ISBN 978-951-594-330-9 (sähköinen versio) - Keski-Suomen liitto
ISBN 978-951-594-330-9 (sähköinen versio) - Keski-Suomen liitto
ISBN 978-951-594-330-9 (sähköinen versio) - Keski-Suomen liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Toiminnan tavoitteet ja<br />
taloussuunnitelma<br />
2009 – 2011<br />
sekä<br />
Toimintasuunnitelma ja<br />
talousarvio 2009<br />
KESKI-SUOMEN LIITTO<br />
Julkaisu C 123<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-329-3 ISSN 0788-7051<br />
Sähk. <strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-<strong>330</strong>-9
TOIMINNAN TAVOITTEET JA<br />
TALOUSSUUNNITELMA 2009 – 2011<br />
SEKÄ<br />
TOIMINTASUUNNITELMA JA<br />
TALOUSARVIO 2009<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong>
JULKAISUTIEDOT<br />
Julkaisija:<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong><br />
Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ<br />
puhelin (014) 652 200 tai 020 7560 200<br />
Kotisivu internetissä:<br />
http://www.keskisuomi.fi<br />
Yhteydet henkilökuntaan:<br />
Internet: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi<br />
Julkaisu C 123<br />
ISSN 0788-7051<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-329-3<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-<strong>330</strong>-9 (sähköinen)<br />
Julkaisun avainsanat:<br />
Aluekehittäminen<br />
Maakuntakaava<br />
Maakuntaohjelma<br />
Maakuntasuunnittelu<br />
Seutusuunnittelu<br />
Taloussuunnitelma<br />
Toimintasuunnitelma<br />
Talousarvio<br />
Painos: 300 kpl<br />
Painopaikka: Kopijyvä Oy<br />
Suunnitelman laadinnan koordinointi: talouspäällikkö Pirjo Ahola<br />
Taitto ja kansi: ATK-valmistelija Juuso Huhtala<br />
Kannen kuvateksti: Valtatie 4 Helsinki – Jyväskylä – Oulu (tiejakso Kirri – Äänekoski/Hirvaskangas ja Vaajakosken<br />
taajaman ohitustie Kanavuori – Haapalahti -tiejakso) on maakunnan tärkein edunvalvonnan hanke. Kuva Hirvaskylältä.<br />
Jyväskylä 2008
SISÄLLYS<br />
Tiivistelmä................................................................................................................................................................4<br />
TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 – 2011<br />
1. KESKI-SUOMEN LIITTO ON KESKISUOMALAISTEN ASIALLA.....................................................................5<br />
2. YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA........................................................................................7<br />
3. STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ ...........................................................................................8<br />
4. AKTIIVINEN EDUNVALVOJA.........................................................................................................................11<br />
5. KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA.............................................................................................................14<br />
5.1 Toimiston johtaminen ..............................................................................................................................14<br />
5.2 Henkilöstö................................................................................................................................................15<br />
5.3 Toiminnan arviointi...................................................................................................................................16<br />
6. KESKI-SUOMEN LIITON TALOUS 2009 – 2011.............................................................................................18<br />
TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2009<br />
7. VUODEN 2009 KESKEISET TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT........................................................................... 19<br />
7.1 Luottamushenkilöjohto............................................................................................................................19<br />
7.2. Suunnitelmat ja ohjelmat..........................................................................................................................20<br />
7.2.1 Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma.................................................................................................20<br />
7.2.2 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma..................................................................................20<br />
7.2.3 EU-ohjelmat..................................................................................................................................20<br />
7.2.4 Kansalliset kehittämisohjelmat ja <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kehittämisrahasto..............................................21<br />
7.3 Alueidenkäyttö.........................................................................................................................................22<br />
7.3.1 Maakuntakaavoitus........................................................................................................................22<br />
7.3.2 Muu alueidenkäytön suunnittelu....................................................................................................23<br />
7.4 Edunvalvonta ja kansainväliset toimet..................................................................................................... 24<br />
7.5 Maakunnan tilan ennakointi ja seuranta....................................................................................................25<br />
7.6 Työvoiman ja koulutuksen tarve ja mitoitus.............................................................................................25<br />
7.7 Johto ja hallinto.........................................................................................................................................25<br />
8. TALOUSARVIO 2009.......................................................................................................................................27<br />
8.1 Talousarvioasetelma.................................................................................................................................27<br />
8.2 Talousarvio vuodeksi 2009.......................................................................................................................27<br />
8.3 Talousarvion sitovuus...............................................................................................................................28<br />
8.4 Tilivelvollisten luettelo.............................................................................................................................29<br />
8.5 Poistomenettely.......................................................................................................................................29<br />
8.6 Jäsenkuntien maksuosuudet.....................................................................................................................30<br />
Liitteet:<br />
LIITE 1. Henkilöstö ja klusteripäälliköt..................................................................................................................31<br />
LIITE 2. Maakuntahallituksen jäsentiedot 2008 – 2009...........................................................................................33<br />
LIITE 3. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot.............................................................................................................34<br />
LIITE 4. Maakunnan yhteistyöryhmän jäsentiedot.................................................................................................35<br />
LIITE 5. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton julkaisut vuosilta 2007 – 2008...................................................................................36<br />
LIITE 6. Alustava talousarvion käyttösuunnitelma 2009.........................................................................................38<br />
LIITE 7. Jäsenkuntien maksuosuudet 2009............................................................................................................39<br />
LIITE 8. Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi..............................................................40<br />
LIITE 9. WFA:n toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2009..............................................................................41
Tiivistelmä<br />
Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2009 – 2011 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio<br />
2009 -julkaisuun on koottu <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton tulevien vuosien ja ensi vuoden tehtävät ja resurssit.<br />
Toiminta-ajatus on, että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on keskisuomalaisten asialla. Näin se toteuttaa<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> visiota ”Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuutta rakentava elämänlaadun<br />
maakunta”.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitolla on vetovastuu maakunnan kehittämisessä, jota se toteuttaa ohjelmatyön,<br />
kaavoituksen ja valittujen toimenpiteiden avulla.<br />
Aluekehittäminen perustuu maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan. Maakuntasuunnitelma laaditaan<br />
vuoden 2009 aikana. Maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan visio eli tavoiteltu<br />
kehityskuva, kehittämistavoitteet ja toteuttamisstrategiat. Maakuntasuunnitelman pohjalta<br />
aloitetaan samaan aikaan uuden maakuntaohjelman valmistelu. Nykyinen maakuntaohjelma<br />
ulottuu vuosille 2007 – 2010. Sen kehittämisalueet ovat 1) elinkeinot, 2) osaaminen ja koulutus,<br />
3) hyvinvointi sekä 4) yhdyskuntarakenteet ja vetovoima. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma<br />
sisältää maakuntabudjetista rahoitettavat kehittämishankkeet sekä Euroopan Unionin<br />
rakennerahasto-ohjelmista rahoitettavia hankkeita. Maakuntaan suunnatut kansalliset kehittämisresurssit<br />
ja <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kehittämisrahasto tukevat osaltaan tärkeitä kehittämishankkeita.<br />
Aluesuunnittelu toteutuu kaavoituksen kautta. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava<br />
(jätteenkäsittelykeskus) ovat ympäristöministeriössä vahvistettavana. 2. vaihemaakuntakaavan<br />
(pohjavesien suojelu ja kiviainesten käyttö) on tarkoitus valmistua vuoden 2009<br />
lopulla. 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotantoalueet ja suoluonto) tavoitteena on valmistua<br />
vuonna 2010. Liitossa tehdään useita erillisselvityksiä ja tutkimuksia, kuten Jyväskylän seudun<br />
liikennejärjestelmäsuunnitelma, Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski -kehityskäytävä-hanke ja pohjoisen<br />
Päijänteen matkailun kehittämisselvitys.<br />
Lakisääteisten tehtävien lisäksi <strong>liitto</strong> toimii aktiivisena edunvalvojana. Vuosittain laadittavan<br />
kärkihankelistan tärkeimpiä hankkeita ovat mm. valtatie 4:n tiejaksojen Kirri - Äänekoski ja Vaajakosken<br />
taajaman ohitustien rahoitus, perustienpidon rahoitustason nostaminen ja ammatillisen<br />
aikuiskoulutuksen sekä suomalaisen koulutusosaamisen viennin kehittäminen.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitossa työskentelee 38 henkilöä (1.10.2008) ja 35 henkilötyövuotta (htv). Näistä<br />
26 henkilön (26 htv) palkkakustannukset rahoitetaan kuntien maksuosuudesta; muiden palkkaus<br />
tulee erillisrahoituksesta. Henkilöstö toimii käytännön työssä tiimeinä, kuitenkin taloudellisesti<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> muodostaa yhden tulosyksikön. Kuntien maksuosuudeksi esitetään<br />
vuodelle 2009 yhteensä 3,204 miljoonaa euroa, josta siirretään <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kehittämisrahastoon<br />
770 000 euroa.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> päivää vietetään 18.4.2009, jolloin juhlitaan myös liiton 80-vuotistaivalta. Joka<br />
neljäs vuosi järjestettävä <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> risteily on 2. – 3.10.2009.
TOIMINNAN TAVOITTEET JA<br />
TALOUSSUUNNITELMA 2009 – 2011<br />
1. KESKI-SUOMEN LIITTO ON<br />
KESKISUOMALAISTEN ASIALLA<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton toiminnan perimmäinen<br />
tavoite on kehittää maakuntaa ja valvoa sen etuja<br />
niin, että keskisuomalaiset ihmiset voisivat asua,<br />
tehdä työtä ja voida hyvin omassa maakunnassaan.<br />
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistä<br />
kehittämistahtoa. Se vaatii strategista suunnittelua<br />
ja oikein suunnattuja kehittämistoimia.<br />
Edunvalvonnassa tarvitaan hyviä kumppanuuksia<br />
ja toimivia yhteistyöverkostoja maakunnassa,<br />
valtakunnassa ja kansainvälisesti.<br />
Laajalla ja vaativalla tehtäväkentällä toimintamme<br />
ydinajatus ja motiivi on yksinkertainen: <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
<strong>liitto</strong> on keskisuomalaisten asialla.<br />
<strong>Keski</strong>suomalaisia on yli 270 000 ja väestökehityksen<br />
ennakoidaan jatkuvan positiivisena koko<br />
maakunnan osalta, mutta seudullisten erojen kaventaminen<br />
vaatii paljon työtä. Hyvät palvelut,<br />
liikenneyhteydet ja työpaikat ovat edellytys sille,<br />
että asuminen keskustaajamien ulkopuolella<br />
houkuttelee.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> vaikeaa työllisyyttä tullaan hoitamaan<br />
Osaava työvoima -ohjelman toimenpiteillä.<br />
Työttömyysasteemme on ollut maamme korkeimpia<br />
ja sen aleneminen keskimääräistä hitaampaa.<br />
Samanaikaisesti joitakin aloja vaivaa<br />
työvoimapula. Vuonna 2009 valmistuvassa ohjelmassa<br />
on tarkoitus tehostaa toimenpiteitä tur-<br />
MAAKUNNAN<br />
STRATEGINEN<br />
SUUNNITTELIJA<br />
JA KEHITTÄJÄ<br />
KESKI-SUOMEN LIITTO ON<br />
KESKISUOMALAISTEN<br />
ASIALLA<br />
YHTEISEN<br />
KEHITTÄMISTAHDON<br />
MUODOSTAJA<br />
AKTIIVINEN<br />
EDUNVALVOJA<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on keskisuomalaisten asialla. Se on liiton kaiken toiminnan ydintavoite suunnittelussa,<br />
kehittämisessä ja edunvalvonnassa.
vaamaan osaavan työvoiman riittävyys ja vähentää<br />
työttömien määrää nykyistä merkittävästi rivakammin.<br />
Meneillään oleva aluehallinnon uudistus vahvistaa<br />
maakuntien <strong>liitto</strong>jen asemaa. Valta ja vastuu<br />
alueen kehittämisestä kasvaa tarkoittaen liitoille<br />
lisää tehtäviä. Meidän on oltava valmiina uusiin<br />
haasteisiin ja niihin on myös oltava riittävät<br />
resurssit.<br />
Maakuntasuunnitelma laaditaan vuoden 2009<br />
aikana. Suunnitelmassa määritellään maakunnan<br />
visio eli tavoiteltu kehityskuva ja toteuttamisstrategiat.<br />
Suunnitelman laadintaan kutsutaan<br />
yhteistyöosapuolia laajasti.<br />
Maakuntaohjelman merkitys tulee kasvamaan<br />
”ohjelmien ohjelmana”. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa<br />
kutsutaan jatkossa maakuntabudjetiksi.<br />
Vuosittaiset neuvottelut maakuntabudjetista<br />
käydään työ- ja elinkeinoministeriön<br />
kanssa, joka koordinoi aluekehittämisen<br />
kansalliset resurssit. Strategisesti tärkeät hankekokonaisuudet,<br />
joita maakunnasta ajetaan valtion<br />
tulo- ja menoarvioon, seulotaan ja priorisoidaan<br />
laajassa yhteistyössä maakunnan liiton johdolla.<br />
Elokuun 4. päivänä vuonna 2009 <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
<strong>liitto</strong> täyttää 80 vuotta. Myöhemmin samana syksynä<br />
järjestetään myös perinteeksi muodostunut<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntaristeily, joka on mittava<br />
verkottumistilaisuus maakunnan elinkeinoelämän,<br />
organisaatioiden sekä uusien kunnallisvaltuutettujen<br />
ja toimielinten kesken. Toivon<br />
keskisuomalaisilta aktiivista osallistumista myös<br />
vuonna 2009 – sekä <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> risteilylle että<br />
moniin muihin toimiin maakunnan parhaaksi.<br />
Jyväskylässä 14.10.2008<br />
Anita Mikkonen, maakuntajohtaja
2. YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON<br />
MUODOSTAJA<br />
Maakunnan yhteinen kehittämistahto muodostuu,<br />
kun poliittiset päättäjät, paikalliset ja alueelliset<br />
kehittäjät ja koulutusorganisaatiot sekä elinkeinoelämä<br />
toimivat aidosti yhdessä, hyväksyvät<br />
yhteisen vision ja siihen tähtäävät strategiat.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitolla on keskeinen tehtävä maakunnallisen<br />
tavoitekuvan ja strategian luomisessa.<br />
Liitto rakentaa ja ylläpitää yhteistyöverkkoja<br />
ja kumppanuuksia. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen,<br />
maakunnan yhteistyöryhmän (MYR)<br />
ja muiden lakisääteisten ja vapaaehtoisten asiantuntijaryhmien<br />
kautta se kokoaa ja kanavoi monipuolista<br />
asiantuntemusta maakunnan hyväksi.<br />
Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi antavat<br />
kehittämiselle suuntaa.<br />
Yhteinen kehittämistahto on edellytys kestävälle<br />
taloudelliselle kehitykselle, laadukkaalle ja vetovoimaiselle<br />
elinympäristölle sekä hyvinvoinnille.<br />
Elinkeinoelämän vireys ja bruttoaluetuotteen<br />
kasvu, työllisyys, laadukkaat elinympäristöt, toimivat<br />
palvelut, luonto, kulttuuri ja viihtyvyys<br />
ovat tärkeimmät indikaattorit.<br />
Yhteinen kehittämistahto konkretisoituu mm.<br />
maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa. Näitä<br />
on käsitelty seuraavassa luvussa.<br />
koulutus- ja<br />
tutkimusorganisaatiot<br />
elinkeinoelämä<br />
ja sen järjestöt<br />
muut maakunnan<br />
ja seutujen kehittäjät<br />
työvoiman ja<br />
koulutuksen tarve<br />
ja mitoitus<br />
luo ja ylläpitää<br />
kumppanuuksia<br />
ja verkostoja<br />
MYR ja sen jaostot<br />
aluetalouden<br />
seuranta<br />
ennakoi ja seuraa<br />
maakunnan tilaa<br />
YHTEISEN<br />
KEHITTÄMISTAHDON<br />
MUODOSTAJA<br />
kokoaa<br />
maakunnan<br />
asiantuntemusta<br />
asiantuntijaryhmät<br />
YVA<br />
maakuntahallitus<br />
ja -valtuusto<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on yhteisen kehittämistahdon muodostaja.
3. STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA<br />
KEHITTÄJÄ<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitolla on pitkä kokemus ja vahva<br />
asiantuntemus aluekehittämisestä ja alueiden<br />
käytön suunnittelusta, jotka ovat maakuntien<br />
<strong>liitto</strong>jen lakisääteisiä tehtäviä.<br />
Kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien<br />
valmistelu, yhteensovitus ja toteuttaminen<br />
yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti<br />
ovat maakunnan liiton vastuulla. Maakuntaohjelmat<br />
ja EU-ohjelmat, joiden perusteella<br />
julkinen kehittämisrahoitus suunnataan, ovat<br />
aluekehittämisen perustyökaluja.<br />
Alueidenkäytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaava<br />
ja vaihemaakuntakaavat ovat laajan, pitkäjänteisen<br />
yhteistyön, monipuolisen asiantuntemuksen<br />
ja yhteensovittamisen tulosta. Työ vaikuttaa<br />
pitkällä aikavälillä (10 – 30 tai jopa yli 50<br />
vuotta) maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen<br />
ja koskettaa siten jokaista maakunnan<br />
asukasta. Työn tulokset näkyvät tulevaisuudessa<br />
mm. siinä, millaisia ovat <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liikenneverkostot,<br />
miten sijoittuvat teollisuus- ja asumisalueet<br />
tai suuret kauppakeskukset, millaisia ovat<br />
kaupunkialueet ja taajamat sekä miten säilyy keskisuomalainen<br />
luonto ja kulttuurimaisemat.<br />
Maakunnan visio eli tavoiteltu kehityskuva määritellään<br />
maakuntasuunnitelmassa, samoin tavoitteet,<br />
kriittiset menestystekijät ja toteuttamisstrategiat.<br />
Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain<br />
maankäyttö- ja rakennuslain sekä<br />
aluekehityslain perusteella. Maakuntasuunnitelma<br />
on maakunnan keskeisin poliittisen ohjauksen<br />
väline. Siihen perustuvat pitkän aikavälin<br />
alueelliset suunnitelmat, maakuntakaavat<br />
sekä keskipitkän aikavälin yksityiskohtaisemmat<br />
maakuntaohjelmat.<br />
MAAKUNNAN SUUNNITTELU<br />
MAAKUNTASUUNNITELMA<br />
• visio − tavoiteltava kehitys<br />
• kehittämislinjaukset ja strategia<br />
• tavoitetilan vaatima aluerakenne<br />
Aikatähtäys 20-30 v.<br />
VALTIO-<br />
NEUVOSTO<br />
(Työ- ja elinkeinoministeriö)<br />
valtakunnalliset<br />
alueiden<br />
kehittämisen<br />
tavoitteet<br />
VALTIO-<br />
NEUVOSTO<br />
(Ympäristöministeriö)<br />
valtakunnalliset<br />
alueidenkäyttötavoitteet<br />
MAAKUNTA-<br />
OHJELMA<br />
• kehittämistoimenpiteet<br />
Aikatähtäys 3-5 v.<br />
MAAKUNTA-<br />
KAAVA<br />
• alueidenkäyttö<br />
Aikatähtäys 10-20 v.<br />
TOTEUTTAMIS-<br />
SUUNNITELMA<br />
KUNTA-<br />
KAAVOITUS<br />
Maakunnan suunnittelujärjestelmä
<strong>Keski</strong>-Suomessa on laadittu maakunnan omiin<br />
strategisiin valintoihin perustuva maakuntaohjelma<br />
vuosille 2007 – 2010. Maakuntaohjelma perustuu<br />
tunnistettuihin vahvuuksiin ja tulevaisuuden<br />
haasteisiin sekä tukeutuu käytettävissä oleviin<br />
rahallisiin voimavaroihin ja yhteistyöhön.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntaohjelmassa on määritelty<br />
kehittämisalueet sekä niistä nousevat, alueen<br />
vahvuuksiin perustuvat klusterit. Neljä laajaa kehittämisaluetta<br />
ovat (1) elinkeinot, (2) osaaminen<br />
ja koulutus, (3) hyvinvointi sekä (4) yhdyskuntarakenne<br />
ja vetovoima. Elinkeinojen kärkiklusteriksi<br />
on valittu ’Uudistuvat koneet ja laitteet’ ja<br />
kehittyviksi klustereiksi ’Bioenergiasta elinvoimaa’<br />
sekä ’Kehittyvä asuminen’.<br />
Maakuntaohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä<br />
yritysten ja yhteisöjen, kuntien, kehittämisyhtiöiden,<br />
koulutusorganisaatioiden ja eri viranomaisten<br />
kanssa. Maakunnan menestystä rakennetaan<br />
voimavaroja yhdistämällä ja samaan<br />
suuntaan toimimalla. Rahoitus kohdistuu ennen<br />
muuta valittujen klustereiden kehittämiseen,<br />
mutta samalla jatketaan myös muiden alojen kehittämistyötä.<br />
Osaamisen ja koulutuksen kehittämisen tavoitteena<br />
on vahvistaa koulutusliiketoimintaa ja<br />
kansainvälistä kilpailukykyä. Kehittämistoimet<br />
kohdistuvat palvelujen tuotteistamiseen, liiketoimintaosaamiseen,<br />
tuotekehitystä tukevan innovaatioympäristön<br />
kehittämiseen ja eri klustereita<br />
kehittävän koulutuksen uudistamiseen. Kansainvälinen<br />
kauppa ja yhteistyö suuntautuvat alueille,<br />
joilla <strong>Keski</strong>-Suomella on jo koulutusliiketoiminnan<br />
vahvuuksia, potentiaalisia partnereita sekä<br />
selkeää kysyntää. Maakuntaan on suunniteltu perustettavan<br />
yhtiö (EduClusterFinland Oy), mikä<br />
markkinoisi ja myisi keskisuomalaista aluekehitysosaamista<br />
mm. muualle Eurooppaan.<br />
Hyvinvoinnin kehittämistoimet liittyvät toimintakykyyn,<br />
liikuntaan ja terveyteen. Merkittävimmät<br />
tehtäväkokonaisuudet ovat hyvinvointipalveluiden<br />
kehittäminen, alan liiketoiminnan<br />
vahvistaminen sekä osaavan työvoiman saatavuudesta<br />
huolehtiminen. Kehittäminen on tiivistä<br />
yhteistyötä alan julkisten ja yksityisten<br />
terveydenhuollon palveluiden tuottajien, koulutusorganisaatioiden,<br />
yhdistysten sekä kehittämisyhtiöiden<br />
kanssa.<br />
Toimiva yhdyskuntarakenne ja maakunnan vetovoima<br />
perustuvat maakuntatasoiseen kaavoitukseen,<br />
jonka tavoitteena on monikeskuksinen<br />
ja tasapainoinen aluerakenne. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
<strong>liitto</strong> kokoaa maakunnan infrastruktuurin kärkihankkeet<br />
ja edistää niiden toteutumista. Eri<br />
liikennemuodot, logistiikka, tekninen huolto,<br />
energia, luonnonvarat sekä ympäristöön ja virkistykseen<br />
liittyvät asiat edellyttävät laaja-alaisen<br />
yhteistyöverkoston toimia, jotta maakunnan<br />
tavoittelema kehityskuva voi toteutua.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> matkailun kehittäminen vetovoimatekijänä<br />
perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin,<br />
kuten Himos, Jyväskylä Paviljonki ja<br />
Peurunka, ja niiden keskinäiseen verkostoitumiseen.<br />
Matkailukeskuksiin on tehty laajat kehittämissuunnitelmat<br />
(master plan´it), joita toteutetaan<br />
yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja<br />
rahoittajien kanssa.<br />
Maakuntasuunnitelmat, -kaavat ja -ohjelmat laaditaan<br />
viranomaisten, koulutusorganisaatioiden,<br />
järjestöjen, yritysten ja kansalaisten yhteistyönä<br />
ja ne linjaavat kunkin tahon kehittämistoimia.<br />
Maakuntavaltuusto hyväksyy edellä olevan kuvion<br />
asiakirjat.<br />
Maakunnan yhteistyöryhmä toimii eri tahojen<br />
laajapohjaisena yhteistyöfoorumina suunnitelmien<br />
ja ohjelmien laadinnassa.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> toimii yhdessä jäsenkuntien<br />
kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä<br />
ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Selvityksiä<br />
ja kehittämistoimia tehdään esimerkiksi työllisyyden<br />
nostamiseksi ja työvoiman saatavuuden<br />
turvaamiseksi sekä yritystoiminnan, koulutuksen,<br />
kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin ja<br />
maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> osallistuu valtioneuvoston<br />
käynnistämään kunta- ja palvelurakenneuudistukseen<br />
kuntien toiveiden pohjalta.
vahva ote<br />
maakunnan<br />
kehittämisessä<br />
asiantunteva<br />
henkilöstö<br />
historia ja<br />
kokemus<br />
maakuntaohjelmatyö<br />
hyvä maakunnan<br />
tuntemus<br />
maakuntakaavoitus<br />
EU-ohjelmatyö<br />
aluekehittämisen<br />
asiantuntija<br />
MAAKUNNAN<br />
STRATEGINEN<br />
SUUNNITTELIJA<br />
JA KEHITTÄJÄ<br />
alueidenkäytön<br />
asiantuntija<br />
alueidenkäytön<br />
tutkimukset ja<br />
suunnitelmat<br />
kehittämisrahoitus<br />
alueidenkäytön<br />
ohjaus<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on maakunnan strateginen suunnittelija ja kehittäjä.<br />
LAKISÄÄTEINEN<br />
SUUNNITTELUTEHTÄVÄ<br />
- SELVITYKSET, TOTEUTUS …<br />
uosi<br />
Kunnallisvaalit<br />
Kunnallisvaalit<br />
v 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015<br />
MAAKUNTASUUNNITELMA<br />
- SELVITYKSET<br />
MAAKUNTAOHJELMA<br />
- TOTEUTTAMISSUUNNITELMA<br />
- VALTIONRAHOITUSESITYS<br />
- VÄLIARVIOINTI<br />
EU-OHJELMAT (2007 - 2013)<br />
- VÄLIARVIOINTI<br />
- TOTEUTUS<br />
MAAKUNTAKAAVA<br />
- KAAVOITUKSEN SELVITYKSET<br />
- LAUSUNNONANTO JA NEUVOTTELUT<br />
1. VMK: Jkl:n seudun jätteenkäsittelyalue<br />
2. VMK: pohjavesi, sora, kalliot<br />
3. VMK: suot ja turve<br />
ALUEHALLINTOHANKKEESTA JOHTUVAT<br />
UUDET TEHTÄVÄT<br />
koulutuksessa, liikennesuunnittelussa,<br />
luonnonvara- ja ympäristösuunnittelussa,<br />
yhteispalveluissa, taide- ja liikuntahallinnossa<br />
ja EAKR-varoissa<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lakisääteisten suunnittelu- ja toteutustehtävien ajoitus<br />
10
4. AKTIIVINEN EDUNVALVOJA<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> valvoo maakunnan ja jäsenkuntiensa<br />
etuja, kun valtakunnan aluepolitiikassa,<br />
lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu<br />
muutoksia tai kun tehdään kuntien talouteen tai<br />
valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja. Edunvalvonta<br />
tarkoittaa käytännössä esimerkiksi lausuntoja<br />
ja kannanottoja, neuvotteluja, kokouksia<br />
ja muuta yhteydenpitoa useille tahoille.<br />
Edunvalvonnassa ylläpidetään toimivia suhteita<br />
kuntiin ja seuduille <strong>Keski</strong>-Suomessa, hyviä verkostoja<br />
valtionhallintoon ja eduskuntaan, valtakunnallisiin<br />
järjestöihin ja yhteisöihin sekä muihin<br />
maakuntiin. Yhä tärkeämmäksi on tullut<br />
myös kansainvälinen yhteistyö mm. Euroopan<br />
unionin myötä.<br />
Maakunnan edunvalvonta on luonteeltaan monitahoista<br />
ja siitä kantavat vastuuta sekä luottamushenkilöjohto<br />
että henkilöstö. Suuri osa edunvalvonnasta<br />
on yhteistyötä muiden kunnallisten,<br />
maakunnallisten, kansallisten ja myös kansainvälisten<br />
toimijoiden kanssa. Kunnanjohtajako-<br />
koukset (noin 6 kertaa vuodessa) ja kansanedustajakokoukset<br />
(noin 10 kertaa vuodessa) ovat<br />
säännöllisesti toistuvia edunvalvonnan yhteistyöfoorumeita.<br />
Aluehallinnon uudistus lisää maakuntien<br />
<strong>liitto</strong>jen tehtäviä<br />
Maakuntaohjelman kokoavaa ja yhteen sovittavaa<br />
roolia esitetään vahvistettavaksi yhdistämällä<br />
nykyistä tiiviimmin sen laadintaan erityisohjelmat<br />
ja hallinnonaloittain laadittavat kehittämisohjelmat.<br />
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma kytketään<br />
nykyistä tiiviimmin osaksi keskushallinnon<br />
ja alueiden välistä tulosohjausprosessia.<br />
Toteuttamissuunnitelman säädösperusteista velvoittavuutta<br />
valtion alueviranomaisiin nähden<br />
lisätään.<br />
WFA-yhteistyö<br />
EU ja kansainväliset<br />
hankkeet<br />
eurooppalaiset<br />
yhteistyöelimet ja<br />
muu kv-toiminta<br />
maakuntien<br />
välinen yhteistyö<br />
kansainvälinen<br />
yhteistyö<br />
kuntien johto<br />
järjestöt ja yhteisöt<br />
valtakunnalliset<br />
verkostot<br />
AKTIIVINEN<br />
EDUNVALVOJA<br />
toimivat suhteet<br />
kuntiin ja seuduille<br />
seutuyhteistyö<br />
VN ja eduskunta,<br />
omat kansanedustajat<br />
kuntia palvelevat<br />
erillistehtävät<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on aktiivinen edunvalvoja.<br />
11
Maakunnan <strong>liitto</strong>jen päätösvaltaa aluekehittämisrahoituksen<br />
käytössä lisätään. Valtioneuvoston<br />
yleisistunnon tehdessä päätöksen määrärahojen<br />
alueellisesta jakamisesta, jätetään osa<br />
sitomatta määrättyyn käyttötarkoitukseen. Maakunnan<br />
<strong>liitto</strong> päättää määrärahan suuntaamisesta<br />
käyttötarkoitukseen maakunnassa.<br />
Maakunnan <strong>liitto</strong>jen nykyisiä yhteensovittamiseen<br />
liittyviä kehittämistehtäviä ehdotetaan laajennettavaksi<br />
mm. säätämällä maakunnan liitoille<br />
vetovastuu pitkän ja keskipitkän aikavälin<br />
koulutustarpeiden alueellisessa ennakoinnissa,<br />
laadittaessa alueellista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa<br />
osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua<br />
sekä laadittaessa laaja-alaisia<br />
luonnonvaroja ja ympäristöä koskevia alueellisia<br />
suunnitelmia osana valtakunnallista alan kehittämissuunnittelua.<br />
Maakunnan <strong>liitto</strong>jen aluekehityksen edistämistehtäviä<br />
ehdotetaan laajennettaviksi mm. siirtämällä<br />
maakunnan liitoille nykyisistä lääninhallitukselle<br />
kuuluvista opetusministeriön hallinnonalan<br />
rakennerahastotehtävistä ne, jotka on<br />
tarkoitettu kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan kehittämishankkeisiin<br />
sekä ympäristökeskuksilta<br />
kansallisten alueellisten rakennusperinteen hoitoavustusten<br />
myöntäminen.<br />
Metsäkeskusten tehtävät ehdotetaan organisoitavaksi<br />
yhtenä kokonaisuutena valtion alueellisen<br />
kehittämisviranomaisen toiminnalliseen yhteyteen.<br />
Metsäkeskukset kuitenkin jatkavat toimintaansa<br />
itsenäisinä oikeushenkilöinä ja valtionapuorganisaatioina<br />
säilyttäen omat johtokunnat<br />
ja sidosryhmien edustusmuodot. Maakunnan<br />
<strong>liitto</strong>jen ja metsäkeskusten yhteyttä tiivistetään.<br />
Aluehallinnon uudistamishankkeen ehdotuksen<br />
mukaan valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen.<br />
Nykyisten lääninhallitusten, työvoima-<br />
ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten,<br />
ympäristölupavirastojen, tiepiirien<br />
ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan<br />
kahteen viranomaiseen “Elinkeino-, liikenne- ja<br />
luonnonvarakeskus” (ELLU) ja “Aluehallintovirasto”<br />
(ALLU).<br />
Seutuyhteistyö<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> tukee kuntien yhteistyön laajenemista<br />
ja syvenemistä. Liitto edistää maakunnallista<br />
ja seudullista yhteistoimintaa myös sellaisissa<br />
asioissa, joissa ei ole omaa lainsäädännön<br />
perusteella nimettyä maakunnallista toimijaa tai<br />
viranomaista (esim. energiapolitiikka). Nykyinen<br />
seutukuntajako tullaan tarkistamaan työ- ja<br />
elinkeinoministeriön ja maakuntien <strong>liitto</strong>jen yhteistyönä<br />
vuoden 2009 aikana.<br />
Ylimaakunnallinen yhteistyö<br />
Maakuntien liitot ovat yhteistyössä yhteistoiminta-alueilla,<br />
naapureidensa kanssa, suuralueittain,<br />
erityisten intressien perusteella sekä<br />
valtakunnallisesti <strong>Suomen</strong> Kuntaliiton kautta.<br />
Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimii <strong>liitto</strong>jen<br />
puheenjohtajien kokous, jossa otetaan kantaa<br />
maakuntien kannalta merkittäviin asioihin.<br />
Kunta<strong>liitto</strong> ja ministeriöt järjestävät myös neuvottelutilaisuuksia<br />
yhdessä maakuntien <strong>liitto</strong>jen<br />
kanssa. Maakuntajohtajat kokoontuvat noin kerran<br />
kuussa.<br />
Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoiseen<br />
sopimuspohjaiseen yhteistyöhön.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> kuuluu Länsi-<strong>Suomen</strong> Allianssiin<br />
