10 Mittarilennon teoria

LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 442
ohjaajan huolimattomuudesta.
Kaikista epätavallisista lentotiloista oikaistaessa
on tukeuduttava kaikkiin lennonvalvontamittareihin,
erikoisesti keinohorisonttiin.
Kun on havaittu koneen joutuneen epätavalliseen
asentoon, on nopeusmittaria tarkkailtava,
jolloin siitä tulee tehonsäädön ensisijainen
mittari. Kun teho on säädetty, tulee
nopeus- ja korkeusmittarista nokan asennon
säädön ensisijainen mittari. Kallistuksen säädössä
on tukeuduttava keinohorisonttiin ja
kaartomittarin viikseen.
Jos ilmanopeus on suuri ja kasvamassa on
tehoa vähennettävä, jotta estettäisiin ilmanopeuden
jatkuva kasvu ja korkeuden menetys.
Sen jälkeen oikaistaan kone vaakaan
pituusakselinsa suhteen niin, että keinohorisontin
pienoiskoneen siivet ovat suorassa
horisonttiviivaan nähden ja viiksi keskellä.
Kaartomittarin kuula keskitetään sivuperäsimellä
ja koneen nokka nostetaan vaakalentoon
tai loivaan nousuun tilanteesta riippuen.
Kaikki ohjainliikkeet suoritetaan melkein
samanaikaisesti. Kun oikaisutoimenpiteet on
aloitettu, on mittareita tarkoin seurattava ja
orientoiduttava keinohorisonttiin. On vältettävä
voimakkaita ja mahdollisesti yliohjaavia
liikkeitä.
Seuraavia nyrkkisääntöjä voidaan suositella
epätavallisista tilanteista oikaisuun:
• Katso nopeusmittaria heti havaittuasi
koneen joutuneen epätavalliseen asentoon.
• Jos nopeus on liian suuri, vähennä tehoa
välittömästi ja oikaise koneen kallistuskulma,
jonka jälkeen oikaise kone
nostamalla nokka vähintään
vaakalentoasentoon.
• Jos nopeus on liian pieni, löysää veto
ja lisää tehoa välittömästi ja kun nopeus
on vähintään (V X ) jyrkimmän
nousukulman antava nopeus, oikaise
kallistus. Jos kone oli laskuasussa laipat
lentoonlähtöasentoon ja ohjaa kone
loivaan nousuun ja ota teline sisään,
jonka jälkeen jatka nousua (V Y )
parhaan nousunopeuden antavalla nopeudella
ja ota laipat täysin sisään