1w6CfXg
1w6CfXg
1w6CfXg
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Monta kysymystä<br />
eläkeuudistuksesta<br />
Teksti Rita Ridanpää<br />
Lakisääteisen työeläketurvan sisällöistä<br />
säädetään laeissa. Eläkejärjestelmän<br />
kehittämistä valmistellaan kuitenkin pitkälti<br />
työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä<br />
neuvotteluissa.<br />
Miksi? Koska Suomessa työntekijät ja työnantajat kustantavat<br />
järjestelmän maksamillaan työeläkemaksuilla,<br />
heidän edustajansa eli työmarkkinaosapuolet myös neuvottelevat<br />
eläke-eduista ja järjestelmän rahoituksesta.<br />
Ketkä ovat neuvotelleet? Tätä – vuoden 2017 – eläkeuudistusta<br />
ovat olleet neuvottelemassa Elinkeinoelämän keskusliitto<br />
EK ja KT Kuntatyönantajat työnantajien edustajina sekä Suomen<br />
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö<br />
STTK ja korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava työntekijöiden<br />
edustajina. Myös valtio osallistuu neuvotteluihin.<br />
Työmarkkinakeskusjärjestöt – Akavaa lukuun ottamatta –<br />
pääsivät 26.9.2014 sopimukseen työeläkejärjestelmän kehittämisestä.<br />
Akava jäi siis eläkeratkaisun ulkopuolelle.<br />
Mitä tapahtuu nyt neuvotteluratkaisun jälkeen? Saavutettu<br />
neuvotteluratkaisu käynnistää sosiaali- ja terveysministeriössä<br />
lainvalmistelun, jonka aikana ratkaistaan uudistuksen yksityiskohdat.<br />
Myös ratkaisun yhteensovittaminen julkisen sektorin<br />
erityispiirteisiin arvioidaan erikseen jatkovalmistelun yhteydessä.<br />
Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät<br />
hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti kevään<br />
2015 eduskuntavaalien (19.4.2015) jälkeen ja lait tulevat voimaan<br />
viimeistään vuoden 2017 alusta. Siirtymäaikojen vuoksi<br />
koko uudistus tulee voimaan kuitenkin asteittain vuoteen 2025<br />
mennessä.<br />
Mitä tämä päätös tarkoittaa niille ”vanhoille poliisimiehille”,<br />
jotka ovat aikoinaan tehneet sopimuksen 58 vuoden<br />
eläkeiästä tai voivat jäädä eläkkeelle kumotun eroamisikäjärjestelmän<br />
siirtymäsäännöksen mukaisesti?<br />
Eläkeratkaisu on rakennettu pääasias sa yksityisalojen eläkejärjestelmän<br />
pohjalta. Sen muutokset heijastuvat kuitenkin myös<br />
muihin eläkejärjestelmiin kuten valtion eläkelakiin. Muutoksen<br />
tarkemmat vaikutukset julkisen sektorin eläkkeisiin selviävät<br />
kuitenkin vasta eläkeuudistuksen jatkovalmistelussa.<br />
Eläkesopimuksessa todetaan, että eläkeiän korotus koskee<br />
julkisen sektorin eläkejärjestelmiä siltä osin, kun henkilöiden oikeus<br />
vanhuuseläkkeeseen määräytyy tällä hetkellä voimassa olevien<br />
yleisen, joustavaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavien (63–<br />
68 vuoden) säännösten mukaan.<br />
Edellä mainitun sopimuskirjauksen SPJL tulkitsee siten,<br />
ettei eläkeiän korotus koske henkilöitä, jotka ovat oikeutettuja<br />
58 vuoden alempaan ammatilliseen eläkeikään tai jotka voivat<br />
eroamisikäjärjestelmän poistamista koskevan siirtymäsäännöksen<br />
perusteella jäädä eläkkeelle kumotussa eroamisiässään.<br />
Työeläkeuudistuksen aikataulu<br />
Sopimus<br />
syntyy<br />
26.9.2014<br />
STM:n<br />
Lainvalmistelu<br />
2014 2015<br />
Työeläkeuudistuksesta neuvottelevat työmarkkina<br />
keskusjärjestöt. Työeläkeuudistuksen aikataulusta<br />
on sovittu syksyn 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksessa.<br />
Neuvottelutuloksen takarajaksi<br />
on sovittu syksy 2014. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt<br />
asettivat neuvotteluryhmän valmistelemaan<br />
uudistusta. STTK:n puolelta pääneuvottelijana<br />
työeläkeuudistuksessa toimii edunvalvontajohtaja<br />
Minna Helle. Työryhmä raportoi työstään<br />
työmarkkinoiden johtoryhmälle, jossa ovat edustettuna<br />
kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt (SAK,<br />
STTK, Akava, EK, KT, VTML, Kirkon työmarkkinalaitos).<br />
Eduskuntavaalit<br />
19.4.2015<br />
12 P&O 6/2014
Change language