(West Finland Alliance, WFA), johon<br />
kuuluvat läntisen <strong>Suomen</strong> viisi maakuntaa: Satakunta,<br />
Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa<br />
ja <strong>Keski</strong>-Suomi. Kansainvälisiä asioita hoidetaan<br />
yhteisen Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston<br />
ja Pohjanmaan liiton yhteydessä toimivan kotimaan<br />
toimiston avulla. WFA:n toiminta- ja taloussuunnitelma<br />
vuodelle 2009 on liitteenä.<br />
Maakunnat toimivat yhteisten intressien pohjalta<br />
edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien<br />
rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä<br />
sekä EU-ohjelmatyössä. WFA:n puheenjohtajat<br />
kokoontuvat pari kertaa vuodessa ja suuralueen<br />
maakuntajohtajat lähes kuukausittain.<br />
Kerran vuodessa järjestetään yhteiset maapäivät<br />
luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Asiantuntija-<br />
12
yhmät mm. erilaisissa suunnittelujärjestelmän<br />
soveltamiskysymyksissä toimivat tarpeiden mukaan<br />
ja henkilöstötapaamisia järjestetään parin<br />
vuoden välein.<br />
Kansainvälinen yhteistyö<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> edistää ja toteuttaa maakunnan<br />
kansainvälisiä yhteyksiä. Se seuraa kansainvälisiä<br />
asioita ja välittää niistä tietoa toimijoille.<br />
Ylikansallista alueyhteistyötä tehdään maakunnan<br />
toimijoiden yhteisesti luoman kehittämisstrategian<br />
mukaisesti. Kansainvälisiä aluesuunnittelu-<br />
ja kehittämishankkeita toteutetaan EUohjelmista<br />
saatavan osarahoituksen avulla.<br />
Liitto osallistuu lähinnä siemenrahoittajana kansainvälisiin<br />
hankkeisiin, joihin kuuluu osapuolia<br />
niin EU:n jäsenmaista kuin niiden ulkopuolelta<br />
(mm. Venäjä ja Norja). Liitto voi toimia hankkeissa<br />
johtavana osapuolena, mikäli hankkeella<br />
on huomattava maakunnallinen merkitys tai se<br />
palvelee merkittävästi jäsenkuntia.<br />
Kansainvälistä markkinointia, hanketoimintaa<br />
ja yhteispalveluja ym. kansainvälistymisasioita<br />
hoidetaan yhteistyössä maakunnan kehittämisyhtiöiden<br />
ja oppilaitosten kanssa. Kansainvälisen<br />
markkinoinnin Human Technology -brändi<br />
ja kansainvälinen hanketoimisto, joita käytännössä<br />
hoitaa Jykes Oy, ovat tämän yhteistyön tulosta.<br />
<strong>Keski</strong>pohjolakomitean työskentelyssä tavoitteina<br />
ovat em. alueiden määrittäminä innovatiivisten<br />
ja yrittäjäystävällisten ympäristöjen vahvistaminen,<br />
itä-länsi -liikenneyhteyksien parantaminen,<br />
kulttuuri- ja elämyselinkeinojen edistäminen<br />
sekä ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian<br />
kehittäminen.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitolla on yhteistyösopimukset tai<br />
muutoin usean vuoden ajan jatkunutta yhteistoimintaa<br />
seuraavien kansainvälisten partnereiden<br />
kanssa:<br />
• Tarton maakunta (EE)<br />
• Swietokrzryskien maakunta (PL)<br />
• Västernorrlanti, Jämtlanti, Etelä-Tröndelag,<br />
Pohjois-Tröndelag (<strong>Keski</strong>pohjola-yhteistyö<br />
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa)<br />
• Pietari; Karjalan tasavalta; sekä Leningradin<br />
ja Kalugan Oblastit (RUS)<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on seuraavien kansainvälisten<br />
organisaatioiden jäsen:<br />
• Assembly of European Regions (AER):<br />
EU:n kanssa läheisesti toimiva yleinen<br />
maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio<br />
• Euroopan maakuntien ympäristö- ja<br />
energiajärjestö FEDARENE<br />
• <strong>Keski</strong>pohjola-komitea (maakuntahallituksen<br />
nimeämät henkilöedustajat komiteassa)<br />
13
5. KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA<br />
5.1 Toimiston johtaminen<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton toimisto kehittää maakuntaa<br />
maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen<br />
linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita.<br />
Liiton toimistoa johtaa maakuntajohtaja maakuntahallituksen<br />
asettamien tavoitteiden suuntaisesti.<br />
Toimisto toimii hallintosäännön mukaisesti<br />
yhtenä tulosyksikkönä ja maakuntahallituksen<br />
päätöksen perusteella neljänä vastuualueena,<br />
jotka ovat strategiatiimi (maakuntajohtaja muodostaa<br />
sihteereineen työparin), alueidenkäytön<br />
tiimi, hallintotiimi sekä aluekehitystiimi.<br />
Maakuntajohtaja käy vuosittain tuloskeskustelut<br />
maakuntahallituksen kanssa.<br />
Maakuntajohtajan apuna toimii toimiston johtoryhmä.<br />
Johtoryhmään maakuntajohtaja on<br />
kutsunut tiimien vetäjät, talouspäällikön, henkilöstön<br />
edustajan ja maakuntajohtajan sihteerin,<br />
joka laatii muistiot kokouksista. Johtoryhmä lisättynä<br />
viestintäpäälliköllä muodostaa viestintäryhmän,<br />
joka linjaa vuosittain viestinnän toimenpiteet.<br />
Henkilöstöä koskevat keskeiset asiat valmistellaan<br />
henkilöstöyhteistyöryhmässä, jossa ovat<br />
edustettuina eri henkilöstöryhmät työnantajan<br />
edustajien lisäksi.<br />
Toiminnan tavoitteet on määritelty henkilöstön<br />
yhteistyönä. Koko henkilöstö kokoontuu kaksi<br />
kertaa vuodessa strategiapalaveriin toiminnan<br />
suunnittelemiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi.<br />
Tiimit suunnittelevat oman toimintansa<br />
tavoitteet ja mittarit maakuntajohtajan kanssa<br />
allekirjoitettavan tiimisopimuksen muotoon.<br />
Tiimien tavoitteiden toteutumista raportoidaan<br />
maakuntajohtajalle vuosittain ja tarvittaessa tiimille<br />
itselleen puolivuosittain. Tehtävien hoitoa<br />
tasapainotetaan tuloskortin avulla.<br />
Resurssit ja<br />
taloustehokkuus<br />
Asiakastyytyväisyys<br />
Prosessien<br />
mallinnus ja<br />
kunnossapito<br />
LIITON VISIO:<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> vastaa<br />
yhteisen kehittämistahdon<br />
muodostumisesta ja<br />
johtaa sen toteuttamista<br />
elämänlaadun maakunnassa.<br />
Työntekijöiden<br />
jaksaminen<br />
Ammattitaito,<br />
uuden oppiminen<br />
ja luovuus<br />
Tulokset<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton tasapainotettu tuloskortti<br />
14
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> tuottaa palvelut tehokkaasti<br />
ottaen huomioon tasapainotetun tuloskortin<br />
osa-alueet ja käytettävissä olevat resurssit.<br />
Toiminnassaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> pitää tärkeänä<br />
maakunnallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta,<br />
tulos- ja tavoitetietoisuutta, taloudellisuutta,<br />
yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja keskinäistä<br />
kunnioitusta sekä jatkuvaa kehittymistä<br />
ja tulevaisuuteen suuntautumista. Maakunnan<br />
fyysisen rakenteen kehittämisessä otetaan huomioon<br />
ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus.<br />
Asiakastyytyväisyyttä mitataan joka<br />
toinen vuosi (=parillisina vuosina) tehtävällä<br />
asiakastyytyväisyyskyselyllä.<br />
5.2 Henkilöstö<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton palveluksessa oli 38 henkilöä<br />
(35 htv, henkilötyövuotta) 1.10.2008. Henkilöstöstä<br />
26 työskentelee kuntien jäsenmaksurahoituksella<br />
ja näistä 16,5 asiantuntijatehtävissä<br />
(maakuntajohtaja 1 htv, aluekehitys 6,5 htv, alueidenkäyttö<br />
7 htv ja hallinto 2 htv). Suurin osa henkilökunnasta,<br />
26 henkilöä, työskentelee toistaiseksi<br />
voimassa olevalla työsopimuksella. Näistä<br />
neljän ja puolen työsuhteen rahoitus on sidottu<br />
EU-ohjelmien tekniseen tukeen. Liitossa oli<br />
1.10.2008 seitsemän määräaikaista työsuhdetta,<br />
joista kolme sijaisuutta. Liiton lakisääteisten<br />
ja muiden keskeisten tehtävien hoito edellyttää<br />
asiantuntijoiden määrän säilyttämistä vuonna<br />
2009 vähintään entisellään. Aluehallinnon<br />
uudistus vaatii vuoden 2010 alusta lukien liitolle<br />
siirtyvien uusien tehtävien mukaan myös resurssit.<br />
YT-lain 4 §:n mukaan kunnassa on laadittava<br />
yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen<br />
henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät<br />
ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitossa on viisi maakuntavaltuuston<br />
päätöksellä perustettua virkaa (maakuntajohtaja,<br />
tiimien vetäjät ja talouspäällikkö). Näiden<br />
henkilöiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan<br />
käyttäminen.<br />
Määräaikaisia työsuhteita käytetään ainoastaan<br />
sellaisissa tehtävissä, jotka rahoitetaan projektirahoituksella<br />
tai työsuhde perustuu sijaisjärjestelyihin.<br />
Ulkopuolista työvoimaa käytetään lähinnä<br />
projektirahoituksella rahoitettuihin projekteihin<br />
ja niihin tehtäviin, joissa liitossa ei ole<br />
omaa asiantuntemusta.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitossa noudatetaan tasavertaista<br />
henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpalaverit kokoontuvat<br />
säännöllisesti noin 5 kertaa vuodessa.<br />
Henkilöstöyhteistyöryhmä ja työpaikkakokous<br />
kokoontuvat tarvittaessa. Liitto tukee henkilöstön<br />
osaamista ja työssä jaksamista mm. kehittämällä<br />
henkilöstön tiimi-, kieli- ja atk-valmiuksia<br />
sekä henkilöstöliikunnan avulla.<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
16<br />
naiset<br />
miehet<br />
10<br />
5<br />
2<br />
10<br />
3<br />
4<br />
0<br />
3<br />
virkasuhteiset toistaiseksi määräaikaiset sijaiset<br />
voimassaolevat<br />
Henkilöstön määrä työsuhteiden laadun ja sukupuolen mukaan 1.10.2008<br />
15
Henkilöstöpolitiikassa sovelletaan hyvän julkisen<br />
hallinnon käytäntöjä ja periaatteita, jotka<br />
on kirjattu henkilöstöä koskeviin sääntöihin,<br />
ohjeisiin ja suunnitelmiin, henkilöstösuunnitelmaan<br />
sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan.<br />
Tasa-arvosuunnitelma päivitetään lain<br />
mukaan kolmen vuoden välein. Kartoitus tasaarvotilanteesta<br />
laadittiin ensimmäisen kerran<br />
kesällä 2006, seuraavan kerran se tehdään vuonna<br />
2009.<br />
Henkilöstösuunnitelma laaditaan noin kolmen<br />
vuoden välein. Vuoden 2007 syksyllä päivitetty<br />
suunnitelma ulottuu vuoteen 2011. Seuraavan<br />
kerran se päivitetään viimeistään vuonna 2010.<br />
Tuleviin eläköitymisiin varaudutaan mm. ennakoinnilla<br />
ja työparityöskentelyllä.<br />
Toimintakertomuksen liitteeksi laaditaan henkilöstöraportti,<br />
joka on tiivis kuvaus henkilöstövoimavaroista.<br />
Raportti antaa tietoa henkilöstön<br />
kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon<br />
tueksi. Raportin laadinnassa huomioidaan Kunnallisen<br />
työmarkkinalaitoksen henkilöstöraportointia<br />
koskeva suositus 1.12.2003. Raporttiin<br />
sisällytetään tietoja mm. henkilöstön määrästä<br />
ja rakenteesta, henkilöstöstä tehtävittäin, henkilöstön<br />
ikäjakaumasta, työajasta ja työpanoksesta,<br />
osaamisesta, sen kehittämisestä ja johtamisesta,<br />
terveydellisestä toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista,<br />
innovatiivisuudesta, yhteistoiminnasta<br />
ja verkostoitumisesta sekä palkkauksesta ja henkilöstökustannuksista.<br />
5.3 Toiminnan arviointi<br />
Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet<br />
ja niiden arviointi<br />
Kuntaliiton suosituksen (26.10.2006) mukaan:<br />
”Valtuusto hyväksyy valtuustokauden kattavan<br />
kuvauksen arviointijärjestelmäksi osana kunnan<br />
strategista johtamista.” Liiton toiminnan arviointijärjestelmä<br />
on seuraava:<br />
Maakuntavaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset<br />
tavoitteet talous- ja toimintasuunnitelmassa.<br />
Em. suosituksen mukaan valtuusto<br />
huolehtii, että sen asettamat tavoitteet ovat kunnan<br />
toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta<br />
strategisia.<br />
Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet ja mittareita on<br />
kirjoitettu suunnitelmaan ruskeapohjaisiin laatikoihin.<br />
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain<br />
71 §:n 2. momentin mukaan arvioida, ovatko<br />
valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset<br />
tavoitteet toteutuneet. Lautakunta voi myös<br />
tehdä tarpeellisina pitämiänsä esityksiä tilintarkastuksen<br />
ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi.<br />
Maakuntahallitus vastaa sisäisestä valvonnan<br />
järjestämisestä. Maakuntahallitus on hyväksynyt<br />
sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeet.<br />
Toteuttamisvastuu on maakuntajohtajalla ja toimistolla<br />
ja maakuntajohtajan osalta maakuntahallituksella.<br />
Sisäistä tarkastusta toteutetaan<br />
mm. vuosittaisella tarkastussuunnitelmalla.<br />
Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa hallinto,<br />
kirjanpito ja tilinpäätös.<br />
Asiakastyytyväisyys mitataan asiakaskyselyllä<br />
joka toinen vuosi.<br />
Muu toiminnan arviointi<br />
Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista<br />
seurataan sisäasiainministeriön valtakunnallisilla<br />
mittareilla sekä maakunnassa määritellyillä<br />
klusterityön tuloksellisuutta puolivuosittain<br />
arvioivilla mittareilla. Ensimmäinen klusterityön<br />
toiminnan tuloksellisuutta käsittelevä julkaisu<br />
’<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Ajankohtaiskatsaus’ ilmestyi<br />
syksyllä 2008.<br />
Maakuntaohjelman väliarviointi tehdään yhteistyössä<br />
WFA:n <strong>liitto</strong>jen kesken vuonna 2009. Arvioinnissa<br />
käytetään ulkopuolista arvioitsijaa.<br />
EU-ohjelmia ohjaava ja arvioiva maakunnan yhteistyöryhmä<br />
kokoontuu 4 – 6 kertaa vuodessa,<br />
joista 1 – 2 on iltakoulutyyppisiä, asioiden taustoja<br />
valottavia tilaisuuksia.<br />
16
Päättyneiden EU- ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden<br />
toiminta, tulokset ja talous raportoidaan<br />
vuosittain erikseen. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
Kehittämisrahaston toiminnasta laaditaan erillinen<br />
vuosiraportti, joka sisältää mm. päättyneiden<br />
hankkeiden arvioinnit. Arvioinnit tehdään<br />
sisäisesti.<br />
Maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö-<br />
ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä<br />
(YVA-ryhmä) jatkaa maakuntakaavoitukseen<br />
ja alueelliseen kehittämiseen liittyvää arviointitoimintaa.<br />
Viranomaisten suunnitelmien ja<br />
ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva<br />
laki (SOVA-laki) ohjaa ympäristövaikutusten<br />
arviointia ja huomioon ottamista suunnitelmien<br />
ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä.<br />
Toimintavuonna 2009 lain määrämuotoinen arviointivelvoite<br />
koskee maakuntaohjelmaa. Maakuntasuunnitelma<br />
osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen<br />
sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma<br />
arvioidaan SOVA-lain yleisen<br />
säännöksen mukaisesti. 2. ja 3. vaihemaakuntakaavojen<br />
ympäristövaikutusten arviointia jatketaan<br />
vuonna 2009 maankäyttö- ja rakennuslain<br />
mukaisesti. Myös maakuntakaavan (MAKA) sisällön<br />
arvioinnin yhteydessä mahdollisesti esiin<br />
nousevien tarkistusten ympäristövaikutukset<br />
selvitetään.<br />
Ohjelma- ja klusterityöhön liittyvien hankkeiden<br />
vaikutusten arviointitarve määräytyy tapauskohtaisesti.<br />
EU-tavoiteohjelmiin liittyvät hankkeet,<br />
joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia,<br />
tulevat YVA-ryhmän käsiteltäviksi.<br />
17
6. KESKI-SUOMEN LIITON TALOUS 2009 – 2011<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kunnat rahoittavat <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
liiton toiminnan ja kartuttavat <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
Kehittämisrahastoa maksuosuuksillaan.<br />
Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan<br />
11.6.2008 korottaa jäsenkuntien maksuosuutta 3<br />
prosentilla, mikä tarkoittaa 93 000 euroa.<br />
Vuoden 2009 maksuosuudeksi esitetään maakuntavaltuuston<br />
päätöksen mukaista 3,204 Meuroa.<br />
Kehittämisrahastoon esitetään siirrettäväksi<br />
maksuosuudesta 770 000 euroa.<br />
Vuosien 2010 – 2011 maksuosuuksiin esitetään 5<br />
prosentin korotusta. Korotuksia perustellaan uusilla<br />
aluehallinnon tehtävillä. Vuosien 2010 – 2011<br />
maksuosuudesta esitetään siirrettäväksi <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> Kehittämisrahastoon 800 000 euroa. Kehittämisrahaston<br />
käyttö ohjelmien kuntarahana<br />
parantaa maakunnan mahdollisuuksia osallistua<br />
hankkeiden toteuttamiseen.<br />
Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella 2009 – 2011, Meuroa<br />
Vuosi Liiton kiinteä toiminta Kehittämisrahasto Jäsenkuntien<br />
maksuosuus<br />
2009 2,434 0,770 3,204<br />
2010 2,565 0,800 3,365<br />
2011 2,733 0,800 3,533<br />
miljoonaa euroa<br />
3,0<br />
2,5<br />
2,0<br />
1,5<br />
1,0<br />
0,5<br />
0,0<br />
02 03 04 05 06 07 08 ta09 ta10 ta11<br />
kiinteä toiminta<br />
kehittämisrahasto<br />
Jäsenkuntien maksuosuus 2002 – 2011. Maksuosuudet on deflatoitu vuoden 2000 rahanarvoon (vuosina<br />
2008 – 2011 on käytetty vuoden 2008 2. vuosineljänneksen indeksilukua). Deflatoinnissa on käytetty<br />
julkisten menojen hintaindeksiä (indeksi 2000 = 100). Lähde: Tilastokeskus 1.9.2008.<br />
18
TOIMINTASUUNNITELMA JA<br />
TALOUSARVIO 2009<br />
7. VUODEN 2009 KESKEISET TAVOITTEET<br />
JA TEHTÄVÄT<br />
7.1 Luottamushenkilöjohto<br />
Maakuntien <strong>liitto</strong>jen asema vahvistuu. Aluehallinto<br />
uudistuu vuoden 2010 alusta lukien, osittain<br />
jo vuonna 2009. Maakuntien liitoille osoitettavia<br />
uusia tehtäviä on käsitelty luvussa 4.<br />
Kuntien edustajainkokous valitsee vuoden 2009<br />
huhtikuun loppuun mennessä maakuntavaltuuston<br />
toimikaudelle 2009 – 2012. Maakuntavaltuusto<br />
puolestaan valitsee vuoden 2009 kevätkokouksessaan<br />
kesäkuun puoliväliin mennessä<br />
maakuntahallituksen kaudelle 2009 – 2010 sekä<br />
tarkastuslautakunnan nelivuotiskaudeksi.<br />
Edustajainkokousmenettelyn kautta maakuntavaltuuston<br />
valinnassa toteutuu suora yhteys maakunnan<br />
liiton jäsenkuntiin. Samalla maakuntavaltuustojen<br />
ja maakuntahallitusten kokoonpanot<br />
noudattavat kunkin maakunnan väestön<br />
kunnallisvaaleissa ilmaisemaa tahtoa.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton perussopimus edellyttää,<br />
että maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnissaan<br />
vaaleilla valtuustoon valittuja. Käytännössä<br />
myös maakuntahallituksen jäsenet ovat kuntiensa<br />
valtuustojen jäseniä. Edustuksellisuudessaan<br />
maakunnan <strong>liitto</strong> poikkeaa kaikista muista<br />
maakuntatason organisaatioista.<br />
Maakuntahallitus johtaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton<br />
hallintoa ja vastaa maakuntavaltuuston asettamien<br />
tavoitteiden saavuttamisesta. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
liiton puheenjohtajisto kokoontuu tarpeen<br />
mukaan. Tarkastuslautakunta järjestää hallinnon<br />
ja talouden tarkastamisen sekä arvioi valtuuston<br />
asettamien tavoitteiden toteutumista.<br />
Talousarvion laadinnan perustelut<br />
LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO<br />
Toimintatuotot<br />
(ilman jäsenkuntien maksuosuusrahoitusta) 0 €<br />
Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 400 000 €<br />
Toimintakulut 400 000 €<br />
Maakuntavaltuuston budjetin perusteena on kaksi<br />
maakuntavaltuuston kokousta ja edustajainkokous.<br />
Maakuntahallitus kokoontunee 11 kertaa.<br />
Luottamuselinten kokouksia järjestetään myös<br />
seuduilla. Kunnanjohtajakokouksia järjestetään<br />
noin 4 – 6 ja kansanedustajakokouksia noin 8 – 10<br />
talousarviovuoden aikana.<br />
Tarkastuslautakunnan toimintaan on varattu<br />
17 300 euroa.<br />
Maakuntahallituksen kustannuspaikalle on budjetoitu<br />
jäsen- ja osallistumismaksuihin yhteensä<br />
113 800 euroa (Kuntaliiton palvelumaksu 22 000<br />
euroa, Euroopan Unionin kanssa läheisesti toimiva<br />
yleinen maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio<br />
AER 3 500 euroa, Euroopan maakuntien<br />
ympäristö ja energia-alajärjestö Fedarene<br />
4 300 euroa, <strong>Keski</strong>pohjola-toimikunta 17 000 euroa<br />
sekä Länsi-<strong>Suomen</strong> Allianssin Brysselin toimisto<br />
ja kotimaan yhteistyö 67 000 euroa).<br />
Luottamushenkilöhallinnon resursseja ovat myös<br />
toimiston henkilötyöpanokset: arviolta 2 – 3 henkilötyövuotta.<br />
19
7.2. Suunnitelmat ja ohjelmat<br />
7.2.1 Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma<br />
Maakuntasuunnitelma kertoo <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tavoitellun<br />
kehityksen pitkällä aikavälillä (20 – 30<br />
vuotta). Suunnitelma on lähtökohtana maakuntakaavalle<br />
ja maakuntaohjelmalle. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
maakuntasuunnitelmaa 2015 tarkistetaan<br />
vuoden 2009 aikana. Uudistettu suunnitelma<br />
käsitellään maakuntavaltuustossa syksyllä 2009.<br />
Suunnitelma laaditaan yhdessä yhteistyökumppaneiden<br />
ja asiantuntijaryhmien kanssa. Maakunnan<br />
yhteistyöryhmä osallistuu maakuntasuunnitelman<br />
laatimiseen.<br />
Maakuntasuunnitelman päivityksen yhteydessä<br />
tehdään myös tilastollinen aluekehitystarkastelu,<br />
jossa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kehitystä peilataan suhteessa<br />
samankokoisiin alueisiin Suomessa, Ruotsissa<br />
ja Norjassa. Analyysi antaa perustiedon kehityksen<br />
suunnasta ja muutosvauhdista.<br />
Uuden maakuntaohjelman 2008 – 2011 valmistelu<br />
aloitetaan vuoden 2009 alkupuolella yhtä aikaa<br />
maakuntasuunnitelman kanssa. Maakuntaohjelman<br />
hyväksyy maakuntavaltuusto.<br />
7.2.2 Maakuntaohjelman<br />
toteuttamissuunnitelma<br />
Toteuttamissuunnitelma on maakunnan talousarvioesitys<br />
valtion aluekehittämisen rahoitukseksi<br />
ja toimenpiteiksi. Toteuttamissuunnitelmassa<br />
esitetään kaksi strategisesti merkittävää<br />
hankekokonaisuutta, joista neuvotellaan keskushallinnon<br />
kanssa valtion tulo- ja menoarvioon<br />
sisällytettäviksi.<br />
Toteuttamissuunnitelman käsittelee maakunnan<br />
yhteistyöryhmä (MYR) ja hyväksyy maakuntahallitus.<br />
Toteuttamissuunnitelma, samoin kuin<br />
EU-varoja suuntaava maakunnan yhteistyöasiakirja,<br />
laaditaan vuosittain lokakuun loppuun<br />
mennessä.<br />
Maakuntavaltuusto asettaa tavoitteeksi, että maakuntaohjelman<br />
2007 – 2010 tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta<br />
arvioidaan Länsi-<strong>Suomen</strong> Allianssin viidessä maakunnassa<br />
yhteisesti vuoden 2009 alkupuolella. Tavoitteena on, että<br />
maakuntaohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuvat 80 %:sti.<br />
7.2.3 EU-ohjelmat<br />
EU-ohjelmilla rahoitetaan ja toteutetaan osa<br />
maakuntaohjelman hankkeista. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
liiton rahoitus kohdentuu valittujen klustereiden<br />
kehittämiseen, maakunnan innovaatiorakenteiden<br />
vahvistamiseen, kansainvälistymiseen, hyvinvointipalveluiden<br />
kehittämiseen ja seutujen<br />
osaamishankkeisiin.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitolla on käytettävissä Länsi-<br />
<strong>Suomen</strong> EAKR -ohjelman ja pieneltä osin myös<br />
Manner-<strong>Suomen</strong> ESR -ohjelman alueellisen osion<br />
rahoitusta. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> myöntää EU-ohjelmien<br />
avustuksia noin 2,5 milj. euroa vuodessa.<br />
Kuntien ja yritysten rahoituksen kanssa tämä<br />
mahdollistaa vähintään 4 milj. euron hankekannan.<br />
Saarijärven-Viitasaaren seudulla on molemmissa<br />
EU-ohjelmissa erikseen seurattavat rahoituskehykset.<br />
Maakuntavaltuusto asettaa tavoitteeksi, että<br />
maakuntaohjelman toteuttamiseksi <strong>liitto</strong> kohdentaa<br />
vähintään 80 % ja muut rahoittajat vähintään 60 %<br />
EU-rahoituksestaan valittujen klustereiden kehittämiseen.<br />
Maakunnan yhteistyöryhmä linjaa EU-rahoituksen<br />
kohdentamista maakunnassa, päättää merkittävimpien<br />
hankkeiden rahoituksesta ja arvioi<br />
rahoituksen vaikuttavuutta. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong><br />
vastaa maakunnan yhteistyöryhmän, sen sihteeristön,<br />
yva-ryhmän ja osaamis- ja työllisyystyöryhmän<br />
toiminnasta. TE-keskus vastaa puolestaan<br />
hankeryhmän ja maaseutujaoston työskentelystä.<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut aiempaa<br />
yksityiskohtaisempia ohjeita sekä EU-hankkeiden<br />
toteuttajille että rahoitusta myöntäville viranomaisille.<br />
Ohjeistus lisää hallinnollista työtä.<br />
Länsi-<strong>Suomen</strong> maakuntien <strong>liitto</strong>jen sopimuksen<br />
mukaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> vastaa Länsi-<br />
<strong>Suomen</strong> EAKR -ohjelman koordinaatiosta. Sopimuksen<br />
myötä myös työ- ja elinkeinoministeriö<br />
on siirtänyt ohjelman seurantakomitean ja sen<br />
sihteeristön valmistelutehtävät <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
liitolle.<br />
20
7.2.4 Kansalliset kehittämisohjelmat ja<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kehittämisrahasto<br />
EU-ohjelmat<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> ohjaa kansallisten aluekehittämisohjelmien<br />
toteuttamista maakunnassa.<br />
Tärkeimpiä ohjelmia ovat osaamiskeskusohjelma,<br />
aluekeskusohjelma ja maaseutupoliittisen<br />
erityisohjelman alueellinen osio (AMO). Lisäksi<br />
<strong>liitto</strong> saa ns. vapaata maakunnan kehittämisrahaa.<br />
Kansallisissa kehittämisohjelmissa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
<strong>liitto</strong> osallistuu aktiivisesti ohjausryhmien<br />
työskentelyyn, toimenpiteiden valintaan sekä<br />
työn tuloksellisuuden arviointiin.<br />
Kansallisen rahoituksen merkitys kasvaa, mikä<br />
lisännee <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton vastuuta. Vuonna<br />
2008 <strong>liitto</strong> sai 640 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa<br />
käytettäväksi mm. alueen osaamistason<br />
nostamiseen. Vuoden 2009 maakunnan<br />
kehittämisrahaan kohdistuu vahvoja korottamispaineita.<br />
Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien<br />
rahoittamiseen on käytettävissä yhteensä<br />
noin 900 000 euroa vuodessa.<br />
Maakuntavaltuusto asettaa tavoitteeksi, että<br />
maakuntaohjelman toteuttamiseksi <strong>liitto</strong> kohdentaa<br />
vähintään 50 % vapaasta maakunnan kehittämisrahasta<br />
valittujen klustereiden kehittämiseen. Mukaan ei lasketa<br />
osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmien rahoitusta.<br />
Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman teknologiat<br />
osuvat hyvin maakunnan valittuihin<br />
klustereihin. Osaamiskeskusohjelman painopisteitä<br />
ovat uusiutuva metsäteollisuus, nanoja<br />
mikrojärjestelmät, energiateknologia ja ohjelmistoliiketoiminta.<br />
Jyväskylän ja Jämsän aluekeskusohjelmat jatkavat<br />
vuosina 2007 – 2009. Myös maaseutupoliittista<br />
erityisohjelmaa jatketaan vuoden 2009 loppuun.<br />
Alueelliseen maaseutuosioon kuuluvat<br />
Saarijärven-Viitasaaren, Keuruun ja Joutsan seudut<br />
sekä Konneveden kunta.<br />
Vuoden 2010 alussa käynnistyy alueellinen<br />
koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO).<br />
KOKO:on sulautuvat aluekeskusohjelma, maaseutupoliittisen<br />
erityisohjelman alueellinen osio<br />
ja saaristo-ohjelma. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> osallistuu<br />
vuonna 2009 maakunnan KOKO-ohjelman<br />
2010 – 2013 valmisteluun.<br />
Maakuntavaltuusto asettaa tavoitteeksi, että KOKOohjelma<br />
2010 – 2013 toteutetaan koko maakunnan kattavalla<br />
yhteistoiminta-alueella.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> tukee maakunnan toimijoita<br />
pääsemään mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) rahoitukseen<br />
erityisesti terveyden edistämiseen liittyvissä<br />
hankkeissa.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Kehittämisrahasto<br />
Rahaston sääntöjen 1 §:n mukaan: ”<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea<br />
maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista<br />
sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla<br />
maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita<br />
sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia<br />
maakunnan kehittämishankkeita.”<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Kehittämisrahaston hankevalinnassa<br />
kiinnitetään huomiota hankkeen merkitykseen<br />
kuntien, seutujen ja koko maakunnan<br />
kilpailukyvyn edistäjänä. Maakunnan strategioiden<br />
toteutumista varmistetaan mm. käynnistämällä<br />
esiselvityksiä ja uusia avauksia ja rahoittamalla<br />
projektisuunnitelmien laadintaa.<br />
Hankkeiden rahoitus kohdistuu mm. valittuihin<br />
klustereihin, maakunnan vetovoimaa lisääviin<br />
hankkeisiin, kulttuurihankkeisiin sekä osaamista<br />
edistäviin hankkeisiin. Kehittämisrahaston<br />
toiminnasta raportoidaan vuosittain.<br />
Maakuntavaltuusto asettaa tavoitteeksi, että maakuntaohjelman<br />
toteuttamiseksi tavoitteena on kohdentaa<br />
vähintään 25 % <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Kehittämisrahaston<br />
rahoituksesta valittujen klustereiden kehittämiseen<br />
ja vähintään 50 % maakunnan hyväksyttyihin muihin<br />
kehittämisohjelmiin pääpainon ollessa osaamis- ja<br />
yritystoiminnan kehittämishankkeissa.<br />
21
Aluekehityksen talousarvion laadinnan<br />
perustelut<br />
ALUEKEHITYS<br />
Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien<br />
maksuosuusrahoitusta) 700 000 €<br />
Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 1 200 000 €<br />
Toimintakulut 500 000 €<br />
Kustannusalue keskittyy maakuntaohjelman,<br />
EU:n rakennerahasto-ohjelmien ja kansallisten<br />
kehittämisohjelmien toteuttamiseen.<br />
Aluekehityksen henkilöresurssit ovat 6,5 henkilötyövuotta<br />
kuntien maksuosuusrahoituksella ja<br />
4 – 5 henkilötyövuotta EU-ohjelmien teknisellä<br />
tuella ja muulla projektirahoituksella.<br />
7.3 Alueidenkäyttö<br />
7.3.1 Maakuntakaavoitus<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavan (MAKA) vahvistuspäätös<br />
tehdään ympäristöministeriöstä<br />
saadun tiedon mukaan vuoden 2008 lopussa.<br />
Vahvistuspäätöksen ajankohdasta riippuen täytäntöönpanotoimet<br />
ajoittuvat vuoden 2009 alkupuolelle.<br />
Maakuntakaavan sisällön arviointi käynnistetään<br />
vuoden 2009 kuluessa maakuntasuunnitelman<br />
(MASU) laatimisprosessin yhteydessä kaavaselostuksessa<br />
esitetyllä tavalla. Tarkistusarvioinnin<br />
tarpeita voi olla alue- ja asutusrakenteen<br />
kehityksessä, suurmyymälöiden (vähittäiskauppa)<br />
sijoituksessa, liikenteessä sekä virkistysvyöhykkeiden<br />
varauksissa, joissa muutosvauhti on<br />
ollut nopeaa. Maakuntakaavan muita tarkistustarpeita<br />
voi tulla vahvistuspäätöksestä johtuen<br />
sekä uusista valtakunnallisista alueidenkäytön<br />
tavoitteista (VAT), joista valtioneuvosto tekee<br />
päätöksen syksyllä 2008.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 1. vaihemaakuntakaava käsittelee<br />
Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Kaavan<br />
vahvistuspäätös ympäristöministeriöstä tullee<br />
vuoden 2009 alkupuoliskolla. Vahvistuspäätöksestä<br />
johtuvat täytäntöönpanotoimet ajoittunevat<br />
vuoden 2009 lopulle.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 2. vaihemaakuntakaava käsittelee<br />
pohjaveden suojelua ja kiviainesten käytön<br />
yhteensovitusta. Kaavaa varten tehtävissä tutkimuksissa<br />
selvitetään sora- ja hiekkamuodostumien<br />
soveltuvuutta maa-aines- ja pohjavesihuoltoon,<br />
suojeluun tai muuhun käyttötarkoitukseen.<br />
Arvokkaat kallioalueet ja moreenimuodostumat<br />
kuuluvat kaavan sisältöön. Tutkimukset valmistuvat<br />
kesällä 2009. Kaavaluonnoksen on tarkoitus<br />
valmistua vuoden 2009 lopulla.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3. vaihemaakuntakaava käsittelee<br />
turvetuotantoalueita ja suoluonnon alueita.<br />
Vuonna 2008 aloitetut tutkimukset jatkuvat<br />
vuoden 2009. Tutkimuksissa selvitetään soiden<br />
(> 30 ha) soveltuvuutta turvetuotantoon (ns.<br />
harvapistekartoitus) sekä niiden suojeluarvoja<br />
(kasvisto, linnusto). Soista selvitetään myös niiden<br />
ojitustilanne ja mahdollisen turvetuotannon<br />
vesistövaikutuksia. Harvapistekartoitus saadaan<br />
päätökseen vuonna 2009, luontokartoitukset<br />
jatkuvat vielä kesällä 2010. Kaavaluonnoksen<br />
on tarkoitus kiristetyn aikataulun mukaan valmistua<br />
vuonna 2010.<br />
4. vaihemaakuntakaavan sisällön määritys ja ohjelmointi<br />
suoritetaan VAT:n ja <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
maakunnan erityistarpeiden pohjalta toimintavuoden<br />
lopulla. Varsinainen osallistumis- ja arviointisuunnitelman<br />
käsittely siirtynee seuraavan<br />
vuoden puolelle ja kaavavalmistelu vuosille<br />
2010 – 2012.<br />
Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena<br />
on, että maakuntakaava vahvistetaan<br />
maakuntavaltuuston esittämässä muodossa.<br />
Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on,<br />
että se edistyy vahvistukseen ja täytäntöönpanoon<br />
asetettujen sisältövaatimusten ja esitettyjen aikataulujen<br />
mukaisesti: vahvistettu vuoden 2009 loppuun mennessä.<br />
Toisen vaihemaakuntakaavan osalta tavoitteena on,<br />
että kaavaa varten tarvittavat selvitykset valmistuvat<br />
vuoden 2009 aikana ja että kaavaluonnoksen valmistelu<br />
on suoritettu vuoden loppuun mennessä.<br />
Kolmannen vaihemaakuntakaavan osalta tavoitteena on, että<br />
pääosa turvealueiden geologisista ja ympäristöllisistä<br />
selvityksistä on tehty vuoden loppuun mennessä.<br />
22
7.3.2 Muu alueidenkäytön suunnittelu<br />
Liiton toiminta alueiden käytön suunnittelussa<br />
on laajaa ja monipuolista sisältäen mm. liikenteeseen,<br />
aluerakenteeseen, maankäyttöön, energiaan<br />
ja jätehuoltoon liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä.<br />
Vuonna 2009 ajankohtaisia ovat esimerkiksi:<br />
• Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />
(JYSELI) kokonaisuusiminen<br />
on ajankohtaista vuoden 2009 aikana.<br />
Työ tehdään yhteistyössä Jyväskylän<br />
seudun kuntien sekä liikenne- ja<br />
viestintäministeriön, tiehallinnon ja<br />
yritysten kanssa. Vaarallisten aineiden<br />
kuljetusten (VAK) vaatimat selvitykset<br />
toteutetaan tarpeellisilta osin JYSELIn osana.<br />
• Liitto varautuu osallistumaan selvityksiin,<br />
joilla päärataverkkoa täydennetään siten,<br />
että <strong>Keski</strong>-Suomesta olisi nykyistä verkkoa<br />
selvästi suorempi ja nopeampi yhteys<br />
pääkaupunkiseudulle ja etelän suuriin<br />
satamiin. Yhdessä valtion taloudellisen<br />
tutkimuskeskuksen ja muiden kansallisten<br />
toimijoiden kanssa vaikutetaan siihen,<br />
että suurten infrahankkeiden, erityisesti<br />
liikennehankkeiden, taloudellisia<br />
kerrannaisvaikutuksia aluekehitykseen<br />
selvitetään. Selvityksellä haetaan<br />
kansantaloudellisia perusteita maakunnan<br />
isojen liikenne- ja muiden infrahankkeiden<br />
toteuttamisen tueksi.<br />
• Syksyllä 2008 valtioneuvostossa<br />
hyväksyttävät valtakunnalliset<br />
alueidenkäyttötavoitteet (VAT) aiheuttavat<br />
joitakin erillisselvityksiä. Tutkitaan niihin<br />
liittyen maakunnallisten hiljaisten alueiden<br />
täydennystarve; selvitys tehdään liiton<br />
omana työnä.<br />
• <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> arvokkaiden kulttuuriympäristöjen<br />
inventointiteemoja ovat mm.<br />
moderni rakennusperintö, vedenalainen<br />
kulttuuriperintö, vaikeasti saavutettavat<br />
alueet (sis. saaristoinventoinnit).<br />
Yhteistyöosapuolina ovat ympäristökeskus ja<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museo.<br />
• Valtakunnallisiin kaupan sijoittumista<br />
koskeviin selvitystarpeisiin liittyen<br />
päivitetään vähittäiskaupan<br />
suuryksikköselvitys, jonka tulokset<br />
hyödynnetään 4. VMK:ssa.<br />
• Maakuntasuunnitelman osallistumis- ja<br />
arviointisuunnitelman (OAS) prosessia<br />
arvioidaan YVA-säännösten edellyttämässä<br />
hengessä. Muutoinkin noudatetaan<br />
suunnitelmien ja ohjelmien arviointi<br />
lainsäädännön edellyttämällä tavalla.<br />
• Pohjoisen Päijänteen ympäristössä olevien<br />
kansallispuistojen sekä matkailun ja<br />
siihen liittyvien elinkeinojen ja infran<br />
kehittämisselvitys (master plan) tehdään<br />
vuosina 2008 ja 2009.<br />
• Osallistutaan vesi- ja energiahuoltoa<br />
koskeviin selvityksiin VAT:n hengessä.<br />
• Maan hallitus käsitteli ehdotuksen<br />
kansalliseksi toimintasuunnitelmaksi<br />
korkeatasoisen laajakaistaverkon<br />
saatavuudesta kaikkialla maassa. Liitto<br />
varautuu toteuttamaan maakunnan liitoille<br />
esitetyt selvitykset ja suunnitelmat.<br />
Alueidenkäytön talousarvion laadinnan<br />
perustelut<br />
ALUEIDENKÄYTTÖ<br />
Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien<br />
maksuosuusrahoitusta) 300 000 €<br />
Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 900 000 €<br />
Toimintakulut 600 000 €<br />
Kustannusalue keskittyy maakuntakaavojen laatimiseen<br />
sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen.<br />
Liitto hakeutuu aktiivisesti kansainvälisiin<br />
hankkeisiin. Yksikön työskentely<br />
perustuu tietokoneavusteiseen mm. numeeristen<br />
kartta- ja paikkatietoaineistojen käyttöön. Perusaineistoa<br />
hankitaan ja tuotetaan itse.<br />
Erillisselvitysten rahoitustarve on noin 150 000<br />
euroa, josta kuntien maksuosuusrahoitukseen<br />
kohdistuu noin 50 000 euroa ja kehittämisrahastoon<br />
noin 100 000 euroa.<br />
Kuntien maksuosuusrahoituksella resursoidaan<br />
9 henkilötyövuotta ja projektirahoituksella rahoitetaan<br />
0,5 henkilötyövuotta.<br />
23
7.4 Edunvalvonta ja kansainväliset<br />
toimet<br />
Maakunnan kärkihankelista on laajempi edunvalvonnallinen<br />
kokonaisuus, joka valmistellaan<br />
toteuttamissuunnitelman ja maakuntabudjetin<br />
tulosneuvottelujen pohjalta.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kärkihankkeet 2009 (maakuntahallitus<br />
23.4.2008):<br />
• VT 4 Helsinki – Jyväskylä – Oulu (tiejakso<br />
Kirri – Äänekoski/Hirvaskangas,<br />
Vaajakosken taajaman ohitustie Kanavuori –<br />
Haapalahti -tiejakso)<br />
• Perustienpidon rahoitustason nosto<br />
• Liikenteen teemahankkeet (pääteiden<br />
turvallisuuden parantaminen, joukkoja<br />
kevytliikenteen olojen edistäminen,<br />
elinkeinoelämän logististen tieyhteyksien<br />
kehittäminen sekä kuntien välistä yhteistyötä<br />
ja kuntaliitoksia tukevien tieyhteyksien<br />
parantaminen)<br />
• Tampere – Jyväskylä -radan parannustöiden<br />
jatkaminen<br />
• Äänekoski – Haapajärvi -radan<br />
perusparantaminen<br />
• Keiteleen kanavasiltojen alikulkukorkeuden<br />
nostaminen<br />
• Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden<br />
kehittäminen<br />
• Kansantautien preventio (ehkäisy) ja<br />
terveyden edistäminen<br />
• Hyvinvointialan osaavan työvoiman<br />
saatavuuden turvaaminen ja innovatiiviset<br />
käytännöt<br />
• <strong>Keski</strong>suomalaisen arviointiosaamisen<br />
vahvistaminen<br />
• Ammatillisen aikuiskoulutuksen<br />
vahvistaminen<br />
• Koulutusklusteri ja suomalaisen<br />
koulutusosaamisen vienti<br />
• <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ilmailumuseon<br />
laajennushanke ”Propelli”<br />
• Päijänteen luontokeskus<br />
• <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> purovesien ja valumaalueiden<br />
kunnostushanke (PUREVA)<br />
• Hankasalmen jätevesihanke<br />
• Petäjäveden jätevesihanke<br />
• Bioenergian tehokas yhdistetty<br />
kuljetusjärjestelmä<br />
Tuleville vuosille on suunniteltu seuraavia hankkeita:<br />
• VT 18 Vaasan valtatie<br />
• Jyväskylän kehätiet<br />
• Korkeakoskenlahden<br />
teknologialiiketoiminnan keskus<br />
• Syvälahden tekopohjavesilaitos<br />
• Jyväskylän jätteenpolttolaitos (Rauhalahti)<br />
Maakuntavaltuusto asettaa tavoitteeksi, että <strong>liitto</strong><br />
koordinoi maakunnallista edunvalvontaa. Lähtökohtana<br />
valtion rahoituksessa on, että <strong>Keski</strong>-Suomi saa sille<br />
kuuluvan osuutensa.<br />
Vuosien 2009 – 2011 aikana <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong><br />
hakeutuu vetovastuisena ainakin yhteen kolmivuotiseen<br />
kansainväliseen hankkeeseen, jonka/joiden<br />
tulee palvella suoraan maakunnan<br />
kehittämisstrategioiden toteuttamista. Päärahoituslähteinä<br />
käytetään EU:n asianomaisia ohjelmia<br />
sekä valtion tarkoitusta varten varaamia<br />
resursseja.<br />
<strong>Keski</strong>pohjolakomitealla on Itämeren maiden ohjelmassa<br />
kaksi hankehakemusta, joista päätetään<br />
loppuvuodesta 2008. NECL II (Itä-Länsi -suuntaisten<br />
liikenneyhteyksien ja kuljetusten kehittämishanke)<br />
jatkuu.<br />
Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seudut ovat<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton johdolla valmistelleet kansainvälisen<br />
kehityskäytävähankkeen BalticClimate,<br />
jonka päärahoitus on haettu EU:lta (75 %)<br />
ja <strong>Suomen</strong> valtiolta (noin 10 %). Hankkeen vetovastuu<br />
on saksalaisella partnerilla ja muut partnerit<br />
ovat Ruotsista, Puolasta, Venäjältä, Virosta,<br />
Liettuasta ja Latviasta. Myös tämän hankkeen<br />
käynnistyminen kaavaillussa laajuudessa ratkeaa<br />
vuoden 2008 lopussa.<br />
24
7.5 Maakunnan tilan ennakointi ja<br />
seuranta<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> luo pohjaa maakunnan elinkeinojen<br />
kehittymiselle. Se osallistuu hankkeisiin,<br />
jotka vahvistavat maakunnan yrittäjyyttä,<br />
auttavat kaupallistamaan innovaatioita sekä kehittävät<br />
liiketoimintoja. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> toimii<br />
maakunnallisessa aluetoimijoiden verkostossa,<br />
joka vahvistaa elinkeinoelämän osaamista<br />
sekä työllisyyttä. Maakunnan perinteisillä teollisuusaloilla<br />
ja uusilla kärkialoilla haetaan teknologisia<br />
sovellusmahdollisuuksia ja uusia liiketoiminta-alueita.<br />
Maakunnallisten toimijoiden tietoyhteistyön kehittämistä<br />
jatketaan. Internetissä julkaistu sivusto,<br />
www.keskisuomi.info, tarjoaa monipuolisesti<br />
tietoa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kehityksestä ja tulevaisuuden<br />
näkymistä. Tietoyhteistyö vähentää organisaatioiden<br />
tilastoaineistokustannuksia ja kokoaa<br />
tällä hetkellä hieman hajallaan olevaa tietoa. Portaali<br />
on yhteistyön väline ja foorumi myös maakunnallisen<br />
ennakoinnin lisäämisessä, jossa yhä<br />
enemmän siirrytään kokonaisvaltaiseen ja klusterimaiseen<br />
tarkasteluun. Alueellista ennakointia<br />
kehitetään yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden<br />
kanssa.<br />
Aluekehityksen seurannan ja ennakoinnin työvälineeksi<br />
tuotetaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kehitystä<br />
kuvaava ja kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä<br />
ajankohtaiskatsaus. Julkaisu kertoo yleiskielisesti<br />
maakunnan aluetaloudesta ja yritystoiminnan<br />
näkymistä. Sen tarkastelunäkökulma on klusterilähtöinen.<br />
Julkaisukausi on syksystä 2008 kevääseen<br />
2011.<br />
7.6 Työvoiman ja koulutuksen tarve ja<br />
mitoitus<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton vahvistuvia tehtäväalueita<br />
ovat osaavan työvoiman turvaaminen, työllisyyden<br />
edistäminen, koulutusrakenteiden muuttaminen<br />
sekä dynaamisesti koulutusta suuntaava<br />
ennakointi. Koulutusalan vahvuuksista ja laajuudesta<br />
luodaan koulutustoimijoille alueellista<br />
kilpailuetua. Koulutuksen sekä valittujen elinkeinoklustereiden<br />
kehitystä edistävät koulutusorganisaatioiden<br />
yhteiset strategiset kehittämishankkeet.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> rahoittaa ja koordinoi mittavaa<br />
hanketta nimeltä ’Osaava työvoima <strong>Keski</strong>-<br />
Suomessa’. Hanke turvaa osaavan työvoiman<br />
saatavuutta, kehittää työssä olevaa työvoimaa ja<br />
ehkäisee työttömyyttä.<br />
7.7 Johto ja hallinto<br />
Talousarvion laadinnan perustelut<br />
MAAKUNTAJOHTAJA JA SIHTEERI<br />
Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien<br />
maksuosuusrahoitusta) 300 000 €<br />
Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 700 000 €<br />
Toimintakulut 400 000 €<br />
Yksikön asiantuntijapalvelujen hankintaan on<br />
budjetoitu 50 000 euroa, jolla on varauduttu maakunnan<br />
kehittämishankkeisiin. Käyttövaroihin<br />
on budjetoitu 6 000 euroa, mikä sisältää maakuntajohtajan<br />
käyttövarat, varauksen liiton kansainvälistymistoimiin<br />
ja tiedotustoimintaan. Lisäksi<br />
määräraha toimii liiton toiminnan “vararahastona”.<br />
Yhteisöille varattuihin avustuksiin on varauduttu<br />
4 000 eurolla.<br />
Yksikön henkilöresurssit ovat 2 henkilötyövuotta.<br />
HALLINTO<br />
Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien<br />
maksuosuusrahoitusta) 0 €<br />
Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 400 000 €<br />
Toimintakulut 400 000 €<br />
Hallinto sisältää liiton hallintopalvelut, talousja<br />
henkilöstöpalvelut, tietopalvelut, postitukset<br />
ja muut toimistopalvelut sekä <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Talon<br />
puhelinkeskuksen hoidon. Liiton käytössä on<br />
Kuntatoimisto-asianhallintaohjelmisto.<br />
25
Liiton laskentajärjestelmän kautta hallitaan liiton<br />
oman ja kehittämisrahaston talouden lisäksi<br />
maakunnan kehittämisraha sekä liiton rahoittamiin<br />
hankkeisiin tuleva EU-rahoitus ja valtion<br />
rahoitus. Hallinto vastaa sille kuuluvien tehtävien<br />
asianmukaisesta ja ajantasaisesta toiminnasta.<br />
Toimistotarvike- ja muut hankinnat suoritetaan<br />
keskitetysti ja taloudellisesti.<br />
Hallinnon henkilöresurssit ovat noin 9 henkilötyövuotta.<br />
YHTEISKUSTANNUKSET<br />
Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien<br />
maksuosuusrahoitusta) 7 000 €<br />
Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 300 000 €<br />
Toimintakulut 300 000 €<br />
Kustannuspaikalle on budjetoitu liiton yhteisiä<br />
palvelujen osto- ja tarvikemenoja. Suurin menoerä<br />
on huoneistomenot, mikä sisältää mm. toimiston<br />
yhtiövastikkeet.<br />
Kustannusalueen asiantuntijapalveluihin (54 000<br />
euroa) on budjetoitu mm. atk-tuki-, Tiimipostin<br />
ja Kuntatoimiston kustannukset. Henkilöstöpalveluihin<br />
(mm. työpaikkaruokailu, työterveyshuolto<br />
sekä henkilökunnan liikunta- ja kulttuurimääräraha)<br />
on budjetoitu 23 700 euroa.<br />
Eläkeperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin on<br />
budjetoitu 116 000 euroa.<br />
LIITTO YHTEENSÄ<br />
Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien<br />
maksuosuusrahoitusta) 1 400 000 €<br />
Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 3 200 000 €<br />
Toimintakulut 3 800 000 €<br />
sekä poistot, poistoero ja<br />
kehittämisrahaston rahoitus 800 000 €<br />
Maakuntahallitus hyväksyy <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Kehittämisrahaston<br />
käyttösuunnitelman. Jäsenkunnat<br />
kartuttavat kehittämisrahastoa talousarviovuonna<br />
770 000 eurolla. Hankepäätökset tehdään<br />
erikseen maakuntahallituksessa tai niistä<br />
päättää tehdyn delegointipäätöksen perusteella<br />
maakuntajohtaja.<br />
26
8. TALOUSARVIO 2009<br />
8.1 Talousarvioasetelma<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton talousarvio on laadittu kuntalain,<br />
soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan<br />
kuntajaoston antamien yleisohjeiden<br />
mukaisesti.<br />
Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous-<br />
ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja<br />
rahoitusosa.<br />
Talousarvion tuloslaskelmaosassa on esitetty liiton<br />
toimintatuotot ja -kulut, rahoitustuotot ja<br />
-kulut, poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista<br />
menoista, satunnaiset tuotot ja<br />
kulut sekä tilikauden tuloksen jälkeen poistoeron<br />
lisäys/vähennys, varausten lisäys/vähennys ja rahastojen<br />
lisäys/vähennys. Tuloslaskelma päättyy<br />
tilikauden yli- tai alijäämään.<br />
Käyttötalousosassa on esitetty liiton toimintatuotot<br />
ja -kulut kustannusalueittain ja -paikoittain.<br />
Kustannusalueet ovat pääosin liiton hyväksytyn<br />
organisaation mukaisia “osastoja”. Yhteiset<br />
kustannukset on kirjattu kustannuspaikkaan<br />
9999 “yhteiskustannukset”.<br />
Rahoitusosassa kootaan rahoituslaskelmaan tulorahoitus,<br />
investoinnit ja muut pääomamenot<br />
sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Rahoituslaskelma<br />
täydentää tuloslaskelman antamaa<br />
kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista,<br />
sijoituksista ja pääomarahoituksesta.<br />
Investointiosassa on esitetty liiton käyttöomaisuusinvestoinnit,<br />
rahoitusosuudet investointimenoihin<br />
ja käyttöomaisuuden myyntituotot.<br />
Investointiosaan on budjetoitu 0 euroa.<br />
Liiton talousarvion käyttötalousosassa on käytetty<br />
seuraavia kustannusalueita ja -paikkoja:<br />
• Luottamushenkilöhallinto:<br />
maakuntavaltuusto, tarkastuslautakunta,<br />
maakuntahallitus<br />
• Maakuntajohtaja ja sihteeri: maakuntajohtaja<br />
ja sihteeri sekä erillisprojektit<br />
• Hallinto: hallinto ja erillisprojektit<br />
• Alueidenkäyttö: alueidenkäyttö,<br />
erillisprojektit<br />
• Aluekehitys: ohjelmien toteutus, muut<br />
projektit<br />
• Yhteiskustannukset: yhteiskustannukset<br />
Kustannuspaikkoja perustetaan kirjanpitoon toimintavuoden<br />
aikana erillisprojekteille seurannan<br />
tarpeen mukaan.<br />
Toimintatuotot jakaantuvat myyntituottoihin<br />
(=jäsenkuntien maksuosuudet), maksutuottoihin,<br />
tukiin ja avustuksiin sekä muihin tuottoihin.<br />
Toimintakulut jakaantuvat henkilöstökuluihin,<br />
palveluiden ostoihin, aineisiin, tarvikkeisiin<br />
ja tavaroihin, avustuksiin ja muihin kuluihin.<br />
8.2 Talousarvio vuodeksi 2009<br />
Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa<br />
ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.<br />
Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.<br />
Talousarvio vuodeksi 2009<br />
euroa<br />
* jäsenkuntien maksuosuudet 3 204 000<br />
* investoinnit 0<br />
* <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Kehittämisrahaston<br />
kartuttaminen 770 000<br />
* tilikauden alijäämä 50 000<br />
Talousarvion toteuttamisen tavoite ja mittari:<br />
vuosikate / asukas (ilman kehittämisrahaston<br />
rahastosiirtoa) on alle 1.<br />
27
Käyttötalousosa<br />
Talousarvion tuloslaskelmaan (liite 6) on toimintatuottoja<br />
budjetoitu 4,6 Meuroa. Tästä jäsenkuntien<br />
maksuosuus on 3,204 Meuroa. Toimintatuotoista<br />
käytetään toimintakuluihin 3,9 Meuroa,<br />
poistoihin ja poistoeroon yhteensä 0 euroa ja<br />
kartutetaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Kehittämisrahastoa<br />
770 000 eurolla.<br />
Liiton suurin menoerä on henkilöstökulut. Vakituisen<br />
tai toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten<br />
mukaiset palkkamäärärahat on budjetoitu<br />
kuten ennenkin. Palkoissa on varauduttu<br />
maakuntahallituksen syksyllä 2007 päättämiin<br />
korotuksiin. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> päivä järjestetään<br />
keväällä ja <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> risteily syksyllä 2009.<br />
Myös <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton 80-vuotisjuhlaan varaudutaan<br />
vuonna 2009. Aluekehitys- tai muun<br />
lainsäädännön kautta liitolle mahdollisesti tulevia<br />
uusia tehtäviä ei ole resursoitu.<br />
Investointiosa<br />
* Talousarvioesitykseen sisältyvät<br />
investoinnit<br />
0 euroa<br />
Rahoituslaskelma<br />
* Varsinaisen toiminnan ja<br />
investointien kassavirta<br />
euroa<br />
TULORAHOITUS<br />
Vuosikate 720000<br />
Satunnaiset erät (rahastosiirto) -770000<br />
TULORAHOITUS YHTEENSÄ -50000<br />
INVESTOINNIT<br />
Käyttöomaisuusinvestoinnit 0<br />
* Varsinaisen toiminnan ja<br />
investointien nettokassavirta 0<br />
* Rahoitustoiminnan nettokassavirta<br />
MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 0<br />
Toimeksiantojen varojen ja<br />
pääomien muutokset 0<br />
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -50 000<br />
RAHAVAROJEN MUUTOS -50000<br />
Rahavarat 31.12.2009 3950000<br />
Rahavarat 1.1.2009 4000000<br />
Rahoituslaskelmassa on arvioitu, että vuonna<br />
2009 EU-rakennerahasto-ohjelma- ja maakunnan<br />
kehittämisrahahankkeiden maksatuksiin<br />
käytetään noin 4 000 000 euroa. Samansuuruista<br />
määrärahaa odotetaan ministeriöltä liitolle<br />
hankkeiden maksatusta varten.<br />
Kuntalain mukaan taloussuunnitelmassa on esitettävä<br />
toimenpiteet, joilla kertynyt ja suunnittelukaudella<br />
kertyvä alijäämä katetaan. Vuoden<br />
2009 tuloslaskelma näyttää alijäämää 50 000 euroa<br />
ja se katetaan aiempien vuosien ylijäämällä.<br />
Talousarvion käyttösuunnitelma<br />
Talousarvion käyttösuunnitelman perustelut on<br />
esitetty luvussa 7 kustannusalueittain satoina tuhansina<br />
euroina. Maakuntahallitus hyväksyy<br />
maakuntavaltuuston hyväksymää talousarviota<br />
tarkentavan käyttösuunnitelman. Toiminta- ja<br />
taloussuunnitelman luvut voivat tarkentua käyttösuunnitelmaa<br />
laadittaessa.<br />
yhteisk.<br />
hallinto<br />
maak.joht.<br />
aluekehitys<br />
alueidenk.<br />
luott.hlöh.<br />
0 300 600 900 1200 1500<br />
tuhatta euroa<br />
kulut maksuosuus tuotot<br />
Toimintatuotot ja -kulut sekä maksuosuus 2008<br />
kustannusalueittain, tuhatta euroa<br />
(Luottamushenkilöhallinto sisältää jäsen- ja osallistumismaksuja<br />
sekä avustuksia yhteensä 114 900 euroa.)<br />
8.3 Talousarvion sitovuus<br />
Kuntalain mukaan talousarvion määräraha ja<br />
tuloarvio voidaan ilmaista brutto- tai nettomääräisenä.<br />
Liiton talousarvio on liiton kiinteän toiminnan<br />
osalta esitetty bruttomääräisillä määrä-<br />
28
ahoilla. Erillisprojektit toimivat pääasiassa nettomääräisillä<br />
määrärahoilla.<br />
Maakuntavaltuusto päättää talousarvion tuloslaskelmaosasta<br />
jäsenkuntien maksuosuudet<br />
3 204 000 euroa, investoinnit (0 euroa), <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
Kehittämisrahaston kartuttamisen<br />
770 000 euroa ja alijäämän 50 000 euroa.<br />
Maakuntahallitus päättää talousarvion tuloslaskelmaosasta<br />
ja rahoitusosasta ne erät, joita maakuntavaltuusto<br />
ei päätä. Maakuntahallitusta sitoo<br />
talousarvion tuloslaskelmaosasta toimintatuotoista<br />
myyntituotot (lukuun ottamatta<br />
jäsenkuntien maksuosuuksia), maksutuotot, tuet<br />
ja avustukset ja muut tuotot ja toimintakulut,<br />
mitkä maakuntahallitus hyväksyy kustannusalueittain.<br />
Maakuntahallitusta sitoo myös rahoitustuotot<br />
ja -kulut, poistot, satunnaiset tuotot ja<br />
kulut. Maakuntahallitusta sitoo edelleen tilikauden<br />
tuloksen käyttö rahastojen kartuttamista lukuun<br />
ottamatta.<br />
Toimistoa sitovat muut käyttötalouden määrärahat.<br />
Mikäli jäsenkuntien maksuosuusrahoituksen ulkopuolista<br />
rahoitusta tulee enemmän kuin talousarviossa<br />
on ennakoitu, voidaan myös menomäärärahoja<br />
vastaavasti ylittää. Mikäli jäsenkuntien<br />
maksuosuusrahoituksen ulkopuolista<br />
rahoitusta tulee vähemmän kuin talousarviossa<br />
on ennakoitu, tulee myös menomäärärahat vastaavasti<br />
alittaa.<br />
8.4 Tilivelvollisten luettelo<br />
Kuntalain 75 §:n mukaan: ”Tilintarkastajien on<br />
annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus,<br />
jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa<br />
on myös esitettävä, onko tilinpäätös<br />
hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle<br />
ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle<br />
viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää<br />
vastuuvapaus.<br />
Laki ei vaadi tilivelvollisten viranhaltijoiden<br />
määrittelemistä ennakolta. Tilivelvollisten ja<br />
muiden vastuullisten kannalta on kuitenkin selkeämpää,<br />
jos he tietävät, keitä vastuuvapauslausuma<br />
koskee. Tilivelvollisten luettelon hyväksyminen<br />
kuuluu valtuustolle.<br />
Maakuntavaltuusto on kokouksessaan 8.6.2005<br />
hyväksynyt tilivelvollisten luetteloon maakuntahallituksen<br />
jäsenet sekä toimistosta maakuntajohtaja,<br />
tiimivetäjät ja talouspäällikkö. Luetteloon<br />
ei esitetä muutoksia.<br />
8.5 Poistomenettely<br />
Aineellisten hyödykkeiden (=koneet ja kalusto)<br />
arvo liiton taseessa 1.1.2008 on 24 163,27 euroa.<br />
Aineellisten hyödykkeiden poistomenettelynä on<br />
käytetty elinkeinoverolain mukaista 25 prosentin<br />
suuruista jäännösarvopoistoa. Samaa prosenttia<br />
käytetään myös poistoerokirjauksissa.<br />
Osakkeiden arvo 1.1.2008 on 1 228 023,37 euroa.<br />
Osakkeiden ja osuuksien arvosta muodostaa suurimman<br />
osan liiton toimitilan osakkeet. Osakkeet<br />
on arvostettu taseessa niiden tulonodotusarvoon,<br />
mikä on tarkistettu vuonna 1996.<br />
Perussopimuksen mukaan suunnitelman mukaisten<br />
poistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton poistojen laskentaperusteet<br />
ja poistomenettely:<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton koneiden ja kaluston sekä<br />
kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (kirjanpidossa<br />
aineelliset hyödykkeet) suunnitelman mukainen<br />
poisto on 25 prosentin suuruinen jäännösarvopoisto.<br />
Osakkeilla ja osuuksilla ei ole suunnitelman<br />
mukaista poistoaikaa.<br />
Talousarvion poistomenettelyn tavoite ja mittari:<br />
vuosikate / poistot (ilman kehittämisrahaston rahastosiirtoa)<br />
on korkeintaan 12.<br />
Liiton pienhankintaraja on 15 000 euroa. Maakuntahallitus<br />
voi määrittää rajan erikseen.<br />
29
8.6 Jäsenkuntien maksuosuudet<br />
Jäsenkuntien maksuosuusrahoituksella kerätään yhteensä 3 204 000 euroa. Perussopimuksen mukaan<br />
“Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat edellisenä kalenterivuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa<br />
jäsenkunnissa määrättyjen ansiotulo- ja yhteisöäyrien suhteessa. Verotietoina käytetään saatavissa<br />
olevia verottajan ennakkotietoja, elleivät lopulliset tiedot ole talousarvion laadintavaiheessa tiedossa.”<br />
(perussopimus, § 24).<br />
Vuoden 2009 maksuosuudet lasketaan verovuoden 2007 verotustietojen perusteella. Laskelma on liitetiedostossa<br />
7.<br />
Jäsenkuntien maksuosuudet 2009<br />
kunta maksuosuus maksuosuus muutos 2008-2009<br />
2009, € 2008, € € %<br />
Hankasalmi 52 126 51 186 940 1,8<br />
Jyväskylä *) 1 601 630 1 557 898 43 732 2,8<br />
Laukaa 192 968 184 609 8 359 4,5<br />
Muurame 114 686 109 527 5 159 4,7<br />
Petäjävesi 37 493 36 337 1 156 3,2<br />
Toivakka 24 145 23 057 1 088 4,7<br />
Uurainen 29 733 28 600 1 133 4,0<br />
Joutsa 52 860 52 003 857 1,6<br />
Luhanka 8 020 8 091 -71 -0,9<br />
Keuruu 124 296 122 895 1 401 1,1<br />
Multia 19 781 18 727 1 054 5,6<br />
Jämsä *) 306 501 293 075 13 426 4,6<br />
Kuhmoinen 29 168 29 693 - 525 -1,8<br />
Konnevesi 29 121 28 971 150 0,5<br />
Äänekoski 244 <strong>978</strong> 241 437 3 541 1,5<br />
Kannonkoski 15 615 14 746 869 5,9<br />
Karstula 46 536 44 265 2 271 5,1<br />
Kinnula 16 574 15 170 1 404 9,3<br />
Kivijärvi 12 733 12 430 303 2,4<br />
Kyyjärvi 15 936 14 556 1 380 9,5<br />
Pihtipudas 44 838 43 211 1 627 3,8<br />
Saarijärvi *) 107 370 105 193 2177 2,1<br />
Viitasaari 76 892 75 323 1 569 2,1<br />
KESKI-SUOMI 3 204 000 3 111 000 93 000 3,0<br />
*) Vuoden 2009 Jyväskylän kaupungin maksuosuus sisältää myös Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden osuudet, Jämsän kaupungin maksuosuus<br />
sisältää Jämsänkosken maksuosuuden ja Saarijärven kaupungin maksuosuus sisältää Pylkönmäen maksuosuuden.<br />
30
LIITE 1. Henkilöstö ja klusteripäälliköt (1.10.2008)<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton toimisto (sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi)<br />
Matkapuhelin<br />
Toimisto<br />
STRATEGIAT<br />
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen 040-595 0011 0207 560 201<br />
Maakuntajohtajan sihteeri Laura Kainulainen 040-595 0010 0207 560 205<br />
ALUEKEHITYS<br />
Suunnittelujohtaja Hannu Korhonen 040-595 0016 0207 560 213<br />
EU-sihteeri Päivi Blå (perhevapaa) 040-595 0013 0207 560 224<br />
