Uskallus & innovaatiot, uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali - Tekes

Ryhmävoimaa
sydänsairauden hoitoon
Niin kuin kurkiaura käyttää ryhmän voimaa ilmanvastuksen pienentämiseen,
asiakaslähtöisen hoidon kehittämisessä eri toimijat tähtäävät yhdessä eteenpäin.
Kyseessä on Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman
rahoittama hanke sepelvaltimotautiin sairastuneiden keskuudessa.
Kurkiaura-hanketta johtaa Hämeenmaan Sydänpiiri. Tavoitteena on saada
sekä hoitoon että kuntoutukseen yleistettävä ratkaisumalli pirstaleisen ja
monikanavaisen toiminnan ja palveluverkon hallinnan tueksi. Hanke syntyi,
koska niin potilailla kuin terveyden- ja sairaanhoidonkin palveluntuottajilla
kokemuksena on, että terveydenhuollossa ei riittävästi tunnisteta asiakkaiden
erilaisia tarpeita.
Potilaita hoidetaan sinänsä tasa-arvoisesti diagnoosin mukaan samalla mallilla.
Mutta vaikka sairauden otsikko olisikin sama, jokaisella potilaalla on siitä
oma, yksilöllinen kokemuksensa. Samasta syystä myös palvelukokonaisuuden
pitää olla yksilöity ja räätälöity.
Palveluntarjonnan pitää olla myös palveluntuottajien näkökulmasta selkeä,
vaikuttava ja kustannustehokas. Toimintamallin pitää joustaa ja muuttua toimintaympäristön
muutosten mukaan.
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä suomalaisista kansansairauksista.
Se koskettaa hyvin erilaisia ja eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä, sekä miehiä
että naisia. Hankkeen tavoitteena on, että tautiin sairastunut saa hoitoprosessissa
vahvemman aseman. Sitä kautta hän pystyy kykyjensä mukaan toimimaan
oman terveytensä sekä sairautensa hoidon asiantuntijana.
Kurkiaura-hanke jatkuu vuoteen 2014 saakka. Sen pohjaksi tehtiin esiselvitys,
jossa tutkittiin, mitä aito asiakasnäkökulma tarkoittaa. Lisäksi kartoitettiin jo
käytössä tai kehitteillä olevia hyviä käytäntöjä ja teknologisia ratkaisuja, jotka
voivat tukea asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän toteutumista.
Hankkeen puolivälin tienoilla kokemuksena on, että mallinnus toimii riittävän
pienten yksiköiden kesken; mukana on rajallinen määrä potilaita ja hoitohenkilökuntaa,
jotka oppivat tuntemaan toisensa. Tällöin yksittäisten asiakkaiden
hoitopolut pystytään todentamaan ja niissä olevat ongelmakohdat paikantamaan.
Selvää on jo hankkeen vielä jatkuessa, että ongelmat syntyvät pirstaleisuudesta.
Siitä, että palveluiden asiakkaana olevan potilaan oma tarina lipuu
organisaatiosta toiseen ja kehittyy koko ajan. Erikoisimmissa tapauksissa
potilaalla voi olla pitkä lista järjestelmän tekemiä toimia ja niiden tuloksia,
joista hänellä itsellään ei ole selkeää käsitystä.
Prosessien ongelmakohdat paikantamalla myös parannukset ovat mahdollisia.
Käytännössä se yleensä tarkoittaa totuttujen käytäntöjen muuttamista
myös hoitoprosesseissa.
32
Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin