01.11.2014 Views

Nilkan murtumat - Terveyskirjasto

Nilkan murtumat - Terveyskirjasto

Nilkan murtumat - Terveyskirjasto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Ajankohtaista Lääkärin käsikirjasta<br />

Toimitus<br />

<strong>Nilkan</strong> <strong>murtumat</strong><br />

Periaatteet<br />

• Murtuman tyyppi määritetään<br />

hoidon alussa ja hoito suunnitellaan<br />

<strong>murtumat</strong>yyppiä vastaavaksi.<br />

• Leikataan, kun<br />

+ pohjeluun murtuma on<br />

syndesmoosin yläpuolella,<br />

mikä merkitsee yleensä syndesmoosin<br />

täydellistä repeämää<br />

(poikkeus: suoran iskun<br />

aiheuttama fibulamurtuma)<br />

+ lateraalimalleolin murtumassa<br />

on yli 2 mm:n dislokaatio<br />

+ mediaalimalleolin murtuma<br />

on vähänkin dislokoitunut<br />

+ nivelhaarukka on inkongruentti<br />

+ takakolmiomurtuma käsittää<br />

yli neljänneksen nivelpinnasta.<br />

• Aktiiviset lihasharjoitukset aloitetaan<br />

kipsissä olon aikana.<br />

• Kävelykipsiä käytetään ennen<br />

kipsin poistoa.<br />

• Turvotuksen jälkihoidosta ja liikkumisen<br />

motivoinnista huolehditaan<br />

kipsin poiston jälkeen.<br />

MURTUMAEPÄILYN<br />

TUTKIMINEN<br />

• Vammamekanismi selvitetään.<br />

• Varaamiskyky: jos pystyy varaamaan,<br />

murtuma on epätodennäköinen,<br />

mutta mahdollinen,<br />

samoin vaikeakin nivelsidevamma.<br />

• Inspektio: deformaatio, hematooman<br />

sijainti<br />

• Palpaatio<br />

+ Molemmat malleolit<br />

+ Sääri myös yläosastaan (proksimaalisen<br />

fibulamurtuman<br />

etsiminen palpaatioarkuuden<br />

perusteella)<br />

+ FTA-, FTP- ja FC-ligamentit,<br />

akillesjänne<br />

+ Stabiilius: vetolaatikkokoe,<br />

sivuttaisstabiilius, adduktiovääntökoe<br />

terveeseen nilkkaan<br />

verraten<br />

• Röntgenkuvat ap- ja sivusuunnassa<br />

otetaan murtumaa epäiltäessä.<br />

hoito<br />

<strong>murtumat</strong>yypeittäin<br />

(weberin luokitus)<br />

• Luokitus perustuu pohjeluun<br />

murtuman sijaintiin niveltasoon<br />

nähden.<br />

A. Pohjeluun murtuma syndesmoosin<br />

alapuolella<br />

• Usein supinaatiovamma<br />

• Pohjeluun murtuma on yleensä<br />

horisontaalinen tai abriss-tyyppinen<br />

(yleensä hyvänlaatuinen<br />

vamma, leikataan harvoin).<br />

• Mahdollinen mediaalimalleolin<br />

murtuma on vertikaalinen,<br />

proksimaaliosassa, suurifragmenttinen.<br />

• Takakolmiossa on mahdollisesti<br />

mediaalireunan murtuma (pieni<br />

fragmentti).<br />

• Hoito<br />

+ Jos dislokaatio on alle 2 mm,<br />

hoidetaan konservatiivisesti.<br />

Hoitona on halkaistu, pehmustettu<br />

kävelykipsisaapas.<br />

Kipsin kuivuessa painetaan<br />

kantaluun kohdalta kämmenellä<br />

lateraalisuunnasta<br />

nilkkaa kohti mediaalimalleolia<br />

toisen käden pidellessä<br />

vastaan säären alakolmanneksen<br />

mediaalisivulta.<br />

+ Kontrolliröntgenkuva otetaan<br />

1 viikon kuluttua ja<br />

kiinnitetään huomio nivelhaarukan<br />

kongruenssiin. Jos<br />

murtuma on dislokoitunut<br />

tai nivelrako on mediaalisesti<br />

leveä, potilas lähetetään<br />

leikkausarvioon.<br />

+ Kipsissäoloaika on 4–6 viikkoa.<br />

Jalanpainolla varataan<br />

2 viikkoa, puolipainolla<br />

seuraavat 2 viikkoa ja sitten<br />

kokopainolla.<br />

+ Jos dislokaatio on yli 2 mm,<br />

nilkka on instabiili tai nivelhaarukka<br />

on levinnyt, hoito<br />

on operatiivinen.<br />

B. Pohjeluun murtuma syndesmoosin<br />

korkeudella<br />

• Tavallisin lateraalimalleolin<br />

murtuma<br />

• Usein supinaatio-ulkorotaatiovamma<br />

• Fibulamurtuma on usein viisto,<br />

ulottuu alhaalta mediaalisesti<br />

ylös lateraalisesti.<br />

• Osaan tapauksista liittyy syndesmoosiruptuura.<br />

• Mahdollinen mediaalimalleolin<br />

murtuma on distaalinen, pieni-<br />

Duodecim 2006;122:285–6<br />

285


fragmenttinen.<br />

• Usein mediaalipuolella on deltaligamentin<br />

repeämä.<br />

• Takakolmiossa on mahdollisesti<br />

lateraalipuolen murtuma.<br />

• Hoito<br />

+ Jos lateraalimalleolin murtumassa<br />

on < 2 mm dislokaatio,<br />

nivelhaarukka on säännöllinen<br />

ja nilkka stabiili, hoito<br />

on konservatiivinen: kipsisaapas<br />

kuten kohdassa A.<br />

+ Jos kyseessä on bimalleolaarimurtuma<br />

tai murtuma lateraalimalleolissa,<br />

dislokaatio<br />

on > 2 mm, nivelhaarukka on<br />

levinnyt tai takakolmiofragmentti<br />

käsittää yli neljänneksen<br />

nivelpinnasta, potilas<br />

on syytä lähettää sairaalaan<br />

leikkausarvioon.<br />

C. Pohjeluun murtuma syndesmoosin<br />

yläpuolella<br />

• Yleensä pronaatiovamma<br />

• Aina syndesmoosirepeämä<br />

(poikkeus ks. edellä)<br />

• Joko deltaligamentti on repeytynyt<br />

tai mediaalimalleolin murtuma<br />

on distaalinen, pienifragmenttinen.<br />

• Takakolmiossa voi olla lateraalireunan<br />

murtuma.<br />

• Hoito<br />

+ Aina leikkaus, paitsi jos potilaalla<br />

on vahvoja sisätauteihin<br />

liittyviä vasta-aiheita,<br />

verenkierron heikkoutta tai<br />

kroonista ihottumaa.<br />

Kipsatun raajan hoito<br />

• Pehmustettu, polven alapuolelta<br />

varpaiden tyveen ulottuva,<br />

halkaistu perinteinen kipsisaapas,<br />

joka ummistetaan 3–5 vrk:n<br />

kuluttua.<br />

• Potilas jumppaa pohjelihaksia<br />

kipsin sisällä ja harjoittaa suoraa<br />

reisilihasta alusta lähtien.<br />

• Kipsi voidaan vaihtaa lasikuituiseksi<br />

erityisesti leikatuilla<br />

potilailla noin 2 viikon kohdalla,<br />

jolloin tapahtuu haavan tarkistus<br />

ja ompeleiden poisto.<br />

• Kipsin pitoaika ja varausohjeet<br />

vaihtelevat <strong>murtumat</strong>yyppien<br />

mukaan.<br />

+ Weber A- ja B -tyypeissä<br />

kokopainovaraus sallitaan viimeistään<br />

4 viikon kohdalla ja<br />

kipsiä pidetään 4–6 viikkoa.<br />

+ Weber C -tyypissä, mikäli syndesmoosi<br />

on fiksoitu ruuvilla,<br />

kävelyvaraus sallitaan 4–6<br />

viikon kohdalla.<br />

+ Mikäli takakolmiofragmentti<br />

on fiksoitu, raajan painovarausta<br />

jatketaan 6 viikkoon<br />

asti.<br />

• Työkyvyttömyysaika on yleensä<br />

7–10 viikkoa.<br />

• Jalan kipuja ja turvottelua voi<br />

ilmetä vuoden ajan. Tarvittaessa<br />

hoitona on tukisidos tai puristussukka.<br />

Painepuristushoidosta<br />

(esim. Ventipress) on myös usein<br />

hyötyä. Raajan pitäminen öisin<br />

kohoasennossa auttaa jonkin<br />

verran.<br />

• Varaaminen on paranemiselle<br />

välttämätöntä, vaikka kipua<br />

alussa olisikin.<br />

• <strong>Nilkan</strong> liikkeitä harjoitetaan vähintään<br />

kolme kertaa päivässä<br />

useita kymmeniä liikkeitä kerrallaan.<br />

Tyypillinen jälkivaivoja<br />

aiheuttava tekijä on nilkan<br />

dorsifleksion rajoittuminen.<br />

• Syndesmoosiruuvi poistetaan<br />

8–12 viikon kuluttua. Muita<br />

ruuveja tai levyjä ei poisteta,<br />

elleivät ne aiheuta oireita.<br />

• Stabiili metallikiinnitys yhteistyökykyisellä<br />

potilaalla mahdollistaa<br />

hoidon ilman kipsiä.<br />

• Nilkkamurtumia voidaan fiksoida<br />

myös liukenevasta materiaalista<br />

tehdyillä implanteilla.<br />

Artikkelin täydellinen versio on luettavissa<br />

Lääkärin tietokannoista Terveysportista<br />

www.terveysportti.fi<br />

Lääkärin käsikirja, päivitetty 7.6.2005<br />

© 2005 Kustannus Oy Duodecim<br />

286

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!