Projektipäällikkö Jouko Kahilainen 040-595 0018 0207 560 256<br />
Viestintäpäällikkö Merja Lahti 040-595 0000 0207 560 225<br />
Ohjelmapäällikkö Hilkka Laine (määräaikainen) 040-595 0014 0207 560 240<br />
Matkailukoordinaattori Leena Pajala 040-595 0015 0207 560 203<br />
Projektipäällikkö Raija Partanen (määräaikainen) 040-595 0139<br />
Ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho 040-595 0008 0207 560 208<br />
Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen (vuorotteluvapaa) 040-595 0005 0207 560 260<br />
Projektipäällikkö Outi Raatikainen (sijainen) 040-595 0009 0207 560 260<br />
EU-sihteeri Mari Saalamo 040-590 3202 0207 560 216<br />
Koulutuspäällikkö Rauli Sorvari 0400-646 448 0207 560 207<br />
Koulutuksen kehittämispäällikkö Elise Tarvainen (määräaikainen) 040-595 0181 0207 560 202<br />
ALUEIDENKÄYTTÖ<br />
Kehittämisjohtaja Martti Ahokas 040-595 0001 0207 560 220<br />
Projektisihteeri Virpi Heikkinen (määräaikainen, sijainen) 040-595 0178 0207 560 217<br />
ATK-valmistelija Juuso Huhtala 040-595 0174 0207 560 229<br />
Liikenneinsinööri Pekka Kokki 040-595 0006 0207 560 231<br />
Maakuntainsinööri Jarmo Koskinen 040-595 0007 0207 560 232<br />
Projektisihteeri Hanna Kunttu 040-595 0133 0207 560 253<br />
ATK-piirtäjä Tuula Niemistö 040-595 0561 0207 560 228<br />
Tutkija Katriina Peltonen (määräaikainen) 040-759 0933 0207 560 209<br />
Maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä 040-050 3795 0207 560 235<br />
Suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi 040-595 0052 0207 560 236<br />
Ympäristöpäällikkö Reima Välivaara 040-595 0918 0207 560 226<br />
HALLINTO<br />
Apulaisjohtaja Jukka Patrikainen 040-595 0002 0207 560 223<br />
Talouspäällikkö Pirjo Ahola 040-595 0003 0207 560 254<br />
Toimistosihteeri Piia Ahonen (perhevapaa) 040-595 1274 0207 560 258<br />
EU-sihteeri Katja Antikainen 040-595 0128 0207 560 234<br />
Toimistosihteeri Helena Anttonen 040-595 0019 0207 560 238<br />
Toimistosihteeri Riitta Heiskanen 0207 560 206<br />
Toimistosihteeri Kati Laitinen (määräaikainen, sijainen) 040-595 1274 0207 560 233<br />
Tietopalvelusihteeri Liisa Suonpää 040-590 4264 0207 560 230<br />
Toimistosihteeri Riitta Tannermäki 040-595 0004 0207 560 237<br />
Toimistosihteeri Pirkko Tuovinen 0207 560 200<br />
Toimistosihteeri Marja-Leena Tuunanen 040-595 0189 0207 560 214<br />
Länsi-<strong>Suomen</strong> tavoite 2-ohjelma<br />
Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka 040-595 0012 0207 560 204<br />
31
Klusteripäälliköt 1.10.2008<br />
UUDISTUVAT KONEET JA LAITTEET -KLUSTERI<br />
Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro 040-588 5930<br />
sähköposti: pekka.matinaro@jykes.fi<br />
KEHITTYVÄ ASUMINEN -KLUSTERI<br />
Kehittämispäällikkö Jukka Vilppola 040-341 5857<br />
sähköposti: jukka.vilppola@jao.fi<br />
BIOENERGIASTA ELINVOIMAA -KLUSTERI<br />
Kehittämispäällikkö Markku Paananen 0400-121 989<br />
sähköposti: markku.paananen@jamk.fi<br />
32
LIITE 2. Maakuntahallituksen jäsentiedot 2008 – 2009<br />
VARSINAINEN JÄSEN<br />
Erikoissairaanhoitaja, kunnallisneuvos,<br />
Helena Pihlajasaari, Laukaa (sdp),<br />
puheenjohtaja<br />
Yrittäjä Kauko Lehtonen, Pylkönmäki (kesk),<br />
varapuheenjohtaja<br />
Laitosmies Kari Yksjärvi, Jyväskylä (vas),<br />
2. varapuheenjohtaja<br />
Rahoitussihteeri Irene Aaltonen, Äänekoski (kok)<br />
Kotitalousyrittäjä Vuokko Heinonen,<br />
Leivonmäki (kesk)<br />
Koulutuspäällikkö Ulla Lauttamus,<br />
Jyväskylän mlk (sdp)<br />
Yrittäjä Paavo Niiles, Petäjävesi (kd)<br />
Kapteeni, evp. Pauli Partanen, Jyväskylän mlk (kok)<br />
Emäntä Sirpa Pekkarinen, Viitasaari (kesk)<br />
Maanviljelijä Pertti Pänkäläinen, Keuruu (kesk)<br />
Lehtori Katja Sorri, Jyväskylä (kesk)<br />
Kunnallisneuvos Seppo Suominen, Jämsä (sdp)<br />
Opetusneuvos Jorma Viitanen, Saarijärvi (sdp)<br />
VARAJÄSEN<br />
Kirjanpitäjä Tarja Pesonen, Petäjävesi (sdp)<br />
Rehtori Reijo Keinänen, Hankasalmi (kesk)<br />
Toimittaja Arja Paakkanen, Jämsä (vas)<br />
Yrittäjä Salme Ruuth-Perälä, Joutsa (kok)<br />
Agronomi Terttu Hentinen, Joutsa (kesk)<br />
Yrittäjä Aila Liimatainen, Viitasaari (sdp)<br />
Ostoesimies Tapio Salmi, Toivakka (kd)<br />
Puutarhuri Jukka Järviniemi, Korpilahti (kok)<br />
Kirjanpitäjä Riitta Voutila, Kinnula (kesk)<br />
Insinööri Tapio Kokkonen, Petäjävesi (kesk)<br />
Maatalousyrittäjä Minna Häkkinen, Muurame (kesk)<br />
Pituusleikkurimies Arto Lampinen, Jämsänkoski (sdp)<br />
Asentaja Rolf Nyholm, Äänekoski (sdp)<br />
Sihteeri: apulaisjohtaja Jukka Patrikainen, Jyväskylän mlk<br />
33
LIITE 3. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot<br />
VARSINAINEN JÄSEN<br />
Kunnallisneuvos Asko Liimatainen, Viitasaari (kok),<br />
puheenjohtaja<br />
Kojeoptikko Lauri Honkonen, Laukaa (sdp)<br />
Maanviljelijä Jouko Huumarkangas, Kyyjärvi (kesk)<br />
Tietohallintopäällikkö Leena Koponen,<br />
Muurame (kesk)<br />
Kansanedustaja Tuula Peltonen, Jämsänkoski (sdp),<br />
varapuheenjohtaja<br />
VARAJÄSEN<br />
Kauppias Anja Kaislo, Jämsä (kok)<br />
Osastonhoitaja Merja Ahonen, Keuruu (sdp)<br />
Maanviljelijä Markku Huuskola, Luhanka (kesk)<br />
Asiakasneuvoja, emäntä Minna Tapanila,<br />
Kuhmoinen (kesk)<br />
Toimistorakennusmestari Tommi Lahtinen,<br />
Muurame (sdp)<br />
Tilintarkastaja Erkka Ollila, Jyväskylä<br />
Sihteeri: EU-sihteeri Katja Antikainen, Jyväskylän mlk<br />
34
LIITE 4. Maakunnan yhteistyöryhmän jäsentiedot<br />
VARSINAINEN JÄSEN<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> ja jäsenkunnat<br />
Kauko Lehtonen, pj. (kesk)<br />
Helena Pihlajasaari, 1. vpj. (sdp)<br />
Terttu Hentinen (kesk)<br />
Arja Paakkanen (vas)<br />
Pauli Partanen (kok)<br />
Katja Sorri (kesk)<br />
Jorma Viitanen (sdp)<br />
Valtion viranomaiset ja muu valtionhallinto<br />
Juha S. Niemelä 2. vpj<br />
Lea Goyal<br />
Pentti Kokkinen<br />
Seppo Kosonen<br />
Ulla Mehto-Hämäläinen<br />
Risto Palokangas<br />
Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt<br />
Jorma Nokkala, 3. vpj<br />
Maija-Kaisa Paananen<br />
Asko Juuti<br />
Marja-Liisa Järvinen<br />
Paula Pusa<br />
Raimo Salpakoski<br />
VARAJÄSEN<br />
Paavo Niiles (kd)<br />
Ulla Lauttamus (sdp)<br />
Vuokko Heinonen (kesk)<br />
Kari Yksjärvi (vas)<br />
Irene Aaltonen (kok)<br />
Sirpa Pekkarinen (kesk)<br />
Seppo Suominen (sdp)<br />
Jyrki Saarivaara<br />
Aino Arponen<br />
Erkki Hirvonen<br />
Hannu Keralampi<br />
Heini Günther<br />
Päivi Halinen<br />
Uljas Valkeinen<br />
Peer Haataja<br />
Tuula Peltonen<br />
Tiia Valkama<br />
Jyrki Savolainen<br />
Merja Vilén<br />
Sihteeri: ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho, Jyväskylän mlk<br />
35
LIITE 5. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton julkaisut vuosilta 2007 – 2008<br />
SARJA A<br />
VIRALLISLUONTOISET SUUNNITELMAT, TUTKIMUKSET<br />
VUOSI 2007<br />
A 23 <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2008 – 2009.<br />
Maakunnan yhteistyöasiakirja 2008 – 2009.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-313-2<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-314-9 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
SARJA B<br />
TUTKIMUKSET, SUUNNITELMAT, SELVITYKSET<br />
VUOSI 2008<br />
B 166 <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kärkihankkeet 2009.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-327-9<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-328-6 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
B 165 <strong>Keski</strong>suomalaisten kansanopistojen rooli maakunnan aikuiskoulutuksessa.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-319-4<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-320-0 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
B 164 <strong>Keski</strong>-Suomi kehittyy oppivana alueena. Optiimin ja seutujen kehityspolku 2004 – 2007.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-317-0<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-318-7 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
VUOSI 2007<br />
B 163 Maakunnallinen eläinlääkäripäivystysselvitys <strong>Keski</strong>-Suomessa.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-315-6<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-316-3 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
B 162 Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-311-8<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-312-5 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
B 161 <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kärkihankkeet 2008.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-303-5<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-304-3 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
B 160 Defris. Work Package 3 Sustainable Regional Development Strategies and Networks Central Finland.<br />
Partner Report.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-301-9<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-302-7 (electronic)<br />
B 159 Defris. Common report. Work Package 3. Sustainable Regional Development Strategies and Networks.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-299-3<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-300-0 (electronic)<br />
36
SARJA C<br />
HALLINNOLLISET JULKAISUT,<br />
LÄHINNÄ VIRANOMAISKÄYTTÖÖN TARKOITETUT SELVITYKSET YM.<br />
VUOSI 2008<br />
C 122 EU:n rakennerahastojen ja maakunnan kehittämisrahan vuosiraportti 2007.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-325-1<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-326-2 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
C 121 <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kehittämisrahasto 2007.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-323-1<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-324-8 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
C 120 Toimintakertomus 2007.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-321-7<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-322-4 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
VUOSI 2007<br />
C 119 Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2008 – 2010 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio 2008.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-309-4<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-310-8 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
C 118 EU:n rakennerahastot ja valtion rahoitus. Vuosiraportti 2006.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-297-7<br />
C 117 <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kehittämisrahaston vuosiraportti 2006.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-296-9<br />
C 116 Toimintakertomus 2006.<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-293-4<br />
<strong>ISBN</strong> <strong>978</strong>-<strong>951</strong>-<strong>594</strong>-294-2 (sähköinen <strong>versio</strong>)<br />
37
LIITE 6. Alustava talousarvion käyttösuunnitelma 2009<br />
TULOSLASKELMA 2009 TP 2007 TA 2008 TA 2009 MUUTOS 2008 – 2009<br />
euroa euroa euroa euroa %<br />
TOIMINTATUOTOT 4 887 744,24 4 489 600 4 573 600 84 000 1,9<br />
Myyntituotot (=kuntien maksuos.) 3 035 000,00 3 111 000 3 204 000 93 000 3,0<br />
Maksutuotot 0,00 0 0 0 -<br />
Tuet ja avustukset 1 686 384,20 1 348 000 1 259 000 -89 000 -6,6<br />
Muut tuotot 166 360,04 30 600 110 600 80 000 261,4<br />
TOIMINTAKULUT -4 230 618,68 -3 719 600 -3 853 600 134 000 3,6<br />
Henkilöstökulut -1 931 228,58 -1 937 700 -1 993 000 55 300 2,9<br />
Palvelujen ostot -2 090 505,88 -1 631 800 -1 720 500 88 700 5,4<br />
Aineet, tarvikkeet, tavarat<br />
* Ostot tilikauden aikana -131 037,40 -63 100 -63 100 0 0,0<br />
* Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -151,50 0 0 0 -<br />
Avustukset -5 000,00 -25 000 -15 000 -10 000 -40,0<br />
Muut toimintakulut -72 695,32 -62 000 -62 000 0 0,0<br />
TOIMINTAKATE 657 125,56 770 000 720 000 -50 000 -6,5<br />
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 11 409,18 0 0 0 -<br />
Korkotuotot 10 685,59 0 0 0 -<br />
Muut rahoitustuotot 735,00 0 0 0 -<br />
Korkokulut -11,41 0 0 0 -<br />
VUOSIKATE 668 534,74 770 000 720 000 -50 000 -6,5<br />
Poistot käyttöomaisuudesta ja muista<br />
pitkävaikutteisista menoista -9 880,00 -5 000 -5 000 0 0,0<br />
TILIKAUDEN TULOS 658 654,74 765 000 715 000 -50 000 -6,5<br />
Poistoeron vähennys (+) 5 768,00 5 000 5 000 0 -<br />
Rahastojen lisäys (-) -801 000,00 -770 000 -770 000 0 0,0<br />
Rahastojen vähennys (+) 0,00 0 0 0<br />
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -136 577,26 0 -50 000 -50 000 0,0<br />
38
LIITE 7. Jäsenkuntien maksuosuudet 2009<br />
kunta kunnallisvero tulo- laskennalliset kertymäosuus tulo- laskennalliset laskennalliset lopullinen maksu- muutos Maksuosuudesta<br />
ansio- ja pääoma- vero kunnallisveroäyrit yhteisövero- vero yhteisöveroäyrit äyrit maksuosuus osuus 2008 / 2009 Kehittämisverotuloista<br />
2007 % 2007 (verovuosi 2007) tuloista 2007 % 2007 (verovuosi 2007) yhteensä yht. 2009 2 008 rahastoon<br />
€ € € € € % €<br />
Hankasalmi 10 277 243 19,00 321 609 011 1 299 407 19,00 40 662 754 362 271 764 52 126 51 186 940 1,8 12 527<br />
Jyväskylä (vanha) 220 872 484 18,50 7 098 638 672 19 869 204 18,50 638 577 958 7 737 216 630 1 113 290 1 082 199 31 091 2,9 267 551<br />
Jyväskylän mlk 92 530 046 19,00 2 895 571 949 4 295 520 19,00 134 421 064 3 029 993 013 435 979 424 259 11 720 2,8 104 776<br />
Korpilahti 10 832 199 20,00 322 026 653 1 408 664 20,00 41 877 679 363 904 332 52 361 51 440 921 1,8 12 584<br />
uusi Jyväskylä 324 234 729 10 316 237 274 25 573 388 814 876 701 11 131 113 975 1 601 630 1 557 898 43 732 2,8 384 911<br />
Laukaa 40 616 674 19,00 1 271 030 406 2 239 099 19,00 70 068 832 1 341 099 238 192 968 184 609 8 359 4,5 46 375<br />
Muurame 23 344 817 18,50 750 280 966 1 455 183 18,50 46 768 244 797 049 211 114 686 109 527 5 159 4,7 27 562<br />
Petäjävesi 7 538 712 19,25 232 847 512 897 610 19,25 27 724 398 260 571 911 37 493 36 337 1 156 3,2 9 010<br />
Toivakka 4 747 964 19,00 148 579 537 614 328 19,00 19 224 360 167 803 897 24 145 23 057 1 088 4,7 5 803<br />
Uurainen 6 099 098 19,00 190 861 000 504 304 19,00 15 781 344 206 642 344 29 733 28 600 1 133 4,0 7 145<br />
Joutsa (vanha) 7 950 669 19,00 248 802 796 1 052 661 19,00 32 941 253 281 744 049 40 540 39 804 736 1,8 9 743<br />
Leivonmäki 2 166 326 19,50 66 053 279 641 849 19,50 19 570 568 85 623 848 12 320 12 199 121 1,0 2 961<br />
uusi Joutsa 10 116 995 314 856 075 1 694 510 52 511 822 367 367 897 52 860 52 003 857 1,6 12 704<br />
Luhanka 1 460 777 19,00 45 712 556 320 477 19,00 10 028 788 55 741 344 8 020 8 091 -71 -0,9 1 927<br />
Keuruu 25 907 911 19,75 779 956 677 2 786 284 19,75 83 880 974 863 837 651 124 296 122 895 1 401 1,1 29 871<br />
Multia 3 411 187 19,00 106 747 352 981 898 19,00 30 726 844 137 474 196 19 781 18 727 1 054 5,6 4 754<br />
Jämsä (vanha) 41 904 448 19,00 1 311 329 124 4 798 504 19,00 150 161 101 1 461 490 225 210 290 196 371 13 919 7,1 50 538<br />
Jämsänkoski 19 055 865 19,00 596 321 201 2 311 535 19,00 72 335 595 668 656 796 96 211 96 704 -493 -0,5 23 122<br />
