

Asianmukaisuuden vaatimus ei estä<br />

rankkaakaan arvostelua, mutta sillekin<br />

on tietyt rajat.<br />

– Tosiasioita ei tarvitse kätkeä. Niistä<br />

pitää ja saa kirjoittaa tai antaa haastattelun,<br />

kunhan muistaa asiallisuuden ja<br />

asianmukaisuuden vaatimukset, Ridanpää<br />

täsmentää.<br />

Tietoja julkistaessa ei saa menetellä<br />

sopimattomasti; esimerkiksi kirjoittelu<br />

ei saa olla sellaista, jolla pyritään pelkästään<br />

selkeästi vahingoittamaan työnantajaa.<br />

Virkamiehen tulee myös muistaa<br />

hyvä kielenkäyttö ja se, että liian karkeat<br />

ja kärjistetyt ilmaisut ylittävät sopivuuden<br />

rajan.<br />

– Mitään tarkkoja määreitä tähän ei<br />

kuitenkaan voida antaa. Kannattaa muistaa<br />

terve järki. Annettujen asiatietojen tulee<br />

olla oikeita ja ne pitää pystyä näyttämään<br />

toteen, Ridanpää sanoo.<br />

Eri asia on virkamiehen esittämät<br />

omat mielipiteet ja kannanotot; niitä ei<br />

voida jakaa tosiin ja epätosiin. Näiden<br />

asiallisuuden arvioinnissa tulee mietittäväksi<br />

se, onko sopivuuden raja ylitetty.<br />

Tällöin tulee arvioitavaksi se, miten asia<br />

on esitetty, millaista kieltä on käytetty<br />

ja olisiko asia voitu esittää sopivammalla<br />

tavalla.<br />

Esitetyn kritiikin tulee siis aina olla perusteltua<br />

ja asiallista.<br />

Huoli virkamiesten<br />

sananvapaudesta<br />

– Mielestäni virkamiesten sananvapaus on<br />

lain tasolla riittävä. Ongelmia voi syntyä<br />

virastojen tekemästä lain tulkinnasta, Vettenranta<br />

toteaa.<br />

Viimeisen puolen vuoden aikana on<br />

luettu SPJL:n jäsenten ulostuloja niin mediasta<br />

kuin sosiaalisen median kanavista.<br />

Poliisiylijohtaja Paatero totesi MTV Uutisille<br />

elokuussa, kun 11 tarinaa poliisin arjesta<br />

oli julkaistu SPJL:n nettisivuilla, että<br />

sisäistä keskustelua poliisilaitoksessa käydään<br />

ja ongelmat tuodaan siellä esille. Paatero<br />

ei pitänyt Facebookia tai muuta sosiaalista<br />

mediaa oikeana paikkana tilanteen<br />

tuulettamiseen. Liiton FB:ssa asiaa<br />

kommentoitiin runsaasti ja eräs kirjoittaja<br />

totesi seuraavasti: keskustelua on yritetty,<br />

mutta se on ollut nihkeää ja tuloksetonta.<br />

Siksi poliisit tulivat tarinoineen ulos voimalla<br />

elokuussa.<br />

Organisaatioiden johto ja viestintä eivät<br />

pidä näistä ”sooloilevista” virkamiehistä.<br />

– Hätäkeskuslaitoksessa ei ole tapana<br />

tiedottaa ulos keskeneräisistä asioista.<br />

Näinhän sanoi Teemu Hassinen YLE:n<br />

haastattelussa syyskuussa. Tämä ajattelutapa<br />

on ajoittain ollut ongelma. Jos työntekijä<br />

kertoo ulos sisäisistä asioista, muutoksista<br />

tai epäkohdista ojennetaan hänet<br />

ruotuun pikimmiten, Vettenranta kertoo.<br />

Julkisen sanan neuvosto (JNS) antoi<br />

myös harvinaisen julkilausumansa kesäkuussa<br />

2013 liittyen sananvapauteen. JSN<br />

on huolissaan siitä, että haastatteluja on<br />

alettu kontrolloida sopimattomalla tavalla.<br />

JNS:n puheenjohtaja Risto Uimonen sanoi,<br />

että suomalaisilla työpaikoilla tukitaan<br />

suita perusoikeuksia loukkaavalla tavalla.<br />

Kyse on hänen mukaansa hiljaisesta<br />

vaikuttamisesta ja pelon ilmapiirin levittämisestä.<br />

Toimittajat manaavat, että esimiehet<br />

ovat kieltäneet virkamiehiä puhumasta<br />

ja usein sanomiset täytyy tarkistuttaa<br />

ylemmillä virkamiehillä. Toisinaan taas<br />

julkisista päätöksistä on vaikea saada tietoa,<br />

vaikka asiakirjat ovat julkisia. Kysymys<br />

on sensuurista ja vääränlaisesta vallankäytöstä.<br />

Suurelle yleisölle halutaan<br />

antaa kaunisteltu kuva asioista.<br />

Niko Simola totesi 3/2014 P&O–lehden<br />

haastattelussa, että ammattiliitto on<br />

ehdottomasti valmis puuttumaan myös<br />

perusoikeuksien rajoittamisyrityksiin.<br />

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on<br />

puoltanut varsin laajaa työntekijän sananvapautta.<br />

Sananvapaus katsotaan usein<br />

laajemmaksi julkisen viranomaisen palveluksessa,<br />

jos toiminta rahoitetaan verorahoilla<br />

ja sillä palvellaan kansalaisia.<br />

Virkamies ei saa paljastaa ihmisten yksityisyyteen<br />

liittyviä asioita. Työnantajalla<br />

ei ole oikeutta rajoittaa haastatteluiden<br />

antamista ja kommentteja organisaation<br />

asioista, jotka koskevat esimerkiksi resurssipulaa,<br />

työturvallisuutta ja tasa-arvoa.<br />

Haastattelutilanteissa toimittajalle voi<br />

vaikeista asioita kertoa myös lähdesuojan<br />

turvin. Tästä tulee aina sopia erikseen toimittajan<br />

kanssa, jolloin asioista kerrotaan<br />

nimettömänä.<br />

– Vaikka antaakin kritiikkiä, niin aina<br />

pitää muistaa korrekti kielenkäyttö. On oikeustapauksia,<br />

joissa on katsottu raskauttavaksi<br />

halventava puheenparsi, muistuttaa<br />

Ridanpää. ■<br />

P&O 6/2014<br />

11

Monta kysymystä<br />

eläkeuudistuksesta<br />

Teksti Rita Ridanpää<br />

Lakisääteisen työeläketurvan sisällöistä<br />

säädetään laeissa. Eläkejärjestelmän<br />

kehittämistä valmistellaan kuitenkin pitkälti<br />

työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä<br />

neuvotteluissa.<br />

Miksi? Koska Suomessa työntekijät ja työnantajat kustantavat<br />

järjestelmän maksamillaan työeläkemaksuilla,<br />

heidän edustajansa eli työmarkkinaosapuolet myös neuvottelevat<br />

eläke-eduista ja järjestelmän rahoituksesta.<br />

Ketkä ovat neuvotelleet? Tätä – vuoden 2017 – eläkeuudistusta<br />

ovat olleet neuvottelemassa Elinkeinoelämän keskusliitto<br />

EK ja KT Kuntatyönantajat työnantajien edustajina sekä Suomen<br />

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö<br />

STTK ja korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava työntekijöiden<br />

edustajina. Myös valtio osallistuu neuvotteluihin.<br />

Työmarkkinakeskusjärjestöt – Akavaa lukuun ottamatta –<br />

pääsivät 26.9.2014 sopimukseen työeläkejärjestelmän kehittämisestä.<br />

Akava jäi siis eläkeratkaisun ulkopuolelle.<br />

Mitä tapahtuu nyt neuvotteluratkaisun jälkeen? Saavutettu<br />

neuvotteluratkaisu käynnistää sosiaali- ja terveysministeriössä<br />

lainvalmistelun, jonka aikana ratkaistaan uudistuksen yksityiskohdat.<br />

Myös ratkaisun yhteensovittaminen julkisen sektorin<br />

erityispiirteisiin arvioidaan erikseen jatkovalmistelun yhteydessä.<br />

Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät<br />

hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti kevään<br />

2015 eduskuntavaalien (19.4.2015) jälkeen ja lait tulevat voimaan<br />

viimeistään vuoden 2017 alusta. Siirtymäaikojen vuoksi<br />

koko uudistus tulee voimaan kuitenkin asteittain vuoteen 2025<br />

mennessä.<br />

Mitä tämä päätös tarkoittaa niille ”vanhoille poliisimiehille”,<br />

jotka ovat aikoinaan tehneet sopimuksen 58 vuoden<br />

eläkeiästä tai voivat jäädä eläkkeelle kumotun eroamisikäjärjestelmän<br />

siirtymäsäännöksen mukaisesti?<br />

Eläkeratkaisu on rakennettu pääasias sa yksityisalojen eläkejärjestelmän<br />

pohjalta. Sen muutokset heijastuvat kuitenkin myös<br />

muihin eläkejärjestelmiin kuten valtion eläkelakiin. Muutoksen<br />

tarkemmat vaikutukset julkisen sektorin eläkkeisiin selviävät<br />

kuitenkin vasta eläkeuudistuksen jatkovalmistelussa.<br />

Eläkesopimuksessa todetaan, että eläkeiän korotus koskee<br />

julkisen sektorin eläkejärjestelmiä siltä osin, kun henkilöiden oikeus<br />

vanhuuseläkkeeseen määräytyy tällä hetkellä voimassa olevien<br />

yleisen, joustavaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavien (63–<br />

68 vuoden) säännösten mukaan.<br />

Edellä mainitun sopimuskirjauksen SPJL tulkitsee siten,<br />

ettei eläkeiän korotus koske henkilöitä, jotka ovat oikeutettuja<br />

58 vuoden alempaan ammatilliseen eläkeikään tai jotka voivat<br />

eroamisikäjärjestelmän poistamista koskevan siirtymäsäännöksen<br />

perusteella jäädä eläkkeelle kumotussa eroamisiässään.<br />

Työeläkeuudistuksen aikataulu<br />

Sopimus<br />

syntyy<br />

26.9.2014<br />

STM:n<br />

Lainvalmistelu<br />

2014 2015<br />

Työeläkeuudistuksesta neuvottelevat työmarkkina<br />

keskusjärjestöt. Työeläkeuudistuksen aikataulusta<br />

on sovittu syksyn 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksessa.<br />

Neuvottelutuloksen takarajaksi<br />

on sovittu syksy 2014. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt<br />

asettivat neuvotteluryhmän valmistelemaan<br />

uudistusta. STTK:n puolelta pääneuvottelijana<br />

työeläkeuudistuksessa toimii edunvalvontajohtaja<br />

Minna Helle. Työryhmä raportoi työstään<br />

työmarkkinoiden johtoryhmälle, jossa ovat edustettuna<br />

kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt (SAK,<br />

STTK, Akava, EK, KT, VTML, Kirkon työmarkkinalaitos).<br />

Eduskuntavaalit<br />

19.4.2015<br />

12 P&O 6/2014

Lyhyesti<br />

Jatkossakin eläke on sitä parempi, mitä<br />

pidempään työskentelee. Karttumamuutokset<br />

tulevat voimaan 1.1.2017.<br />

Eläkettä karttuu jatkossa jo 17-vuotiaana<br />

tehdystä työstä eli vuotta aikaisemmin<br />

kuin nykyisin. Eläkettä karttuu<br />

vanhuuseläkkeen yläikärajaan<br />

saakka tehdystä työstä. Eläkettä kertyy<br />

jatkossakin 1,5 prosenttia palkasta.<br />

Vanhuuseläkkeen alaraja nousee<br />

asteittain siten, että se on 65 vuotta<br />

vuonna 2027. Myös yläraja nousee<br />

ja on 70 vuotta vuonna 2027. Vanhuuseläkeikä<br />

säilyy siis joustavana.<br />

Vanhuuseläkkeen alaraja nousee<br />

kolmen kuukauden portaissa vuosittain.<br />

Ensimmäisenä korotus koskee<br />

vuonna 1955 syntyneitä. Heidän alin<br />

eläkeikänsä on siis 63 vuotta ja kolme<br />

kuukautta. Vuonna 1956 syntyneillä<br />

alin eläkeikä on 63 vuotta ja kuusi<br />

kuukautta. Tästä eteenpäin alin eläkeikä<br />

nousee vuosittain siten, että se<br />

on 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä.<br />

Ennen vuotta 1955 syntyneiden vanhuuseläkeikä<br />

säilyy ennallaan eli se on<br />

63–68 vuotta.<br />

Vanhuuseläkeikää koskevat muutokset<br />

eivät koske niitä, jotka ovat<br />

syntyneet ennen vuotta 1955. Uudistuksella<br />

ei muuteta myöskään julkisen<br />

sektorin henkilökohtaisia tai ammatillisia<br />

eläkeikiä. Julkisen sektorin<br />

työnantajat ja palkansaajia edustavat<br />

pääsopijajärjestöt arvioivat jatkovalmistelun<br />

yhteydessä erikseen, miten<br />

sopimus yhteensovitetaan julkisen<br />

sektorin eläkejärjestelmien erityispiirteisiin.<br />

Arviointi tehdään yhdessä sosiaali-<br />

ja terveysministeriön kanssa.<br />

(Lähde: STTK)<br />

SPJL ei kuitenkaan ole vielä saanut tälle tulkinnalleen vahvistusta.<br />

Eläkeratkaisulla voi kuitenkin olla muita vaikutuksia näidenkin<br />

henkilöiden eläkkeisiin.<br />

Pitkän työuran raskaissa ja kuluttavissa töissä<br />

Pitkän työuran raskaissa ja kuluttavissa töissä tehneillä on jatkossa<br />

mahdollisuus hakea työuraeläkettä 63-vuotiaana. Työuraeläke<br />

pehmentää eläkeiän noston vaikutusta töissä, joissa ei voi<br />

pitää kohtuullisena, että työssä enää jatkaa. Työuraeläke on yksilöllinen<br />

eli siinä tarkastellaan hakijan omaa työuraa sekä mahdollisuuksia<br />

selviytyä nykyisessä työssä. Työuran pituus tai tietyllä<br />

ammattialalla työskenteleminen eivät yksin takaa työuraeläkkeen<br />

saamista.<br />

Työuraeläkkeen edellytyksenä on vähintään 38 vuoden työura<br />

rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavissa töissä. Äitiys-,<br />

isyys- ja vanhempainvapaita lasketaan mukaan enintään kolmen<br />

vuoden ajalta. Myös nykyisen työn on oltava raskasta. Tarkastelussa<br />

ovat mukana sekä fyysiset että psykososiaaliset kuormitustekijät.<br />

Työuraeläkkeen myöntämisen edellytykset ovat lievemmät<br />

kuin työkyvyttömyyseläkkeen.<br />

Työuraeläkkeen taso on eläkkeen myöntämiseen saakka kertynyt<br />

eläke, joten se on tasoltaan pienempi kuin vanhuuseläke.<br />

Tulevaa aikaa ei lasketa mukaan, joten eläkkeen taso jää alemmaksi<br />

kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.<br />

Työuraeläkkeen yksityiskohdat ratkaistaan jatkovalmistelussa.<br />

(Lähde: STTK) ■<br />

HE ja eduskuntakäsittely<br />

Syksy 2015<br />

Toimeenpanon<br />

valmistelua<br />

Karttumamuutokset,<br />

tavoite-eläkeikä ja<br />

osittainen vanhuuseläke<br />

voimaan<br />

• Vanhuuseläkeikä alkaa<br />

nousta 3 kk/ikäluokka<br />

• Työuraeläke käyttöön<br />

2016 2017 2018<br />

Uudistus<br />

voimaan<br />

1.1.2017<br />

P&O 6/2014<br />

13

Luottamustehtävissä<br />

Toimittanut ja kuva: Katja Almgren<br />

Työ<br />

Olen ollut maaoikeudessa töissä 25 vuotta, mikä kertoo<br />

siitä, että olen pitänyt ja pidän edelleen työstäni.<br />

Maaoikeudessa isoimmat tapaukset liittyvät tilanteisiin,<br />

joissa junarataa tai moottoritietä varten lunastetaan<br />

maita. Ne herättävät eniten tunteita ja ovat<br />

juuri niitä asioita, jotka päätyvät lehtien palstoille.<br />

Maaoikeuteen ei saa suoraan valittaa, vaan aina<br />

pitää olla viranomaisen (esimerkiksi kunnan tai<br />

Maan mittauslaitoksen) ratkaisu, josta valitetaan.<br />

Yksittäiset henkilöt ja asianajajat tekevät maaoikeuteen<br />

edelleen omat valituksensa, ja se tuo haastetta<br />

ja värikkyyttä meidän juttuihin. Maaoikeuden ratkaisuista<br />

pyydetään valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.<br />

Maaoikeus yhdistyi käräjäoikeuteen vuonna<br />

2002. Olin aiemmin Vantaan maaoikeuden ainoa<br />

sihteeri ja käräjäoikeuteen siirryttyämme sihteereitä<br />

tuli yhteensä kolme. Muutos oli tervetullutta, koska<br />

aiemmin töilleni ei ollut sijaista. Jos määräajat menivät<br />

umpeen, piti siirtää lomia tai tulla sairaanakin<br />

töihin. Nyt toimin maaoikeuden vastuutuomarin sihteerinä,<br />

mutta myös sijaistan osastollani, jolloin pääsen<br />

tekemään käräjäoikeuden puolenkin töitä.<br />

Ay-toiminta<br />

OHK:n ruotsinkielisten jäsenten luottamusmiehenä<br />

aloitin huhtikuussa, kun oikeushallinnon alan luottamusmiesorganisaatio<br />

uudistui. SPJL:n pääluottamusmies<br />

Pirjo Lappalaisen kannustuksesta päätin asettua<br />

ehdolle.<br />

Toivottavasti minuun uskallettaisiin ottaa reippaasti<br />

yhteyttä, vaikka työskentelenkin itse maaoikeudessa.<br />

Saan luottamustoimeeni apuja muilta hallinnonalan<br />

luottamusmiehiltä, joten minulle voi soittaa<br />

kaikki ruotsinkieliset jäsenet, työskentelivätpä<br />

he sitten missä virastossa tahansa.<br />

Työhyvinvointi<br />

Vantaalla on hyvä yhteishenki, vaikka täälläkin työt<br />

ovat lisääntyneet ja kiire pukkaa päälle. Se näkyy<br />

ja ihmiset väsyvät paineen alla, mikä on ihan ymmärrettävää.<br />

Onneksi olemme jaksaneet tsempata<br />

toinen toisiamme ja siksi kuuluu edelleen nauruakin<br />

tauoilla.<br />

Meillä on erilaisia ryhmiä, esimerkiksi juoksuryhmä,<br />

jalkapalloryhmä, rentoutusryhmä ja kirjallisuuspiiri,<br />

joten täällä yritetään panostaa työhyvinvointiin.<br />

Omakustanteisesti kävimme työporukalla<br />

muutama viikko sitten teatterissa katsomassa esityksen<br />

”Housut pois”.<br />

Minä<br />

Kasvoin lapsuuteni ruotsinkielisessä kodissa ja opin<br />

suomea vasta avioiduttuani parikymppisenä. Erilaisia<br />

tilanteita on sattunut vuosien varrella, joten olen<br />

oppinut nauramaan itselleni.<br />

Työskentelin ennen maaoikeutta muun muassa<br />

verovirastossa ja meillä oli työkaverin kanssa kilpailu,<br />

kumman vaativa ja hitaasti nuppunsa avaava<br />

kiinanruusu kukkii ensimmäisenä. Yhtenä aamuna<br />

tullessani töihin huomasin, että kukka oli avannut<br />

ensimmäisen nuppunsa. Riensin kahvihuoneeseen<br />

huutaen, että ”hähää, mun nuppi kukkii jo!” Olen<br />

saanut kuulla siitä pitkään vielä sen jälkeenkin.<br />

Vapaa-aika<br />

Työ maaoikeudessa on niin aikataulutettua, etten halua<br />

vapaa-ajalle kalenteroituja harrastuksia. En siis<br />

oikeastaan harrasta tällä hetkellä mitään, mutta olen<br />

silti jatkuvasti menossa, ja innostun uusista asioista.<br />

Käymme ystävien kanssa paljon näyttelyissä ja teatterissa<br />

ja milloin missäkin.<br />

Kotinaapuriini muutti viime joulukuussa nuoripari.<br />

Puolen vuoden jälkeen muutosta satuin heidän<br />

kanssaan juttusille ja he olivat aivan ihmeissään, että<br />

ihanko asun siellä, kun eivät olleet nähneet minua<br />

kertaakaan. Hörhellän kaikenlaista, joten en taida<br />

olla paljon kotona!<br />

Minusta tuli vasta äskettäin tuplamummi. Tyttäreni<br />

ilmoitti, että jatkossa villasukat pitää olla kunnon<br />

villasukkia kantapäitä myöten. Nyt olen sitten<br />

harjoitellut, mutta kun ohjeet ovat niin kummallisia<br />

”nostetaan ja poimitaan”, minä kun olen tottunut,<br />

että marjoja poimitaan ja perunoita nostetaan! ■<br />

14 P&O 6/2014

”Toivottavasti<br />

minuun<br />

uskallettaisiin<br />

ottaa reippaasti<br />

yhteyttä, vaikka<br />

työskentelenkin itse<br />

maaoikeudessa.”<br />

Alice Utriainen, 55<br />

Työpaikka:<br />

Vantaan käräjäoikeus, maaoikeus<br />

Tehtävä:<br />

käräjäsihteeri, maaoikeuden<br />

vastuutuomarin sihteeri<br />

Ay-toiminta:<br />

OHK:n ruotsinkielisten jäsenten<br />

luottamusmies.<br />

P&O<br />

6/2014<br />

15

Nyt saa jo riittää<br />

Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng<br />

Kun valtionhallinnon henkilöstö on huolissaan oikeusturvasta ja<br />

työturvallisuudesta, tulisi päättäjien kuunnella näitä ammattilaisia<br />

erityisen herkällä korvalla. Nyt poliisit, poliisin toimihenkilöstö,<br />

oikeuslaitoksen ja hätäkeskuksen ammattilaiset ärähtävät, että<br />

jatkuvat resurssivähennykset saavat jo riittää. Jäsenistä<br />

kummunnut marssihalu toteutetaan marraskuussa.<br />

Vanhempi konstaapeli Janne Niiniharju<br />

kertoo, että ajatus marssista<br />

lähti liikkeelle sosiaalisessa mediassa<br />

virkaveljien ja -siskojen joukossa velloneesta<br />

tyytymättömyydestä ja huolesta<br />

tilanteeseen työpaikoilla. Päättäjien puheet<br />

poliisiorganisaatioon kohdistuvista<br />

lisäleikkauksista eivät olleet kenenkään<br />

mielestä mahdollisia enää toteuttaa ilman<br />

Suomen sisäisen turvallisuuden tason merkittävää<br />

laskua.<br />

– Joku heitti idean jonkinlaisesta mielenilmauksesta,<br />

mutta asia jäi vaille vetäjää.<br />

Päätin ottaa asian hoitaakseni, ja vein<br />

idean eteenpäin liittoon. Kävin ensin neuvottelemassa<br />

asiasta ja sen toteutumismahdollisuuksista<br />

SPJL:n toimistolla Suhosen,<br />

Lassilan, ja Tiaisen kanssa. Neuvottelun<br />

jälkeen tulimme siihen tulokseen,<br />

että asia pitää hyväksyttää liiton hallituksella<br />

ja valtuustolla. Esittelin asian sähköpostitse<br />

SPJL:n hallitukselle, joka otti mielenilmauksen<br />

asialistalleen kokouksessa.<br />

Kokouksessaan hallitus päätyi kannattamaan<br />

asiaa. Tämän jälkeen esittelin asian<br />

henkilökohtaisesti Kokkolassa keväällä<br />

2014 valtuustolle, joka hyväksyi asian sadan<br />

prosentin kannatuksella.<br />

Henkilöstön suurin murheen aihe on<br />

jatkuvasti heikkenevät resurssit. Poliisiorganisaation<br />

henkilöstö tekee töitä jaksa-<br />

1976<br />

Itsenäisen Suomen ensimmäinen<br />

poliisilakko alkoi<br />

helmikuussa. Järjestys säilyi<br />

maassa kuitenkin koko lakon<br />

ajan melko hyvänä. Lakko<br />

päättyi 1. maaliskuuta.<br />

2000<br />

Vetoomuskulkue poliisien<br />

palkkauksen puolesta järjestettiin<br />

Helsingin Senaatintorilta<br />

Eduskuntatalolle 23.11.2000.<br />

Adressin luovutettiin ministeri<br />

Itälälle. Liitto tuki adressikeräystä.<br />

16 P&O 6/2014

Käräjäoikeuden henkilökunta järjesti<br />

puolenpäivän aikaan mielenilmauksen<br />

oikeustalon edustalla<br />

24.9. Mielenilmauksessa ei ole<br />

kysymys palkasta tai muista työsuhteen<br />

ehdoista vaan se kohdistuu<br />

poliittisiin päättäjiin. Mielenilmauksella<br />

vastustettiin oikeuslaitokseen<br />

kohdistuvia toimintamäärärahojen<br />

leikkauksia.<br />

Seuraaville vuosille esitetyt<br />

leikkauk set tarkoittavat väistämättä<br />

kansalaisten oikeusturvan<br />

heikentymistä.<br />

misen äärirajoilla, mutta loppua säästöille<br />

ei näy. Päättäjien on kuultava sisäisen turvallisuuden<br />

ammattilaisten huolestunut<br />

mielipide asioiden nykytilasta.<br />

– Kun menemme kertomaan huolemme<br />

suurella joukolla ja näyttävästi, ei<br />

esittämiämme tosiasioita voida enää ohit-<br />

taa tunnustamatta sitä tosiasiaa, että<br />

kansalaisten turvallisuus on jo nyt kovin<br />

kevyissä kantimissa. Suomen sisäinen<br />

turvallisuus tarvitsee lisää ammattilaisia<br />

tekijöikseen.<br />

Kentän tunnelmat mielenilmauksen<br />

suhteen ovat odottavat. Moni on<br />

kertonut olevansa iloinen, kun ”vihdoinkin<br />

asioille tehdään jotain”, kertoo<br />

Niinharju ja jatkaa:<br />

– Olen itse panostanut asiaan<br />

paljon, ja niin on liittokin. Mitä runsaampi<br />

osanotto marssilla on, sen suurempi on<br />

asian saama huomio niin kansalaisten kuin<br />

päättäjienkin keskuudessa. Minulla on<br />

marssista kokonaisuutena erittäin positiiviset<br />

tunnelmat. Asia on saanut kauttaaltaan<br />

erittäin myönteisen vastaanoton, ja<br />

uskon marssille tulevan osallistujia runsain<br />

mitoin. Arvioin marssille tulevaksi<br />

useita satoja osanottajia. Toivon tuhatta<br />

osallistujaa. ■<br />

”Suomen sisäinen<br />

turvallisuus<br />

tarvitsee lisää<br />

ammattilaisia”<br />

Marssi – sisäisen turvallisuuden puolesta<br />

SPJL:n Marssi toteutuu 19.11.2014 Helsingissä. Marssin jälkeen on mahdolli-<br />

suus osallistua Lauttasaaren Kesäkodilla tapahtuvaan palautetilaisuuteen, jonne<br />

on bussikuljetus. Marssista informoidaan tarkemmin aluetoimikuntien kautta.<br />

2007<br />

SPJL tuki työttömien poliisien<br />

mielenosoitusta Kolmen sepän<br />

patsaalla Helsingissä 9.3.2007.<br />

2013<br />

Poliisit järjestivät harvinaisen<br />

mielenilmauksen 20.3.2013. Noin<br />

50 liikennepoliisia osoitti mieltään<br />

liikkuvan poliisin lakkauttamista<br />

vastaan Malmin poliisitalon edessä<br />

Helsingissä.<br />

P&O 6/2014<br />

17

Monimutkaistuva<br />

toimintaympäristö<br />

vaatii uutta osaamista<br />

Teksti: Mia Hemming<br />

Poliisilta odotetaan yhä enemmän yhteistoimintaa muiden<br />

turvallisuustoimijoiden kanssa. Myös uudet rikostyypit ovat<br />

tuoneet poliisille uusia haasteita.<br />

Turvallisuusongelmien ratkaiseminen<br />

ja rikollisuuden ennaltaestäminen<br />

edellyttävät poliisilta enenevästi<br />

yhteistyötä viranomaisten, yritysten<br />

ja järjestöjen kanssa. Tutkimusjohtaja<br />

Vesa Muttilainen Poliisiammattikorkeakoulusta<br />

kertoo, että yhteistyö korostuu<br />

esimerkiksi laittoman maahanmuuton<br />

ja ympäristörikosten torjunnassa.<br />

– Enää ei yhteistyötä tehdä pelkästään<br />

poliisitoiminnan kehyksessä – tarvitaan<br />

uudenlaista ajattelua yhteistyöstä<br />

yhteistoimintana muiden toimijoiden<br />

kanssa. Myös taloudelliset tavoitteet erityisasiantuntemuksen<br />

tarpeen lisäksi vaativat<br />

voimavarojen yhdistämistä, Muttilainen<br />

sanoo.<br />

Muttilainen on toimittanut yhdessä<br />

erikoistutkija Vesa Huotarin kanssa vastikään<br />

julkaistun katsauksen poliisin toimintaympäristöstä.<br />

Katsaus jatkaa aiemmin<br />

käynnistettyä poliisin toimintaympäristön<br />

seuranta- ja ennakointityötä. Ensimmäinen<br />

julkaisu ilmestyi vuonna 2012.<br />

Katsauksessa todetaan, että poliisin<br />

toimintaan lähitulevaisuudessa vaikuttavat<br />

erityisesti uudenlaiset osaamisvaatimukset.<br />

Yhteistyöosaamisen lisäksi tulee<br />

poliisin osaamista kehittää uusien rikostyyppien<br />

edellyttämän osaamisen suuntaan.<br />

Esimerkiksi harmaa talous, ihmiskauppa,<br />

tietoverkkorikollisuus ja järjestäytynyt<br />

rikollisuus vaativat uutta osaamista.<br />

Sitä edellyttää myös esimerkiksi<br />

kyberturvallisuus, jolla pyritään sähköisesti<br />

verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen.<br />

– Jatkuvasti tulee uusia turvallisuusongelmia<br />

ratkaistaviksi, ja samaan aikaan<br />

vanhat turvallisuutta uhkaavat asiat eivät<br />

ole kadonneet. Rahapelirikokset internetissä<br />

ovat tulleet tehtävien joukkoon, kun<br />

taas rattijuopumuksen valvonta on jo tuttua<br />

toimintaa. Kansainvälinen korruptio<br />

on globaalistuneen yhteiskunnan uusia ilmiöitä,<br />

ja vanhat rikollisuustyypitkin ovat<br />

saaneet uusia piirteitä. Esimerkiksi muuntohuumeet<br />

muuttavat huumemarkkinoita.<br />

Koulutuksessa huomioitava<br />

myös asiantuntijatehtävät<br />

Poliisilta vaaditaan myös yhä enemmän<br />

osaamista hyödyntää monenlaista tietoa<br />

ja arvioida sen laatua. Vesa Muttilaisen<br />

mukaan poliisin työssä on ollut hyvin<br />

vahvasti mukana ajatus, että työ tekijäänsä<br />

opettaa.<br />

– Tulevaisuudessa on kuitenkin hyödynnettävä<br />

myös tutkimus- ja kehittämisprojektien<br />

tietoja sekä muiden maiden<br />

ja organisaatioiden kokemuksia, Muttilainen<br />

huomauttaa.<br />

Myös poliisikoulutuksen tärkeimpänä<br />

osana on pidetty käytännön harjoittelua.<br />

Valmistuneet poliisit ovat kokeneet käytännön<br />

harjoittelun Poliisiammattikorkeakoululla<br />

ja työharjoittelu- ja kenttäjaksot<br />

poliisilaitoksilla erittäin tärkeiksi.<br />

– Uudistuneen poliisikoulutuksen valmisteluvaiheessa<br />

esiintyi huolta käytännön<br />

harjoittelun vähenemistä, mutta vaikutukset<br />

jäävät nähtäviksi. On liian aikaista<br />

puhua uudistuksen seurauksista –<br />

sitä päästään tutkimaan vasta, kun perspektiivi<br />

on pidempi. Tietoa tarvitaan esimerkiksi<br />

siitä, miten uudistettu koulutusrakenne<br />

vastaa sekä kenttätyön että poliisitoimen<br />

asiantuntijatehtävien vaatimuksia.<br />

Organisaatiolähtöiset<br />

stressitekijät lisääntyneet<br />

Poliisissa kokemus oman osaamisen riittämättömyydestä<br />

on kuitenkin vähentynyt<br />

huolimatta uusista osaamisvaatimuksista.<br />

Sen sijaan organisaatiolähtöiset<br />

stressitekijät ovat puolestaan lisääntyneet.<br />

Niitä ovat esimerkiksi johtamisen<br />

ongelmat, huono tiedonkulku ja avoimuuden<br />

ongelmat, byrokratia, paperisota<br />

ja hierarkisuus. Vesa Muttilainen muistuttaa,<br />

että yleistrendi poliisin sisällä on<br />

kuitenkin kohti matalampia organisaatioita.<br />

– Esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulussa<br />

sekä keskusrikospoliisissa on vähennetty<br />

esimiestasoja, Muttilainen mainitsee.<br />

18 P&O 6/2014

Vesa Muttilainen kertoo, että katsauksen kolmena tarkastelukehyksenä on poliisityö ja organisaatio, poliisitoiminta sekä poliisi yhteiskunnassa.<br />

Painopiste on siten selkeästi poliisitoimessa perinteisemmän kriminologisen tarkastelukehyksen sijaan.<br />

– Myös jatkuvat organisaatiomuutokset<br />

kuormittavat työntekijöitä. Muutoksia<br />

lisäksi toimeenpannaan niin, ettei vielä<br />

tiedetä edellisen muutoksen seurauk sia<br />

kun jo seuraavaa aloitetaan.<br />

Organisaatiomuutokset ovat osaltaan<br />

vastauksia vaatimuksiin, jotka tulevat poliisitoimelle<br />

asetetuista taloudellisuuden,<br />

tehokkuuden ja tuloksellisuuden tavoitteista.<br />

Henkilöstömenoja on pyritty karsimaan<br />

vähentämällä sekä hallinto-, tukija<br />

johtotehtävissä toimivien henkilöiden<br />

että poliisilaitosten määrää. Poliisien tulisi<br />

toimia niukkenevilla resursseilla koventuvissa<br />

tulospaineissa ja vielä jaksaa työssään<br />

entistä iäkkäämmiksi. Muttilainen<br />

varoittaa, että jos ei vastaavasti vähennetä<br />

tehtäviä suhteessa resursseihin, niin<br />

poliisitoimessa toimivien kuorma kasvaa.<br />

– Lisäksi määräaikaiset pestit voivat<br />

kuormittaa aiheuttamalla epävarmuutta<br />

tulevaisuudesta. Minun yksikössäni on<br />

suurempi osa henkilöstöstä määräaikaisia<br />

ulkopuolisella rahoituksella ja pienempi<br />

osa vakituisia. Tutkijat työskentelevät hyvin<br />

pitkään määräaikaisissa projekteissa,<br />

sillä uudet tutkimusvirat ovat todella harvassa.<br />

Aina ulkopuolisen rahoitustilanteen<br />

kiristyessä ei voida taata niiden varassa<br />

olevien projektien jatkuvuutta.<br />

Töitä täytyy jakaa<br />

Organisaatiomuutosten lisäksi on jo turvauduttu<br />

esimerkiksi joidenkin tehtävien<br />

ulkoistamiseen taloudellisten tavoitteiden<br />

saavuttamisen tueksi. Muun muassa passit<br />

toimitetaan haettavaksi lähellä sijaitsevasta<br />

R-kioskista. Vesa Muttilainen lisää,<br />

että juoppojen kuskauksen ulkoistamisestakin<br />

puhutaan toistuvasti.<br />

– Toisin sanoen pohditaan, mitä tehdään<br />

ja mitä jätetään tekemättä ja mitä<br />

tehdään yhteistyössä muiden kanssa,<br />

Muttilainen tiivistää.<br />

– Myös teknologian käytöstä haetaan<br />

merkittävää toiminnan tehostumista. Parhaillaan<br />

on meneillään esimerkiksi EUhanke,<br />

jossa tutkitaan sosiaalisen median<br />

hyödyntämistä kriisitilanteissa kaksisuuntaisesti.<br />

Miten tapahtumapaikalle ensimmäisenä<br />

saapuvat kansalaiset voisivat lähettää<br />

tietoa viranomaisille, ja miten nämä<br />

voisivat ohjeistaa kansalaisia.<br />

Jos poliisitoimintaa raamittavat resurssit<br />

yllättäen kasvaisivat, Muttilainen miettii,<br />

että mihin silloin kannattaisi satsata.<br />

Olisiko kohteena esimerkiksi tietoverkkorikollisuuden<br />

torjunta? Vai suuntautuisivatko<br />

panostukset vaikkapa osaamisen<br />

kehittämiseen tai jopa poliisien määrän<br />

lisäämiseen? ■<br />

Katso lisää:<br />

Vesa Muttilainen & Vesa Huotari (toim.), Poliisin<br />

toimintaympäristö. Poliisiammattikorkeakoulun<br />

katsaus 2014. Poliisiammattikorkeakoulun<br />

raportteja 112. http://www.polamk.fi/<br />

poliisi/poliisioppilaitos/home.nsf/files/7F5<br />

D1EBE712AABF6C2257D3A0029EA8A/$file/<br />

Raportteja_112_web.pdf<br />

P&O 6/2014<br />

19

PÄÄLUOTTAMUSMIEHET<br />

Ryhmäkehityskeskustelut<br />

myös oikeushallinnon alalle<br />

Tärkeää on kirjata<br />

sovitut asiat ylös.<br />

Pirjo Lappalainen<br />

Oikeusministeriö<br />

Oikeusministeriön henkilöstöjohtamisen tukiryhmä<br />

on laatinut hallinnonalan virastojen<br />

käyttöön ryhmäkehityskeskustelumateriaalin.<br />

Materiaali on jaettu virastoihin oikeusministeriön<br />

oikeushallinto-osaston / keskusvirastojen<br />

kautta.<br />

Virastot voivat halutessaan<br />

ottaa käyttöön ryhmäkehityskeskustelu.<br />

Ne eivät kuitenkaan<br />

saa korvata henkilökohtaisia kehityskeskusteluja vaan<br />

ne on tarkoitettu täydentämään niitä.<br />

Miksi ryhmäkehityskeskusteluja tulisi käydä?<br />

Ryhmäkehityskeskustelu vahvistaa luottamusta<br />

ja yhteisöllisyyttä ryhmän jäsenten välillä.<br />

Niissä voidaan tutustua ryhmän jäsenten<br />

töihin ja vahvuuksiin sekä tapaan ajatella ja<br />

toimia. Ne auttavat tiedonkulussa, niissä voidaan<br />

luoda uusia toimintamalleja ja vaihtaa kokemuksia.<br />

Kun asioita käsitellään ryhmäkehityskeskustelussa<br />

yhdellä kertaa,<br />

säästetään myös työaikaa.<br />

Ryhmäkehityskeskusteluryhmän<br />

voi muodostaa organisaation<br />

jostain osasta, joilla on<br />

sama esimies. Siinä voi olla<br />

eri ammattiryhmien edustajia,<br />

jotka tekevät työtä<br />

yhdessä. Se voi olla työpari,<br />

tiimi tai jokin työryhmä.<br />

Keskustelun sisältö<br />

painottuu sen mukaan, minkälainen<br />

ryhmä on kyseessä ja minkälaiset<br />

ovat sen tavoitteet.<br />

Keskustelun vetämisestä vastaa<br />

esimies, tiimin vetäjä tai esimerkiksi<br />

työryhmän puheenjohtaja. Keskustelu painottuu niihin<br />

asioihin ja teemoihin, jotka ovat kyseiselle ryhmälle<br />

ajankohtaisia ja tärkeitä.<br />

Lähetetyssä ohjeistuksessa on todettu, että keskustelun<br />

aiheet ovat suuntaa antavia. Ryhmäkehityskeskustelussa<br />

voidaan tarkastella mennyttä kautta ja<br />

sitä, päästiinkö tavoitteisiin, mikä auttoi pääsemään<br />

niihin tai mikä oli haitannut sitä ja mitä mahdollisesti<br />

on korjattava. Vastaavasti tarkastellaan tulevaa<br />

kautta, määritellään uudet tavoitteet, vastuunjaot ja<br />

aikataulut. Käydään läpi, mitä erityisiä asioita on huomioitava<br />

tulevana kautena, mitkä tekijät edistävät tavoitteisiin<br />

pääsemistä tai mitkä haittaavat tavoitteiden<br />

saavuttamista, miten seurataan ja raportoidaan tavoitteiden<br />

toteutumista.<br />

Keskusteluissa voidaan tarkastaa ryhmän osaamista;<br />

mitkä ovat ryhmän tiedot ja taidot, ovatko ne<br />

ajan tasalla, miltä osin niitä tulisi kehittää ja miten<br />

ryhmän osaaminen voidaan varmistaa. Voidaan keskustella<br />

siitä, miten yhteistyö ryhmässä sujuu, mitkä<br />

ovat ryhmän omat pelisäännöt ja toimintatavat. Samalla<br />

mietitään miten voidaan kehittää yhteistyötä<br />

oman työyhteisön ja muiden yhteistyötahojen kanssa.<br />

Tärkeää on kirjata sovitut asiat, jotta niihin voidaan<br />

palata seuraavassa ryhmäkehityskeskustelussa.<br />

Tutkimuksia ja tutkielmia ryhmäkehityskeskusteluista<br />

on tehty Suomessa vain vähän ja maailmaltakin<br />

niitä löytyy niukasti. Tehdyissä tutkimuksissa ja tutkielmissa<br />

on todettu ryhmäkehityskeskustelujen kokemuksia<br />

hyviksi, mutta samalla on kiinnitetty huomiota<br />

siihen, että keskustelujen tulee olla avoimia ja<br />

vaikeistakin asioista pitää pystyä puhumaan.<br />

Parhaimmillaan ryhmäkehityskeskustelut lisäävät<br />

myös työhyvinvointia. ■<br />

20 P&O 6/2014

Vuorotteluvapaan<br />

yläikärajasta<br />

Vuorotteluvapaalakiin tuli 1.9.2014 alkaen muutoksia.<br />

Yksi muutoksista oli uusi 5a §, jolla säädettiin<br />

vuorotteluvapaalle jäämiselle yläikäraja.<br />

Muutoksesta uutisoitiin yleisesti siten, että vuorotteluvapaalta<br />

ei voi enää suoraan jäädä eläkkeelle.<br />

Tämä uutisointi on ohjannut niin vuorotteluvapaalle<br />

aikovia kuin uutta säännöstä virastoissa soveltavia<br />

henkilöitä joiltain osin vääriin johtopäätöksiin. Esimerkiksi<br />

58 vuoden ammatillisen eläkeiän omaaville<br />

on laskettu omia yläikärajoja pitäen lähtökohtana 58<br />

vuoden ikää. Vuorotteluvapaalle pääsemiselle on kuitenkin<br />

asetettu laissa vain yksi yläikäraja; 60 vuotta,<br />

eikä sekään koske aivan kaikkia.<br />

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on lain 1 §:n mukaan<br />

mm. edistää työntekijän työssäjaksamista. Jotkut<br />

ovat käyttäneet vuorotteluvapaata aikaistamaan<br />

poistumistaan työelämästä ajoittamalla vuorotteluvapaansa<br />

siten, että jäivät siltä suoraan eläkkeelle. Kun<br />

vuorotteluvapaan jälkeen ei ko. tilanteessa oltu enää<br />

töissä, lain ilmaisema tarkoitus työssä jaksamisen edistämisestä<br />

jäi toteutumatta. Tähän haluttiin muutosta<br />

ja vuorotteluvapaalle jäämiselle asetettiin yläikäraja<br />

(5a §); ”Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden<br />

päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija<br />

täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain<br />

mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä<br />

kolmella vuodella”.<br />

Tällä hetkellä työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen<br />

alaikäraja on 63 vuotta ja tästä seuraa,<br />

että vuorotteluvapaalle jäävän yläikäraja on nyt 60<br />

vuotta. Säännöstä yläikärajasta sovelletaan vuonna<br />

1957 ja sen jälkeen syntyneisiin. Tällaisessa tilanteessa<br />

vuorotteluvapaan viimeinenkin jakso päättyy käytännössä<br />

viimeistään vuotta ennen eläkkeelle jäämistä.<br />

Yläikäraja on kaikille sama riippumatta siitä, minkä<br />

eläkejärjestelmän piiriin henkilö kuuluu. Kun yläikäraja<br />

vuorotteluvapaalle jäävälle lasketaan työntekijän<br />

eläkelain mukaan, niin henkilö, jonka eläkeikä on esimerkiksi<br />

ammatillisen eläkejärjestelmän tai lisäeläkejärjestelmän<br />

ehtojen mukaan alempi<br />

kuin työntekijän eläkelain mukainen<br />

vanhuuseläkkeen alaikäraja, voi jäädä<br />

vanhuuseläkkeelle suoraan vuorotteluvapaalta.<br />

Käytännössä tämä tarkoittaa<br />

mm. sitä, että poliisimies, jolla on oikeus jäädä<br />

eläkkeelle 58 tai 60 vuoden iässä, voi jäädä eläkkeelle<br />

välittömästi vuorotteluvapaan jälkeen. Jos em.<br />

oikeuden omaavat poliisimiehet, jotka ovat<br />

syntyneet v. 1957 tai sen jälkeen, jatkavat<br />

virkauraansa, on myös heidän huomioitava<br />

säädetty yläikäraja; hekään eivät voi jäädä<br />

vuorotteluvapaalle yläikärajan ylitettyään.<br />

Työttömyyskassa Statian verkkosivuilla<br />

(www.statia.fi / Etuudet /<br />

Vuorottelu korvaus) on ajankohtaista<br />

tietoa vuorotteluvapaasta.<br />

Siellä kerrotaan myös muista<br />

vuorotteluvapaalakiin 1.9.2014<br />

voimaan tulleista muutoksista.<br />

Kannattaa avata myös<br />

”Usein kysyttyä” sivu,<br />

jossa on mm. vuorottelukorvauksen<br />

saajan muistilista.<br />

Vuorotteluvapaalaki<br />

31.12.2002/1305 ja<br />

viimeisimpiin muutoksiin<br />

liittyvä hallituksen esitys<br />

HE 36/2014 löytyy<br />

mm. Finlexin verkkosivuilta.<br />

■<br />

Vuorotteluvapaalle<br />

pääsemiselle on laissa<br />

yksi yläikäraja; 60 vuotta.<br />

Pekka Lassila<br />

Sisäministeriö<br />

P&O 6/2014<br />

21

Silmäkirurgi Juhani Pietilä kuvailee leikkauksen vaiheita asiakkaalleen Eija Välimäelle.<br />

Näköaisti kovassa käytössä<br />

Teksti: Tanja Seppänen. Kuvat: Katja Almgren<br />

Näköaistimme on tablettien ja älypuhelimien<br />

aikana kovassa käytössä.<br />

Jatkuva tarkentaminen ruudulle<br />

kuitenkin rasittaa silmiä. Likinäköisyys<br />

näyttääkin olevan maailmanlaajuisesti lisääntymässä.<br />

Meillä Suomessa väes töstä<br />

noin 38 prosenttia on likinäköisiä, kun<br />

Ruotsissa ja Tanskassa sama luku on noin<br />

33–35 prosenttia.<br />

Femtolasikin silmäkirurgi, dosentti Juhani<br />

Pietilän arvion mukaan Suomessa<br />

tehdään vuosittain noin 15 000–17 000<br />

taittovirheen korjausleikkausta lasertekniikalla.<br />

Suomessa ensimmäisenä alalla<br />

vuonna 1991 aloittanut Pietilä on havainnut,<br />

että nykyisin leikkaukseen tullaan<br />

useimmiten piilolinssien aiheuttaessa<br />

ongelmia. Osa taas ei halua käyttää laseja<br />

esimerkiksi urheillessa ja pieniä lapsia hoitaessa.<br />

Vastaanotolle hakeutuu myös nuoria,<br />

jotka ovat hakemassa merenkulun, armeijan,<br />

poliisin tai palomiehen ammattiin.<br />

– Jokaisen tilanne käydään läpi hoitoarviossa.<br />

Tämän jälkeen tehdään esitutkimus,<br />

jossa kummastakin silmästä määritetään<br />

14 arvoa.<br />

– Silmän pinta on kuin jäätelötötterö.<br />

Pinnalla voi olla useita huippuja. Kun silmälaseilla<br />

voi korjata kaksi taittovikaa, laserleikkauksella<br />

voidaan hoitaa kuusi erilaista<br />

taittovirhetasoa, Pietilä havainnollistaa.<br />

Useita vaihtoehtoja<br />

ikänäön korjaukseen<br />

Vanhetessamme mykiön kyky tarkentaa<br />

alkaa heiketä. Ikänäöksi kutsuttu vaihe<br />

ilmaantuu noin 43 vuoden iässä ja etenee<br />

lähes 70 ikävuoteen asti. Ikänäköä on<br />

korjattava asteittain, tehtiin korjaus sitten<br />

silmälaseilla tai laserleikkauksella.<br />

Työ ja harrastukset vaikuttavat siihen,<br />

miten ikänäkö kannattaa korjata. Päätetyötä<br />

tekevän haasteena on näytölle näkeminen.<br />

Taittovioista riippuen ratkaisuja<br />

voivat olla kaksi- tai kolmiteholasit. Laserleikkauksella<br />

voidaan korvata kaksiteholasit,<br />

jolloin leikattu yleensä näkee lähelle<br />

ja kauas. Kolmannelle etäisyydelle, kuten<br />

päätteelle näkemiseen, tarvitaan joka tapauksessa<br />

silmälasit. Poliisin päätetyölasien<br />

työnantajakorvauksista voi lukea<br />

lisää P&O-nettilehdestä.<br />

Leikkausten riskit mietityttävät<br />

Tekniikan kehittymisen myötä leikkauksen<br />

yleisin sivuvaikutus on Pietilän mielestä<br />

silmien kuivuminen. Leikkaus sijoit-<br />

22 P&O 6/2014

tuu nykyisin syvemmälle sarveiskalvoon,<br />

jolloin kalvolta tuhoutuu vähemmän hermopäätteitä.<br />

– Alkuun liki kaikki käyttävät silmätippoja.<br />

Noin kolme viidestä käyttää silmätippoja<br />

leikkauksen jälkeen. Oire helpottaa<br />

yleensä kolmessa-neljässä viikossa.<br />

Vaikeaa kuivumisongelmaa jää noin yhdelle<br />

prosentille, Pietilä kertoo.<br />

Taittovirheleikkauksia tarjoavien yritysten<br />

sivuilla mainitaan vaihtelevasti<br />

leikkausten haitoista ja niiden pysyvyydestä.<br />

Silmäleikkaus, kuten mikään leikkaus,<br />

ei ole riskitön. Leikkauksen jälkeisiin<br />

riskeihin voi kuulua hämäränäön heikkenemistä,<br />

häikäistymistä ja sarveiskalvon<br />

pintakerroksen kasvua läpän alle.<br />

– Ymmärrän, että osaa riskit mietityttävät.<br />

Esitutkimusten yhteydessä kerrotaan<br />

riskeistä, Pietilä painottaa. Hänen<br />

oma arvionsa on, että noin 98 prosentissa<br />

leikkauksista päästään tavoitearvoon.<br />

Tämä on ± 0.50 D. Kaksi prosenttia tarvitsee<br />

uusintaleikkauksen.<br />

Vuonna 2013 Potilasvakuutuskeskukselle<br />

jätettiin yhteensä 11 korvaushakemusta<br />

silmän taittovirheleikkauksista.<br />

Korvaus myönnettiin näistä kuudelle.<br />

Hakemusten määrä on vaihdellut vuosina<br />

2008–2013 kahdeksasta kuuteentoista.<br />

Korvausta ei voi saada Suomen ulkopuolella<br />

tehdystä leikkauksesta.<br />

Näönkorjauksen edut<br />

Työturvallisuuden ja työergonomian kannalta<br />

silmien laserleikkaus voi olla hyödyllistä.<br />

Kentällä työskenteleville poliiseille<br />

lasien huurtuminen, hajoaminen tai<br />

katoa minen on työturvallisuusriski, joka<br />

tulee esiin etenkin kontaktitilanteissa. Laserleikkaus<br />

voi mahdollistaa silmälaseista<br />

luopumisen osin tai kokonaan.<br />

Päätetyötä esimerkiksi hätäkeskuksissa<br />

tai oikeushallinnon alalla tekeville<br />

näön korjaus voi samalla tarkoittaa työergonomian<br />

parantumista. Päätteellä työskennellessä<br />

silmät tekevät jatkuvaa tarkennustyötä,<br />

joka rasittaa silmiä. Varsinkin<br />

ikänäöstä kärsivälle tämä saattaa aiheuttaa<br />

silmien väsymistä, päänsärkyä<br />

tai silmien kuivumista. Näönkorjauksen<br />

myötä silmiin kohdistuva rasitus vähenee.<br />

Samalla hyvässä työasennossakin on helpompaa<br />

pysyä.<br />

Silmien korjausleikkauksia tekevä<br />

Femtolasik tarjoaa SPJL:n jäsenille 10 prosentin<br />

alennuksen. ■<br />

P&O 6/2014<br />

23

Toteutuuko työturvallisuus<br />

yhteispartioinnissa?<br />

Ruotsin ja Suomen poliisin yhteistyötä länsirajalla halutaan tiivistää<br />

yhteispartiointihankkeella. Lapin aluetoimikunta on vakavasti<br />

huolestunut virkamiehen oikeusturvan ja työturvallisuuden<br />

toteutumisesta hankkeessa. Myös heidän edustamansa henkilöstö<br />

suhtautuu erittäin varauksellisesti hankkeeseen.<br />

Teksti ja kuvitus: Tanja Seppänen<br />

apin aluetoimikunta on useaan ot-<br />

ottanut asian esiin. Touko-<br />

-Lteeseen<br />

kuussa aluetoimikunta ilmaisi syvän huolensa<br />

yhteispartiointihankkeesta kirjallisessa<br />

esityksessään SPJL:n hallitukselle ja<br />

Lapin poliisilaitoksen johdolle. Eroja löytyy<br />

paitsi laeista, myös toimintatavoista ja<br />

-kulttuurista sekä voimankäyttöön liittyvistä<br />

asioista, aluetoimikunnan puheenjohtaja<br />

Anitta Nikupeteri perustelee.<br />

– Koska asumme rajan pinnassa, yhteistyötä<br />

Ruotsin kanssa on ollut jo pitkään<br />

ja näin pitää ollakin. Aluetoimikunta<br />

on huolissaan, koska kyseessä on kaksi eri<br />

valtiota, joiden pitäisi harmonisoida useita<br />

lakeja ennen kuin ajatellaankaan partioinnin<br />

aloittamista. Oikeusturva- ja työturvallisuusasioiden<br />

on oltava kunnossa, samoin<br />

viestintäjärjestelmien.<br />

– Miten tapahtuu mahdollisen työtapaturman<br />

ja esinevahingon korvausmenettely<br />

toisessa maassa tai mahdollisen oikeusprosessin<br />

oikeusapu yksittäisen poliisimiehen<br />

osalta?<br />

Hanke koskettaa yhteensä 120 poliisia,<br />

joista 60 on Suomesta ja 60 Ruotsista.<br />

Hankkeeseen osallistuu kenttäväkeä Ke-<br />

24 P&O 6/2014

Toimiminen virkamiehenä<br />

virkavastuulla vieraassa maassa<br />

edellyttää virkakielen puhumista<br />

ja ymmärtämistä.<br />

mistä Muonioon, kenttäjohtajia muualta<br />

Lapin poliisilaitoksen alueelta, rikostiedusteluhenkilöstöä,<br />

liikenneryhmät, päällystötasoa<br />

ja tutkintasihteeri. Koulutuspäiviä<br />

yhdelle poliisille tulee 20.<br />

Etenemispaineita lisää EU:n projektirahoitus.<br />

Kouluttamiseen on myönnetty<br />

noin 540 000 euroa. Rahoituksen takaamiseksi<br />

osallistujia on oltava hyväksyttävä<br />

määrä.<br />

– Tällaisen projektin pohjalla pitäisi<br />

olla vapaaehtoisuus. Nyt koulutus on<br />

pakollista. Yhteistyötä rajalla on tärkeää<br />

kehittää, mutta ei pakonomaisin keinoin.<br />

Työntekijän halukkuus osallistua tulisi<br />

huomioida.<br />

Koulutus alkaa tämän vuoden syksyllä,<br />

ja se kestää heinäkuun 2016 loppuun. Koulutuksen<br />

sisältönä ovat muun muassa lakisääteiset<br />

asiat, taktiset asiat ja välineistö,<br />

kielikoulutus sekä harjoittelujakso.<br />

– Kieliasiaan liittyy työturvallisuus.<br />

Toimiminen virkamiehenä virkavastuulla<br />

vieraassa maassa edellyttää virkakielen<br />

puhumista ja ymmärtämistä. Kansalaisen<br />

pitää voida luottaa, että hän saa palvelua<br />

omalla kielellään ja tulee ymmärretyksi.<br />

Ruotsalaisen poliisin tulee Suomessa<br />

osata suomen kieltä. Partiokaverin<br />

on syytä ymmärtää, mitä kollega asiakkaalle<br />

puhuu. Koulutus sisältää tiettävästi<br />

erityissanastoa poliisityöhön. Vaan kun<br />

eteen tulee paineen alainen tilanne, niin<br />

fraasit eivät tule ensimmäisenä mieleen,<br />

Nikupeteri toteaa.<br />

– Meitä huolettaa lisäksi, että sikäläisen<br />

poliisin päätoimipaikka siirtyy kauemmas<br />

Uumajaan, josta Tornioon on matkaa<br />

noin 400 kilometriä. Tyhjeneekö pohjoinen<br />

Ruotsi poliiseista? Onko suomalainen<br />

poliisi se antava osapuoli suunnitellussa<br />

yhteistyössä?<br />

Yhteispartioinnista ja sen ongelmista<br />

on keskusteltu eduskunnan hallintovaliokunnan<br />

puheenjohtajan Pirkko Mattilan<br />

kanssa kesäkuussa. Samoihin aikoihin<br />

aihetta käsiteltiin myös yhdessä Ruotsin<br />

edustajien kanssa. Maiden väliseen tapaamiseen<br />

osallistuivat SPJL:n edustajat,<br />

pääluottamusmies, Lapin poliisilaitoksen<br />

luottamusmies, yhteispartiointihankkeen<br />

henkilöstön edustaja ja aluetoimikunnan<br />

puheenjohtaja. Keskusteluissa selkeni,<br />

että molemmilla puolilla rajaa mietityttävät<br />

samankaltaiset ongelmat ja huolet niin<br />

poliisin kuin kansalaistenkin kannalta.<br />

– Ennen kuin yksikään poliisi lähtee<br />

käytännön yhteispartiointiin, asioiden pitää<br />

olla selvitettyinä, kunnossa ja kirjattuina,<br />

ettei yksittäinen poliisimies joudu<br />

kohtuuttomien vieraan valtion virkatoimien<br />

kohteeksi, Nikupeteri korostaa.<br />

– Erään kollegan sanoin: Ummikkoasiakkaiden<br />

kanssa ei ole ongelmia ollut .<br />

Ongelma tulee siitä, jos partiokaveri ei<br />

ymmärrä omaa kieltä. ■<br />

P&O 6/2014<br />

25

Sananvapautta<br />

kieli keskellä suuta<br />

Teksti: Laura Tiitinen, Tutkija, Lapin yliopisto • Kuva: Rodeo / Andrea Piacpuadio<br />

Sananvapaus on yksi demokratian<br />

tärkeimpiä kulmakiviä, jonka mukaan<br />

jokaisella on oikeus julkiseen<br />

mielipiteenilmaisuun, ilman ennakkosensuuria.<br />

Kuitenkin julkishallinnon työntekijöiden,<br />

kuten poliisien, opettajien sekä<br />

sosiaali- ja terveysalan ammattiliitot ovat<br />

esittäneet viime vuosina huolestuneita<br />

kannanottoja jäsentensä sananvapauden<br />

tilasta. Työntekijöiltä saatetaan mielivaltaisesti<br />

kieltää työalaan liittyvä yleinen<br />

keskustelu työroolissa sekä yksityishenkilönä.<br />

Kolmannes opettajista on kokenut<br />

vaientamista työhön liittyvissä keskustelunaiheissa<br />

ja sosiaalialalla tehdyn tutkimuksen<br />

mukaan julkinen keskustelu voi<br />

johtaa työpaikkakiusaamiseen ja jopa laittomiin<br />

irtisanomisiin. Julkisen sanan neuvosto<br />

on kiinnittänyt huomiota työntekijöiden<br />

sananvapauden kaventumiseen ja<br />

eduskunnan oikeusasiamies on antanut<br />

langettavia tuomioita työntekijöiden sananvapausrikkomuksista.<br />

Sananvapaus on ylevä tavoite, joka ei<br />

suinkaan toteudu Suomessa täydellisesti.<br />

Väitän, että yleisin sananvapauden perusteeton<br />

rajoittaja on työnantaja, joka yrittää<br />

rajata julkista keskustelua itselleen<br />

mieleisiin keskustelunaiheisiin. Kun työntekijöiltä<br />

estetään omaan ammattialaan<br />

liittyvä julkinen keskustelu, tällöin vaiennetaan<br />

ne joilla on kokemuksensa vuoksi<br />

parhaat edellytykset käydä aiheesta yhteiskunnallista<br />

keskustelua. Tutkimuksen<br />

(Tiitinen & Kauppi 2014) mukaan työntekijöiden<br />

vaientaminen keskittyy aiheisiin,<br />

joihin kohdistuu laajaa julkista intressiä.<br />

Näitä ovat esimerkiksi keskustelut<br />

palveluiden laadusta, resursseista sekä ongelmista<br />

palveluiden rakenteissa ja niiden<br />

uudistamisessa. Vaiennettavat aiheet liittyivät<br />

usein työturvallisuuteen, sekä sellaisiin<br />

julkishallinnon epäkohtiin, joilla on<br />

vaikutusta kansalaisten oikeusturvaan ja<br />

tasavertaisuuteen.<br />

”Ei meillä ole ongelmia”<br />

Organisaatioiden sisällä työntekijöitä vaiennetaan<br />

erityisesti silloin, kun he haluaisivat<br />

keskustella hallinnonalaan tai työyhteisöön<br />

liittyvistä epäkohdista, joita ei<br />

kyetä käsittelemään. Vaientaminen tapahtuu<br />

muun muassa sensuroimalla työntekijöiden<br />

viestejä ja tekemällä yhteydenotoista<br />

oman yksikön ulkopuolisille tahoille<br />

vaikeaa ja luvanvaraista. Tilanne on<br />

ristiriitainen, sillä useiden alojen työntekijöillä<br />

on ammattieettinen ja/tai lakisääteinen<br />

velvoite ilmoittaa työnantajalle työssään<br />

havaitsemistaan epäkohdista.<br />

Palveluiden päällikkö kertoi, että<br />

kaikki asiat viedään lähiesimiehen kautta,<br />

joka vie asian omalle esimiehelleen - - -,<br />

joka taas vie asian omalle esimiehelleen,<br />

26 P&O 6/2014

”Työyhteisöissä ylläpidetään pelon<br />

ilmapiiriä, joka on käsitys siitä, ettei<br />

julkinen viestintä ole sallittua.”<br />

kunnes sitten lopulta viesti viedään johtajalle.<br />

- - - Päällikkö vielä sanoi, että esimiehet<br />

voivat karsia viestiä matkan varrella.<br />

(Sosiaalityöntekijä)<br />

Vaientaminen johtaa siihen, että työntekijät<br />

joutuvat tahtomattaan peittelemään<br />

epäkohtia, joita tulisi korjata, eikä<br />

piilotella. Vaientaminen juontuu asenteista,<br />

sekä työyhteisön tavasta järjestää<br />

sisäistä ja ulkoista viestintää. Sitä näyttää<br />

syntyvän suurissa organisaatioissa ja työyhteisöissä,<br />

joista puuttuvat toimivat kehittämisrakenteet<br />

sekä avoin keskustelukulttuuri.<br />

”Toimittajille ei puhuta”<br />

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on<br />

määritellyt ratkaisuissaan työntekijöille<br />

oikeuden paljastaa julkisuuteen työssään<br />

havaitsemiaan epäkohtia, mikäli niihin<br />

liittyy julkista intressiä ja ongelmien ratkaiseminen<br />

on sivuutettu organisaation<br />

sisällä. Perusteluna on se, että juuri työntekijät<br />

kuuluvat niihin ihmisiin, jotka tietävät<br />

mitä on tapahtumassa ja siten heillä<br />

on parhaimmat edellytykset toimia julkisen<br />

intressin mukaisesti. Kun epäkohtia<br />

ei kyetä korjaamaan organisaation sisällä,<br />

keskittyy virallinen tiedottamislinja peittelemään<br />

tapahtuneita virheitä.<br />

Silloin meillä tuli tiedote kaikille sähköpostiin,<br />

että kukaan ei puhu yhtään mitään.<br />

Johto tiedottaa.<br />

- – - johto sanoi, että kaikki asiat on<br />

kunnossa, että meidän resurssiasiat on<br />

kunnossa.<br />

Että mitä helvettiä?! Kaikki tietää ettei<br />

ne oo. (Sosiaalityöntekijä)<br />

Työnantajan pyrkimys rajata julkinen<br />

keskustelu positiiviin näkökulmiin on ongelmallista,<br />

sillä julkishallinnon toiminnan<br />

ja päätöksenteon tulisi olla mahdollisimman<br />

läpinäkyvää. Toisinaan kielletään<br />

julkinen keskustelu myös positiivisista aiheista,<br />

koska työnantaja pelkää viestinnän<br />

lisäävän asiakasmäärää ja kuluja. Joissakin<br />

työpaikoissa vaientaminen aloitetaan<br />

jo perehdytysvaiheessa.<br />

Kunnan työntekijöille lähetettiin kirje<br />

jossa kiellettiin työntekijöitä puhumasta<br />

työtä koskevista asioista median kanssa.<br />

(Sosiaalityöntekijä)<br />

Työyhteisöissä ylläpidetään pelon ilmapiiriä,<br />

joka on käsitys siitä, ettei julkinen<br />

viestintä ole sallittua ja julkisesta<br />

keskustelusta rangaistaan. Mikäli suorat<br />

viestintäkiellot eivät riitä tukkimaan<br />

työntekijöiden suita, tukeutuvat työnantajat<br />

uhkailuun ja pelotteluun. Työnantajat<br />

tehostivat vaikenemiskehotuksia<br />

pelottelemalla irtisanomisella, virallisella<br />

varoituksella ja uralla etenemisen hankaloittamisella.<br />

Sananvapauden käyttämisestä<br />

saatetaan rangaista jälkikäteen kiusaamalla<br />

ja häiriköimällä työyhteisössä.<br />

Ei ole tavatonta sekään, että julkista keskustelua<br />

käyneitä vähätellään ja heidän<br />

mielenterveyttä kyseenalaistetaan. Julkisesta<br />

keskustelusta saatetaan rangaista<br />

riippumatta siitä, onko julkista keskustelua<br />

käyty yksityishenkilön vai työntekijän<br />

roolissa.<br />

Harvat työntekijät käyttävät sananvapauttaan,<br />

esimerkiksi mielipidekirjoitusten<br />

muodossa, ja vielä harvemman työnantaja<br />

suhtautuu siihen kannustavasti tai<br />

edes sallivasti. Julkisella keskustelulla on<br />

kuitenkin monia merkityksiä. Sillä välitetään<br />

tietoa eri ammattialojen näkökulmista<br />

yhteiskunnan ymmärtämisen ja<br />

kehittämisen välineeksi. Myös poliitikot<br />

saavat valtaosan päätöksiin vaikuttavista<br />

tiedoista median välityksellä. Lainsäädäntö<br />

mahdollistaa työntekijän sananvapauden<br />

rajoittamisen vain tietyin edellytyksin.<br />

Jokaisella viestijällä on vastuu julkisen<br />

keskustelun asiallisuudesta ja siitä,<br />

ettei riko vaitiolo- tai salassapitovelvollisuutta.<br />

Silti työnantajallakin on vastuunsa.<br />

Heidän tulee kunnioittaa työntekijöiden<br />

ihmisoikeuksia, joihin sananvapaus<br />

kuuluu. ■<br />

<br />

ASIANAJOTOIMISTO<br />

Johanna Karkia Oy<br />

<br />

Unioninkatu 22, 00130 Helsinki<br />

<br />

www.johannakarkia.com<br />

<br />

P&O 6/2014<br />

27

Teksti: Sirkku Kokkonen • Piirros: Annamari Lignell<br />

Ajatuksia<br />

Eläkeikä<br />

Siis pääsisinkö eläkkeelle vuonna 2019 vai vuonna 2020, ja pääsisinkö osaaikaeläkkeelle<br />

sitä ennen, ehkä vuonna 2018? Laskenkohan tämän ihan väärin?<br />

Ja entäpä jos NE taas nostavat minun eläkeikää, ja entäpä jos NE poistavat<br />

osa-aikaeläkkeet? Ja toisaalta, sittenhän, nimittäin eläkkeellä, rahaa on tietenkin<br />

vähemmän, ja siksipä pitää saada mummola kuntoon ennen eläkeikää, pitää<br />

matkustaa niin kauan kuin polvet niveliltään antavat ja pitää kiivetä niin ja niin<br />

monta tunturia vielä.<br />

Kaikkeen tarvitaan rahaa, koti kuntoon, maisemointi kohdallaan, kirjahyllyt<br />

uusiksi, jopa kotikirjastokin olisi nyt paikallaan. NE eivät selvästi ymmärrä<br />

vanhenevaa työntekijää, jolta NE haluavat valtion kassaansa kaikki pikku pennoset,<br />

jotta talous pyörisi. Samalla NE kieltävät nuorilta sen ja tämän tulevaisuudenkuvan<br />

ja NE luulevat, että se vain otetaan vastaan kumarrellen. Ei ota<br />

ainakaan tämä rouva. Kun rouva Kokkonen lopulta painaa pitkin tämän työpaikan<br />

käytäviä mummolta lainatun rollaattorin kanssa ja kun rouva Kokkonen<br />

kysyy NIILTÄ kuka minä olinkaan ja keitäs työ ootte, saa nähdä ymmärtävätkö<br />

NE missä mennään.<br />

Myrsky<br />

Hän loi Muumit, ja hän teki taidetta, joka oli samalla kertaa herkkää ja hyvin<br />

myrskyistä. Kuin laineilla hyppelisit. Sellainen se oli Tove Jansson: itsekin<br />

kuin satuhahmo! Rouva Kokkonen mietti niitä näitä samalla kun kulki<br />

Ate neumin käytävillä: lapsuuden unelma, nähdä kaikki Janssonit yhtä aikaa!<br />

Kesä oli ollut kylmä, oli tuullut useammin kuin kerran ja pihan puut näyttivät<br />

samoilta kuin Toven tauluissa, taipuvat rungot, lehdet pitkin oksia. Myrskysi,<br />

niin sisällä kuin ulkonakin, vaikka pinta oli tyyni.<br />

Voi niitä, jotka eivät myrskyjään saa ulos pintakuoren alta, vaan hautuvat,<br />

keittävät, paahtavat ja sitten porisevat, kuplivat, palavat ja lopulta – niin<br />

lopulta se kaikki sitten purkautuu, tuhoten tai järisten. Myrsky kulkee talon<br />

läpi, ja meri vetäytyy pois. Silloin syntyy hattivatteja ja haamuja, mörköjä ja<br />

muurahaiskarhuja.<br />

28 P&O 6/2014

P&O ilmoitusmyynti<br />

Olli-Pekka Duk<br />

p. 050 378 3932<br />

ollipekka.duk@gmail.com<br />

Semantix – Kaiken maailman kielillä<br />

Tilaa tulkki, 24h!<br />

010 346 7520 | tulkkipalvelu@semantix.fi<br />

Tilaa käännös!<br />

010 346 7530 | translation@semantix.fi<br />

www.semantix.fi<br />

www.twitter.com/SPJL_PO<br />

Repen kynästä<br />

P&O 6/2014<br />

29

PÅ SVENSKA<br />

Text och foto: Katja Almgren<br />

Alice Utriainen är en öppen och<br />

mycket lättillgänglig person.<br />

Hon verkar som förtroendeman<br />

för de svenskspråkiga medlemmarna<br />

i justitieförvaltningen.<br />

30 P&O 6/2014

Alice Utriainen<br />

kan skratta åt sig själv<br />

På andra våningen i Vanda tingsrätt finns jorddomstolen. Här arbetar en jordrättsansvarig<br />

domare, en vicehäradshövding och tre sekreterare. Tingssekreterare Alice Utriainen har trivts bra<br />

vid jorddomstolen i 25 år. Utriainen är även förtroendeman för alla svenskspråkiga medlemmar i<br />

Personalföreningen vid Justitieförvaltningen PJF rf.<br />

Det finns sammanlagt åtta jorddomstolar<br />

på olika håll i landet. De behandlar<br />

besvär som föranleds av<br />

fastighetsförrättningar, till exempel klyvningar,<br />

enskilda vägförrättningar, landsvägsförrättningar<br />

och rågång.<br />

Jorddomstolen sammanfördes med<br />

tingsrätten 2002. För Utriainen, som verkar<br />

som den jordrättsansvariga domarens<br />

sekreterare, var detta en välkommen reform.<br />

Tidigare var det svårt för den enda<br />

sekreteraren i Vanda jorddomstol att samordna<br />

arbete och fritid då det inte fanns<br />

en vikarie. Nu verkar Utriainen som vikarie<br />

för sin egen avdelning vid tingsrätten,<br />

och har fått lära sig andra arbetsuppgifter<br />

vid sidan av sitt eget arbete.<br />

Alice Utriainen inspireras av nya saker<br />

och åtar sig gärna nya uppdrag. I april<br />

2014 blev Utriainen förtroendeman för alla<br />

svenskspråkiga medlemmar i Personalföreningen<br />

vid Justitieförvaltningen PJF rf.<br />

– Jag verkade tidigare som vice förtroendeman.<br />

När man i och med reformen<br />

av förtroendemannaorganisationen inom<br />

justitieförvaltningen saknade en gemensam<br />

förtroendeman för de svenskspråkiga<br />

medlemmarna var min tanke ”varför inte”,<br />

och med uppmuntran av SPJL:s huvudförtroendeman<br />

Pirjo Lappalainen ställde jag<br />

upp som kandidat.<br />

– Jag får stöd i förtroendeuppdraget av<br />

förtroendemän från andra områden inom<br />

justitieförvaltningen, så medlemmar vid<br />

hovrätterna och utsökningen kan ställa<br />

mig frågor även om jag själv arbetar vid<br />

jorddomstolen.<br />

Utriainen önskar att hon så småningom<br />

blev mer bekant för de svenskspråkiga<br />

medlemmarna och att tröskeln<br />

för att ta kontakt blev lägre.<br />

Inga tidsplaner för fritiden, tack<br />

Utriainens arbete är så noggrant planerat<br />

att hon inte vill ha en kalender att följa på<br />

fritiden. Hon har dock många järn i elden<br />

och går gärna på teater och konstutställningar.<br />

Vid Vanda tingsrätt tar man hand<br />

om välbefinnandet i arbetet i olika grupper,<br />

t.ex. löp- och avslappningsgrupper<br />

och läsecirklar. Man umgås även med kollegor<br />

på fritiden.<br />

– I december fick jag nya grannar, ett<br />

ungt par. Ett halvt år efter att de flyttat in<br />

råkade jag tala med dem och de blev förvånade<br />

över att jag faktiskt bor där, för de<br />

hade inte sett mig förut. Jag sysslar med allt<br />

möjligt, så det verkar som att jag är borta<br />

mycket, säger Utriainen med ett skratt.<br />

I egenskap av dubbelmormor är Utriainen<br />

för närvarande även förpliktad att lära<br />

sig att sticka yllesockor.<br />

När knoppen blommar<br />

Med åren har Alice Utriainen lärt sig att<br />

skratta åt sig själv. Hon växte upp i ett<br />

svenskspråkigt hem på en liten ort där<br />

man inte behövde finska.<br />

– Min pappa var elmontör och fick ofta<br />

samtal av finskspråkiga kunder. Pappa<br />

svarade i telefon och sade att han kommer<br />

så snabbt han hinner: ”Minä se on tule<br />

se on katsomann på se.” Och visst klarade<br />

han sig bra även om han klämde in prepositioner<br />

överallt.<br />

Som barn drömde Utriainen om att bli<br />

telefonist. Det verkade fascinerande att<br />

få flytta på knappar. Vid femton års ålder<br />

började Utriainen sin karriär som bud och<br />

telefonist och lade rekordsnabbt bort titlarna<br />

med den gamla direktören.<br />

– Jag har hört att chefen tyckte synd<br />

om mig när jag på alla möjliga sätt försökte<br />

komma på rätt tilltalsform på finska. Jag<br />

använde alla tänkbara personliga pronomen<br />

i en och samma mening, så han konstaterade<br />

att vi nog klarar oss lättare om<br />

vi lägger bort titlarna.<br />

Före Utriainen började på jorddomstolen<br />

arbetade hon bland annat på skattebyrån.<br />

Tillsammans med en kollega tävlade<br />

hon om vilkenderas hibiskus blommade<br />

först.<br />

– När jag kom till jobbet en morgon<br />

upptäckte jag att blomman hade öppnat<br />

sina första knoppar, så jag rusade ut i kafferummet<br />

och ropade ”hähää, mun nuppi<br />

kukkii jo!” Länge efteråt fick jag höra att<br />

min knopp blommar, skrattar Utriainen<br />

glatt. ■<br />

Jorddomstolen<br />

• Jorddomstolen är en avdelning<br />

inom tingsrätten.<br />

• Jorddomstolarna finns i Vanda,<br />

Tavastehus, Kuopio, Uleåborg,<br />

Rovaniemi, Åbo, Vasa och S:t<br />

Michel.<br />

• Besvärstillstånd gällande jorddomstolens<br />

beslut ansöks hos<br />

högsta domstolen.<br />

• Jorddomstolen behandlar bland<br />

annat styckningar, klyvningar,<br />

fastighetsbestämningar, servitutförrättningar,<br />

enskilda vägförrättningar,<br />

landsvägsförrättningar<br />

och inlösningsförrättningar.<br />

• Jorddomstolen samarbetar med<br />

Lantmäteriverket och kommunerna.<br />

P&O 6/2014<br />

31

MUISTAMISET<br />

Eläke<br />

Veikko Lehtimäki<br />

Siikaisissa syntynyt maalaistalon poika<br />

aloitti työt Porissa, Valmetin huoltomiehenä<br />

josta siirtyi Suomen Teollisuuden Vartiointi<br />

Oy:n palvelukseen. 2,5 vuotta siviilissä<br />

oltuaan varusmieskersantti sai kutsun kertausharjoituksiin<br />

ja sitä kautta jäi Satakunnan<br />

Tykistörykmenttiin toimiupseeriksi.<br />

Jo 1979 kesällä Veikko teki päätöksen<br />

työuran pidentämisestä ja päästyään poliisikouluun<br />

valitsi itselleen 10 vuotta lisää työikää.<br />

Opintoviikkojen kautta suoritetun alipäällystön virkatutkinnon<br />

myötä oli ryhmänjohtajana ja kenttäjohtajana.<br />

Jo virkauran alussa järjestötoiminta tuli mukaan kuvioihin ja<br />

Veikosta tuli pitkäaikainen Riihimäen Seudun Poliisiyhdistys ry:n hallituksen<br />

jäsen.<br />

Eläkkeelle Veikko Lehtimäki jäi Riihimäen poliisiasemalta.<br />

P&O-lehti julkaisee Muistamiset-palstalla kirjoituksia sekä paperilehdessä<br />

että verkossa. Kaikki kirjoitukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan<br />

P&O-nettilehdessä kohdassa Muistamiset. Muistamiset-palstalla<br />

julkaistaan uutisia: merkkipäivästä, eläköitymisestä,<br />

häistä, lapsien syntymästä tai kollegan poismenosta. Tapahtumasta<br />

saa olla kulunut enintään kolme kuukautta.<br />

Tarkemmat ohjeet löydät osoitteesta:<br />

www.spjl.fi/etusivu/P&O-lehti/ohjeita kirjoittajille/muistamiset<br />

RATKAISUT<br />

9 1 3 8 4 6 7 5 2<br />

4 2 7 1 5 3 6 9 8<br />

5 6 8 2 9 7 3 1 4<br />

3 7 5 4 6 8 9 2 1<br />

2 8 1 7 3 9 5 4 6<br />

6 4 9 5 1 2 8 3 7<br />

1 3 2 6 7 5 4 8 9<br />

8 9 6 3 2 4 1 7 5<br />

7 5 4 9 8 1 2 6 3<br />

7 4 9 1 6 5 2 3 8<br />

6 2 5 3 9 8 7 4 1<br />

3 8 1 7 2 4 5 6 9<br />

9 6 7 8 4 2 3 1 5<br />

4 3 2 5 1 9 6 8 7<br />

5 1 8 6 3 7 4 9 2<br />

8 7 4 9 5 3 1 2 6<br />

1 9 3 2 7 6 8 5 4<br />

2 5 6 4 8 1 9 7 3<br />

OTIMME KANTAA<br />

Lausunto Poliisihallitukselle poliisin<br />

virkanimikkeiden käännöksiä selvittäneen<br />

työryhmän raportista<br />

(3.9.2014)<br />

Lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle<br />

koskien toimenpiteitä hallintovaliokunnan<br />

myötävaikutuksella<br />

syntyneiden lausumien johdosta<br />

K 12/2014 vp Hallituksen vuosikertomus<br />

2013 (3.9.2014)<br />

Lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle<br />

hallituksen esityksestä<br />

105/2014 vp eduskunnalle laeiksi siviilihenkilöstön<br />

osallistumisesta kriisinhallintaan<br />

annetun lain ja rajavartiolaitoksen<br />

hallinnosta annetun lain<br />

15 §:n muuttamisesta (8.9.2014)<br />

Lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle<br />

hallituksen esityksestä<br />

85/2014 vp eduskunnalle laeiksi<br />

passilain ja henkilötietojen käsittelystä<br />

poliisitoimessa annetun lain 3<br />

ja 19 §:n muuttamisesta (10.9.2014)<br />

32 P&O 6/2014

PULMAKULMA<br />

Uudistunut pulmasivu<br />

PIILOSANA<br />

Sanaris Oy / Erkki Vuokila<br />

Vaakasuoraan:<br />

1. "Olipa tosi vikkelä info", totesivat koirastaan<br />

valokuvat tilanneet. (9)<br />

8. Eipä tuo haittaa, vaikkei olisi päätä eikä häntää,<br />

piialle järjestyi kuitenkin paikka. (5)<br />

9. Kelpuuttaa vain siron. (5)<br />

10. "Jylhää!" kuvaili virkamies matsia. (11)<br />

11. Tv-yleisö ei ollut moksiskaan, vaikka saksalaisdekkarin<br />

nimihahmo vaihtui. (5)<br />

12. Voi liittyä verikostoonkin. (5)<br />

14. Salia pitää melkein kotinaan Musta Barbaari, siis<br />

James Mikäsenytolikaan. (5)<br />

16. Hiihtokeskuksen käänteentekevä osa. (5)<br />

17. Asiakirjatila saa vähäisenkin innon hiipumaan. (11)<br />

19. Nurinkurista legendaa voi nähdä vaikka pelloilla tai<br />

taivaalla. (5)<br />

20. "Ampukaa toinenkin hirvi!" (5)<br />

21. Kiskot Veikon mukaan tulevat idästä, kohteena<br />

nainen lännessä. (9)<br />

SUDOKU<br />

9 4 2<br />

8 4 5<br />

5 4 6<br />

4 1 7<br />

6 2 9 5<br />

3 6 2<br />

8 9 2<br />

2 5 6<br />

9 3 4<br />

Vaikeusaste • • • • •<br />

(c) Arto Inkala www.aisudoku.com<br />

Pystysuoraan:<br />

2. Latvian entisen rahan väärinkäyttäjä on<br />

kiinnostunut tietystä kielestä. (9)<br />

3. "Jipii, olen tainnut laihtua!" (7)<br />

4. Lentoliikennettä harrastavat yhdessä Huckleberry<br />

ja ranskalaisduo. (7)<br />

5. "Moi! Et ole siis vieläkään saanut tautia!" (5)<br />

6. Tuossa on jalkineita, Hannah, kasa, appaa täytyy<br />

niitä lisää. (13)<br />

7. Pitää olla nainen ruoan teos', että meille tuttu<br />

paikka paljastuu. (13)<br />

13. Seurasitko vanaa maailman ääriin, että pehmon<br />

vastakohta löytyisi? (9)<br />

15. Ihailemme taitoas' kitaran varressa. (7)<br />

16. Olet alkanut pilkkiä tylsällä luennolla, pitäisi<br />

kunnolla koisia ja ottaa happea. (7)<br />

18. Joku löi ikkunan pirstaleiksi. Kala se oli! (5)<br />

Piilosanaohjeita löytyy netistä osoitteesta<br />

www.sanaristikot.net/artikkelit ja sieltä<br />

”Näin ratkotaan piilosanoja”.<br />

Keskustele Facebookissa<br />

www.facebook.com/<br />

SPJLPoliisiOikeus<br />

P&O 6/2014<br />

33

Oletko itse kiinnostunut<br />

luottamusmiestehtävästä?<br />

Luottamusmiehen täydennysvaalit Itä-Suomen ja Kouvolan<br />

oikeusapupiirien alueella.<br />

Rodeo / Konstantinos Kokkinis<br />

Toimikausi on 1.1.2015–31.12.2017.<br />

Ehdolle voivat asettua kaikki SPJL ry /<br />

OHK ry:n ja SPH ry:n jäsenet, jotka työskentelevät<br />

oikeusapu- ja/tai edunvalvontatoimistoissa<br />

Itä-Suomen tai Kouvolan oikeusapupiirin<br />

alueella.<br />

Luottamusmiehille järjestetään koulutusta<br />

vuosittain sekä Palkansaajajärjestö Pardian<br />

että Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n<br />

toimesta.<br />

Ehdolle voi asettautua itse tai toinen<br />

henkilö voi tehdä esityksen ehdolle luottamusmiestehtävään.<br />

Esityksestä tulee ilmetä ehdokkaan<br />

suostumus luottamusmiestehtävään.<br />

Kirjalliset ilmoittautumiset ehdokkaaksi<br />

asettautumisesta on toimitettava viimeistään<br />

28.11.2014 klo 16.00 sähköpostitse osoitteella:<br />

pirjo.lappalainen@spjl.fi tai osoitteella:<br />

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry,<br />

Asemamiehenkatu 2, 00520 HELSINKI.<br />

Mielitkö mökille<br />

vuonna 2015?<br />

Haku liiton mökeille on nyt. Mökkipaikkoina tutut Pankajärvi,<br />

Vierumäki, Rauhamäki ja Telkänpesä. Hakuaika on<br />

15.10.–30.11.2014.<br />

Varaustoiveet tapahtuvat jäsensivujen kautta Spjl.fi.<br />

Eläkeläiset voivat varata mökin soittamalla SPJL:n toimistoon:<br />

Asta Jakobsson, p. 09 3484 2426.<br />

Hakuajan jälkeen suoritetaan mökkiviikkojen arvonnat ja<br />

majojen saajille ilmoitetaan 12.12.2014 mennessä. Vapaaksi<br />

jääneet viikot ovat tämän jälkeen varattavissa kalenterin<br />

kautta.<br />

Huom! Telkänpesä on suljettu 7.1.–13.2.2014.<br />

TULOSSA<br />

9.10. Hallitus<br />

17.10. Vuoden Poliisi<br />

22.–23.10. Puheenjohtajapäivät<br />

6.11. Työvaliokunta<br />

Kunnon työ<br />

Kunnon työn päivää juhlittiin 7. lokakuuta.<br />

Päivän tarkoituksena oli kiinnittää huomiota siihen,<br />

mikä työelämässä on jo kunnossa. Hyvistä<br />

asioista huolimatta korjattavaakin riittää yhä.<br />

Ammattiliittojen keskusjärjestöjen Akavan,<br />

SAK:n, STTK:n sekä Suomen Ammattiliittojen<br />

Solidaarisuuskeskus SASK:n Suomeen lanseeraamaa<br />

päivää vietettiin samaan aikaan arviolta<br />

60:ssä maassa.<br />

Kunnon työssä toteutuvat työelämän perusoikeudet<br />

ja siitä maksetaan elämiseen riittävää<br />

palkkaa. Kunnon työssä on mahdollisuus vapaaaikaan,<br />

turvalliseen työympäristöön ja oman työn<br />

kehittämiseen. Teemapäivänä järjestöt muistuttivat,<br />

että kunnon työn ehdot toteutuvat vain<br />

harvalla työntekijällä maailmassa.<br />

34 P&O 6/2014

oli viime vuonna<br />

suomalaisen<br />

keskimääräinen<br />

kokonaiseläke. Miesten<br />

keskieläke oli 1 760 euroa<br />

kuukaudessa, naisten<br />

1 376 euroa.<br />

Tilaa Poliisin tuen joulukortit!<br />

Joulukorttien tuotto käytetään<br />

virantoimituksessa vaikeasti<br />

vammautuneiden tai surmansa<br />

saaneiden poliisien lähi omaisten<br />

avustamiseen.<br />

Tänä vuonna voit valita kahdesta<br />

eri vaihtoehdosta tai voit tilata vaikka<br />

molempia.<br />

Kortit ovat Kari Suomalaisen ja<br />

Reijo Maukosen piirtämiä. Korteissa<br />

on hyvän joulun ja uuden vuoden<br />

toivotukset kuudella eri kielellä.<br />

Molempien korttien hinta kirjekuorineen<br />

on 1 € + postimaksu.<br />

Korttimyyntiä hoitaa yhdistyksen<br />

kirjanpitäjä Kari Aaltio. Häneltä<br />

voi tilata kortteja sähköpostitse:<br />

kari.aaltio@saunalahti.fi tai puhelimitse<br />

040 961 2008. Tilaukseen:<br />

nimi, osoite, kortin nimi ja määrä.<br />

PS. Edellisen vuoden kortteja<br />

on vielä pieniä määriä jäljellä. Nämä<br />

myydään 0,75 € + postimaksu.<br />

Haluatko<br />

Poliisijärjestöjen<br />

kalenterin?<br />

Kalenteri vuodelle 2015 lähetetään<br />

jäsenille marras-joulukuussa.<br />

Ensi vuoden kalenteri on kierresidottu<br />

ja kannet ovat kovat. Taskukokoisessa<br />

kalenterissa on mukana muun muassa<br />

hyödyllisiä yhteystietoja.<br />

Käythän ilmoittamassa netin kautta,<br />

haluatko vuoden 2015 kalenterin.<br />

Linkki ja ohjeet ilmoittamiseen löytyvät<br />

Spjl.fi-sivulta.<br />

Twitterissä:<br />

Poliisikahviossa kuultua:<br />

”Puhutko sie täällä yksikseen?”<br />

”Joo, minusta on<br />

niin mukava kuunnella<br />

joskus järkipuhetta.”<br />

#ThisIsHumor #poliisi<br />

Kommentti<br />

FB keskustelusta liittyen<br />

poliisien määrä lisätään.<br />

”Sitten täällä on meitä, jotka haluaisivat<br />

koulutustaan vastaavaa työtä,<br />

mutta on pakon edessä joutunut<br />

leipää pöytään saadakseen työllistämään<br />

itsensä muualle”.<br />

facebook.com/SPJLPoliisiOikeus<br />

Kysyimme<br />

spjl.fi -sivulla mitä viestintäkanavaa<br />

seuraat säännöllisesti.<br />

Puheenjohtajan blogia seuraa vastanneista<br />

22 %:a. Vähiten seurataan<br />

Twitteriä. Muuten vastaukset jakaantuivat<br />

tasaisesti. Kerro meille, osallistutko<br />

marraskuussa marssiin?<br />

Seuraavassa lehdessä<br />

puhumme toimistotöiden<br />

haasteista. Kerro meille millaisia<br />

kokemuksia sinulla on työskentelystä<br />

avokonttorissa s-postilla 20.10.<br />

mennessä osoitteeseen<br />

toimitus@spjl.fi.<br />

P&O 6/2014<br />

35

Lue<br />

leikkauskokemuksia:<br />

www.femtolasik.fi<br />

Mikael Forssell,<br />

jalkapalloilija<br />

Näe omin silmin.<br />

10 % Tutustu<br />

alennus laserleikkauksesta.<br />

Koskee myös samassa taloudessa<br />

asuvia perheenjäseniä.<br />

tarkemmin: femtolasik.fi/poliisit.<br />

Ainoat kulut: tilimaksu 35 €<br />

sekä käsittelymaksu 4 €/kk.<br />

Hämeenkatu 6, 2 krs, Tampere<br />

Ajanvaraus: 020 760 8600<br />

Citycenter, Keskuskatu 6 E, 3 krs, Helsinki<br />

Ajanvaraus: 046 6566 480

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!