uusi Jämsä 60 960 313 1 907 650 325 7 110 039 222 496 696 2 130 147 021 306 501 293 075 13 426 4,6 73 660<br />
Kuhmoinen 5 252 843 19,00 164 378 875 1 225 076 19,00 38 336 690 202 715 565 29 168 29 693 -525 -1,8 7 010<br />
Konnevesi 5 580 313 19,00 174 626 497 887 106 19,00 27 760 488 202 386 985 29 121 28 971 150 0,5 6 998<br />
Äänekoski 49 450 158 19,00 1 547 459 410 4 956 466 19,00 155 104 256 1 702 563 666 244 <strong>978</strong> 241 437 3 541 1,5 58 874<br />
Kannonkoski 2 877 026 19,00 90 031 683 590 858 19,00 18 489 906 108 521 589 15 615 14 746 869 5,9 3 753<br />
Karstula 8 797 741 18,50 282 751 311 1 265 358 18,50 40 667 443 323 418 755 46 536 44 265 2 271 5,1 11 184<br />
Kinnula 3 211 630 19,00 100 502 552 469 178 19,00 14 682 135 115 184 687 16 574 15 170 1 404 9,3 3 983<br />
Kivijärvi 2 269 536 19,00 71 021 307 558 195 19,00 17 467 772 88 489 079 12 733 12 430 303 2,4 3 060<br />
Kyyjärvi 2 983 109 19,00 93 351 372 556 156 19,00 17 403 965 110 755 337 15 936 14 556 1 380 9,5 3 830<br />
Pihtipudas 8 546 047 19,00 267 434 148 1 411 834 19,00 44 180 967 311 615 115 44 838 43 211 1 627 3,8 10 776<br />
Pylkönmäki 1 385 716 18,50 44 535 639 376 049 18,50 12 085 869 56 621 508 8 147 7 947 200 2,5 1 958<br />
Saarijärvi (vanha) 20 230 234 19,00 633 071 101 1 806 063 19,00 56 517 700 689 588 801 99 223 97 246 1 977 2,0 23 846<br />
uusi Saarijärvi 21 615 950 677 606 740 2 182 112 68 603 569 746 210 309 107 370 105 193 2 177 2,1 25 804<br />
Viitasaari 14 546 248 19,00 455 200 332 2 530 485 19,00 79 187 266 534 387 598 76 892 75 323 1 569 2,1 18 479<br />
KESKI-SUOMI 643 847 021 18,85 20 310 732 918 62 109 351 18,87 1 956 636 217 22 267 369 134 3 204 000 3 111 000 93 000 3,0 770 000<br />
Lähteet: Ennakkotieto verovuoden veroista (taulukko N101, 1.9.2009) ja Kuntien tuloveroprosentit (11.12.2006): www.vero.fi<br />
Laskennallisten veroäyrien laskentakaava: vero * 5,94573 / tuloveroprosentti * 100<br />
39
LIITE 8. Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton talous- ja toimintasuunnitelman<br />
arvioinnin tavoitteena on esittää yleisellä<br />
tasolla tiivistetty arvio suunniteltujen toimintojen<br />
ympäristövaikutuksista. Toimintavuonna<br />
2009 laadittavien suunnitelmien ja ohjelmien<br />
sekä vireille tulevien hankkeiden vaikutusten arviointitarve<br />
on esitetty talous- ja toimintasuunnitelman<br />
kohdassa 5.3.<br />
Liiton toimintaa maakunnan kehittämiseksi ohjaavat<br />
maakuntavaltuuston syyskokouksessa<br />
2005 hyväksymä maakuntasuunnitelma, vuoden<br />
2006 lopulla hyväksytty maakuntaohjelma<br />
ja syksyllä 2008 hyväksytty toteuttamissuunnitelma<br />
vuosille 2009 – 2010. Ympäristö- ja tasaarvovaikutusten<br />
arviointiryhmä on arvioinut<br />
ko. asiakirjojen ympäristövaikutukset. Taloussuunnitelman<br />
toiminnan vaikutukset on osaltaan<br />
johdettavissa näistä asiakirjoista.<br />
Toiminnassa korostuva laaja yhteistyö luo pohjan<br />
maakunnan tasapainoiselle, asiakaslähtöiselle<br />
ja vuorovaikutteiselle kehittämiselle. Suunnitelman<br />
mukaan fyysisen rakenteen kehittämisessä<br />
otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä<br />
kokonaistaloudellisuus, mikä ilmentää kestävää<br />
kehitystä ja ekologisen kestävyyden huomioon<br />
ottamista.<br />
Vaikka <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kehitysnäkymiä voidaan<br />
pitää monessa suhteessa valoisina, maakunnan<br />
ongelmana ovat kuitenkin työttömyysasteen keskimääräistä<br />
hitaampi laskeminen, väestön keskittyminen<br />
ja monien kuntien väestörakenne.<br />
Toimintavuonna 2009 työttömyyttä pyritään vähentämään<br />
nykyistä huomattavasti nopeammin<br />
ennakoivalla Osaava työvoima -ohjelmalla. Alueellisesti<br />
tasapainoista ja tasa-arvoista kehitystä<br />
edistetään seudullisen palveluvarustuksen parantamisella,<br />
hyvillä liikenneyhteyksillä ja monipuolisella<br />
työpaikkatarjonnalla. Ponnisteluista<br />
huolimatta alueellinen eriarvoisuus voi kasvaa.<br />
Hyvinvoinnin toimintakykyyn ja terveyteen liittyvillä<br />
kehittämistoimilla sekä kansainvälisen<br />
kilpailukyvyn ja liiketoiminnan vahvistamisella<br />
on positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.<br />
Ekologisesti merkittävimmät vaikutukset syntyvät<br />
alueidenkäytön suunnittelun ja toteuttamisen<br />
kautta. Maa-ainesten hyödyntäminen muuttaa<br />
harju-, kallio- ja suoalueiden luonnontilaisuutta.<br />
Vaihemaakuntakaavatyössä eri maankäyttömuotojen<br />
mahdollisia haitallisia vaikutuksia ehkäistään<br />
tekemällä riittävät selvitykset ja vaikutusarvioinnit,<br />
jotka ohjaavat hankkeiden toteuttamista.<br />
Toimintavuonna jatkettavilla pohjaveden<br />
suojelua ja kiviaineshuoltoa yhteen sovittavalla<br />
POSKI-selvityksellä sekä suo- ja turvealueita<br />
koskevilla ympäristöselvityksillä on positiivisia<br />
vaikutuksia luonnonvarojen kestävään käyttöön<br />
ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.<br />
Osallistuminen maakunnallisen kulttuuriympäristöselvityksen<br />
toteutukseen modernin rakennusperinnön<br />
osalta on osa maakuntaidentiteetin<br />
ja kulttuuriperinnön vaalimista.<br />
Tasavertainen henkilöstöpolitiikka on liiton toimiston<br />
avoimen ja kannustavan ilmapiirin ylläpitämisen<br />
lähtökohta. Omaa toimintaa ohjaa tasaarvo-<br />
ja yhdenvertaissuunnitelma, joka edistää<br />
henkilöstön tasapuolista kohtelua ja sukupuolen<br />
suhteen tasapuolista henkilöstöpolitiikkaa.<br />
Vuonna 2009 tasa-arvosuunnitelmaan laaditaan<br />
lain vaatima kartoitus henkilöstön tasa-arvotilanteesta.<br />
40
LIITE 9. WFA:n toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2009<br />
1. WFA:N TOIMINNAN<br />
YLEISTAVOITTEET<br />
Länsi-<strong>Suomen</strong> Allianssin (WFA) toiminta keskittyy<br />
WFA-alueen maakuntien välisen yhteistyön<br />
lujittamiseen ja WFA-tietoisuuden kasvattamiseen<br />
sekä omalla alueella että kansallisesti<br />
ja kansainvälisesti. Alueen edunvalvonnan ja<br />
kilpailukyvyn edistäminen tapahtuu lisäämällä<br />
yhteisiä hankkeita ja niiden vaikuttavuutta sekä<br />
alueen sisällä että kansainvälisesti ja vaikuttamalla<br />
hallitusohjelman toteuttamiseen alueen<br />
kehitystä edistävästi. Erityisesti seurataan aluehallinnon<br />
uudistusprosessia ja vaikutetaan sen<br />
toteutumiseen kansanvaltaista maakuntahallintoa<br />
vahvistavasti.<br />
WFA vaikuttaa sekä EU:n ohjelmakauden<br />
2007 – 2013 alue- ja rakennepolitiikan toteuttamiseen<br />
että seuraavan ohjelmakauden sisältöön.<br />
Vuoden 2008 aikana puheenjohtajiston tekemien<br />
linjausten mukaisesti toteutettu WFA:n toiminnan<br />
kehittämisprosessi saatetaan käytäntöön<br />
vuoden 2009 alusta alkaen.<br />
2. YHTEISTOIMINTA VUONNA 2009<br />
WFA on osapuolten yhtäpitävin päätöksin sovittu<br />
yhteenliittymä, jossa varsinaisista asioista sovitaan<br />
osapuolten maakuntahallitusten yhtäpitävillä<br />
päätöksillä. WFA:n yhteistyösopimus tarkistetussa<br />
muodossaan astuu voimaan 1.1.2009.<br />
Osapuolten välistä yhteistyötä toteutetaan kolmella<br />
tasolla: 1) WFA:n maapäivät, 2) Maakunnan<br />
<strong>liitto</strong>jen nimeämän WFA:n puheenjohtajiston<br />
kokous, 3) WFA:n maakuntajohtajakokous.<br />
Maapäivät ovat Länsi-<strong>Suomen</strong> yhteisfoorumi,<br />
joka tekee suosituksia linjakysymyksistä ja yhteistyöhön<br />
sitouttamisesta. Maapäivät muodostuu<br />
osapuolten maakuntahallituksista ja maakuntavaltuustojen<br />
puheenjohtajistoista. Maapäivät järjestää<br />
vuorovuosin kukin osapuoli. Maapäivien<br />
puheenjohtajana toimii järjestävän maakunnan<br />
liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja. Vuoden<br />
2009 maapäivät pidetään Brysselissä 23.10.<br />
Puheenjohtajiston kokous johtaa poliittisia valmisteluja<br />
ja tekee suosituksia maakuntahallituksille.<br />
Se kokoontuu kolme – neljä kertaa vuodessa.<br />
Puheenjohtajistoon kuuluu kustakin osapuolesta<br />
kaksi jäsentä, jotka valitaan osapuolten puheenjohtajistoista,<br />
sekä jokaisen osapuolen maakuntajohtaja.<br />
Puheenjohtajistoon kuuluvilla on henkilökohtaiset<br />
varajäsenet, jotka niin ikään valitaan<br />
osapuolten puheenjohtajistoista. Puheenjohtajisto<br />
pitää alueen tavoitteiden edistämiseksi säännöllistä<br />
yhteyttä valtiovaltaan ja poliittisiin päättäjiin.<br />
Vuosittainen opintomatka järjestetään<br />
maapäivien 2009 yhteydessä lokakuussa Brysseliin<br />
Belgiaan.<br />
Maakuntajohtajakokous johtaa yhteistyön käytännön<br />
työskentelyä ja tekee päätöksiä toimivaltansa<br />
puitteissa. Se kokoontuu noin 10 kertaa<br />
vuodessa. Osapuolet vastaavat kukin vuorollaan<br />
WFA:n puheenjohtajuudesta kuuden kuukauden<br />
jaksoissa. Vuonna 2009 puheenjohtaja<strong>liitto</strong>ina<br />
toimivat <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> (1.1. – 30.6.)<br />
ja Pohjanmaan <strong>liitto</strong> (1.7. – 31.12.). Maakuntajohtajakokous<br />
pyrkii lähtökohtaisesti tekemään yksimielisiä<br />
päätöksiä. Maakuntajohtajakokous voi<br />
kiireellisissä tapauksissa tehdä päätöksiä myös<br />
kokoontumatta edellyttäen, että kaikki maakuntajohtajat<br />
allekirjoittavat päätöstä koskevan pöytäkirjan.<br />
Yllä mainituille päätöksentekoelimille käsiteltäviksi<br />
ja päätettäviksi esitetyt yhteistyöhön kuuluvat<br />
asiat päätetään yhteneväisesti osapuolten<br />
asianomaisissa toimielimissä. Yhteistyöhön liittyvässä<br />
päätöksenteossa ja valmistelussa maakuntajohtajat<br />
voivat nimetä työryhmiä ja vastaavia<br />
päätöksentekoelimiä, joilla ei kuitenkaan ole<br />
itsenäistä päätöksentekovaltaa.<br />
41
3. EU:N RAKENNEPOLITIIKKA<br />
WFA-yhteistyön eräs keskeinen toimintamuoto<br />
on Länsi-<strong>Suomen</strong> Alueellinen kilpailukyky ja<br />
työllisyys -toimenpideohjelman (EAKR) koordinointi<br />
ja ylimaakunnallisten hankkeiden valmistelu.<br />
EAKR-koordinaatiosta vastaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
<strong>liitto</strong>. Epävirallisia neuvotteluelimiä ovat<br />
EAKR-ohjausryhmä ja EAKR-koordinaatioryhmä,<br />
joiden tehtävänä on varmistaa hyvä tiedonkulku<br />
alueella, linjata suuralueen strategiatyötä<br />
ja teemallista yhteistyötä sekä pyrkiä WFA-alueen<br />
puitteissa sovittamaan yhteen eri rakennerahastojen<br />
ja hallinnonalojen aluekehitystyötä.<br />
EAKR-ohjausryhmä koostuu maakuntajohtajista<br />
ja aluehallintoviranomaisten edustajista sekä<br />
ESR-ohjelman Länsi-<strong>Suomen</strong> alueosiota koordinoivan<br />
Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen edustajasta.<br />
EAKR-koordinaatioryhmään kuuluvat <strong>liitto</strong>jen<br />
ohjelmavastaavat.<br />
Uuden ohjelmakauden ohjelmien toimeenpanon<br />
ohella WFA-alueella pyritään aktiivisesti parantamaan<br />
valmiutta muiden EU-ohjelmien ja niiden<br />
tarjoaman rahoituksen hyödyntämiseen. Lisäksi<br />
vuoden 2009 aikana on linjattava alueen<br />
kantoja EU:n budjetin välitarkasteluun ja tulevan<br />
koheesiopolitiikan sisältöön. WFA-alueella<br />
järjestetään seminaari tästä aiheesta kevään<br />
2009 aikana. Kuluvan EU-ohjelmakauden ohjelmien<br />
väliarviointi käynnistyy vuonna 2009. Lisäksi<br />
maakuntaohjelmien arviointi suoritetaan<br />
WFA-yhteistyönä vuoden 2009 aikana.<br />
4. KANSALLINEN EDUNVALVONTA<br />
Kansallisessa edunvalvonnassa keskeisintä on<br />
vaikuttaa aluehallinnon uudistamishankkeen<br />
toteutumiseen maakuntien asemaa vahvistavalla<br />
tavalla. WFA-<strong>liitto</strong>jen kesken on sovittu muutamista<br />
keskeisistä, yhteisiä tavoitteita edistävistä<br />
maakunnallisista kärkihankkeista, joiden toteutumista<br />
edesautetaan. Erityisen tärkeitä ovat<br />
WFA:n kilpailukykyä edistävät infrastruktuurihankkeet,<br />
yrittäjyyttä edistävät hankkeet ja kattavan<br />
korkeakouluverkoston tutkimus- ja opetusresurssien<br />
turvaaminen. Näitä edunvalvontaasioita<br />
esitellään Länsi-<strong>Suomen</strong> ministereille ja<br />
kansanedustajille yhteisissä WFA-tilaisuuksissa.<br />
5. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ<br />
Eurooppa-toimisto osallistuu WFA:n maakuntien<br />
<strong>liitto</strong>jen kannalta keskeisiin edunvalvontatehtäviin<br />
Brysselissä sekä WFA:n imagon edelleen<br />
vahvistamiseen <strong>liitto</strong>jen yhdessä antamien<br />
ohjeiden mukaisesti. Lisäksi toimisto selvittää<br />
WFA-alueen mahdollisuuksia kehittää edelleen<br />
yhteistyötä EU:n uusien jäsenmaiden sekä Itämeren<br />
alueen maiden kanssa. Tässä hyödynnetään<br />
jo olemassa olevia WFA-alueen eri toimijoiden<br />
hyviä kontakteja jäsenmaiden toimijoihin.<br />
Kansainvälisessä yhteistyössä WFA käyttää sekä<br />
<strong>liitto</strong>jen solmimien yhteistyösopimusten että eri<br />
kansainvälisten järjestöjen jäsenyyksien tuomia<br />
mahdollisuuksia tehostettuun edunvalvontaan ja<br />
WFA-profiilin markkinoimiseen. Erityisesti pyritään<br />
hyödyntämään WFA:n tunnettuutta informaatioyhteiskuntasovellusten<br />
edelläkävijänä.<br />
6. EUROOPPA-TOIMISTO<br />
Eurooppa-toimisto toteuttaa vuonna 2009 kaksi<br />
kotimaan kierrosta, joissa järjestetään toimijatapaamisia<br />
ja informaatiotilaisuuksia WFA-<strong>liitto</strong>jen<br />
ja muiden sidosryhmien toivomusten ja tarpeiden<br />
mukaisesti. MEPPI-tapaaminen järjestetään<br />
lokakuussa maapäivien 2009 ja EU tänään<br />
-seminaarin yhteydessä Brysselissä. Lisäksi toimisto<br />
avustaa mahdollisten muiden seminaarien<br />
järjestämisessä sekä osallistuu Brysselissä WFA:n<br />
yhteistoimintaa tukeviin muihin tilaisuuksiin.<br />
Eurooppa-toimisto palkkaa 1 – 2 harjoittelijaa 11<br />
kk:n sopimuksilla sekä jatkaa ns. ”vapaan tuolin”<br />
tarjoamista WFA:n liitoille vuonna 2009.<br />
42
7. TALOUS<br />
Jokaisen osapuolen maksuosuudeksi on vuodelle<br />
2009 sovittu 68 600 euroa.<br />
Maksuosuutta korotetaan voimassa olevan kunnallisen<br />
yleisen virka- ja työehtosopimuksen<br />
(KVTES) mukaisella yleiskorotuksella, mikä on<br />
2,4 % vuodelle 2009.<br />
Talouden kehitystä kuvaavat seuraavat luvut 3<br />
peräkkäiseltä vuodelta:<br />
WFA Tilinpäätös 2007 Talousarvio 2008 TA-ehdotus 2009<br />
Kulut €<br />
Henkilöstökulut 199 706,17 204 300 211 900<br />
Muut kulut 122 723,26 147 200 147 600<br />
Yhteensä 322 429,43 351 500 359 500<br />
Tuotot €<br />
Liittojen osuudet 325 760,00 335 000 343 000<br />
Muut tuotot 1 752,71 16 500 16 500<br />
Yhteensä 327 512,71 351 500 359 500<br />
Toimintakate + 5 083,28 0 0<br />
LÄNSI-SUOMEN ALLIANSSIN<br />
TAPAHTUMAKALENTERI VUODEKSI 2009<br />
12.02.2009 WFA:n puheenjohtajiston kokous Jyväskylässä<br />
02.04.2009 WFA:n puheenjohtajiston kokous ja kansanedustajien tapaaminen Helsingissä<br />
14.-16.6.2009 Maakuntajohtajien työseminaarimatka Ruotsiin<br />
26.08.2009 WFA-<strong>liitto</strong>jen henkilökunnan virkistyspäivä Pohjanmaalla<br />
24.09.2009 WFA:n puheenjohtajiston kokous Vaasassa<br />
22.-23.10.2009 Länsi-<strong>Suomen</strong> maapäivät 2009, EU tänään -seminaari sekä MEPPI-tapaaminen<br />
Brysselissä, järjestäjänä Pohjanmaan <strong>liitto</strong><br />
43
Change language